-
Kuolinpesä
- Pesänjakaja
- Pesänselvittäjä
- Pesänselvitysvelka
Pesänselvittäjä
- Uutiset
31.10.2023 13.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjää määrättäessä käräjäoikeudessa ei ollut tapahtunut oikeudenkäyntivirhettäKantelu oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
7.12.2022 15.15
Asianajajien valvontalautakunnalta ei seuraamusta: Pesänselvittäjä ja -jakaja ei toiminut puolueellisesti perinnönjaossaSe seikka, että joidenkin osakkaiden vaatimukset olivat toteutuneet lopullisessa toimitusjaossa, ei itsessään osoittanut pesänjakajan menetelleen perinnönjaossa puolueellisesti. Kun muuta selvitystä asiassa ei ollut annettu, valvontalautakunta ei havainnut asianajajan menetelleen puolueellisesti. - Uutiset
30.6.2022 16.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja ei ollut esteellinen toimimaan pesänselvittäjänä ja -jakajanaA:n esteellisyysväite perustui AA:n toimimiseen puheenjohtajanaja tämän toimiin sellaisen asunto-osakeyhtiön 31.5.2021 pidetyssä yhtiökokouksessa, jonka yhden huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista osan omistaa X:n kuolinpesä ja osan B. Vaikka B olisikin tuolloin valittu yhtiön hallituksen varajäseneksi, mainitussa AA:n menettelyssä ei ollut kysymys siitä, että AA olisi hoitanut toimeksiantoja B:n edustamalle taholle. Kysymys ei ollut siitäkään, että AA olisi avustanut tai edustanut B:tä tai C:tä kuolinpesää koskevassa asiassa. AA:n puolueettomuuden ei siten ollut katsottava mainittujen toimien johdosta vaarantuneen eivätkä A:n vetoamat seikat näin ollen tehneet AA:ta sopimattomaksi toimimaan pesänselvittäjänä ja -jakajana X:n kuolinpesässä. (Vailla lainvoimaa 30.6.2022) - Uutiset
17.6.2022 14.20
Hovioikeus: Käräjänotaari oli voinut ratkaista pesänselvittäjän ja -jakajan vapauttamista koskevan hakemusasian tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ilman eri määräystä yksin puheenjohtajanaHovioikeus katsoi, että käräjänotaari oli voinut ratkaista pesänselvittäjän ja jakajan vapauttamista koskevan hakemusasian tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ilman eri määräystä yksin puheenjohtajana, koska hän oli ollut laamannin lausunnosta ilmenevällä tavalla käräjänotaarin virassa lainkohdassa edellytetyn ajan. Käräjänotaarin ratkaisemaa asiaa ei myöskään laatunsa tai laajuutensa vuoksi ollut pidettävä tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeana ratkaista. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
9.6.2022 9.11
KKO: Tapauksessa oli perusteltua poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan oikeus ajaa kannetta pesänselvittäjän hallinnon aikana on yksin pesänselvittäjälläX:n kuolinpesä oli määrätty pesänselvittäjän hallintoon. Pesän osakas A oli vaatinut, että pesänselvittäjä ryhtyy ajamaan kannetta X:n tekemän kiinteistön kaupan peräyttämiseksi. Pesänselvittäjä oli ilmoittanut, ettei hän ryhdy ajamaan kannetta, ja antanut A:lle osoituksen ajaa kannetta omissa nimissään pesän hyväksi. Pesänselvittäjä oli perustellut ratkaisuaan muun muassa pesän likvidien varojen puutteella. Tämän jälkeen A oli nostanut omissa nimissään, mutta pesän lukuun kanteen, jossa hän vaati kaupan julistamista pätemättömäksi.
Korkein oikeus katsoi, että asian olosuhteissa A:n kanneoikeuden hyväksyminen oli pesänselvitysjärjestelmän tavoitteiden kannalta selvästi tarkoituksenmukaista sekä kuolinpesän osakkaan kohtuullisten oikeusturvavaatimusten turvaamiseksi tarpeen. Siksi oli perusteltua poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan oikeus ajaa kannetta pesänselvittäjän hallinnon aikana on yksin pesänselvittäjällä. A:n kanne tuli tutkia. - Uutiset
10.2.2022 11.10
Hovioikeus vapautti pesänselvittäjänä ja pesänjakajana toimineen lakimiehen 787.426,21 euron vahingonkorvausvastuustaHelsingin käräjäoikeus oli 15.1.2021 antamallaan tuomiolla katsonut kuolinpesän pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineen lakimiehen aiheuttaneen asiassa kantajana olleelle kuolinpesän osakkaalle 787.426,21 euron suuruisen vahingon ja oli velvoittanut hänet korvaamaan kantajalle tämän määrän korkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2022) - Uutiset
7.10.2021 11.00
Hovioikeus: Asianajajaa uhkailleen tekoa voitiin arvioida 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksenaLaittomana uhkauksena syyksi luettuja viestejä oli useita ja niiden motiivi viestien sisällön perusteella oli pysynyt koko ajan samana. Tästä syystä KO oli katsonut, että kysymys oli ollut yhtenäisestä toiminnasta ja että vastaajan menettelyä oli arvioitava 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksena, jonka tekoaika oli 13.11.2017- 3.1.2019. Vastaaja oli tuomittu 4 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hyväksyi KO:n päätöksen syytteen tutkittavaksi ottamisesta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, että vastaajan menettelyä oli voitu arvioida yhtenä rikoksena. Tekoajaksi tarkennettiin kuitenkin 13.11.2017 - 31.8.2018 ja 29.11.2018 - 3.1.2019. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella rangaistusta olisi ollut syytä arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. Vastaaja vaati oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamista KO:n tuomitseman 2.000 euron suuruisen oikeudenkäyntikulun osalta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun oikeudenkäyntikulujen osalta. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan AA:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
16.9.2021 16.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätyn testamentin toimeenpanijan esteellisyyttäAsianosaisten kirjelmien perusteella oli pidettävä riidattomana, että 26.9.2018 päivätyn keskinäisen testamentin laatinut P työskenteli testamentin toimeenpanijaksi määrätyn OTK:n kanssa samassa lakiasiaintoimistossa. HO:ssa oli ratkaistavana, oliko X:n kuolinpesään määrättävä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi testamentin toimeenpanijaksi nimetty OTK vai kuolinpesän toisen osakkaan ehdottama AA. Kysymys oli erityisesti sellaisten OTK:n puolueettomuuteen liittyvien vastasyiden arvioinnista, joiden perusteella oli syytä poiketa testamentin toimeenpanijan etuoikeudesta tulla määrätyksi pesänselvittäjäksi. Asian lopputuloksesta riippuen kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty olevan käsillä sellaisia PK 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi testamentin toimeenpanijaksi nimettyä OTK:a ei tulisi määrätä pesänselvittäjäksi taikka joiden perusteella OTK:n puolueettomuuden voitaisiin perustellusti katsoa vaarantuneen. Myöskään pesänjakajan määräämistä koskevilta osin asiaa ei ollut syytä arvioida toisin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Vastapuolen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
8.9.2021 11.00
Kantelu kirjoitusvirheen korjaamisesta hylättiinPerusteinaan kantelija oli lausunut, ettei päätöstä olisi saanut korjata, koska siitä ei ollut valitettu määräajassa. (Vailla lainvoimaa 8.9.2021) - Uutiset
21.7.2021 12.20
Hovioikeus: Testamentin toimeenpanijaksi nimettyä ei tullut määrätä pesänselvittäjäksiPesänselvittäjän määrääminen perustuu kokonaisharkintaan, eikä vain yksittäisen vastasyyn arvioimiseen. Ottaen kokonaisuutena huomioon tuomiossa todettu B:n A:ta koskeva luottamuksen puute, A:n toimiminen C:n edunvalvojana sekä erityisesti A:n toimet testamentin 19.11.2009 tiedoksi antamisessa hovioikeus katsoi asiassa olevan perintökaaren 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi C:n testamentin toimeenpanijaksi nimettyä A:ta ei tullut määrätä pesänselvittäjäksi. (Vailla lainvoimaa 21.7.2021) - Uutiset
9.7.2021 15.32
Hovioikeus: Riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta oli - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksiAsiakirjoista ilmeni, että A:n kuolinpesän pesänselvitys on edelleen kesken, ja asunto-osakkeen myynnistä saadut varat on talletettu sulkutilille pesänselvittäjän kieltäydyttyä ajamasta peräytettäväksi vaadittuja kanteita. HO totesi, että kanteiden käsitteleminen ennen pesänselvityksen päättämistä edistäisi tässä tapauksessa selvityksen päätymistä oikeaan lopputulokseen, ja selvityksen jälkeen perinnönjaossa tulisivat jaetuksi kaikki jäämistövarat, mikäli valittajan kanteet hyväksyttäisiin ja ne johtaisivat kuolinpesän varojen lisääntymiseen. Selvää oli, että pesänselvittäjän kieltäydyttyä nostamasta kanteita muun muassa varojen puutteen vuoksi, kysymys ei nyt ollut tilanteesta, jossa pesänselvityksen tavoitteet tulisivat paremmin toteutetuiksi pesänselvittäjän toimin. Tässä tapauksessa pesänselvitysjärjestelmän tavoitteet puolsivat HO:n mielestä sitä, että valittajan kuolinpesän osakkaana omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun ajamat kanteet oli otettava tutkittaviksi. Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän PK1 9 luvun 13 §:ssä pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta ja että valittajalla oli oikeus ajaa kanteita saamansa valtuutuksen nojalla omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun. (KKO: Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oliLain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 15.45
Hovioikeus arvioi, ettei pesänselvittäjän selvitys ollut riittävä perittävän ja pesän velkojen suorittamisesta muutoin kuin kiinteistöt myymällä – täten myyntilupahakemus oli hylättäväHovioikeuden ratkaisussa oli kysymys siitä, voidaanko pesänselvittäjälle myöntää lupa hakemuksessa mainittujen kiinteistöjen myyntiin. Hovioikeus katsoi, että tilojen arvot perukirjassa ja noin kaksi kuukautta myöhemmin annetuissa kiinteistönvälittäjän arvioissa poikkesivat selvästi toisistaan. Perunkirjoituksessa pesän ilmoittajana oli ollut pesänselvittäjänä asiassa yhä toimiva lakimies. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja määräsi myyntilupahakemuksen hylättäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässäKuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
28.12.2020 13.00
Apulaisoikeusasiamies: Tulorekisteriyksikkö epäonnistui hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan asianmukaisen palvelu- ja neuvontavelvollisuutensa toteuttamisessaAsianajotoimisto (kantelija) arvosteli Verohallinnon menettelyä. Kantelija oli kuolinpesän selvittäjänä törmännyt ongelmaan uuden tulorekisterin osalta. Kun henkilötyönantaja kuolee, katkeaa samalla mahdollisuudet hoitaa tulorekisteri-ilmoituksia sähköistä järjestelmää käyttäen. Pesänselvittäjä ei voi käyttää kuolleen henkilön pankkitunnuksia. Kantelija oli pakotettu käyttämään paperi-ilmoituksia. Tulorekisterin etusivulta ei löydy suoraa linkkiä paperilomakkeisiin, vaan ne löytyvät vain haku- toiminnan kautta. Lähes kaikki toimintaohjeet koskevat ilmoitusten sähköistä käyttöä. AOA totesi, että kun saadun selvityksen mukaan kantelijan ilmoitukset käsiteltiin manuaalisesti, hänelle olisi tullut tarjota henkilökohtaista puhelin- tai muuta neuvontaa ilman aiheetonta viivytystä, sen sijaan, että hänelle lähetettiin toistuvasti uusia virheilmoituksia. AOA:n saaman selvityksen ja lausunnon mukaan kantelijan ilmoitustilanne oli edelleen virheellinen. AOA:n käsityksen mukaan tämä osoittaa, että Tulorekisteriyksikkö on epäonnistunut hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan asianmukaisen palvelu- ja neuvontavelvollisuutensa toteuttamisessa. Kantelijan oikeusturva hallintoasiassa ei toteutunut, kun hän ei saanut asiaansa asianmukaisesti käsitellyksi. AOA piti Tulorekisteriyksikön laiminlyöntiä lainvastaisena. Hän saattoi asiassa esittämänsä käsityksen Tulorekisteriyksikön lainvastaisesta viranomaisen palvelu- ja neuvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Verohallinnon tietoon. - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
20.10.2020 10.10
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja pesänselvittäjän vahingonkorvausvastuutaAsiassa ei esitetty tuomiossa mainittujen kertomusten lisäksi muuta selvitystä, jonka perusteella riidan kohteena olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Siten hovioikeus katsoi, ettei asiassa esitetty sellaista vahvaa näyttöä, jonka perusteella kirjoitusasultaan selvää ja sinällään täytäntöönpantavissa olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut aiheuttanut testamentin tulkintaa koskevalla ratkaisullaan tai erityisjälkisäädökseksi tulkitsemansa määräyksen täyttämistä koskevilla toimillaan vahinkoa kuolinpesälle. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
17.6.2020 16.00
Hovioikeus: Kuolinpesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon poisti osakkaan puhevallanHO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia vahvoja perusteita, jotka olisivat puoltaneet kuolinpesän osakkaan itsenäistä puhevaltaa asiassa. Ottaen huomioon asian laatu ja valittajan asiassa esittämät väitteet valittajalla kuolinpesän osakkaana ei myöskään ollutsellaista oikeussuojan tarvetta, joka olisi edellyttänyt pesänselvittäjän ohella erillistä puhevaltaa tässä velkomusasiassa. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinAsiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
4.2.2020 9.31
KKO äänesti: Kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään pesän hyväksi ajaa selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiamiehenäKuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi ajaa kolmansia vastaan selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta, vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. (Ään.) - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaToinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
14.10.2019 10.30
Hovioikeus kumosi pesänselvittäjän päätöksen moitteesta tehdyn tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, kun valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaanHO katsoi, että valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi se, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaan. Tämän vuoksi, ja kun hän ei ollut saanut valituskelpoista päätöstä siltä osin kuin hänen esittämäänsä todistelua ei otettu vastaan ja kun hänelle ei myöskään ollut annettu kirjallista täydennyskehotusta todisteluteemojen esittämisen osalta, valittajalle oli oikeus vedota asiassa uuteen todisteluun. Kun todistelua tältä osin ei ollut lainkaan otettu vastaan KO:ssa, asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
4.6.2019 9.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja osakkaan puhevallan jakautumista rikosasioissa - 74-vuotias lakimies tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ja kahdesta törkeästä kavalluksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalvelun sijasta 70 päivän oheissakkoonHO totesi, ettei pesänselvittäjä voi esittää asiassa rangaistusvaatimusta, vaan puhevalta sen esittämiseksi kuuluu ROL 1:17 §:n 2 momentin mukaisesti asianomistajalle kuolinpesän osakkaana. Pesänselvittäjän puhevalta rajoittuu siten korvausvaatimuksen esittämiseen kuolinpesien puolesta. Pääasian osalta 74-vuotiaan vastaajan katsottiin syyllistyneen syyttäjän toissijaisten rangaistusvaatimusten mukaisesti törkeisiin kavalluksiin. Vastaaja oli kavaltanut T:n varoja yhteensä 46.000 euroa. Hänen oli korvattava kavaltamansa rahavarat T:n kuolinpesälle laillisine viivästyskorkoineen rahasiirtojen suorittamispäivistä lukien. Vastaajan suhteellisen korkean iän voitiin katsoa muodostavan jonkinlaisen epävarmuustekijän yhdyskuntapalveluun soveltumiselle tilanteessa, jossa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä ei ollut voitu laatia. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, mikä puolsi sitä, että ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi tuomittiin oheissakkoa yhdyskuntapalvelun sijasta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
28.5.2019 15.05
Hovioikeus: Pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi määrätylle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut, että pesänselvityksen ja jaon loppuunsaattaminen oli viivästynyt AA:sta johtuvasta syystä. AA:n toiminta ei ollut myöskään ollut riittävän huolellista ja täsmällistä. AA ei ollut myöskään toimittanut osakkaille jokaisen noston yhteydessä laskua tai muuta kirjallista selvitystä noston perusteista. AA ei ollut hoitanut toimeksiantoa asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen edellyttämällä tavalla. AA:n menettely oli ollut hyvän asianajajatavan vastaista. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa peruuttanut ulosottovirasto vastannut vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaKyseessä ei ollut asia, jossa sovinto on sallittu. Helsingin ulosottovirasto oli peruuttanut pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa sen jälkeen, kun A oli maksanut ulosotossa olleet velkansa. Ulosottoviraston hakemuksen ei ollut katsottava olleen tarpeeton ja asiassa oli katsottava olleen erityisiä syitä määrätä A vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
30.4.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjälle voitu antaa lupaa kuolinpesän omistuksessa olevan tilan myymiseksiHO katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut näyttänyt, ettei tarvittavien rahavarojen hankkiminen pesään olisi voinut tapahtua OK 19 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuin velkakiinnityksin pesän kiinteistöihin tai ettei tarvittavia rahavaroja olisi voitu saada esimerkiksi metsää myymällä. Kiinteistön myynti velkojen suorittamiseksi olisi ollut myyntiä vastustavan A:n kannalta kohtuutonta ottaen huomioon pesänselvittäjän ilmoittamien velkojen määrä ja kiinteistön arvo. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle kiinteistön myymiseksi ollut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
28.2.2019 8.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asianajotoimiston ja pesänselvittäjänä toimineen asianajajan olevan velvollisia korvaamaan asianajajan laiminlyönnin johdosta päämiehelle aiheutuneen vahingonKun asianajaja B:n viaksi jäävää huolimattomuutta ei voitu pitää perintökaaren 19 luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla lievänä, asianajotoimisto ensisijaisesti ja B toissijaisesti olivat velvollisia korvaamaan A:lle laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. (KKO:2021:10: Hovioikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin) - Uutiset
25.1.2019 13.00
Hovioikeus arvioi pesänhoitajan palkkiota ja oikeudenkäyntikulujaHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden määräämä 8.000 euron palkkio Y Oy:n konkurssipesän ensimmäisen vaiheen pesänhoidosta oli konkurssilain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla työn vaativuuteen, tehtyyn työhön, pesän laajuuteen ja muihin seikkoihin nähden kohtuullinen eikä ylittänyt hyväksyttävänä pidettävää määrää. Käräjäoikeuden päätöstä ei näin ollen ollut aihetta tältä osin muuttaa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 12.12
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksiKäräjäoikeus oli päätöksessään katsonut, että TL:n asuinpaikka hänen kuollessaan oli ollut Italiassa, mutta että Helsingin käräjäoikeudella oli TL:n kotipaikan alioikeutena toimivalta pesänselvittäjän määräämistä koskevassa asiassa. Käräjäoikeus oli viitannut tältä osin perintökaaren 26 luvun 1 §:n säännöksiin. AL:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko suomalainen tuomioistuin ollut toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevan asian. Punnittuaan kaikkia asiassa ilmi tulleita seikkoja TL:n elinolosuhteista hänen kuolemaansa edeltävinä vuosina ja hänen kuolinhetkellään hovioikeus katsoi, että TL:llä oli katsottava olleen läheisempi liittymä Italiaan kuin Suomeen. TL:n asuinpaikka oli sen vuoksi ollut Italiassa hänen kuolinhetkellään. Näin ollen Helsingin käräjäoikeus ei ollut EU:n perintöasetuksen 4 artiklan mukaisesti toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevaa asiaa. Sen olisi pitänyt jättää pesänselvittäjän määräämistä koskeva hakemus tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
30.11.2018 11.00
Hovioikeuden ratkaisu riitautetun testamentin saajan oikeudesta hakea pesänselvittäjän määräämistäKäräjäoikeus oli menetellyt oikein katsoessaan, että se ei voinut pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemusasian yhteydessä tutkia testamentin väitettyä pätemättömyyttä tai tehottomuutta. Tilanteessa, jossa A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitainen testamenttausvallan väitetyn ylityksen perusteella, ei ollut syytä arvioida toisin kuin tilannetta erityisesti tapauksessa KKO 2007:99. A:lla oli erityisjälkisäädöksen saajana oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä riippumatta siitä, millä perusteella A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitautettu. Hakemusta ei ollut jätettävä tutkimatta puhevallan väitetyn puuttumisen vuoksi. A:lla oli myös riittävä oikeussuojan tarve saada pesä pesänselvittäjän hallintoon eikä perintökaaren 22 luvun 3 §:n määräys tietyn omaisuuden määräämisestä erityiseen hoitoon riittänyt turvaamaan hänen oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
27.11.2018 11.55
KKO:n ratkaisu kuolinpesän osakkuudesta ja oikeudesta hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistäAviopuolisot C ja D olivat määränneet keskinäisessä testamentissaan, että toisen heistä kuoltua eloonjäänyt puoliso saa kaiken vainajan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Testamentin toissijaismääräyksen mukaan molempien kuoltua C:n omaisuus meni D:n lapselle K:lle. Puolisot tuomittiin avioeroon, jolloin sovellettavaksi tuli perintökaaren 11 luvun 8 §:n testamenttimääräyksen tehottomuutta koskeva säännös. C:n kuoltua K vaati pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen katsoen, että testamentin tulkinnan perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää toissijaismääräystä voimassa avioeron jälkeen ja ettei K siten ollut testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että K testamentin toissijaissaajana tuli oikeutensa riidanalaisuudesta huolimatta katsoa C:n kuolinpesän osakkaaksi. Hänellä oli siten oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. - Uutiset
24.10.2018 12.11
Hovioikeuskin jätti tutkimatta kanteen perintöomaisuuden palauttamisesta ennenaikaisenaKäräjäoikeus katsoi, että palautusvelvollisuuden oikeellisuus liittyy kysymykseen kuolinpesän osakasasemasta. Koska kuolinpesän osakasasemaa ei tässä vaiheessa ollut lainvoimaisesti selvitetty ja oli mahdollista, että jako oli oikean osakaspiirin suorittama, niin vaatimus jaetun perintöomaisuuden palauttamisesta oli ennenaikainen. Tästä syystä kanne oli tässä vaiheessa jätettävä tutkimatta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 24.10.2018) - Uutiset
5.9.2018 10.22
Hovioikeus: Oikeus vaatia pesänselvittäjän velvoittamista antamaan selonteko hallinnostaan on vain sillä, jolla on oikeus käynnistää virallisselvitysHovioikeus totesi, että A ei ollut vastuussa pesän tai vainajan velasta. Kysymys oli asiamiehenä toimineen A:n ja hänen päämiehensä välisestä saamisesta ja sen vakuudesta. A ei osoittanut, että hänen saamisensa tai sen vakuus olisivat riippuvaisia pesänselvityksestä. A:lla ei siten olisi ollut oikeutta saattaa kuolinpesää virallisselvitykseen. Näin ollen hänellä ei myöskään ollut oikeutta vaatia pesänselvittäjän velvoittamista antamaan hallinnostaan selonteko. (Vailla lainvoimaa 5.9.2018) - Uutiset
6.3.2018 15.02
Pääkäsittelyä toimittamatta ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirheitä, joilla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 6.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 9.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kuolinpesän osakkaiden kannetta tutkimatta puuttuvan asialegitimaation vuoksiKäsiteltävässä asiassa kuolinpesän kaikki osakkaat ovat pesänselvittäjän hallinnon aikana ajaneet kannetta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi. Pesänselvittäjä on hyväksynyt kyseisen menettelyn. Pesänselvittäjällä on ollut yleistoimivaltansa nojalla oikeus päättää pesän selvittämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, jollaiseksi hän on harkinnut sen, että osakkaat ajavat kanteen pesän hyväksi omissa nimissään. Tuon ratkaisun oikeellisuus ei ole tässä asiassa tutkittavana. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2006:29 on koskenut tilannetta, jossa pesänselvittäjä oli kieltäytynyt ajamasta kannetta. Sanotulla ennakkotapauksella ei ole ratkaistu kysymystä siitä, voiko osakkaalla olla kanneoikeus jossakin muussa tilanteessa. Tapauksessa on punnittu vastakkain osakkaan kanneoikeutta puoltavia (kohdat 4-7) ja sitä vastaan puhuvia näkökohtia (kohdat 8-9). Tässä asiassa kaikki korkeimman oikeuden ratkaisussa edellä mainitut näkökohdat kohdissa 4-9 puoltavat osakkaiden kanneoikeutta. Näissä olosuhteissa kuolinpesän osakkailla oli oikeus ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi ja käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti jättäessään kanteen mainitsemillaan perusteilla tutkimatta. (KKO:2020:9: HO:n päätös kumottiin ja asia jätettiin KO:n päätöksen lopputuloksen varaan) - Uutiset
2.2.2018 9.30
Hovioikeus: Kuolinpesän osakkaalla on oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitettyOikeuskäytännössä- ja kirjallisuudessa on katsottu, että kuolinpesän osakkaalla on PK 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitetty (KKO 1992:176 ja KKO 1977 II 102 sekä Aulis Aarnio – Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus I. Perintöoikeus. 2016 s. 480). (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
1.12.2017 11.00
Hovioikeus poisti pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan päätöksen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut kuultavan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan – käräjänotaarin asiassa tekemät kaksi aiempaa kantelua oli jätetty tutkimattaKantelija oli ollut KO:ssa kuultavan asemassa. Kantelijalla oli sen vuoksi asiassa kantelulegitimaatio. KO ei ollut ottanut kanteljan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan. Kantelija ei näin ollen ollut tullut asianmukaisesti kuulluksi KO:ssa. HO totesi, että lähtökohtaisesti lausuman huomiotta jättämisen voidaan otaksua olennaisesti vaikuttavan jutun lopputulokseen. Asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.12.2017) - Uutiset
30.10.2017 10.23
Hovioikeuden erimielinen päätös virallisselvityksessä olevan pesän osakkaan kanneoikeudesta lahjan purkamista koskevassa asiassa ja pesänselvittäjän valtuutusoikeudestaKO:n päätös kumottiin ja valittaja vapautettiin KO:n päätöksessä määrätyistä kulukorvauksista. Asia palautettiin Satakunnan KO:een, jonka tulee omasta aloitteestaan jatkaa asian käsittelyä, kun HO:n ratkaisu on lainvoimainen tai asianosaisten suostumuksella sitä ennen ja mikäli valittaja ajaa sitä omissa nimissään mutta kuolinpesän lukuun. Asian ratkaistessaan KO:n tulee antaa lausunto myös HO:ssa esitetyistä oikeudenkäyntikuluvaatimuksista. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hylkäsi valituksen ja jätti KO:n ratkaisun (kanne jätetty sillensä) pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
11.10.2017 14.04
Hovioikeus: Käräjänotaarilla ei ollut oikeutta kannella indispositiivisesta pesänselvittäjä- ja jakajapäätöksestäHO katsoi, ettei puheena olevassa oikeudenkäynnissä tapahtuneen virheen korjaamiseen liittynyt oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä tarkoitettua erityistä syytä tai sellaista voimakasta julkista intressiä, jota tuomarin kanteluoikeuden käyttämiseltä hakemusasiassa ja indispositiivisessa riita-asiassa edellytetään. Asiassa selostetun KKO:n ratkaisun 2011:106 mukaan tuomarin kanteluoikeus on myös poikkeuksellista. Tämä seikka näyttäisi puhuvan kanteluoikeuden käyttämistä vastaan. A olisi voinut hakea muutosta KO:n päätökseen ensisijaisin muutoksenhakukeinoin eli valittamalla päätöksestä HO:een. A ei ollut näin menetellyt senkään jälkeen, kun hän oli saanut tiedon IHO:n 28.7.2017 antamasta päätöksestä. A:n käytettävissä olleen varsinaisen muutoksenhakukeinon tarkoituksellista sivuuttamista ei voitu pitää hyväksyttävänä perusteena ylimääräisen muutoksenhakukeinon käyttämiselle. Käräjänotaarin kantelu oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 11.10.2017) - Uutiset
5.10.2017 11.00
Hovioikeus: Pesänselvityksessä ja perinnönjaossa avustaneelle asianajajalle voitiin antaa varoitusAsiassa oli ensinnäkin kysymys AA:n menettelystä hänen laatiessaan kauppakirjoja kuolinpesän osakkaiden kesken kaikkien osapuolten pyynnöstä. HO katsoi mainitsemillaan perusteilla valvontalautakunnan tavoin, ettei AA ollut menetellyt kauppakirjoja laatiessaan riittävän huolellisesti ja täsmällisesti. AA:n esteellisyyden osalta valvontalautakunta ei ollut mm. voinut havaita, että AA olisi ollut esteellinen toimimaan kaupanvahvistajana, vaikka hän oli laatinut kyseiset kauppakirjat ja avustanut kaupan osapuolena olevaa päämiestään pesänselvityksessä ja perinnönjaossa. Valvontalautakunta oli todennut, että laadittuaan kauppakirjat ja toimittuaan niissä kaupanvahvistajana AA ei olisi saanut edustaa kauppojen osapuolena olevaa päämiestään maaoikeudessa, jossa riidan kohteena oli kyseinen kiinteistöjä siihen liittyvä maanmittaustoimitus. AA oli tältä osin esteellinen ja hän menetteli hyvän asianajajatavan vastaisesti. AA ei ollut HO:ssa tuonut valituksessaan esiin seikkoja, jotka olisivat antaneet aiheen arvioida AA:n esteellisyyttä toisin kuin valvontalautakunta oli tehnyt. HO katsoi, että valvontalautakunnan asiassa mainituista hyvän asianajajatavan vastaisista menettelyistä määräämää varoitusta ei ollut pidettävä ilmeisen virheellisenä tai valittajan kannalta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 5.10.2017) - Uutiset
28.7.2017 11.24
Käräjänotaarin tekemä kantelu pesänselvittäjää ja -jakajaa koskevan virheellisen päätöksen poistamisesta jätettiin tutkimatta kun ratkaisuun oli mahdollista hakea muutosta valittamallaHO totesi, että edellytyksenä tuomiovirhekantelua koskevan lainkohdan soveltamiselle on muun ohella, että kantelun kohteena oleva ratkaisu on lainvoimainen. Käräjänotaari oli 17.7.2017 päivätyssä kantelussaan ilmoittanut, että kysymyksessä oleva päätös ei ole lainvoimainen. Lisäksi HO:lle toimitetusta päätöksen kappaleesta ilmeni, että jutun asiaan osallinen oli ilmoittanut tyytymättömyyttä päätökseen määräajan kuluessa. Määräaika valitukselle päättyy 9.8.2017 ja määräaika vastavalitukselle päättyy 23.8.2017. KO:n ratkaisuun oli siten mahdollista hakea muutosta valittamalla. Kantelu oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 28.7.2017) - Uutiset
20.6.2017 15.10
Hovioikeuden päätös osakkaiden kuulemisvelvollisuudesta ja kihlakunnanvoudin toimivallasta hakea pesänselvittäjän määräämistä ainoastaan erityisjälkisäädöksen täyttämistä vartenKO menetteli virheellisesti jättäessään kuulematta valittajaa muutetusta pesänselvittäjän- ja jakajan määräystä koskevasta hakemuksesta. HO enemmän viivytyksen välttämiseksi otti asian välittömästi käsiteltäväkseen. Pääasian osalta katsottiin, että kihlakunnanvoudilla oli toimivalta hakea pesänselvittäjän määräämistä ainoastaan erityisjälkisäädöksen täyttämistä varten. Erityisjälkisäädöksen täyttäminen ei edellytä osituksen toimittamista. (Vailla lainvoimaa 20.6.2017) - Uutiset
11.5.2017 14.07
Pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineelle asianajajalle annettu huomautus poistettiinAsiassa oli kyse siitä, oliko AA toiminut velkaa koskevassa asiassa huolimattomasti ja hyvän asianajajatavan vastaisesti. HO katsoi, että AA:n menettely ei ollut ollut hyvän asianajajatavan vastaista. Aihetta huomautuksen antamiseen AA:lle ei siten ollut. Valvontalautakunnan ratkaisu kumottiin ja AA:lle määrätty huomautus poistettiin. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
30.3.2017 14.06
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisen edellytyksiä – käräjäoikeuden päätös kumottiinTestamentti oli sen selvän sanamuotonsa mukaisesti aviopuolisoiden C:n ja E:n keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa A oli testamentinsaajana vasta molempien puolisoiden kuoltua. Testamentin sanamuodosta oli myös pääteltävissä, että A oli toissijaisena edunsaajana sen vuoksi, että hän oli E:n poika. C:llä ei ollut rintaperillisiä. Testamentin kokonaisajatuksesta ilmeni, että puolisoiden omaisuus oli tarkoitettu siirtyvän jälkeen jäävän puolison kautta E:n rintaperillisille. Puolisoiden toistensa hyväksi tekemät testamenttimääräykset olivat sittemmin avioeroon päättyneen avioliiton vuoksi rauenneet. Testamentin sanamuodon perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää avioeron jälkeen erillisenä voimassa vasta molempien puolisoiden kuoleman jälkeen sovellettavaksi tulevaa, entisen aviopuolisonsa pojan A:n hyväksi tekemäänsä testamenttimääräystä. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että A ei ollut C:n ja E:n testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas. Asiassa ei A:n hakemuksen perusteella ollut edellytyksiä määrätä pesänselvittäjää ja pesänjakajaa C:n, B:n eikä D:n kuolinpesiin. (Vailla lainvoimaa 30.3.2017) - Uutiset
22.11.2016 13.22
Testamentin toimeenpanijan selvittäjäetuoikeudesta poikettiin erityisistä syistä - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että asiassa esitetyt ja käsitellyt vastasyyt eivät yksittäisinä vielä välttämättä olisi aiheuttaneet testamentin toimeenpanijan (VT) esteellisyyttä ja siten olisi oikeuttanut poikkeamaan toimeenpanijan selvittäjäprivilegistä. Kaikkia asiassa tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden KO oli kuitenkin katsonut, että kyseessä olevassa tapauksessa oli perusteltu aihe epäillä testamentin toimeenpanijan puolueettomuutta ja asiassa oli siten erityisiä syitä poiketa testamentin toimeenpanijan selvittäjäetuoikeudesta. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
1.9.2016 13.53
Käräjäoikeus ei olisi saanut pitää pesänselvittäjän tiliä koskevaa vaatimusta ennenaikaisenaRiippumatta siitä, katsottiinko kanteessa olleen kysymys lopputilityksen vaatimisesta tai sen moittimisesta, kannetta ei voitu KO:n toteamin tavoin pitää ennenaikaisena. Näin ollen KO:n ei olisi tullut ilmoittamillaan perusteilla jättää kannetta tutkimatta. KO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 1.9.2016) - Uutiset
23.8.2016 10.46
Hovioikeus poisti pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineelle asianajajalle annetun varoituksenHO poisti valvontalautakunnan ratkaisun, jossa oli katsottu, että jättämällä tilittämättä leskelle hänelle kuuluvan osuuden kauppahinnasta asianajaja oli tahallaan loukannut lesken oikeutta ja näin ollen toiminut vastoin hyvää asianajajatapaa. HO hyväksyi Asianajajaliiton hallituksen lausunnosta ilmenevillä perusteilla johtopäätöksen, ettei asianajajan menettely ollut ollut hyvän asianajajatavan vastaista. Valvontalautakunnan ratkaisu oli ilmeisen virheellinen. (Vailla lainvoimaa 23.8.2016) - Uutiset
7.3.2016 11.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitus kohtuuttomasta laskuttamisesta perintöasiassaValvontalautakunta oli suosittanut pesänselvityksestä laskutettua 24 020,60 euroa ja perinnönjaosta laskutettua 5 332,00 euroa alennettavaksi yhteensä 15 177,60 euroa, eli noin 52 prosenttia. Valvontalautakunta oli todennut, että suositettu alennus oli ollut niin prosentuaalisesti kuin euromäärältään huomattavan suuri. Valvontalautakunta oli todennut asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että AA:n palkkioveloitus oli palkkioriita-asiassa annettu päätös huomioiden ollut hyvän asianajajatavan vastaisesti kohtuuton. HO ei suullista käsittelyä pitämättä muuttanut valvontalautakunnan ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016)