Kilpailukielto
- Uutiset
21.3.2024 10.30
Hovioikeus: Työsopimus voitiiin purkaa kilpailevan toiminnan vuoksi - purkuperusteeseen oli vedottu 14 päivän kuluessaHO katsoi, että A Oy oli saanut riittävät tosiasioihin perustuvat tiedot työsopimuksen päättämisperusteesta 19.7.2021. Työsopimus oli purettu 2.8.2021. Siten B:n työsopimus oli purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Asiassa oli näytetty, että B oli tahallaan aiheuttanut A Oy:lle 2 630 euron suuruisen vahingon, joka oli perustunut A Oy:n saamatta jääneeseen työtilaukseen ja menetettyyn tuloon. Näin ollen B oli TSL 12 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla velvollinen korvaamaan aiheuttamansa määrältään riidattoman vahingon A Oy:lle. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
17.11.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja kilpailukieltosopimuksen rikkominen – KKO:2023:83Turvaamistoimihakemuksissa on enenevästi arvioitu työoikeudellisia tilanteita työtaisteluista työsopimusten päättämiseen. Tässä tuomiossa oli kyse työsuhteen päättymisen jälkeen tapahtuneesta rikkomuksesta. Turvaamistoimihakemuksista uhkaa tulla juridisten innovaatioiden oiva lähde. Näyttää olevan mahdollista keksiä sille koko ajan lisää uusia työoikeudellisia käyttötilanteita. Perinteisesti työoikeudellisiin kysymyksiin on puututtu kolmikantaisesti valmistellulla työlainsäädännöllä. Nyt uhkana on uusi yleisten tuomioistuinten turvaamistoimipäätöksillään kehittämä työoikeudellinen sääntelyjärjestelmä. - Uutiset
13.11.2023 9.25
KKO: Entisen työnanajan vaatimus työsopimuksen kilpailukieltoehdon vastaisen toiminnan kieltämisestä voitiin tutkia (ään.)Ratkaisussa oli kysymys turvaamistoimihakemuksen tutkimisesta asiassa, joka koski työsopimuksen kilpailukieltoehdon vastaisen toiminnan kieltämistä. - Uutiset
30.6.2023 11.05
Kilpailukiellon rikkomisesta 12.000 euron sopimussakko - hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua miltään osinVastaaja oli velvoitettu suorittamaan kantajayhtiölle sopimussakkona kilpailukiellon rikkomisesta 12.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.10.2021 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena ilman arvonlisäveroa 8.925,27 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä lukien. (Vailla lainvoimaa 30.6.2023) - Uutiset
8.6.2023 15.10
Hovioikeus: Kilpailukieltosopimuksen käyttämiselle ei ollut erityisen painavaa syytäAsiassa oli ensisijaisesti kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentin edellyttämä erityisen painava syy solmia L:n kanssa kilpailukieltosopimus. Jos näin katsottiin olevan, seuraavaksi kysymys oli siitä, oliko sopimus sitomaton tai kohtuuton. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynnin kustannuksista. (Vailla lainvoimaa 8.6.2023) - Uutiset
12.1.2023 11.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoululla oli oikeus purkaa varoitusta antamatta määräaikaisen projektipäällikön työsopimus kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAMK oli purkanut kantajan työsopimuksen 11.2.2019 ilmoittaen purkuperusteena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen, työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisen toiminnan sekä työsuojelulliset syyt. KO oli katsonut, että AMK:n olisi tullut varoittaa kantajaa ennen hänen työsopimuksensa purkamista. KO oli velvoittanut AMK:n suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkan. HO katsoi samoin kuin KO, että kantaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jonka edellytetään työsuhteessa vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. HO katsoi, ettei AMK olut purkanut kantajan työsopimusta ennakollisesti, koska kantajan menettelyn johdosta oli syntynyt asiassa todetuin tavoin todellinen vahingon vaara. Varoituksen osalta HO totesi, että kun purkukynnyksen katsottiin ylittyneen jo yksinomaan kantajan menettelyn moitittavuuden perusteella, AMK:lla ei ollut velvollisuutta antaa erillistä varoitusta ennen työsopimuksen purkamista. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen osalta HO arvioi, ettei se ulotu tilanteisiin, joissa työnantajalla on erittäin painava syy purkaa työsopimus. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AMK:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 14.100 euroa ja HO:ssa 9.100 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
9.12.2022 11.19
Liikejuridiikka 3/2022 on julkaistu EdilexissäLehden aiheita ovat:
- Virtuaalivaluutat, niihin liittyvät palvelut ja asiakasvarojen säilyttäminen
- Virtuaalivaluutan tarjoajan asiakkaan tuntemisvelvollisuus – liikkeellelaskijaa koskevat erityiskysymykset
- Etätyön järjestämisen ja valvonnan keinot työturvallisuuden toteuttamiseksi
- Sijoitusrahaston likviditeetinhallintakeinot ja rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus
- Työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva salassapitosopimus ja sen rajanveto kilpailukieltoon erityisesti ennakkopäätöksen KKO 2022:16 näkökulmasta
- Ruotsalainen väitöstutkimus takautumisoikeuksista - Uutiset
4.11.2022 8.28
Hovioikeus: Kilpailukieltoehto oli pätemätönTuomiossa todetuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että kilpailukieltoehto oli kilpailunrajoituslain 5 §:n vastaisena pätemätön, eikä X Oy:llä ollut oikeutta korvaukseen sanotun ehdon perusteella. (Vailla lainvoimaa 4.11.2022) - Uutiset
20.10.2022 11.27
Hovioikeus: Vastaaja oli toiminut yrittäjänä ja rikkonut kilpailukieltoehtoa - ehto ei ollut kohtuutonVastaajan oli asiassa kuvatuissa olosuhteissa täytynyt ymmärtää, että hänen toimintansa rikkoi hänen kantajayhtiön kanssa solmimassaan sopimuksessa ollutta kilpailukieltoehtoa. Vastaaja oli siten rikkonut kilpailukieltoehtoa ajalla 5.2.-1.5.2019. HO katsoi, kuten KO, ettei kilpailukieltoehtoa ollut pidettävä kohtuuttomana. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. Vastaaja oli velvoitettava suorittamaan yhtiöIle sopimussakkona 20.000 euroa kilpailukiellon rikkomisen johdosta viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 2.7.2019 lukien. Vastaaja oli hävinnyt asian, joten hän oli velvollinen korvaamaan kantajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset 6.910 euron oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2022) - Uutiset
4.4.2022 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Uusimmat korkeimman oikeuden työoikeudelliset tuomiot ja sisällä olevat valitusluvat - KKO:2022:17 ja KKO:2022:16Tarkasteltavissa työoikeudellisissa tuomioissa ensimmäisessä KKO:2022:17 arvioitiin kollektiiviperusteisen irtisanomisen yhteydessä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta sekä työsopimuslain säännösten pakottavuutta koskien työehtosopimuksella toisin sopimista. Toisessa tuomiossa KKO:2022:16 kyse oli salassapito- ja kilpailukieltosopimuksen välisestä suhteesta. Korkein oikeus päätyi pitämään siellä käsiteltyä salassapitosopimusta pätevänä ja kohtuullisena omana sopimuksena. Kirjoituksessa lopuksi esitellään korkeimpaan oikeuteen valitusluvan saaneet työoikeudelliset oikeusriidat. - Uutiset
15.3.2022 11.30
KKO: Työsopimuksessa oli voitu kilpailukiellon lisäksi pätevästi sopia salassapitoehdosta sopimussakkoineenKorkein oikeus katsoi, että A:n työsopimukseen kiinteistönvälitysyhtiössä sisältyvä salassapitoehto oli pätevä eikä mainittu sopimusehto ollut kohtuuton siten, että se pitäisi jättää ottamatta huomioon tai että sitä pitäisi sovitella hovioikeuden tuomiosta ilmenevää enemmälti. Näin ollen hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut aihetta. - Uutiset
9.3.2022 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Houkuttelukieltosopimukset ja työelämän TinderLähes kaikki työntekijät jossakin työuran vaiheessa ajattelevat työpaikan vaihtamista. Tällaisista asioista keskustellaan työpaikan sisällä ja myös muualle siirtyneiden työntekijöiden kanssa. Uuteen työpaikkaan siirtyneet työntekijät tyypillisesti puhuvat positiivisesti työpaikastaan ja voivat myös kertoa siellä avoinna olevista tehtävistä. Työpaikan vaihtamiset tapahtuvat käytännössä usein saman alan sisällä ja usein myös samalla toimialueella. Tällaisessa tilanteessa ajankohtaistuvat kysymykset tavasta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen ja houkuttelukiellon rikkomisesta. Siirtyneen työntekijän kanssa on mahdollista tehdä myös houkuttelusopimus. Eli työtehtävänä on houkutella työntekijöitä. Tiettyjä oikeudellisia ongelmia liittyy siihenkin (milloin houkuttelun saa kohdistaa entiseen työnantajaansa jne.). Tässä yhteydessä keskityn houkuttelukieltosopimuksiin. - Uutiset
4.2.2022 11.50
Vierashuoneessa YTYn työmarkkinajuristi Janina Hirvelä: Tuleeko työsuhteen jälkeisestä houkuttelukiellosta maksaa työntekijälle korvausta?Työsuhteita koskeva kilpailukieltolainsäädäntö uudistui 1.1.2022. Työnantajien tulee maksaa työntekijöille korvausta työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvista kilpailukielloista. Ennen 1.1.2022 laadittuihin sopimuksiin korvausvelvollisuutta sovelletaan kuitenkin vasta vuoden siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen. Työnantajan korvausvelvollisuus on voimassa myös johtajasopimusten kilpailukielloissa. - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
11.11.2021 8.00
Kilpailukieltosopimuksia koskevat lainsäädäntömuutokset voimaan 1.1.2022Lainsäädäntöä muutetaan siten, että työnantajan on korvattava kilpailukieltosopimuksen takia korvauksena sidonnaisuusajalta työntekijälle 40 prosenttia palkasta enintään 6 kuukauden kilpailukielloissa ja 60 prosenttia tätä pidemmissä. Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset perjantaina 19. marraskuuta. - Uutiset
20.10.2021 11.00
Hovioikeus kilpailukieltosopimusta ja salassapitovelvollisuutta koskevassa riidassa: Yhtiöllä ei ollut riittävää oikeussuojan tarvetta esittää käräjäoikeudessa toissijaisena esittämäänsä vaatimusta, minkä vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa sitä tutkittavakseenKO oli hylännyt kanteen siltä osin, kun yhtiö oli vaatinut vahvistettavan vastaajan menetelleen vastoin kilpailukielto-, rekrytointikielto- ja salassapitosopimusta ja vaatinut vastaajan velvoitettavan suorittamaan sopimussakkoa väitetystä rikkomuksesta. Kanne oli hylätty myös TSL 3 luvun 4 §:n vastaisen menettelyn vahvistamisen osalta. Yhtiö oli vaatinut toissijaisessa vaatimuksessaan, että KO vahvistaa vastaajan rikkoneen TSL 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa ja 3 luvun 4 §:n liikesalaisuuksien käyttämisen ja ilmaisemisen kieltoa, ja velvoittaa vastaajan korvaamaan yhtiölle asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen. HO kumosi KO:n tuomion siltä osin kuin KO oli hyväksynyt yhtiön toissijaisen vaatimuksen ja vahvistanut työntekijän menetelleen vastoin TSL 3 luvun 3 § 2 momentin mukaista kieltoa valmistella kilpailevaa toimintaa sekä oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun osalta. Yhtiön toissijainen vaatimus jätettiin tutkimatta. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan vastaajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 19.733,36 euroa ja HO:ssa 9.182,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
15.10.2021 11.30
Yhtiö hävisi muutoksenhakunsa kilpailukieltoa ja salassapitoehtojen rikkomista koskevassa riidassaYhtiö toisti HO:lle tekemässään valituksessa KO:ssa esittämänsä kanteen vaatien, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan yhtiölle työsopimuksessa sovittu 10.000 euron sopimussakko kilpailukiellon ja salassapitoehtojen rikkomisesta sekä vahingonkorvauksena 156.665,09 euroa, molemmat määrät korkoineen 29.5.2019 lukien. Lisäksi yhtiö vaati, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan vastaajalle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 10.283 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 15.10.2021) - Uutiset
11.10.2021 9.00
Keskuskauppakamari: Kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttuu – yrityksille voi tulla yllättäviä kustannuksiaTyösopimuslakiin on vireillä muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä muistuttaa yrityksiä varautumaan muutokseen, tai edessä voi olla yllättäviä kustannuksia. - Uutiset
6.10.2021 16.00
Kilpailukieltosopimuksen rikkomista koskeva kanne hylättiin - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaEdellytykset solmia kilpailukieltosopimus - Työnantajan toiminnan laatu ja siitä johtuva suojan tarve - Vastaajan asema ja tehtävä - Erityisen painava syy - Onko kilpailukieltoehto ollut kohtuuton - Sopimussakkovaatimuksesta - Vahingonkorvausvaatimuksesta - Oikeudenkäyntikulut (Vailla lainvoimaa 6.10.2021) - Uutiset
22.9.2021 11.30
Hovioikeus: Autokaupalla ei ollut oikeutta purkaa nimenomaisen kiellon vastaisesti ja epärehellisesti toimineen automyyjän työsopimusta - myyjän toimintaa ei miltään osin voitu pitää TSL 3 luvun 3 §:ssä tarkoitettuna kilpailutekonaAsiassa oli kysymys siitä, oliko Autotalo Oy:llä ollut vetoamillaan perusteilla oikeus purkaa työntekijän työsopimus. Jos purkuoikeutta ei katsottu olleen käsillä, kysymys oli siitä, olisiko yhtiöllä ollut oikeus irtisanoa työsopimus ilman sitä edeltävää varoitusta. Mikäli työsopimus katsottiin perusteettomasti päätetyksi, kysymys oli vielä yhtiön korvausvastuusta ja sen määrästä. HO katsoi, että työnantaja oli purkanut kantajan työsopimuksen TSL 8 luvun 1 §:n vastaisesti. Ottaen huomioon kantajan osoittama piittaamattomuus hänelle nimenomaisesti annetusta määräyksestä muuttaa toimintatapaansa ja hänen muu epärehellinen menettelynsä HO katsoi, että työnantajalta ei enää kohtuudella ollut voinut edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Kantajan määräyksenvastainen menettely oli tehnyt työnantajan näkökulmasta epätodennäköiseksi sen, että työsopimuslain mukainen varoituskaan saisi kantajaa korjaamaan menettelyään. Työnantajalla olisi siten ollut oikeus irtisanoa kantajan työsopimus ilman sitä edeltävää varoitusta. Työnantaja oli asiassa kerrotuin tavoin purkanut kantajan työsopimuksen TSL 8 luvun 1 §:n 1 momentin vastaisesti. Kantajalla oli siten TSL 6 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisesti oikeus irtisanomisajan palkkaan, jonka määrä oli riidaton. Kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä katsotiin 2 kk:n palkkaa vastaavan määrä. Korvaus alennettiin 11.360 euroksi. Autotalo Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata kantajan oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. Muilta osin KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.9.2021)