Työsopimuksen purkaminen
- Uutiset
21.3.2024 10.30
Hovioikeus: Työsopimus voitiiin purkaa kilpailevan toiminnan vuoksi - purkuperusteeseen oli vedottu 14 päivän kuluessaHO katsoi, että A Oy oli saanut riittävät tosiasioihin perustuvat tiedot työsopimuksen päättämisperusteesta 19.7.2021. Työsopimus oli purettu 2.8.2021. Siten B:n työsopimus oli purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Asiassa oli näytetty, että B oli tahallaan aiheuttanut A Oy:lle 2 630 euron suuruisen vahingon, joka oli perustunut A Oy:n saamatta jääneeseen työtilaukseen ja menetettyyn tuloon. Näin ollen B oli TSL 12 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla velvollinen korvaamaan aiheuttamansa määrältään riidattoman vahingon A Oy:lle. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
22.2.2024 15.30
Työnantaja jätti maksamatta ainoalle ulkomaalaiselle työntekijälleen palkkaa ja päätti työsuhteen koeajalla – tuomio työsyrjinnästäTyösuojelun lakimies Maija Nikkanen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa, että rangaistavalta työsyrjinnältä ei edellytetä nimenomaista syrjintätarkoitusta. Kyse on siitä, onko työnantajan tiedossa oleva syrjintäperuste tosiasiallisesti vaikuttanut menettelyyn, jolla työntekijä on asetettu epäedulliseen asemaan. Näin on katsottu olevan siitä huolimatta, että menettelyyn ovat mahdollisesti vaikuttaneet muutkin seikat, kuten työnantajan taloudelliset syyt. - Uutiset
20.2.2024 11.50
Alkoholi ja työsuhteen päättäminen - hovioikeus alensi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi tuomittua korvaustaKantaja oli puhaltanut töihin tullessaan sunnuntaina 16.6.2019 noin klo 9:n aikaan aamulla poliisin tarkkuusalkometriin lukema 0,38 mg/l (noin 0,8 ‰). Vastaaja oli päättänyt kantajan työsuhteen purkamalla sen 18.6.2019. Työsuhteen päättämisen perusteeksi vastaaja oli ilmoittanut törkeän työturvallisuusohjeiden laiminlyönnin ja sen, että vastaaja oli menettänyt luottamuksensa kantajaan. HO katsoi, ettei yhtiöllä ollut ollut erittäin painavaa syytä työntekijän työsopimuksen purkamiseen eikä asiallista ja painavaa perustetta hänen työsopimuksensa irtisanomiseen varoitusta antamatta. HO alensi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi tuomitun korvauksen 44 894,20 eurosta (12 kk palkka) 35 552,32 euroksi (9 kk palkka). (Vailla lainvoimaa 20.2.2024) - Uutiset
14.2.2024 11.30
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena eikä purkaa sitäKantaja oli kertonut, että yhtiön toimitusjohtaja olisi esittänyt hänestä perättömiä väitteitä hänen toiselle työnantajalleen koskien epäiltyjä lääkevarkauksia. Mitään muuta näyttöä tästä ei ollut esitetty. Kantajan kertomus ei riittänyt osoittamaan, että Tj olisi menetellyt väitetyllä tavalla, joten tällä väitteellä ei ollut merkitystä korvauksen suuruutta määrättäessä. Ottaen huomioon muut KO:n tuomiosta ilmenevät korvauksen määrää arvioitaessa huomioon otettavat seikat sekä lisäksi se, että kantaja oli ollut noin viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa, hänen työntekonsa oli ollut moitteetonta ja hänen työllistymisensä työsuhteen päättämisen jälkeen kokoaikaisesti oli kestänyt noin kymmenen kuukautta, ja työsuhteen päättämisestä hänelle aiheutunut aineellinen vahinko oikeudenmukainen korvaus oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 14.2.2024) - Uutiset
27.11.2023 10.30
Hovioikeus: Työsopimusta ei näytetty irtisanotun yhtiön edustajalle lähetetyllä ilmoituksella ja samana päivänä tehdyllä Facebook-päivityksellä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinTyösuhteen päättäminen on oikeusvaikutuksiltaan merkittävä oikeustoimi. Tämän vuoksi on edellytettävä, että se toteutetaan niin, ettei osapuolten tarkoituksesta päättää työsopimus jää epäselvyyttä. Tämä korostuu myös TSL 9 luvun 4 §:n 1 momentin määräyksessä, jonka mukaan irtisanominen on tehtävä ensisijaisesti henkilökohtaisesti ja vain jollei tämä ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on katsottu, että epäselvässä tilanteessa toisen osapuolen, erityisesti työnantajan velvollisuus on varmistaa, onko toisen tarkoituksena ollut päättää työsuhde. Asiassa mainitun perusteella yhtiö ei ollut näyttänyt, että kantaja olisi irtisanonut työsuhteensa yhtiön katsomalla tavalla 16.8.2020. Tämän vuoksi oli katsottava, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen maksamalla tälle 16.9.2020 irtisanomisajan palkan yhdeltä kuukaudelta sekä lomakorvauksen työsuhteen päättyessä. (Vailla lainvoimaa 27.11.2023) - Uutiset
10.11.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Rikokseen syyllistyminen vapaa-ajalla työsuhteen päättämisperusteenaLojaliteettiperiaatteen mukaan työnantajan on lähtökohtaisesti aina otettava työsuhteessa huomioon myös työntekijän edut. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että työnantajan on pyrittävä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta, jollei työsuhteeseen liittyvä luottamussuhde ole horjunut niin vakavasti, että työnantajalta tällaista ei voida kohtuudella edellyttää. Jos työntekijän rikoksen tai rikkomuksen arvioidaan horjuttavan työsuhteeseen liittyvää luottamussuhdetta niin vakavalla tavalla, että työnantajalta ei voida edellyttää sopimussuhteen jatkamista, työnantajalla ei ole edes muun työn tarjoamisvelvollisuutta. Tällöin työsuhde voidaan päättää myös työntekijän vapaalla tapahtuneen lojaliteettia vaarantaneen menettelyn johdosta. - Uutiset
24.10.2023 11.50
Hovioikeus: Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneenaAsiassa oli arvioitava sitä, oliko työnantajalle syntynyt työnantajan lojaliteettivelvollisuudesta johdettava päättely- ja selonottovelvollisuus ennen kuin se oli voinut arvioida työsopimuksen purkautuneen, ja jos oli, oliko työnantaja täyttänyt kyseisen velvollisuuden. HO katsoi, että työnantaja oli täyttänyt kohtuullisen selonottovelvollisuutensa yrittämällä soittaa kantajalle sen jälkeen, kun tämän viimeisin lääkärintodistuksella todennettu sairauspoissaolojakso oli päättynyt. Työsopimuksen purkautuneena pitämistä ei tässä asiassa ollut pidettävä kohtuuttomana, kun otettiin huomioon kantajan oma ilmoittamatta jättäminen. Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Vailla laivoimaa 24.10.2023) - Uutiset
17.10.2023 11.41
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei yhtiöllä ollut merityösopimuslain 9 luvun 1 §:n 1 momentin mukaista perustetta purkaa eikä irtisanoa aluksen päällikön työsopimustaKantajan työsuhde yhtiössä oli kestänyt yli 10 vuotta, ja työsuhteen purkuhetkellä hän oli ollut 39-vuotias. Hän ei ollut milloinkaan työsuhteen aikana saanut huomautusta tai varoitusta. Hän oli kertonut olleensa työsuhteen purkamisen jälkeen yli vuoden työttömänä ja tällä hetkellä, yli 3 vuotta työsuhteen purkamisen jälkeen, työskentelevänsä ainoastaan projektiluonteisesti maanrakennusalan yrityksessä. Yhtiö velvoitetiin suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 82.946,94 euroa sekä irtisanomisajan palkkana 16.950 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 4.12.2020 lukien. Kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavaa määrää oli pidettävä korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja toinen puoliosuus oli korvausta aineettomasta vahingosta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2023) - Uutiset
11.9.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko asianajaja menetellyt työsopimuksen purkamista koskevassa asiassa virheellisesti ja huolimattomasti ja oliko asianajajan kuolinpesä asianajajan toiminimen haltijana siten vahingonkorvausvastuussaHovioikeudessa oli arvioitava, oliko asianajaja H menetellyt K:n työsopimuksen purkamista koskevassa asiassa virheellisesti ja huolimattomasti jättäessään vaatimatta toissijaisesti 56.000 euron suoritusta maksamatta jääneenä kauppahintasaatavana sen varalta, ettei K:n työsopimuksen perusteettomaan päättämiseen perustuva vahingonkorvausvaatimus menestyisi. Jos H:n toimeksiannon hoitamisessa katsottiin olleen virhe hänen jätettyään toissijaisen vahingonkorvausperusteen esittämättä, hovioikeuden oli arvioitava, oliko K:lle aiheutunut vahinkoa, jota hänelle ei olisi aiheutunut, jos H olisi esittänyt kysymyksessä olevan toissijaisen perusteen korvausvaatimukselle. (Vailla lainvoimaa 11.9.2023) - Uutiset
6.9.2023 11.30
Työnantaja päätti varoittamatta ja kuulemistilaisuutta varaamatta kahden työntekijän työsuhteet käytännössä välittömin vaikutuksinKO oli katsonut, ettei yhtiöllä ollut TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa kantajien työsopimuksia. Kantajat olivat näin ollen oikeutetut TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. Vastavalituksen käsittely raukesi. (Vailla lainvoimaa 6.9.2023) - Uutiset
24.8.2023 11.30
Hovioikeus: Koeaikapurulle ei ollut kaupungin väittämiä asiallisia ja tasapuolisia syitä, minkä vuoksi työsopimus oli purettu työsopimuslain vastaisesti - kaupunki ei ollut tilapäisen perhevapaan käyttämisen johdosta syrjinyt työntekijääHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt väittämiensä purkamisperusteiden olleen todellisia ja TSL:n 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla asiallisia ja tasapuolisia. HO katsoi, ettei kaupunki ollut KO:n tuomiossa todetulla tavalla eli tilapäisen perhevapaan käyttämisen johdosta kuitenkaan syrjinyt kantajaa purkaessaan tämän työsopimuksen koeajalla. HO vapautti kaupungin velvollisuudesta suorittaa työntekijälle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 5.700 euroa. Kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.8.2023) - Uutiset
15.8.2023 11.00
Hovioikeus: Kotiapupalveluita tuottava yhtiö ei ollut purkanut työntekijän työsopimusta koeajalla TSL 1 luvun 4 §:n vastaisesti koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteillaAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, olivatko työnantajan vetoamat purkuperusteet olleet todellisia eli oliko työntekijän työsuorituksissa ollut puutteita ja oliko työntekijä ollut soveltumaton työhönsä. HO katsoi, ettei työntekijä ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, ettei työsopimuksen purkaminen ollut liittynyt koeajan tarkoitukseen vaan olisi johtunut jostakin epäasiallisesta perusteesta. Työntekijän kanne oli siten hylättävä. Kun työsopimus purkamisen seurauksena päättyi välittömästi, ei työntekijällä ollut oikeutta saada irtisanomisajan palkkaa. (Vailla lainvoimaa 15.8.2023) - Uutiset
1.8.2023 11.15
Maskin ja visiirin käytöstä työpaikalla toistuvasti kieltäytyneen yhdistyksen työntekijän työsopimus voitiin purkaa koeikanaKantajan oma menettely kokonaisuudessaan osoitti, ettei hän ollut noudattanut työnantajan ohjeita ja määräyksiä ja oli siten ollut sopeutumaton työhön työnantajan väittämin tavoin. Näin olen hänen työsuhteensa purkamisen koeaikana ei voitu katsoa aiheutuneen syrjivästä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisesta syystä. Kantajan oli asiassa todetuin tavoin korvattava yhdistyksen oikeudenkäyntikuluina yht. 12.980,88 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.8.2023) - Uutiset
11.7.2023 15.30
Afgaanitaustaisten marjanpoimijoiden työsopimukset päätettiin muutama tunti työsopimusten sähköisen allekirjoittamisen jälkeen - hovioikeuskin katsoi, ettei rekrytointifirman hr-harjoittelija ollut syyllistynyt työsyrjintäänVastaajalla ei ollut asiassa kerrotusti ollut marjatilallla työnjohto- tai valvontavaltaa. Ilmoitus siitä, ettei työtä ollutkaan tarjolla oli tullut nimenomaan marjatilan edustajalta. Vastaaja ei ollut voinut vaikuttaa siihen, ketkä henkilöt työsopimusten laatimisen jälkeen saivat mennä marjatilalle töihin. Vastaaja oli itse kuitenkin toiminut työhönottomenettelyssä asianomistajia kohtaan hyvin myötämielisesti eikä hänellä voitu osoittaa olleen minkäänlaista syrjimistarkoitusta. Rikosoikeudellista vastuuta ei siten olisi voitu joka tapauksessa kohdentaa RL 47 luvun 7 §:n perusteella vastajaan ja syytteet työsyrjinnästä sekä niihin perustuvat vaatimukset oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.7.2023) - Uutiset
20.6.2023 11.26
Hovioikeus: Työsopimusta ei voitu purkaa TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisen koeajan perusteella - syrjittiin terveydentilan vuoksiTyösuhteen päättämisen syy oli ollut tapaturmasta johtunut sairaus. HO hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset palkkasaatavien osalta. Työsuhde oli kestänyt erittäin lyhyen aikaa ja kantajan työllistymismahdollisuudet olivat olleet hyvät. Nämä seikat, loukkauksen laatu ja TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus (8.677,79 euroa) huomioon ottaen HO harkitsi hyvityksen määräksi käräjäoikeuden tuomitseman 5.000 euron asemasta 2.000 euroa. Näin muutettuna HO hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta. (Vailla lainvoimaa 20.6.2023) - Uutiset
16.6.2023 11.40
Fyysinen väkivalta toista työntekijää kohtaan: Hovioikeuskin katsoi, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työsopimusta ilman varoitustaTyönanantajan mukaan kantaja oli rikkonut yleisiä työturvallisuusvelvoitteitaan ja yhtiössä voimassa ollutta työturvallisuusohjetta. Hän oli lyönyt kynsiviilalla työkaveriaan ja aiheuttanut tälle vertavuotavan haavan. Työnanantajan mukaan kantaja ja hänen työkaverinsa olivat olleet vaarassa pudota liikkuvien trukkien väliin ja jäädä puristuksiin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2023) - Uutiset
30.5.2023 11.30
Yhtiö purki perusteettomasti ja laittomasti elementtisaumaajan työsuhteen välittömästi tämän sairausloman päätyttyä - työsuhteen päättäminen ei kuitenkaan johtunut tämän terveydentilasta tai mistään muustakaan tätä syrjivästä seikastaKantajan työtä vaille jäämisen kesto ja ansion menetys, noin puolitoista vuotta kestänyt työsuhde, kantajan ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan vastaavaa työtä, yhtiön menettely työsopimusta päätettäessä sekä työntekijän ja työnantajan olot huomioon ottaen kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta purkamisesta määrättäiin kantajan vaatimaa 13 kk:n palkka. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi kantajalle suoritettavasta korvauksesta osankaan olisi tullut olla korvausta aineettomasta vahingosta siitäkin huolimatta, että kantaja työsuhteen purkamismenettelyssä oli laiminlyöty tämän kuulemista. Konkurssipesä ilmoitti HO:lle, ettei se jatka oikeudenkäyntiä. Koska valitus raukesi, kantajan vastavalitus raukesi OK 25 luvun 14 b §:n nojalla. KO:n tuomio jäi pysyväksi. - Uutiset
24.5.2023 11.18
Asianajajaliiton Säätiö palkitsi vuoden 2022 parhaat oikeudelliset kirjoitukset – kirjoitukset on julkaistu EdilexissäAsianajajaliiton Säätiö on Defensor Legis -julkaisun toimituksen ja Asianajajaliiton hallituksen esityksen mukaisesti myöntänyt vuosittaiset kirjoituspalkinnot erityisen korkeatasoisille Defensor Legisissä julkaistuille oikeudellisille kirjoituksille. - Uutiset
9.5.2023 11.00
Hovioikeus: Yhdistys purki kavalluksesta epäiltynä olleen työntekijän määräaikaisen työsopimuksen perusteettomastiKantaja oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa 19.2.2018 alkaen. Kantaja oli ollut epäiltynä yhdistyksen varojen kavalluksesta (1.1. - 30.9.2018) ja hallinnan loukkauksesta (10.10.2018). Syyttäjä oli 18.10.2019 tehnyt asiassa päätöksen syyttämättä jättämisestä. Kantajan määräaikainen työsuhde oli purettu 10.10.2018. Kyse oli HO:ssa ensinnäkin siitä, oliko yhdistyksellä ollut TSL 8 luvun 1 §:n tarkoittama erittäin painava syy päättää kantajan työsopimus. Mikäli tällaista syytä ei katsottu olleen, oli asiassa toiseksi kyse kantajan oikeudesta TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen, korvauksen määrästä sekä työttömyyspäivärahan TSL 12 luvun 3 §:n mukaisesta vaikutuksesta korvauksen maksamiseen. (Vailla lainvoimaa 9.5.2023) - Uutiset
5.4.2023 15.00
Hovioikeus hylkäsi syytteen työsyrjinnästä ja vapautti lähihoitajan määräaikaisen työsuhteen päättäneen työnantajan edustajan tuomitusta rangaistuksestaSyytteen mukaan vastaaja oli ilman hyväksyttävää syytä asettanut lähihoitajan epäedulliseen asemaan muihin häneen verrattaviin työntekijöihin nähden purkamalla/päättämällä lähihoitajan työsuhteen yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisin toiminnan ja muun näihin rinnastettavan seikan perusteella. (Vailla lainvoimaa 5.4.2023) - Uutiset
3.3.2023 11.21
Hovioikeus: Työsuhteita ei ollut purettu syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteillaPurkuperusteen osalta kysymys oli keskeisesti siitä, oliko kantajien työsuhteet päätetty heidän puutteellisen ammattitaitonsa vuoksi vai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella, kun kantajat olivat vaatineet TES:een käsityksensä mukaan perustuvia palkkasaatavia. HO katsoi kuten KO, että vastaajayhtiö oli täyttänyt näyttötaakkansa siitä, ettei valittajien työsuhteita ollut purettu syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Valittajien vaatimukset hylättiin. Asian lopputulokseen nähden kantajat olivat yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan määrällisesti hyväksymänsä vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vaila lainvoimaa 3.3.2023) - Uutiset
2.2.2023 11.55
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeaikana todellisten ja oletettujen selkävaivojen sekä raskauden takiaNäitä perusteita oli pidettävä tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetuilla tavoilla syrjivinä eikä työnantajalla siten ollut ollut TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitettua koeajan tarkoitukseen nähden asiallista syytä työsopimuksen purkamiselle koeaikana. HO hyväksyi asiassa mainitsemin lisäyksin KO:n perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään tasa- arvolain ja yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavien hyvitysten osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.2.2023) - Uutiset
17.1.2023 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi työsuhteen päättyneen työntekijän oman ilmoituksen perusteella työnantajan laimilyötyä palkanmaksunTyösuhdetta ei voitu pitää työnantajan päättämänä. Vaikka kantaja itse oli luonnehtinut työsuhteen päättämistointa irtisanomiseksi, kysymyksessä oli tosiasiassa ollut TSL 8 luvun 1 §:n 2 momentin mukainen työsuhteen purkaminen sen johdosta, että työantaja oli laiminlyönyt työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavan velvoitteen. Työnantajan katsottiin laiminlyöneen velvoitteensa niin vakavasti, ettei kantajalta ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Kantajan vaatima 3 kk:n palkkaa vastaavaa määrää oli työsopimuslain ja oikeuskäytännön mukainen kohtuullinen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi yhtiö oli velvollinen maksamaan kantajalle työsuhteen aikana maksamatta jääneitä suorituksia. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
12.1.2023 11.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoululla oli oikeus purkaa varoitusta antamatta määräaikaisen projektipäällikön työsopimus kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAMK oli purkanut kantajan työsopimuksen 11.2.2019 ilmoittaen purkuperusteena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen, työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisen toiminnan sekä työsuojelulliset syyt. KO oli katsonut, että AMK:n olisi tullut varoittaa kantajaa ennen hänen työsopimuksensa purkamista. KO oli velvoittanut AMK:n suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkan. HO katsoi samoin kuin KO, että kantaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jonka edellytetään työsuhteessa vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. HO katsoi, ettei AMK olut purkanut kantajan työsopimusta ennakollisesti, koska kantajan menettelyn johdosta oli syntynyt asiassa todetuin tavoin todellinen vahingon vaara. Varoituksen osalta HO totesi, että kun purkukynnyksen katsottiin ylittyneen jo yksinomaan kantajan menettelyn moitittavuuden perusteella, AMK:lla ei ollut velvollisuutta antaa erillistä varoitusta ennen työsopimuksen purkamista. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen osalta HO arvioi, ettei se ulotu tilanteisiin, joissa työnantajalla on erittäin painava syy purkaa työsopimus. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AMK:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 14.100 euroa ja HO:ssa 9.100 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
1.12.2022 11.50
Työtuomioistuin: Hoitokodissa lähihoitajana työskennelleen luottamusmiehen työsopimus voitiin purkaaEsitetyn näytön perusteella ei voitu katsoa, että työsopimus olisi purettu epäasiallisin syin. Asiaa kokonaisuutena arvioiden työtuomioistuin katsoi, että työnantajalta ei ollut kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Kanne hylättiin tältä osin. - Uutiset
28.11.2022 11.00
Hovioikeus: Purettiinko isännöitsijän työsopimus koeaikana tämän kuulovamman vuoksiHO katsoi samoin kuin KO, että työnantajalla oli ollut asiallinen peruste kantajan työsopimuksen purkamiseen koeaikana. (Vailla lainvoimaa 28.11.2022. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
14.10.2022 11.21
Koeaikapurku ei ollut tapahtunut epäasiallisilla perusteillaAsiassa ei ollut käynyt ilmi, että kantajan työsopimuksen purkaminen olisi perustunut muuhun kuin kantajan asiassa mainittuun työstä kieltäytymisestä johtuneeseen soveltumattomuuteen työhönsä. Asiassa ei siten ollut ilmennyt, että kantajan työsopimuksen purkaminen olisi tapahtunut TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin tarkoittamilla koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Siten kantajan vahingonkorvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta koeajalla hylättiin. Kantaja velvoitettiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 14.10.2002) - Uutiset
30.9.2022 11.11
Hovioikeus: Yhtiön ei voitu kohtuudella edellyttää jatkavan työntekijän työsuhdetta edes irtisanomisajan pituista aikaa - purkamisoikeus ei ollut rauennutTyöntekijän menettely oli kokonaisuutena arvioiden peruuttamattomasti rikkonut keskinäisen luottamuksen hänen ja työnantajan välillä. Purkamisperusteisiin oli vedottu määräajassa. (Vailla lainvoimaa 30.9.2022) - Uutiset
27.9.2022 14.03
Valmentajasopimus purettiin henkilöön liittyvillä syillä valmentajaa kuulematta - hovioikeus katsoi, että välityslausekkeen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen ja kanne voitiin tutkia - sopimuksen voimassaoloaikaa ei kohtuullistettu - työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 15 kuukauden palkkaHO katsoi KO:n tavoin, että välityslauseke tuli OikTL 36 §:n nojalla jättää huomioon ottamatta ja kanne voitiin tutkia. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen voimassaoloajasta sekä oikeudesta purkaa sopimus. Valmentajasopimus oli ollut voimassa sopimukseen kirjatun tavoin 7.1.2019–31.10.2020 välisenä aikana. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt työsuhteen voimassaoloajan kohtuullistamista puoltavia seikkoja. Koska kantajan työsopimus oli päätetty perusteettomasti, hänellä oli oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 27.9.2022. KKO:ssa.) - Uutiset
6.9.2022 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsuhteen päättäminen valehtelun vuoksiValehtelu työelämässä on laaja ja moninainen ilmiö. Se liittyy työhönotosta työsuhteen päättymiseen saakka. Valehtelu työsuhteen aikana käsittää myös erilaisia tilanteita ja tapoja oman ja toisten työsuorituksesta valehtelemisesta kilpailevan toiminnan salaamiseen. - Uutiset
16.8.2022 9.06
Päivitetty ohje: Työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotusVerohallinnon ohjeessa käsitellään työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotusta palkansaajan tuloverotuksessa ja työnantajan ennakkoperinnässä. Ohjeeseen on lisätty luku 4.1.1 (Irtisanomisajan palkka noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa), luku 8.5 (Kilpailukieltosopimuksen perusteella maksettava korvaus) ja päivitetty 1.1.2022 voimaan tulleen uuden yhteistoimintalain aiheuttamat muutokset lukuun 8.2. Lisäksi lukua 16 (Kansainväliset tilanteet) on täsmennetty. Ohje on voimassa 5. elokuuta 2022 lukien toistaiseksi. - Uutiset
20.7.2022 11.00
Vuokratyöntekijänä aiemmin työskennelleen työntekijän kanssa ei olisi voitu sopia uudesta koeajasta - näyttämättä oli jäänyt yhtiön olleen tietoinen työntekijän raskaudesta tai sairaudesta päättäessään työntekijän työsuhteenKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että yhtiö oli ollut tietoinen kantajan raskaudesta tai sairaudesta päättäessään kantajan työsuhteen. Asiassa mainitun johdosta kantajan syrjintään perustuva hyvitysvaatimus oli hylätty. Koska kantaja oli työskennellyt pääosin samoissa tehtävissä yli 4 kuukauden ajan vuokratyöntekijänä, ei kantajan kanssa olisi voitu sopia uudesta koeajasta. Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä pidettiin 3 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää 7.500 euroa. Asian lopputulos huomioon ottaen oikeudenkäynti ei ollut ollut tarpeellinen. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kantajan tuli korvata yhtön 15.540,50 euron oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Kantaja vaati HO:ssa, että yhtiön hänelle maksettavaksi tuomittu korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä korotetaan 15.000 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen ja että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle hyvityksenä syrjinnästä 10.000 euroa korkoineen 21.12.2020 lukien. Kantaja vaati lisäksi, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.7.2022) - Uutiset
20.6.2022 11.30
Teemaprekluusiosta työriidasssa - hovioikeus salli uuden todistelun nimeämisenOikeuskirjallisuudessa suhtautuminen teemaprekluusioon on vaihdellut, mutta vallitsevana voidaan pitää kantaa, jonka mukaan teemaprekluusiota noudatetaan enintään rajoitetusti. Teemaprekluusion on katsottu tulevan kyseeseen silloin, kun todistajan uudella teemalla pyritään ilmeisesti kiertämään todistuskeinoprekluusiota. Toisena teemaprekluusion tyyppitilanteena kysymykseen on katsottu voivan tulla ilmeinen shikaanitilanne, jossa todistajan uudella teemalla pyrittäisiin ilmeisesti yllättämään vastapuoli (Timo Saranpää: Teemaprekluusiosta dispositiivisessa riita-asiassa, Defensor Legis 2014, s. 699 ja 700). - Uutiset
9.5.2022 11.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli oikeus yksipuolisesti muuttaa teknisen johtajan työsopimuksen keskeisiä ehtojaHO katsoi KO:n tavoin, että asiassa kerrotut suunnittelutyössä ja suunnittelun johtamisessa tapahtuneet laiminlyönnit, kantajan asema ja työnkuva huomioon ottaen, olivat muodostaneet yhtiölle riittävän perusteen irtisanoa kantajan teknisen johtajan tehtävää koskenut työsopimus. Asiassa lausutuin lisäyksin HO hyväksyi KO:n perustelut irtisanomisperusteen olemassaolosta. Yhtiöllä oli näin ollen ollut oikeus muuttaa kantajan työsopimuksen ehtoja. Irtisanomisperusteiksi yhtiön puolesta esitettyjen vuosiloman pitämisen vastoin työnantajan kieltoa sekä ilmoittamattoman ja selvittämättömän poissaolon työstä osalta HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. Asiassa kerrotuilla perusteilla kantajan valitus pääasian osalta oli hylättävä. KO:n tuomiota ei ollut pääasian osalta aihetta muuttaa. (9.5.2022) - Uutiset
29.4.2022 11.30
Työnantaja menetteli sairauslomalla olleen työntekijän osalta syrjivästi pikkujoulun, Teboilin luottokortin ja joulukinkun osalta - työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus heti päättyväksiTyöntekijä oli ollut sairauslomalla 21.9.2019-29.2.2020 leikkaushoitoa vaatineiden selkäkipujen vuoksi. Työntekijän mukaan häntä ei ollut sairausloman aikana kutsuttu työpaikan pikkujoulun ruokailun jälkeen olleeseen stand up-esitykseen, hänelle ei ollut annettu joulukinkkua eikä hänelle ollut tarjottu Teboil-korttia. Lisäksi työntekijä oli katsonut, että työnantajan menettely oli ollut syrjivää töihin paluun osalta työntekijän sairausloman päättyessä. (Vailla lainvoimaa 29.4.2022) - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
2.3.2022 11.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut kohdellut työsopimuksensa purkanutta työntekijää epäasiallisestiKO oli katsonut, ettei kantajalla ollut ollut perustetta purkaa työsuhdettaan eikä hänellä ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut työnantajan menettelystä palkkariita-asian hoitamisen osalta ja johtopäätöksenään katsoi, ettei kyse ollut ollut nyt arvioitavana olevien säännösten kannalta moitittavasta menettelystä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset häirintäilmoitusten käsittelyä koskevilta osin. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset. Koska perustetta kantajan vaatimille korvauksille ei ollut, asiassa ei olut tarpeen arvioida niiden määriä tai sitä, oliko kantajan menettänyt oikeutensa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sen vuoksi, ettei hän ollut vedonnut työnantajan menettelyn oikea-aikaisesti. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 10.690,49 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
28.2.2022 11.00
Hovioikeus: Työturvallisuusvelvoitteiden rikkomisesta varoitetun varastomiehen työsopimus oli voitu purkaaMainitsemillaan ja muuten KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi KO:n oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätöksen siitä, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukainen erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus ja että kantajan irtisanomisajan palkkaa ja työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskevat korvausvaatimukset olivat perusteettomia. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
25.2.2022 11.30
Kioskityöntekijän osa-aikainen työsuhde voitiin purkaa yhtiön tuotteiden luvattoman ottamisen perusteella - osapuolet vastasivat omista kuluistaan hovioikeudessa kantajan peruutettua valituksensaKO oli katsonut, että työnantajalla oli ollut TSL 8 luvun 1 §:n tarkoittama erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus heti päättyväksi. Purkamisperuste oli tullut kantajan tietoon 21.1.2020 ja työsopimus oli purettu seuraavana päivänä. Oikeus vedota purkamisperusteeseen ei siten ollut rauennut. Kanne oli hylättävä. Kantajan peruutettua valituksensa HO:ssa pääasian osalta lausunnon antaminen siitä raukesi. Käräjäoikeuskulujen osalta kantaja ei ollut, ottaen huomioon, että valitus oli pääasian osalta peruutettu, esittänyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella asia olisi syytä ratkaista toisin kuin mitä KO oli tehnyt. HO katsoi, että tässä tapauksessa kantajan velvoittaminen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa olisi ollut kohtuutonta ottaen huomioon yhtiön prosessin aikana tapahtunut ja sen varallisuusasemaan vaikuttanut yllättävä konkurssi ja kantajan asema oikeudenkäynnissä työntekijänä. Näin ollen asiassa oli olemassa erityinen syy poiketa lain pääsäännöstä hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikulujen osalta ja määrätä, että osapuolet vastaavat omista kuluistaan. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022) - Uutiset
15.2.2022 10.26
Työntekijän ei näytetty anastaneen kassakaapista 200 euroa keskellä yötä liikkeen aukioloajan ulkopuolella - työnantajalla ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa eikä myöskään asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusTyönantaja oli lähtenyt siitä, että työntekijän käynti työpaikalla yöllä oli liittynyt rahoihin ja että käynnin aikana työntekijä olisi käynyt kassakaapilla ja ottanut kassakaapista rahat. Työnantaja oli katsonut lisäksi, että työntekijä oli samana päivänä palauttanut rahat kassalippaan alle toisen käyntinsä yhteydessä. KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut riittävällä varmuudella näyttänyt toteen, että työntekijä olisi menetellyt siten kuin hänen viakseen oli työnantajan taholta työsuhteen purkamisen yhteydessä väitetty. Asiassa todetulla tavalla rahojen jääminen kassalippaan alle oli johtunut sinällään työntekijän huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta hänen jäädessä samana päivänä sairauslomalle. KO oli katsonut, ettei kyse ollut seikasta, joka sellaisenaan olisi oikeuttanut työsuhteen päättämiseen. KO oli katsonut, ettei työnantajalla ollut ollut erittäin painavaa syytä purkaa eikä myöskään asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsopimus. Kuuleminen oli sinällään tapahtunut asianmukaisesti. - Uutiset
20.12.2021 11.50
Työtovereitaan uhkailleen työntekijän työsopimus oli voitu purkaa - työntekijä oli oikeutettu 1.500 euron hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hovioikeudessaKantajalle oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin annettu varoitus sen kaltaisesta uhkaavasta käytöksestä, mistä työsuhdetta päätettäessäkin oli ollut kysymys. Tämä varoitus oli sen vuoksi myös syytä ottaa huomioon työsuhteen päättämisen asianmukaisuutta ja valitun päättämistavan oikeasuhtaisuutta arvioitaessa. KO oli päätynyt siihen, että lopulta työsuhteen päättämiseen johtanut X:lle lausuttu uhkaus oli ollut tapauksen olosuhteissa kokonaisuutena arvosteltuna sen laatuinen, että työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus. Päättämisen peruste huomioon ottaen merkitystä ei ollut sillä, olisiko työnantajalla ollut tarjolla muuta sellaista työtä josta kantaja olisi suoriutunut, kun työsuhteen jatkamista ei ylipäätään ollut voitu siltä kohtuudella vaatia. Kanne oli siten hylättävä eikä kantajan työsuhteen päättämisen johdosta vaatimien korvausten määristä näin ollen ollut tarvetta lausua. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Vastauksen saapumisen jälkeen asian käsittelyssä oli HO:ssa ollut passiivinen jakso ja voitiin katsoa, että oikeudenkäynti oli HO:ssa viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä vuodella. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 11.20
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeajalla työntekijän sairauden vuoksiAsiassa mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei yhtiö ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa siitä, että kantajan työsopimus oli purettu koeajalla hänen sairautensa vuoksi. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättävän korvauksen (5 kk) osalta. Asiassa väitetystä syrjinnästä kielen ja kansalaisuuden perusteella lausutuilla sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavan hyvityksen (5 000 €) osalta ollut. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisajan palkan (2 viikon) osalta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
18.11.2021 11.20
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut erittäin painava syy purkaa epärehellisesti toimineen esimiesasemassa olleen työntekijän työsopimus - käräjäoikeuden tuomio kumottiinPurkamisilmoituksen mukaan syynä työsopimuksen purkamiseen oli ollut kantajan työsuhteessa osoittama epärehellisyys sekä siitä aiheutunut luottamuspula. Luottamuspula oli ilmoituksen mukaan johtunut esimerkiksi siitä, että yhtiöllä oli ollut painavia perusteita epäillä, että kantaja oli pitkään jatkuneena aikana petollisella toiminnallaan hankkinut itselleen taloudellista hyötyä ja aiheuttanut vahinkoa yhtiölle myyden yhtiön omaisuutta ja ottaen myynnistä saadut varat itselleen. Lisäksi ilmoituksessa oli mainittu, että yhtiö oli katsonut kantajan menettelyn rikkoneen työsuhteen ehtoja niin vakavasti, ettei yhtiöltä ollut voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. (Vailla lainvoimaa 18.11.2021) - Uutiset
2.11.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijän menettelyä työmaalla ei voitu yksinään eikä yhdessä yhden päivän luvattoman poissaolon ja sopimattoman kielenkäytön kanssa pitää kokonaisuutena arvostellen niin vakavana työntekijän velvoitteiden rikkomisena, että työsuhteen purkamiseen olisi ollut erittäin painava syyYhtiöllä ei ollut perusteita työsopimuksen purkamiselle tai irtisanomiselle. Yhtiössä 2 v 8 kk työskennelleelle 28-vuotiaalle ja alle kolmessa kuukaudessa uudelleen työllistyneelle tuomittu korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 6 kuukauden palkkaa vastaavaksi määrääksi. Ään. (Vailla lainvoimaa 2.11.2021) - Uutiset
27.10.2021 16.00
Hovioikeus: Päihtymys työmaalla oikeutti purkamaan rakennusmiehen työsopimuksen - työntekijä voitti asian maksamattomien palkkasaatavien osaltaHO katsoi kuten KO kahden työnjohtajan kertomuksilla tulleen näytetyksi, että työntekijä oli ollut päihtyneenä työmaalla. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla muilla perusteilla HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava peruste purkaa työntekijän työsuhde. Työsuhde oli voitu purkaa ilman varoitusmenettelyä. Myöskään kuulemisvelvoitteen laiminlyönti ei ollut muodostanut estettä työntekijän työsuhteen purkamiselle. Työntekijä voitti asian HO:ssa maksamattomien palkkasaatavien osalta ja hävisi asian siltä osin kuin hän oli vaatinut korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
4.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen purkautuneena pitäminen ja lojaliteettivelvoite – KKO:2021:66Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n säännöstä on perusteltu muun ohella sillä, että työsopimuksen toinen osapuoli saattaa olla tavoittamattomissa ilman, että hän on ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, jolloin työsopimuksen purkaminen siihen liittyvien menettelytapasäännösten noudattamisineen ei välttämättä olisi mahdollista (HE 157/2000 vp s. 111). Työsopimuksen purkautuneena käsittelemistä koskeva säännös sisältää kuitenkin ns. sanamuotoharhan. Sitä koskeva oikeuskäytäntö jakaantuu sanamuodon mukaiseen sekä työnantajan lojaliteettivelvoitetta korostavaan. Jälkimmäistä luonnehtivat työnantajan päättelyvelvollisuus ja siitä seuraava selonottovelvollisuus. Korkein oikeus vahvisti uudella tuomiollaan näiden aseman ns. nollatuntisopimuksen yhteydessä. Nämä velvollisuudet ovat siinä määrin juridisesti vahvoja, että työnantajan on syytä ottaa ne huomioon aina, kun on kyse työnantajan oikeudesta käsitellä työsopimusta purkautuneena. - Uutiset
24.9.2021 7.00
KKO: Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena - hovioikeuden tuomio kumottiinTyöntekijän työsopimuksen mukainen työaika oli ollut 0–40 tuntia viikossa ja hän oli tehnyt työtä vaihtuvissa työkohteissa. Työntekijän vuosiloman jälkeen työnteon oli ollut määrä jatkua. Loman päättyessä työntekijä ei ollut selvittänyt eikä työnantaja ollut ilmoittanut työntekijälle uutta työkohdetta. Työntekijä ei ollut saapunut työhön lomansa jälkeen, ja työnantaja oli pitänyt työsopimusta työntekijän seitsemän päivän poissaolon jälkeen purkautuneena. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että työnantajalla ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n nojalla. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan lukuun ottamatta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen määrää. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä KO:n tuomitseman määrän asemesta kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. - Uutiset
4.8.2021 13.30
Linja-autonkuljettajan työsopimuksen koeaikapurulle pitkän sairasloman päättymisen jälkeen oli ollut hyväksyttävä ja asiallinen perusteAsiassa oli näytetty, että kantajan ja Kuljetus Oy:n välillä oli 4.6.2019 sovittu noudatettavaksi 6 kuukauden koeaika. KO oli katsonut asiassa selostetun näytön perusteella kantajan saattaneen todennäköiseksi, että todellinen purkamisperuste oli ollut TSL 1:4.4 tarkoitetulla tavalla epäasiallinen. Kuljetus Oy oli kuitenkin näyttänyt, että purkamiseen oli ollut TSL 1:4.4 edellyttämä asiallinen syy. Purkaminen ei ollut ollut syrjivä. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.8.2021) - Uutiset
22.7.2021 10.00
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä edes irtisanoa alkoholin käytöstä aiemmin varoitetun ja alkoholin vaikutuksen alaisena työaikana olleen työsopimustaTyönantaja ei ollut riittävällä tavalla pyrkinyt huolehtimaan siitä, että talousapulaisena aluksella työskennellyt työntekijä ohjataan hoitoon ennen päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia kurinpidollisia toimia. Siten työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä edes irtisanoa talousapulaisen työsopimusta vaan hänelle olisi tullut antaa ensin työsuhteen jatkamisen ehtona hoitoonohjaus työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla. Työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkka ja korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuullinen korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 6 kk:n palkkaa vastaava määrä, josta määrästä puolet katsottiin aineettoman vahingon korvaukseksi. - Uutiset
28.6.2021 15.16
Hallinto-oikeus: Seurakuntayhtymän hallintopäällikön virkasuhde voitiin purkaa välittömästi koeajan puitteissa kun työnantaja ei ollut tyytyväinen viranhoitoonValittajan virkasuhteen purkaminen ei olut tapahtunut kirkkolain 6 luvun 17 §:n 3 momentissa tarkoitetulla syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden muutoin epäasiallisilla perusteilla. Päätöksen ei myöskään katsottu syntyneen virheellisessä järjestyksessä tai olleen muuten lainvastainen. Valittajan ja kaupungin seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylättiin. (Ei lainvoim. 28.6.2021)