-
Asianomistaja
- Asianomistajarikos
- Asianomistajarikos
Asianomistajarikos
- Uutiset
25.3.2024 10.30
Hovioikeus: Oliko yhtiön syyttämispyyntö esitetty laillisessa järjestyksessäHO katsoi, että A Oy oli epäillyn näpistysrikoksen asianomistajana esittänyt syyttämispyynnön laillisessa järjestyksessä ja että syyte voitiin näin ollen tutkia. HO totesi, että prosessinedellytyksen puuttuessa syyte on jätettävä tutkimatta, eikä hylättävä kuten KO oli tässä tapauksessa menetellyt. Kun KO ei ollut osaksikaan lausunut syyksilukemisen edellytysten täyttymisestä, KO:n voitiin kuitenkin katsoa tosiasiallisesti jättäneen syytteen tutkimatta. KO:n tuomio kumottiin ja asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 25.3.2024) - Uutiset
15.3.2024 8.38
Hovioikeus palautti kotirauhan rikkomista koskevan asian käräjäoikeuteen: Koska asianomistajat eivät olleet peruuttaneet syyttämispyyntöään ennen syytteen nostamista, oli syyttäjällä edelleen syyteoikeusOikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan jos syyttäjä ei saa nostaa rikoksesta syytettä ilman asianomistajan syyttämispyyntöä ja jos asianomistaja on peruuttanut pyynnön ennen kuin syyttäjä on nostanut syytteen, syyttäjäkään ei saa nostaa rikoksesta syytettä. Koska asianomistajat eivät tässä tapauksessa olleet peruuttaneet syyttämispyyntöään ennen syytteen nostamista, on syyttäjällä edelleen syyteoikeus, vaikka asianomistajat eivät olleet vastanneet käräjäoikeuden syytteen nostamisen jälkeen tekemään tiedusteluun kotirauhan rikkomista koskevan rangaistusvaatimuksen olemassaolosta. (Vailla lainvoimaa 15.3.2024) - Uutiset
24.7.2023 8.00
Hovioikeus: Viisi kertaa hätäkeskukseen ilman hyväksyttävää syytä soittanut syyllistyi tietoliikenteen häirinnän sijasta ilkivaltaanTietoliikenteen häirintä ei ole asianomistajarikos. Syyttäjällä oli siten ollut asiassa syyteoikeus. Koska vastaaja oli menettelyllään rikkonut yleistä järjestystä, hänet voitiin RL 17 luvun 25 §:n nojalla tuomita rangaistukseen ilkivallasta. Edellytyksiä rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle tai alentamiselle ei ollut. Vastaaja tuomittiin 20 ps rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 24.7.2023) - Uutiset
21.12.2022 9.22
KKO: Syyte oli voitu tutkia, vaikka syyttäjä oli esittänyt asianomistajan syyttämispyynnön vasta hovioikeudessaSyytteen mukaan vastaaja oli vahingoittanut osakeyhtiön omaisuutta. Julkisyhteisöt omistivat kokonaan sanotun yhtiön osakekannan. Korkein oikeus katsoi, että vahingonteon kohteena oli ollut ainoastaan yksityinen omaisuus. Syytteen tutkiminen oli siten edellyttänyt asianomistajan syyttämispyyntöä.
Syyttäjä esitti syyttämispyynnön vasta hovioikeudessa. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että syyte oli voitu tutkia. - Uutiset
5.12.2022 8.30
Hovioikeus: Oliko pahoinpitelyn asianomistaja menettänyt sitovasti syyteoikeutensaAsianomistaja oli ilmoittanut esitutkinnassa, ettei hänellä ole rangaistusvaatimusta. Asianomistaja ei ollut halunnut kuulusteluun avustajaa. KO:ssa hän oli kuitenkin oikeudenkäyntiavustajansa välityksellä lausunut yhtyvänsä syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja esittänyt täydentävän teonkuvauksen sekä vaihtoehtoisen syytteen vammantuottamuksesta. HO katsoi, että asianomistaja oli menettänyt oikeutensa vaatia vastaajalle rangaistusta nyt kyseessä olevasta teosta. Asianomistajan esittämä rangaistusvaatimus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2022) - Uutiset
1.10.2021 15.20
Seurasi yöaikaan talon rappukäytävään ja pyöräsuojaan - 6 kuukauden vankeusrangaistus oli liian ankara seuraamus seksuaalisesta ahdistelustaEnsimmäisessä tapauksessa vastaajan (s. 1982) syyksi luettu rikos oli toteutettu seuraamalla hänelle etuudestaan tuntematonta henkilöä yöaikaan suljettuun tilaan eli talon rappukäytävään, jossa muita henkilöitä ei ollut ollut ja jossa asianomistaja oli joutunut syytteessä kuvatun seksuaalisen teon kohteeksi. Toisessa tapauksessa vastaajan syyksi luettu rikos oli toteutettu seuraamalla hänelle etuudestaan tuntematonta henkilöä yöaikaan suljettuun tilaan eli talon pyöräsuojaan, jossa ei ollut ollut muita henkilöitä ja jossa asianomistaja oli joutunut syytteessä kuvatun seksuaalisen teon kohteeksi. (Vailla lainvoimaa 1.10.2021) - Uutiset
29.6.2020 9.45
Korkein oikeus muutti Lemmenjoella tapahtuneen palvelurikoksen tekoaikaaIlmavoimien komentaja A oli saanut tietoja, joiden mukaan lennoston komentaja Y oli johtaessaan Puolustusvoimien vapaaehtoista harjoitusta esiintynyt päihtyneenä ja käyttäytynyt epäasiallisesti harjoitukseen osallistuneita kohtaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n olisi Y:n kurinpitoesimiehenä tullut pyytää esitutkinnan toimittamista muutaman päivän kuluessa siitä, kun hän oli saanut harjoituksen tapahtumista sellaiset tiedot, että hänellä oli ollut syytä epäillä Y:n syyllistyneen sotilasrikokseen. Kun A oli ilman perusteltua syytä tehnyt tutkintapyynnön yli kaksi kuukautta myöhemmin, hän oli tahallaan jättänyt täyttämättä palvelusvelvollisuutensa ja siten syyllistynyt palvelusrikokseen. - Uutiset
8.6.2020 12.00
Hovioikeus: Asianomistajalla ei ollut oikeutta hakea syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista puuttuvan puhevallan takiaKoska asianomistaja ei ollut ilmoittanut rikosta vamman tuottamisesta syytteeseen pantavaksi, hänellä ei ollut oikeutta ajaa syytettä. Ensisijainen syyte oikeus myös asianomistajarikoksissa on syyttäjällä. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
30.1.2020 14.52
Poliisihallitus: Sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta häirinnästä tai uhkailusta kannattaa tehdä rikosilmoitus – aina kyseessä ei kuitenkaan ole rikosPoliisi saa paljon yhteydenottoja liittyen häirintään ja uhkailuun sosiaalisessa mediassa. Somehäirintä on ikävä ja kohtuullisen yleinen ilmiö. Somehäirintä voi toteutua esimerkiksi kiusaamisena, vihapuheena, ahdisteluna ja tarkoituksellisesti hämmentävänä ja provosoivana toimintana eli trollaamisena. Somehäirinnästä kannattaa tehdä rikosilmoitus matalalla kynnyksellä ja ottaa tarvittaessa yhteyttä erilaisiin auttaviin järjestöihin. Poliisi kannustaa ilmoittamaan häiriköinnistä niin ikään matalalla kynnyksellä myös sosiaalisen median alustoille, sillä mikäli häiritsevistä profiileista ei ilmoiteta, alustat eivät tiedä puuttua niihin. Profiilien ilmiantaminen somealustoille on tärkeä ensitoimenpide somehäirintätapauksissa. - Uutiset
10.4.2019 14.41
Hovioikeuden päätös syyteoikeudesta luottamusaseman väärinkäyttöä koskevassa asiassaHO hyväksyi KO:n syyttäjän syyteoikeutta ja erittäin tärkeän yleisen edun täyttymistä koskevan KO:n päätöksen johtopäätöksen ja perustelut ja totesi, että syyttäjällä oli asiassa syyteoikeus. Pyyntö esitutkinnan täydentämisestä rikostarkastajan kuulemiseksi sekä tämän kuulemisesta todistajana syyttäjän syyteoikeutta koskien hylättiin. Syyttäjän syyteoikeutta koskevaa KO:n päätöstä ei muutettu. Asiassa järjestetään pääkäsittely. - Uutiset
4.4.2019 10.14
KKO äänesti - kahta sosiaalityöntekijää uhkailleen miehen syyksi ei voitu lukea virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen ohella kahta laitonta uhkaustaSyyttäjä oli vaatinut rangaistusta A:lle virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä kahdesta laittomasta uhkauksesta, kun A oli suusanallisesti uhannut väkivallalla kaupungin lastensuojelutoimessa työskennelleitä kahta sosiaalityöntekijää tai uhannut muuten käyttää väkivaltaa sosiaalityöntekijöiden virkatoimien johdosta. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein, että menettely tulee rikosoikeudellisesti riittävästi arvioiduksi soveltamalla pelkästään virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevaa säännöstä. Tämän vuoksi syyte kahdesta laittomasta uhkauksesta hylättiin. HO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
19.2.2018 16.14
Hovioikeuden tuomio salakatselusta – syyteoikeus ja kieltoerehdysSyyttäjän syyteoikeuden osalta todettiin, että vaikka asianomistajan syyttämispyyntö on prosessinedellytys, puuttuva prosessinedellytys voi oikeudenkäynnin kuluessa kuitenkin korjaantua. Koska asianomistaja A oli oikeudenkäynnin kuluessa vaatinut rangaistusta myös salakatselusta, syyte oli tutkittava. Salakatselun osalta asiassa oli riidatonta, ettei MS-tautia sairastavaa vastaajaa avustanut A ollut antanut suostumustaan kuvaamiseen eikä asiassa ollut edes väitetty, että A olisi ollut oikeudettomasti vastaajan asunnossa. Näin ollen A:n kuvaaminen oli tapahtunut oikeudettomasti. Vastaaja oli vedonnut siihen, että hänellä oli ollut perusteltu syy olettaa, että hänen kodissaan valvontakameroilla tapahtunut kuvaaminen ei sinänsä ollut kiellettyä, koska yleiskielessä kotirauhalla tarkoitetaan kotia ja sen asukkaita. HO totesi, ettei salakatselua koskevaa säännöstä voitu pitää vastaajan väittämällä tavalla erityisen vaikeaselkoisena. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 19.2.2018) - Uutiset
26.11.2015 14.31
OTT Riitta Ollila: Vahingonkorvaus ja sovittelu kunnianloukkausasioissaOTT, dosentti Riitta Ollila käsittelee Edilexissä julkaistussa Defensor Legisin artikkelissa asianosaisaloitteisia oikeussuojakeinoja ja vahingonkorvausvaatimuksen edellytyksiä kunnian ja yksityiselämän suojaa koskevan vaateen toteuttamiseksi. Painopiste on asianomistajan toimintamahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten oikeussuojakeinojen tarkastelussa. Ollila keskittyy tässä kärsimyskorvauksen edellytyksiin, koska se on tyypillinen kunnianloukkaukseen liittyvä yksityisoikeudellinen vaatimus. - Uutiset
12.12.2013 16.00
Vainoamisesta tulee rangaistavaa vuoden 2014 alusta – sananvapausrikoksia koskevat säännökset täsmentyvätRikoslakiin lisätty vainoamisen kieltävä rangaistussäännös tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Myös viestintärauhan rikkomisesta tulee rangaistava teko. Samassa yhteydessä sananvapausrikoksia koskevia säännöksiä täsmennetään niin, että niiden soveltaminen jatkossa paremmin vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä. - Uutiset
20.3.2013 14.00
Sananvapausrikoksia koskeva esitys eduskunnalle - vainoaminen rangaistavaksi teoksiSananvapausrikoksia koskevia säännöksiä aiotaan muuttaa niin, että niiden soveltaminen olisi linjassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys korostaa sananvapautta perusoikeutena ja kaventaa jonkin verran rangaistavuuden aluetta. Sananvapausrikoksista säädettyjä rangaistuksia lievennettäisiin muissa kuin rasistisissa rikoksissa. - Uutiset
25.4.2012 13.49
Työryhmä ehdottaa vainoamisen kriminalisointia ja lievennyksiä sananvapausrikoksiinOikeusministeriön työryhmä ehdottaa sananvapausrikosten muuttamista siten, että niiden soveltaminen olisi linjassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa. Työryhmä ehdottaa myös nykyistä parempaa suojaa vainoamisen kohteeksi joutuneelle ja henkilölle, jonka viestintärauhaa häiritään. - Uutiset
8.4.2011 8.00
Hovioikeuden ratkaisu luvattomasta ravustuksesta ja pyydysten tuomitsemisesta valtiolle menetetyksiTurun hovioikeus katsoi muun muassa, että mertajadat, joissa mertoja on ollut enemmän kuin ravustukseen oikeuttavia pyydysmerkkejä, oli luvattomana pyydyksenä tuomittava kokonaisuudessaan valtiolle menetetyksi. - Uutiset
29.1.2009 7.31
Apulaisoikeusasiamieheltä huomautus käräjätuomarille lainvastaisesta menettelystäSyyttäjä oli vaatinut kantelijalle rangaistusta käräjäoikeudessa nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus oli katsonut pahoinpitelyn lieväksi. Koska asianomistaja ei ollut esitutkinnassa eikä käräjäoikeudessa vaatinut asiassa rangaistusta, hovioikeus poisti käräjäoikeuden lausunnon lievästä pahoinpitelystä. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että käräjätuomarin virhe jäi rikoslain 40 luvun 10 §:ssä tarkoitetun vähäisyyskynnyksen alapuolelle ja antoi käräjätuomarille huomautuksen vastaisen varalle. - Uutiset
16.9.2008 12.03
Amnesty arvostelee Suomen seksuaalirikoslainsäädäntöäIhmisoikeusjärjestö Amnesty International osoittaa pohjoismaisessa raportissaan, että Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö eroaa muista Pohjoismaista. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa osassa raiskausrikoksia rangaistuksen vaatiminen on uhrin vastuulla. Suomessa vain noin 15 prosenttia poliisille ilmoitetuista raiskauksista etenee oikeuskäsittelyyn, vaikka raiskauksesta tehtyjen rikosilmoitusten määrä on kasvanut. - Uutiset
30.1.2008 9.52
Oikeuskansleri vaatii täsmennyksiä sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesityksiinOikeuskansleri Jaakko Jonkka vaatii täsmennyksiä valmisteilla olevaan laajennukseen työnantajan oikeudesta seurata työntekijän sähköpostitietoja. Oikeuskanslerin mielestä valmisteilla oleva lakiesitys ei riittävästi suojaa työntekijöiden viestintäsalaisuutta. Jonkan mukaan myös työntekijän oikeusturvaa pitää miettiä edelleen, kertoo YLE Uutiset.