Vuosiloma
- Uutiset
7.4.2020 8.44
Ohje vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännösten poikkeuksista sote-alallaSTM on antanut ohjeen siitä, keihin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviin voidaan soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännösten väliaikaisia poikkeuksia. - Uutiset
3.4.2020 11.00
Hovioikeus arvioi työnantajan oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli näytetty, että kantajalle oli 31.7.2017 lukien määrätty työntekovelvoite. Mainituissa oloissa kantajan olisi tullut annetun ohjeistuksen mukaan selvittää työnantajalta uusi työkohde. Kun hän ei ollut näin tehnyt, eikä hän ollut ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, oli yhtiöllä ollut oikeus pitää työsuhdetta seitsemän päivän luvattoman poissaolon johdosta purkautuneena. Kun otettiin huomioon se, että vastaajayhtiö oli yksiselitteisesti kehottanut kantajaa palaamaan töihin maanantaina 31.7.2017 ja että kantaja oli työskennellyt vastaajayhtiössä vuodesta 2013 lukien ja ennen työsuhteen purkautumista täysipäiväisesti kesällä 2017, kantajalla ei ollut ollut perusteltua syytä olettaa, että vastaajayhtiöllä ei olisi tarjota hänelle töitä ja että hänellä olisi velvollisuus aloittaa työt vuosiloman jälkeen vasta työnantajan erillisen kutsun johdosta ja siinä yhteydessä osoittamassa työkohteessa. Vastaajayhtiöllä ei ollut myöskään näissä olosuhteissa ollut velvollisuutta ryhtyä selvittämään kantajan poissaolon tarkempaa syytä, johon kantajan taholla oli mitä ilmeisimmin vaikuttanut tyytymättömyys lomarahakiistan lopputulokseen. Kantajalla ei ollut ollut estettä ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle. Kantajan kanne hylättiin ja yhtiö vapautettiin tuomitusta korvausvelvollisuudesta kantajalle ja Suomen valtiolle. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut KO:sta ja HO:sta. (KKO on kumonnut HO:n tuomion 23.9.2021. Ks. KKO:2021:66) - Uutiset
18.3.2020 11.42
Työnantajalle mahdollisuus poiketa väliaikaisesti työaikaa ja vuosilomaa koskevista järjestelyistä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissaValtioneuvosto antoi tiistaina (17.3) valmiuslain nojalla asetuksen, jolla pystytään reagoimaan paremmin virusepidemiasta aiheutuvaan henkilöstöpulaan yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Järjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. - Uutiset
17.3.2020 8.35
Työtuomioistuin ratkaisu vakuutusalan toimihenkilön vuosiloma-ajan palkan laskemisestaAsiassa oli kysymys siitä, mitä prosenttilukua prosenttiperusteisen vuosilomapalkan laskemisessa tuli käyttää, kun vakuutusalan toimihenkilölle kertyi vähintään 10 vuotta jatkuneen työsuhteen johdosta vuosilomaa kolme päivää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden, mutta lomanmääräytymisvuodessa kertyneiden lomapäivien määrä oli vähemmän kuin täydet 36 päivää. Vakuutusväen Liiton kanteessa vaadittiin työtuomioistuinta vahvistamaan, että vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohdan määräyksen mukaan edellä tarkoitettu prosenttiluku oli 13,78 riippumatta siitä, kuinka monta vuosilomapäivää toimihenkilö oli tosiasiassa ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana. Kanne hylättiin. - Uutiset
6.3.2020 10.30
Varoitus oli ollut perusteeton, työtehtävien laiminlyönti oli jäänyt näyttämättä, ei näyttöä yhteistyökyvyttömyydestä, ei syrjitty - hovioikeus alensi irtisanotulle palveluesimiehelle maksettavaa korvaustaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan huonekaluliikkeessä palveluesimiehenä siten, että 17.8.2016 annettu varoitus oli ollut aiheellinen. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan hiihtokeskuksessa (hotellissa) siten, että vastaajayhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Mikäli kantajan olisi katsottu laiminlyöneen työtehtäviään vakavalla tavalla, asiassa oli kysymys siitä, oliko 19.12.2016 järjestetty tilaisuus täyttänyt TSL 9 luvun 2 §:n mukaisen kuulemisvelvoitteen vaatimukset, oliko työantaja tarjonnut kantajalle muuta työtä ja oliko asiassa kyse yhdenvertaisuuslain tarkoittamasta syrjinnästä. Vielä HO:n ratkaistavana oli kysymys korvausten ja hyvityksen määristä. KO:n tuomiota muutettiin. Kohtuulliseksi korvauksen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 20 kk:n (josta 10 kk oli katsottu aineettoman vahingon korvaukseksi) palkan asemasta 12 kk:n palkka. Mainitusta määrästä puolet oli korvausta aineettomasta vahingosta ja puolet aineellisesta vahingosta.Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 ja 24 §:n mukaisena hyvityksenä 6.000 euroa korkoineen. Vastaaja Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata kantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 22.320,01 eurolla korkoineen. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä käräjä- että hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
28.2.2020 8.00
Helsingin seudun kauppakamari: Koronavirukseen liittyviä ohjeita työnantajilleKoronaviruksen leviäminen herättää monenlaisia kysymyksiä ja ohjeistuksen tarvetta työpaikoilla. Helsingin seudun kauppakamari on koonnut muutamia huomioon otettavia asioita. Myös EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen. - Uutiset
26.2.2020 8.21
Työtuomioistuin: Lomaltapaluuraha voitiin jättää maksamatta linja-autonkuljettajien oltua poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänäLinja-autonkuljettajat A ja B olivat olleet vuosilomalla. Kumpikin oli poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänään. Työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että kuljettajilla olisi ollut työnantajan suostumus poissaoloon työstä edellä tarkoitettuna päivänä. Työnantajayhtiöiden ei siten katsottu rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään lomaltapaluurahan maksamatta A:lle ja B:lle. - Uutiset
14.2.2020 11.51
Työnantajan katsottiin päättäneen työsuhteen jättämällä tarjoamatta työntekijälle töitä ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavallaKO katsoi asiassa mainituin perustein tulleen näytetyksi, että vastaaja oli ilman työsopimuslain mukaista perustetta päättänyt sen ja kantajan välisen työsuhteen jättämällä tarjoamatta kantajalle töitä KO:n tuomion perusteluissa selostetun ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavalla. Vastaaja ei ollut KO:ssa vedonnut siihen, että työvuorojen tarjoamatta jättämiseen olisi ollut syynä vastaajan saamien työtilausten määrän väheneminen. KO harkitsi oikeudenmukaiseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen, josta puolet oli kantajan vaatimuksen mukaisesti katsottava korvaukseksi aineettomasta vahingosta. Ottaen huomioon tuomittavan korvauksen vähäinen määrä KO harkitsi kohtuulliseksi jättää tekemättä TSL 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähennyksen tuomittavasta korvauksesta. Mitä tuli kantajan vaatimuksiin irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta, KO katsoi, ettei vastaajan vetoamalla ns. nollatuntisopimuksella ollut merkitystä korvauksen perusteen tai määrän osalta ottaen huomioon, ettei vastaaja ollut väittänyt, että sen työvoiman tarve olisi vähentynyt nyt tarkastelun kohteena olleena aikana. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.49
Julkisasiamies: Onko työntekijällä oikeus palkalliseen vuosilomaan irtisanomispäivän ja työskentelyn uudelleenaloittamispäivän väliseltä ajanjaksolta, kun on todettu, että kyseinen työntekijä on irtisanottu laittomasti tästä työstä?Bulgarialaiset ennakkoratkaisupyynnöt on esitetty kahdessa eri menettelyssä, joista ensimmäisessä vastakkain ovat QH ja Varhoven kasatsionen sad na Republika Bulgaria (ylin tuomioistuin, Bulgaria) ja toisessa CV ja tämän aiempi työnantaja, Iccrea Banca SpA Istituto Centrale del Credito Cooperativo. Vaikka näitä ennakkoratkaisupyyntöjä ei ole yhdistetty käsittelyn kirjallista ja suullista vaihetta varten, näissä oikeudenkäynneissä esille tulevat kysymykset ovat samankaltaisia. Tämän vuoksi näissä molemmissa asioissa on esitetty vain yksi ratkaisuehdotus. - Uutiset
8.1.2020 9.00
Ateriaetu ei ollut vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitettu luontoisetu matkatoimistoalallaMatkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen (1.2.2017–30.4.2021) osana noudatettavan palkkasopimuksen 11 §:n ateriaetua koskevaa määräystä oli tulkittava siten, ettei ateriaetu ollut vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitettu luontoisetu. Työtuomioistuin hylkäsi AKT:n kanteen. (Ään.) - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo KoskiselleEmeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
21.11.2019 15.30
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, jolla yhtiö oli velvoitettu suorittamaan työntekijöille työajan tasauslisää, lomapalkan ja lomarahan erotusta ja työehtosopimuksen mukaisia viikkoylityökorvauksia pitämättömistä työajan tasausvapaistaTyöntekijöiden kanne oli perustunut siihen, ettei työnantaja ollut maksanut työnantajaa yleissitovuuden perusteella velvoittavan työehtosopimuksen mukaisia työajan tasaamislisiä ("pekkasvapaat" ja niistä suoritettava ansion vähentymisen korvaus) työntekijöille, ja näin ollen työntekijöille oli syntynyt palkkasaatavia maksamattomista työajan tasauslisistä sekä niiden johdannaisena lomapalkka- ja lomarahasaatavia ja ylityökorvauksiin perustuvia saatavia. Vastaajayhtiö oli kiistänyt kanteen vedoten siihen, että työnantajan ja työntekijöiden välillä oli tehty paikallinen sopimus kokonaispalkkauksesta, jonka mukaisesti työntekijöille maksettiin palkkaa tunti tunnilta 8 tuntia päivältä ja tämän mukaisesti TESin vähimmäispalkkaa suurempi tuntipalkka sisälsi myös kanteessa tarkoitetut lisät. (Vailla lainvoimaa 21.11.2019) - Uutiset
20.11.2019 9.21
Unionin tuomioistuin antoi ennakkoratkaisun työtuomioistuimelle työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan tulkinnasta riidoissa, jotka koskevat työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaansa sairaustapauksessaEUT katsoo tiistaina (19.11.) antamassaan ennakkoratkaisussa, ettei direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohta ole esteenä kansallisille säännöstöille ja työehtosopimuksille, joiden nojalla myönnetään sellaisia palkallisia vuosilomapäiviä, jotka ylittävät kyseisessä säännöksessä säädetyn neljän viikon vähimmäisajan, mutta joissa ei sallita kyseisten vuosilomapäivien siirtämistä sairauden johdosta. EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että sitä ei voida soveltaa tilanteessa, jossa on kyse tällaisista kansallisista säännöstöistä ja työehtosopimuksista. - Uutiset
18.11.2019 16.00
Yhtiön edustajille sakot ylitöiden teettämisestä ja työaikakirjanpidon laiminlyönnistä - hovioikeus vapautti yhtiön tuomitusta 18 914 euron menettämisseuraamuksesta valtiolleYlitöitä oli teetetty 111,5 – 694,75 tuntia yli suurimman sallitun ylityömäärän. Ylityöt olivat vaarantaneet yhtiön työntekijöiden terveyden, minkä lisäksi ne olivat olleet omiaan vaarantamaan myös työntekijöiden turvallisuuden työssä. HO tuomitsi rakennusliikkeen toimitusjohtajan A:n ja yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneen työnantajan edustajan B:n sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta (1.5.2013 - 27.12.2016) ja työaikasuojelurikoksesta (1.5.2013 - 16.6.2017). A tuomittiin 30 ps ja B 40 ps rangaistukseen. Koska yhtiön ei ollut selvitetty saaneen A:n ja B:n syyksi luetun työturvallisuusrikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä, syyttäjän esittämä menettämisseuraamus oli hylättävä. (Ks. KKO:2021:52: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
17.10.2019 14.03
Hovioikeudessa arvioitiin jalkapalloilijoiden vuosiloma- ja pelaajasopimuksen ehtoja - käräjäoikeuden ratkaisua muutettiin maksettavaksi tuomittujen vuosilomapalkan / -korvauksen osaltaTuomiossa pohdittiin, oliko pelaajille ilmoitettu vuosilomasta, oliko loma voitu määrätä alkavaksi lauantaina, oliko pelaajille määrätty harjoitteluvelvoite vuosiloman ajalle sekä loma-ajanjaksoja ja niiden yhdenjaksoisuutta. HO totesi, että 19.12.2015 ollutta lauantaipäivää ei voitu pitää lomapäivänä ja että tältä osin pelaajilla oli oikeus vaatimiinsa korvauksiin. Muilta osin HO katsoi KO:n tavoin, että pelaajille oli annettu vuosilomalain ja pelaajasopimuksen ehtojen mukaisesti vuosiloma asiassa todetuin tavoin. Siltä osin kuin lomaa ei ollut voitu pitää, oli maksettu vuosilomakorvaus. Tätä arviota ei muuttanut se, että palloseuran antamiin palkkatodistuksiin ei ollut tehty merkintää maksetusta lomapalkasta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2019) - Uutiset
20.9.2019 10.35
KHO:n ratkaisu sivutoimisen vankilalääkärin palvelussuhderiidassaHallintoriita – Valtion virkamies – Virkasuhteen vahvistaminen – Virkasuhteeseen liittyvä vaatimus lomapalkasta – Viivästyshyvitys - Uutiset
17.6.2019 16.00
Hovioikeuden kolme työntekijöiden palkkaetuja koskevaa tuomiota - kyse myös tuomioistuimen toimivallastaYhtiö oli kaikissa tapauksissa esittänyt riittävän näytön siitä, että työntekijöille oli maksettu vähintään vuosilomalain 9 §:n mukainen säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Työntekijöiden valitukset hylättiin. Kaikissa kolmessa asiassa oli kyse myös siitä, oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen käsittelemään asian vai kuuluiko se työtuomioistuimen toimivaltaan. HO katsoi, että yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen arvioimaan ainoastaan sen, olivatko työntekijät saaneet vuosilomalain 9 §:n 1 momentin mukaisen lomapalkan eli säännönmukaisen tai keskimääräisen palkkansa. Muilta osin KO:n ei olisi tullut tutkia kanteita. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
5.6.2019 8.15
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus palkallisten vuosilomapäivien siirtämisestäJulkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa Suomen työtuomioistuimen esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin, että tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaisille kansallisille säännöstöille tai työehtosopimuksille, joista seuraa, että palkallisia vuosilomapäiviä, jotka ylittävät neljän viikon ajan, ei voida siirtää, jos ne ovat päällekkäisiä sairauslomapäivien kanssa. - Uutiset
29.4.2019 9.27
KHO:n ratkaisu lomituspalvelutehtävistäAsiassa oli ratkaistavana, oliko Mela voinut päättää, että A:n tilalle vuosilomalomituksen aikana vuorokausittain tehdyistä neljästä käynnistä kaksi oli lomituspalvelulain 8 c §:n mukaisia valvontakäyntejä, jolloin niistä oli voitu periä lomituspalvelulain 28 a §:n 1 momentin mukainen valvontakäyntimaksu, vai oliko käyntien katsottava kuuluvan lomituspalvelulain 8 b §:n mukaisiin maksuttomiin lomituspalvelutehtäviin kuten kaksi muutakin käyntiä. KHO katsoi, että tilan kaikkien neljän ruokintakerran toteuttaminen oli eläinten välttämätöntä hoitotyötä, ja niihin liittyvät käynnit tilalla kuuluivat siten lomituspalvelulain 8 b §:n mukaisiin lomituspalvelutehtäviin. Sovellettavaksi eivät täten tulleet lomituspalvelulain valvontakäyntejä ja niiden maksullisuutta koskevat 8 c §:n ja 28 a §:n säännökset. - Uutiset
14.3.2019 14.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta palkallisen vuosiloman määrittämistä koskevassa riidassaPyyntö on esitetty itävaltalaisessa asiassa, joka koskee sitä, että työntekijöiden palkallista vuosilomaa koskevan oikeuden määrittämisessä otetaan huomioon näiden työntekijöiden aikaisemmat palvelusajat muiden työnantajien palveluksessa vain osittain. EUT lausui asiassa ennakkoratkaisunaan, että SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen (EU) 492/2011 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan määritettäessä sitä, onko työntekijällä, jonka osalta on täyttynyt yhteensä 25 palvelusvuotta, oikeus viiden viikon pituisen palkallisen vuosiloman korotukseen kuuden viikon pituiseksi, palvelusvuodet, jotka ovat täyttyneet yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ennen nykyisen työnantajan kanssa solmittua työsuhdetta, otetaan huomioon enintään viiden palvelusvuoden ajalta, vaikka niiden tosiasiallinen määrä olisi suurempi kuin viisi vuotta.