Tekoälyn käytön yleistyttyä kysymykset tekoälyjärjestelmien eettisyydestä ja vastuullisuudesta ovat herättäneet huolta. Tärkeä osa tekoälyn käyttöönottoa onkin perehtyä siihen, miten tekoälyä käytetään vastuullisesti ja miten organisaatiotasolla luodaan toimivat pelisäännöt tekoälytyökalujen käytölle. Juristien rooli toimivan ja ymmärrettävän tekoälypolitiikan luomisessa on merkittävä. Juridista ohjeistusta ja apua tarvitaan esimerkiksi generatiivisen tekoälyn työkalujen valinnassa, sopimuksissa, vastuullisen käytön ohjeistamisessa, koulutuksessa, kerrottaessa tekoälyn käytöstä asiakkaille sekä sääntelyn vaatimusten ennakoimisessa ja ymmärtämisessä. Toisaalta on korostettava myös sitä, miten tärkeää juristien on tehdä yhteistyötä esimerkiksi teknologian ja liiketoiminnan osaajien kanssa tekoälyyn liittyvissä kysymyksissä.

Kun puhutaan tekoälyn vastuullisuudesta, käsitellään erityisesti sitä, miten ja minkälaisella datalla koulutetaan algoritmisia järjestelmiä, mitä seurauksia tekoälyn käytöllä on ja ovatko nämä seuraukset moraalisesti, ns. AI-etiikan näkökulmasta oikein. Data vaikuttaa aina tekoälyn taustalla, ja sen sääntely kulkee tekoälyn sääntelyn kanssa käsi kädessä. Käytettäessä dataa vastuullisesti ollaan varmoja siitä, että tekoälyjärjestelmät oppivat oikeanlaisesta, käyttötarkoitukseen sopivasta ja laadukkaasta datasta. Samalla tiedostetaan myös se, että laadukkaaseenkin dataan liittyvät aina epätäydellisyydet ja vääristymät sekä mahdolliset tietosuoja- ja tekijänoikeuskysymykset. Tekoälyn vastuullisuudesta puhuttaessa on käytävä keskustelua myös siitä, miten tekoälyn hyödyntäminen vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan laajemmin. Tekoäly esimerkiksi horjuttaa syväväärennösten (deepfake) kautta uskoamme mediaan sekä aiheuttaa ympäristövaikutuksia energiankäytöllään.

Tekoälyn jatkuvan kehityksen perässä pysyminen on haaste. Vastuullisen tekoälyn kehittämisessä on paitsi puututtava jo tunnistettuihin riskeihin myös ennakoitava niitä vaikutuksia, joita ei vielä hahmoteta. Tekoälyn seurauksia pitää pystyä hallitsemaan kaikissa tekoälyä kehittävissä ja käyttävissä organisaatioissa, joissa on tehtävä uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken tekoälyn käytön hallinnoimiseksi. Keskeistä organisaatiotasolla on kirkastaa vastuunjakoa. Koska vastuuta tekoälyn käytöstä ja sen seurauksista ei voida ulkoistaa itse tekoälylle, kaikessa tekoälytoiminnassa on oltava selvää, kuka on vastuussa lopputuloksesta. Vastuukysymyksiinkin vastaamisessa juristien osaamisesta on hyötyä, ja siksi juristien on hyvä olla muiden osaajien ohella mukana tekoälyn käyttöönotossa ja hallinnassa – alusta alkaen.

Tutustu kaikkiin Edita Lakitiedon koulutuksiin tästä.

Katso myös:

• Tekoäly (Edilex-aineistoa)
• Euroopan parlamentti hyväksyi maailman ensimmäiset tekoälysäännöt – myös neuvoston on vielä annettava virallinen hyväksyntänsä (Edilex-uutiset 14.3.2024)
• Miten hallita tekoälyn käytön tietoturvariskejä? (Edilex-uutiset 13.2.2024)
• Kuluttajaliiton pääsihteeri: Tekoälyn käyttöä ei saa koskaan salata (Edilex-uutiset 9.2.2024)
• Viestinnän eettinen neuvottelukunta: Viestinnän eettiset ohjeet tukevat myös tekoälyn käytössä (Edilex-uutiset 21.12.2023)

Koulutus oli neljäs osa Juristin tekoälyloikka -koulutussarjaa, joka tehdään yhteistyössä LEGITin kanssa. Koulutussarjaan voi ilmoittautua 8.5.2024 klo 12 asti koulutussarjan sivulta.