Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus

23.10.2019 12.15 6.700 euron hintaiseen autoon yli 4.000 euron korjauskulut tyyppivian vuoksi: Käräjäoikeuden mukaan autossa ei ollut kaupan tekohetkellä virhettä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa

6.700 euron hintaiseen autoon yli 4.000 euron korjauskulut tyyppivian vuoksi: Käräjäoikeuden mukaan autossa ei ollut kaupan tekohetkellä virhettä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa

Autolla oli ajettu myynti-ilmoituksen laatimisen ja rikkoontumisen välillä yli 6.000 kilometriä. Kantajan mukaan autolla oli ajettu noin 3.700 kilometriä. Todistelusta ilmenneen perusteella autoon olisi tullut lisätä moottoriöljyä tänä aikana. Kertomuksista ilmeni, että kyseisen automerkin kyseisessä moottorissa ja vuosimallissa on tyyppivika. Koska kysymys oli tyyppiviasta, kyseinen auto ei poikennut muista samaa vuosimallia samalla moottorilla olevista autoista. Asiassa ei tullut näytetyksi, että kaupankohde olisi ollut huonommassa kunnossa kuin ostaja oli voinut olettaa. Lisäksi ottaen huomioon todistajien kertomuksista ilmennyt vaurion syntymiseen kuluvasta ajasta, käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että autossa olisi ollut kaupan tekohetkellä virhettä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019)

Turun hovioikeus 22.10.2019

Päätös Nro 837
Diaarinumero S 19/1417
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Kanta-Hämeen käräjäoikeus 20.6.2019 nro 7721
Asia Irtaimen kauppahinnan alentaminen
Valittaja A

Käräjäoikeuden ratkaisusta

Selostus asiasta

Kantaja on 13.2.2018 ostanut vastaajana olevalta autoliikkeeltä käytetyn Volkswagen Golf Variant -merkkisen henkilöauton. Kauppahinta on ollut 6.700 euroa. Auton ensimmäinen käyttöönottovuosi on ollut 2009.

Kanteesta

A vaati, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajan suorittamaan hänelle kauppahinnan alennuksena auton korjauskustannusten määrän 4.174,41 euroa.

Kaupan kohde ei ole vastannut myyjän ilmoittamia tietoja.

Kaupan kohteena ollut auto ei ole ollut myyjän siitä markkinoinnissaan antaman kuvauksen mukainen eikä ole myöskään kestävyydeltään tai muuten vastannut sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa. (KSL 5:12: yleinen virhesäännös)

Myyjä on tiennyt ko. automallin tyyppiviasta, muttei ole tästä informoinut ostajaa, eikä antanut huolto-ohjeita. (KSL 5:12a.2)

Kaupan kohde ei ole vastannut niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa. Auto on markkinointiesitteen mukaan ollut erinomaisessa kunnossa ja esimerkillisesti huollettu. (KSL 5:13)

Myynti-ilmoituksessa myyjä on ilmoittanut auton olevan erinomaisessa kunnossa ja että sen huoltohistoria on aukoton. Myyjä ei ole tarkistanut auton myyntivalttina käytetyn huoltohistoria oikeellisuutta tai moottorin ketjun kuntoa. Auto on kaupanteon jälkeen vakavasti vaurioitunut vain parin kuukauden ja noin 5.000 kilometrin ajon jälkeen.

Ostajalla on ollut täysi syy olettaa, että auto on käyttökuntoinen vielä kohtuullisen ajan.

Ostaja on tutkinut kaupan kohteen huolellisesti ennen kauppaa ja koeajanut sen. Kyseistä vikaa on ollut ennakkotarkastuksessa mahdotonta havaita. Auton virhe on ollut sen luonteinen, että se on erittäin todennäköisesti ollut autossa jo kaupantekohetkellä. Auto on kaupantekohetkellä ollut olennaisesti huonomassa kunnossa kuin ostajalla oli auton iän, ajomäärän ja kauppahinnan perusteella ollut aihetta olettaa.

Kauppaa ei olisi tehty, jos kantaja olisi ollut tietoinen näistä seikoista. Auto ei ole ollut sellaisessa kunnossa kuin ostaja on voinut yleisesti edellyttää. Myyjä on tähdentänyt auton olevan juuri huollettu.

Ostaja ei ole voinut tietää, että jakoketju on ongelma. Jakoketjun pitää kestää auton käyttöiän.

Öljyn määrän putoaminen ei ole laiminlyönti.

Virhe on ilmennyt noin kahden kuukauden kuluttua kaupanteon jälkeen. Myyjä vastaa virheestä, joka on ollut tavarassa kaupantekohetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin.

Ostaja on reklamoinut kohtuullisessa ajassa heti virheen ilmennyttyä. Asiaa on yritetty sopia ennen asian vireille saattamista. Asian saattaminen käräjäoikeuden käsiteltäväksi on ollut ainoa mahdollisuus.

Auto on nyttemmin korjattu.

Vastaaja on velvollinen suorittamaan kantajalle hinnanalennusta. Myyjä ei ole reagoinut yhteydenottoihin. Vahingon syntyminen on aiheutunut myyjän puolelta, koska myyjä on ollut tietoinen tyyppiviasta, mutta ei ole tästä informoinut. Myyjä on siten velvollinen korvaamaan myös ostajalle aiheutuneen välillisen vahingon sekä oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Käräjäoikeuden perusteluja

Kysymyksenasettelusta

Kantaja on ostanut vastaajayhtiöltä auton. Tämä auto on vaurioitunut kahden kuukauden kuluttua kaupanteosta. Asiassa on ratkaistavana kysymykset siitä, onko tavarassa ollut virhe eli onko auto vastannut siitä annettuja tietoja, sekä siitä onko myyjä antanut ostajalle olennaiset tiedot kaupan kohteesta. Lisäksi on kysymys siitä, onko kaupankohde ollut huonommassa kunnossa kuin ostaja on voinut olettaa. Riitaista on myös se, ovatko auton vaurion aiheuttaneet viat olleet autossa jo kaupantekohetkellä. Mikäli autossa on virhe asiassa tulee arvioitavaksi ostajan oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen sekä näiden määrät.

Sovellettavat säännökset

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:ssä säädetään yleisestä virhesäännöksestä. Pykälän 1 momentin mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Pykälän 2 momentin mukaan jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee: 1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään; 2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta eikä hän ole ennen kaupantekoa ilmoittanut ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu aiottuun käyttötarkoitukseen; 3) olla myyjän siitä antaman kuvauksen mukainen ja vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin; 4) olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi: sekä 5) kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa. Pykälän 4 momentin mukaan jos tavara poikkeaa siitä, mitä 1-3 momentissa säädetään, siinä on virhe. Ostaja ei kuitenkaan saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Ostaja ei myöskään saa virheenä vedota seikkaan, joka johtuu hänen toimittamistaan tavaran valmistamiseen käytetyistä tarveaineista, paitsi jos myyjän puolella on menetelty huolimattomasti.

Saman luvun 12 a §:ssä säädetään puutteellisista ohjeista johtuvasta virheestä.

Ostajan oikeudesta vaatia virheen johdosta hinnanalennusta säädetään saman luvun 19 §:ssä ja oikeudesta vahingonkorvaukseen säädetään 20 §:ssä.

- - -

Johtopäätökset näytöstä

Kantaja ja vastaaja ovat tehneet kaupan autosta. Kirjallisena todisteena esitetystä osamaksusopimuksesta ilmenee kaupan ehdot ja kauppahinta.

Kantaja on vedonnut siihen, ettei kaupan kohde ole vastannut siitä annettuja tietoja. Kirjallisena todisteena on esitetty myynti-ilmoitus, josta ilmenee että autoa on myyty "hienokuntoisena sportti farkkuna".

Edelleen ilmoituksesta ilmenee merkintä "hyvä huoltohistoria, viimeisin huolto 177850 km kohdalla 12/2017". F ja L ovat kertoneet auton kunnosta ja siitä, että myynti-ilmoituksesta ilmenevä huollosta perustuu auton asiakirjoista ilmenevään merkintään. F:n ja L:n kertomuksista on ilmennyt erot termien hyvä huoltohistoria ja täydellinen huoltohistoria välillä. Huoltokirjaan tehtyjen huoltoliikkeen tekemistään toimenpiteistä tehdyllä merkinnällä, on katsottava omaavan sellainen luotettavuus, ettei niiden oikeellisuutta ole ilman nimenomaista syytä epäillä. Kertomuksista on ilmennyt, että mitään syytä epäillä auton kuntoa ei ollut ilmennyt ennen sen vaurioitumista. F:n kertomuksesta on ilmennyt, että vaurion jälkeen hän on tullut tietoiseksi kyseisen automallin tyyppiviasta. Tätä tukee myös L:n kertoma.

A:n kertomuksesta on ilmennyt, että auton hansikaslokerossa olivat auton paperit. K:n kertomuksesta on ilmennyt, että he olivat saaneet auton huoltokirjan.

A:n kertomuksesta on ilmennyt, että hänellä on ollut kokemusta autoista jo usean vuoden ajan ja että hän osaa myös korjata autoa.

Myös autoa käyttäneen K:n kertomuksesta on ilmennyt, että hän osaa muun muassa tarkistaa auton öljyn määrän. Näin ollen A:n ja K:n omankin kertomuksen mukaan, he ovat olleet tietoisia auton kunnossapidon edellyttämistä huoltotoimista.

F:n, L:n ja S:n kertomuksista ilmennyttä näkemystä siitä, että autoa ostavan henkilön edellytetään tietävän perusasioita auton käytöstä ja sen huoltamisesta, voidaan pitää perusteltuna. Näin ollen ei voida katsoa, että myyjäliikkeen vastuulla olisi velvollisuus informoida auton ostajaa esimerkiksi öljyn määrän tärkeydestä auton moottorin toiminnalle.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että myyjä olisi ilmoittanut auton olevan erinomaisessa kunnossa tai että autoa olisi markkinoitu siten, että huoltohistoria on aukoton tai että myyjä olisi ilmoittanut tarkistaneensa huoltohistorian oikeellisuuden tai moottorin ketjun kunnon. Näin ollen asiassa on jäänyt näyttämättä, ettei kaupan kohde ole vastannut siitä annettuja tietoja tai ettei myyjä olisi informoinut ostajaa, tietämästään seikasta. Edelleen asiassa on jäänyt näyttämättä, ettei ostaja olisi saanut autoon kuuluvia ohjeita eli tässä tapauksessa huoltokirjaa.

Kertomuksista on ilmennyt, että kyseisen automerkin kyseisessä moottorissa ja vuosimallissa on mainitunlainen tyyppivika. Mikä ilmenee myös muusta oikeudenkäyntiaineistoista. Koska kysymys on ollut tyyppiviasta, kyseinen auto ei ole poikennut muista samaa vuosimallia samalla moottorilla olevista autoista. Asiassa ei ole tullut näytetyksi, että kaupankohde olisi ollut huonommassa kunnossa kuin ostaja on voinut olettaa.

Asiassa on riidatonta, että auton jakoketju on hypännyt pois paikaltaan ja aiheuttanut vaurion. Riitaista on se, onko mainittu vika ollut olemassa jo kaupantekohetkellä tai onko autossa ollut männän vaurio jo kaupantekohetkellä.

Todistajia l ja S voidaan pitää kokemuksensa perusteella asiantuntijoina. Sekä l:n että S:n kertomuksista on ilmennyt, että auton öljymäärän vähäisyys vaikuttaa kiristimen toimintaan ja altistaa ketjun pois hyppäämiselle. Heidän kertomansa mukaan kylmällä säällä riittävän öljynmäärä merkitys kasvaa. Kumpikin mainittu todistaja on tehnyt vauriohavaintoja männistä otetuista valokuvista. S:n mukaan vaurio viittaa siihen, että männät ovat käyneet kuivina, liian vähäisen öljymäärän vuoksi.

Kirjallisena todisteena esitetystä Laakkosen laskusta ilmenee, että moottorin öljymäärä on ollut minimissä. l:n kertomuksesta on ilmennyt mahdollisuus, että heidän korjaamollaan on lisätty öljyä ennen auton korjaamista. A:n ja K:n kertomuksista on ilmennyt, että auton rikkoonnuttua auto on hinattu suoraan tutkittavaksi Laakkoselle. Asiassa on tullut selvitetyksi, että auton vaurioitumishetkellä öljyn määrä on ollut minimissä. Kertomuksista on ilmennyt, että auto on ollut pääasiassa K:n ajossa. K ei ole varmuudella muistanut, onko hän autoa ajaessaan tarkistanut auton öljyn määrää.

Autolla on ajettu myynti-ilmoituksen laatimisen ja rikkoontumisen välillä yli 6.000 kilometriä. Kantajan mukaan autolla on ajettu noin 3.700 kilometriä. Todistelusta ilmenneen perusteella autoon on tullut lisätä moottoriöljyä tänä aikana.

Lisäksi ottaen huomioon todistajien l ja S kertomuksista ilmennyt vaurion syntymiseen kuluvasta ajasta, käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että autossa olisi ollut kaupan tekohetkellä virhettä.

Edellä lausutuin perustein asiassa on jäänyt näyttämättä, että kaupan kohteessa olisi ollut virhe. Näin ollen kantajan kannevaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus

Koska kantajan kanne on hylätty, kantaja on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaajan esittämiä oikeudenkäyntikuluja [2.400 euroa] on pidettävä kohtuullisina.

  • Hovioikeuden valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.12.2019.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.