Lapsen etu
136 hakuosumaa
- Uutiset
12.7.2021 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi 8-vuotiaan lapsen asumisen äidille
Vaikka KO:n ratkaisun muuttaminen merkitsi 8-vuotiaan lapsen koulun ja asuinpiirin vaihtamista toistamiseen lyhyen ajan sisällä, oli asumisen jatkuvuudelle äidin luona annettava tässä tilanteessa tätä suurempi painoarvo. (Vailla lainvoimaa 12.7.2021) - Uutiset
7.7.2021 15.00
Hovioikeus: Vuoroasuminen ja vuoroasumisen muut ehdot - Uutiset
6.7.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsen etu oli jäänyt luotettavalla tavalla selvittämättä käräjäoikeuden kirjallisessa menettelyssä
Asiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa mainittujen seikkojen perusteella siitä huolimatta, ettei äiti ollut määräajassa antanut häneltä pyydettyä lausumaa. Näin ollen asia oli palautettava käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi ja hankkia olosuhdeselvitys. (Vailla lainvoimaa 6.7.2021) - Uutiset
5.7.2021 14.00
Hovioikeus hyväksyi yhteishuollon - äidin vaatimalle tehtävänjakomääräykselle ei ollut lapsen edun mukaista perustetta
Erilaisista näkemyksistä huolimatta asiassa ei ollut ilmennyt, että mikään huoltoon liittyvä päätös olisi jäänyt tekemättä tai selvästi viivästynyt. Asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen ja asiaa kokonaisuutena harkiten ei ollut ilmennyt lapsen edun mukaista perustetta antaa määräystä tehtävien jaosta vanhempien välillä. Myöskään asiassa esitetty uusi kirjallinen todistelu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun lapsen huollon osalta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
23.6.2021 12.36
Kansainvälisiä perheasioita koskevaa EU-asetusta täydentävä sääntelyehdotus lausunnolle
Avioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta aletaan soveltaa vuoden 2022 elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on tällä alalla toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2022 elokuusta alkaen, jolloin EU-asetusta tulee alkaa soveltaa. Mietinnöstä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.9.2021 asti. - Uutiset
17.6.2021 11.41
Hovioikeus: Alle 12-vuotiasta lasta ei ollut aiheellista kuulla hovioikeudessa
Ottaen huomioon sosiaalitoimen laatiman olosuhdeselvityksen ajankohta ja laajuus sekä vanhempien välinen konfliktitilanne ja sen seurauksena lapselle (8 v.) aiheutuva lojaliteettiristiriita, lapsen kuulemista ei voitu pitää asian ratkaisemisen kannalta välttämättömänä, saati lapsen edun mukaisena. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei lasta ollut aiheellista kuulla HO:ssa. Isän vaatimus lapsen kuulemisesta HO:ssa hylättiin. - Uutiset
16.6.2021 10.00
Hovioikeus: Vuoroasuminen eri paikkakunnilla ei ollut 5-vuotiaan lapsen edun mukainen ratkaisu
Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi toisin kuin KO, että vuoroasuminen ei ollut lapsen edun mukaista. Tästä seurasi se, että lapsi oli määrättävä asumaan toisen vanhempansa luona ja tapaamaan toista vanhempaa vuoroasumista suppeammin, vaikka HO:nkin käsityksen mukaan kumpi tahansa vanhemmista kykenisi huolehtimaan lapsen tarpeista. Ottaen huomioon, että ainoastaan isä oli vastustanut vuoroasumista ja oli valittajana HO:ssa vaatinut lapselle vuoroasumista suppeampaa äidin tapaamisoikeutta, eikä asiaa käsiteltäessä ollut käynyt ilmi, että lapsen asuminen isän luona ei olisi lapsen edun mukaista, lapsi oli määrättävä asumaan isänsä luona ja tapaamaan äitiään päätöksessä vahvistettavin tavoin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 16.00
Hovioikeus: Määräämisperiaate ja lapsen etu huoltoasiassa
Yhteenvetona asiassa selostetuista oikeusohjeista HO totesi, ettei tuomioistuin ole ehdottomasti sidottu asianosaisten vaatimuksiin lapsiasiassa, vaan niistä voidaan poiketa lapsen edun sitä vaatiessa. Muu kuin nimenomaisesti vaadittu määräys voi tulla arvioitavaksi esimerkiksi silloin, kun se perustuu lapsen omaan näkemykseen. Lapsen näkemykselle tulee antaa merkitystä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti sekä ottaen huomioon myös se, millaisissa olosuhteissa lapsen tahto on muodostunut. Lapsen huoltoa koskevassa asiassa on kysymys ennen kaikkea lapsen oikeusturvasta, mikä ilmenee esimerkiksi lapsen huollosta annetun lain 1 ja 2 §:stä. Jo tästä syystä määräämisperiaatetta ei voida soveltaa näissä asioissa yhtä tiukasti kuin esimerkiksi vahingonkorvausasioissa, joihin OK 24 luvun 3 §:n 1 momentin esitöissä viitataan. Määräämisperiaatteen kannalta huomionarvoista on sekin, että lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva määräys, vaikka se sisällöltään poikkeaisi asianosaisten vaatimuksista, ei ole erilainen oikeusseuraamus kuin mitä asianosaiset ovat vaatineet. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 11.00
Hovioikeus palautti avioeroasian yhteydessä kirjallisessa menettelyssä äidin vaatimusten mukaisesti ratkaistun huoltoasian käräjäoikeuteenJutun palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. KKO:n ratkaisun KKO 2012:80 mukaan jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla merkitystä arvioitaessa palauttamista. Ratkaisun KKO 2020:40 mukaan asian palauttamista vastaan puhuvat yleensä siitä aiheutuva oikeudenkäynnin pitkittyminen sekä asianosaisille aiheutuvat kulut ja muut haitat. Jos asianosaisen muutoksenhakuoikeus vaarantuu, asia on kuitenkin pääsääntöisesti perusteltua palauttaa alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi. Lasten isä oli HO:ssa riitauttanut äidin esittämät perusteet yksinhuollolle. Vanhemmat olivat kumpikin nimenneet itsensä asiassa todistelutarkoituksessa kuultaviksi. Asianosaisten muutoksenhakuoikeus olisi vaarantunut, jos HO olisi tutkinut asian ja ottanut todistelun vastaan ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen huoltoasian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
26.5.2021 10.38
Hovioikeus määräsi 8-vuotiaan pojan isänsä yksinhuoltoon ja asumaan tämän luona huolimatta siitä, että lapsen olosuhteet olivat jossain määrin vakiintuneet äidin luokse
Vanhempien välillä oli eron jälkeen käyty useita lapsen (s. 2012) asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyneitä oikeudenkäyntejä ja vanhempien välinen konflikti oli pitkäaikainen ja syvä. Lapsi oli asunut vanhempiensa eron jälkeen molempien vanhempien luona siten, että vuosina 2014-2017 hän on asunut äidin luona ja vuosina 2017-2020 isän luona kesäkuuhun 2020 asti, jolloin äiti oli tuolloin voimassa olleen tapaamissopimuksen vastaisesti jättänyt lapsen palauttamatta isälle. Lapsen ja isän väliset tapaamiset eivät olleet toteutuneet kesäkuun 2020 jälkeen ennen helmikuuta 2021. Olosuhdeselvityksen laatineiden selvitystyöntekijöiden näkemyksen mukaan äiti oli antanut lapsen ikään ja kehitystasoon nähden lapselle suurta päätäntävaltaa tapaamisen toteutumisten suhteen ja ollut passiivisuudellaan myötävaikuttamassa isän ja lapsen tapaamisten tauon pitkittymiseen. HO katsoi kuten KO, että molemmat vanhemmat olivat lähtökohtaisesti sopivia lapsen lähivanhemmaksi. HO päätyi siihen, että lapsen edun mukaista oli, että hänet määrätään asumaan isän luona huolimatta siitä, että lapsen olosuhteet olivat kesäkuun 2020 jälkeen asiassa todetulla tavalla jossain määrin vakiintuneet äidin luokse. HO päätyi siihen, että yhteishuollon ylläpitäminen olisi ollut tapauksessa lapsen edun vastaista ja että lapsi oli määrättävä yksin isänsä huoltoon. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO katsoi, ettei hakemuksen vastustamista voitu tapauksen tilanteessa pitää sillä tavoin aiheettomana, että asiassa olisi ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan osaksikaan isän oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 26.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.30
Hovioikeus: Pelkkä vuoroasuminen ei vapauta toista vanhempaa velvollisuudesta maksaa elatusapua, vaan hänen on näytettävä toteen, että hän osallistuu yhdenvertaisesti lapsen kaikkien kustannusten maksamiseen
Kun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsilisät maksettiin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan lapsen äidille sekä se, että isän elatuskyky oli pienempi, HO totesi johtopäätöksenään (pääkäsittelyä pitämättä), että isä oli näyttänyt osallistuvansa lapsen elatukseen vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa ilman elatusavun maksuvelvoitetta. Lapsen isä oli näin ollen vapautettava velvollisuudesta suorittaa lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
14.5.2021 16.00
Rekisteröidyn parisuhteen päättyminen - ei-biologisen vanhemman vaatimus oheishuoltajuuden poistamisesta annetun päätöksen kumoamisesta ei menestynyt hovioikeudessa
Henkilötodistelusta ja olosuhdeselvityksestä saadun selvityksen perusteella HO päätyi naisen oheishuoltajuuden poistamisen ja vaaditun tapaamisoikeuden suhteen samoihin johtopäätöksiin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 14.5.2021) - Uutiset
22.4.2021 10.00
Lapselle erityisen läheinen henkilö määritellään huoltolaissa suppeasti - hovioikeuskaan ei vahvistanut lapselle, jonka isä oli kuollut, oikeutta tavata isoäitiään ja isänsä siskoa (kummitäti)
Toisaalta voitiin todeta, että tässä tilanteessa, kun lapsen (10 v.) isä oli kuollut, olisi ensiarvoisen tärkeää, että hänellä säilyisi suhde isänsä sukuun, mikä ilman tapaamisoikeuden vahvistamistakin tulisi olla mahdollista. Lapselle erityisen läheisen henkilön määritelmä on lain esitöiden perusteella kuitenkin tarkoitettu hyvin suppeaksi. Näissä olosuhteissa ja ottaen myös huomioon äidin jyrkän kielteinen suhtautuminen tapaamisiin, HO katsoi, että tapaamisoikeuden vahvistaminen ei olisi lapsen edun mukaista eikä hakemuksen hyväksymiselle näin ollen ollut edellytyksiä. Tätä arviota ei muuttanut se, että hakemusta ei ollut voitu tehdä aikaisemmin ja että se oli tehty heti kun se oli ollut mahdollista eli välittömästi lainmuutoksen voimaantultua. Arviota ei muuttanut myöskään se, että hakijat olivat HO:n pääkäsittelyssä ilmoittaneet olevansa suostuvaisia huomattavasti suppeampiin tapaamisiin. (Vailla lainvoimaa 22.4.2021) - Uutiset
22.3.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vahvisti lapselle oikeuden tavata pitkän vankeusrangaistuksen suorittanutta isäänsä valvotustiRiidatonta oli, että lapsen (s. 2012) isä oli tuomittu lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla pitkään vankeusrangaistukseen, jonka hän oli suorittanut. HO:n ratkaistavana oli ennen muuta kysymys siitä, vaarantaisivatko lapsen tapaamiset isänsä kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen siinä määrin, että tapaamisoikeuden vahvistamatta jättämistä voidaan lapsen edun kannalta pitää perusteltuna. Tämä kysymys liittyi keskeisesti siihen, voidaanko tapaamisoikeus vahvistaa ilman, että lapselle olisi kerrottu isän rikostuomioon johtaneista syistä. KO:n päätös kumottiin. HO vahvisti, että lapsella on oikeus tavata isäänsä valvotusti kerran kuukaudessa. Lapsen edun mukaista oli porrastaa tapaamiset. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
22.3.2021 10.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut hylätä vanhempien hakemukset huoltoriidassa lapsen kiireellisen sijoituksen ja vireillä olevan huostaanottoprosessin takia
Yleisen tuomioistuimen toimivaltaa ei ole nimenomaisesti rajoitettu tilanteessa, jossa lapsi on kiireellisesti sijoitettu. Näin ollen HO päätyi siihen, että yleinen tuomioistuin oli lähtökohtaisesti toimivaltainen käsittelemään lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevan asian nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa. HO päätyi siihen, että edellytykset antaa perusteltu ratkaisu siitä, miten lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus tulisi lapsen edun mukaisella tavalla järjestää, olivat puutteelliset. Tässä arvioinnissa HO oli, kuten käräjäoikeuskin, kiinnittänyt huomiota vanhempien täysin päinvastaisiin käsityksiin lapsen huollon, asumisen ynnä muun järjestämisestä sekä siihen, että lapsi oli sijoitettu kodin ulkopuolelle, eikä kummankaan vanhemman luokse. Merkitystä ei ollut sillä, ettei asiassa ollut olemassa aiempaa tuomioistuimen päätöstä. Asiassa ei siten ollut lapsen edun kannalta tarpeellista saada nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa hänen huoltoaan ynnä muita seikkoja koskevaa ratkaisua. Hakemukset oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.53
Hovioikeus: Äidin luota isän luokse asumaan määrätyn lapsen edun mukaista oli keskeyttää käräjäoikeuden päätöksen täytäntöönpanoOikeuskirjallisuudessa (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 434) on katsottu, että käytännössä päätöksen täytäntöönpanoa lykätään erittäin harvoin. Täytäntöönpanon lykkäämisellä voi kuitenkin olla lasta suojaava merkitys esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin on päättänyt lapsen asuinpaikan siirtämisestä vanhemman luota toisen luokse. Nyt käsiteltävässä asiassa lapsi (s. 2017) oli asunut äidin luona. KO oli määrännyt lapsen asumaan isän luona. HO totesi, ettei asian käsittelyn tässä vaiheessa ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Riippumatta siitä, miten asiaa olisi muutoin mahdollisesti arvioitava, ottaen huomioon se, että lapsi oli koko elämänsä asunut äitinsä kanssa, lapsen edun mukaista oli keskeyttää KO:n päätöksen täytäntöönpano, kunnes asia on HO:ssa ratkaistu. Se, että täytäntöönpano kyseisessä asiassa oli toimitettu 16.3.2021 ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. - Uutiset
12.3.2021 14.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lapsen edun huomioon ottamisesta ennen palauttamispäätöksen tekemistä (Belgia)
Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun direktiivin 2008/115/EY 5 artiklaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon lapsen etu ennen palauttamispäätöksen, johon on liitetty maahantulokielto, tekemistä myös silloin, kun kyseisen päätöksen adressaatti ei ole alaikäinen vaan hänen isänsä. - Uutiset
10.3.2021 11.15
Väitös: Lapsen etua ei huomioida riittävästi oikeuskäytännössäOTM Milka Sormunen analysoi lapsen edun käsitettä kotimaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa oikeuskäytännössä väitöskirjassaan "The Best Interests of the Child in Human Rights Practice: An Analysis of Domestic, European and International Jurisprudence". Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, miten lapsen edun käsite ymmärretään ja miten sitä käytetään Suomen korkeimman hallinto-oikeuden, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuissa ja YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmissä. Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 12.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata videolinkin kautta. - Uutiset
4.3.2021 15.00
Lapset eivät olleet tavanneet isäänsä vuosiin - hovioikeus ei myöntänyt tapaamisoikeuden vahvistamista vastustaneelle äidille jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähtee siitä, että lapsen edun mukaista on tavata hänestä erossa asuvaa vanhempaa ja pitää häneen yhteyttä. On lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että hänellä on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää suhdetta kumpaankin vanhempaansa. Tilanteessa, jossa vanhemmat ja lapsi eivät ole lainkaan asuneet perheenä yhdessä eikä lapsi tunne toista vanhempaansa tai tuntee hänet huonosti, lapsen tulee voida tutustua vanhempaansa vähitellen. Lapsen tapaamisoikeudesta tehtävä ratkaisu perustuu lapsen edun kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty. Lapsen iästä riippumatta lapsen etu ei välttämättä ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat ainoastaan yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. Tässä asiassa lasten (9 v ja 11 v) mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä, kun muu asiassa saatu selvitys ei tukenut sitä, että lasten mielipide vastaisi heidän kokonaisvaltaista etuaan. Käsillä ei ollut mitään syitä, joiden vuoksi lasten etu olisi edellyttänyt äidin vaatimin tavoin tapaamisten epäämistä. Sen sijaan lapsen edun vastainen olisi KO:n käsityksen mukaan tuomioistuimen ratkaisu, joka jättäisi vastuun yhteydenpidosta taikka tapaamisista ja niiden aloittamisen oikeasta ajankohdasta lapsille itselleen. Lasten edun mukaista oli, että heille luodaan edellytykset suhteen muodostamiselle isään vähitellen. Tapaamiset oli perusteltua määrätä aloitettavaksi tuettuina. Asiassa ei ollut käsillä sellaisia seikkoja, jotka aiheuttaisivat tarpeen määrätä tapaamiset toteutettaviksi valvottuina. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
3.3.2021 14.00
Hovioikeus palautti 3- ja 6-vuotiaiden lasten asumisen äidille
Lapset olivat vanhempien eron jälkeen asuneet äidin luona ennen heidän jäämistään isän luokse Y:hyn. Asiassa selostettu epäily äidin syyllistymisestä lasten pahoinpitelyyn oli johtanut siihen, että lastenvalvoja oli neuvonut isää pitämään lapset luonaan tutkinnan ajan ja Satakunnan käräjäoikeus oli samasta syystä antanut väliaikaismääräyksen lasten asumisen siirtämisestä Y:hyn isän luokse. Jälkikäteen arvioituna kysymys ei kuitenkaan ollut ollut sellaisesta kriisitilanteesta, että lasten asumista olisi ollut perusteltua siirtää pois äidiltä. Lasten edun mukaista oli siten palauttaa heidän asumisensa takaisin äidille. (Vailla lainvoimaa 3.3.2021)