Matti Haapaniemi (Hallinto-oikeustuomari, OTT) on kirjoittanut Edilex-sarjassa (2022/34) julkaistun artikkelin EU-oikeudellinen syrjintäkielto tuloverotuksen oikeudellisen integraation välineenä.

EU ei ole lukuisista yrityksistään huolimatta kyennyt merkittävässä määrin harmonisoimaan jäsenvaltioidensa välitöntä verotusta koskevia säädöksiä. Tuloverotuksen harmonisoinnin puute ei kuitenkaan merkitse sitä, että EU-oikeudella ei olisi vaikutusta jäsenvaltioiden tuloverotuksessa. Jäsenvaltioiden on käytettävä välittömään verotukseen liittyvää toimivaltaansa noudattaen perussopimuksista ja niiden perusteella annetuista normeista johtuvia velvoitteitaan. Keskeinen tällainen velvoite on EU-oikeudellinen syrjintäkielto, joka ohjaa ja yhdenmukaistaa tuloverolainsäädännön soveltamista. EU-vero-oikeus ohjaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kunkin jäsenvaltion kansallista verolainsäädäntöä vain siinä määrin kuin se on tarpeen sisämarkkinoiden toteutumisen ja toiminnan kannalta.

EU-oikeudellinen syrjintäkielto merkitsee sitä, että viranomainen voi EUT:n tulkintakäytännön perusteella yksittäisessä ratkaisutilanteessa sivuuttaa syrjintäkiellon vastaisen verosäännöksen ja toteuttaa verotuksen syrjimättömällä tavalla. Negatiivisella integraatiolla tarkoitetaan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentymistä EU-tuomioistuimen valvontaratkaisujen tulkinnan kautta. Positiivinen integraatio puolestaan viittaa EU-lainsäädännön kautta tapahtuvaan lähentymiseen. Negatiivinen integraatio on siinä mielessä positiiviseen verrattuna huonommassa asemassa, että EUT ei omassa soveltamiskäytännössään ota kantaa siihen, millainen järjestely tulisi ottaa kielletyn tilalle. Negatiivinen integraatio etenee siis nimensä mukaisesti kieltojen kautta. Tässä artikkelissa tarkastellaan niitä mahdollisuuksia ja rajoitteita, joiden puitteissa negatiivinen integraatio voi edetä ja korvata positiivista integraatiota. Lisäksi tarkastellaan sitä, voidaanko EU:n sisämarkkinatavoitteet saavuttaa negatiivisen integraation avulla.

Artikkeli rakentuu seuraavasti: Luvussa 2 käsitellään syrjintäkiellon taustalla olevia EU-oikeuden suojaamia vapauksia. Luvussa 3 määritellään, mitä tarkoitetaan vero-oikeudellisella syrjintäkiellolla. Luvussa 4 taas vastataan kysymykseen siitä, mikä ei ole syrjintää. Luvussa 5 tarkastellaan objektiivisesti verrannollisia tilanteita. Artikkelin 6 luvussa käsitellään lyhyesti rule of reason-periaatetta. 7 luvussa käydään läpi oikeuttamisperusteita, kuten verojärjestelmän sisäisen johdonmukaisuuden turvaamista ja verovalvonnan tehokkuuden turvaamista. Artikkelin viimeinen luku koostuu kokoavista näkökohdista.

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastossa:

• Haapaniemi, Matti: EU-oikeudellinen syrjintäkielto tuloverotuksen oikeudellisen integraation välineenä