Kuolinpesä
- Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinenKuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 12.29
Oikeusasiamies: Perintätoimiston neuvontavelvollisuudesta velalliselle kääntyä perintätoimeksiannon antaneen velkojan puoleenOA saattoi asiassa esittämänsä käsitykset perintätoimiston menettelystä velkojana toimineelle HUS:ille, jonka tehtävänä on julkisen tehtävän ostopalveluna perintäyhtiölle siirtäneenä valvoa perintäyhtiön menettelyä sen laskujen perinnässä. OA lähetti jäljennöksen päätöksestä HUS:ille. - Uutiset
10.11.2020 13.46
Julkisen oikeusavustajan kunniaa loukannut tuomittiin 25 päiväsakon rangaistukseenVastaaja oli 1.1.-16.11.2018 välisenä aikana esittänyt julkisena oikeusavustajana toimineesta asianomistajasta valheellisen tiedon ja vihjauksen Asianajajaliitolle ja asianomistajan esimiehelle esittäen näille, että asianomistaja oli pesänjakajana siirtänyt itselleen ja lähipiiriinsä kuuluville hoitamiensa kuolinpesien omaisuutta alihintaan. Teko oli ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä asianomistajalle. Muilta osin syyte oli hylätty. Menettelyllään vastaaja oli syyllistynyt kunnianloukkaukseen. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
31.8.2020 10.27
Hovioikeus oli erimielinen vuokrariidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaB oli 19.8.2016 ilmoittautunut A:n kuolinpesän sijasta kantajaksi. Ottaen huomioon, että erääntyneitä vuokria oli suoritettu riidattomasti B:lle jo ennen edellä mainittua ajankohtaa, B:n oli pitänyt olla tietoinen siitä, että kunta maksaa C:n vuokran hänen puolestaan. Asiassa ei ollut tullut ilmi, että B olisi pyrkinyt perimään maksamattomia vuokria ja maksuja muilla tavoin kuin tuomioistuimessa. B olisi voinut myös olla jatkamatta kannetta saatuaan tietää, että kunta maksaa C:n vuokran. Lisäksi osa vaadituista vuokrista ja muista maksuista oli maksettu jo ennen niitä koskevien vaatimusten esittämistä. HO:n enemmistö harkitsi kohtuulliseksi, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta alennetaan siten, että C velvoitetaan korvaamaan B:lle asiassa KO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:n tuomitseman 1.120 euron (sis alv) asemasta 500 euroa. Eri mieltä olleen oikeusneuvoksen mielestä oli puolestaan kohtuullista, että asianosaiset vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
19.8.2020 7.52
FINE: Ulkomailta saadun shekin lunastus, pankin esittämät oudot kysymykset, kuolinpesän monimutkaiset asiat, huijaukset sekä maksukortin väärinkäyttö ovat esimerkkejä kesän aikana pankkiasioiden neuvonnassa nousseista asioistaVaikka moni ei muista edes käyttäneensä shekkejä saati nähneensä niitä aikoihin, kysytään niistä neuvonnassa viikoittain. Shekin lunastus voi osoittautua hyvinkin monimutkaiseksi asiaksi, koska useimmat pankit eivät ota niitä vastaan. Asiakkaalle jääkin usein ainoaksi vaihtoehdoksi ottaa yhteyttä shekin myöntäjään ja yrittää sitä kautta saada rahat itselleen esimerkiksi tilisiirtona. - Uutiset
7.8.2020 8.00
Antiikkiautosta tehtyä kauppakirjaa ei pidetty valeasiakirjana eikä sen vuoksi mitättömänä tai pätemättömänäJ oli kuollut 15.1.2016. Hänen varallisuuteensa oli hänen eläessään kuulunut Austin Healey -merkkinen henkilöauto. Auto oli vastaajan hallussa. Kantaja oli vaatinut, että vastaaja luovuttaa henkilöauton kantajan hallintaan. Vastaaja oli kieltäytynyt luovuttamasta autoa kantajalle. Vastaaja oli vedonnut siihen, että hän on auton omistaja, koska hän oli 5.8.2015 kauppakirjan mukaisesti maksanut ajoneuvosta J:lle 3 100 euroa. KO oli katsonut ottaen huomioon, että kauppakirjan sanamuoto oli selvä ja yksiselitteinen eikä sisältänyt yllättäviä tai poikkeuksellisia ehtoja, että kauppakirjan sisältö tuli tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Tehty kauppa oli kauppakirjan sanamuodon mukaisesti pätevä ja sitova oikeustoimi. Kantaja ei ollut näyttänyt, että kauppaa olisi pidettävä myöskään OikTL 31, 33 tai 34 §:n perusteella pätemättömänä ensinnäkään siten, että vastaaja olisi ottanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt. Toiseksi ei ollut ollut kyse OikTL 33 §:ssä 13 tarkoitetuista olosuhteista eikä kolmanneksi OikTL 34 §:ssä tarkoitetusta valeasiakirjasta. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
23.7.2020 15.00
Apulaisoikeusasiamies: Verohallinnon menettely kantelijan äidin kuolinpesän ennakkoverohakemuksen käsittelyssä oli lainvastainenTapahtuneiden lainvastaisten laiminlyöntien johdosta vero lähetettiin ulosottoon, jonka vuoksi kuolinpesä joutui aiheettomasti suorittamaan viivästyskorkoa ja ulosottoviranomaisen määräämän ulosottomaksun. Verohallinnon kantelijalle antamat kielteiset päätökset perustuivat siihen näkemykseen, että päätökset ja kirjeet oli toimitettu Verohallinnon silloin tiedossa olleeseen osoitteeseen. Tämä vanha rekisteriin palautettu osoitetieto johtui kuitenkin Verohallinnon edellä todetusta laiminlyönnistä. Asiakirjoista ei ilmennyt, oliko kantelija hakenut oikaisua Verohallinnon viivekorkoa koskevaan päätökseen. Ottaen huomioon edellä todetut seikat ja erityisesti kantelijan oikeutettu odotus asian asianmukaisesta käsittelystä, apulaisoikeusasiamies pyysi Verohallintoa vielä harkitsemaan, tulisiko kantelijalle korvata nämä Verohallinnon omasta laiminlyönnistä johtuneet seuraamukset. - Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikulujaHO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksiHO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 16.00
Hovioikeus: Kuolinpesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon poisti osakkaan puhevallanHO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia vahvoja perusteita, jotka olisivat puoltaneet kuolinpesän osakkaan itsenäistä puhevaltaa asiassa. Ottaen huomioon asian laatu ja valittajan asiassa esittämät väitteet valittajalla kuolinpesän osakkaana ei myöskään ollutsellaista oikeussuojan tarvetta, joka olisi edellyttänyt pesänselvittäjän ohella erillistä puhevaltaa tässä velkomusasiassa. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 9.30
Velallisen ei katsottu tarkoituksellisesti jättäneen ilmoittamatta äitinsä kuolinpesäosuutta velkajärjestelyhakemuksessaanAsiassa mainituilla perusteluilla HO katsoi, ettei velallinen ollut antanut tarkoituksellisesti taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja eikä laiminlyönyt tietojenanto- tai myötävaikutusvelvollisuuttaan eikä velkajärjestelylle ollut VJL 10 §:n 8 kohdan mukaista estettä. Näin ollen maksuohjelman kesto oli muutettava kolmeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
27.5.2020 11.00
Osinkotulojen verotusVerohallinto on julkaissut uuden ohjeen, jossa käsitellään suomalaisten luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien sekä kotimaisten elinkeinoyhtymien ja yhteisöjen saamien osinkojen verotusta. Ohjetta on päivitetty yhteisöjen tulolähdejaon poistamisen sekä uuden oikeuskäytännön (esim. KHO 2019:56 ja KHO 2019:57) vuoksi. Samassa yhteydessä ohjeen sisältöä on tarkennettu esimerkiksi in natura -osingon ja matemaattisen arvon laskemisen osalta. Ohjeeseen on myös lisätty esimerkkejä. Lisäksi ohjeeseen on tehty rakenteellisia muutoksia. Yhteisöjen tulolähdejaon poistamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen. Ohje on voimassa 27. toukokuuta 2020 lukien toistaiseksi. - Uutiset
19.5.2020 16.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 26.3.2020 – 17.4.2020 oli kysymys muun muassa kiinteistökaupan purusta, valtuutetun oikeudesta tehdä oikeustoimia valtakirjan antajan kuoltua, hyvästä asianajotavasta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, pakolaisaseman saaneen henkilön luovuttamisesta rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, rikoksentekijän luovuttamisesta Romaniaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, kuolemantuottamuksesta, valtion palkkaturvasaatavan etuoikeudesta konkurssissa, asumisoikeuden takavarikosta salaisen omistajan velan vakuudeksi, tuomioistuimen oikeudestä määrätä esittämään todistusaineisto määrätyssä muodossa, aineettoman vahingon vuoksi maksetun korvauksen ulosmittauskiellosta, korvaavan vesirakennelman luvanvaraisuudesta ja luvan ehdoista sekä vahingonkorvauksesta rahanpesurikoksen yhteydessä. - Uutiset
29.4.2020 15.00
Kavalluksesta neljä kuukautta vankeutta ja 10 000 euron korvausvelvollisuus kuolinpesälleAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko T ollut oikeustoimikelpoinen hänen valtuuttaessaan vastaajan nostamaan tai siirtämään tililtään rahavaroja. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa esitetyillä perusteilla HO katsoi jääneen näyttämättä, etteikö T olisi ollut oikeustoimikelpoinen antaessaan valtuutuksia vastaajalle ja ainakin terveyskeskuksen vuodeosastolle siirtymiseensä asti. Asiassa oli seuraavaksi arvioitava, oliko vastaaja nostanut tai siirtänyt T:n tililtä ilman lupaa tai annetun luvan ylittäen omaan käyttöönsä 33.679 euroa. Asiassa esitetyillä perusteilla HO katsoi, että vastaaja oli ajalla 10.3.2017 - 10.05.2017 anastanut hallussaan olleita T:n varoja 11.4., 20.4. ja 10.5.2017 nostetut yhteensä 10.000 euroa ja 10.3.2017 nostetuista rahoista talteen ottamansa ja myöhemmin palauttamansa 4.100 euroa ja menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. HO katsoi, että T:n olot huomioon ottaen vastaaja oli aiheuttanut tälle mainitun erityisen tuntuvaa vahinkoa. Vastaajan menettely ei ollut osoittanut erityistä suunnitelmallisuutta tai tietoista pyrkimystä aiheuttaa T:lle sanotussa kohdassa tarkoitettua erityistä vahinkoa. Mainitun kvalifiointiperusteen ilmenemistapa tässä tapauksessa ei myöskään itsessään antanut aihetta arvioida rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt perusmuotoiseen kavallukseen. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
8.4.2020 11.11
Hovioikeus arvioi asunnon kauppakirjan vastuunrajoitusehdon pätevyyttä ja kohtuullisuutta reklamaatio-oikeudettomassa kaupassa - käräjäoikeuden tuomio kaupan purkamisesta kumottiinHO katsoi toisin kuin KO, että kauppakirjan myyjän virhevastuun kokonaan poistava ehto oli pätevä. Ostajat eivät näin ollen voineet lähtökohtaisesti vedota virheenä alapohjan kosteus- ja mikrobivaurioihin, vaikka uskottavaa olikin, että he eivät olisi ostaneet asuntoa, jos he olisivat tienneet kosteus- ja mikrobivaurioista. Kohtuullistamisen osalta HO katsoi, ettei vastuunrajoitusehtoa ollut perusteita jättää kohtuuttomuuden perusteella huomiotta ja ettei sen seurauksia ollut muullakaan tavalla aihetta kohtuullistaa. KO:n tuomio oli asiassa mainituilla perusteilla kumottava ja ostajien kanne hylättävä. Vastaajat vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta ostajille. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinAsiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.48
Hovioikeus ei muuttanut kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta tehdyn päätöksen lopputulosta - perinnöstä luopumista ei ollut tapahtunutAsiassa ei ollut edes väitetty, että 10.10.2017 päivätty kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus tai sitä koskeva jäljennös olisi toimitettu B:lle, joka oli ollut A:n isän kuolinpesän pesänhoitaja, ennen kuin A:n kuolinpesäosuus oli ulosmitattu 1.12.2017. Asiassa ei ollut myöskään väitetty, että kysymys olisi kirjallisen luopumisilmoituksen tallettamisesta maistraattiin. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli todettu kirjallisen luopumisilmoituksen tehokkaasta tiedoksiantamisesta sille, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, oliko suullisen tiedoksiannon tapahtumista B:lle ennen ulosmittausta pidettävä esitetyn näytön perusteella uskottavana. HO hyväksyi KO:n päätöksen lopputuloksen asiassa. (Lainvoimainen) - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassaAvoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
24.2.2020 10.00
Kanteensa peruuttanut oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut, kun käräjäoikeuden olisi tullut jättää vaatimus muutoinkin tutkimattaKysymystä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen erityisten syiden olemassaolosta oli perusteltua tarkastella KO:n tavoin siitä näkökulmasta, olisiko kanne voitu tutkia, ellei sitä olisi peruutettu. Mikäli vastaus tähän kysymykseen oli kielteinen, peruuttamistilanne rinnastui sillä tavoin OK 21 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kanteen tutkimatta jättämisen tilanteeseen, jossa asianosaisen katsotaan hävinneen asian, ettei pykälän 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä voitu katsoa olevan olemassa. Kanteessa esitetty vaatimus oli koskenut vastaajan velvoittamista lohkomistoimituksessa perustetun tieoikeuden mukaisen tien rakentamiseen. Tällaisen vaatimuksen tutkiminen ei kuulu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. KO:n olisi siten tullut jättää vaatimus tutkimatta, ellei kantaja olisi peruuttanut sitä. Kantaja oli siten velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Sillä seikalla, että vastaaja oli kanteen vireillepanon jälkeen toiminut kanteessa vaaditulla tavalla, ei ollut käsillä olevassa tilanteessa merkitystä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kannalta. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020)