-
- Asuntolaina
Asuntolaina
- Uutiset
4.5.2021 13.45
Suomen Pankki: Asuntolainoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet koronapandemian aikana – riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituuttaSuomen talous on selvinnyt koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin, eikä pandemia ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä. Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa kuitenkin heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa. - Uutiset
5.6.2020 7.55
Hovioikeus: Pitkäkestoisen alun perin 2,4 miljoonan asuntoluoton irtisanomisehto ei ollut kohtuutonDanske Bank ja A olivat 23.12.2010 sopineet 2,4 miljoonan euron asuntoluotosta. Velkaa oli alunperin sovittu maksettavan noin 37.000 euron suuruisilla lyhennyserillä joka kolmas kuukausi kuitenkin niin, että 30.12.2011 saakka velasta maksettiin vain korko. Viimeisen erän maksupäiväksi oli sovittu 30.9.2031. A oli ostanut luotolla asunnon, jonka osakekirjat pankki oli saanut vakuudeksi. Danske Bank oli 17.7.2017 päivätyllä kirjeellä irtisanonut luoton 2.8.2017 lukien. Irtisanomisen perusteena oli ollut, että velan maksu oli viivästynyt vähintään kuudella kuukaudella ja maksu oli ollut edelleen olennaisessa määrin suorittamatta.
Kaikkia seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että pitkäkestoisen luottosopimuksen irtisanomisehtoa, kun A:n maksulaiminlyönti oli yhä puolen vuoden jälkeen ollut olennainen, ei mainituissa olosuhteissa voitu pitää kohtuuttomana. Myöskään irtisanomisehdon soveltaminen ei johtanut kohtuuttomuuteen. Sopimusehtoa ei ollut siten syytä jättää huomioon ottamatta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
30.9.2019 10.10
Finanssivalvonta: Asuntolainojen lainakatto sekä riskipainolattia pidetään ennallaan – suuri velkaantuminen lisää kotitalouksien haavoittuvuutta heikkenevässä taloustilanteessaFinanssivalvonnan johtokunta pitää ennallaan asuntolainojen lainakaton sekä asuntolainojen riskipainolattian eikä aseta pankeille muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Kotitalouksien omarahoitusosuudet ovat kasvaneet, mutta uusien lainojen takaisinmaksuajat ovat tuoreimpien tietojen mukaan pidentyneet. Finanssivalvonnan johtokunta kehottaa pankkeja ja kotitalouksia välttämään tavanomaista pidempiä luottojen takaisinmaksuaikoja sekä kiinnittämään huomiota kotitalouksien suuren velkaantuneisuuden ja taloyhtiölainakannan nopean kasvun riskeihin. - Uutiset
24.9.2019 9.30
Euroopan järjestelmäriskikomitea suosittaa Suomelle uusia lainanottajiin kohdistuvia makrovakausvälineitä kotitalouksien velkaantumisen torjumiseksi – suosituksia ja varoituksia myös kymmenelle muulle ETA-maalleEuroopan järjestelmäriskikomitean julkaisemassa suosituksessa Suomelle esitetään lainanottajiin kohdistuvien välineiden käyttöönottoa asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi. Komitea suosittaa, että Suomi ottaisi käyttöön sitovan katon lainanottajan tulojen ja velan tai velanhoitokulujen ja tulojen välille, rajoittaisi enimmäisluototussuhteen laskentaan hyväksyttäviä vakuuksia sekä asettaisi rajoituksen lainan kestoon. - Uutiset
16.9.2019 14.00
Rikosperusteisesti velkaantuneelle 52-vuotiaalle myönnettiin velkajärjestely - käräjäoikeuden päätös kumottiinHakijan velkojen kokonaismäärä oli 789.560,71 euroa. Veloista yli 90 prosenttia oli syntynyt vuosina 2007–2010. Veloista vanhimmat olivat vuodelta 2002 olevat asuntolainat. Hakija oli 22.10.2013 tuomittu vuosina 2009–2010 tehdyistä verorikkomuksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Hakija oli verorikkomukseen perustuen velvoitettu korvaamaan Verohallinnolle vahingonkorvausta, jonka määrä kuluineen ja korkoineen oli 6.2.2018 ollut 234.984,99 euroa. Jo yksin Verohallinnon rikosperusteisen velan määrä oli lähes 30 prosenttia vastaajan velkojen kokonaismäärästä. Verohallinnon velkaa ei sen ilmoituksen mukaan ollut lyhennetty. Punnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat painavammat kuin sitä vastaan puhuvat seikat ja että velkajärjestely voitiin esteperusteesta huolimatta myöntää. Kun velkajärjestelyn aloittamiselle oli VJL 9 §:n edellytykset, KO:n päätös, jolla velkajärjestelyhakemus oli hylätty oli kumottava ja velkajärjestely määrättävä aloitettavaksi. - Uutiset
11.9.2019 14.47
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu etäsopimuksena tehdyn asuntoluottosopimuksen peruuttamisoikeudestaEnnakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Direktiivi 2002/65/EY – Etäsopimuksena tehdyt kulutusluottosopimukset – Peruuttamisoikeus – Peruuttamisoikeuden käyttö sen jälkeen, kun kumpikin osapuoli on täyttänyt kokonaisuudessaan sopimuksen kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä – Peruuttamisoikeutta koskevien tietojen ilmoittaminen kuluttajalle - Uutiset
10.9.2019 9.00
Tutustu lausuntoihin tuloverotuksen muutoksistaVM sai määräajassa 14 lausuntoa tuloverotuksen muutoksista, jotka liittyvät ensi vuoden budjettiesitykseen. Lausuntoaika päättyi perjantaina 6. syyskuuta. Ehdotetut muutokset koskevat muun muassa muuttokustannusten osittaista verovapautta, ulkomailta tulevan palkansaajan veroprosentin alentamista, kotitalousvähennyksen supistamista ja asuntovelan koron vähennysoikeuden asteittaista alentamista. - Uutiset
20.8.2019 10.40
VM pyytää lausuntoja vuoden 2020 talousarvioesitykseen liittyvistä tuloverotusta koskevista ehdotuksistaVM lähetti maanantaina (19.8.) lausuntokierrokselle useita tuloverotusta koskevia ehdotuksia, joilla toimeenpannaan hallitusohjelmaa. Ehdotukset koskevat muun muassa muuttokustannusten osittaista verovapautta, ulkomailta tulevan palkansaajan veroprosentin alentamista, kotitalousvähennyksen supistamista ja asuntovelan koron vähennysoikeuden asteittaista alentamista. Lausuntoaika päättyy 6. syyskuuta 2019. - Uutiset
11.6.2019 8.24
Kela: Rahoitusvastiketta ei huomioida enää menona perustoimeentulotuessaRahoitusvastikkeesta voidaan huomioida perustoimeentulotuessa ainoastaan se osuus, jolla katetaan yhtiölainan korkomenoja. Muutos perustuu KHO:n ratkaisuun 2019:46. Muutos tulee voimaan 1. heinäkuuta 2019. Rahoitusvastike huomioidaan kuitenkin menona vuoden loppuun asti tai vähintään 3 kuukauden ajan asiakkaille, joille se on aikaisemmin huomioitu menona. - Uutiset
9.4.2019 9.28
KHO äänesti - Uudisrakentamiseen liittyvää rahoitusvastiketta ei ollut otettava muuna perusmenona huomioon hakijan toimeentulotukilaskelmassaHuolimatta toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 kohdan asumismenoja koskevasta viittauksesta asumistukea koskevaan sääntelyyn KHO katsoi, että uudisrakentamiseen liittyvää rahoitusvastiketta ei ollut nyt kysymyksessä olevalta osaltaan otettava muuna perusmenona huomioon hakijan toimeentulotukilaskelmassa. KHO hylkäsi valituksen. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Ään. 5-3) - Uutiset
22.3.2019 11.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sopimusehtodirektiivissä tarkoitetun kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan käsitteestäKuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 2 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että yrityksen työntekijää ja hänen puolisoaan, jotka tekevät kyseisen yrityksen kanssa ensisijaisesti mainitun yrityksen henkilökunnan jäsenille tarkoitetun luottosopimuksen yksityisasunnon hankinnan rahoittamiseksi, on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuina ”kuluttajina”.
Direktiivin 93/13 2 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että mainittua yritystä on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna ”elinkeinonharjoittajana”, jos se tekee tällaisen luottosopimuksen liiketoimintansa yhteydessä, vaikka luottojen myöntäminen ei ole sen pääasiallista toimintaa. - Uutiset
31.8.2018 12.15
Työryhmä selvittämään kotitalouksien velkaantumisen rajoittamistaVM:n työryhmä ryhtyy selvittämään, miten kotitalouksien velkaantumista voitaisiin hillitä. Selvitystyön taustalla on muun muassa suurten taloyhtiölainojen yleistyminen. Työryhmä toimikausi alkaa 1. syyskuuta ja päättyy 31. maaliskuuta 2019. Muualla maailmassa viranomaiset ovat puuttuneet liialliseen velkaantumiseen esimerkiksi niin, että yksittäinen velallinen voi saada vain tietyn määrän lainaa. Jotkut maat rajoittavat lainan koon tai sen hoitokustannusten suhdetta lainanottajan tuloihin. Muita keinoja ovat lainojen lyhennysvelvoite ja takaisinmaksuajan enimmäispituuden rajoitus. - Uutiset
20.6.2018 9.19
YLE: Asuntokaupan kuumentanut lainakikkailu halutaan kuriin lakeja kiristämälläVuokraturvan perustajan mukaan Suomessa saattaa muhia samanlainen kupla, joka kaatoi USA:n talouden 10 vuotta sitten. Asuntokaupan kuumentanut lainakikkailu halutaankin kuriin lakeja kiristämällä. Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhasen (kesk.) mukaan taloyhtiölainojen sääntelyn tiukentamista kannatetaan yli puoluerajojen. - Uutiset
19.3.2018 14.00
Finanssivalvonta kiristää lainakattoa muiden kuin ensiasuntojen osalta heinäkuusta 2018 alkaen – luottolaitoksilla puutteita myös sääntelyn noudattamisessa kulutusluotoissaFinanssivalvonta kiristää enimmäisluototussuhdetta muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettavien luottojen osalta viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Kotitalouksien velka on nyt historiallisen korkealla tasolla ja kasvaa edelleen. Enimmäisluototussuhteen kiristämisellä pyritään hillitsemään velkaantuneisuuden kasvua. - Uutiset
21.9.2017 16.00
Asuntolainat käytettiin muuhun kuin asunnon hankintaan - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja velkajärjestely aloitettiin esteestä huolimattaToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. Velkajärjestelyä puolsi painavimmin se, että hakija oli vuosia palkastaan ulosmitatuin suorituksin maksanut velkojaan eikä hänellä ollut ollut, hänen taloudelliset olonsa huomioon ottaen, mahdollisuutta lyhentää velkojaan enempää. Velkajärjestelyn esteen toteamisen jälkeen tapahtunut lisävelkaantuminen ei muuttanut tätä arviota. Velkajärjestelyllä oli lisäksi hakijalle huomattava merkitys, kun velkojien kannalta velkajärjestelyn myöntämisellä taas ei ollut sanottavaa merkitystä. Huomioon ottaen velkaantumiseen johtaneet seikat, este ei ollut ollut laadultaan niin moitittava, että se kulunut aika huomioon ottaen enää ehdottomasti olisi estänyt velkajärjestelyn. Asia palautettiin KO:een. - Uutiset
27.6.2017 14.15
Lainakattoa ei kiristetäFinanssivalvonnan johtokunta ilmoitti 27. kesäkuuta, ettei se koe tarpeelliseksi kiristää nykyistä lainakattoa. Lainakatto, eli enimmäisluototussuhde, säilyy siten ennallaan 90 prosentissa, ensiasunnoissa 95 prosentissa. Myöskään vakuusvaatimuksiin ei tule muutoksia. Pankkeja koskeva muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy niin ikään nollatasolla. - Uutiset
23.5.2017 9.13
Pankilla oli oikeus irtisanoa asuntolaina maksuviivästysten vuoksi kuluttajan sairaudesta huolimattaTuomion perusteluiden mukaan maksuviivästykset eivät olleet voineet kokonaisuudessaan johtua kuluttajan keväällä 2014 oireilleesta ja kesällä 2014 todetusta sosiaalisen suoritusesteen muodostaneesta sairaudesta, etenkin kun nyt irtisanomisen perusteena olevat viivästyneet maksuerät olivat peräisin jo ajalta 15.2.2013 -15.4.2014. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että kuluttajan laina oli ollut maksamatta useampia kertoja aikaisemmin useiden vuosien ajalla, asiassa katsottiin, että luoton maksuviivästyksen kokonaiskesto huomioon ottaen olisi pankin kannalta ollut ilmeisen kohtuutonta, ellei sillä olisi ollut oikeutta irtisanoa luottoa viivästysten vuoksi kuluttajan sairaudesta huolimatta. (Vailla lainvoimaa 23.5.2017) - Uutiset
1.3.2017 12.36
Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet luottokelpoisuuden arvioinnista sekä maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta voimaan 1. huhtikuuta 2017Finanssivalvonta on antanut 20. helmikuuta 2017 kaksi määräystä ja ohjetta finanssilaitoksille, jotka tarjoavat asuntoluottoja tai muita asuntovakuudellisia kuluttajaluottoja. Ohjeet koskevat luottokelpoisuuden arviointia (3/2017) sekä maksamattomia lainoja ja ulosmittausta (4/2017). Määräykset ja ohjeet tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2017. - Uutiset
23.2.2017 15.00
Lasten- ja kodinhoitoon osallistuneen naisen ei katsottu saaneen perusteetonta etua avoliiton aikana vaikka mies oli maksanut asuntolainaa huomattavasti yli oman osuutensaAsiassa oli ollut riidatonta, että mies oli suorittanut yhteisvastuullisen asuntolainan lyhennyksiä vuodesta 2004 lukien 117 000 euroa enemmän kuin nainen. Kun arvioitiin naisen panosta yhteistalouden hyväksi merkittävää oli se, että hän oli ollut vuosina 1999-2003 lasten kanssa kotona ja vuoteen 2007 saakka hän oli tehnyt noin puolet tavanomaisesta työtuntien määrästä. Naisen yksinomaan lasten- ja kodinhoitoon käyttämä aika oli ollut pitkä ja sitä oli sen vuoksi pidettävä niin merkittävänä, että asianosaisten panokset eivät olleet sellaisessa epäsuhdassa, joka olisi aiheuttanut naiselle perusteetonta etua. Miehen 58 500 euron vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.2.2107) - Uutiset
3.2.2017 14.50
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2017 alussa voimaan tulleita uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa tuli vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa alkoholiveron korottamista, asuntoluottojen kuluttajansuojan parantamista, arpajaislain säännösten tiukentamista sekä velkasaneerausta.