Työkyvyttömyys
- Uutiset
14.9.2022 14.00
Rikosperusteista velkaa 425.236,47 euroa eli 98,29 % velkojen yhteismäärästä - hovioikeuskaan ei myöntänyt törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta törkeästä vammantuottamuksesta 21-vuotiaana tuomitulle velkajärjestelyä (ään.)Arvioitaessa velkajärjestelyn puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja ei voitu antaa merkitystä sille, että regressisaatavan velkojana on vakavarainen vakuutusyhtiö. Lain esitöistä ilmenevällä tavalla oli sen sijaan kiinnitettävä huomiota siihen, millainen merkitys yleisen yhteiskuntamoraalin kannalta olisi sillä, että tällaisia velkoja järjesteltäisiin velkajärjestelyssä varsin pian korvausvelvollisuuden vahvistaneiden tuomioiden jälkeen. Kokonaisuutena arvioituna asiassa ei ollut olemassa painavia syitä velkajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja määräsi hakijan velkajärjestelyn aloitettavaksi ja palautti asian maksuohjelman laatimiseksi ja muiden sen edellyttämien toimien suorittamiseksi käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 14.9.2022) - Uutiset
5.7.2022 9.00
Työkyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli ei eteneTyökyvyttömyyseläkkeen lineaarista mallia valmistellut kolmikantainen työryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen mallin toteuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti työeläkelainsäädännön muutokset valmistellaan kolmikantaisesti, joten mallin valmistelu ei tässä vaiheessa etene. - Uutiset
12.4.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Sairauspoissaolot ja työsopimuksen päättäminen sairauden johdosta - Kolme kysymystä ja vastaustaOTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja on erikoistunut muun ohessa terveydentilaa ja työkykyä koskeviin työoikeudellisiin asioihin. Hän vastaa seuraavassa lyhyesti kolmeen aihepiiriä koskevaan kysymykseen. - Uutiset
18.3.2022 15.30
Pahoinpitelystä pysyvä aivovamma - käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ansionmenetyksestä ei muutettuAsiassa lausutun perusteella HO katsoi KO:n tavoin, että A:n (s. 1986) opintojen viivästyminen oli ollut seurausta pahoinpitelystä (12.10.2013) ja sen seurauksena hänelle aiheutuneesta aivovammasta. Hän oli myös pyrkinyt työllistymään ja tekemään muutenkin sen, mitä häneltä oli voitu edellyttää tilansa kohentamiseksi, mutta se ei ollut onnistunut hänestä riippumattomista syistä. HO päätyi KO:n tavoin siihen, ettei vaatimusta ansionmenetyksen korvaamisesta ollut pidettävä ennenaikaisena. Lisäksi HO katsoi jääneen selvittämättä, että A olisi laiminlyönyt velvollisuuttaan rajoittaa hänelle aiheutunutta vahinkoa. Vastaaja (s. 1972) oli aiheuttanut A:lle vahingon tahallisella pahoinpitelyrikoksella, eikä aiheutunutta vahinkoa ollut pidettävä laadultaan poikkeuksellisena tai muutenkaan vaikeasti ennakoitavana. Tähän nähden vastaajan taloudellista asemaa ja hänen jäljellä olevan työuransa pituutta ei ollut pidettävä erityisinä syinä alentaa korvausta. Näin ollen aihetta sovitella korvausta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022) - Uutiset
9.3.2022 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pankilla ollut oikeutta eräännyttää lyhennysvapaasta sopineen kuluttajan koko saatavaa maksettavaksiAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajalla ollut maksuvelvollisuutta korkojen ja erääntyneiden lainanlyhennysten osalta pankin myöntämän lyhennysvapaan aikana sekä sen arvioinnista, oliko pankilla ollut oikeus irtisanoa velka siitä huolimatta, että vastaajalla oli ollut sosiaalinen suorituseste. Vastaajan velan pääoma oli alun perin ollut 30 000 euroa. Irtisanomishetkellä koko irtisanotun luoton määrä oli korkoineen, viivästyskorkoineen ja kuluineen ollut 12 169,02 euroa. Jäljellä olevan luoton määrä, vastaajan toimet lainan maksamiseksi sekä luoton vakuutena olevat kiinteistö ja täytetakaus huomioon ottaen HO katsoi, että luottotappion riski oli varsin pieni. Lisäksi oli otettava huomioon, että luotonantajana oli osuuskuntamuotoinen talletuspankki, jonka asemaan yksittäisen luoton kohtalo ei todennäköisesti suurestikaan vaikuttanut. Sen sijaan vastaaja oli ollut pitkäaikaisesti työkyvytön, minkä johdosta hänen maksukykynsä oli alentunut. Asian merkitys oli hänelle kuluttajana siten selvästi suurempi kuin pankille. Edellä lausuttu huomioon ottaen HO katsoi ettei luoton eräännyttämisen epääminen ole luotonantajalle ilmeisen kohtuutonta. Pankilla ei ole näin ollen ollut oikeutta 1.9.2020 eräännyttää koko saatavaa maksettavaksi ja kanne on hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.3.2022) - Uutiset
31.12.2021 12.00
Työtuomioistuimen tuomio sairausajan palkkaa koskevan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sopimusmääräyksen tulkinnasta (ään.)Sairausajan palkka - Työehtosopimuksen tulkinta - Työkyvyttömyys - Työtapaturma - Työtehtävissä sattunut tapaturma - Uutiset
10.12.2021 10.30
EUT: Oikeus palkalliseen vuosilomaan (Alankomaat)Työaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisille säännöksille ja käytännöille, joiden mukaan silloin, kun sairauden vuoksi työkyvytön työntekijä käyttää oikeuttaan palkalliseen vuosilomaan, tämän palkallisen vuosiloman aikana maksettavan palkan määrää määritettäessä otetaan huomioon hänen sitä työskentelyjaksoa, jonka kuluessa vuosilomaa haetaan, edeltävältä työskentelyjaksolta saamansa palkan hänen työkyvyttömyydestään johtunut alentuminen. - Uutiset
5.11.2021 10.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden hylkäävän tuomion liikennevakuutuskorvauksesta - ilman vahinkotapahtumaa valittaja olisi suorittanut korkeakoulututkinnon ja hänen odotettavissa ollut ammattinsa oli toimittajan työHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, millaisen ammatin ja urakehityksen perusteella valittajan työkyvyttömyyseläkkeen perusteena oleva ansionmenetys tulee määritellä, jotta hän pääsisi taloudellisesti samaan asemaan, jossa hän ilman vahinkotapahtumaa olisi. Näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi mm. toisin kuin KO, että valittaja oli esittänyt riittävän selvityksen siitä, että ilman vahinkotapahtumaa hän olisi suorittanut korkeakoulututkinnon ja että hänen odotettavissa ollut ammattinsa oli toimittajan työ. (Vailla lainvoimaa 5.11.2021) - Uutiset
29.7.2021 8.00
Moottoripyörä suistui maantieltä osuen kallion seinämään - matkustajalle ei katsottu syntyneen korvaukseen oikeuttavaa vaikeaa aivovammaaKantaja ei ollut näyttänyt toteen, että hänelle olisi aiheutunut 17.6.2007 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena vaikea aivovamma, ja että hän olisi sanotussa onnettomuudessa saamiensa vammojen vuoksi pysyvästi työkyvytön ja säännöllisesti toisen henkilön avun tarpeessa. Sen vuoksi kanne vakuutusyhtiötä vastaan oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 29.7.2021) - Uutiset
3.6.2021 10.00
Työtuomioistuin: Työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajaltaSairausajan palkkaa koskevan puusepänteollisuuden työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjeen mukaan työntekijän kyvyttömyys työntekoon todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin antama todistus hyväksytään palkanmaksun perusteeksi vain soveltamisohjeessa mainituissa poikkeustapauksissa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijä ollut työkyvytön ja kuinka työkyvyttömyys tuli todentaa. Tuomiossa esitetyillä perusteilla katsottiin, että työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajalta tilanteessa, jossa työterveyslääkäri oli työntekijän sairausloman kestäessä todennut työntekijän samasta syystä työkyvyttömäksi ja siten varmentanut sairauden sekä sen aiheuttaman työkyvyttömyyden. (ks. TT 2003:23 ja TT 2009:19) - Uutiset
21.5.2021 16.00
Avustajan selkäsairaus ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaikaAvustajan sairaus oli alkanut kolme päivää ennen valittamiselle säädetyn määräajan päättymispäivää. Avustaja oli ollut kotonaan, ja hänellä oli ollut käytettävissään ainakin puhelin ja siinä oleva sähköposti. Näin ollen HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty selvitystä siitä, että avustaja olisi sairauden vuoksi ollut estynyt hankkimasta toista avustajaa sijaansa, hakemasta määräajan pidennystä tai laatimasta ja lähettämästä ainakin alustavan valituskirjelmän, jota hän olisi myöhemmin täydentänyt. Hakija ei ollut ollut laillisen esteen vuoksi estynyt hakemasta muutosta, eikä hakemuksen tueksi ollut esitetty muutoinkaan erittäin painavia syitä. Hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
19.5.2021 14.00
Hovioikeus: Pelkästään lääkärinlausunnossa kuvatut psyykkiset oireet eivät riittäneet osoittamaan, että hakija olisi ollut sairauden vuoksi estynyt ilmoittamasta tyytymättömyyttä määräajassaHakemuksen tai sen täydennyksen perusteella hakijan ei voitu katsoa esittäneen myöskään muutoin OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menettämänsä määräajan palauttamiseksi. Näin ollen hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 11.27
Mies velvoitettiin korvaamaan tanssipartnerilleen aiheuttamansa henkilövahingotTanssiliikkeen laadusta johtuen vastaajan vastuulla oli yksiselitteisesti ollut varmistaa, ettei tanssipartneri putoa ja lyö päätään lattiaan. Mies velvoitettiin suorittamaan naiselle tilapäisestä haitasta 9.000 euroa, pysyvästä haitasta 15.160 euroa, ansionmenetyksestä 43.157,56 euroa ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta 4.100 euroa. Tuomituissa määrissä oli huomioitu naisen omalta vakuutusyhtiöltään vastaanottamat korvaukset pysyvästä haitasta ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta yhteensä 12.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
6.5.2021 11.00
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia työntekijää käymään työterveyslääkärin vastaanotolla sairausajan palkanmaksun edellytyksenäAsiassa oli riitaa siitä, oliko työnantajalla ollut työehtosopimuksen 20 §:n 7 kohdan mukainen perusteltu syy osoittaa A toisen lääkärin tutkittavaksi ja oliko A:lla ollut oikeus sairausajan palkkaan poissaolonsa ajalta. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan työtuomioistuin katsoi, ettei työnantajalla ollut ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia A:ta käymään työterveyslääkärin vastaanotolla. Koska A oli työehtosopimuksen 20 §:n 7 kohdan mukaisesti varmentanut työkyvyttömyytensä lääkärin todistuksella, ei työnantajalla ollut ollut perusteita olla maksamatta hänelle sairausajan palkkaa sairauspoissaolon ajalta. Kanteen 1 kohdan vahvistusvaatimus (sairausajan palkan maksamisesta ajalta 10. - 19.10.2018) ja 2 kohdan suoritusvaatimus (sairausajan palkka 870 euroa) oli näin ollen hyväksyttävä. Sairausajan palkkaa koskeva suoritusvaatimus oli määrältään riidaton. - Uutiset
19.2.2021 10.30
Apulaisoikeusasiamies työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyajasta: If vahinkovakuutus Oyj:n tulee varmistua siitä, että se pystyy käsittelemään ja ratkaisemaan korvausasiat laissa säädettyjen määräaikojen puitteissaApulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan If Oyj:n tulee kiinnittää vakavaa huomiota liikennevakuutusasioiden korvauskäsittelyn eri vaiheisiin ja lähettämiensä selvityspyyntöjen toteutumisen seurantaan, jotta korvausasioiden käsittely ja ratkaisujen antaminen ei pääsisi viivästymään aiheettomasti nyt tapahtuneen kaltaisesti. Yhtiön tulee varmistua siitä, että se pystyy käsittelemään ja ratkaisemaan korvausasiat laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa ja näin turvaamaan vakuutettujen viime kädessä perustuslaissa turvatun oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Apulaisoikeusasiamies antoi If vahinkovakuutus Oyj:lle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.2) selostetusta lainvastaisesta menettelystä. - Uutiset
25.1.2021 14.15
Vakuutusoikeuden palauttaman työkyvyttömyyseläkeasian käsittely Kelassa kesti yli 16 kuukauttaApulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan asian käsittely oli huomattavasti viivästynyt ilman hyväksyttävää syytä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan vakavaa huomiota asioiden käsittelemiseen hallintolain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. - Uutiset
14.12.2020 15.30
Koira puri Merivoimien koulutustapahtumassa - hovioikeus arvioi vamman syy-yhteyttä työkyvyttömyyteen ja tuomioistuimen toimivaltaaHO totesi muun muassa, että kantajan esittämä selvitys koiran puremasta aiheutuneen vamman ja työkyvyttömyyden välisestä syy-yhteydestä oli uskottava. Käsillä oli siten sellainen esimerkiksi ratkaisussa KKO 2005:99 todettu näyttötilanne, jossa Valtiokonttorin tulisi kanteen torjuakseen esittää vastanäyttöä, joka asettaa sanotun johtopäätöksen riittävän kyseenalaiseksi. HO katsoi, ettei yksin Valtiokonttorin esittämän lääkärinlausunnon ja vakuutusoikeuden ratkaisun johtopäätösten perusteella voitu todeta kantajan työkyvyttömyyden aiheutuneen jostain koiran puremasta riippumattomasta seikasta, kuten muista hänellä diagnosoiduista sairauksista tai vammoista. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n tuomion työkyvyttömyyden syy-yhteyden osalta. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta tutkia kuntoutusta koskeva kannevaatimus. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
12.11.2020 11.09
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden joukkovähentämisen käsitteestä, työntekijöiden määrän laskentatavasta ja huomioon otettavasta viiteajanjaksostaTyöntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että arvioitaessa sitä, onko yksittäinen riitautettu irtisanominen osa joukkovähentämistä, tässä säännöksessä sen selvittämiseksi, onko kyseessä joukkovähentäminen, säädetty viiteajanjakso on laskettava ottamalla huomioon koko se 30 tai 90 peräkkäisen päivän ajanjakso, jonka kuluessa kyseinen yksittäinen irtisanominen on tapahtunut ja jonka aikana on tapahtunut suurin määrä sellaisia samassa säännöksessä tarkoitettuja irtisanomisia, jotka työnantaja on toteuttanut yhdestä tai useammasta yksittäisiin työntekijöihin liittymättömästä syystä. - Uutiset
5.11.2020 15.27
Takaa tullut auto törmäsi pysähtyneenä olleeseen autoon - hovioikeus arvioi asianomistajalle aiheutuneita vammoja ja niistä suoritettavia korvauksia sekä oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kantajalle liikenneonnettomuuden 2.3.2010 seurauksena aiheutunut niskan retkahdusvamman lisäksi aivovamma. Lisäksi arvioitavana oli liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvän haitan aste sekä se, oliko kantaja liikenneonnettomuuden seurauksena täysin vai osittain työkyvytön. HO hyväksyi kantajan kanteen niskan retkahdusvamman ja siitä aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokan 5 ja 50 prosentin työkyvyttömyyden osalta. Kanne hylättiin aivovamman osalta, ja vaatimukset hylättiin osittain perusteeltaan ja määrältään haittaluokan ja työkyvyttömyyden osalta. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 13.45
Editan webinaarissa pohdintaa individuaaliperusteisista irtisanomisperusteista ja muun työn tarjoamisestaEdita järjesti keskiviikkona 21.10. Individuaaliperusteiset irtisanomiset ja muun työn tarjoamisvelvoite -webinaarin, jossa pohdittiin työntekijän yksilöllisiin piirteisiin perustuvien työsuhteen päättämistilanteiden erityispiirteitä. Päivän puheenjohtajana toimi OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja, ja käytännöllisempää näkökulmaa olivat tarjoamassa AA Maria Penttilä sekä AA Maisa Nikkola. Vaikka aiheena olikin irtisanomisen ja purkamisen perusteet, koulutuksessa painotettiin työnantajan velvollisuutta pyrkiä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta mm. mukauttamalla tehtäviä työkyvyn mukaan