Sovittelu
- Uutiset
27.5.2019 16.00
Pahoinpitelyä koskeva syyte peruutettiin sovinnon seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion korvamaan vastaajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutValtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensä. HO myös totesi, ettei KO olisi saanut perusteluissaan ottaa kantaa vastaajan syyllisyyteen. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
24.5.2019 8.15
Väitös: Parisuhdeväkivallan sovittelukäytännöissä sekä rikos, uhrius että tekijyys häivyttyvätYTM Tiina Qvist tarkastelee väitöskirjassaan parisuhdeväkivallan sovittelukäytäntöjä rikosoikeusjärjestelmään kytkettynä instituutiona yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kansainvälisesti mitattuna parisuhdeväkivalta on Suomessa yleinen ja vakava ongelma. Samaan aikaan kansainvälisesti katsoen meillä lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelumenettely on käytössä poikkeuksellisen laajasti ja sovittelualoitteiden määrät ovat vuosittain kasvaneet merkittävästi. Valtaosa näistä tapauksista on parisuhdeväkivaltaa, pahoinpitelyjä, joissa uhrina on nainen. Nykyisellään parisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelumenettely ja sopimukseen suostuminen johtavat käytännössä tyypillisesti syyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen eli rikosprosessin päättymiseen. - Uutiset
16.4.2019 11.00
Väitös: Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussaOTM, VT Kirsikka Linnanmäki väittelee 4. toukokuuta 2019 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa - Lapsioikeutta, sovitteluteoriaa ja empiriaa yhdistävä tutkimus". Väitöskirja käsittelee lapsen huoltoriitojen (asiantuntija-avusteista) sovittelua tuomioistuimessa ja sitä, miten lapsen etua menettelyssä tavoitellaan. Aihetta tarkastellaan lapsioikeudellisesti, sovitteluteoreettisesti ja käytännössä empiirisen aineiston avulla. Linnanmäki on tutkinut, miten lapsen etu ja sovittelu määrittyvät ja miten lapsioikeudellinen ja sovitteluteoreettinen näkökulma ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun riitoja ja konflikteja lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sovitellaan tuomioistuimissa. - Uutiset
10.4.2019 8.35
Lausuntoyhteenveto: Lähisuhdeväkivallan sovittelu jakaa näkemykset sovittelua puoltaviin ja kriittisiinViranomaisten suhtautuminen sovitteluun on pääosin myönteistä, mutta erityisesti kansalaisjärjestöt suhtautuvat lähisuhdeväkivallan sovitteluun kriittisesti. Näkemykset käyvät ilmi lausunnoista, joita on annettu lähisuhdeväkivallan sovittelua selvittäneen työryhmän esityksestä. - Uutiset
5.2.2019 10.23
LakimiesUutiset: Sovittelu – riidan parempi ratkaisuSovittelun tarkoituksena on antaa osapuolille lähtökohdat jatkaa elämäänsä ja jättää tunne yhteisen ratkaisun syntymisestä. Sovittelua käytetään yhä ahkerammin niin riita- kuin pienissä rikosasioissakin, ja myös vertaissovittelun suosio kasvaa. - Uutiset
1.2.2019 10.00
Ensimmäiset Sovittelijapäivät 6. - 7.2. kokoavat yhteen sovittelun ammattilaisia – tilaisuus katsottavissa myös verkostaSuomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestetään 6. - 7. helmikuuta Helsingissä. Tapahtumaan kokoontuu sovittelun ammattilaisia eri puolilta Suomea. - Uutiset
10.12.2018 16.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen sovittelustaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osituksen sovittelulle avioliittolain 103 b §:n mukaisia perusteita, ja mikäli näin katsottiin olevan, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys siitä, mihin A:n avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen ja miltä osin B:llä katsottiin olevan avio-oikeus. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
2.10.2018 15.13
Väitös sovittelusta ja oikeusjärjestelmästä: Mediation and the legal system – Extracting the legal principles of Civil and Commercial MediationPetra Hietanen-Kunwaldin tutkimus käsittelee sovittelun suhdetta oikeusjärjestelmään. Sovittelua on perinteisesti pidetty ei-oikeudellisena riidanratkaisuna, ja sitä on tutkittu ensisijassa oikeussosiologian näkökulmasta. Sovittelu on kuitenkin oikeudellistunut. Hietanen-Kunwald väittelee aiheesta Mediation and the legal system: Extracting the legal principles of Civil and Commercial Mediation Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 26. lokakuuta 2018. - Uutiset
6.9.2018 16.00
Hallinto-oikeus arvioi sovittelun edellytyksiä lähisuhdeväkivaltaa koskevassa asiassa - asiaa ei otettu soviteltavaksiAsiassa oli ollut kysymys rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain esitöissä tarkoitettua lähisuhdeväkivaltaa sisältävästä rikoksesta, jonka sovitteluun tulee lähtökohtaisesti suhtautua pidättyvästi. Osapuolten erillisissä sovittelutapaamisissa oli tullut ilmi, että kysymyksessä oli toisen osapuolen mukaan ollut toistuva, melko rajukin väkivalta, että osapuolten kertomukset tapahtumista olivat olleet toisistaan poikkeavat ja että toinen pahoinpitelystä epäilty osapuoli oli kiistänyt pahoinpidelleensä toista. Sovittelutoimisto oli näissä olosuhteissa voinut todeta, että osapuolten yhteisen sovittelutapaamisen järjestäminen ei ollut ollut perusteltua. Sovittelun edellytyksiä ei ollut ollut, joten sovittelutoimiston päätöksen muuttamiseen ei ollut syytä. (Ei lainvoim. 6.9.2018) - Uutiset
6.9.2018 11.47
KKO:n ensimmäinen ennakkoratkaisu tuomioistuinsovittelusta: Hovioikeus menetteli virheellisestiAsunto-osakeyhtiö A ja sen osakkeenomistaja B olivat hovioikeudessa järjestetyssä sovitteluistunnossa päässeet sovintoon hovioikeudessa B:n valituksen johdosta vireillä olevassa riita-asiassaan sekä samalla ainakin alustavasti sopineet A:n yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Sovittelija oli sovitteluistunnon jälkeen ennen sovinnon vahvistamista vielä sähköpostilla käynyt asianosaisten kanssa läpi sovinnon sisältöä. Näissä sähköposteissa B oli ilmoittanut, ettei hän hyväksy sovintotekstiä kaikilta osin, eikä hän näin ollen peru valitustaan. Hovioikeus oli tästä huolimatta vahvistanut sovinnon.
Korkein oikeus katsoi, että sovittelu oli jatkunut sovitteluistunnon jälkeenkin, kun sovittelija oli sähköpostilla käynyt sovintotekstiä asianosaisten kanssa läpi. Hovioikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se oli vahvistanut sovinnon vastoin B:n pyyntöä. Lisäksi Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että hovioikeus ei olisi sovinnon yhteydessä saanut vahvistaa A:n yhtiöjärjestyksen muutosta koskevaa päätöstä. - Uutiset
25.5.2018 10.00
Hovioikeuden tuomio yksityishenkilön antaman liikehuoneiston vuokrasaatavan takaussitoumuksen sisällöstä, pätevyydestä ja sovittelusta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että sopimuksentekotilaisuudessa olisi todettu osapuolten kesken takaajan takaussitoumuksen rajoittumisesta vastaamaan kolmeen kuukauden vuokraa vastaavaa määrää. HO totesi, että asiassa mainitut seikat huomioon ottaen takaajan takausvastuuta oli soviteltava siihen määrään, josta hän oli kohtuudella voinut arvioida voivansa joutua sopimuksensa perusteella vastaamaan. Takaajan takausvastuu oli asiassa mainittuihin seikkoihin nähden perusteltua katsoa kattavan vuokrat, jotka olivat kertyneet määräaikaisen vuokrasopimuksen voimassaoloaikana sen päättymiseen 31.5.2014 saakka. KO:n tuomio kumottiin ja takaaja velvoitettiin suorittamaan tuomiolauselmassa mainitut vuokrasaatavat. (Vailla lainvoimaa 25.5.2018) - Uutiset
19.2.2018 8.00
Kuluttajariitalautakunnan kaksi ratkaisua vesihuollon liittymismaksustaEnsimmäisessä asiassa oli erimielisyyttä siitä, oliko vesihuoltolaitoksella oikeus periä kuluttajalta tuhoutuneen omakotitalon tilalle rakennettavasta uudesta talosta liittymismaksu, kun aikaisemman verkostoon liittämisen yhteydessä rakennettuja tonttijohtoja ei tarvinnut uusia. Kuluttaja oli vedonnut vesihuoltolaitokselta suullisesti saamaansa tietoon, ettei maksuja peritä. Vesihuoltolaitos oli kiistänyt antaneensa kuluttajalle virheellistä tietoa liittymismaksusta. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vesihuoltolaitos olisi luopunut oikeudestaan periä kuluttajalta liittymismaksu hinnastonsa mukaisesti. Liittymismaksun perimiselle ei ollut vesihuoltolain säännöksistä johtuvaa estettä. Lautakunta kuitenkin suositti, että vesihuoltolaitos myöntää liittymismaksulle korottoman kahden vuoden maksuajan. Toisessa asiassa oli erimielisyyttä siitä, oliko vesihuoltolaitoksella oikeus periä liittymismaksu kuluttajilta, jotka olivat rakentaneet ostamallaan tontilla sijainneen talon tilalle uuden omakotitalon. Jos liittymismaksun periminen katsottiin oikeutetuksi, arvioitavaksi tuli oliko maksu määrältään kohtuullinen. Lautakunta katsoi, ettei liittymismaksun perimiselle ollut vesihuoltolain säännöksistä johtuvaa estettä. Perittyä liittymismaksua ei pidetty myöskään kohtuuttomana. - Uutiset
7.2.2018 13.00
Hovioikeus hylkäsi ädin vaatimuksen tuomioistuinsovittelussa vahvistetun lapsen tapaamisoikeudesta tehdyn sovinnon muuttamisestaEdellytyksiä vahvistetun sovinnon muuttamiseen ei ollut. HO totesi, että sovinnon vahvistaminen ei estä asiaan osallisia sopimasta tapaamisen toteuttamisesta toisin kuin sovinnossa on vahvistettu. Valitus vahvistetun sopimuksen muuttamiseksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
28.12.2017 11.00
Keskuskauppakamari: Tavarantarkastus ratkaisee riidan yli puolessa tapauksistaTavarantarkastaja on puolueeton asiantuntija, joka annetun toimeksiannon perusteella arvioi tavaroita ja työsuorituksia ja antaa kohteen kunnosta, virheistä tai vahingoista tarkastuskertomuksen. Tavarantarkastajalta voi tilata myös kohteen arvonmäärityksen. Tavarantarkastajalautakunta on laatinut strategian vuosille 2017–2022. Strategiatyön yhteydessä selvitettiin tarkastuksen tilaajilta sitä, mitä asiassa oli tavarantarkastuksen jälkeen käynyt. Vastaajista 50,5 prosenttia ilmoitti, että tapaus ratkesi sovintoon nimenomaan tarkastuskertomuksen perusteella, ilman oikeudenkäyntiä tai käsittelyä kuluttajariitalautakunnassa. Tavarantarkastuksesta kertoo lakimies Raisa Harju. - Uutiset
27.12.2017 8.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Lugano II ‑yleissopimuksen tulkinnasta - Sveitsin oikeuden mukainen sovittelumenettely ja vireilläolovaikutusTuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevan yleissopimuksen, joka allekirjoitettiin 30.10.2007 ja jonka tekeminen hyväksyttiin yhteisön puolesta 27.11.2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/430/EY, 27 ja 30 artiklaa on tulkittava siten, että vireilläolovaikutustilanteessa ajankohta, jona on aloitettu pakollinen sovittelumenettely sovittelijaviranomaisessa Sveitsin oikeuden mukaisesti, muodostaa ajankohdan, jona asian katsotaan tulleen vireille ”tuomioistuimessa”. - Uutiset
28.11.2017 8.35
Sovittelujournalismin käsikirja auttaa toimittajia käsittelemään hankalia aiheitaSovittelujournalismin käsikirja on julkaistu ja vapaasti luettavissa osoitteessa sovittelujournalismi.fi. Käsikirjassa avataan ajattelua sovittelujournalismin taustalla sekä annetaan toimittajille käytännönläheisiä esimerkkejä hyvistä työtavoista, jotka auttavat käsittelemään tulehtuneita tai konflikteille alttiita aiheita rakentavasti. Sovittelun menetelmät auttavat selvittämään aiheiden taustoja ja varmistamaan, että eri näkökulmat tulevat ymmärretyksi. - Uutiset
6.11.2017 9.00
Hovioikeuden päätös sovittelumenettelyssä aiheutuneiden todistelukulujen (mm. melumittaustutkimus) korvaamisesta valtion varoistaKO oli vahvistanut asiassa (yhtiökokouksen päätöksen moittiminen) sovinnon pääasian osalta. Asia oli siirretty erikseen ratkaistavaksi valittajan todistelusta aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevan vaatimuksen ja valtion avustajalle valtion varoista maksettavan palkkion osalta. Valittajan mukaan kustannukset olivat syntyneet erilaisista mittauksista, jotka olivat olleet tarpeen sen osoittamiseksi, ettei valittajan osakehuoneisto ollut ollut kunnossa. KO oli hylännyt V:n vaatimuksen. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, tuliko valittajalle asian selvittämisestä aiheutuneet kustannukset korvata valtion varoista ja siitä, oliko valtion varoista korvattava niitä kustannuksia, jotka olivvat syntyneet ennen oikeusavun voimaantuloa. HO totesi, että vaatimus oli hylättävä siltä osin kuin se koski kuluja, jotka olivat kokonaisuudessaan aiheutuneet ennen oikeusavun myöntämistä tähän asiaan. Valittajan teettämä melumittaustutkimus oli puolestaan liittynyt suoraan sovittelua koskevan hakemuksen perusteiden selvittämiseen. Siitä aiheutunutta kulua oli pidettävä tarpeellisena todistelukustannuksena. Valittajalle oli siten maksettava valtion varoista oikeusapulain 4 §:n 2 momentin nojalla 2 356 euroa. (Vailla lainvoimaa 6.11.2017) - Uutiset
21.6.2017 9.10
67-vuotias eläkeläinen velvoitettiin takaajana maksamaan pankin vaatimat saatavat täysimääräisinä eikä edellytyksiä sovittelulle ollutKun asiassa oli jäänyt selvittämättä takaajan ja A:n taloudellinen asema takaussitoumuksen antamisen ajankohtana, sovittelulle ei ollut edellytyksiä takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 7 §:n perusteella. Oikeuskäytännön (KKO 1991:10) mukaisesti takaajan takausvelkaa ei voitu sovitella OikTL 36 §:n nojalla pelkästään velan määrän ja hänen iän sekä taloudellisten olosuhteiden perusteella. Edellytyksiä sovittelulle ei esitetyn näytön perusteella ollut. HO ei myöntänyt takaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.6.2017) - Uutiset
3.3.2017 15.30
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 8.2.–24.2.2017 koskevat muun muassa rikosoikeudellisen seuraamuksen määräämistä, tekijänoikeutta, vahingonkorvausvelvollisuutta ja iän vaikutusta rangaistuksen määräämisessä. - Uutiset
23.1.2017 14.15
LakimiesUutiset: Sovittelu purkaisi tuomioistuimien ruuhkaaLaiha sopu on aina parempi kuin lihava riita, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola LakimiesUutisissa. Riita-asioiden sovittelu on myös nopeampaa ja ketterämpää kuin oikeusprosessi. Asianajajaliitolla on viiden kohdan tavoitelista: sovittelua on lisättävä, siirrettävä tuomioistuinten ulkopuolelle ja opetettava yliopistoissa enemmän. Lisäksi valtion maksamaa oikeusapua on saatava myös oikeudelliseen neuvontaan ja oikeusturvavakuutusten on korvattava myös sovittelun aiheuttamat kulut.