Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Ympäristö

9.6.2020 11.48 Vierashuoneessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi: Rakentamisen lupajärjestelmä ja rakennusvalvonnan järjestäminen muutoksen kourissa – kommentointimahdollisuus maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen alustavista pykäläluonnoksista 7. heinäkuuta saakka

Vierashuoneessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi: Rakentamisen lupajärjestelmä ja rakennusvalvonnan järjestäminen muutoksen kourissa – kommentointimahdollisuus maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen alustavista pykäläluonnoksista 7. heinäkuuta saakka

Koronaeristyksestä huolimatta ympäristöministeriössä on ahkeroitu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Rakentamisen jaostossa ja virkamiesvalmistelussa on rustattu rakentamisen lupajärjestelmää, lupamenettelyjä ja rakennusvalvonnan järjestämistä koskevia pykäliä. Nyt on mahdollisuus niiden kommentointiin!

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on tulossa merkittäviä muutoksia rakentamisen lupajärjestelmään. Ajatuksena on luopua jaosta rakennuslupaan ja toimenpidelupaan. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti prosessia on tarkoitus sujuvoittaa siirtymällä kaksivaiheiseen rakentamislupaan. Rakentamislupa koostuisi alueidenkäytöllisen tarkastelun vaiheesta (sijoittamislupa) ja olennaisten teknisten tarkastelun vaiheesta (toteuttamislupa). Nyisessä rakennusluvassa oleva sijoittumisharkinta siirtyisi sijoittamislupaan ja rakennusvalvonnalle jäisi olennaisten teknisten vaatimusten tarkastelu.

Suurin osa rakentamisesta tapahtuu asemakaava-alueella ja on lähtökohtaisesti rakentamismääräysten mukaista. Tällöin rakentamislupa myönnettäisiin yhtenä hallintopäätöksenä. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voisi pyytää sijoittamisluvan ratkaisemista erikseen esimerkiksi tilanteessa, jossa rakennushanke tarvitsisi toteutuakseen lisäksi ympäristöluvan tai hanke poikkeaisi jonkin verran yksityiskohtaisesta kaavamääräyksestä. Tällöin rakennushankkeeseen ryhtyvän ei tarvitsisi suunnitella rakennuksen tietomallia loppuun saakka, vaan ensin voitaisiin harkita, voisiko rakennus ylipäänsä sijoittua sille aiottuun paikkaan. Kielteisessä tapauksessa hankkeeseen ryhtyvä säästäisi suunnittelukustannuksissa, sillä nykyään rakennus on suunniteltava loppuun saakka ennen rakennusluvan hakemista.

Rakentamisen lupakynnystä nostettaisiin nykyisestä. Lainsäätäjä ratkaisi, mitä kunnissa olisi vähintään luvitettava. Lupaa edellyttäisi muun muassa asuinrakennus, kooltaan vähintään 30 m2:n tai 120 m3:n oleva rakennus, vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu, energiakaivo ja vähintään 2 m2:n oleva valaistu mainoslaite sekä erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle. Luettelon lisäksi olisi nykyisen kaltainen niin sanottu ”kaatoluokka”, josta kunnat voisivat vapauttaa rakennusjärjestyksellään. Korjausrakentamisessa lupa tarvittaisiin esimerkiksi silloin, kun korjattaisiin tai muutettaisiin kaavan tai lain nojalla suojeltua taikka historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen historialliselle tai rakennustaiteelliselle arvolle taikka muutettaisiin rakennuksen käyttötarkoitusta.

Uuden lain myötä rakentamislupaa haettaisiin tietomallilla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupavaihetta varten tehty suunnittelumalli päivitettäisiin rakennustyön edetessä toteumamalliksi. Näin rakennukselle muodostuisi digitaalinen kaksonen yksityiskohtaisine tuotetietoineen. Tietomallit säilytettäisiin kansallisessa rekisterissä, josta viranomaiset saisivat käyttöönsä tarvittavat tiedot rajapintojen kautta. Toteumamalli helpottaisi rakennustuotteiden kiertotaloutta, kun tuotetiedot jäisivät talteen.

Jako sijoittamislupaan ja toteuttamislupaan mahdollistaisi rakennusvalvontojen resurssien paremman yhteisen käytön. Rakennusvalvontoja ei ole voitu järjestää suuremmiksi yksiköiksi, sillä rakennusluvan sijoittumisharkinnan on usein katsottu edellyttävän vahvaa paikallistuntemusta. Kunta voisi hallintosäännöllään päättää, mikä taho sijoittamisluvan ratkaisisi. Asian voisi ratkaista suuressa kunnassa vaikka kaupunkisuunnitteluvirasto rakennusvalvonnan sijaan. Kunnat voisivat järjestää rakennusvalvontansa joko tavanomaisen tasoisena tai vaativan tasoisena. Vaativan tasoisessa rakennusvalvonnassa työskentelisi rakennustarkastaja, jolla olisi erityisosaamista yhden tai useamman olennaisen teknisen vaatimuksen osalta. Jos jossain kunnassa olisi esimerkiksi haastaviin kantaviin rakenteisiin erikoistunut rakennustarkastaja, muut kunnat voisivat hankkia sopimusteitse haastaviin kohteisiin hänen osaamistaan. Vastaavasti tavanomaisten hankkeiden ruuhkan purkuun voitaisiin hankkia sopimusteitse apua tavanomaisen tasoisesta rakennusvalvonnasta.

Kirsi Martinkauppi
Hallitusneuvos
Ympäristöministeriö
Rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.