Uutisten vuosihakemisto, 2017
- Uutiset
3.3.2017 15.15
Finanssialan Keskusliiton pj Ari Kaperi: Finanssialalta vihreää valoa positiiviselle luottotietorekisterilleFinanssiala suhtautuu myönteisesti Suomeen mahdollisesti perustettavaan positiiviseen luottotietorekisteriin. Läpinäkyvyyttä lisäämällä ala haluaa huolehtia siitä, että suomalaiset eivät ylivelkaannu. Pankkilainat maksetaan Suomessa pääsääntöisesti tunnollisesti takaisin mutta maksuhäiriömerkinnät yleensä ovat kasvava ongelma.
– Maksuhäiriömerkinnät perustuvat pitkälti kotitalouksien kulutusluottoihin ja pikavippeihin. Taustalla on usein ennakoimaton elämäntilanteen muutos tai vakava syrjäytyminen. Vastuullisena toimialana haluamme olla mukana ehkäisemässä ihmisten joutumista velkakierteeseen niiltä osin kuin riskejä voidaan ennakoida, Finanssialan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ari Kaperi sanoo. - Uutiset
3.3.2017 14.43
Kantelu kaksoiskansalaisten kohtelusta puolustusvoimissa ja ulkoasiainministeriössä ei johtanut apulaisoikeusasiamiehen enempiin toimenpiteisiinApulaisoikeusasiamies katsoi puolustusvoimia koskevan kantelun osalta, ettei kantelussa tarkoitettu asia ainakaan tässä vaiheessa edellyttänyt häneltä enempiä toimenpiteitä. Ulkoasiainministeriötä koskevan kantelun osalta apulaisoikeusasiamies totesi mm., ettei hänen tietoonsa ollut tullut sellaista yksilöityä aineistoa, jonka perusteella hän olisi voinut arvioida tarvetta ulkoasiainministeriön toiminnan lähempään laillisuusvalvonnalliseen tarkasteluun. - Uutiset
3.3.2017 14.15
Hovioikeus arvioi tapaturman ja oireiden välistä syy-yhteyttä ja vakuutusyhtiön nimeämän lääkärin puolueettomuutta – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeus katsoi, että asiassa oli otettava lähtökohdaksi asiantuntijalausunto ja S:n kertomus. Lausunto oli riippumattoman ja hyvin kokeneen asiantuntijan laatima. S:ään verrattuna vakuutusyhtiön nimeämää todistaja L:ää ei voitu lähtökohtaisesti pitää yhtä puolueettomana asiassa. S:llä oli ollut käytettävissään mahdollisimman laaja aineisto ja pidemmältä ajalta, mitä yksittäisillä lausuntoja antaneilla lääkäreillä ei välttämättä ollut. Esille ei tullut sellaista, mikä antaisi aihetta epäillä S:n antamaa asiantuntijalausuntoa tai siinä tehtyjä johtopäätöksiä. Ottaen huomioon myös korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö (erityisesti KKO 2014:33 ja KKO 2016:3) kantajan kanne oli tullut näytetyksi toteen. S:n asiantuntijalausunnossa haittaluokaksi oli katsottu yhdeksän, mihin perustuen hovioikeus hyväksyi haittakorvauksen osalta kantajan toissijaisen vaatimuksen. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 13.49
Perustuslakivaliokunnan seminaarin "Perustuslakikontrolli ja perustuslakivaliokunnan työn kehittäminen" videotallenne saatavillaEduskunnan perustuslakivaliokunta järjesti torstaina 2.3.2017 kello 8.30–13.30 Pikkuparlamentin auditoriossa kutsuseminaarin Perustuslakikontrolli ja perustuslakivaliokunnan työn kehittäminen. Tilaisuuden tallenne on saatavilla eduskunnan verkkosivuilta. - Uutiset
3.3.2017 13.35
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden määräämän pysyvän eläintenpitokiellonA oli saanut usean vuoden ajan eläinlääkäreiltä ohjeita ja määräyksiä eläinten hoidon ja olosuhteiden parantamisesta. Vuonna 2014 häneltä oli otettu kahteen eri kertaan suuri määrä eläimiä väliaikaishoitoon niiden huonon hoidon ja huonojen olosuhteiden vuoksi. Häntä oli vuonna 2015 kuulusteltu epäiltynä eläinsuojelurikoksesta. Näiden toimenpiteiden olisi pitänyt ohjata A:ta siihen suuntaan, että hän olisi toiminut vastuuntuntoisesti vähentämällä eläinten määrää ja parantamalla niiden hoitoa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut huolimatta siitä, että hänen elämäntilanteensa vaikeimmasta vaiheesta oli kulunut jo useita vuosia. Todistajan kertoma osoitti, että A:lla oli vielä helmikuussa 2016 ollut suuri määrä eläimiä, ja niidenkään hoidosta ja terveydestä ei ollut pidetty riittävästi huolta. Myöskään A:n kertoma asunnostaan ja iäkkään äitinsä hoitamisesta ei viitannut siihen, että A:n henkilökohtaiset olosuhteet olisivat ratkaisevasti paremmat kuin vuonna 2014. A:n toiminta eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta helmikuussa 2016 täytäntöönpantaessa ei myöskään osoittanut vastuuntuntoista suhtautumista eläintenpitoon, sillä A oli pyrkinyt välttämään kieltoa piilottamalla eläimiä. Lisäksi hänen omistuksessaan oli ollut kiellosta huolimatta vielä lokakuuhun 2016 asti hevonen, eikä senkään terveydestä ollut pidetty huolta. Hovioikeus katsoi, että A:ta oli pidettävä pysyvästi soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 13.01
Työryhmä selvitti kannustinloukkujen purkamista laajastiTyöryhmä toteaa, että koska palkka määräytyy pääasiallisesti markkinoilla, kannustinloukkujen purkaminen edellyttää joko sosiaaliturvan alentamista, palkkaan ja sosiaaliturvan kohdistuvan verotuksen eriyttämistä tai sosiaaliturvaan liittyvän tarveharkinnan muutosta. Työryhmä näki tarvetta lisäselvityksille muun muassa seuraavilla aihealueilla: Asumisen tuet, Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät tuet ja Työttömyysturva. Tässä vaiheessa työryhmä ei ehdota kannustinloukkujen vuoksi lisäselvitystä muiden muassa seuraaviin asioihin: Ansiotulojen verotus, Palkkatuki ja verokiilan alentaminen, Arvonlisäverotuksen alarajan korottaminen ja Vuokrasääntely. - Uutiset
3.3.2017 12.10
KHO:n ratkaisu taksiluvan peruuttamisestaA:lle henkilökohtaisesti myönnetyn taksiluvan mukaista taksiliiketoimintaa oli 7.12.2009 lähtien harjoitettu taksiliikennelain 11 §:n vastaisesti ja ilman lupaviranomaisille tehtyä muutoshakemusta toiminnan siirtämiseksi B Oy:n nimiin. Näin ollen taksilupa oli tosiasiallisesti luovutettu yhtiön käytettäväksi, minkä johdosta A:n liikenteen harjoittamisessa oli ilmennyt vakavia ja olennaisia rikkomuksia, jotka liittyvät taksiluvan luovuttamiseen tai velvollisuuteen harjoittaa liikennettä taksiliikennelain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin. Hallinto-oikeus katsoi, että ELY-keskuksen oli tullut peruuttaa A:lle myönnetty taksilupa numero TAKSI-ZZ. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. - Uutiset
3.3.2017 11.56
Hovioikeus eri mieltä kuin käräjäoikeus oikeussuojan tarpeesta 35,95 euron kauppahinnan palautusta koskevassa asiassaKäräjäoikeus totesi, että oikeussuojan tarve on yksi oikeudenkäynnin edellytys. A ei ollut selvittänyt Citymarketin halukkuutta noudattaa Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuositusta ja ylipäänsä varannut Citymarketille tilaisuutta suorituksen tekemiseen ilmoittamalla haluaako hän takaisin kengät vai kauppahinnan. Näissä olosuhteissa A:n oikeusturva ei edellyttänyt haasteen antamista. Oikeusjärjestelmän tarkoituksen mukaisena ei voi pitää, että A selvittää yllä olevia seikkoja ensimmäisen kerran käräjäoikeuden välityksellä. Haastehakemus jätettiin tutkimatta oikeussuojan tarpeen ja oikeudellisen intressin puuttumisen johdosta. Hovioikeus totesi puolestaan, että A ei ollut saanut K-Citymarket Oy:ltä vaatimaansa suoritusta. A:lla oli siten oikeussuojan tarve saada vaatimuksensa käsitellyksi. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen haasteen antamista varten. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 11.30
Hovioikeus: Kiinteistöosakeyhtiöllä oli yhtiöjärjestyksen mukainen peruste ottaa rukoustilana käytetty kokoushuoneisto hallintaansa kun huoneistoa oli käytetty myyntinäyttely- tai myymälätilanaHO katsoi, että edellytykset huoneiston hallintaan ottamiselle olivat olleet olemassa. Yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen tekemä päätös ei ollut OYL 21 luvun 1 §:n nojalla yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017. Ks. KKO:2019:38, Edilex-uutiset 17.4.2019: KKO äänesti ja kumosi hovioikeuden tuomion ) - Uutiset
3.3.2017 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen lapsen tapaamisoikeusasiassa kun lapsen asuinpaikka oli ollut EspanjaAsiassa oli jo B:n käräjäoikeudelle jättämästä lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta hakemuksesta ilmennyt, että lapsi C oli asian vireilletuloajankohtana 2.10.2014 asunut äitinsä A:n kanssa Espanjassa. Sanottu seikka ilmeni myös C:tä koskevasta väestötietojärjestelmäotteesta. Asiassa oli siten ollut kysymys oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:ssä tarkoitetusta kansainvälisluonteisesta asiasta, jonka osalta käräjäoikeuden oli tullut oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan omasta aloitteestaan tutkia, oliko se ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa. Lapsen asuinpaikasta lausuttu huomioon ottaen Pirkanmaan käräjäoikeus ei ollut Bryssel II a asetuksen 8 artiklan 1. kohta huomioon ottaen asiassa toimivaltainen tuomioistuin, koska lapsen asuinpaikka oli tuolloin Espanjassa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 9.40
Työneuvosto ratkaisi saman lausuntoasian uudelleen esteellisyysväitteen vuoksi - tyttären suorittamaan henkilökohtaisen avustajan työhön ei sovelleta työaikalakiaTN katsoi aivan samoin kuin aiemmassakin lausunnossaan, että "koska Y on työnantajansa X:n tytär, hänen suorittamansa henkilökohtaisen avustajan työ on työaikalain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua työnantajan perheenjäsenen työtä, johon ei sovelleta työaikalakia". - Uutiset
3.3.2017 8.32
Hovioikeus: Tasinkosaatava muodosti VJL 10 §:n 11 kohdan esteperusteen velkajärjestelylle - asia palautettiin käräjäoikeuteenVaikka VJL 10 §:n 11 kohdassa esimerkkinä mainitaan pelkästään vahingonkorvausta ja kauppahinnan palautusta koskeva velka, niin myöskin aviovarallisuuden jakamiseen liittyvää velkaa voidaan pitää tällaisena vastaavana velkana. Tasinkosaatavan määrää voitiin pitää naisen kannalta merkittävänä. Velkajärjestelyn myöntäminen miehelle olisi merkinnyt, että tämä olisi hyötynyt kohtuuttomasti naisen kustannuksella. Naisen tasinkosaatavaa mieheltä oli pidettävä VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettuna velkana. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017. Ks. KKO:2019:83, jossa katsottiin, ettei kyseinen velka ollut VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettu vahingonkorvaukseen ja kauppahinnan palauttamiseen rinnastuva "muu vastaava velka". KKO katsoi, ettei A:n velkajärjestelylle ollut estettä. 30.9.2019) - Uutiset
3.3.2017 8.10
Hovioikeuden ratkaisu ulosmittauksen valitusajastaAsiassa oli riidatonta, että 8.12.2014 tehdystä PL:n kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta oli lähetetty tieto PL:lle, että arvo-osuustiliin tehdystä varmistustoimesta ei ollut tehty erillistä kirjallista päätöstä ja että varmistustoimesta ei ollut ilmoitettu kuolinpesälle. Kysymys oli ollut ulosottomiehen tekemästä toimesta ja valituksen määräaika tuli näin ollen laskea päivästä, jona kuolinpesän oli katsottava saaneen tiedon arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä. Kuolinpesä oli sen osakkaan PL:n ilmoituksen mukaan saanut tiedon sen arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä tammikuussa 2015, jolloin kolmen viikon määräaika valituksen tekemiselle oli alkanut. Kun määräaika valitukselle oli näin ollen päättynyt helmikuussa 2015, kuolinpesän syyskuussa 2015 tekemää valitusta ei ollut tehty määräajassa. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut hylätä kuolinpesän vaatimuksia haastetta antamatta vaan jättää ne tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 15.44
Hallinto-oikeus kumosi virkamiehelle annetun kirjallisen varoituksen virheellisen kuulemismenettelyn vuoksiVirkamiehelle annetun varoituspäätöksen perusteluissa oli muun ohella todettu, että virkamies oli toistuvasti jättänyt noudattamatta virkaehtosopimuksen mukaisia työaikoja sekä jättänyt ilmoittamatta esimiehelle poissaoloistaan. HAO katsoi, ettei valittajaa ollut kuultu hallintolaissa säädetyllä tavalla ilmoittamalla kuulemisen tarkoitus. Kuulemismenettely oli ollut virheellinen, joten päätös kirjallisen varoituksen antamisesta oli sillä perusteella kumottava. (Ei lainvoim. 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 15.11
Vuokrasopimus syntyi myös tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella - näyttöä ei ollut esitetty siitä, ettei vastaaja olisi ollut huoneiston tosiasiallinen vuokralainenNäyttöä ei ollut esitetty, että vastaajan ja vuokranantajan välille olisi syntynyt suullinen vuokrasopimus. Sen sijaan kantajan katsottiin selvittäneen, että vastaajan ja vuokranantajan välille oli syntynyt konkludenttinen vuokrasopimus vastaajan tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella. Asiassa ei ollut kyse alivuokrauksesta tai jälleenvuokrauksesta. Vastaaja oli laiminlyönyt vuokran maksamisen. Vastaajan 1 500 euron vaatimus irtisanomisesta aiheutuneesta stressistä ja sairaudesta hylättiin lakiin perustumattomana. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 14.53
Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle - kaikkiaan esitykseen sisältyy 34 lakiaHallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista 1. heinäkuuta 2017 alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1. tammikuuta 2019 alkaen. Palveluiden valinnanvapauteen liittyvät asiat eivät sisälly nyt hyväksyttyihin esityksiin. Myös osa maakuntauudistukseen ja uudistusten rahoitukseen liittyvästä lainsäädännöstä on edelleen valmistelussa. - Uutiset
2.3.2017 14.44
Konkurssi- ja yrityssaneeraustiedot maksutta saataville verkkoon kesällä 2018 – kuuluttamisesta Virallisessa lehdessä luovutaanKonkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot esitetään siirrettäväksi saataville internetissä maksutta. Tarkoituksena on helpottaa velkojien tiedonsaantia sekä saatavien ilmoittamista rajat ylittävissä tilanteissa. Verkossa näkyisivät rekisteriin merkityt tiedot, kuten menettelyn aloittamispäivä, asiaa käsittelevä tuomioistuin sekä velallisen nimi ja osoite. Velallisen henkilötunnusta ei kuitenkaan julkaistaisi internetissä. Hallitus antoi 2. maaliskuuta eduskunnalle esityksen lakimuutoksista, joita EU:n uusi maksukyvyttömyysasetus edellyttää. - Uutiset
2.3.2017 14.02
"Korsuhuumori" ei poistanut kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikoksen rangaistavuuttaA oli julkisessa Facebook-profiilissaan jakanut kuvan, jossa oli ollut Suomi-konepistooli ja viesti: "Pian sinunkin naapurissasi asuu iloisia maahanmuuttajia. Tervehdi heitä Suomen perinteitä kunnioittaen". Käräjäoikeus totesi, että vaikka Suomi-konepistoolia voidaan pitää myös symbolina, sitä on suomalaisen yleisen käsityksen mukaan käytetty tärkeänä aseena toisessa maailmansodassa. A oli käräjäoikeudessa itse kertonut aseen olleen merkittävä Suomen itsenäisyydelle. Ottaen tämän huomioon sekä hänen tekonsa ajankohdan, hänen oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä että kuvan ja tekstin yhdessä objektiivisesti arvioiden voidaan katsoa uhkaavan maahanmuuttajia ihmisryhmänä ja hän oli ollut selvillä rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kaikista edellytyksistä. A oli näin ollen tahallaan menetellyt syytteen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla. A ei puolustuksekseen vedonnut huumorin käyttämiseen viestin julkaisemisen perusteena, mutta hän oli katsonut, että hänelle Suomi-konepistooli liittyy myös suomalaiseen korsuhuumoriin. Käräjäoikeus totesi, että A:n näkemys korsuhuumorista ei antanut aihetta arvioida asiaa edellä todetusta poiketen. Hovioikeus ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 14.02
Hovioikeudessa arvioitiin oliko lasten tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen vireille laittanut isä velvollinen korvamaan äidin oikeudenkäyntikulut kun asia oli jätetty sillensä isän peruutettua hakemuksensaKO oli katsonut oikeudenkäyntikulujen osalta, ettei asiassa ollut sellaista häviäjää, jonka olisi pitänyt korvata toisen oikeudenkäyntikulut. HO katsoi asiassa esitettyjen seikkojen muodostaneen sellaisen OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisen syyn, jonka perusteella KO:n päätöksen lopputulosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 13.15
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu "yleisradiopalvelujen pääsystä kaapeliverkkoihin" koskevan säännöksen tulkinnasta – tekijänoikeuksien loukkausTekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29/EY 9 artiklaa ja erityisesti käsitettä ”yleisradiopalvelujen pääsy kaapeliverkkoihin” on tulkittava siten, että tämä säännös ei kata eikä siinä sallita kansallista säännöstöä, jonka mukaan tekijänoikeutta ei loukata, kun on kyse sellaisten televisiokanavien, joita koskevat julkisen palvelun velvoitteet, yleisradiolähetysten välittömästä kaapeleitse, mukaan lukien mahdollisesti internetin välityksellä, tapahtuvasta edelleen lähettämisestä alkuperäisellä lähetysalueella.