Velkomus
- Uutiset
15.2.2022 13.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion sopimukseen perustuvien vaatimusten osaltaTuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen Alektumin vaatimusten peruste ei tullut näytetyksi. Näin ollen käräjäoikeuden tuomio oli kumottava ja Alektumin kanne hylättävä A:n ja ACN:n väliseen sopimukseen perustuvien vaatimusten osalta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2022) - Uutiset
15.2.2022 9.00
Hovioikeus: Ei näyttöä, että vastaaja olisi henkilökohtaisesti tehnyt toimeksiantosopimuksen lakiasiaintoimiston kanssa - toimiston 12.515,12 euron velkomuskanne oli hylättäväAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja tehnyt toimeksiantosopimuksen Lakiasiaintoimisto Oy:n (nyk. Asianajotoimisto Oy) kanssa Lakiasiaintoimisto Oy:n väittämin tavoin omasta puolestaan vai vastaajan väittämän mukaisesti maanrakennusyhtiön puolesta. HO totesi, että palkkiota koskevan maksuvelvollisuuden syntyminen edellytti tapauksessa vahvoja sitä puoltavia perusteita. HO katsoi, että vastaajan ja kantajan toimiston välisen sopimuksen syntymistä vastaan puhuvat seikat horjuttivat tässä tapauksessa siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia seikkoja, ettei osapuolten tosiasiallisen käyttäytymisen perusteella voitu riittävän yksiselitteisesti päätellä, että toimeksiantosopimus olisi ollut kantajan toimiston ja vastaajan välinen. Näissä olosuhteissa ei voitu pitää perusteltuna, että sopijaosapuolta koskeva epäselvyys olisi tullut vastaajan vahingoksi. HO katsoi, että kun asiassa ei ollut tehty kirjallista sopimusta ja kun kantajan tekemät toimet olivat pääasiallisesti koskeneet välittömästi osakeyhtiötä, riskin mahdollisesta epäselvyydestä kantoi kantaja. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei Lakiasiaintoimisto Oy ollut esittänyt uskottavana pidettävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi henkilökohtaisesti tehnyt kyseessä olevan toimeksiantosopimuksen Lakiasiaintoimisto Oy:n kanssa. Tämän vuoksi Lakiasiaintoimisto Oy:n kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.2.2022) - Uutiset
8.2.2022 11.30
Hovioikeus vapautti pankin asiamiehet kuluvastuustaAsiamiesten toimet olivat olleet KO:ssa riidattomia ja kysymys oli ensinnäkin ollut siitä, olivatko kantajan asiamiehet ajaneet perusteetta luottosopimukseen perustuvaa velkomuskannetta kuluttajaa vastaan aiheuttaen tälle tahallisesti tai tuottamuksellisesti oikeudenkäyntikuluja. Toiseksi kysymys oli ollut siitä, oliko vastaaja ja hänen asiamiehensä ajanut kantajan asiamiesten kuluvastuuta koskevaa asiaa perusteetta aiheuttaen tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja. HO katsoi asiassa mainituilla perusteilla, etteivät asiamiehet olleet syyllistyneet sellaiseen OK 21 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuun velvollisuuksien vastaiseen menettelyyn, jonka johdosta he olisivat olleet velvollisia korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen asiamiehet oli vapautettava korvaamasta yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa heidän maksettavakseen tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen yhtiön vastaajalle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 8.2.2022) - Uutiset
3.2.2022 11.33
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää kuittausväitettä tutkimattaKäräjäoikeus ei olisi esittämillään perusteilla saanut jättää tutkimatta kuittausväitettä, joka on perustunut A:n väittämään vastasaatavaan Oy Y Ab:ltä, vaan kuittausvaatimus olisi tullut tutkia X Oy:n pääkanteella vaatimaan määrään saakka. Näin ollen käräjäoikeus ei ollut myöskään voinut hylätä A:n takaisinsaantihakemusta yksin sillä perusteella, että A ei ollut selvittänyt maksaneensa lypsyrobottiin liittyviä saatavia ennen yksipuolisen tuomion antamista. Käräjäoikeuden tuomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen, jonka on valmistelussa jatkettava A:n takaisinsaantihakemuksen käsittelyä. (Vailla lainvoimaa 3.2.2022) - Uutiset
27.1.2022 12.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion velkomusta koskevassa asiassaTuomiossa esitetyin perustein asiassa jäi näyttämättä, että JA:n ja Osuuskunnan välillä olisi sovittu siitä, että JA:n saatava Osuuskunnalta olisi ollut väitetyllä tavalla ehdollinen. Velka oli ollut vaadittaessa erääntyvä eikä se ollut vanhentunut. Osuuskunnan ja A:iden avustajan välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta 13.3.2018 ja 31.5.2018 sekä Osuuskunnan A:ille antamasta raportista 29.9.2016 ilmeni, että kysymys oli Osuuskunnankin näkemyksen mukaan ollut kokonaisvelasta. Näyttämättä jäi, että Osuuskunnan maksukyky ei ollut riittänyt saatavan maksamiseen. Osuuskunta oli siten velvollinen suorittamaan JA:n kuolinpesälle palkkiosaatavasta koostuvan velan 95.476,58 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 27.1.2022) - Uutiset
24.1.2022 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä takaisinsaantihakemusta sillä perusteella, ettei vastaaja ollut hakenut takaisinsaantia määräajassaKysymys oli siitä, oliko vastaaja hakenut takaisinsaantia määräajassa. Yhtiö ei ollut vedonnut siihen, että se olisi antanut yksipuolisen tuomion vastaajalle todisteellisesti tiedoksi. Kihlakunnanulosottomiehen lausunnosta ei ilmennyt, että vastaaja olisi saanut yksipuolisen tuomion todisteellisesti tiedokseen hänen läsnä ollessaan suoritetussa ulosmittauksessa. Näin ollen yksipuolista tuomiota ei ollut näytetty annetun vastaajalle todisteellisesti tiedoksi. Koska tosiasiallisella tiedoksi saamiselle ei ollut merkitystä, määräaika hakea takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon ei ollut alkanut. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 1979 II 1 mukaan takaisinsaantia oli mahdollista hakea, vaikka yksipuolista tuomiota ei ollut annettu todisteellisesti tiedoksi. Käräjäoikeuden päätös kumottiin. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.1.2022) - Uutiset
10.1.2022 11.50
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Erillinen vähäisiä vaatimuksia koskeva tuomioistuinmenettely parantaisi kansalaisten oikeusturvaaJulkinen keskustelu erillisen pienten riita-asioiden menettelyn osalta aktivoitui viime vuoden aikana. Tällä hetkellä huomattava osa kansalaisten riidoista jää kokonaan tosiasiallisen oikeusturvan saatavuuden ulkopuolelle erityisesti merkittävän oikeudenkäyntikuluriskin vuoksi. Uusi menettely voisi tuoda tuomioistuinlaitoksen lähemmäksi tavallista kansalaista. - Uutiset
5.1.2022 10.10
Käräjäoikeus: Kaupunki velvoitettiin maksamaan yhtiölle laskun mukaisesti myös urakkaan kuuluvista lisätöistä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaYhteenvetona käräjäoikeus totesi, että Sastamalan kaupunki ei ollut missään vaiheessa rajoittanut viimeistelytyön eikä tuntityöhön käytettävää tuntimäärää. Kaupunki oli lisäksi omassa tarjouspyynnössään epäsuorasti ohjannut tuomiossa kuvatulla tavalla palkkaamaan kesätyöntekijöitä tekemään urakkaan kuuluvaa työtä. Edelleen oli todettu riidattomaksi, että tuntilistan mukainen työ oli tehty ja se oli koitunut kaupungin hyväksi. Sastamalan kaupunki velvoitettiin suorittamaan X Oy:lle pääomaa 26.170,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.8.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
29.12.2021 12.12
Hovioikeus kumosi äänestäen käräjäoikeuden tuomion: Huoneenvuokrasopimuksen purkamiselle ei ollut terveydellistä perustettaKun terveysvaara jäi näyttämättä, vuokralaisilla ei ollut perustetta purkaa heidän ja vuokranantajien välistä vuokrasopimusta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 63 §:n 1 momentin nojalla. Vuokralaisten vahvistuskanne oli näin ollen hylättävä. Vähemmistöön jäänyt jäsen hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että vuokralaiset olivat saaneet purkaa vuokrasopimuksen. (Ään. 2–1; vailla lainvoimaa 29.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 16.00
Hovioikeus tulkitsi omavelkaisen takaussitoumuksen ehtoja - vastaaja oli takaussitoumuksensa perusteella velvollinen maksamaan kantajayhtiölle kanteessa vaaditun pääoman (ään.)HO:ssa oli tutkittavana kysymys siitä, oliko vastaaja antamansa omavelkaisen takaussitoumuksen perusteella velvollinen maksamaan kantaja Oy:lle 39.590,27 euroa vai oliko takaussitoumuksen ehtoja tulkittava yhdessä franchising-sopimuksen ehtojen kanssa niin, että kantaja Oy:n vastaajalta ja X Pankki Suomi Oyj:ltä saamien vakuuksien yhteismäärä olisi rajoittunut 48.000 euroon. Viimeksi mainitussa tilanteessa vastaaja oli katsonut, ettei hän ollut maksuvelvollinen kantaja Oy:lle, koska X Pankki Suomi Oyj oli suorittanut jo pankkitakauksen perusteella kantaja Oy:lle 48.000 euroa. HO hyväksyi kantaja Oy:n valituksen. KO:n 2.7.2019 antama tuomio kumottiin siltä osin kuin vaatimukset vastaajaa vastaan oli hylätty. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 16.00
Velkasuhteen katsottiin syntyneen avoliiton aikana osapuolten suullisten sopimusten ja vakiintuneen käytännön myötäVelkasuhteen olemassaoloa tuki myös naisen myötävaikutus velkakirjan laatimiseen sekä se, että hän oli tosiasiallisesti alkanut noudattaa velkakirjassa sovittua maksusuunnitelmaa maksamalla sovitun mukaisen ensimmäisen kuukausierän 1.6.2020. Nainen velvoitettiin suorittamaan miehelle maksamattomista vuokrista, lemmikkieläimistä ja niiden tarvikkeista sekä muista syistä johtuneita velkoja yht. 5.906,26 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
3.12.2021 13.29
Vuokrariidan käsittely kesti KO:ssa lähes 2 v 11 kk ja HO:ssa noin 1 v 10 kk - hovioikeus hylkäsi vuokralaisten oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen (ään.)Kysymyksessä olevan asian laatu ja laajuus sekä asian merkitys asianosaisille puolsivat asian joutuisaa käsittelyä. Tässä tapauksessa asian käsittely KO:ssa ja HO:ssa ei kuitenkaan ollut kestänyt selvästi pitempään kuin mitä oli voitu edellyttää ottaen huomioon, että kysymys oli ollut väitetyn vahingon jälkikäteisestä rahallisesta korvaamisesta tilanteessa, jossa asianosaisten terveydelle, asumiselle tai taloudelliselle tulevaisuudelle ei ollut aiheutunut välitöntä vaaraa. Asian käsittelyn kesto oli vielä perusteltavissa tuomioistuimen käsittelyjärjestyksellä, työn yleisellä järjestämisellä, tuomarin vaihtumisella ja yleisellä työtilanteella. Oikeudenkäynnin kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä siten, että se olisi loukannut asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vuokralaisilla ei ollut oikeutta saada hyvitystä valtion varoista. (KKO:2023:36: Hovioikeuden päätöstä muutettiin siten, että Suomen valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle ja B:lle kummallekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1.500 euroa.) - Uutiset
25.11.2021 12.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää huoneenvuokrasuhteeseen perustuvaa vahingonkorvauskannetta tutkimatta yksinomaan sillä perusteella, ettei vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta voida käsitellä summaarisena asianaHO katsoi, että yhtiön haastehakemuksen mukainen velkomus oli sinänsä ollut tutkittavissa OK 5 luvun 3 §:n tarkoittamana summaarisena riita-asiana. Haastehakemuksessa ei kuitenkaan ollut yksilöidysti eritelty vaatimuksen perusteissa kuvattuja eri vahinkoja ja niiden määriä, vaan ainoastaan ilmoitettu korvausvaatimuksen kokonaismäärä. KO:n ei siten olisi tullut jättää kannetta tutkimatta yksinomaan sillä perusteella, että vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta ei voida käsitellä summaarisena asiana, vaan kehottaa yhtiötä täydentämään haastehakemustaan asiassa kerrotuin tavoin vaatimuksen ja sen perusteiden tarkemmaksi yksilöimiseksi. Käräjäoikeuden päätös kumottiin. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
18.11.2021 16.00
Hovioikeus: Valtiokonttorin vaatimus tuotekehityslainojen takaisinmaksamisesta ei ollut ennenaikainenMyös pyyntö asian lepäämään jättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 18.11.2021) - Uutiset
11.11.2021 16.00
Hovioikeus väittämistaakasta: Käräjäoikeus oli perustanut ratkaisunsa seikkaan, johon vastaaja ei ollut vedonnutKäräjäoikeuden kanteen hylkäävä velkomustuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 11.11.2021) - Uutiset
8.11.2021 11.00
Hovioikeus kanteen muutosten tutkimatta jättämisestä - käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kantajayhtiön valmisteluistunnossa esittämiä uusiin laskuihin perustuvia uusia vaatimuksia tutkimattaKO:n päätökset kumottiin. Asiat palautettiin valituksissa mainittuja uusia laskuja koskevien vaatimusten osalta KO:een päätöksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten. (Vailla lainvoimaa 8.11.2021) - Uutiset
5.11.2021 16.00
Hovioikeus: Yhtiö oli velvollinen suorittamaan taseeseen osingonjakovelaksi kirjatun 249.206,91 saatavan osakkaalleenHO päätyi asiassa mainituilla perusteilla siihen, että OYL 13 luvun 2 §:ää on tulkittava siten, että osakeyhtiön maksukykyä ei tarvitse arvioida varojenjaon täytäntöönpanohetkellä. Asiassa todetuin tavoin kanteessa ja vastakanteessa tarkoitetussa varojen nostamisessa yhtiöstä oli ollut kysymys yhtiön velan maksamisesta. Kun varojen jakaminen ja nostaminen oli perustunut osingonjakopäätökseen ja yhtiön velkaan osakkaalle, kysymyksessä ei ollut ollut laiton varojenjako. HO hyväksyi KO:n tuomion johtopäätökset ja perustelut siitä, että myös kantajan nosto oli katsottava tehdyn osakeyhtiölain säännösten ja yhtiöoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Suorituksen vaikutuksella yhtiön maksukykyyn ei asiassa todetusti ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Mainituilla perusteilla yhtiön valitus oli hylättävä kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 5.11.2021) - Uutiset
15.10.2021 15.28
Hovioikeus arvioi perintäyhtiön oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeusVastaaja oli asiassa kerrotulla tavalla voittanut kanteen kohdat 2 – 10 (korkosaatavat, luottokustannukset, perintäkulut) kokonaan, mutta hävinnyt sen kohdan 1 (kuluttajaluottoon perustuva 2 000 euron pääoma ja sille 118,80 %:n mukaista korkoa 15.7.2020 alkaen -vaatimus) osalta osittain. Asiakirjoista oli havaittavissa, että oikeudenkäynnin pääpaino oli ollut kohdissa 2 – 10 ja että oikeudenkäyntikulut olivat valtaosaltaan aiheutuneet niiden käsittelystä. Vastaaja oli siten pääosin voittanut juttunsa ja hänen oikeudenkäyntikuluistaan valtaosa oli aiheutunut kanteen niistä kohdista, joiden nojalla vastaajaa ei ollut katsottu velvolliseksi suorittamaan saatavaa perintäyhtiölle. Vastaaja ei kuitenkaan voinut saada täyttä korvausta kuluistaan KO:ssa, koska ei voitu katsoa, että sillä, minkä hän oli hävinnyt kohdan 1 perusteen ja määrän osalta, olisi vain vähäinen merkitys asiassa. Vastaajan kohdassa 1 kiistämä 1.601,50 euron ylittävä osa ei myöskään ollut koskenut ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa. Tämän vuoksi HO piti perusteltuna, että perintäyhtiö oli velvollinen korvaamaan vastaajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut osittain. Kohtuullisena osakorvauksena HO piti neljää viidesosaa vastaajalle aiheutuneista, tarpeellisista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 15.10.2021) - Uutiset
11.10.2021 10.00
Haluaisitteko tietää, ”miltä asia näyttää oikeuden mielestä tässä vaiheessa” - Hovioikeus: Velkomusasian tuomari oli esteellinenA Oy:n toistettua esteellisyysväitteensä valituksessaan HO:lle kysymys oli siitä, oliko käräjäoikeus ollut esteellinen ratkaisemaan asiaa sen asianosaisten asiamiehille esittämän alustavan näkemyksen johdosta. Valituksessa esteellisyysväitettä oli perusteltu muun ohessa sillä, että alustavaksi kuvattu näkemys oli sisältänyt käytännössä vain B Oy:n argumentteja ja selkeää näytön arviointia, ennen kuin näyttöä oli vastaanotettu. Lisäksi käräjätuomari oli ranskalaisiin viivoihin perustuvien yksipuolisten johtopäätösten jälkeen esittänyt selkeän, yhtä kuin -merkein varustetun asian ennakoidun lopputuloksen. HO katsoi, että pääasian ratkaissut käräjätuomari oli ollut esteellinen käsittelemään asiaa. Käräjäoikeuden tuomio oli siten kumottava ja asia on palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen, jonka on OK 21 luvun 16 §:n 2 momentin mukaisesti tutkittava asianosaisten HO:ssa esittämät oikeudenkäyntikuluvaatimukset palautetun pääasian käsittelyn yhteydessä. Päätökseen sisältyy esittelijän mietintö. (Vailla lainvoimaa 9.10.2021) - Uutiset
7.10.2021 13.05
Hovioikeus arvioi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeusTuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:n toimintaa hänen reklamoidessaan laskuista nrot 101 ja 118 sekä X:n sen jälkeisiä toimenpiteitä X:n toimittaessa A:lle hyvityslaskut nrot 159 ja 160 ja ryhdyttyä velkomaan laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia määriä Kiinteistö Oy M:ltä oli perusteltua arvioida siten, että A:n ja X:n välille oli syntynyt sopimukseen verrattava yhteisymmärrys siitä, että X ei enää vaadi laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia suorituksia A:lta. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä ja A vapautettava velvollisuudesta suorittaa X:lle pääomaa ja oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021)