-
Kuolinpesä
- Pesänjakaja
- Pesänselvittäjä
- Pesänselvitysvelka
Pesänselvittäjä
- Uutiset
31.10.2023 13.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjää määrättäessä käräjäoikeudessa ei ollut tapahtunut oikeudenkäyntivirhettäKantelu oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
7.12.2022 15.15
Asianajajien valvontalautakunnalta ei seuraamusta: Pesänselvittäjä ja -jakaja ei toiminut puolueellisesti perinnönjaossaSe seikka, että joidenkin osakkaiden vaatimukset olivat toteutuneet lopullisessa toimitusjaossa, ei itsessään osoittanut pesänjakajan menetelleen perinnönjaossa puolueellisesti. Kun muuta selvitystä asiassa ei ollut annettu, valvontalautakunta ei havainnut asianajajan menetelleen puolueellisesti. - Uutiset
30.6.2022 16.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja ei ollut esteellinen toimimaan pesänselvittäjänä ja -jakajanaA:n esteellisyysväite perustui AA:n toimimiseen puheenjohtajanaja tämän toimiin sellaisen asunto-osakeyhtiön 31.5.2021 pidetyssä yhtiökokouksessa, jonka yhden huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista osan omistaa X:n kuolinpesä ja osan B. Vaikka B olisikin tuolloin valittu yhtiön hallituksen varajäseneksi, mainitussa AA:n menettelyssä ei ollut kysymys siitä, että AA olisi hoitanut toimeksiantoja B:n edustamalle taholle. Kysymys ei ollut siitäkään, että AA olisi avustanut tai edustanut B:tä tai C:tä kuolinpesää koskevassa asiassa. AA:n puolueettomuuden ei siten ollut katsottava mainittujen toimien johdosta vaarantuneen eivätkä A:n vetoamat seikat näin ollen tehneet AA:ta sopimattomaksi toimimaan pesänselvittäjänä ja -jakajana X:n kuolinpesässä. (Vailla lainvoimaa 30.6.2022) - Uutiset
17.6.2022 14.20
Hovioikeus: Käräjänotaari oli voinut ratkaista pesänselvittäjän ja -jakajan vapauttamista koskevan hakemusasian tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ilman eri määräystä yksin puheenjohtajanaHovioikeus katsoi, että käräjänotaari oli voinut ratkaista pesänselvittäjän ja jakajan vapauttamista koskevan hakemusasian tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ilman eri määräystä yksin puheenjohtajana, koska hän oli ollut laamannin lausunnosta ilmenevällä tavalla käräjänotaarin virassa lainkohdassa edellytetyn ajan. Käräjänotaarin ratkaisemaa asiaa ei myöskään laatunsa tai laajuutensa vuoksi ollut pidettävä tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeana ratkaista. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
9.6.2022 9.11
KKO: Tapauksessa oli perusteltua poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan oikeus ajaa kannetta pesänselvittäjän hallinnon aikana on yksin pesänselvittäjälläX:n kuolinpesä oli määrätty pesänselvittäjän hallintoon. Pesän osakas A oli vaatinut, että pesänselvittäjä ryhtyy ajamaan kannetta X:n tekemän kiinteistön kaupan peräyttämiseksi. Pesänselvittäjä oli ilmoittanut, ettei hän ryhdy ajamaan kannetta, ja antanut A:lle osoituksen ajaa kannetta omissa nimissään pesän hyväksi. Pesänselvittäjä oli perustellut ratkaisuaan muun muassa pesän likvidien varojen puutteella. Tämän jälkeen A oli nostanut omissa nimissään, mutta pesän lukuun kanteen, jossa hän vaati kaupan julistamista pätemättömäksi.
Korkein oikeus katsoi, että asian olosuhteissa A:n kanneoikeuden hyväksyminen oli pesänselvitysjärjestelmän tavoitteiden kannalta selvästi tarkoituksenmukaista sekä kuolinpesän osakkaan kohtuullisten oikeusturvavaatimusten turvaamiseksi tarpeen. Siksi oli perusteltua poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan oikeus ajaa kannetta pesänselvittäjän hallinnon aikana on yksin pesänselvittäjällä. A:n kanne tuli tutkia. - Uutiset
10.2.2022 11.10
Hovioikeus vapautti pesänselvittäjänä ja pesänjakajana toimineen lakimiehen 787.426,21 euron vahingonkorvausvastuustaHelsingin käräjäoikeus oli 15.1.2021 antamallaan tuomiolla katsonut kuolinpesän pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineen lakimiehen aiheuttaneen asiassa kantajana olleelle kuolinpesän osakkaalle 787.426,21 euron suuruisen vahingon ja oli velvoittanut hänet korvaamaan kantajalle tämän määrän korkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2022) - Uutiset
7.10.2021 11.00
Hovioikeus: Asianajajaa uhkailleen tekoa voitiin arvioida 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksenaLaittomana uhkauksena syyksi luettuja viestejä oli useita ja niiden motiivi viestien sisällön perusteella oli pysynyt koko ajan samana. Tästä syystä KO oli katsonut, että kysymys oli ollut yhtenäisestä toiminnasta ja että vastaajan menettelyä oli arvioitava 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksena, jonka tekoaika oli 13.11.2017- 3.1.2019. Vastaaja oli tuomittu 4 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hyväksyi KO:n päätöksen syytteen tutkittavaksi ottamisesta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, että vastaajan menettelyä oli voitu arvioida yhtenä rikoksena. Tekoajaksi tarkennettiin kuitenkin 13.11.2017 - 31.8.2018 ja 29.11.2018 - 3.1.2019. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella rangaistusta olisi ollut syytä arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. Vastaaja vaati oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamista KO:n tuomitseman 2.000 euron suuruisen oikeudenkäyntikulun osalta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun oikeudenkäyntikulujen osalta. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan AA:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
16.9.2021 16.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätyn testamentin toimeenpanijan esteellisyyttäAsianosaisten kirjelmien perusteella oli pidettävä riidattomana, että 26.9.2018 päivätyn keskinäisen testamentin laatinut P työskenteli testamentin toimeenpanijaksi määrätyn OTK:n kanssa samassa lakiasiaintoimistossa. HO:ssa oli ratkaistavana, oliko X:n kuolinpesään määrättävä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi testamentin toimeenpanijaksi nimetty OTK vai kuolinpesän toisen osakkaan ehdottama AA. Kysymys oli erityisesti sellaisten OTK:n puolueettomuuteen liittyvien vastasyiden arvioinnista, joiden perusteella oli syytä poiketa testamentin toimeenpanijan etuoikeudesta tulla määrätyksi pesänselvittäjäksi. Asian lopputuloksesta riippuen kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty olevan käsillä sellaisia PK 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi testamentin toimeenpanijaksi nimettyä OTK:a ei tulisi määrätä pesänselvittäjäksi taikka joiden perusteella OTK:n puolueettomuuden voitaisiin perustellusti katsoa vaarantuneen. Myöskään pesänjakajan määräämistä koskevilta osin asiaa ei ollut syytä arvioida toisin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Vastapuolen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
8.9.2021 11.00
Kantelu kirjoitusvirheen korjaamisesta hylättiinPerusteinaan kantelija oli lausunut, ettei päätöstä olisi saanut korjata, koska siitä ei ollut valitettu määräajassa. (Vailla lainvoimaa 8.9.2021) - Uutiset
21.7.2021 12.20
Hovioikeus: Testamentin toimeenpanijaksi nimettyä ei tullut määrätä pesänselvittäjäksiPesänselvittäjän määrääminen perustuu kokonaisharkintaan, eikä vain yksittäisen vastasyyn arvioimiseen. Ottaen kokonaisuutena huomioon tuomiossa todettu B:n A:ta koskeva luottamuksen puute, A:n toimiminen C:n edunvalvojana sekä erityisesti A:n toimet testamentin 19.11.2009 tiedoksi antamisessa hovioikeus katsoi asiassa olevan perintökaaren 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi C:n testamentin toimeenpanijaksi nimettyä A:ta ei tullut määrätä pesänselvittäjäksi. (Vailla lainvoimaa 21.7.2021) - Uutiset
9.7.2021 15.32
Hovioikeus: Riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta oli - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksiAsiakirjoista ilmeni, että A:n kuolinpesän pesänselvitys on edelleen kesken, ja asunto-osakkeen myynnistä saadut varat on talletettu sulkutilille pesänselvittäjän kieltäydyttyä ajamasta peräytettäväksi vaadittuja kanteita. HO totesi, että kanteiden käsitteleminen ennen pesänselvityksen päättämistä edistäisi tässä tapauksessa selvityksen päätymistä oikeaan lopputulokseen, ja selvityksen jälkeen perinnönjaossa tulisivat jaetuksi kaikki jäämistövarat, mikäli valittajan kanteet hyväksyttäisiin ja ne johtaisivat kuolinpesän varojen lisääntymiseen. Selvää oli, että pesänselvittäjän kieltäydyttyä nostamasta kanteita muun muassa varojen puutteen vuoksi, kysymys ei nyt ollut tilanteesta, jossa pesänselvityksen tavoitteet tulisivat paremmin toteutetuiksi pesänselvittäjän toimin. Tässä tapauksessa pesänselvitysjärjestelmän tavoitteet puolsivat HO:n mielestä sitä, että valittajan kuolinpesän osakkaana omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun ajamat kanteet oli otettava tutkittaviksi. Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän PK1 9 luvun 13 §:ssä pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta ja että valittajalla oli oikeus ajaa kanteita saamansa valtuutuksen nojalla omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun. (KKO: Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oliLain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 15.45
Hovioikeus arvioi, ettei pesänselvittäjän selvitys ollut riittävä perittävän ja pesän velkojen suorittamisesta muutoin kuin kiinteistöt myymällä – täten myyntilupahakemus oli hylättäväHovioikeuden ratkaisussa oli kysymys siitä, voidaanko pesänselvittäjälle myöntää lupa hakemuksessa mainittujen kiinteistöjen myyntiin. Hovioikeus katsoi, että tilojen arvot perukirjassa ja noin kaksi kuukautta myöhemmin annetuissa kiinteistönvälittäjän arvioissa poikkesivat selvästi toisistaan. Perunkirjoituksessa pesän ilmoittajana oli ollut pesänselvittäjänä asiassa yhä toimiva lakimies. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja määräsi myyntilupahakemuksen hylättäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässäKuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
28.12.2020 13.00
Apulaisoikeusasiamies: Tulorekisteriyksikkö epäonnistui hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan asianmukaisen palvelu- ja neuvontavelvollisuutensa toteuttamisessaAsianajotoimisto (kantelija) arvosteli Verohallinnon menettelyä. Kantelija oli kuolinpesän selvittäjänä törmännyt ongelmaan uuden tulorekisterin osalta. Kun henkilötyönantaja kuolee, katkeaa samalla mahdollisuudet hoitaa tulorekisteri-ilmoituksia sähköistä järjestelmää käyttäen. Pesänselvittäjä ei voi käyttää kuolleen henkilön pankkitunnuksia. Kantelija oli pakotettu käyttämään paperi-ilmoituksia. Tulorekisterin etusivulta ei löydy suoraa linkkiä paperilomakkeisiin, vaan ne löytyvät vain haku- toiminnan kautta. Lähes kaikki toimintaohjeet koskevat ilmoitusten sähköistä käyttöä. AOA totesi, että kun saadun selvityksen mukaan kantelijan ilmoitukset käsiteltiin manuaalisesti, hänelle olisi tullut tarjota henkilökohtaista puhelin- tai muuta neuvontaa ilman aiheetonta viivytystä, sen sijaan, että hänelle lähetettiin toistuvasti uusia virheilmoituksia. AOA:n saaman selvityksen ja lausunnon mukaan kantelijan ilmoitustilanne oli edelleen virheellinen. AOA:n käsityksen mukaan tämä osoittaa, että Tulorekisteriyksikkö on epäonnistunut hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan asianmukaisen palvelu- ja neuvontavelvollisuutensa toteuttamisessa. Kantelijan oikeusturva hallintoasiassa ei toteutunut, kun hän ei saanut asiaansa asianmukaisesti käsitellyksi. AOA piti Tulorekisteriyksikön laiminlyöntiä lainvastaisena. Hän saattoi asiassa esittämänsä käsityksen Tulorekisteriyksikön lainvastaisesta viranomaisen palvelu- ja neuvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Verohallinnon tietoon. - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
20.10.2020 10.10
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja pesänselvittäjän vahingonkorvausvastuutaAsiassa ei esitetty tuomiossa mainittujen kertomusten lisäksi muuta selvitystä, jonka perusteella riidan kohteena olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Siten hovioikeus katsoi, ettei asiassa esitetty sellaista vahvaa näyttöä, jonka perusteella kirjoitusasultaan selvää ja sinällään täytäntöönpantavissa olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut aiheuttanut testamentin tulkintaa koskevalla ratkaisullaan tai erityisjälkisäädökseksi tulkitsemansa määräyksen täyttämistä koskevilla toimillaan vahinkoa kuolinpesälle. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
17.6.2020 16.00
Hovioikeus: Kuolinpesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon poisti osakkaan puhevallanHO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia vahvoja perusteita, jotka olisivat puoltaneet kuolinpesän osakkaan itsenäistä puhevaltaa asiassa. Ottaen huomioon asian laatu ja valittajan asiassa esittämät väitteet valittajalla kuolinpesän osakkaana ei myöskään ollutsellaista oikeussuojan tarvetta, joka olisi edellyttänyt pesänselvittäjän ohella erillistä puhevaltaa tässä velkomusasiassa. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020)