Hallintoriita
- Uutiset
1.3.2019 16.00
Opettajalle korvausta perusteettomista määräaikaisuuksistaOpettajan ottamiselle määräaikaisiin virkasuhteisiin ajalla 1.8.2013–31.7.2017 ei ollut viranhaltijalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustetta. Kun otettiin huomioon, että korvauksen perusteena oli neljä perusteetonta määräaikaista virkasuhdetta pituudeltaan yhteensä neljä vuotta, opettajan ikä (s. 1979) ja hänen mahdollisuutensa saada työssäkäyntialueeltaan ammattiaan ja koulutustaan vastaavaa työtä, riittävänä korvauksena voitiin pitää 6 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta. (Ei lainvoim. 1.3.2019) - Uutiset
29.1.2019 10.59
KHO: Isovanhemman takautuvaan korvausvaatimukseen sijaishuollossa olevien lasten kotilomamatkojen korvaamisesta tuli soveltaa velan vanhentumisesta annettua lakiaSijaishuollossa olevat lapset olivat vierailleet lomilla isovanhempansa luona ja isovanhempi oli myös valvonut kotonaan lasten ja heidän biologisen vanhempansa tapaamisia asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla usean vuoden ajan sen estämiseksi, että vanhempi olisi tapaamisissa päihtyneenä. Isovanhempi vaati kuntaa takautuvasti maksamaan korvausta lasten luonapidosta sekä tapaamisten valvomisesta. Asiassa ei ollut kysymys sellaisesta julkisoikeudellisesta saatavasta, joka olisi vanhentumislain 1 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle. KHO katsoi, että korvausvaatimukseen tuli soveltaa velan vanhentumisesta annettua lakia. - Uutiset
29.1.2019 9.49
KHO:n ratkaisu sijaishuollon kustannusten korvaamista koskevan hakemuksen tutkimisestaTurun HAO oli 5.9.2016 antamallaan päätöksellä Kosken kunnan hallintoriita-asiassa tekemästä hakemuksesta velvoittanut Loimaan kaupungin korvaamaan Kosken kunnalle 3.9.1999 syntyneen A:n sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen. Päätös on lainvoimainen. Loimaan kaupunki oli Helsingin HAO:een 20.9.2016 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että Nurmijärven kunta velvoitetaan korvaamaan Loimaan kaupungille A:n sijaishuollosta aiheutuneet kustannukset. Helsingin HAO oli jättänyt Loimaan kaupungin hakemuksen tutkimatta. Loimaan kaupunki oli pyytänyt lupaa valittaa HAO:n päätöksestä. Kaupunki oli vaatinut, että KHO kumoaa HAO:n päätöksen ja tutkii Nurmijärven kunnan vastuun A:n sijaishuollosta aiheutuneista kustannuksista. KHO myönsi valitusluvan. KHO tutki Loimaan kaupungin valituksen ja hylkäsi sen. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
21.12.2018 12.30
KHO:n ratkaisu laitoshoidosta aiheutuneiden kustannusten jaosta kuntien välilläVuonna 2000 syntynyt A oli ollut Y:n kunnan perusturvalautakunnan huostassa 1.11.2007–1.2.2010. Huostaanoton ja sijoituksen aikana ilmeni, että A tarvitsee pitkäaikaisesti kehitysvammaisten tukitoimia ja kuntoutusta. A:n hoito keskitettiin vuonna 2009 yliopistosairaalan kehitysvammapoliklinikalle. Huostassapidon päättymisen jälkeen A aloitti 7.1.2012 erityishuolto-ohjelman mukaisen kehitysvammaisille tarkoitetun laitoshoidon Z:n kuntoutuskeskuksessa. A:n äiti B muutti lapsineen 16.1.2013 Y:n kunnasta X:n kaupunkiin. A:n laitoshoito jatkui, mutta myös hänen kotikuntansa muuttui mainitusta ajankohdasta lukien Y:n kunnasta X:n kaupunkiin. X:n kaupunki jatkoi A:n pitkäaikaista laitoshoitoa Z:n kuntoutuskeskuksessa 16.1.2013 vahvistetun kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelman mukaisesti. X:n kaupunki oli hakemuksessaan HAO:lle vaatinut, että Y:n kunta velvoitetaan korvaamaan X:n kaupungille A:n hoidon ja huollon kustannukset ensisijaisesti lastensuojelulain 16 a §:n nojalla ja toissijaisesti sosiaalihuoltolain (710/1987) 16 a §:n (1378/2010) ja 42 b §:n (1378/2010) nojalla 16.1.2013 alkaen. KHO ei muuttanut HAO:n päätöstä, jolla X:n kaupungin hakemus oli hylätty. - Uutiset
19.12.2018 11.00
KHO piti kaupunginhallituksen liikkeenluovutussiirtoprosessissa tekemää päätöstä viran lakkauttamisesta lainvastaisena - palvelussuhteen jatkuminen vahvistettiinHAO oli katsonut, että kaupunginhallituksen päätös 17.12.2012 kehityssuunnittelijan viran lakkauttamisesta oli ollut lainvastainen, minkä vuoksi se ja kaupunginhallituksen päätös 29.9.2014, jolla A:n oikaisuvaatimus oli hylätty, oli kumottava. A:n oli katsottu olleen kehityssuunnittelijan toistaiseksi voimassa olleessa virkasuhteessa kaupunkiin myös 1.1.2013 alkaen. KHO:ssa asiassa oli yhtäältä kysymys kunnallisvalituksesta, joka koski kaupunginhallituksen päätöstä lakkauttaa A:n kehityssuunnittelijan virka avoimeksi tulevana 1.1.2013 lukien. Toisaalta asiassa oli kysymys A:n HAO:ssa hallintoriitana vireille saattamasta vaatimuksesta vahvistaa, että A:n virkasuhde kaupunkiin on jatkunut 1.1.2013 alkaen. KHO tutki asian. Kaupungin valitus hylättiin. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
22.5.2018 10.51
KHO: AVI ei voinut ratkaista julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevaa hallintoriita-asiaa oikeudellisesti sitovalla tavalla yksipuolisella hallintopäätökselläänTalous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan toimeksiantosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että takaisinperintää koskevassa asiassa oli mainitun säännöksen mukaisesti kysymys julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevasta, hakemuksena hallinto-oikeudessa vireille pantavasta hallintoriita-asiasta, jota aluehallintovirasto ei voinut ratkaista oikeudellisesti sitovalla tavalla yksipuolisella hallintopäätöksellään. - Uutiset
26.4.2018 10.35
KHO:n ratkaisu valtion mielisairaalassa hoidettavana olleen henkilön laitoshuollon kustannusten jaosta kuntien välillä - kotikunnan vaihto laitoshoidon aikanaValtion mielisairaalassa hoidettavana ollut A, jonka kotikunta oli vuoden 2014 alussa ollut X:n kaupunki, oli tammikuussa 2014 valinnut kotikunnakseen Y:n kaupungin. Y:n kaupunki vaati, että X:n kaupunki velvoitetaan korvaamaan Y:n kaupungille A:n laitoshuollosta kotikunnan vaihtamisen jälkeen vuosina 2014 ja 2015 aiheutuneet kustannukset. KHO katsoi, ettei korvausvastuu A:n laitoshoidosta aiheutuneista kustannuksista ollut siirtynyt X:n kaupungilta Y:n kaupungille, vaikka A oli laitoshoitonsa aikana valinnut kotikunnakseen Y:n kaupungin. - Uutiset
6.3.2018 10.00
KHO:n päätös vammaispalvelulain nojalla syntyneiden kustannusten takaisinperinnästäVammaispalvelu – Kustannusten takaisinperintä – Hallintopäätös – Valitus – Valituksen tutkimatta jättäminen – Vastavaatimus hallinto-oikeudessa – Hallintoriita – Toissijainen oikeussuojakeino - Uutiset
19.2.2018 9.35
KHO: Hallintoriitamenettelyssä ei voitu tutkia vaatimusta siitä, että kunnalliselle viranhaltijalle ei olisi tullut antaa varoitustaVaroituksen perusteiden lainmukaisuus voidaan saattaa kunnallisvalituksena tutkittavaksi mahdollisen irtisanomisen yhteydessä. - Uutiset
17.1.2018 12.30
KHO:n päätös omaishoidon tuen lopettamisesta ja asian käsittelystä tuomioistuimessaB:n kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto oli valituksenalaisella päätöksellään pysyttänyt alaisensa viranhaltijan tekemän päätöksen, jolla oli lopetettu A:n omaishoidon tuki ja päätetty irtisanoa A:n pojan C:n kanssa tehty omaishoidon tukea koskeva sopimus. Päätöksen mukaan A ei ollut täyttänyt B:n kaupungissa uudistettuja omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksiä. HAO käsitteli C:n tekemän valituksen hallintoriita-asiana ja hylkäsi C:n vaatimukset A:n omaishoidon tuen jatkamisesta. KHO katsoi, että asia olisi tullut käsitellä hallintovalituksena. HAO:n päätöksen muutoksenhakuohjaus oli oikaistava sellaiseksi, että valittaminen HAO:n päätöksestä KHO:een edellytti valituslupaa. Valitus oli käsiteltävä KHO:ssa valituslupahakemuksena. KHO myönsi asiassa valitusluvan, kumosi HAO:n päätöksen ja otti asian C:n valituksesta välittömästi tutkittavakseen. C:n valitus hylättiin. - Uutiset
13.9.2017 10.39
KHO: ELY-keskus ei ollut velvollinen suorittamaan määräaikaisessa virkasuhteessa olleelle ja uutta virkaa hakematta jättäneelle virkamiehelle tämän vaatimaa 24 kuukauden palkkaa vastaavaa korvaustaKHO ei muuttanut HAO:n päätöstä, jossa oli katsottu, että A:n virkasuhde ELY-keskukseen ei ollut päättynyt valtion virkamieslain 56 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sen vuoksi, ettei häntä ollut nimitetty kyseisen viraston virkamieheksi, vaan sen vuoksi, ettei hän ollut hakenut virkasuhdetta, johon nimittäminen olisi mahdollistanut hänen palvelussuhteensa jatkamisen 31.12.2013 jälkeen. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta hakemaansa korvaukseen. - Uutiset
28.6.2017 9.40
KHO:n kolme ratkaisua koskien sosiaalihuollon kustannusten jakautumista kuntien välilläKHO julkaisi 28.6.2017 kolme ratkaisua, jotka koskevat sosiaalihuollon kustannusten jakautumista kuntien välillä. Korkein hallinto-oikeus määräsi hallinto-oikeuden päätöksen kumottavaksi yhdessä tapauksessa. Muissa tapauksissa hallinto-oikeuksien päätösten lopputulosten muuttamiselle ei KHO:n mukaan ollut perusteita. - Uutiset
26.6.2017 13.10
KHO:n ratkaisu kunnallista viranhaltijaa koskevassa asiassaA vaati kaupunkia maksamaan hänelle 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 3 momentin nojalla, koska A oli otettu ilman laillista perustetta 28 peräkkäiseen määräaikaisen tuntiopettajan virkasuhteeseen. Viimeinen virkasuhde oli päättynyt 31.7.2013. Kaupunginhallitus hylkäsi A:n korvausvaatimuksen 14.4.2014 ja A:n tekemän oikaisuvaatimuksen 24.6.2014. A valitti oikaisuvaatimuksen hylkäävästä päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaati, että hänelle tuli suorittaa edellä tarkoitettu korvaus. Hallinto-oikeus käsitteli A:n valituksen osittain hallintoriitahakemuksena ja osittain kunnallisvalituksena. Hallinto-oikeus jätti hallintoriitahakemuksen myöhään tehtynä tutkimatta ja hylkäsi kunnallisvalituksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi ja poisti hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus oli käsitellyt asian osaksi kunnallisvalituksena. Koska korvausta koskeva asia oli säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 57 §:ssä hallintoriitana käsiteltäväksi, kaupunginhallituksen ensimmäinen päätös ei ollut kuntalain (365/1995) perusteella oikaisuvaatimuskelpoinen eikä jälkimmäinen päätös valituskelpoinen. Kummallakaan päätöksellä ei ollut ratkaistu A:ta sitovasti hänen korvausvaatimustaan. Hallintolainkäyttölain 69 §:n 1 momentin mukaan hallintoriita-asiassa ei myöskään voitu käyttää samanaikaisesti toista hallintolainkäyttölaissa säädettyä oikeussuojakeinoa, valitusta, olipa kyse sitten hallintovalituksesta tai kunnallisvalituksesta. Siltä osin kuin hallinto-oikeus oli jättänyt hallintoriitahakemuksen myöhässä tehtynä tutkimatta korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
14.6.2017 9.29
KHO: Perusteettomasti omaishoidon tuen hoitopalkkiota saaneen ei katsottu esittäneen ilmeisen perusteetonta vaatimusta eikä hänen tullut korvata kaupungille 250 euron oikeudenkäyntimaksuaAsian saattaminen HAO:n käsiteltäväksi oli johtunut siitä, ettei A ollut vapaaehtoisesti suorittanut B:n kaupungin vaatimaa rahamäärää. Saadakseen hoitopalkkioiden takaisinperintää koskevassa asiassa täytäntöönpanokelpoisen päätöksen B:n kaupungin oli ollut haettava hoitopalkkioiden takaisin maksamista hallintoriitateitse HAO:ssa. A:n ei kuitenkaan voitu katsoa esittäneen asiassa hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteetonta vaatimusta HAO:ssa. Asian arvioinnissa annettiin merkitystä myös sille, että omaishoidon tuen osalta kysymys oli sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuun palveluun tai etuuteen liittyvästä asiasta. - Uutiset
2.6.2017 9.28
KHO: Isovanhempien korvausvaatimus kiireellisesti sijoitettuna olleen lapsen vierailun aiheuttamista ylläpito- ja matkakustannuksista oli tullut HAO:ssa käsitellä hallintoriita-asiana eikä valituksena oikaisuvaatimuksen hylkäävästä päätöksestäLapsi oli ollut kiireellisesti sijoitettuna noin viiden kuukauden ajan. Tuona aikana lapsi oli usein vieraillut huoltajina olevien isovanhempiensa luona. Kiireellisen sijoituksen päätyttyä toinen isovanhemmista teki korvausvaatimuksen, jossa kuntaa vaadittiin korvaamaan vierailuista isovanhemmille aiheutuneet lapsen ylläpitokustannukset 32 päivän ajalta sekä matkakustannukset lapsen kuljettamisesta. Viranhaltija hylkäsi korvaushakemuksen ja kunnan perusturvalautakunta tehdyn oikaisuvaatimuksen. HAO hylkäsi isovanhemman valituksen. KHO katsoi, että korvausvaatimus oli tullut HAO:ssa käsitellä hallintoriita-asiana hallintolainkäyttölain 69 §:n nojalla eikä valituksena oikaisuvaatimuksen hylkäävästä päätöksestä. (Ään. 6-1) - Uutiset
3.6.2016 10.04
KHO:n ratkaisu kunnallisen viranhaltijan palkkaa ja muita taloudellisia etuja koskevan hakemuksen tutkimisestaKun otettiin huomioon, että opettaja oli jo pannut vireille asian kunnassa saamatta asiaansa kuitenkaan muutoksenhakukelpoista ratkaisua, HAO:n päätös jättää tutkimatta opettajan vaatimukset oli ollut virheellinen sillä perusteella tehtynä, että hallintoriidan käsittelyedellytykset puuttuivat muutoksenhakumahdollisuuksien vuoksi. - Uutiset
17.3.2016 10.10
Käräjäoikeus oli jättänyt kahden kunnan laskusaatavaa koskevan asian tutkimatta toimivallan puuttumisen vuoksi – hovioikeus palautti asianKantajan käräjäoikeudelle antamassa lausumassa oli ainoastaan vaadittu asian käsittelyn jättämistä oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n perusteella lepäämään. Kantajan kirjallisessa lausumassa ei lausuttu mitään pääasiasta. Hovioikeus totesi, että tuomioistuimen velvollisuutena on huolehtia siitä, että asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet tulevat selvitetyiksi ja että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi ja että asianosaiselle varataan tarpeellinen tilaisuus asiansa ajamiseen ilman, että asiassa annettava ratkaisu tulee hänelle yllätyksenä. Käräjäoikeuden olisi tullut selvittää kantajan kanta myös pääasian osalta siltä varalta, että kantajan kirjallisessa lausumassaan esittämä vaatimus käsittelyn lepäämään jättämisestä hylätään. Kun käräjäoikeus ei ollut näin menetellyt, kanteen jääminen kokonaan tutkimatta kirjallisessa valmistelussa oli tullut kantajalle yllätyksenä. Asian asianmukainen käsitteleminen edellytti, että asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2016) - Uutiset
15.12.2015 11.11
KHO: Perhehoitajapalkkiota koskeva hallintoriitahakemus olisi tullut ratkaista hallinto-oikeudessa kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossaHallinto-oikeus oli ratkaissut asian kokoonpanossa, johon kuului kaksi lainoppinutta jäsentä ja asiantuntijajäsen. Yksityisen ja kunnan välisessä kustannusriidassa ei ollut kysymys lastensuojelulaissa tarkoitetusta lastensuojelua koskevasta asiasta. Hallintoriitahakemus olisi tullut ratkaista hallinto-oikeuslain 12 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
8.12.2015 12.30
Hallinto-oikeus: Kuvataiteen tuntiopettajalla oli oikeus 8 kuukauden palkkaan kun määräaikaisuudelle ei ollut esitetty hyväksyttävää perustettaHakija oli oikeutettu 8 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, kun hyväksyttävää perustetta määräaikaisuudelle ei ollut esitetty. Määräaikaisuuden peruste ei ollut ilmennyt opettajan virkasuhdetta koskevasta määräyskirjasta eikä asiassa ollut ilmennyt, että hänelle olisi muullakaan tavalla ilmoitettu määräaikaisuuden peruste. Oppilasmäärän ajoittainen vaihtelu ei sellaisenaan ollut hyväksyttävä peruste. Kun lisäksi otettiin huomioon, että virka oli täytetty toistaiseksi, oli katsottava että työ oli ollut pysyvää. Virkasuhteen laatua ei voitu hakemuksessa vaaditun mukaisesti vahvistaa toistaiseksi voimassa olevaksi virkasuhteeksi. - Uutiset
9.9.2015 9.57
KHO:n päätös huostaanotosta ja sijaishuollosta aiheutuneiden kustannusten jaosta kuntien välillä ja KHO:n toimivallasta tutkia asia ensi asteena hallintoriita-asianaX:n kunta vaati hallinto-oikeudessa, että V:n kunta, joka sittemmin oli liitetty Y:n kaupunkiin, velvoitetaan korvaamaan X:n kunnalle A:n ja B:n huostaanotosta ja sijaishuollosta aiheutuneet kustannukset. X:n kunta oli samalla vaatinut hallinto-oikeudessa, että Z:n kunta velvoitetaan korvaamaan A:n ja B:n nuoremman sisaruksen C:n huostaanotosta ja sijaishuollosta aiheutuneet kustannukset. KHO katsoi, että hallinto-oikeuden oli tullut tutkia asia siinä laajuudessa ja niihin kuntiin kohdistettuna kuin mitä X:n kunta oli hallinto-oikeudessa hakemuksessaan esittänyt. KHO ei ollut myöskään toimivaltainen tutkimaan ensi asteena hallintoriita-asiassa esitettävää uutta vaatimusta. Tämän vuoksi X:n kunnan valitus hylättiin.