Avoliitto
- Uutiset
24.8.2018 14.03
Hovioikeuden tuomio avomiehen yhteistalouden hyväksi antaman panoksen määrästä avopuolisoiden omaisuuden erottelussaAsiassa oli riidatonta, että miehellä oli oikeus saada hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta. Miehen valitus koski tämän hyvityksen määrää. HO katsoi asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, että nainen oli saanut miehen kiinteistön kunnostamiseksi tekemän työpanoksen osalta perusteetonta etua yhteensä 10 000 euron edestä, mitä määrää ei ollut pidettävä vähäisenä. Pesänjakajan ja KO:n työhyvityksen määräksi hyväksymä 10 000 euroa oli ollut kohtuullinen ja oikeamääräinen hyvitys miehen naisen omaisuuden kartuttamiseksi tekemästä työstä. KO:n tuomiota ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.8.2018) - Uutiset
28.6.2018 9.09
OTT Tuulikki Mikkola: Avoliiton aikaiset panokset ja KKO 2018:5 – Havaintoja hyvitysoikeuden edellytyksistäArtikkelissa tarkastellaan sitä, miten ja millä edellytyksillä avopuolison yhteistalouden tai toisen osapuolen omaisuuden hyväksi antama panos voidaan avoliiton päättyessä ottaa lukuun hyvitykseen oikeuttavana suorituksena. Erityisen huomion kohteena kirjoituksessa on korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2018:5, jossa keskeiseksi kysymykseksi nousi se, voiko hyvityssäännöstä soveltaa, jos panos on välillinen. Kysymys on toisin sanoen siitä, edellyttääkö hyvityssäännöksen soveltaminen kaikissa tapauksissa sitä, että kyse on avopuolisoiden välisistä suorista panoksista. - Uutiset
13.3.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen edellytysten täyttymisestä - lähes 2.4 miljoonan euron hyvitysvaatimus hylättiinOsapuolten katsottiin olleen avoliitossa kaksi kertaa. Koska avoliittolakia ei sovellettu osapuolten ensimmäiseen avoliittoon, asiassa tuli arvioitavaksi naisen panostuksen merkitys miehen omaisuuden kasvuun vain heidän jälkimmäisen avoliittonsa osalta eli heinäkuun 2008 ja toukokuun 2012 väliseltä ajalta. KO:n tuomiossa selostetuilla asianosaisten ensimmäisen avoliiton aikaisilla seikoilla ei siten ollut asiassa merkitystä. Muilta osin HO hyväksyi KO:n tuomion, jolla kanne oli hylätty, perustelut ja lopputuloksen. (Ks. KKO:2019:69) - Uutiset
19.1.2018 11.40
KKO: avopuolisoiden yhteistaloutta purettaessa avopuolisolla ei ollut oikeutta saada toiselta avopuolisolta hyvitystä isänsä tekemän rakennustyön perusteellaAvopuolison isä oli vastikkeetta tehnyt huomattavan määrän rakennustyötä avopuolisoiden yhteistä omakotitaloa rakennettaessa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että avopuolisoiden yhteistaloutta purettaessa avopuolisolla ei ollut oikeutta saada toiselta avopuolisolta hyvitystä isänsä tekemän rakennustyön perusteella. (Ään.) - Uutiset
20.10.2017 15.30
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus katsoi naisen saaneen perusteetetonta etua miehen kustannuksella avoliiton päättyessäSaadun selvityksen mukaan osapuolten avoliitto oli päättynyt vuonna 2005. Näin ollen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ei tullut sovellettavaksi asiassa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko nainen saanut perusteetonta etua miehen kustannuksella miehen tekemän työn ja hänen maksamiensa naisen omistaman kiinteistön rakennustöihin liittyvien kustannusten johdosta. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko mies tarkoittanut suorituksensa joltakin osin vastikkeettomaksi tai oliko hän saanut siitä riittävän hyvityksen naisen miehen hyväksi tekemän työn tai kiinteistön vuoteen 2013 jatkuneen käyttöoikeuden muodossa. HO arvioi naisen miehen kustannuksella saaman perusteettoman edun määräksi yhteensä 30 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2017) - Uutiset
21.9.2017 11.14
Ex-avopuolison perusteettoman edun palautusvaatimus hylättiinAsiassa oli ollut riitaa siitä, oliko nainen saanut miehen kustannuksella perusteetonta taloudellista etua, vaikka laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta yhteiselämän lyhyen keston takia ei tullut sovellettavaksi. Kanne oli hylätty KO:ssa. Mies ei ollut näyttänyt, että palautettavaa perusteetonta etua olisi edes raha- ja työsuoritukset kokonaisuutena arvioiden syntynyt. HO ei myöntänyt miehelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2017) - Uutiset
3.4.2017 13.10
Hovioikeuden ratkaisu perusteettomasta edusta avoliiton purkautuessaAsiassa esitetty näyttö siitä, missä tarkoituksessa A oli kanteessa mainittuja töitä tehnyt, oli jäänyt vaillinaiseksi. Oli siten täysin mahdollista, että metsätöiden harjoittaminen, vähäinen rakennustoiminta ja huonekalujen entisöinti olivat olleet A:n harrastus ja että A oli tehnyt näitä töitä panoksenaan yhteistalouden hyväksi, kun B oli huolehtinut kotitaloustöistä ja lasten hoidosta. A:n tekemiä metsätöitä, rakentamista ja huonekalujen entisöintiä ei hovioikeuden mukaan voitu muutoinkaan rinnastaa KKO:n ennakkopäätöksissä tarkasteltuihin tilanteisiin, joissa suoritukset olivat olleet merkittäviä ja joissa panostus oli tehty sillä oletuksella, että avoliitto jatkuu ja kantaja voi käyttää rakennusta yhdessä avopuolisonsa kanssa joko pysyvään asumiseen tai virkistyskäyttöön. Mainitut seikat puhuivat A:n kanteen hyväksymistä vastaan, kuten myös yhteistalouslain 8 §:n 1 momentin esitöistä ilmenevä lausuma, jonka mukaan ”muita esimerkkejä mahdollisista hyvitykseen oikeuttavista panoksista ovat merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai vastaavan varallisuuden sijoittaminen toisen omistamaan rakennukseen tai muuhun omaisuuteen tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi”. Vaikka lausuma koskee yhteistalouslain tulkintaa, myös siitä ilmenee, että korvattavien suoritusten on oltava taloudelliselta arvoltaan merkittäviä. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kanteessa tarkoitettuja töitä ei voitu pitää niin merkittävinä, että ne tulisivat korvattaviksi perusteettomana etuna. Yhteenvetona hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että B olisi saanut A:n kustannuksella sellaista perusteetonta etua, joka hänen tulisi velvoittaa korvaamaan A:lle. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
22.3.2017 15.00
Kotityöt hoitaneelle naiselle hyvitystä 24 vuotta kestäneen avoliiton hyväksi tehdystä työstäKO oli katsonut naisella olevan oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella 40 000 euron hyvitykseen avoliiton purkauduttua (10 % miehen varallisuuden kasvusta). Osapuolet kuitenkin sopivat asian HO:ssa. Sovinnon mukaan mies maksaa naiselle hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että nainen on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut miehen kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että mies saisi perusteetonta etua naisen kustannuksella. (Vailla lainvoimaa 22.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 15.26
Hovioikeuden päätös parisuhteeseen rinnastuvan suhteen osapuolen vaitiolo-oikeudesta ja hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämisestäKun otettiin huomioon naisen (as. om.) kertomus hänen ja miehen (vastaaja) välisen suhteen laadusta ja siitä, että heille on syntymässä yhteinen lapsi, voitiin naisen ja vastaajan välillä katsoa olleen OK 17 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu parisuhteeseen rinnastuva suhde. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei naisella ollut vaitiolo-oikeutta, koska asiassa esitetystä selvityksestä saadun kokonaisharkinnan perusteella oli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Koska naisella ei ollut asiassa vaitiolo-oikeutta, myöskään hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämiskieltoon ei sen vuoksi ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 9.00
Hovioikeus: Koska mönkijäonnettomuudessa kuolleen henkilön avopuolisolla ei ollut oikeutta vaatia vastaajalle rangaistusta, ei hänellä ollut myöskään oikeutta saada vastaajalta korvausta rangaistusvaatimuksen ajamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaKO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin rattijuopumuksesta, ajoneuvorikkomuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta tuomittu vastaaja oli velvoitettu suorittamaan onnettomuudessa kuolleen avopuolisolle korvausta rangaistusvaatimuksen ajamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 15.00
Lasten- ja kodinhoitoon osallistuneen naisen ei katsottu saaneen perusteetonta etua avoliiton aikana vaikka mies oli maksanut asuntolainaa huomattavasti yli oman osuutensaAsiassa oli ollut riidatonta, että mies oli suorittanut yhteisvastuullisen asuntolainan lyhennyksiä vuodesta 2004 lukien 117 000 euroa enemmän kuin nainen. Kun arvioitiin naisen panosta yhteistalouden hyväksi merkittävää oli se, että hän oli ollut vuosina 1999-2003 lasten kanssa kotona ja vuoteen 2007 saakka hän oli tehnyt noin puolet tavanomaisesta työtuntien määrästä. Naisen yksinomaan lasten- ja kodinhoitoon käyttämä aika oli ollut pitkä ja sitä oli sen vuoksi pidettävä niin merkittävänä, että asianosaisten panokset eivät olleet sellaisessa epäsuhdassa, joka olisi aiheuttanut naiselle perusteetonta etua. Miehen 58 500 euron vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.2.2107) - Uutiset
24.1.2017 16.00
Miehellä ei ollut avoliiton päätyttyä oikeutta jäädä asumaan entisen avopuolisonsa vuokraamaan asuntoonOsapuolten avoliiton päätyttyä nainen oli vaatinut useaan otteeseen miehen muuttamaan pois huoneistosta. Mies ei ollut siihen kuitenkaan suostunut. Huoneistosta ei ollut tehty vuokrasopimusta siten, että vuokranantajalle olisi kerrottu asianosaisten yhteisasumisesta. Kun mies ei ollut muutoinkaan ilmoittanut vuokranantajalle asumisestaan huoneistossa eikä tullut merkityksi talonkirjoihin, miehellä ei ollut huoneenvuokralain 48 §:n 2 momenttiin perustuvaa oikeutta jatkaa asumista huoneistossa. Naisella oli oikeus vaatia miehen häätämistä. (Vailla lainvoimaa 24.1.2017) - Uutiset
13.10.2016 8.00
Hovioikeus: Avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevaa moitekannetta ei olisi pitänyt jättää tutkimatta myöhään nostettunaTapauksessa määräajan viimeinen päivä 13.9.2015 oli ollut sunnuntai, joten kantaja oli saanut toimittaa haastehakemuksensa KO:een vielä 14.9.2015 eli ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. (KKO 1997:203). (Vailla lainvoimaa 13.10.2016) - Uutiset
20.9.2016 15.38
STM pyytää lausuntoja lakiehdotuksista, joilla muutettaisiin sosiaaliturvalakeja niiltä osin, joihin maaliskuun 2017 alusta voimaantuleva sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaaTarkoituksena on, että avioliittolain muutoksen seurauksena myös sosiaaliturvalainsäädännön avioliitonomaisen suhteen eli avoliiton käsite muuttuu sukupuolineutraaliksi. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta 2017. Lausuntoaikaa on 5. lokakuuta asti. - Uutiset
31.8.2016 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei katsonut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaiselle hyvitykselle olevan perusteitaNyt kyseessä olleissa olosuhteissa puolisojen panokset perheen hyväksi olivat olleet hovioikeuden käsityksen mukaan keskenään suurin piirtein tasapainossa. Asiassa jäi näyttämättä, että B:n työpanos ja rahallinen panos olisivat olleet sellaisia, että A niiden ansiosta olisi kyennyt kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan siten, että hän olisi saanut vähäistä suurempaa perusteetonta etua B:n kustannuksella. Kanne hyvityksen suorittamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 31.8.2016) - Uutiset
29.6.2016 16.10
Hallinto-oikeuden ratkaisu avoeron johdosta maksetun hyvityksen veronalaisuudestaHallinto-oikeus katsoi, että avopuolisoiden yhdessä harjoittama maatalous on verrattavissa avoimen yhtiön toimintaan. Kun otettiin huomioon hyvityksen määrä ja ajanjakso, jolta hyvitys maksettiin sekä se, että A:ta oli verotettu maatalouden yrittäjäpuolisona ja hänen tulonaan oli verotettu vähintään puolet maatalouden jaettavasta ansiotulo-osuudesta sekä verotetut tulo-osuudet, hallinto-oikeus katsoi, että näissä olosuhteissa A:n B:ltä saama hyvitys oli osittain hyvitystä tavanomaisesta kotityöstä ja osittain saamatta jäänyttä voitto-osuutta yhteisesti harjoitetusta maataloudesta sekä osittain pääomasijoituksen palautusta. - Uutiset
9.6.2016 15.14
150.000 euron hyvitysvaatimus perusteettomasta edusta avoliiton päättyessä ei menestynyt hovioikeudessakaanRiidatonta oli, että asuntojen arvo Helsingissä oli noussut ajalla 1991-2011. Kantaja katsoi, että hänen tulee saada oma osuutensa asuntojen arvonnoususta. Käräjäoikeus totesi, että perusteettoman edun palauttamisen käsitteeseen kuuluu se, että perusteeton etu saavutetaan jonkun toisen kustannuksella, jolle etu olisi kuulunut. Tässä tapauksessa asuntojen yleinen arvonnousu ei ollut tapahtunut kantajan kustannuksella, eikä hänellä näin ollen ollut oikeutta saada siitä hyvitystä. Asianosaisten panokset perheen hyväksi olivat olleet tasapainossa. Kumpikin oli täyttänyt velvollisuutensa perhettä kohtaan. Kokonaisarvostelun perusteella käräjäoikeus katsoi, ettei vastaaja ollut saanut perusteetonta etua kantajan kustannuksella, eikä vastaaja näin ollen ollut velvollinen maksamaan kantajalle avoliitolain 8 § 1 momentin mukaista hyvitystä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.6.2016) - Uutiset
2.6.2016 8.06
Hovioikeus arvioi kotityön merkitystä avoliiton päättyessäAsiassa ei ollut pääteltävissä, että A olisi tarkoittanut kartuttaa B:n omaisuutta ainakaan merkittävissä määrin siinä tapauksessa, että avoliitto päättyy välirikkoon. A:lla oli siten oikeus saada kohtuullinen korvaus B:ltä panoksestaan kiinteistön hankkimiseksi ja rakentamiseksi asuinkiinteistöksi. Korvauksen määräksi hovioikeus arvioi 100.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2016) - Uutiset
4.2.2016 11.45
KO ja HO: Avoliittolain hyvityssäännöksen "hän" ei tarkoita kolmannen henkilön panosta avopuolisoiden yhteistalouden hyväksiAvoliittolain 8 §:n 1 momentissa on avopuolison hyvityksen edellytykseksi säädetty, että hän on antanut panoksen yhteistalouden hyväksi. Tämä viittaa henkilökohtaisesti annettuun panokseen. Kun otetaan huomioon myös pykälän 2 momentin säännös, tällainen panos voi olla esimerkiksi avopuolison itsensä suorittama raha- tai työpanos taikka hänen muu näihin verrattava toimintansa. Käräjäoikeus tulkitsi säännöstä niin, ettei kolmannen henkilön vastikkeetta antama panos avopuolisoiden yhteistalouden hyväksi oikeuta avopuolisoa hyvitykseen toiselta avopuolisolta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen. (KKO:2018:5: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta, Ään.) - Uutiset
14.12.2015 11.44
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisratkaisua ei olisi tullut osaksikaan perustaa siihen ettei suhde ollut luonteeltaan seksuaalinenHovioikeus totesi, ettei käräjäoikeuden olisi tullut perustaa ratkaisuaan osaksikaan siihen, ettei A ollut edes väittänyt hänen ja B:n suhteen olleen sisällöltään seksuaalinen. A:lta ei edellytetty näytön esittämistä suhteen seksuaalisesta luonteesta. Vaikka A oli mitä ilmeisimmin hoitanut B:n omistamassa omakotitalossa ja -kiinteistöllä puutarhanhoito- ja muita kotitöitä myös marraskuussa 2008 tapahtuneen erilleen muuton jälkeen ja sillä tavoin osallistunut talouteen kuuluviin askareisiin, hovioikeus katsoi B:n A:lle säännöllisesti antaman rahan osoittavan, ettei A ollut kuitenkaan työskennellyt yhteistalouden hyväksi siten, että A olisi toimillaan kartuttanut tai auttanut säilyttämään B:n omaisuutta. A:n ei siten voitu katsoa osallistuneen talouden askareisiin ainakaan vuosina 2008-2012 sillä tavoin, että A:n ja B:n voitaisiin A:n marraskuussa 2008 tapahtuneen muuton jälkeen katsoa asuneen yhteistaloudessa. (Vailla lainvoimaa 14.12.2015)