26.6.2017 13.10 KHO:n ratkaisu kunnallista viranhaltijaa koskevassa asiassa

A vaati kaupunkia maksamaan hänelle 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 3 momentin nojalla, koska A oli otettu ilman laillista perustetta 28 peräkkäiseen määräaikaisen tuntiopettajan virkasuhteeseen. Viimeinen virkasuhde oli päättynyt 31.7.2013. Kaupunginhallitus hylkäsi A:n korvausvaatimuksen 14.4.2014 ja A:n tekemän oikaisuvaatimuksen 24.6.2014. A valitti oikaisuvaatimuksen hylkäävästä päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaati, että hänelle tuli suorittaa edellä tarkoitettu korvaus. Hallinto-oikeus käsitteli A:n valituksen osittain hallintoriitahakemuksena ja osittain kunnallisvalituksena. Hallinto-oikeus jätti hallintoriitahakemuksen myöhään tehtynä tutkimatta ja hylkäsi kunnallisvalituksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi ja poisti hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus oli käsitellyt asian osaksi kunnallisvalituksena. Koska korvausta koskeva asia oli säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 57 §:ssä hallintoriitana käsiteltäväksi, kaupunginhallituksen ensimmäinen päätös ei ollut kuntalain (365/1995) perusteella oikaisuvaatimuskelpoinen eikä jälkimmäinen päätös valituskelpoinen. Kummallakaan päätöksellä ei ollut ratkaistu A:ta sitovasti hänen korvausvaatimustaan. Hallintolainkäyttölain 69 §:n 1 momentin mukaan hallintoriita-asiassa ei myöskään voitu käyttää samanaikaisesti toista hallintolainkäyttölaissa säädettyä oikeussuojakeinoa, valitusta, olipa kyse sitten hallintovalituksesta tai kunnallisvalituksesta. Siltä osin kuin hallinto-oikeus oli jättänyt hallintoriitahakemuksen myöhässä tehtynä tutkimatta korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.