Sovittelu
- Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanAsiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
27.1.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta, kun koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle ei ollut voitu ennakoida 19.3.2020 annetussa päätöksessäKO:n mainitsemat syyt eivät olleet lainkohdassa tarkoitettuja perusteita, joiden vuoksi sovittelu voitiin jättää toimittamatta Tässä asiassa sovittelu oli ollut erityisen välttämätöntä, koska täytäntöönpantavassa 19.3.2020 annetussa päätöksessä ei ollut voitu ennakoida koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle. Asiassa oli väitetty rajoitusten estäneen perustepäätöksen mukaisia tapaamisia. Tapaamisten järjestäminen jatkossa edellyttää siten välttämättä molempien vanhempien myötävaikutusta, mikä on mahdollista ainoastaan sovittelussa. KO:n olisi siten tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 16.00
Hovioikeuskaan ei sovitellut yksityistakaajan takausvastuuta pankilleAsiassa oli HO:ssa kyse siitä, olisi valittajan yksityistakaajana allekirjoittamaan erityistakaussitoumukseen perustuvaa takausvastuuta pankille tullut sovitella. Asiassa selostetuissa olosuhteissa ja ottaen huomioon, että päävelan pääasiallisena vakuutena oli kuitenkin alusta saakka ollut Asunto Oy:n omistama kiinteistö, HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, ettei valittajan takausvastuun sovittelulle ollut olemassa takauslain 7 §:n 1 momentin, KSL 4 luvun eikä OikTL 36 §:n mukaisia edellytyksiä. Näin ollen valittajan valituksessaan esittämä vaatimus takausvastuunsa sovittelusta oli kokonaisuudessaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
27.10.2020 13.00
Hallinto-oikeus: Sovittelutoimisto oli voinut keskeyttää sovittelun rikosasiassaMikäli varkaudesta epäillyn tai syytetyn edellytetään tunnustavan varastaneensa, hänen edellytetään tunnustavan syyllistyneensä rikokseen. Tätä ei kuitenkaan voi sovittelulain 3 § huomioon ottaen asettaa sovittelun edellytykseksi. Sovittelutoimisto ei siten ollut voinut keskeyttää sovittelua sillä perusteella, ettei A ollut tunnustanut varastaneensa puita. A ei ollut vahvistanut tapahtumainkulun pääasiallisia tosiseikkoja, mikä on rikoksen sovittelun edellytys. Sovittelun jatkamisen edellytyksiä ei näin ollen ollut, eikä sovittelutoimiston päätöksen lopputulosta ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.14
Advokaatti: Oikeudellinen muotoilu lisää ymmärrettävyyttäAsianajotoimisto Dottir voitti viime keväänä Fennia Prize -muotoilukilpailun Grand Prix -palkinnon. Dottir palkittiin toiminnastaan legal design -liikkeen kansainvälisenä moottorina. Oikeudellisessa muotoilussa juristit pukevat sopimukset ja neuvot sellaiseen muotoon, että maallikko ymmärtää ja vieläpä jaksaa omaksua ne. Advokaatti haastatteli Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantasta, joka pitää absurdina, että juristit tuottavat yleisesti materiaalia, jota asiakkaat eivät osaa käyttää. - Uutiset
26.8.2020 9.00
Ohje: Sakkojen, oikeudenkäyntikulujen sekä välimies- ja sovittelumenettelyn kulujen vähentäminen henkilöverotuksessaHenkilölle tulee toisinaan maksettavaksi sakkoja, rangaistusluonteisia hallinnollisia maksuja, oikeudenkäyntikuluja sekä välimiesmenettelystä ja riitojen sovintomenettelystä aiheutuneita kuluja. Kyseiset kulut saattavat liittyä hänen tulonhankkimistoimintaansa tai ne voivat olla hänen elantomenojaan. Kulujen luonteesta riippuen kulut voivat olla vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Verohallinnon ohjeessa käsitellään näiden kulujen vähennyskelpoisuutta luonnollisten henkilöiden tuloverotuksessa. - Uutiset
5.6.2020 11.00
Hovioikeus: Osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti - ositusta ei soviteltuHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden avioeron vireille tulon jälkeen tapahtunut arvonnousu AL 90 §:ssä tarkoitettua avio-oikeuden alaista arvonnousua, vai oliko osakkeiden arvonnousu katsottava omaisuudeksi, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta. Toiseksi oli ratkaistavana se, oliko asiassa perusteita osituksen sovittelulle. HO totesi, että aviovarallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että osakkeiden tuotto ei ole henkilön työllä ansaitsemaa omaisuutta. Kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kyetty osoittamaan perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti. Asiassa ei ollut näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus olisi johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että B olisi saanut perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon asiassa todettu avioliiton pitkä kesto (17 v) ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi. KO:n tuomio kumottiin ja pesänjakajan toimittama ositus sekä siihen sisältyvä päätös tasingon maksamisesta pysytettiin voimassa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
15.5.2020 11.05
Belgian laissa ei säädetä oikeusturvavakuutuksen ottajan oikeudesta valita asianajajansa sovittelumenettelyssä - Unionin tuomioistuin tulkitsi tuomioistuinmenettelyn käsitettäVakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II) 201 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitetun tuomioistuinmenettelyn käsite kattaa tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella tapahtuvan sovittelumenettelyn, jossa tuomioistuin on mukana tai johon se voi osallistua joko kyseisen menettelyn alkaessa tai sen päätyttyä. - Uutiset
28.4.2020 9.00
Yhtiön olisi tullut maksaa yleissitovassa työehtosopimuksessa sovittua minimipalkkaa - yhtiön vaatimus työehtosopimuksen mukaan määräytyvän korvauksen sovittelusta hylättiinYhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle takautuvasti vähimmäispalkan ja maksetun palkan erotuksen palkan, lomarahojen, lomakorvauksen sekä odotuspäivien osalta 5 vuoden ajalta yhteensä 15 928,70 euroa ja viivästyskoron. KO hylkäsi yhtiön vaatimuksen työehtosopimuksen mukaan määräytyvän korvauksen sovittelusta. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
20.4.2020 8.46
Hovioikeus arvioi asunto-osakeyhtiön ja osakkaan tuomioistuinsovittelussa sopiman riidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta toisin kuin käräjäoikeus - hovioikeus oli erimielinenHO katsoi osakkaan olevan oikeutetun osittaiseen korvaukseen hänen oikeudenkäyntikuluistaan siten, että Asunto Oy velvoitettiin korvaaman puolet osakkaan kohtuullisiksi katsotuista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa eli 3.720 euroa. Asian näin päättyessä asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. Hän katsoi, että aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. Tähän lopputulokseen nähden eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että osakkaan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa oli hylättävä ja osakas velvoitettava korvaamaan Asunto Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa korkoineen. Kysymys myös asiavaltuutuksesta, kun HO:lle tehtyä valitusta ei ollut allekirjoittanut osakas itse, vaan hänen avopuolisonsa. Kysymys myös osakkaan oikeudesta vedota kirjallisiin todisteisiin ja HO:ssa esittämäänsä seikkaan. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
6.3.2020 11.30
Hovioikeus sovitteli ositustaPuolisot olivat avioliiton solmimishetkellä olleet 50- ja 52-vuotiaita eikä heillä ole yhteisiä lapsia. Asiassa oli miehen valituksen johdosta ratkaistavana se, johtaako normaalisäännöin toimitettava ositus miehen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että nainen saa perusteettomasti taloudellista etua ottaen erityisesti huomioon sen, että mies oli omistanut kiinteän omaisuutensa jo ennen avioliittoaan naisen kanssa. Kysymys oli myös maataloustukisaatavan ja X:n Viljan tuoton huomioon ottamisesta osituksessa. KO:n tuomiota muutettiin. Ositusta soviteltiin niin, että naisen oikeutta tasinkoon rajoitettiin siten, että laskennallisesta tasingosta vähennetään 85.000 euroa. Mies voitti muutoksenhaun sen keskeisen kysymyksen osalta, että peruste osituksen sovittelulle oli olemassa. Valituksen menestymiseen nähden nainen oli syytä velvoittaa korvaamaan 2/3 miehen oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
18.2.2020 11.27
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestäOttaen huomioon asiassa esitetty selvitys, käräjätuomarin menettelyssä, joka A:n mukaan oli ilmentänyt käräjätuomarin ennakkoasennetta, oli HO:n arvion mukaan pääosiltaan ollut kysymys tuomarin normaalista prosessinjohtamisesta ja KO:n normaalista asian ratkaisutoiminnasta. Toisaalta käräjätuomarin menettely asian käsittelyssä oli ollut erityisesti hänen käyttämiensä sanavalintojen osalta osittain värikästä ja jopa epäasiallista ja sovittelumenettelyn osalta ainakin huonosti harkittua. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa asiassa mainitut seikat eivät kuitenkaan osoittaneet käräjätuomarin menettelyn olleen sellaista, että se olisi osoittanut hänellä olleen kielletty ennakkoasenne asiaan ja että hän olisi tämän johdosta tullut esteelliseksi käsittelemään asiaa. Näin ollen HO katsoi, ottaen huomioon A:n valituksessaan esittämät perusteet käräjätuomarin esteellisyydelle, käräjätuomarin lausumassaan esittämät perusteet menettelylleen ja asiassa esille tulleen muun selvityksen, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaista seikkaa, joka olisi antanut perustellun aiheen epäillä käräjätuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
8.1.2020 11.45
Lapsenhuoltolain uudet säännökset tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019 - mikä muuttuiLapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019) ja eräät siihen liittyvät lait (91/2019), (192/2019), (193/2019) ja (194/2019) tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019. Lain uudistuksella täsmennettiin huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen on kirjattu lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä (LHL 9 c §). Lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn on myös parannettu. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella on laajennettu. Olosuhdeselvityksestä säädetään nykyistä tarkemmin. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
20.11.2019 14.30
Videoita sovittelustaTHL on julkaissut sovittelun eri sovellusalueiden esittelyvideot. Esittelyssä ovat katusovittelu, koulujen vertaissovittelu, naapuruussovittelu, perheasioiden sovittelu, rikos- ja riita-asioiden sovittelu ja työyhteisösovittelu. - Uutiset
14.11.2019 13.30
Jukka Siro ja Mikko Aaltonen: Kysyntä tuomioistuinten riidanratkaisulle vähentynyt muissa kuin elatusapuriidoissaJukka Siron ja Mikko Aaltosen uusimmassa Lakimies-lehdessä julkaistun artikkelin tarkoituksena on muodostaa tilastollisen tarkastelun avulla kokonaiskuva riita-asioiden käsittelystä tuomioistuimissa. Kuinka paljon riita-asioita tuomioistuimissa on? Mitä jutut koskevat? Kuinka kauan riita-asian ratkaisemisessa kestää? Missä käsittelyn vaiheessa ja millä tavalla riitajutut päättyvät? Lisäksi pyritään selvittämään, onko kuvatuissa ilmiöissä tapahtunut 2000-luvulla muutoksia ja etsimään syitä muutokselle tai muuttumattomuudelle. - Uutiset
23.9.2019 15.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen jättää täytäntöönpanosovittelu järjestämättä lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassaHO totesi, että KO:n perustepäätös oli koskenut lapsen tapaamisoikeutta. Ottaen huomioon, että kolmen kuukauden määräaika koskee ainoastaan huoltoa koskevaa päätöstä ja että vastaavaa mahdollisuutta jättää sovittelu toimittamatta tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tuoreuden vuoksi ei ole, KO:n olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO:ssa ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 23.9.2019) - Uutiset
16.8.2019 9.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiettyjen oikeudellisten palvelujen jättämisestä julkisia hankintoja koskevien tekomenettelyiden ulkopuolelleEnnakkoratkaisupyyntö esitettiin asiassa, joka koskee tiettyjen oikeudellisten palvelujen jättämistä julkisia hankintoja koskevien tekomenettelyiden ulkopuolelle direktiivin 2014/24 säännösten täytäntöönpanemiseksi annetussa Belgian lainsäädännössä. Pääasian kantajat, jotka ovat asianajajia ja juristin koulutuksen suorittaneita henkilöitä, nostivat ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa Grondwettelijk Hofissa (perustuslakituomioistuin) kanteen, jossa he vaativat kyseistä tuomioistuinta kumoamaan julkisista hankinnoista annetun lain säännökset, joilla tietyt oikeudelliset palvelut sekä tietyt välimies- ja sovittelupalvelut jätetään tämän lain soveltamisalan ulkopuolelle. Pääasian kantajat esittivät, että siltä osin kuin näistä säännöksistä seuraa, että niissä tarkoitettuja palveluita koskevien sopimusten sopijapuolen valinta jätetään kyseiseen lakiin sisältyvien julkisten hankintojen tekemistä koskevien sääntöjen soveltamisen ulkopuolelle, säännökset johtavat erilaiseen kohteluun, jota ei voida oikeuttaa. EUT katsoo kesäkuussa antamassaan ennakkoratkaisussa, ettei kysymyksen tutkimisessa ollut ilmennyt mitään seikkaa, joka voisi vaikuttaa julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2014/24/EU 10 artiklan c alakohdan ja d alakohdan i, ii ja v alakohdan säännösten pätevyyteen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja toissijaisuusperiaatteen sekä SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan kannalta. - Uutiset
26.6.2019 11.30
Eläkkeelle jääneen opettajan työsuhteen ei näytetty jatkuneen ns. konkludenttisen sopimisen kautta - kantajan maksettavaksi tuomittuja AMK:n yli 32 000 euron oikeudenkäyntikuluja ei soviteltuPääasiallinen riitakysymys asiassa oli siitä, oliko ammattikorkeakoulussa työskennelleen ja eläkkeelle jääneen kantajan työsuhde jatkunut vuoden 2016 puolella ns. konkludenttisen sopimisen kautta. KO oli katsonut asiassa jääneen näyttämättä, että työntekoa olisi jatkettu ja että työnantaja olisi tiennyt työnteon jatkamisesta. Sen sijaan asiassa oli tullut selvitetyksi, että kantaja oli käsittänyt, ettei työsuhde jatku. Kanne oli siten jäänyt näyttämättä, ja kantajan vaatimukset hylättiin. Oikeudenkäyntikulujen osalta oli todettu, että työsuhteen hiljaisen hyväksymisen osalta on olemassa vakiintunut oikeuskäytäntö ja yhdenmukaista oikeustieteellistä kirjallisuutta. Kysymys ei ollut siten laissa tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti epäselvästä asiasta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
12.6.2019 14.00
THL: Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrässä hienoista kasvuaRikos- ja riita-asioiden sovitteluun ohjattujen tapausten määrä jatkoi kasvuaan neljättä vuotta peräkkäin. Sovitteluun ohjattiin vuonna 2018 kaikkiaan 15.526 rikos- ja riita-asiaa, joista rikoksia oli 14.789 ja riita-asioita 737. Tämä tarkoittaa noin 2 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. - Uutiset
7.6.2019 10.00
Äiti väitti isän manipuloineen häntä tuomioistuinsovittelun aikana - hovioikeus arvioi sovittelun edellytyksiä, sovittelumenettelyn väitettyä virheellisyyttä ja sovintosopimuksen pätemättömyyttä - vahvistettua sovintoa elatusavusta ei muutettuHO:ssa oli ratkaistavana, oliko asiassa ollut edellytyksiä tuomioistuinsovittelulle, oliko sovittelumenettelyssä tapahtunut virheitä ja oliko sopimus pätemätön erityisesti sen vuoksi, että isä olisi manipuloinut äitiä sovittelun aikana. Vahvistetun elatusavun määrä ja elatusapuasian aineellinen oikeellisuus eivät olleet HO:ssa ratkaistavana. HO katsoi mm., ettei sovittelussa ollut tapahtunut sellaista valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa takaisin KO:een. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että isä olisi jättänyt toteuttamatta neuvotteluissa tekemiään lupauksia miltään osin. Asiassa ei voitu todeta myöskään äidin fyysisen tai psyykkisen terveydentilan olleen sillä tavoin heikentynyt sovitteluistunnossa, että sopimukseen vetoamisen olisi voitu katsoa tämän vuoksi olleen kunnianvastaista ja arvotonta. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että sopimuksessa olisi vallinnut sellainen velvoitteiden epätasapaino, että siihen vetoamista olisi voitu pitää kunnianvastaisena ja arvottomana. Asiassa ei ollut näytetty tapahtuneen myöskään sellaista erehdystä, olosuhteiden muutosta tai äidin tietoon tulleen sellaista uutta seikkaa, joka olisi ollut hyväksyttävä syy sovinnosta irtautumiseen. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019)