Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

30.4.2024 11.40 Hovioikeus: Laajennettu lähestymiskielto voitiin määrätä myös alle 15-vuotiaalle

Hovioikeus: Laajennettu lähestymiskielto voitiin määrätä myös alle 15-vuotiaalle

Asiassa oli kysymys siitä, voidaanko alle 15-vuotias määrätä lähestymiskieltoon ja voidaanko kielto määrätä rikoksen tai sen uhan perusteella. Mikäli voidaan, oli asiassa arvioitava lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ja tuleeko lähestymiskielto määrätä perusmuotoisena vai laajennettuna. (Vailla lainvoimaa 30.4.2024)

Itä-Suomen hovioikeus 29.4.2024

Tuomio Nro 224
Diaarinumero R 24/125
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Päijät-Hämeen käräjäoikeus 12.12.2023 nro 23/596
Asia Laajennettu lähestymiskielto
Valittaja B
Vastapuolet 
S
VS S:n huoltajana
MS S:n huoltajana
Kuultavat 
Hämeen poliisilaitos
Itä-Suomen syyttäjäalue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lastensuojelu
LR B:n huoltajana
BR B:n huoltajana

Valitus

B on vaatinut, että laajennettua lähestymiskieltoa koskeva hakemus hylätään ja laajennettu lähestymiskielto kumotaan tai lähestymiskieltoa ei ainakaan määrätä laajennettuna.

B on 12-vuotias lapsi. Lähestymiskiellon määrääminen alaikäiselle ei ole mahdollista tai sen määrääminen on ainakin epäselvää. Joka tapauksessa lähestymiskiellon määrääminen ei ole ensisijainen toimi tai ratkaisu tilanteeseen.

B ei ole henkilö, joka on esittänyt uhkauksia tai potkinut ovea koulun wc-tiloissa. B on ollut vain paikalla, mutta hän ei ollut osallistunut tapahtumiin millään tavalla. Kauppakeskuksessa B on halunnut ainoastaan jutella S:n kanssa. S on voinut ymmärtää B:n sanomisen väärin. B ei ollut se, joka oli kuvannut tilannetta. S:n kotipihalle on menty palauttamaan S:n housut, mutta ei B:n aloitteesta.

B on tuolloin puhunut ainoastaan S:n vanhemmille ja poliisille asiattomasti. B on laittanut S:lle ainoastaan yhden viestin. Nuorisoviestiryhmässä käytyä keskustelua ei ole voitu osoittaa B:n käymäksi. B:n mukaan joka tapauksessa häirintä ei ole ollut pitkäkestoista ja jatkuvaa, vaan kysymys on yksittäisistä tilanteista, jota ovat johtuneet B:n puutteellisesta arviointikyvystä. B ei ole jatkanut uhkailuja tai muutakaan häiritsevää toimintaa S:n kotipihan tapahtumien jälkeen. B on ollut yhteydessä S:ään ainoastaan sen osalta, että asia pitäisi sopia. B on pyytänyt muitakin nuorisoryhmän jäseniä jättämään S rauhaan.

Lähestymiskieltoa ei ole perusteita määrätä ainakaan laajennettuna, koska B ei ole esittänyt uhkauksia, että S:ää tullaan etsimään hänen nykyiseltä koulultaan. Ei ole todennäköistä, että häirintä tulisi jatkumaan.

Vastaukset

S on vastustanut muutosvaatimuksia.

Lähestymiskiellon määrääminen alle 15-vuotiaalle on mahdollista. S:n huoltajat ovat pyrkineet selvittämään tilannetta ensisijaisesti muilla keinoilla. Lähestymiskiellon hakeminen on ollut viimesijainen keino tilanteen ratkaisemiseksi.

B:n häirinnän vuoksi S ei ole voinut käydä koulua normaalisti ja S on joutunut vaihtamaan tämän vuoksi koulua turvallisen koulunkäynnin turvaamiseksi. B on ollut häirinnässä keskeinen henkilö. Tätä osoittaa se, että häirintä on loppunut B:n lastensuojelullisten toimenpiteiden vuoksi. WC-tiloissa tapahtunut häirintä on ollut vakava. WC:n ovea oli rikottu ja tilanne oli rauhoittunut vasta kun poliisipartio oli tullut paikalle. Kauppakeskuksessa tapahtunut tilanne on myöskin ollut uhkaava. S oli joutunut hakeutumaan turvaan kauppakeskuksen henkilökunnan luokse. Tilanteeseen oli jouduttu kutsumaan vartijat. S ei ole voinut poistua kauppaliikkeestä normaalia reittiä tai ilman vanhempaansa. B on tuossakin tilanteessa lausunut uhkauksia myös S:n isälle. B ei ole osannut rajoittaa käyttäytymistään myöskään ulkopuolisten aikuisten, vartijoiden tai huoltajan läsnä ollessa. B:llä ei ole ollut S:n housuja, jotka olisi tullut palauttaa. Kotipihalle tuleminen ei ole ollut tarpeellista. B:n käyttäytyminen pihalla on ollut niin uhkaavaa, että paikalle on jouduttu kutsumaan poliisit. B ei ole totellut poliisin käskyä poistua pihalta, vaan hänet on jouduttu poistamaan poliisien toimesta. B on poliisien ja huoltajien kuullen uhkaillut tilanteessa S:ää. S:ään on kohdistettu uhkailua myös uudessa koulussa, minkä vuoksi koulussa on jouduttu turvautumaan erikoisjärjestelyihin S:n turvallisuuden takaamiseksi. Tapahtumista on tehty rikosilmoituksia poliisille ja asiaa on myös muutoin selvitelty. B:n kanssa on käyty keskusteluja koulun, huoltajien, poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. Tästä huolimatta B on jatkanut yhteydenottoja S:ään viranomaisille antamistaan vakuutuksista huolimatta. Lähestymiskiellon määrääminen laajennettuna ei rajoita kohtuuttomasti B:n liikkumisvapautta.

V ja MS ovat vastustaneet muutosvaatimuksia. S:t ovat viitanneet S:n antamaan vastaukseen.

- - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut
Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko alle 15-vuotias määrätä lähestymiskieltoon ja voidaanko kielto määrätä rikoksen tai sen uhan perusteella. Mikäli voidaan, on asiassa arvioitava lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ja tuleeko lähestymiskielto määrätä perusmuotoisena vai laajennettuna.

Lähestymiskiellon määrääminen alle 15-vuotiaalle

Lähestymiskiellosta annetun lain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto.

Rikoslain 3 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen.

Alle 15-vuotias lapsi ei voi tehdä rikosta rikosoikeudellisessa merkityksessä. Alle 15-vuotiaiden tekemiä rangaistavaksi säädettyjä tekoja kutsutaan lainsäädännössä rikollisiksi teoiksi. Näin ollen lähestymiskieltolain 1 §:n 1 momentin vaatimus rikoksesta tai rikoksen uhan torjumisesta ei voi alle 15-vuotiaiden kohdalla täyttyä.

Näin lisättynä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että lähestymiskielto voidaan määrätä alle 15-vuotiaalle ainoastaan muun vakavan häirinnän perusteella. Hovioikeus hyväksyy myös käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että muun vakavan häirinnän on katsottava alle 15-vuotiaiden kohdalla sisältävän myös henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tunnusmerkistön täyttävät teot.

Lisäksi hovioikeus toteaa lähestymiskiellon määräämisestä alle 15-vuotiaalle seuraavaa.

Lähestymiskieltolain 2 a §:n mukaan lähestymiskiellon määräämisen yhtenä arviointiedellytyksenä on myös asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet. Lain esitöissä (HE 41/1998 vp, s.17) olosuhteiden merkityksestä mainitaan ainoastaan asianosaisten väliset suhteet ja se, miten kiellon määrääminen vaikuttaisi osapuolten lasten huoltoon tai tapaamisoikeuteen.

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista 3 artiklan 1 kohdan mukaan kaikissa tuomioistuinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Saman yleissopimuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaan lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on taattava oikeus vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Hovioikeus toteaa, että lähestymiskiellon määräämistä koskevassa asiassa henkilöiden olosuhteita arvioitaessa on myös kieltoon haettavan alaikäisen kohdalla otettava huomioon lapsen etu. Hovioikeus katsoo, että keskeinen kriteeri kieltoa harkittaessa on alle 15-vuotiaiden kohdalla lapsen ikä ja kehitystaso sekä tämän kyky ymmärtää kieltoon määräämisen peruste ja kiellon oikeudellinen luonne. Näin ollen se, voidaanko lähestymiskielto määrätä alle 15-vuotiaalle, riippuu hänen kyvystään ymmärtää menettelynsä tosiasiallinen ja oikeudellinen luonne ja hänelle määrättävän kiellon tarkoitus.

Lähestymiskiellon määräämisen edellytysten arviointi

Sovellettavat säännökset on selostettu käräjäoikeuden tuomion sivulla 2.

M ja VS ovat kertoneet tapahtumista asiaan vaikuttavilta osin kuten heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty.

MS on hovioikeudessa lisäksi kertonut, että S oli kuullut, että hänet tullaan hakemaan uudesta koulusta hakattavaksi. MS on joutunut olemaan turvaamassa tyttärensä koulunkäyntiä uudessa koulussa, mistä on aiheutunut poissaoloa töistä. Nyt ennen hovioikeuden pääkäsittelyä S oli saanut sosiaalisessa mediassa kyselyn, aikoiko hän osallistua tulevaan oikeudenkäyntiin. Tapahtumia oli pyritty selvittelemään vanhempien, veljen, poliisin sekä lastensuojelun kanssa tuloksetta. Heitä oli kehotettu ankkuripoliisin ja lastensuojelun toimesta hakemaan lähestymiskieltoa.

Hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoo selvitetyksi, että S:ään on kohdistunut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavoin kolmella eri kerralla suullista uhkaa siitä, että S tullaan ottamaan kiinni ja hakkaamaan. Hovioikeus katsoo B:n osallisuuden tapahtumiin sekä todennäköisyyden, että B jatkaisi menettelyään ilman kieltoa samoin kuin käräjäoikeus.

Tätä arvioita tukee myös se, että B on lähettänyt 18.11.2023 viestin S:n ystävälle, jossa B oli uhannut seurauksilla sen jälkeen, kun hän pääsee kotiin.

Koulun WC-tiloissa tapahtuneessa uhkauksessa on hajotettu WC-tilan ovi. Kauppakeskuksessa tapahtunut uhkaus on konkreettinen ja kolmannessa tilanteessa uhkailuja on tultu esittämään S:ien kotipihalle. Hovioikeus katsoo, että B on vakavasti häirinnyt S:ää sellaisella menettelyllä, jonka merkityksen hän on kyennyt häirinnän vakavuuden ja toistuvuuden perusteella myös itse ymmärtämään. Tätä johtopäätöstä ei ole syytä epäillä, vaikka B ei ole halunnut tulla hovioikeudessa kuulluksi.

Näin lisättynä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun siitä, että B:tä vastaan voidaan määrätä lähestymiskielto muun vakavan häirinnän perusteella.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen siitä, että lähestymiskielto tulee määrätä laajennettuna.

- - -

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 28.6.2024.

Lue myös

Asian ovat ratkaisseet:      
hovioikeudenneuvos Sirpa Pulkkinen
hovioikeudenneuvos Virpi Pääkkönen
asessori Marleena Kolehmainen

Äänestys.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa R 24/125

Hovioikeudenneuvos Virpi Pääkkönen:

Lähestymiskiellon määrääminen alle 15-vuotiaalle

Lähestymiskieltoasia on hakemusasia. Se rinnastuu oikeudelliselta luonteeltaan lähinnä turvaamistoimeen (HE 41/1998 s. 10 ja 12). Vaikka lähestymiskiellon määräämisen perusteena voi olla myös rikos tai sen uhka, ja että lähestymiskiellon rikkomisesta voi seurata rangaistus, ei kiellon määräämisessä ole kysymys kuitenkaan rikosasiasta.

Lähestymiskieltolain 2 a §:n mukaan lähestymiskiellon määräämisen yhtenä arviointiedellytyksenä on myös asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet. Lain esitöissä (HE 41/1998 vp, s.17) olosuhteiden merkityksestä mainitaan ainoastaan, miten kiellon määrääminen vaikuttaisi osapuolten lasten huoltoon tai tapaamisoikeuteen.

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista 3 artiklan 1 kohdan mukaan kaikissa tuomioistuinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Saman yleissopimuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaan lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on taattava oikeus vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Katson, että lähestymiskiellon määräämistä koskevassa asiassa henkilöiden olosuhteita arvioitaessa on myös kieltoon määrättävän alaikäisen kohdalla otettava huomioon lapsen etu. Katson, että keskeinen kriteeri kieltoa harkittaessa on alaikäisen kohdalla lapsen ikä ja kehitystaso sekä tämän kyky ymmärtää kieltoon määräämisen peruste ja kiellon oikeudellinen luonne.

Käräjäoikeus on katsonut, että lähestymiskielto alle 15-vuotialle voidaan määrätä ainoastaan muun vakavan häirinnän perusteella, koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan, ja että muu vakava häirintä sisältää myös lähestymiskieltolain 2 luvun 1 §:n mukaiset henkeen, terveyteen, vapauteen ja rauhaan kohdistuvan rikoksen tunnusmerkistön täyttävät teot. Tämän vuoksi arvioin seuraavaksi estääkö rangaistusvastuun puuttuminen lähestymiskiellon määräämisen alle 15-vuotiaalle. Siitä sisältääkö lähestymiskieltolaissa tarkoitettu muu vakava häirintä rikoksen tai sen uhan täyttävät teot lausun jäljempänä.

Lähestymiskiellon rikkomisesta on säädetty rangaistus rikoslain 16 luvun 9 a §:ssä. Lain 5 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen. Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 44/2002 vp, s. 47) mukaan vaikka alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten selvittely ei ole tarpeen syytetoimien aikaansaamiseksi heidän osaltaan, antaa laki mahdollisuuden myös lasten tekojen tutkinnan muista syistä. Esitutkintalain 3 luvun 5 §:ssä säädetään alle 15-vuotiaan rikollisen teon tutkinnasta sekä sen tarkoituksesta ja tavoitteista. Esitutkinta voidaan toimittaa alle 15-vuotiaan osalta menettämisseuraamusten edellytysten tai lastensuojelutoimenpiteiden taikka muiden epäillyn etuihin liittyvien tarpeiden selvittämiseksi sekä asianomistajan pyynnöstä omaisuuden takaisin saamiseksi tai vahingonkorvausvastuun toteuttamiseksi. Koska alle 15-vuotias voi olla rikollisen teon tutkinnan kohteena muun kuin rangaistusvastuun toteuttamisen vuoksi katson, ettei pelkkä rikosoikeudellisen rangaistusvastuun puuttuminen estä alle 15-vuotiasta määräämästä lähestymiskieltoon myöskään henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan vuoksi. Näin ollen harkittaessa sitä, voidaanko lähestymiskielto määrätä alle 15-vuotiaalle, riippuu hänen kyvystään ymmärtää menettelynsä tosiasiallinen ja oikeudellinen luonne ja hänelle määrättävän kiellon tarkoitus myös silloin, kun kiellon perusteena on rikos tai sen uhka.

Lähestymiskiellon määräämisen edellytysten arviointi

Katson enemmistön tavoin selvitetyksi, että B on menetellyt hakemuksessa väitetyin tavoin ja että B jatkaisi menettelyä ilman kiellon määräämistä. Katson, että B on uhannut S:n henkeä, terveyttä ja kotirauhaa sellaisella menettelyllä, jonka merkityksen hän on kyennyt uhkausten vakavuuden ja toistuvuuden perusteella myös itse ymmärtämään. Tätä johtopäätöstä ei ole syytä epäillä, vaikka B ei ole halunnut tulla hovioikeudessa kuulluksi. Näillä perusteilla katson, että B:tä vastaan voidaan määrätä lähestymiskielto henkeen, terveyteen ja kotirauhaan kohdistuvan rikoksen uhan perusteella.

Lähestymiskieltolaissa muuna vakavana häirintänä on pidetty muuta kuin rikoksella uhkaamista kuten pitkän aikaa jatkunut tai tiheästi sattunut yhteyden ottaminen vailla asiallista perustetta tai itsensä uhatuksi tuntevan henkilön seurailu (HE 41/1998 vp, s.17). B:n on näytetty lähettäneen S:lle kirjallisena todisteena esitetyn viestin 3.11.2023. Muita suoria yhteydenottoja S:ään ei ole näytetty tapahtuneen. Katson jääneen näyttämättä, että B olisi lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla muulla tavoin vakavasti häirinnyt S:ää.

Katson enemmistön tavoin, että lähestymiskielto tulee määrätä laajennettuna.

Näillä muutoksilla hyväksyn käräjäoikeuden johtopäätöksen B:n määräämisestä laajennettuun lähestymiskieltoon.

- - -


Kirjoita Edilexiin

Juridiikan kirjat, koulutukset ja verkkopalvelut

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.