-
Kansainvälinen rikosoikeus
- Kaksoisrangaistavuuden kielto
- Kaksoisrangaistavuuden vaatimus
- Luovuttaminen rikoksen johdosta
Kaksoisrangaistavuuden kielto
- Uutiset
12.8.2022 12.27
Hovioikeus arvioi oliko valittaja tuomittava menettämään valtiolle rahanpesun kohteena kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset - kysymys myös ne bis in idem -kiellostaHO:ssa oli arvioitavana, oliko valittaja tuomittava menettämään valtiolle rahanpesun kohteena sanotuilla kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset, toisin sanoen kiinteistöllä sijaitsevan ”vanha klubirakennuksen” sekä toisella kiinteistöllä sijaitsevan "vanhan saunarakennuksen”. Pääasian osalta oli arvioitava, oliko menettämisseuraamuksessa kyse rangaistuksenluontoisesta seuraamuksesta ja loukkasiko menettämisvaatimuksen tutkiminen ne bis in idem -kieltoa. Edelleen arvioitava oli estikö asianomistajalle tuomittu vahingonkorvaus menettämisseuraamuksen tuomitsemisen. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.8.2022) - Uutiset
8.6.2022 9.17
KKO: Suomalaisen tuomioistuimen toimivalta erityisesti kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttymisen kannaltaVastaajaa syytettiin ulkomailla tehdyistä Suomen kansalaisiin kohdistuneista rikoksista.
Kysymys suomalaisen tuomioistuimen toimivallasta erityisesti kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttymisen kannalta. Lisäksi kysymys siitä, millainen selvitys vieraan valtion laista oli riittävä, kenen toimesta selvitys oli esitettävä ja oliko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti hankkiessaan itse lisäselvitystä. - Uutiset
6.5.2022 14.00
EUT:n ennakkoratkaisu arvonlisäveroon liittyvistä verorikkomuksista (Ne bis in idem -periaate)Ennakkoratkaisupyyntö – Arvonlisävero – Direktiivi 2006/112/EY – Maksettavan veron vilpillinen salaaminen – Seuraamukset – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään hallinnollinen seuraamus ja rikosoikeudellinen seuraamus samasta teosta – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 49 artikla – 50 artikla – Ne bis in idem -periaate – 52 artiklan 1 kohta – Ne bis in idem -periaatteesta aiheutuvat rajoitukset – Selkeiden ja täsmällisten sääntöjen säätämistä koskeva vaatimus – Mahdollisuus kansallisten tuomioistuinten kansallisesta lainsäädännöstä tekemän tulkinnan huomioonottamiseen – Välttämättömyys säätää säännöistä, joilla varmistetaan, että määrättyjen seuraamusten kokonaisuus on oikeasuhteinen – Eriluonteiset seuraamukset - Uutiset
14.4.2022 11.00
Hovioikeus törkeää veropetosta ym. koskevassa asiassa: Oliko asiassa rikottu kaksoisrangaistavuuden kieltoa - Ennakkoratkaisun pyytäminen EU-tuomioistuimeltaEstettä syytteen ja korvausvaatimusten tutkimiselle ei ollut eikä KO:n ratkaisua ollut aihetta muuttaa tältä osin. Asiassa kaksoisrangaistavuuden kiellosta ja lainkonkurrenssista todettuun nähden sekä KO:n tuomiosta ilmenevin perustein HO katsoi, ettei asian ratkaiseminen edellyttänyt ennakkoratkaisun pyytämistä. (Vailla lainvoimaa 14.4.2022) - Uutiset
22.3.2022 11.41
Rikosoikeudellisten menettelyjen ja seuraamusten päällekkäisyys kilpailuoikeudessa - EUT täsmensi unionin oikeuden tarjoamaa suojaa kaksinkertaista syytteeseen panemista vastaanEuroopan unionin perusoikeuskirjassa määrätään, että ”ketään ei saa panna syytteeseen tai rangaista rikoksesta, josta hänet on jo unionissa lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi lain mukaisesti”. EUT lausuu kahdessa tiistaina 22.3. antamassaan tuomiossa tämän kaksoisrangaistavuuden kiellon (jota kutsutaan myös ne bis in idem -periaatteeksi) tarjoaman suojan laajuudesta kilpailuoikeudessa. - Uutiset
10.1.2022 16.00
Lis pendens, ne bis in idem, lainkonkurrenssi, syytteen tarkistaminen ja muuttaminen - hovioikeus ei muuttanut talousrikoksista annettua tuomiotaAsiassa oli kysymys ensiksi siitä, oliko vastaajaa vastaan voinut olla vireillä kaksi erillistä, mutta samaa asiaa koskevaa rikosoikeudenkäyntiä kahdessa eri jäsenvaltiossa. Toiseksi kysymys oli siitä, oliko vastaaja tuomittu kahdesti samasta teosta. Kolmanneksi oli kysymys siitä, olivatko vastaajalle hallinnollisessa menettelyssä määrätyt verot muodostaneet esteen asian tutkimiselle. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
30.12.2021 11.00
Ne bis in idem - hovioikeus jätti tutkimatta syytteet asevelvollisuudesta kieltäytymisestä ja karkaamisesta ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta rangaistuksestaHO totesi, että KO:n vastaajan nyt syyksi lukemat teot olivat johtuneet samasta vastaajan menettelystä eli asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Kuten asiassa mainitussa HO:n ratkaisussa oli todettu, teon oikeudelliselle luokittelulle ei ole annettu merkitystä asioiden samuutta arvioitaessa. Täten vapautuslain kumoutumisella tai sillä, millä perusteilla KO oli päätynyt syytteen aikaisemmin hylkäämään ei ollut merkitystä ratkaistaessa sitä, oliko kyse samasta teosta. Syytteen ratkaisemisen kannalta keskeisten tosiseikkojen arviointi oli kaikilta osin jo kertaalleen lopullisesti suoritettu KO:n lainvoimaiseksi jääneessä ensimmäisen syytteen hylkäävässä tuomiossa. Näillä perusteilla HO katsoi, että vastaajaan kohdistetut syytteet perustuivat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi KO:n lainvoimainen tuomio 18.1.2019 oli esteenä sille, että vastaajaan kohdistettu syyte karkaamisesta 30.10.2019–7.3.2020 ja asevelvollisuudesta kieltäytymisestä 9.3.2020 olisi voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 13.30
EUT: Rikossyytteiden lopettaminen armahduksella ja armahduksen kumoaminen ei estänyt pidätysmääräyksen antamista (Slovakia)Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklaa on tulkittava siten, että se ei estä eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista henkilöstä, johon kohdistettu rikosoikeudellinen menettely on ensin päätetty yleisen armahduksen johdosta annetulla lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla ja jonka osalta menettely on aloitettu uudelleen sen jälkeen, kun yleinen armahdus kumottiin lailla, minkä johdosta mainittu tuomioistuinratkaisu on pätemätön, jos tällainen ratkaisu on annettu ennen kuin asianomaisen henkilön rikosoikeudellista vastuuta on millään tavoin arvioitu. Tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 22.5.2012 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2012/13/EU on tulkittava siten, ettei sitä voida soveltaa yleisen armahduksen kumoamista koskevaan lainsäädäntömenettelyyn sen enempää kuin tuomioistuinmenettelyyn, jossa valvotaan sitä, onko tällainen kumoaminen kansallisen perustuslain mukainen. - Uutiset
17.12.2021 9.10
Hovioikeus: Ne bis in idem -kieltoa ei loukattu liikennevirhemaksu- ja rattijuopumusasiassaVastaajalle oli määrätty liikennevirhemaksu mopon kuljettamisesta sellaisella jalkakäytävän osuudella, jolla mopolla ajaminen oli ollut kiellettyä. Rattijuopumus, josta vastaajaa myöhemmin syytettiin, tosin kuului samaan tapahtumasarjaan, mutta sitä ei aikaan, paikkaan tai muihin teko-olosuhteisiin nähden ollut pidettävä samana tekona. Liikennevirhemaksun määrääminen oli lisäksi ollut tapauksessa selvästi tieliikennelain vastaista ja maksu oli myöhemmin mitätöity. Ne bis in idem -kieltoa ei ollut loukattu. Huom! KKO muutti HO:n tuomiota. - Uutiset
18.10.2021 12.44
Uusi ohje: Ne bis in idem -periaate ja verotusVerohallinnon maanantaina 18.10. julkaisema ohje on voimassa 18. lokakuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
7.10.2021 11.00
Hovioikeus: Asianajajaa uhkailleen tekoa voitiin arvioida 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksenaLaittomana uhkauksena syyksi luettuja viestejä oli useita ja niiden motiivi viestien sisällön perusteella oli pysynyt koko ajan samana. Tästä syystä KO oli katsonut, että kysymys oli ollut yhtenäisestä toiminnasta ja että vastaajan menettelyä oli arvioitava 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksena, jonka tekoaika oli 13.11.2017- 3.1.2019. Vastaaja oli tuomittu 4 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hyväksyi KO:n päätöksen syytteen tutkittavaksi ottamisesta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, että vastaajan menettelyä oli voitu arvioida yhtenä rikoksena. Tekoajaksi tarkennettiin kuitenkin 13.11.2017 - 31.8.2018 ja 29.11.2018 - 3.1.2019. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella rangaistusta olisi ollut syytä arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. Vastaaja vaati oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamista KO:n tuomitseman 2.000 euron suuruisen oikeudenkäyntikulun osalta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun oikeudenkäyntikulujen osalta. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan AA:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
18.6.2021 8.32
EIT jätti tutkittavaksi ottamatta Suomea koskevan valituksenEIT antoi torstaina (17.6.) päätöksen, jolla se jätti tutkittavaksi ottamatta (inadmissible) Suomea koskevan valituksen katsottuaan, että EIS:n määräykset eivät soveltuneet valitukseen ja että valittaja ei ollut turvautunut kaikkiin kotimaisiin oikeussuojakeinoihin. - Uutiset
25.5.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Unionin tuomioistuin vahvisti oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissaUnionin tuomioistuimen (EUT) suuri jaosto vahvisti ensimmäisen kerran 2.2.2021 annetussa tuomiossa asiaan C-481/19 DB v. Consob luonnolliselle henkilölle oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissa. Henkilöltä vaadittiin tietoja hallinnollisen sanktion uhalla. Asiassa oli myös mahdollisuus, että näin saatuja tietoja olisi myöhemmin käytetty henkilöä vastaan rikosprosessissa. Vaikka kyseessä eivät olleet samanaikaiset prosessit, EUT katsoi, ettei EU:n perusoikeuskirja salli vaikenemisoikeuden murtamista sanktiolla uhaten, vaan henkilön itsekriminointisuojaa tuli kunnioittaa. - Uutiset
12.5.2021 10.56
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Rikosoikeudellisten menettelyjen päällekkäisyyden kieltävä periaate voi olla esteenä henkilön, jota koskee Interpolin ilmoitus, kiinni ottamiselle Schengen-alueella ja Euroopan unionissaNäin on, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat tietoisia lopullisesta tuomioistuinratkaisusta, jossa todetaan tämän periaatteen sovellettavuus ja joka on annettu Schengenin sopimuksen sopimusvaltiossa tai jäsenvaltiossa. - Uutiset
26.2.2021 10.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimattaHO kumosi KO:n päätöksen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
26.2.2021 10.00
Unionin tuomioistuin arvioi komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välistä toimivallan jakoa ja ne bis in idem ‑periaatetta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa asiassa (Slovakia)Ennakkoratkaisupyyntö – Kilpailu – SEUT 102 artikla – Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö – Euroopan komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välinen toimivallan jako – Asetus (EY) N:o 1/2003 – 11 artiklan 6 kohta – Kansallisten kilpailuviranomaisten toimivallan menettäminen – Ne bis in idem ‑periaate – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artikla - Uutiset
8.1.2021 13.04
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Käräjäoikeuden lainvoimainen syytteen hylkäävä tuomio oli esteenä sille, että lainmuutoksen jälkeen uudelleen siviilipalvelukseen määrättyyn vastaajaan kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä olisi voitu tutkiaItä-Uudenmaan käräjäoikeus oli 11.9.2018 hylännyt A:han kohdistetun syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 20.11.2017 perustellen ratkaisuaan muun muassa sillä, että asiassa ei ollut perusteita asettaa A:n vakaumusta eriarvoiseen asemaan Jehovan todistajien vakaumukseen nähden. A:n tuomitseminen rangaistukseen olisi johtanut perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon vastaiseen lopputulokseen. Siviilipalveluskeskus oli määrännyt A:n uudelleen palvelukseen, josta hän oli kieltäytynyt kirjallisesti 30.6.2019. Hovioikeus katsoi, että A:han kohdistetut syytteet perustuivat tuomiossa mainituilla perusteilla olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio 11.9.2018 oli esteenä sille, että A:han kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 25.7.2019 voitaisiin tutkia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
29.6.2020 11.00
Hovioikeus tulkitsi ne bis in idem -kieltoa - rehtorille annettu varoitus ei muodostanut estettä tutkia virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa syytettäRehtorin oli katsottu tehneen ruumiillista väkivaltaa tapahtuma-aikaan 12-vuotiaalle lapselle ottamalla tätä olkavarsista kiinni, työntämällä tämän seinää vasten ja nostamalla tätä niin, että heidän kasvonsa olivat olleet samalla korkeudella. Tämän jälkeen rehtorin oli katsottu huutaneen lapselle. KO oli tuominnut rehtorin pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 40 ps. sakkorangaistukseen ja korvamaan A:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta käsittäen sekä fyysiset vammat 100 euroa että tilapäisen psyykkisen haitan 500 euroa. HO katsoi, ettei kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukainen varoitus ei ole Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan rikosoikeudellinen seuraamus. Asiassa kerrotut varoitusta koskevat luonnehdinnat huomioon ottaen varoitusta ei voitu pitää myöskään rangaistusluonteisena seuraamuksena eikä myöskään muutoin ankarana seuraamuksena. Rehtorin saama varoitus ei siten muodostanut estettä tutkia virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa syytettä. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 11.39
Koirien jatkuva haukunta häiritsi naapurikiinteistöllä asuvia - syyte kotirauhan rikkomisesta hylättiinKun laista, sen esitöitöstä tai oikeuskäytännöstä ei saatu tukea sille, että "koirien haukunta" täyttää lainsäätäjän tarkoittamat edellytykset kotirauhan rikkomisesta, oli syyte hylättävä. Lisäksi tuomiossa katsottiin, ettei kyseessä ollut EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettu asia (Ne bis idem). - Uutiset
27.3.2020 8.29
Hovioikeus äänesti: Kaksoisrangaistavuuden kielto ei ollut esteenä, mutta kun poliisi oli huomautusten antamisten jälkeen luopunut toimenpiteistä 89 eri kerralla suurimman sallitun ajonopeuden ylittänyttä vastaan, syyte liikennerikkomuksista oli jätettävä tutkimattaPoliisin oli tullut olla tietoinen kysymyksessä olevaa ajoneuvoa kuljettamalla tehdyistä suurimman sallitun ajonopeuden ylittämisistä ja niiden johdosta A:lle aiemmin osoittamistaan huomautuksista. Siten poliisi olisi voinut tarvittaessa arvioida menettelyn vähäisyyttä kussakin tapauksessa toisin jo ennen toimenpiteistä luopumista ja kirjallisten huomautusten antamista. Asiassa ei myöskään ilmennyt annettujen huomautusten jälkeen mitään uutta selvitystä. Kun lisäksi otettiin huomioon velvollisuus ratkaista asia epäselvässä laintulkintatilanteessa syytetyn eduksi, hovioikeus katsoi, ettei asiassa ilmennyt esitutkintalain 3 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityistä syytä ottaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Koska asiassa ei ollut lain mukaisia edellytyksiä syytteen tutkimiselle enää sen jälkeen, kun poliisi oli luopunut toimenpiteistä, oli A:ta vastaan ajettu syyte liikennerikkomuksista jätettävä tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 27.3.2020)