-
Kansainvälinen rikosoikeus
- Kaksoisrangaistavuuden kielto
- Kaksoisrangaistavuuden vaatimus
- Luovuttaminen rikoksen johdosta
Kaksoisrangaistavuuden kielto
- Säädökset > EU-lainsäädäntö 2016/C 202/02 Euroopan unionin perusoikeuskirja
- Säädökset > Lainsäädäntö781/2013Laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta
- Säädökset > Lainsäädäntö 3.6.1960/270 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- Lakikirjasto > Lakimies* Lehtonen, Asko: KKO 2023:15 – Veropetoksen tekotavat ja tahallisuuden arviointi sekä ne bis in idem -kieltoLakimies 1/2024 s. 128 – 138, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Verotus* Urpilainen, Matti: EU-tuomioistuimen verotusta koskevat ratkaisut oikeuslähteenä: ajankohtaisia havaintoja ratkaisujen sisällöstä ja merkityksestäVerotus 1/2024 s. 31 – 42, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötAla-Sankila, Kaisa: Hallintotuomioistuimen päätöksen merkitys rikosprosessissa15.10.2021, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Silvennoinen, Elisa: Lähestymiskieltolain soveltaminen oppilaitoksessa23.6.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa pohditaan lähestymiskiellon soveltamisen mahdollisuutta ja käyttämisen velvollisuutta oppilaitosympäristössä. Lähestymiskielto on mitä suuremmissa määrin ennakollinen työkalu väkivallan torjumiseksi, sillä sen käyttämisen edellytystä ei ole sidottu jo toteutuneeseen rikokseen. Lähestymiskieltolaki on lisäksi ikäneutraali, joten se on sovellettavissa myös tilanteessa, jossa kieltoon määrättävä on alaikäinen. Keskeinen tutkimuskysymys on, milloin ja millaisin edellytyksin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Rikkomus ja rangaistus – Mietteitä rikkomuksia koskevasta oikeustilasta ja sen kehittämistarpeista16.3.2021, Asiantuntija-artikkeliLainsäädäntömme sisältää koko joukon rikkomuksia, jotka tavanomaisesti on sanktioitu sakkorangaistuksella. Tässä artikkelissa syvennytään muun muassa siihen, onko rikkomuksia koskeva lainsäädäntömme johdonmukainen, ja ellei näin ole, miten sääntelyä voitaisiin kehittää eheämmäksi kokonaisuudeksi. Eheys on käsiteltävänä muun muassa toissijaisuuslausekkeiden, erityislainsäädännön soveltuvuuden rikkeeseen ja syyksiluettavuuskynnyksen kannalta. Artikkelissa perehdytään samalla siihen, ovatko...
- Lakikirjasto > Urheilu ja oikeusRipatti, Janne: Kilpailumanipulaatioteko petoksenaUrheilu ja oikeus 2020 s. 150 – 232, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesVuorenpää, Mikko: Kättä pidempää ne bis in idem -kiellosta. Kirja-arvostelu teoksesta Helenius, Dan: Ne bis in idem i den finska och europeiska straffprocessrättenLakimies 6/2019 s. 852 – 858, Kirja-arvostelu
- Lakikirjasto > Defensor LegisKoponen, Pekka: Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä rikosasioissa IIDefensor Legis 2/2019 s. 81 – 99, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisVuorela, Miikka: Kaksoisrangaistavuuden kielto ja osallisuus rikokseenDefensor Legis 5/2014 s. 764 – 775, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeusRankinen, Juho: KKO 2013:59 arvioituna erityisesti valtiovallan jaon näkökulmastaOikeus 2/2014 s. 222 – 237, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisKuusikko, Kirsi: Oikeustapauksia korkeimmasta hallinto-oikeudesta – KHO 2013:172Defensor Legis 1/2014 s. 137 – 150, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötWesander, Maria: De administrativa sanktionerna i påföljdssystemet för marknadsmissbruk8.5.2013, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKoskinen, Katri: Lopullisesti vapautettu tai tuomittu. Veronkorotus, veropetos ja ne bis in idem.15.8.2012, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötSundström O. G., Zacharias: Oikeudenmukainen tuomio – Tuomarin harkinta rikosasiassa13.6.2012, Väitöskirja
- Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaSuvantola, Leila: Ne bis in idem -kielto ja itsekriminointisuoja ympäristörikoksissa – hallintopakkoprosessin ja rikosprosessin leikkauspinnan haasteetYmpäristöjuridiikka 4/2012 s. 10 – 36, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisTapanila, Antti: Esitutkinnassa annettu tunnustus todisteenaDefensor Legis 2/2012 s. 146 – 172, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisVähätalo, Tuukka-Tapani: Ne bis in idem -kielto ja rinnakkaisen vireilläolon merkitys EIS:n järjestelmässäDefensor Legis 1/2012 s. 73 – 91, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesRomppanen, Seita: KKO 2011:17 (ään.) – Hallintopakkoasiassa maksettavaksi tuomitun uhkasakon ja rikosoikeudellisen rangaistuksen suhdeLakimies 5/2011 s. 1037 – 1046, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoKoskinen, Katri: Miksi ne bis in idem -kiellosta tuli ongelma?Oikeustieto 4/2011 s. 23 – 26, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > Defensor LegisPellonpää, Matti – Gullans, Monica: Zolotukhin-linjaus kansallisten tuomioistuinten koetinkivenäDefensor Legis 4/2011 s. 412 – 430, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Helsinki Law ReviewImmonen, Minna: Veronkorotus ja rikosvastuun toteuttaminenHelsinki Law Review 2/2011 s. 239 – 276, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesVuorenpää, Mikko: KKO 2010:82 – Veronkorotus, veropetos ja kielto käsitellä samaa asiaa kahdesti. 3. eräLakimies 1/2011 s. 156 – 164, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisHelenius, Dan: Ne bis in idem -kiellon rakenne ja ongelmakohdat viimeaikaisen oikeuskäytännön valossaDefensor Legis 6/2010 s. 764 – 777, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Verotus* Hellsten, Kenneth: Ne bis in idem – hallinnollisen veronkorotuksen ja rikosoikeudellisen rangaistuksen välisen suhteen problematiikkaVerotus 5/2010 s. 527 – 541, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesVuorenpää, Mikko: Veropetos, veronkorotus ja kielto käsitellä samaa asiaa kahdesti – EIT Jukka Ruotsalainen vs. Suomi 16.6.2009Lakimies 1/2010 s. 94 – 104, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHelenius, Dan: Ne bis in idem i den europeiska straffprocessrätten – omfattning och innebörd vid gränsöverskridande brottslighet21.7.2008, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKostet, Karoliina: Hallinnollisten sanktioiden asema arvopaperimarkkinoiden väärinkäytön seuraamusjärjestelmässä10.10.2007, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisKnuts, Mårten: Kvitt eller dubbelt? – Ne bis in idem och de administrativa sanktionerna i värdepappersmarknadsrättenDefensor Legis 5/2006 s. 831 – 852, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
23.4.2024 14.00
Hovioikeus: Koska asia oli jo lainvoimaisesti ratkaistu aluesyyttäjän rangaistusmääräyksellä, käräjäoikeuden olisi tullut jättää syyte omasta aloitteestaan tutkimattaKetään ei saa tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti (EIS 7. lisäpöytäkirjan 4(1) art.). Koska asia oli jo lainvoimaisesti ratkaistu aluesyyttäjän rangaistusmääräyksellä, KO:n olisi tullut jättää syyte omasta aloitteestaan tutkimatta. Asian käsittelyssä oli näin ollen tapahtunut tuomiovirhe, minkä vuoksi KO:n tuomio oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.4.2024) - Uutiset
3.1.2024 11.00
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen koskien opettajan virkasuhteen purkamista seksuaalirikokseen syyllistymisen vuoksiPäätös virkasuhteen purkamisesta oli perustunut käräjäoikeuden tuomioon, jolla valittaja oli tuomittu seksuaalirikoksesta 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HAO totesi, että rehtorilla oli ollut viranhaltijalain 41 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy valittajan virkasuhteen purkamiseen. Purkamisen laillisuutta ei ollut syytä arvioida toisin valittajan pitkän ja moitteettoman virkauran johdosta, eikä sitä voitu pitää kysymyksessä olevissa olosuhteissa suhteettoman ankarana seuraamuksena. Päätös ei siten ollut hallintolain 6 §:stä ilmenevän suhteellisuusperiaatteen vastainen. Päätös valittajan virkasuhteen purkamisesta ei ollut myöskään Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan rikosoikeudellinen seuraamus eikä sellaiseksi tarkoitettu, minkä vuoksi siinä ei ollut kysymys EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetystä ne bis in idem -kiellon vastaisesta kaksoisrangaistavuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.1.2024) - Uutiset
21.11.2023 11.20
EIT: Ne bis in idem -periaatetta ei loukattuAsia koski hallinnollisen sakon määräämistä kotihoitajana työskennelleelle sairaanhoitajalle (valittaja) siitä, että hän oli vuosina 2005 ja 2006 vaatinut korvausta pakollisesta sairausvakuutuksesta ja etuusjärjestelmästä hoitopalveluista, joita hän ei ollut tarjonnut tai jotka eivät olleet Belgian lainsäädännön mukaisia. - Uutiset
15.9.2023 11.00
EUT: Ne bis in idem -periaatetta sovelletaan sopimattomista kaupallisista menettelyistä määrättäviin seuraamuksiin, jotka luokitellaan rikosluonteisiksi hallinnollisiksi seuraamuksiksiEnnakkoratkaisupyyntö esitetttiin asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä Volkswagen Group Italia SpA ja Volkswagen Aktiengesellschaft ja toisaalta Italian kilpailun ja markkinoiden toimintaa valvova viranomainen ja joka koskee kyseisen viranomaisen tekemää päätöstä määrätä näille yhtiöille seuraamusmaksu sopimattomista kaupallisista menettelyistä - Uutiset
28.7.2023 9.19
KKO: Liikennevirhemaksu esti rattijuopumussyytteen tutkimisen ne bis in idem -kiellon vuoksiKorkeimmassa oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, estikö liikennevirhemaksun määrääminen rattijuopumussyytteen tutkimisen EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklasta ilmenevän kahdesti syyttämistä tai rankaisemista koskevan (ne bis in idem –kielto) kiellon perusteella. - Uutiset
5.4.2023 16.00
Komissio ehdottaa sääntöjä rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä jäsenmaiden välilläEuroopan komissio hyväksyi torstaina 5.4. ehdotuksen asetukseksi rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä jäsenmaiden välillä. Rajat ylittävän rikollisuuden lisääntymisen vuoksi tulee yhä useammin esiin tapauksia, joissa useampi kuin yksi jäsenmaa on toimivaltainen nostamaan syytteen samassa asiassa. Rinnakkaiset tai moninkertaiset syytetoimet voivat olla tehottomia ja jäädä tuloksettomiksi. Lisäksi ne voivat loukata asianomaisten henkilöiden oikeuksia, sillä ketään ei pitäisi syyttää tai rangaista kahdesti samasta rikoksesta. - Uutiset
27.3.2023 14.30
EUT: Lupa toimia valmisteveron alaisten tavaroiden verottomana varastona - syyttömyysolettama - Ne bis in idem ‑periaate (Romania)Ennakkoratkaisupyyntö – Valmisteverot – Direktiivi 2008/118/EY – 16 artiklan 1 kohta – Lupa toimia valmisteveron alaisten tavaroiden verottomana varastona – Peräkkäiset keskeyttämistoimenpiteet – Rikosoikeudellinen luonne – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 ja 50 artikla – Syyttömyysolettaman periaate – Ne bis in idem ‑periaate – Oikeasuhteisuus - Uutiset
27.2.2023 11.40
Korkein oikeus katsoi pääomatuloja tililtään yhdysvaltalaisessa varainhoitoyrityksessä saaneiden vastaajien toimineen tahallisesti ja syyllistyneen veropetokseen - käräjäoikeuden tuomio kumottiinEstettä (ne bis in idem -kielto ) syytteen nostamiselle veropetoksesta ei ollut, ja syytteet voitiin tutkia. - Uutiset
12.8.2022 12.27
Hovioikeus arvioi oliko valittaja tuomittava menettämään valtiolle rahanpesun kohteena kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset - kysymys myös ne bis in idem -kiellostaHO:ssa oli arvioitavana, oliko valittaja tuomittava menettämään valtiolle rahanpesun kohteena sanotuilla kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset, toisin sanoen kiinteistöllä sijaitsevan ”vanha klubirakennuksen” sekä toisella kiinteistöllä sijaitsevan "vanhan saunarakennuksen”. Pääasian osalta oli arvioitava, oliko menettämisseuraamuksessa kyse rangaistuksenluontoisesta seuraamuksesta ja loukkasiko menettämisvaatimuksen tutkiminen ne bis in idem -kieltoa. Edelleen arvioitava oli estikö asianomistajalle tuomittu vahingonkorvaus menettämisseuraamuksen tuomitsemisen. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.8.2022) - Uutiset
8.6.2022 9.17
KKO: Suomalaisen tuomioistuimen toimivalta erityisesti kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttymisen kannaltaVastaajaa syytettiin ulkomailla tehdyistä Suomen kansalaisiin kohdistuneista rikoksista.
Kysymys suomalaisen tuomioistuimen toimivallasta erityisesti kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttymisen kannalta. Lisäksi kysymys siitä, millainen selvitys vieraan valtion laista oli riittävä, kenen toimesta selvitys oli esitettävä ja oliko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti hankkiessaan itse lisäselvitystä. - Uutiset
6.5.2022 14.00
EUT:n ennakkoratkaisu arvonlisäveroon liittyvistä verorikkomuksista (Ne bis in idem -periaate)Ennakkoratkaisupyyntö – Arvonlisävero – Direktiivi 2006/112/EY – Maksettavan veron vilpillinen salaaminen – Seuraamukset – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään hallinnollinen seuraamus ja rikosoikeudellinen seuraamus samasta teosta – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 49 artikla – 50 artikla – Ne bis in idem -periaate – 52 artiklan 1 kohta – Ne bis in idem -periaatteesta aiheutuvat rajoitukset – Selkeiden ja täsmällisten sääntöjen säätämistä koskeva vaatimus – Mahdollisuus kansallisten tuomioistuinten kansallisesta lainsäädännöstä tekemän tulkinnan huomioonottamiseen – Välttämättömyys säätää säännöistä, joilla varmistetaan, että määrättyjen seuraamusten kokonaisuus on oikeasuhteinen – Eriluonteiset seuraamukset - Uutiset
14.4.2022 11.00
Hovioikeus törkeää veropetosta ym. koskevassa asiassa: Oliko asiassa rikottu kaksoisrangaistavuuden kieltoa - Ennakkoratkaisun pyytäminen EU-tuomioistuimeltaEstettä syytteen ja korvausvaatimusten tutkimiselle ei ollut eikä KO:n ratkaisua ollut aihetta muuttaa tältä osin. Asiassa kaksoisrangaistavuuden kiellosta ja lainkonkurrenssista todettuun nähden sekä KO:n tuomiosta ilmenevin perustein HO katsoi, ettei asian ratkaiseminen edellyttänyt ennakkoratkaisun pyytämistä. (Vailla lainvoimaa 14.4.2022) - Uutiset
22.3.2022 11.41
Rikosoikeudellisten menettelyjen ja seuraamusten päällekkäisyys kilpailuoikeudessa - EUT täsmensi unionin oikeuden tarjoamaa suojaa kaksinkertaista syytteeseen panemista vastaanEuroopan unionin perusoikeuskirjassa määrätään, että ”ketään ei saa panna syytteeseen tai rangaista rikoksesta, josta hänet on jo unionissa lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi lain mukaisesti”. EUT lausuu kahdessa tiistaina 22.3. antamassaan tuomiossa tämän kaksoisrangaistavuuden kiellon (jota kutsutaan myös ne bis in idem -periaatteeksi) tarjoaman suojan laajuudesta kilpailuoikeudessa. - Uutiset
10.1.2022 16.00
Lis pendens, ne bis in idem, lainkonkurrenssi, syytteen tarkistaminen ja muuttaminen - hovioikeus ei muuttanut talousrikoksista annettua tuomiotaAsiassa oli kysymys ensiksi siitä, oliko vastaajaa vastaan voinut olla vireillä kaksi erillistä, mutta samaa asiaa koskevaa rikosoikeudenkäyntiä kahdessa eri jäsenvaltiossa. Toiseksi kysymys oli siitä, oliko vastaaja tuomittu kahdesti samasta teosta. Kolmanneksi oli kysymys siitä, olivatko vastaajalle hallinnollisessa menettelyssä määrätyt verot muodostaneet esteen asian tutkimiselle. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.1.2022) - Uutiset
30.12.2021 11.00
Ne bis in idem - hovioikeus jätti tutkimatta syytteet asevelvollisuudesta kieltäytymisestä ja karkaamisesta ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta rangaistuksestaHO totesi, että KO:n vastaajan nyt syyksi lukemat teot olivat johtuneet samasta vastaajan menettelystä eli asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Kuten asiassa mainitussa HO:n ratkaisussa oli todettu, teon oikeudelliselle luokittelulle ei ole annettu merkitystä asioiden samuutta arvioitaessa. Täten vapautuslain kumoutumisella tai sillä, millä perusteilla KO oli päätynyt syytteen aikaisemmin hylkäämään ei ollut merkitystä ratkaistaessa sitä, oliko kyse samasta teosta. Syytteen ratkaisemisen kannalta keskeisten tosiseikkojen arviointi oli kaikilta osin jo kertaalleen lopullisesti suoritettu KO:n lainvoimaiseksi jääneessä ensimmäisen syytteen hylkäävässä tuomiossa. Näillä perusteilla HO katsoi, että vastaajaan kohdistetut syytteet perustuivat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi KO:n lainvoimainen tuomio 18.1.2019 oli esteenä sille, että vastaajaan kohdistettu syyte karkaamisesta 30.10.2019–7.3.2020 ja asevelvollisuudesta kieltäytymisestä 9.3.2020 olisi voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 13.30
EUT: Rikossyytteiden lopettaminen armahduksella ja armahduksen kumoaminen ei estänyt pidätysmääräyksen antamista (Slovakia)Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklaa on tulkittava siten, että se ei estä eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista henkilöstä, johon kohdistettu rikosoikeudellinen menettely on ensin päätetty yleisen armahduksen johdosta annetulla lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla ja jonka osalta menettely on aloitettu uudelleen sen jälkeen, kun yleinen armahdus kumottiin lailla, minkä johdosta mainittu tuomioistuinratkaisu on pätemätön, jos tällainen ratkaisu on annettu ennen kuin asianomaisen henkilön rikosoikeudellista vastuuta on millään tavoin arvioitu. Tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 22.5.2012 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2012/13/EU on tulkittava siten, ettei sitä voida soveltaa yleisen armahduksen kumoamista koskevaan lainsäädäntömenettelyyn sen enempää kuin tuomioistuinmenettelyyn, jossa valvotaan sitä, onko tällainen kumoaminen kansallisen perustuslain mukainen. - Uutiset
17.12.2021 9.10
Hovioikeus: Ne bis in idem -kieltoa ei loukattu liikennevirhemaksu- ja rattijuopumusasiassaVastaajalle oli määrätty liikennevirhemaksu mopon kuljettamisesta sellaisella jalkakäytävän osuudella, jolla mopolla ajaminen oli ollut kiellettyä. Rattijuopumus, josta vastaajaa myöhemmin syytettiin, tosin kuului samaan tapahtumasarjaan, mutta sitä ei aikaan, paikkaan tai muihin teko-olosuhteisiin nähden ollut pidettävä samana tekona. Liikennevirhemaksun määrääminen oli lisäksi ollut tapauksessa selvästi tieliikennelain vastaista ja maksu oli myöhemmin mitätöity. Ne bis in idem -kieltoa ei ollut loukattu. Huom! KKO muutti HO:n tuomiota. - Uutiset
18.10.2021 12.44
Uusi ohje: Ne bis in idem -periaate ja verotusVerohallinnon maanantaina 18.10. julkaisema ohje on voimassa 18. lokakuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
7.10.2021 11.00
Hovioikeus: Asianajajaa uhkailleen tekoa voitiin arvioida 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksenaLaittomana uhkauksena syyksi luettuja viestejä oli useita ja niiden motiivi viestien sisällön perusteella oli pysynyt koko ajan samana. Tästä syystä KO oli katsonut, että kysymys oli ollut yhtenäisestä toiminnasta ja että vastaajan menettelyä oli arvioitava 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksena, jonka tekoaika oli 13.11.2017- 3.1.2019. Vastaaja oli tuomittu 4 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hyväksyi KO:n päätöksen syytteen tutkittavaksi ottamisesta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, että vastaajan menettelyä oli voitu arvioida yhtenä rikoksena. Tekoajaksi tarkennettiin kuitenkin 13.11.2017 - 31.8.2018 ja 29.11.2018 - 3.1.2019. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella rangaistusta olisi ollut syytä arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. Vastaaja vaati oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamista KO:n tuomitseman 2.000 euron suuruisen oikeudenkäyntikulun osalta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun oikeudenkäyntikulujen osalta. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan AA:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
18.6.2021 8.32
EIT jätti tutkittavaksi ottamatta Suomea koskevan valituksenEIT antoi torstaina (17.6.) päätöksen, jolla se jätti tutkittavaksi ottamatta (inadmissible) Suomea koskevan valituksen katsottuaan, että EIS:n määräykset eivät soveltuneet valitukseen ja että valittaja ei ollut turvautunut kaikkiin kotimaisiin oikeussuojakeinoihin. - Uutiset
25.5.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Unionin tuomioistuin vahvisti oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissaUnionin tuomioistuimen (EUT) suuri jaosto vahvisti ensimmäisen kerran 2.2.2021 annetussa tuomiossa asiaan C-481/19 DB v. Consob luonnolliselle henkilölle oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissa. Henkilöltä vaadittiin tietoja hallinnollisen sanktion uhalla. Asiassa oli myös mahdollisuus, että näin saatuja tietoja olisi myöhemmin käytetty henkilöä vastaan rikosprosessissa. Vaikka kyseessä eivät olleet samanaikaiset prosessit, EUT katsoi, ettei EU:n perusoikeuskirja salli vaikenemisoikeuden murtamista sanktiolla uhaten, vaan henkilön itsekriminointisuojaa tuli kunnioittaa. - Uutiset
12.5.2021 10.56
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Rikosoikeudellisten menettelyjen päällekkäisyyden kieltävä periaate voi olla esteenä henkilön, jota koskee Interpolin ilmoitus, kiinni ottamiselle Schengen-alueella ja Euroopan unionissaNäin on, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat tietoisia lopullisesta tuomioistuinratkaisusta, jossa todetaan tämän periaatteen sovellettavuus ja joka on annettu Schengenin sopimuksen sopimusvaltiossa tai jäsenvaltiossa. - Uutiset
26.2.2021 10.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimattaHO kumosi KO:n päätöksen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
26.2.2021 10.00
Unionin tuomioistuin arvioi komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välistä toimivallan jakoa ja ne bis in idem ‑periaatetta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa asiassa (Slovakia)Ennakkoratkaisupyyntö – Kilpailu – SEUT 102 artikla – Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö – Euroopan komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välinen toimivallan jako – Asetus (EY) N:o 1/2003 – 11 artiklan 6 kohta – Kansallisten kilpailuviranomaisten toimivallan menettäminen – Ne bis in idem ‑periaate – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artikla - Uutiset
8.1.2021 13.04
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Käräjäoikeuden lainvoimainen syytteen hylkäävä tuomio oli esteenä sille, että lainmuutoksen jälkeen uudelleen siviilipalvelukseen määrättyyn vastaajaan kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä olisi voitu tutkiaItä-Uudenmaan käräjäoikeus oli 11.9.2018 hylännyt A:han kohdistetun syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 20.11.2017 perustellen ratkaisuaan muun muassa sillä, että asiassa ei ollut perusteita asettaa A:n vakaumusta eriarvoiseen asemaan Jehovan todistajien vakaumukseen nähden. A:n tuomitseminen rangaistukseen olisi johtanut perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon vastaiseen lopputulokseen. Siviilipalveluskeskus oli määrännyt A:n uudelleen palvelukseen, josta hän oli kieltäytynyt kirjallisesti 30.6.2019. Hovioikeus katsoi, että A:han kohdistetut syytteet perustuivat tuomiossa mainituilla perusteilla olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio 11.9.2018 oli esteenä sille, että A:han kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 25.7.2019 voitaisiin tutkia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
29.6.2020 11.00
Hovioikeus tulkitsi ne bis in idem -kieltoa - rehtorille annettu varoitus ei muodostanut estettä tutkia virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa syytettäRehtorin oli katsottu tehneen ruumiillista väkivaltaa tapahtuma-aikaan 12-vuotiaalle lapselle ottamalla tätä olkavarsista kiinni, työntämällä tämän seinää vasten ja nostamalla tätä niin, että heidän kasvonsa olivat olleet samalla korkeudella. Tämän jälkeen rehtorin oli katsottu huutaneen lapselle. KO oli tuominnut rehtorin pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 40 ps. sakkorangaistukseen ja korvamaan A:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta käsittäen sekä fyysiset vammat 100 euroa että tilapäisen psyykkisen haitan 500 euroa. HO katsoi, ettei kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukainen varoitus ei ole Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan rikosoikeudellinen seuraamus. Asiassa kerrotut varoitusta koskevat luonnehdinnat huomioon ottaen varoitusta ei voitu pitää myöskään rangaistusluonteisena seuraamuksena eikä myöskään muutoin ankarana seuraamuksena. Rehtorin saama varoitus ei siten muodostanut estettä tutkia virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa syytettä. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 11.39
Koirien jatkuva haukunta häiritsi naapurikiinteistöllä asuvia - syyte kotirauhan rikkomisesta hylättiinKun laista, sen esitöitöstä tai oikeuskäytännöstä ei saatu tukea sille, että "koirien haukunta" täyttää lainsäätäjän tarkoittamat edellytykset kotirauhan rikkomisesta, oli syyte hylättävä. Lisäksi tuomiossa katsottiin, ettei kyseessä ollut EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettu asia (Ne bis idem). - Uutiset
27.3.2020 8.29
Hovioikeus äänesti: Kaksoisrangaistavuuden kielto ei ollut esteenä, mutta kun poliisi oli huomautusten antamisten jälkeen luopunut toimenpiteistä 89 eri kerralla suurimman sallitun ajonopeuden ylittänyttä vastaan, syyte liikennerikkomuksista oli jätettävä tutkimattaPoliisin oli tullut olla tietoinen kysymyksessä olevaa ajoneuvoa kuljettamalla tehdyistä suurimman sallitun ajonopeuden ylittämisistä ja niiden johdosta A:lle aiemmin osoittamistaan huomautuksista. Siten poliisi olisi voinut tarvittaessa arvioida menettelyn vähäisyyttä kussakin tapauksessa toisin jo ennen toimenpiteistä luopumista ja kirjallisten huomautusten antamista. Asiassa ei myöskään ilmennyt annettujen huomautusten jälkeen mitään uutta selvitystä. Kun lisäksi otettiin huomioon velvollisuus ratkaista asia epäselvässä laintulkintatilanteessa syytetyn eduksi, hovioikeus katsoi, ettei asiassa ilmennyt esitutkintalain 3 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityistä syytä ottaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Koska asiassa ei ollut lain mukaisia edellytyksiä syytteen tutkimiselle enää sen jälkeen, kun poliisi oli luopunut toimenpiteistä, oli A:ta vastaan ajettu syyte liikennerikkomuksista jätettävä tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 27.3.2020) - Uutiset
26.3.2020 11.30
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Aikaisemmat oikeudenkäynnit ja esitutkinnan rajoittamista koskevat ratkaisut eivät olleet esteenä velkojansuosintaa koskevan syytteen tutkimiselleMainitsemillaan perusteilla HO hylkäsi A:n ja B:n vaatimuksen, että syyte on hylättävä heidän esittämillään esteperusteilla. Asiassa selostetuilla perusteilla HO päätyi siihen, että A ja B olivat syyllistyneet velkojansuosintaan muutoin syytteessä kerrotuin tavoin, mutta myydyn kaluston arvo oli ollut 40.800 euron asemesta 30.754,40 euroa. Enemmälti syyte hylättiin. HO piti oikeudenmukaisena rangaistuksena A:lle KO:n tuomitsemaa 50 päiväsakon rangaistusta syyksilukemisen muuttamisesta huolimatta ja B:lle 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 16.00
Ne bis in idem -periaate ei estänyt käräjäoikeutta tutkimasta VJL 10 § 1 kohdan ja VJL 10 § 4 kohdan mukaisia esteitäEi voitu pitää perusteltuna tulkita ne bis in idem -perustetta siten, että kun rikoksen perusteella oli tuomittu korvausvelvollisuus, niin periaate estää VJL 10 § 1 kohdan soveltamisen saman velan osalta. Tällä tulkinnalla kyseinen esteperuste menettäisi merkityksensä. Ne bis in idem -periaate ei estä myöskään VJL 10 §:n 4 kohdan tarkoittaman esteperusteen soveltamista. Velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 1 ja 4 kohtien mukaiset esteet. Velkajärjestelyn myöntämiselle ei ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia perusteita. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 12.30
Unionin tuomioistuin: Eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvän rangaistuksen keston määrittämiseen käytetään asiaan johtaneisiin tekoihin sovellettavaa kansallista lainsäädäntöäEUT:n suuri jaosto katsoi, että eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehty puitepäätös (2002/584/YOS) edellyttää, että sen tutkimiseksi, onko rikoksesta, josta eurooppalainen pidätysmääräys on annettu, sellaisena kuin rikos on määritelty pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännössä, määrätty pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään kolme vuotta, täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on otettava huomioon eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännön versio, jota sovelletaan tekoihin, jotka johtivat asiaan, jossa eurooppalainen pidätysmääräys annettiin, eikä versiota, joka on voimassa tämän eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamishetkellä. - Uutiset
8.8.2019 11.10
Anniskelulupa peruutettiin yrittäjän aiemman päihteiden väärinkäytön perusteella - ne bis in idem -periaate ei tullut sovellettavaksiKahdesta rattijuopumuksesta ja kahdesta huumausaineen käyttörikoksesta ilmenevä C:n aikaisempi päihteiden väärinkäyttö kokonaisuutena osoitti C:n ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan alkoholilain mukaista elinkeinotoimintaa. AVI:n oli alkoholilain 72 §:n 3 momentin nojalla tullut peruuttaa A Oy:n anniskelulupa pysyvästi. Suullisen käsittelyn osalta HAO katsoi, ettei suullisessa käsittelyssä C:tä sekä valituksessa nimettyjä todistajia kuulemalla ollut saatavissa sellaista selvitystä C:n päihteiden käytöstä, jolla olisi asiaa ratkaistaessa merkitystä. Suullinen käsittely oli siten ilmeisen tarpeeton. Kaksoisrangaistavuuden kiellon osalta HAO totesi, ettei anniskeluluvan peruuttamista voitu pitää rangaistusluonteisena seuraamuksena luvanhaltijan hallintoelimiin kuuluvan henkilön teosta. Asiassa ei näin ollen ollut kyse tilanteesta, jossa olisi tullut sovellettavaksi kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva ne bis in idem -periaate. (Ei lainvoim. 8.8.2019) - Uutiset
4.7.2019 14.11
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää tutkimatta yksityishenkilön rangaistusvaatimustaAsiassa ei ollut riidatonta, että A:n rangaistusvaatimuksessa kuvattu käsivarren puristaminen, vääntäminen tai repiminen olisi tapahtunut samassa yhteydessä kuin syyttäjän 19.8.2016 antamassa rangaistusmääräyksessä tarkoitettu kasvoihin lyöminen Helsingin rautatieasemalla. Se seikka, perustuivatko rangaistusvaatimus ja rangaistusmääräys olennaisesti samoihin tosiseikkoihin, ei ollut pääteltävissä pelkästään rangaistusvaatimuksen ja rangaistusmääräyksen tosiseikastoja vertaamalla. Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää rangaistusvaatimusta tutkimatta sillä perusteella, että A:n esittämän teonkuvauksen mukainen käteen kohdistunut väkivalta oli tapahtunut rangaistusmääräyksessä tarkoitetun tapahtuman yhteydessä ja että lainvoimaisen rangaistusmääräyksen oikeusvoimavaikutus oli siten esteenä samaa tekoa koskevan uuden rangaistusvaatimuksen tutkimiselle. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
13.6.2019 14.15
Hovioikeus arvioi kaksoisrangaistavuutta vainoamisessa ja viestintärauhan rikkomisessaVaikka nyt käsiteltävässä asiassa ja asian R 18/268 syytekohdassa 2 oli osittain kysymys samojen viestien lähettämisestä, hovioikeus katsoi, ettei kysymys ollut miltään osin samoista teoista, koska syytteen mukainen A:n menettely oli kohdistunut eri asianomistajiin. Näin ollen syytettä ei ollut jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
14.5.2019 9.23
Hovioikeus: Ampuma-aselain nojalla annettu varoitus ei estänyt tuomitsemasta ampuma-aserikoksestaAsiassa oli riidatonta, että A oli pyytänyt ampuma-aseen ostajaa toimittamaan asealan elinkeinoluvan ja ettei hän ollut sitä koskaan saanut. A oli toiminut vastoin ampuma-aselain säännöksiä toimittaessaan luvanvaraisen ampuma-aseen postitse ostajalle saamatta tältä pyytämäänsä myynnin edellyttämää asealan elinkeinolupaa. A:n käräjäoikeudessa kertomasta ilmeni, että hän oli riidattomasti poikennut elinkeinonharjoittajien välillä noudatettavasta käytännöstä tässä tapauksessa. A tuomittiin ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen. Aiempi hallinnollisessa menettelyssä poliisin A:lle antama varoitus ei ollut rikosoikeudellisena rangaistuksena pidettävä seuraamus, eikä se siten estänyt syytteen tutkimista A:n väittämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 11.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen asianajotoimistoa vastaan ja vapautti asianajotoimiston kaikesta korvausvelvollisuudestaHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko rikosasiassa J:n todistajaksi kutsumatta jättäminen johtunut asianajaja AA:n laiminlyönnistä ja oliko AA asiassa A:ta avustaessaan ollut valmis jatkamaan tämän avustajana myös siinä tilanteessa, ettei A olisi suostunut syytteen peruuttamiseen. Edelleen oli kysymys siitä, oliko A suostunut syytteen peruuttamiseen vapaaehtoisesti, oliko AA toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti jättänyt selvittämättä A:lle syytteen peruuttamisen merkityksen ja oliko A:n syyttömyysolettamaa loukattu. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko KO:n pöytäkirjaan kirjattu vastannut sovittua ja oliko AA toimittanut kyseisen pöytäkirjan A:lle. Mikäli AA:n katsottiin menetelleen toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiö velvollinen korvaamaan AA:n menettelystä A:lle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ja mikä on sanotun vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
4.4.2019 15.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ne bis in idem -periaatteesta kilpailuoikeudessaNizzassa 7.12.2000 julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklassa vahvistettua ne bis in idem ‑periaatetta on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että kansallinen kilpailuviranomainen määrää yritykselle yhdessä ja samassa päätöksessä sakon kansallisen kilpailuoikeuden rikkomisesta ja sakon EY 82 artiklan rikkomisesta. Tällaisessa tilanteessa kansallisen kilpailuviranomaisen on kuitenkin varmistettava, että sakot yhdessä tarkasteltuina ovat oikeassa suhteessa rikkomisen luonteeseen nähden. - Uutiset
8.3.2019 11.00
KHO: Vakuutusyhtiön määräämää hyvikettä ei pidetty rangaistusluonteisena hallinnollisena seuraamuksena ne bis in idem -periaatteen kannaltaA oli käyttänyt omistamaansa ajoneuvoa liikenteessä vakuutusyhtiölle etukäteen tehdyn kirjallisen ilmoituksen vastaisesti sinä aikana, jona vakuutussopimus oli sinänsä ollut voimassa, mutta jona ajoneuvo oli ilmoitettu pidettävän poissa liikenteestä (seisonta-aika). Vakuutusyhtiö oli ajoneuvon liikenteessä käyttämisen johdosta määrännyt A:n maksettavaksi liikennevakuutuslain (279/1959) 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiölle suoritettavan hyvikkeen. A:lle oli lisäksi määrätty rangaistusvaatimusmenettelyssä liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa koskevan käyttökiellon vastaisesta menettelystä (ajoneuvorikkomus) ajoneuvolain 8 §:n 1 momentin ja 96 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla päiväsakkorangaistus. Hyvikettä ei pidetty sellaisena rangaistusluonteisena hallinnollisena seuraamuksena, joka olisi tullut ottaa huomioon, kun arvioitiin sen ja rikosoikeudellisen sakkorangaistuksen yhteisvaikutusta kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevan ne bis in idem -periaatteen kannalta. - Uutiset
5.3.2019 10.56
Perheen yhteiseen käyttöön tuotiin auto Virosta - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi auton käyttäjän syyllistyneen veropetokseen - ei voinut tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassaVastaajan oli täytynyt ymmärtää, että kun perheen yhteiseen käyttöön tuodaan auto ulkomailta ja hän käyttää autoa säännöllisesti, hänellä on osaltaan vastuu auton tuontiin liittyvistä veroista. Asiassa ei ollut ilmennyt näyttöä sen tueksi, että A ja vastaaja olisivat tuodessaan auton Suomeen vastaajan väittämin tavoin tiedustelleet tulliviranomaiselta ilmoitusvelvollisuudestaan. Vastaaja oli siten ollut velvollinen ainakin selvittämään verovelvollisuuden määräytymisen ulkomailta tuodun auton suhteen. Vastaaja oli ollut velvollinen noudattamaan voimassa olleita kansallisia säännöksiä auton verotuksen suhteen. Vientipalautuksella tai veron ennakkopalautuksella ei ollut merkitystä kysymyksessä olevan auton verotuksen arvioinnissa, joten näiltä osin vastaajalle ei ollut aiheutunut mitään sellaista seuraamusta, joka olisi voinut olla rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettava ja jonka johdosta hän voisi tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassa. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain nojalla vastaajalle määrätty veronlisäys oli yksinomaan viivästysseuraamus, eikä sitä ollut siten pidettävä rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettavana seuraamuksena, joten vastaaja ei tältä osin voinut tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
25.1.2019 9.00
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden ne bis idem -ratkaisun - poliisin erottaminen neljän kuukauden ajaksi virantoimituksesta ja palkanmaksun keskeyttäminen eivät muodostaneet estettä tutkia häntä vastaan nostettua syytettä 177 liikennerikkomuksestaKoska kaikki syytteessä mainitut epäillyt liikennerikkomukset olivat sisältyneet asiassa kerrottuihin poliisilaitoksen ja HAO:n päätöksiin, oli niillä KO:n mukaan ollut katsottava olleen syytteen tutkimisen estävä vaikutus ne bis in idem -periaatteen johdosta. Tältä osin asia oli KO:n mukaan ollut ratkaisevasti erilainen kuin syyttäjän viittaamissa KHO:n 26. ja 29.10.2010 antamissa ratkaisuissa, joissa oli ollut kysymys aikaisemman rikosprosessin merkityksestä myöhempään hallinnolliseen prosessiin. HO puolestaan katsoi, ettei poliisin saama kurinpitorangaistus muodostanut estettä tutkia häntä vastaan nostettua rikossyytettä. KO:n tuomio poistettiin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
26.9.2018 10.24
Hovioikeus: Pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu asianajaja voitiin erottaa asianajajaliiton jäsenyydestäNe bis in idem -säännön osalta HO totesi, ettei jäsenyydestä erottamista ollut pidettävä sellaisena seuraamuksena, jota EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa on tarkoitettu. AA:lle tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus ei ollut siten esteenä sanotun kurinpidollisen seuraamuksen määräämiselle. AA:lle määrätyn seuraamuksen ei katsottu olleen myöskään kohtuuton tai loukanneen AA:n elinkeinovapautta. Ottaen huomioon asianajajakunnan riippumaton asema valtiovallasta HO katsoi, ettei asianajajien valvonta ja siihen liittyen myös ankarampien seuraamusten kuten liitosta erottamisen määrääminen ollut sellaista merkittävää julkisen vallan käyttöä, johon valvontalautakunnalla ei olisi toimivaltaa. HO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Asiassa kerrotuilla ja valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisuista muutoin ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi valvontalautakunnan johtopäätökset siitä, että AA:n menettely oli ollut omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja että kurinpidollisena seuraamuksena oli ollut Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.9.2018) - Uutiset
26.9.2018 9.00
Tapon epäily - hovioikeus kumosi televalvonnasta, telekuuntelusta ja asunnon teknisestä kuuntelusta tehdyt päätöksetAsiassa ei ollut ollut pakkokeinolain mukaisia edellytyksiä televalvontaan, telekuunteluun eikä asunnon tekniseen kuunteluun. (Vailla lainvoimaa 26.9.2018) - Uutiset
23.8.2018 11.05
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion ne bis in idem -väitettä koskevilta osin ja arvioi verorikkomuksen tunnusmerkistöäNe bis in idem -kiellon osalta HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita samaistaa vastaajaa ja X Oy:tä nyt kysymyksessä olevan rikosasian käsittelyyn vaikuttavalla tavalla. Osakeyhtiöön aikaisemmin kohdistettu veronkorotus ei estänyt vastaajaan kohdistetun verorikkomussyytteen tutkimista. Verorikkomuksen tunnusmerkistön osalta HO katsoi vastaajan menetelleen tahallisesti jättäessään verot ja maksut suorittamatta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ilmennyt. HO hyväksyi KO:n ratkaisun vastaajan Verohallinnolle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen osalta lukuun ottamatta korvaukselle tuomittavan viivästyskoron alkamisajankohtaa. (Vailla lainvoimaa 23.8.2018) - Uutiset
2.7.2018 9.31
Hovioikeus: Henkirikosta koskevassa asiassa ei tarvinnut pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimeltaHO katsoi, että Euroopan unionin tuomioistuimen aiemmasta oikeuskäytännöstä oli saatavissa oikeusohje, jonka perusteella nyt käsiteltävänä oleva asia oli ratkaistavissa. Asian laadun tai muidenkaan esille tulleiden seikkojen perusteella ei ollut ilmennyt aihetta katsoa, että tämä oikeuskäytäntö ei olisi sovellettavissa nyt käsiteltävässä asiassa. Näin ollen ennakkoratkaisun pyytäminen ei ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi, ja sitä koskeva pyyntö hylättiin. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
24.5.2018 11.30
OTT Matti Urpilainen: Veronkorotuksen määrääminen alaikäiselle – KHO 2018:60Vahvennetussa kokoonpanossa annetun ratkaisun mukaan osakeyhtiöstä peiteltyä osinkoa saaneelle 13-vuotiaalle henkilölle ei voitu määrätä veronkorotusta sellaisen lainkohdan nojalla, joka edellyttää subjektiivisen syyllisyyden arviointia. Veronkorotus voitiin sen sijaan määrätä lainkohdan nojalla, jota voitiin soveltaa objektiivisesti havaittavien seikkojen perusteella ja jonka soveltamisala kattoi näin ollen myös alaikäisen edustajina ja edunvalvojina toimineiden vanhempien menettelyn. Enemmistön perusteluissa ja äänestyslausunnoissa on esillä yhteensä kolme erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. - Uutiset
24.5.2018 9.30
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Syyttämättäjättämispäätöstä ei voi EIT:n oikeuskäytännön perusteella pitää EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuna lopullisena ratkaisunaHO:n johtopäätös siten oli, että ne bis in idem -kiellosta johtuvaa estettä syytteen tutkimiselle ei ollut. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.5.2018) - Uutiset
22.3.2018 8.00
Unionin tuomioistuin otti kantaa kaksoisrangaistavuuden kieltoonNe bis in idem - periaatetta voidaan rajoittaa EU:n taloudellisten etujen ja rahoitusmarkkinoiden suojaamiseksi. Rajoitukset eivät kuitenkaan saa ylittää sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Italian markkinoiden manipulointia koskeva lainsäädäntö saattaa rikkoa EU:n lainsäädäntöä. - Uutiset
27.10.2017 14.00
Hallinto-oikeus: Ryöstöstä, törkeästä varkaudesta, laittomasta uhkauksesta ja vapaudenriistosta vuodeksi ehdolliseen vankeuteen tuomittu lehtori voitiin irtisanoaKaupungin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan ammattiopiston tekniikan ja logistiikan toimialan toimialarehtori oli 1.4.2016 voinut irtisanoa lehtori A:n virkasuhteen 1.4.2016 lukien kahden kuukauden irtisanomisajalla. Valituksenalaiset päätökset eivät olleet suhteellisuusperiaatteen vastaisia taikka muutoinkaan lainvastaisia. Kysymys ei ollut seuraamuksesta, joka olisi kuulunut ne bis in idem -säännön soveltamisalaan eikä siis kaksoisrangaistavuudesta, joten A:lle aiemmin tuomittu rangaistus ei estänyt hänen irtisanomistaan. (Ei lainvoim. 27.10.2017) - Uutiset
3.10.2017 15.18
Hovioikeus lis pendens -vaikutuksesta ja ne bis in idem -kiellosta eläinsuojelurikoksessa: Kysymys ei ollut samasta asiasta eikä villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano estäneet syytteen käsittelyäAikaisemmassa asiassa esitetty syyte ja annettu tuomio eivät estäneet nyt esillä olevan syytteen käsittelyä (lis pendens). Ne bis in idem -kiellon osalta HO totesi, että AVI:n päätöksessä oli kysymys eläinsuojelulain 44 §:n mukaisesta eläinsuojelullisista syistä tehdystä päätöksestä eikä rangaistusluonteisesta hallinnollisesta seuraamuksesta. Näin ollen villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano eivät estäneet esillä olleen syytteen käsittelyä. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
29.9.2017 15.33
KHO:n päätös seksuaalirikokseen syyllistyneen virkamiehen virkasuhteen purkamisesta - määräajan laskeminen ja ne bis in idem -periaatteen tulkintaKHO katsoi, että käsiteltävänä olevassa asiassa virkasuhteen purkamista koskeva kuuden kuukauden määräaika, samoin kuin kahden viikon määräaikakin, oli valtion virkamieslain 34 §:n 2 momentin nojalla alkanut kulua siitä, kun KO:n tuomio oli annettu. Tästä ajankohdasta luettuna virkasuhteen purkaminen oli toimitettu säädetyssä määräajassa. Asiassa ei ollut kysymys seuraamuksesta, joka kuuluisi EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetyn ne bis in idem -kiellon soveltamisalaan, eikä siis kaksoisrangaistavuudesta, joten A:lle aiemmin tuomittu vankeusrangaistus ei estänyt hänen virkasuhteensa purkamista. Maavoimien esikunta oli voinut valtion virkamieslain 33 ja 34 §:n nojalla purkaa A:n virkasuhteen. - Uutiset
22.8.2017 11.41
Rikosasian vastaaja kieltäytyi viemästä teknisiä laitteitaan käräjäoikeuden odotustilan lukolliseen kaappiin - hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomitseman 500 euron järjestyssakonVastaajaa oli KO:ssa pyydetty viemään tekniset laitteet KO:n odotustilan lukolliseen kaappiin, mistä hän oli kieltäytynyt. Vastaaja oli ilmoittanut kieltäytymisensä syyksi sen, että hän oli tarvinnut tietokonetta puolustautumistaan varten. Tämä seikka sekä olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen vastaajan käyttäytyminen ei ollut antanut aihetta järjestyssakon määräämiseen. Lisäksi järjestyssakkoa ei ollut tarpeen määrätä silläkään perusteella, että järjestyssakosta muodostui rangaistuksenluonteinen seuraamus, koska vastaaja oli myös poistettu istuntosalista. Edellytyksiä järjestyssakon määräämiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.8.2017) - Uutiset
4.8.2017 9.49
Hovioikeuden päätös Virossa rekisteröidyn henkilöauton Suomessa käyttämistä ja verottamista koskevassa rikosasiassa: vientipalautuksen saamatta jäämistä ei voida pitää rikosoikeudellisena seuraamuksenaVientipalautuksen saamatta jäämistä ei voida pitää tosiasiallisestikaan EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuna rikosoikeudellisena seuraamuksena. Tapaus ei edes välttämättä kuulu lisäpöytäkirjan 4 artiklan soveltamisalan piiriin tai ainakaan sen ydinalueelle, kun uuden oikeudenkäynnin estävää aikaisempaa menettelyä ei ole ollut. Ne bis in idem -kiellosta johtuvaa estettä veropetossyytteen tutkimiselle ei ollut. KO:n tuomio kumottiin ja asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 4.8.2017) - Uutiset
21.6.2017 8.27
Törkeästä petoksesta tuomitulle vartijalle tuli vartijaksi hyväksymisen peruuttamisen sijasta antaa varoitus - poliisilaitoksen päätöstä muutettiinAsiassa ei ollut kysymys kaksoisrangaistavuudesta, joten X:lle tuomittu rangaistus törkeästä petoksesta ei sinänsä estänyt vartijaksi hyväksymisen peruuttamista kysymyksessä olevaan rikokseen syyllistymisen perusteella. Asian arvioinnissa tuli ottaa huomioon X:n toiminta ja sen seuraukset kokonaisuudessaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa oli kiinnitettävä huomiota siihen, antaako X:n teko aihetta katsoa, että hän on myös tulevaisuuteen nähden sopimaton toimimaan vartijana. HAO muutti poliisilaitoksen päätöstä siten, että X:lle annettiin vartijaksi hyväksymisen peruuttamisen sijasta varoitus. (Ei lainvoim. 21.6.2017) - Uutiset
25.4.2017 15.30
Hallinto-oikeus: Poliisilaitoksella oli ollut perusteet erottaa vanhempi konstaapeli virantoimituksesta yhden kuukauden määräajaksi - aiemmin tuomittu sakkorangaistus ei estänyt määräaikaista erottamistaAsiassa ei ollut kysymys seuraamuksesta, joka kuuluisi EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetyn ne bis in idem -säännön soveltamisalaan eikä siis kaksoisrangaistavuudesta, joten valittajalle aiemmin tuomittu sakkorangaistus ei estänyt hänen määräaikaista erottamistaan virantoimituksesta. Virantoimituksesta erottamisen edellytysten osalta HAO katsoi, että valittaja oli käyttäytynyt sillä tavoin poliisimiehelle sopimattomasti, että poliisilaitoksella oli ollut perusteet erottaa hänet virantoimituksesta yhden kuukauden määräajaksi. Seuraamus oli ollut oikeassa suhteessa valittajan tekojen moitittavuuteen. (Ei lainvoim. 25.4.2017) - Uutiset
19.4.2017 16.00
Hovioikeus: Kaksoisrangaistavuuden kielto ei estänyt vankien pahoinpitelysyytteiden tutkimista tuomioistuimessa tilanteessa jossa vankeinhoitoviranomainen oli jo määrännyt vankien erillään pitämisestä ja varmuusosastolle sijoittamisestaVankeusvangit A, B ja C olivat epäiltyinä vankilan ulkoilupihalla 17.12.2014 tapahtuneista pahoinpitelyistä. Heitä oli epäillyn pahoinpitelyn jälkeen vankeinhoitoviranomaisen tekemän päätöksen perusteella pidetty erillään muista vangeista 19.12.2014–2.1.2015. Lisäksi heidät oli 2.1.2015 lukien sijoitettu vankilan varmuusosastolle. Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa A:lle, B:lle ja C:lle rangaistusta vankilan ulkoilupihalla tehdystä pahoinpitelystä. A, B ja C vaativat, että syyte tulee jättää ne bis in idem -periaatteen johdosta tutkimatta, koska heille oli määrätty vankeinhoitoviranomaisten toimesta rangaistukset. Vankien erillään pitämisen ja varmuusosastolle sijoittamisen ei katsottu olevan sellainen rikosoikeudellinen seuraamus, joka olisi estänyt kahteen kertaan syyttämistä ja rankaisemista koskevan kiellon (ne bis in idem) vuoksi syytteiden tutkimisen tuomioistuimessa. Syyte voitiin tutkia ja A, B ja C tuomittiin rangaistukseen pahoinpitelystä. (Vailla lainvoimaa 19.4.2017) - Uutiset
6.4.2017 16.36
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu Italian lainsäädännön ne bis in idem -periaatteen mukaisuudestaEuroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa sallitaan syytteen nostaminen arvonlisäveron maksamatta jättämisen johdosta sen jälkeen, kun saman teon johdosta on määrätty lainvoimaiseksi tullut verotuksellinen seuraamus, jos kyseinen seuraamus on määrätty oikeushenkilön muodossa toimivalle yhtiölle ja mainittu syyte on puolestaan nostettu luonnollista henkilöä vastaan. - Uutiset
29.3.2017 9.16
Hovioikeuden ratkaisu muun muassa kaksoisrangaistavuudesta ja oikeudenkäynnin viivästymisestä paritusasiassaKielto syyttää tai rangaista kahdesti ei estä rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen tutkimista. Kiellon soveltumisesta ei siten seuraa, ettei samaan tapahtumakulkuun perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta voitaisi tutkia ja tuomita korvausta maksettavaksi vahingon kärsineelle. Vahingonkorvausta määrättäessä onkin arvioitava itsenäisesti, täyttääkö korvausvaatimuksen perusteena oleva menettely vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytykset. Hovioikeus katsoi, että A oli velvollinen maksamaan huoneistojen omistajille niiden käyttämiseen perustuneita vahingonkorvauksia myös siltä ajalta, jolta syyte jätettiin tutkimatta. Oikeudenkäynti oli B:n osalta viivästynyt käräjäoikeuden katsoman kuuden vuoden sijasta valtion vastuulla olevasta syystä kahdeksalla vuodella. A oli osin omalla toiminnallaan vaikuttanut käsittelyn viivästymiseen, joten hänen osaltaan valtion vastuulla oleva oikeudenkäynnin viivästymisen kesto oli jonkin verran lyhyempi. A:lle tuomittava rangaistus olisi ollut ilman viivästymishyvitystä 10 kuukauden ehdoton vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen alentaminen kahdeksaksi kuukaudeksi vankeutta ja vankeuden määrääminen ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi oli merkittävä ja kohtuullinen hyvitys A:lle. (Lainvoimainen) - Uutiset
21.2.2017 15.05
Perusteettomia kilometrikorvauksia ja päivärahoja työntekijälle maksanut toimitusjohtaja tuomittiin törkeästä veropetoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen - ne bis in idem -kielto ei rajoittanut veropetossyytteen tutkimistaTyöntekijän verovapaiden matkakustannusten määrä oli jo tekoajan alussa selvästi ylittänyt hänen kuukausipalkkansa, mikä oli poikkeuksellista. Kun huomattavan suuria matkalaskuja oli hyväksytty toistuvasti yli kahden vuoden ajan, vastaajalle oli täytynyt muodostua tahallisuuden edellyttämä tietoisuus siitä, että menettely johti ennakonpidätysten ja työnantajamaksujen määräytymiseen liian alhaisiksi ja että kyse oli veropetoksen törkeän tekomuodon tarkoittamasta huomattavasta hyödystä. KO:n ratkaisua teon syyksilukemisen ja rangaistuksen määräämisen osalta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2017) - Uutiset
30.11.2016 9.37
Helsingin käräjäoikeus jätti kaksoisrangaistavuuden kieltoon (ne bis in idem) perustuen tutkimatta autoverotukseen liittyneen veropetossyytteenVastaajaa syytettiin veropetoksesta sillä perusteella, että hän oli väitetysti Suomessa vakituisesti asuvana henkilönä käyttänyt yleisillä teillä Viroon rekisteröityä henkilöautoa laiminlyöden ajoneuvon käyttöön ottamista koskevan autoveroilmoituksen tekemisen Tullille. KO katsoi, että Tullin aikaisemmin tekemä autoveropäätös koski samaa asiaa kuin mistä vastaajaa syytettiin eli autoveroilmoituksen tekemisen laiminlyöntiä. Autoverotusta koskeva päätös oli myös siten rangaistusluonteinen, että kaksoisrangaistavuuden kielto esti asian käsittelemisen rikosprosessissa. (Vailla lainvoimaa 30.11.2016) - Uutiset
23.11.2016 10.03
KHO: Yhtiölle myönnetty anniskelulupa voitiin peruuttaa verotarkastushavaintojen perusteellaKHO katsoi, että anniskelulupa voitiin peruuttaa verotarkastuksessa havaitun ohimyynnin perusteella, vaikka luvanhaltija oli myöhemmin maksanut tarkastuskertomuksen perusteella sille määrätyt verot eikä luvanhaltijalla ollut luvan peruuttamista koskevan päätöksen tekohetkellä verovelkaa. KHO kumosi Hämeenlinnan HAO:n päätöksen. (Ään.) - Uutiset
16.11.2016 11.30
EIT:n suuri jaosto: Ne bis in idem -periaatetta ei rikottu hallinto- ja rikosoikeuden yhdistelmäseuraamuksilla norjalaisessa veropetosjutussaNorjan ei katsottu rikkoneen EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaista kieltoa syyttää tai rangaista kahdesti, kun verojen maksamista koskevaa juttu oli ratkaistu hallintomenettelyssä ja rikosprosessissa määrätyillä seurausten yhdistelmällä. (Ään. 16-1) - Uutiset
17.10.2016 16.00
Maksoivat palkkaa 4-10 vuotiaille lapsilleen - hovioikeus ei muuttanut palkkoja kierrättäneelle toimitusjohtajalle tuomittua 7 kuukauden ehdollista vankeustuomiota törkeästä veropetoksesta - ne bis in idem -kielto ei myöskään estänyt syytteen tutkimistaValittaja oli vaatinut, että syyte jätetään tutkimatta tai ainakin hylätään. Lisäksi valittaja oli vaatinut, että hänet vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuuksista ja että hänelle määrätty liiketoimintakielto kumotaan. HO hyväksyi KO:n ratkaisun syytteen tutkimisesta ne bis in idem -kieltoa koskevan väitteen osalta. HO hyväksyi pääkäsittelyä pitämättä KO:n ratkaisun perustelut. Ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
7.10.2016 8.18
EIT: Ylinopeudesta sakon saaneen ajo-oikeuden peruuttamisella ei loukattu ne bis in idem - periaatettaEIT:n 3. jaosto katsoi Sveitsiä koskevassa tapauksessa, että tosiseikat sekä hallinnollisessa että rikosoikeudellisessa menettelyssä olivat olleet samat, mutta ajokortin peruuttamista koskeva hallinnollinen menettely oli ollut eräänlainen rikostuomiota (sakko) täydentävä rangaistus. - Uutiset
30.8.2016 10.05
Käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä perättömästä lausumasta tehtyä kannetta selvästi perusteettomana haastetta antamattaSiinäkin tapauksessa, että kantajan kanteessa olisi ollut kysymys samoista teoista kuin lainvoimaiseksi jääneessä tuomiossa, kanne olisi tullut jättää ROL 7 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tutkimatta, koska lainvoimaisen ratkaisun oikeusvoimavaikutus muodostaa sellaisen esteen, jonka vuoksi tuomioistuin ei lainkohdassa tarkoitetulla tavalla voi ottaa asiaa tutkittavakseen. KO:n tuomio kumottiin ja poistettiin (Vailla lainvoimaa 30.8.2016) - Uutiset
16.8.2016 12.22
KHO: Peitellyn osingon vuoksi määrättyä veronkorotusta ei tullut poistaa ne bis in idem -kiellon perusteellaA:ta oli syytetty yhtiön asioiden hoitamisessa tehdyistä rikoksista. A:ta koskevassa veroasiassa oli puolestaan kysymys tulojen ilmoittamatta jättämisestä hänen henkilökohtaisessa verotuksessaan. Kysymyksessä ei ollut sama teko, josta A:ta oli syytetty. Veronkorotusta ei siten tullut poistaa ne bis in idem -kiellon perusteella. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hyväksyttiin ja verotuksen oikaisupäätös saatettiin voimaan. Verovuosi 2007. - Uutiset
17.6.2016 12.01
KHO:n ratkaisu kaksoisrangaistavuuden kiellosta jäteasiassa: Siivoamisvelvoitteen tehosteeksi asetettu uhkasakko ei ollut rangaistusluonteinen seuraamusUhkasakkomenettelyä, johon kuuluvat uhkasakon asettaminen ja velvoitteen jäätyä noudattamatta uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi, ei ole tarkoitettu rangaistusluonteiseksi seuraamukseksi, vaan sen tavoitteena on varmistaa päävelvoitteen eli tässä tapauksessa jätelain mukaisen siivoamisvelvollisuuden noudattaminen ja ympäristön palauttaminen roskaamiskiellon vastaista menettelyä edeltäneeseen tilaan. Koska siivoamisvelvoitteen tehosteeksi asetettu uhkasakko ei ollut rangaistusluonteinen seuraamus, uhkasakon tuomitseminen ja uuden uhkasakon asettaminen eivät olleet vastoin ne bis in idem -kieltoa. - Uutiset
3.5.2016 10.44
KHO: Passihakemuksen hylkääminen ei ollut kaksoisrangaistavuuden kannalta rangaistusluonteinen seuraamusPassiasia – Passin myöntämisen este – Rikostuomio – Ammatin harjoittaminen – Kaksoisrangaistavuuden kielto – Ne bis in idem - Uutiset
23.3.2016 10.28
KHO ei purkanut verovuosilta 2002–2004 tehtyjä lainvoimaisia veronkorotuspäätöksiä menettelyvirheisiin ja ne bis in idem -periaatteeseen vedonneen ja EIT:ssa juttunsa voittaneen hakijan valituksen johdostaKHO katsoi, että purkuhakemuksen kohteena oleva päätös noudatti KHO:en silloista oikeuskäytäntöä (KHO 2011:41), jonka mukaan veronkorotusmenettelyn kanssa rinnakkainen rikosmenettely ei estänyt veronkorotuksen määräämistä. Myöskään EIT:n A:n asiassa antamasta tuomiosta ei seurannut, että HAO:n päätös, jota koskevan valituslupahakemuksen KHO oli hylännyt, olisi purettava ja veronkorotukset poistettava. Verovuodet 1999, 2000 ja 2002–2004. Ään. 3-2.