Siirry mietintöön

VaVM 41/2006 vp - HE 122/2006 vp , HE 265/2006 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 15 päivänä syyskuuta 2006 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2007 (HE 122/2006 vp).

Lisäksi eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 2006 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan vuoden 2007 talousarvioesitystä täydentävän hallituksen esityksen ( HE 265/2006 vp ).

Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa esityksistä yhteisen mietinnön.

Talousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat 25.10.2006 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyt talousarvioaloitteet

TAA 1/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seurantalojen ja työväentalojen ylläpitokustannuksiin 29.80.50

TAA 2/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Nuorisoseuramuseon toiminnan kehittämiseen 29.80.50

TAA 3/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Eteläpohjalaisten Spelien järjestelyjen avustamiseen 29.80.52

TAA 4/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Ojajärven kunnostamiseen Alajärven Luoma-aholla 30.50.77

TAA 5/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Paalijärven kunnostamiseen Alajärven Paalijärven kylässä 30.50.77

TAA 6/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Ähtävänjoen vesistön kunnostamiseen ja palauttamiseen lohivesistöksi 30.50.77

TAA 7/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Alajärven Luoma-aholla kantatiellä 68 ja Luomantiellä 31.24.21

TAA 8/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Lappajärven Itäkylässä kantatiellä 68 31.24.21

TAA 9/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Länsirannantien (maantie 711) peruskorjaamiseen välillä Söyringin risteys Lappajärvellä ja Kurejoki Alajärvellä 31.24.21

TAA 10/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17253 peruskorjaamiseen Myllymäenkylän ja Vehunkylän välillä Ähtärissä ja Soinissa 31.24.21

TAA 11/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17783 peruskorjaamiseen Tyynismaan ja Viinikan välillä Kortesjärvellä ja Kauhavalla 31.24.21

TAA 12/2006 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rannantien peruskorjaukseen Evijärvellä 31.24.21

TAA 13/2006 vp Eero Akaan-Penttilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen marsalkka Mannerheimin elämästä kertovan elokuvan toteuttamiseen 29.80.52

TAA 14/2006 vp Eero Akaan-Penttilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen 33.32.30

TAA 15/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen harkinnanvaraiseen valtionapuun Pirkanmaan kunnille 26.97.34

TAA 16/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen Komediateatterin valtionosuuteen 29.90.31

TAA 17/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pentinkulman päiville 29.90.33

TAA 18/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen alueellisiin investointeihin perustienpidon tason säilyttämiseksi 31.24.21

TAA 19/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

TAA 20/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tieosuudella Orivesi—Hirsilä 31.24.21

TAA 21/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 3 pohjoisosan parannukseen 31.24.21

TAA 22/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 9 parannuksen toiseen vaiheeseen tieosuudella Tampere—Orivesi 31.24.78

TAA 23/2006 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen korottamiseen 33.32.30

TAA 24/2006 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kuntien palvelutuotannon turvaamiseen 26.97.31

TAA 25/2006 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Saariston Rengastien kehittämiseen 31.24.21

TAA 26/2006 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen 31.60.63

TAA 27/2006 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle hevostalouden tutkimustoiminnan kehittämiseen 30.20.21

TAA 28/2006 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustoimintaan 30.20.21

TAA 29/2006 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen rataosuudella Turku—Toijala 31.24.21

TAA 30/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Jäteveron korottaminen ja laajentaminen koskemaan teollisuuden yksityisiä kaatopaikkoja 11.10.08

TAA 31/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Crisis Management Initiative ry:n toimintaan 24.99.50

TAA 32/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen pääkaupunkiseudun liikennemelun torjuntaan 31.24.21

TAA 33/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäistyön koordinointiin 33.01.63

TAA 34/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien aiheuttamiin kustannuksiin 33.18.60

TAA 35/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vammaisten henkilöiden työllistämishankkeiden tukemiseen 34.06.51

TAA 36/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen toimenpideohjelmaan susien suojelemiseksi 35.20.63

TAA 37/2006 vp Sirpa Asko-Seljavaara /kok ym. Määrärahan osoittaminen Merenkulkulaitoksen väylämenojen kattamiseen 31.30.21

TAA 38/2006 vp Sirpa Asko-Seljavaara /kok ym. Määrärahan osoittaminen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lipputukeen 31.60.63

TAA 39/2006 vp Sirpa Asko-Seljavaara /kok ym. Määrärahan osoittaminen sairausvakuutuksen lääkärinpalkkioiden Kelan korvaustaksojen nostamiseen 33.18.60

TAA 40/2006 vp Sirpa Asko-Seljavaara /kok ym. Määrärahan osoittaminen terveydenhuollon toimintayksiköille terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin 33.32.32

TAA 41/2006 vp Eva Biaudet /r ym. Tuloveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.01.01

TAA 42/2006 vp Eva Biaudet /r ym. Määrärahan osoittaminen kansainväliseen kehitysapuun 24.30.66

TAA 43/2006 vp Eva Biaudet /r ym. Määrärahan osoittaminen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenoihin 29.80.28

TAA 44/2006 vp Eva Biaudet /r ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisän yksinhuoltajalisään 33.15.52

TAA 45/2006 vp Eva Biaudet /r ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 46/2006 vp Tuija Brax /vihr ym. Alkoholiveron tuoton lisääminen 11.08.04

TAA 47/2006 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen tuomioistuinten toimintamenoihin 25.10.23

TAA 48/2006 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Kriminaalihuoltolaitoksen toimintaan 25.50.21

TAA 49/2006 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vankeinhoidon kustannuksiin 25.50.21

TAA 50/2006 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin 29.80.31

TAA 51/2006 vp Arto Bryggare /sd Määrärahan osoittaminen nuorisoliikunnan edellytysten parantamiseen 29.90.50

TAA 52/2006 vp Arto Bryggare /sd Määrärahan osoittaminen Kehä I:n itäisen osan parantamiseen 31.24.78

TAA 53/2006 vp Arto Bryggare /sd Määrärahan osoittaminen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 54/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen naisten alueellisten resurssikeskuksien perustoimintaan 26.98.43

TAA 55/2006 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.21

TAA 56/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen pienten oppimisympäristöjen virtuaaliopetusmahdollisuuksien kehittämiseen 29.01.21

TAA 57/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen kotikoulujen tai vastaavien opetukseen 29.10.21

TAA 58/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen kyläkoulujen oppimisympäristöjen kehittämiseen 29.10.21

TAA 59/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen ja kirjastoautojen asiakaspäätteisiin sekä nopeiden verkkoyhteyksien hankintaan 29.80.30

TAA 60/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin 29.80.30

TAA 61/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen paikalliskulttuurin keskuksille 29.80.30

TAA 62/2006 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin 29.80.34

TAA 63/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 30.10.63

TAA 64/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen petovahinkojen omavastuuosuuksien kattamiseen 30.40.42

TAA 65/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan kehittämiseen Joensuussa 30.60.21

TAA 66/2006 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Määrärahan osoittaminen tasoylikäytävien poistamiseen rataosuudella Parikkala—Joensuu 31.40.21

TAA 67/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen yöjunaliikenteen palauttamiseen Pohjois- ja Itä-Suomeen 31.60.65

TAA 68/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen biopolttoaineiden käyttöönottoon liittyviin demonstraatioprojekteihin 32.60.50

TAA 69/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 70/2006 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen lähiruoan käytön lisäämiseen tarvittavaan koulutukseen 33.53.50

TAA 71/2006 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 72/2006 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Määrärahan osoittaminen kuvataiteen perusopetukseen kuvataidekouluissa Etelä-Suomen läänin alueella 29.10.30

TAA 73/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen taiteen perusopetuksen harkinnanvaraiseen valtionavustukseen 29.10.30

TAA 74/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen taiteen perusopetuksen rahoittamiseen 29.10.30

TAA 75/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen taiteen perusopetusta antavien lasten ja nuorten kuvataidekoulujen tuntiperusteiseen valtionosuuteen 29.10.30

TAA 76/2006 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kesälukioseura ry:n kesälukiotoimintaan 29.10.51

TAA 77/2006 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 29.40.25

TAA 78/2006 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Määrärahan osoittaminen alueellisen meriarkeologin viran perustamiseen Turkuun 29.80.24

TAA 79/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen jäänmurtaja Tarmon hoitokustannuksiin 29.80.24

TAA 80/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen Museoviraston neljän aluetoimiston toimintaan 29.80.24

TAA 81/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen Suomen Kansallismuseon toimintamenoihin 29.80.24

TAA 82/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen Suomen Merimuseon muuttokustannuksiin 29.80.24

TAA 83/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen Suomen Merimuseon toimintamenoihin 29.80.24

TAA 84/2006 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Määrärahan osoittaminen kirjastojen asiakaspäätteisiin ja laajakaistayhteyksiin 29.80.30

TAA 85/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen tupakkaveron arvioidun tuoton lisäämiseen 11.08.01

TAA 86/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen alkoholijuomaveron arvioidun tuoton lisäämiseen 11.08.04

TAA 87/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 29.01.51

TAA 88/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan korotukseen 29.70.55

TAA 89/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen liikuntajärjestöille 29.90.50

TAA 90/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen maataloustutkimukseen 30.20.21

TAA 91/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 30.20.40

TAA 92/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen Varsinais-Suomessa 32.30.45

TAA 93/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31

TAA 94/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen energiatukeen 32.60.40

TAA 95/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen kotipalveluiden lisäämiseen 33.32.30

TAA 96/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 97/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen päihteiden käyttäjien hoitokustannuksiin 33.92.50

TAA 98/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen starttirahan lisäämiseen 34.06.51

TAA 99/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen vesistöjen kunnostukseen 35.10.77

TAA 100/2006 vp Merikukka Forsius /vihr Määrärahan osoittaminen koulupudokkaiden tukihenkilötoimintaan 29.10.25

TAA 101/2006 vp Merikukka Forsius /vihr Määrärahan osoittaminen ratayhteyden suunnitteluun välille Leppävaara—Espoon keskus—Nummela—Lohja 31.40.78

TAA 102/2006 vp Merikukka Forsius /vihr ym. Määrärahan osoittaminen adoptiovanhempien vanhempainrahakauden pidentämiseen 33.18.60

TAA 103/2006 vp Merikukka Forsius /vihr ym. Määrärahan osoittaminen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan minimitason korotukseen 33.18.60

TAA 104/2006 vp Christina Gestrin /r ym. Energiaveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.08.07

TAA 105/2006 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen ruotsinkielisten lastentarhanopettajien koulutukseen 29.50.21

TAA 106/2006 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen avustuksen maksamiseen Suomen Ammattikalastajaliitolle 30.40.51

TAA 107/2006 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen vesistö- ja vesihuoltotöihin 30.50.77

TAA 108/2006 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen vanhempainrahakauden pidentämiseen 33.18.60

TAA 109/2006 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen ruotsinkieliselle Tolvis-hoitokodille 33.32.30

TAA 110/2006 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 111/2006 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen kasvihuone-elinkeinon kehittämiseen 30.20.46

TAA 112/2006 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen perustieverkon kehittämiseen 31.24.21

TAA 113/2006 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7390 ja paikallistien 17903 peruskorjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 114/2006 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 748 Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 115/2006 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7430 uuteen tielinjaukseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 116/2006 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille maantien 7450 peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 117/2006 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen turkistarhayrittäjien lomituspalveluihin 33.57

TAA 118/2006 vp Nils-Anders Granvik /r Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien loman pidentämiseen 33.57.40

TAA 119/2006 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen Merten talo ‐hankkeen suunnitteluun Mustasaaressa 35.99.65

TAA 120/2006 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen EVO-rahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen 33.32.33

TAA 121/2006 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen korotetun palkkatuen myöntämiseen sosiaalisille yrityksille 34.06.51

TAA 122/2006 vp Susanna Haapoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Yrittäjäopiston perusrahoitukseen 29.30.31

TAA 123/2006 vp Susanna Haapoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen 29.80.52

TAA 124/2006 vp Susanna Haapoja /kesk Määrärahan osoittaminen Pahkakankaantien peruskorjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 125/2006 vp Susanna Haapoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Raparannan ja Kauhajärven välisen tien peruskorjaukseen Kauhavalla 31.24.21

TAA 126/2006 vp Susanna Haapoja /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien Räyrinki—Itäkylä peruskorjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 127/2006 vp Susanna Haapoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seututien 723 liikenneturvallisuuden parantamiseen Ylihärmässä 31.24.21

TAA 128/2006 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen keskikaiteella ja ohituskaistalla varustettujen tieosuuksien sekä teiden piennaralueiden lisäämiseen ja suunnitteluun 31.24.21

TAA 129/2006 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen meluesteiden rakentamiseen Sipoossa ja Veikkolassa 31.24.21

TAA 130/2006 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen taukopaikkojen suunnitteluun, ylläpitämiseen ja rakentamiseen 31.24.21

TAA 131/2006 vp Heidi Hautala /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen 24.30.66

TAA 132/2006 vp Heidi Hautala /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Suomen sukukansojen suomen kielen opetuksen tukemiseen 29.01.25

TAA 133/2006 vp Heidi Hautala /vihr ym. Määrärahan osoittaminen suojattujen teosten tekijöille maksettaviin lainauskorvauksiin 29.01.26

TAA 134/2006 vp Heidi Hautala /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Vantaalle sijoittuvan kehäradan suunnittelun käynnistämiseen 31.40.78

TAA 135/2006 vp Heidi Hautala /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Kerava—Lahti-oikoradan henkilöliikenteen kehittämiseen 31.60.63

TAA 136/2006 vp Heidi Hautala /vihr ym. Määrärahan osoittaminen terveyden edistämiseen 33.53.50

TAA 137/2006 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen Jurvan kunnan keskustan tiejärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen 31.24.21

TAA 138/2006 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 44 peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Äetsä 31.24.21

TAA 139/2006 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 661 parantamiseen valtatielle 8 asti tieosuudella Isojoki—Kuvaskangas 31.24.21

TAA 140/2006 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 274 peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä Kauhajärvi—Karvia 31.24.21

TAA 141/2006 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seututien 6700 peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Karvia 31.24.21

TAA 142/2006 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen Säntintien peruskorjaukseen Kurikassa välillä kantatie 67—maantie 6900 31.24.21

TAA 143/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen passinantolaitteiden sijoittamiseksi eräisiin kunniakonsulaatteihin 24.01.21

TAA 144/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Porvoon kihlakunnan poliisitoimeen 26.75.21

TAA 145/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Itä-Uudenmaan osaamiskeskittymien ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen 26.98.43

TAA 146/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen osaamiskeskusrahoitukseen Itä-Uudellemaalle 26.98.43

TAA 147/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen alhaisen koulutustason maakuntien ammattikorkeakoulutoiminnan kehittämiseen 29.20.30

TAA 148/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.50.31

TAA 149/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Kilpilahden uusien tieyhteyksien rakentamiseen 31.24.21

TAA 150/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Porvoon saaristotien rakentamiseen 31.24.21

TAA 151/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

TAA 152/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen 31.60.64

TAA 153/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 154/2006 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomenlahden öljyntorjunnan valmius- ja osaamiskeskuksen perustamiseen 35.10.27

TAA 155/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen vesistöjen ja Itämeren suojeluun 35.10.63

TAA 156/2006 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Vanhan Porvoon rakennusten ja ympäristön säilyttämiseen 35.20.64

TAA 157/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 158/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen poliisin virkojen täyttämiseen 26.75.21

TAA 159/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen erityisopetukseen 29.10.30

TAA 160/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen koulujen laajennusinvestointien tukemiseen 29.10.34

TAA 161/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen vanhusten hoidon parantamiseen 29.50.21

TAA 162/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen maatalouden neuvontatoimintaan 30.10.50

TAA 163/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen maatilatalouden rakenteen kehittämiseen 30.20.61

TAA 164/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen hyljekorvausten maksamiseen 30.40.42

TAA 165/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen kestävän puuntuotannon turvaamiseen 30.60.44

TAA 166/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Haaran paikallistien peruskorjaukseen Loimaalla 31.24.21

TAA 167/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen ns. HAKU-tien rakentamiseen välillä Aura—Mynämäki—Mietoinen 31.24.21

TAA 168/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Heinäsuon tien perusparantamiseen ja päällystystyöhön Halikossa 31.24.21

TAA 169/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Kyrön ja Pöytyän välisen tien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 170/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 12287 kunnostamiseen ja päällystämiseen Liedossa 31.24.21

TAA 171/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Rahin ja Riihimaan paikallisteiden päällystyshankkeisiin Kustavissa 31.24.21

TAA 172/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen tiestön kunnostamiseen ja ylläpitoon Turun tiepiirissä 31.24.21

TAA 173/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille Sauvo—Pyhäloukas-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 174/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille Seijaisten paikallistien päällystämiseen 31.24.21

TAA 175/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Halikon ja Kemiön välisen Kokkilan lossin korvaavan tieyhteyden suunnittelun aloittamiseen 31.24.78

TAA 176/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen Kustavin ja Lokalahden välille 31.24.78

TAA 177/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Loimaa—Somero—Helsinki rakentamiseen 31.24.78

TAA 178/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen välillä Turku—Pori 31.24.78

TAA 179/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 9 turvallisuuden parantamiseen välillä Turku—valtatie 2 31.24.78

TAA 180/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuun 31.25.50

TAA 181/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen rantaradan Helsinki—Turku oikaisun suunnitteluun 31.40.21

TAA 182/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen rataverkon kunnon parantamiseen 31.40.21

TAA 183/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Kauppa- ja teollisuusministeriön hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenoihin ehdotetun määrärahan poistaminen 32.20.28

TAA 184/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen pienyrityksille biopolttonesteiden kehittämiseen ja markkinoille tuontiin 32.60.27

TAA 185/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen adoptiolasten kotihoidon tuen parantamiseen 33.15.51

TAA 186/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen omaishoitajatyöhön 33.32.30

TAA 187/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.92.59

TAA 188/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.51

TAA 189/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ympäristökeskuksen alueyksikön perustamiseen Turkuun 35.60.21

TAA 190/2006 vp Rakel Hiltunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen pääkaupunkiseutu mukaan lukien 31.60.63

TAA 191/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 192/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.20.31

TAA 193/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen toiminnan vakiinnuttamiseen 29.50.21

TAA 194/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Harjunpää—Ruosniemi 31.24.21

TAA 195/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen Ulvilan keskustaajamassa 31.24.21

TAA 196/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen Leineperin paikallistien 12903 parantamiseen Ulvilassa 31.24.21

TAA 197/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 12887 parantamiseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Finnepäkintie—Massin liittymä 31.24.21

TAA 198/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoituksen lisäämiseen 31.24.21

TAA 199/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 2 rinnakkaistien rakentamiseen välillä Rantavainion teollisuusalue—Haistila 31.24.21

TAA 200/2006 vp Anne Holmlund /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen välillä Turku—Pori 31.24.21

TAA 201/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen rintamalisään 33.21.52

TAA 202/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen lastensuojelun avohuollon tukitoimien lisäämiseen 33.32.30

TAA 203/2006 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen valtionapuun metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille 30.60.42

TAA 204/2006 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen Herajärventien korjaamiseen Joensuussa 31.24.21

TAA 205/2006 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen Ilomantsin Hattuvaaran ja Lieksan Kitsin välisen tien korjaamiseen 31.24.21

TAA 206/2006 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen Kontkalan tien korjaamiseen Liperissä 31.24.21

TAA 207/2006 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille Suvisrannantien korjaamiseen Liperissä ja Outokummussa 31.24.21

TAA 208/2006 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen Kymijoki—Mäntyharju-kanavan suunnittelun aloittamiseen 31.30.78

TAA 209/2006 vp Hannu Hoskonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Joensuu—Ilomantsi perusparantamiseen 31.40.21

TAA 210/2006 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvamaksujen kattamiseen 29.80.51

TAA 211/2006 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtion taiteilija-apurahan korottamiseen 29.80.52

TAA 212/2006 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Muurikkalan paikallistien 14745 kunnostamiseen Miehikkälässä 31.24.21

TAA 213/2006 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 sujuvuuden kehittämiseen välillä Lappeenranta—Luumäki 31.24.21

TAA 214/2006 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 15 kunnostamiseen tieosuudella Kouvola—Tuohikotti 31.24.21

TAA 215/2006 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Imatra—Imatrankoski-kaksoisraiteen rakentamiseen 31.40.78

TAA 216/2006 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Karjalan radan rataosuuden Luumäki—Imatra parantamiseen ja kaksoisraiteen rakentamiseen 31.40.78

TAA 217/2006 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen pienituloisten eläkeläisten ulkopuolisella teetettävän kotitalousvähennykseen kuuluvan työn tukemiseen 33.92.50

TAA 218/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Tuloverokertymän arvioidun tuoton vähentäminen 11.01.01

TAA 219/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Arvonlisäverokertymän arvioidun tuoton lisääminen 11.04.01

TAA 220/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Tupakkaverokertymän arvioidun tuoton lisääminen 11.08.01

TAA 221/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Väkevien alkoholijuomien verokertymän arvioidun tuoton lisääminen 11.08.04

TAA 222/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen 24.30.66

TAA 223/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen tuomioistuinten toimintamenoihin 25.10.23

TAA 224/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 225/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34

TAA 226/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien toimintamenoihin 27.10.21

TAA 227/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuudeksi ja ‐avustukseksi yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 29.10.30

TAA 228/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen valtionosuuteen 29.20.31

TAA 229/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen toimintamenoihin 29.50.21

TAA 230/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin ehdotettujen myöntämisvaltuuksien korottaminen 29.60

TAA 231/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen opintotukeen 29.70.55

TAA 232/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan 29.91.51

TAA 233/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 234/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 235/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen teknologiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 32.20.27

TAA 236/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenoihin 32.20.28

TAA 237/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen kohdennettavien avustuspäätösten lisääminen 32.20.40

TAA 238/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen myönnettäviin lainoihin 32.20.83

TAA 239/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen Finnveran korkotukiin 32.30.42

TAA 240/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Stakesin toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 33.02.21

TAA 241/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen hammaslääkäripalkkioiden Kela-korvausten tason nostamiseen 33.18.60

TAA 242/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen äitiyspäivärahan tason nostamiseen 33.18.60

TAA 243/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen eläkkeensaajan hoitotuen, korotetun hoitotuen ja erityishoitotuen tason korottamiseen 33.19.60

TAA 244/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 33.32.30

TAA 245/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 33.32.33

TAA 246/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalveluiden järjestämiseen 33.57.40

TAA 247/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 33.92.59

TAA 248/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen työvoimapolitiikan vaikuttavuuden tutkimiseen 34.01.21

TAA 249/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.51

TAA 250/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen Suomenlahden öljyntorjuntakeskuksen perustamiseen 35.01.21

TAA 251/2006 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 252/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 29.70.55

TAA 253/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskus Kierikin toiminnan kehittämiseen 29.80.32

TAA 254/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden talteenoton ja käytön edistämiseen 30.20.46

TAA 255/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen pienimuotoisen elintarviketeollisuuden sekä luonnonmarjojen ja sienten kuljetustukeen 30.20.46

TAA 256/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kalaportaiden suunnitteluun Perämereen laskeviin jokiin 30.40.77

TAA 257/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen Ervastin ja Jurmun välisen yhdystien 18779 parantamiseen Taivalkoskella 31.24.21

TAA 258/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylähankkeeseen Taivalkoskella valtatien 20 ja Posiontien varteen 31.24.21

TAA 259/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kuusamon Toranki—Sänkikangas 31.24.21

TAA 260/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen Kollajaniemen (Petäjäkankaan) yhdystien 18775 parantamiseen Pudasjärvellä 31.24.21

TAA 261/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen Liikasenvaarantien peruskorjaukseen Kuusamossa 31.24.21

TAA 262/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen Ruottisenharjun tien (Kongasjärven yhdystie 18763) päällystämiseen ja valaisemiseen Pudasjärvellä 31.24.21

TAA 263/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Sallantien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 264/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 20 leventämiseen Pudasjärvellä välillä Puolangantien risteys—Rovaniementien risteys 31.24.21

TAA 265/2006 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kuusamon lentokentän laajennukseen 31.52.41

TAA 266/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen konkurssiasiamiehen toimiston menoihin ns. harmaan talouden torjumiseksi 25.40.21

TAA 267/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen syyttäjälaitokselle ns. harmaan talouden torjuntaan 25.60.21

TAA 268/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen ammattikalastajille hyljevahinkojen korvaamiseen 30.40.42

TAA 269/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen hylkeenmetsästäjien kouluttamiseen 30.40.50

TAA 270/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen hyljekarkottimien hankintaan Saaristomerellä 30.40.62

TAA 271/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen hylkeenkestävien rysäpyydysten hankintaan 30.40.62

TAA 272/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille teemapakettiin liittyvien investointien toteuttamiseen 31.24.21

TAA 273/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 kunnostamiseen välillä Raisio—Mynämäki 31.24.21

TAA 274/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen 31.24.78

TAA 275/2006 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen rakennusperinnön hoitoon 35.20.64

TAA 276/2006 vp Mikko Immonen /vas Määrärahan osoittaminen vajoavan rakennuskannan uudelleen paalutukseen Turussa 35.20.64

TAA 277/2006 vp Liisa Jaakonsaari /sd ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamiseen 33.32.30

TAA 278/2006 vp Roger Jansson /r ym. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja ‐autolauttojen kilpailuedellytysten turvaaminen 31.32.42

TAA 279/2006 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 44 rakennustöihin Satakunnassa 31.24.21

TAA 280/2006 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 rakennustöihin välillä Pori—Söörmarkku 31.24.21

TAA 281/2006 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen opintorahan korottamiseen 29.70.55

TAA 282/2006 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Tuusulan Koskenmäen kiertoliittymän parantamiseen 31.24.21

TAA 283/2006 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Helsingistä pohjoiseen johtavan pääradan välityskyvyn ja palvelutason parantamiseen 31.40.78

TAA 284/2006 vp Antti Kaikkonen /kesk Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen 33.18.60

TAA 285/2006 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen varusmiesten kotiuttamisrahan maksamiseen 33.28.50

TAA 286/2006 vp Timo Kalli /kesk ym. Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseen 29.70.57

TAA 287/2006 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen alueellisten tutkimuslaitosten rahoitukseen 29.10.21

TAA 288/2006 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän suunnitteluun välillä Tiilivuori—Eurajoen kirkonkylä 31.24.21

TAA 289/2006 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Kortelan ja Unajan välisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Raumalla 31.24.21

TAA 290/2006 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Panelian ja Eurajoen välisen tieyhteyden suunnitteluun 31.24.21

TAA 291/2006 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen liikennevalvontapaikan suunnitteluun 31.24.21

TAA 292/2006 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Rauman meriväylän syventämiseen 31.30.78

TAA 293/2006 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen rataosuudella Rauma—Kokemäki 31.60.63

TAA 294/2006 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen pk-yritysten palvelusetelijärjestelmän käynnistämiseen 32.10.22

TAA 295/2006 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Kansallisen Vesi-Instituutin toiminnan kehittämiseen 32.20.22

TAA 296/2006 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Selkämeren kansallispuiston perustamiseen 35.20.76

TAA 297/2006 vp Bjarne Kallis /kd ym. Ajoneuvoveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.10.07

TAA 298/2006 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toimintaan 29.80.52

TAA 299/2006 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille 30.60.42

TAA 300/2006 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44

TAA 301/2006 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen kyläkauppojen ja kauppa-autojen toiminnan tukemiseen 32.30.45

TAA 302/2006 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen 33.22.56

TAA 303/2006 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen Inkeriläisten ja karjalaisten heimoveteraanien yhdistys ry:n toimintaan 33.22.57

TAA 304/2006 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.22.59

TAA 305/2006 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen maksuttomaan puutiaisaivokuumerokotukseen 33.32.30

TAA 306/2006 vp Ilkka Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen välillä Turku—Pori 31.24.21

TAA 307/2006 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen perusopetuksen laadun parantamiseen Keski-Suomessa 29.10.30

TAA 308/2006 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen koulujen homeongelmien korjaamiseen 29.10.34

TAA 309/2006 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen vahvistamiseen 29.20.31

TAA 310/2006 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen vesistöjen kunnostukseen 30.50.77

TAA 311/2006 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen maantien 637 eli ns. Vihreän väylän kunnostamiseen Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 312/2006 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 313/2006 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen päätieverkon logististen pullonkaulojen poistamiseen Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 314/2006 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen Jyväskylän voimalaitoksen hankesuunnitteluun 32.60.50

TAA 315/2006 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen työsuojelupiirin toiminnan tukemiseen 33.13.21

TAA 316/2006 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen lisähenkilökunnan palkkaamiseksi vanhainkoteihin Keski-Suomessa 33.32.30

TAA 317/2006 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon 33.32.37

TAA 318/2006 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovitukseen Keski-Suomessa 35.10.63

TAA 319/2006 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen Sumiainen—Suolahti-siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77

TAA 320/2006 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen asuntojen korjausavustuksiin Keski-Suomessa 35.30.55

TAA 321/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Ajoneuvoveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.10.07

TAA 322/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kansainvälisen siviilikriisinhallintakeskuksen perustamiseen Keuruulle 24.99

TAA 323/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen tuomioistuinten menoihin 25.10.23

TAA 324/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kihlakuntapalvelujen turvaamiseen Keski-Suomessa 26.07.21

TAA 325/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien yleisten valtionosuuksien indeksitarkistuksiin 26.97.31

TAA 326/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahaan 26.98.43

TAA 327/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen varusmiesten etuuksien parantamiseen 27.10.21

TAA 328/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen Laukaan vankilan suljetun yksikön suunnitteluun 28.60

TAA 329/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen koulutuksen arviointineuvoston toimintamenoihin 29.01.22

TAA 330/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen oppimis- ja innovaatioverkoston (OPTIIMI) toteuttamiseen 29.10.21

TAA 331/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien sivistystoimen valtionosuuksien indeksitarkistuksiin 29.10.30

TAA 332/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.20.31

TAA 333/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Keuruun Iso Kirja ‐kansanopiston rakennushankkeeseen 29.30.50

TAA 334/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kristillisten lehtien tukemiseen 29.80.50

TAA 335/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.91.50

TAA 336/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen maaseudun elinkeinoneuvontaan 30.10.50

TAA 337/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen valtionapuna 4H-toimintaan 30.10.55

TAA 338/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Pihtiputaan Mummon maaseutu- ja digitoiminnan tukemiseen 30.10.63

TAA 339/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen Maatilatalouden kehittämisrahastoon 30.20.61

TAA 340/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen virtaavien vesien kunnostustöihin 30.50.22

TAA 341/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden ja energiapuun korjuun tukemiseen 30.60.44

TAA 342/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Valtion osakemyynti- ja osinkotulojen käyttö liikenneinvestointeihin 31.24

TAA 343/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen meluesteiden rakentamiseen tieosuudelle Jyväskylä—Vaajakoski 31.24.21

TAA 344/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Uurainen—Kintaus-maantien perusparannuksen loppuun saattamiseen 31.24.21

TAA 345/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen valtatien 4 perusparantamiseen 31.24.78

TAA 346/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen valtatien 13 parantamiseen välillä Huutomäki—Kyyjärvi 31.24.78

TAA 347/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 348/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon 31.60.63

TAA 349/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen seutukuntien verkostoituneeseen vammaispalvelumalliin Keski-Suomessa 33.01.63

TAA 350/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kehtorahan maksamiseen alhaisen syntyvyyden kunnissa 33.15

TAA 351/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen tasokorotukseen 33.19.60

TAA 352/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen lähetystyötä tekevien eläketurvan budjettiperusteiseen parantamiseen 33.19.60

TAA 353/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien indeksitarkistuksiin 33.32.30

TAA 354/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien lomituspalveluihin 33.57.40

TAA 355/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten aloitteellisuuden tukemiseen 34.06.51

TAA 356/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Muuttoavustukseen osoitetun määrärahan poistaminen 34.06.51

TAA 357/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen tulva- ja myrskyvahinkorahaston peruspääomaan 35.10

TAA 358/2006 vp Saara Karhu /sd ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen teknillisen yliopiston laserteknologian ja optoelektroniikan rahoitukseen 29.50.21

TAA 359/2006 vp Marjukka Karttunen /kok Määrärahan osoittaminen ulkoasiainministeriön konsuliasiain osastolle mm. lapsikaappaustapausten käsittelyn parantamiseen 24.01.21

TAA 360/2006 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten liikennekasvatuksen parantamiseen 29.01.23

TAA 361/2006 vp Marjukka Karttunen /kok Määrärahan osoittaminen ns. Keulakuvahylyn keulakuvakopion ja infotaulun hankkimiseksi merenalaiseen puistoon 29.80.24

TAA 362/2006 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämistoimintaan 31.01.21

TAA 363/2006 vp Marjukka Karttunen /kok Määrärahan osoittaminen Tiehallinnon pohjavesisuojausohjelman edistämiseen 31.24.21

TAA 364/2006 vp Marjukka Karttunen /kok Määrärahan osoittaminen Merenkulkulaitokselle väylien kehittämiseen ja kunnossapitoon 31.30.21

TAA 365/2006 vp Marjukka Karttunen /kok Määrärahan osoittaminen veneilyn turvallisuuskoulutukseen 31.30.21

TAA 366/2006 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Pro Saaristomeri -toiminnan vakinaistamiseen 35.60.21

TAA 367/2006 vp Tatja Karvonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämiseen 29.10.30

TAA 368/2006 vp Tatja Karvonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Funet-verkon hankkimiseen Rovaniemen ja Sodankylän välille 29.50.22

TAA 369/2006 vp Tatja Karvonen /kesk Määrärahan osoittaminen opintorahan huoltajakorotukseen 29.70.55

TAA 370/2006 vp Tatja Karvonen /kesk Määrärahan osoittaminen YHTS:n vuokrakuluihin 29.70.58

TAA 371/2006 vp Jyrki Kasvi /vihr Määrärahan osoittaminen keskusrikospoliisin teknisen asiantuntijapalvelun tietotekniikkarikosyksikölle 26.75.21

TAA 372/2006 vp Jyrki Kasvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutukseen 29.20.31

TAA 373/2006 vp Jyrki Kasvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen perusrahoitukseen 29.50.21

TAA 374/2006 vp Jyrki Kasvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen mielenterveystyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen 33.53.50

TAA 375/2006 vp Jyrki Katainen /kok ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 376/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen huumausainerikollisuuden tutkimiseen 26.75.21

TAA 377/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisrahaan 26.98.43

TAA 378/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien lisäämiseen 29.10.30

TAA 379/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen Lahdessa 29.10.30

TAA 380/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen koulujen homeongelmien korjaamiseen 29.10.34

TAA 381/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen rakennusten terveellisyyteen liittyvän koulutuksen kehittämiseen 29.20.21

TAA 382/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.20.31

TAA 383/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan 29.40.25

TAA 384/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen yliopistokeskusten toiminnan turvaamiseen 29.50.22

TAA 385/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen Museoviraston Hämeenlinnan aluetoimipisteen toiminnan turvaamiseen 29.80.24

TAA 386/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen kansalaisjärjestöjen kulttuuritoiminnan tukemiseen 29.80.33

TAA 387/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen maaseudun rakenteen kehittämiseen 30.20.61

TAA 388/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen maaseudun vesihuoltoavustuksiin 30.50.31

TAA 389/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44

TAA 390/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen kantatien 54 parantamiseen välillä Tammela—Hollola 31.24.21

TAA 391/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen Kopsuontien peruskorjauksen jatkamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 392/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen Käkisalmen sillan suunnitteluun Asikkalassa 31.24.21

TAA 393/2006 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa 31.24.21

TAA 394/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen valtateiden 10 ja 12 parantamiseen välillä Hämeenlinna—Lahti 31.24.21

TAA 395/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 24 parantamiseen välillä Lahti—Vääksy 31.24.21

TAA 396/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen yksityisteiden valtionapuun 31.25.50

TAA 397/2006 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen junien kaukoliikenteen ostoon 31.60.65

TAA 398/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen 32.30.45

TAA 399/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen lasten edunvalvonnan kehittämiseen 33.32.30

TAA 400/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen potilasturvallisuuden kehittämiseen vanhainkodeissa 33.32.30

TAA 401/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin 33.32.30

TAA 402/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen muutosturvaresurssien ohjaamiseen työvoimatoimistoille 34.06.21

TAA 403/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen kesätyöntekijöiden työhön perehdyttämiseen 34.06.51

TAA 404/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten tukemiseen Päijät-Hämeessä 34.06.51

TAA 405/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien palveluneuvontakokeilun jatkamiseen Päijät-Hämeessä 34.07.63

TAA 406/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen seudullisten yhdysvesijohtojen ja siirtoviemäreiden sekä pohjavesien suojelemiseen Kanta-Hämeessä 35.10.77

TAA 407/2006 vp Matti Kauppila /vas Määrärahan osoittaminen vesistöjen ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen 35.10.77

TAA 408/2006 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien kaavoituksen ja maankäytön ohjaukseen 35.20.37

TAA 409/2006 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen kokeilevan asuinrakentamisen kehittämiskeskuksen esiselvitykseen ja käynnistämiseen 35.70.21

TAA 410/2006 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen Kymenlaakson kunnille 26.97.34

TAA 411/2006 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen Anjalankosken lukion perustamiskustannuksiin 29.10.34

TAA 412/2006 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen maaseudun vesihuoltohankkeisiin 30.50.77

TAA 413/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Autoveron arvioidun tuoton vähentäminen vammaisten autoveronpalautusten korottamiseksi 11.10.03

TAA 414/2006 vp Rauno Kettunen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahaan 26.98.43

TAA 415/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen valtionosuuden korottamiseen 29.20.31

TAA 416/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen hammaslääkärikoulutuksen aloittamiseen Kuopiossa 29.50.21

TAA 417/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen tutkijanuran kehittämiseen 29.50.22

TAA 418/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen ooppera Cavan toimintaan Nilsiässä 29.80.31

TAA 419/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen kylätoiminta ry:lle kylätoiminnan kehittämistyöhön 30.10.63

TAA 420/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan valtionapuun 30.10.55

TAA 421/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Juankosken ja Nilsiän välisen tien 569 perusparannukseen 31.24.21

TAA 422/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Juankosken Losomäentien 16488 peruskunnostukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 423/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Luikonlahden ja Tuusniemen välisen tien 5720 perusparannukseen ja päällystykseen 31.24.21

TAA 424/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoitustason korottamiseen 31.24.21

TAA 425/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Rautavaaran Kiparintien muuttamiseen yksityisestä metsäautotiestä yleiseksi tieksi 31.24.21

TAA 426/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille Honkamäen ja Säyneisen välisen tien 570 peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 427/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille Kangaslahden ja Palonurmen välisen tieosuuden peruskunnostukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 428/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille Mäntyjärventien 16495 peruskorjaukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 429/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille tien 16349 peruskorjaukseen välillä Kärsänmäki—Keyritty 31.24.21

TAA 430/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen tien Tossavanlahti—Sulkavanjärvi—Kumpuselkä—Haapamäki perusparannustyön aloittamiseen 31.24.21

TAA 431/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Vaajasalon sillan rakentamiseen 31.24.21

TAA 432/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 5 linjauksen muuttamiseen Lapinlahden Nerkoon kylän kohdalla 31.24.21

TAA 433/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 17 kunnostukseen Riistaveden ja Tuusniemen välisellä tieosuudella 31.24.21

TAA 434/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 17 perusparannukseen Tuusniemen kirkonkylän ja Ohtaansalmen välillä 31.24.21

TAA 435/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 436/2006 vp Rauno Kettunen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Talvivaaran kaivoshankkeen rautatien suunnitteluun 31.40.78

TAA 437/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen kipsin kokeilemiseen peltojen fosforipäästöjen vähentämiseksi 32.20.40

TAA 438/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen pk-yritysten kuljetustuen laajentamiseen 32.30.44

TAA 439/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen kotimaisen bioenergian käytön lisäämiseen 32.60.40

TAA 440/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen peruspalvelujen käytössä olevan rakennuskannan korjauksiin 33.32.36

TAA 441/2006 vp Rauno Kettunen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 442/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen viljelijöiden lomituspäivien lisäämiseen 33.57.40

TAA 443/2006 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lappeenrannan sankarihautausmaan tyynykivien tietojen täydentämiseen 29.01.51

TAA 444/2006 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenojen kattamiseen 29.80.28

TAA 445/2006 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen ystävyysseurojen ja ulkomaanyhdistysten toimintaan 29.80.50

TAA 446/2006 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen koululaisten kerhotoiminnan kehittämiseen Etelä-Suomessa 29.10.30

TAA 447/2006 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen Kehäradan rakentamisen aloittamiseen Vantaalla 31.40.78

TAA 448/2006 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 449/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen Tuorlan observatorion vierailijakeskuksen rakentamiseen 29.50.21

TAA 450/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen 30.20.49

TAA 451/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen Maatilatalouden kehittämisrahaston pääoman korottamiseen 30.20.61

TAA 452/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44

TAA 453/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 454/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen Sauvo—Pyhäloukas-tien perusparannukseen 31.24.21

TAA 455/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen Piikkiö—Ravattula-tieosuuden muuttamiseen nelikaistaiseksi 31.24.78

TAA 456/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuun 31.25.50

TAA 457/2006 vp Esko Kiviranta /kesk ym. Määrärahan osoittaminen junaliikenteen kilpailukyvyn säilyttämiseen välillä Turku—Helsinki 31.40.21

TAA 458/2006 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen saariston yhteysalusliikenteen turvaamiseen 31.60.64

TAA 459/2006 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen koulurakennusten perustamiskustannuksiin ja korjauksiin 29.10.34

TAA 460/2006 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen Joroisten musiikkipäivien järjestämiseen 29.80.52

TAA 461/2006 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen maatalous- ja maaseutuyrittäjien voimavarakartoituksiin 30.20.61

TAA 462/2006 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuviin menoihin 30.70.40

TAA 463/2006 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.32.37

TAA 464/2006 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen 33.57.40

TAA 465/2006 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin rahoitusvajeen korjaamiseen 33.99.65

TAA 466/2006 vp Valto Koski /sd Tupakkaveron arvioidun tuoton korottaminen 11.08.01

TAA 467/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Helsingin ja Kuopion yliopistoille apteekkifarmasian ja sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumisalojen koulutuksen käynnistämiseen 29.10.21

TAA 468/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.40.51

TAA 469/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Ahviontien 3562 perusparantamiseen Anjalankoskella 31.24.21

TAA 470/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Huhdasjärvi—Pärnämäki-tiehankkeen toteuttamiseen 31.24.21

TAA 471/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 15 parantamiseen välillä Rantahaka (Kotka)—Kouvola 31.24.78

TAA 472/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 26 parantamiseen välillä Hamina—Taavetti 31.24.78

TAA 473/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Kimolan ja Voikkaan sulkujen suunnitteluun sekä Pyhäjärven väylän rakentamiseen 31.30.78

TAA 474/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Kouvolan henkilöratapihan muutostöihin 31.40.21

TAA 475/2006 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 476/2006 vp Jari Koskinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.50.31

TAA 477/2006 vp Johannes Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtateiden 10 ja 12 parantamiseen välillä Hämeenlinna—Lahti—Kouvola 31.24.78

TAA 478/2006 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kunnallisveron eläketulovähennykseen 26.97.31

TAA 479/2006 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Turun korkeakoulujen yhteisen hallintopalvelujen aluekeskuksen perustamiseen 29.50.22

TAA 480/2006 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuokra-avustuksiin 29.70.58

TAA 481/2006 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Ahteentaan laiturin ja venesataman kunnostukseen Rymättylässä 31.24.21

TAA 482/2006 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Yläneen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

TAA 483/2006 vp Marjaana Koskinen /sd Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmän parantamiseen 33.32.30

TAA 484/2006 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen perusosan korottamiseen 33.32.38

TAA 485/2006 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen vammaisten avustajakoiratoimintaan 33.92.50

TAA 486/2006 vp Risto Kuisma /sd Polttoaineveron arvioidun tuoton alentaminen 11.08.07

TAA 487/2006 vp Risto Kuisma /sd Ajoneuvoverosta kertyvän tuoton poistaminen 11.10.07

TAA 488/2006 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen työväen- ja seurantalojen ylläpitoon 29.80.50

TAA 489/2006 vp Risto Kuisma /sd ym. Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin Uudellamaalla 30.50.31

TAA 490/2006 vp Risto Kuisma /sd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoitukseen Uudenmaan tiepiirissä 31.24.21

TAA 491/2006 vp Risto Kuisma /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pornaisten—Nikkilän maantien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 492/2006 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen kansalliseen alkoholiohjelmaan 33.53.50

TAA 493/2006 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd ym. Määrärahan osoittaminen itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen 29.70.55

TAA 494/2006 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd ym. Määrärahan osoittaminen Museoviraston aluetoimistojen toiminnan jatkamiseen ja kahden uuden aluetoimiston perustamiseen 29.80.24

TAA 495/2006 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 68 ja Pietarsaaren sataman välisen tieyhteyden suunnitteluun 31.24.21

TAA 496/2006 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd ym. Määrärahan osoittaminen lentologistiikka-alueen rakentamiseen Vaasan lentokentän yhteyteen 31.52.41

TAA 497/2006 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd ym. Määrärahan osoittaminen Merenkurkun saariston Unescon maailmanperintökohteen kehittämiseen 35.20.52

TAA 498/2006 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pohjanmaan Meren talon suunnitteluun ja toteutukseen 35.99.65

TAA 499/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskuksen tiedotustoiminnan lisäämiseen 24.99.50

TAA 500/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien yleiseen valtionosuuteen 26.97.31

TAA 501/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 502/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen äkillisen rakennemuutoksen kohteiksi joutuneille Pirkanmaan kunnille 26.97.34

TAA 503/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16

TAA 504/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Puolustusmateriaalihankintojen indeksi- ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin menoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16

TAA 505/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen lukion oppikirjoihin 29.10.30

TAA 506/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen ammatillisen peruskoulutuksen oppikirjoihin 29.20.30

TAA 507/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen Nokian kirjaston uudisrakennuksen rakennustyön käynnistämiseen 29.80.34

TAA 508/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen Pirkkalan pääkirjaston uudisrakennuksen suunnitteluun 29.80.34

TAA 509/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuuteen yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin 29.80.34

TAA 510/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden vesihuollon parantamiseen 30.50.31

TAA 511/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kankimäen opastuspisteen ja henkilökunnan sosiaalitilojen rakentamiseen Helvetinjärven kansallispuistoon Ruovedellä 30.63.50

TAA 512/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen Kurun Koskenkosken sillan rakentamiseen 31.24.21

TAA 513/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen Valkeakosken ja Kangasalan välisen tien oikaisemiseen 31.24.21

TAA 514/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 515/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin 33.32.30

TAA 516/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen vanhusten palvelutalon suunnitteluun Mouhijärvellä 33.92.50

TAA 517/2006 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistämiseen valtionhallintoon 34.06.51

TAA 518/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen syyttäjälaitokselle 25.60.21

TAA 519/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Paimenportin tasoliittymän kehittämiseen valtatiellä 15 31.24.21

TAA 520/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tieverkoston kehittämiseen 31.24.21

TAA 521/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Koskenkylän ja Kotkan välisen moottoritien (E18) suunnitteluun 31.24.21

TAA 522/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen moottoriväylän E18 rakentamisen suunnitteluun välille Hamina—Vaalimaa 31.24.21

TAA 523/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen tieosuuden Taavetti—Selkäharju rakentamisen suunnitteluun valtatiellä 6 31.24.21

TAA 524/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 6 parantamisen suunnitteluun välillä Keltti—Kaipiainen 31.24.21

TAA 525/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille valtatien 12 parantamisen suunnitteluun tieosuudella Uusikylä—Tillola 31.24.21

TAA 526/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 26 parantamisen suunnitteluun välillä Taavetti—Hamina 31.24.21

TAA 527/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Haminan ohikulkutien rakentamiseen valtatielle 7 31.24.78

TAA 528/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kotkan ja Kouvolan välisen tieosuuden kehittämiseen valtatiellä 15 31.24.78

TAA 529/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen hissien rakentamiseen ja laitureiden korottamiseen Kouvolan rautatieasemalla 31.40.21

TAA 530/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Luumäen ja Imatran välisen rataosuuden kunnostamiseen ja kaksoisraiteen rakentamisen suunnitteluun 31.40.78

TAA 531/2006 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien oppisopimuskoulutukseen 29.20.31

TAA 532/2006 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen aikuiskoulutuksen kehittämiseen 29.30.25

TAA 533/2006 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen tekniikan alan koulutuksen tason nostamiseen 29.40.30

TAA 534/2006 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Oulun tiepiirissä 31.24.21

TAA 535/2006 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 536/2006 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen Aloitusrahasto Avera Oy:n pääoman korottamiseen 32.30.45

TAA 537/2006 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen nuorten yrityshautomotoimintaan 32.30.47

TAA 538/2006 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen Lieksan Keskuskoulun peruskorjaukseen 29.20.34

TAA 539/2006 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen maantien 524 perusparannukseen välillä Lieksa—Kuhmo 31.24.21

TAA 540/2006 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 541/2006 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille yhdystien 15870 eli Kantelelahdentien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 542/2006 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen yhdystien 15850 Kelvä—Jaakonvaara perusparantamiseen Lieksassa 31.24.21

TAA 543/2006 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Lieksa—Nurmes—Kontiomäki perusparantamiseen 31.40.21

TAA 544/2006 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuksien Niirala—Säkäniemi ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämiseen 31.40.21

TAA 545/2006 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen rataverkon korvausinvestointeihin 31.40.21

TAA 546/2006 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen Itä-Suomen joukkoliikenteen turvaamiseen 31.60.63

TAA 547/2006 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien talous- ja velkaneuvontaan 32.40.31

TAA 548/2006 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.22.59

TAA 549/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Tulo- ja varallisuusveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.01.01

TAA 550/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Ruoan arvonlisäveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.04.01

TAA 551/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 552/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen 26.80.22

TAA 553/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34

TAA 554/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 30.10.63

TAA 555/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille Puutossalmen sillan rakentamiseen 31.24.21

TAA 556/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille Sorsakoskentien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

TAA 557/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Varkauden Puurtilantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 23—Kopolanniementie 31.24.21

TAA 558/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Kuopion Kallan siltojen korottamiseen 31.24.78

TAA 559/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden valtionapuun 31.25.50

TAA 560/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen 31.40.21

TAA 561/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikennepalvelujen ostoon 31.60.63

TAA 562/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen biopolttoaineiden käytön edistämiseen 32.60.27

TAA 563/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen kotihoidon tukeen 33.32.30

TAA 564/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen terveyskasvatuksen tehostamiseen 33.53.50

TAA 565/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen kristillistä päihdetyötä tekeville järjestöille 33.92.50

TAA 566/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen vesihuolto- ja ympäristöhankkeisiin 35.10.77

TAA 567/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kiinteistöjen korjaus- ja energia-avustuksiin 35.30.55

TAA 568/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin Vantaan kaupungille 26.97.34

TAA 569/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen erityisopetustarpeen kasvun aiheuttamiin kustannuksiin Vantaalla 29.10.30

TAA 570/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen Vantaalla 29.10.30

TAA 571/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen homeongelmien korjaamiseen 29.10.34

TAA 572/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen perustamishankkeisiin 29.10.34

TAA 573/2006 vp Jaakko Laakso /vas ym. Määrärahan osoittaminen sovitellun työttömyysetuuden uudistamiseen 33.17.51

TAA 574/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten tukemiseen Uudellamaalla 34.06.51

TAA 575/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Hiidenveden hoito- ja kunnostustoimiin 35.10.77

TAA 576/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Uudenmaan järvien kunnostamiseen 35.10.77

TAA 577/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen 35.10.77

TAA 578/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Uudenmaan lintuvesien suojeluun 35.20.22

TAA 579/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon ja peruskorjaukseen 35.20.64

TAA 580/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen lähiöiden peruskorjaamiseen Vantaalla 35.30.60

TAA 581/2006 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen talousvaikeuksissa olevien vuokratalojen korjausavustuksiin Vantaalla 35.30.60

TAA 582/2006 vp Esa Lahtela /sd ym. Varallisuusveron palauttaminen vuoden 2007 alusta 11.10

TAA 583/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Nurmeksen käräjäoikeuden tilajärjestelyihin (25.10.23)

TAA 584/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun poliisi- ja oikeustalon laajentamiseen 26.75.21

TAA 585/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun aluepalolaitoksen, hätäkeskuksen ja liikkuvan poliisin tilojen uudisrakennushankkeeseen 26.80.21

TAA 586/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Inarin rajavartioaseman perusparannukseen 26.90.21

TAA 587/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Leminahon tilapäisen rajanylityspaikan toimintaedellytyksien parantamiseen Ilomantsissa 26.90.21

TAA 588/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 589/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämiseen 26.98.43

TAA 590/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan sisääntulotien uudisrakentamiseen 27.10.21

TAA 591/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan Varuskuntakerhon rakennuksen rakentamiseen 28.10

TAA 592/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kasarmin 3 peruskorjaukseen Kontiorannassa 28.60

TAA 593/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan ajoneuvokatosten rakentamiseen 28.60

TAA 594/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan kasarmin 4 peruskorjaukseen ja Karjalan Sotilassoittokunnan tilojen laajennukseen 28.60

TAA 595/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan koulutus- ja liikuntahallin rakentamiseen ja urheilukentän peruskorjaukseen 28.60

TAA 596/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan valvomon peruskorjaukseen 28.60

TAA 597/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskuntasairaalan peruskorjaukseen 28.60

TAA 598/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan Prikaatin esikuntarakennuksen laajennukseen ja peruskorjaukseen 28.60

TAA 599/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Sotinpuron harjoitusalueen huoltotilojen rakentamiseen Nurmeksessa 28.60

TAA 600/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Uimaharjun koulun peruskorjaukseen 29.10.30

TAA 601/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 29.10.30

TAA 602/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen ammattiopetustilojen peruskorjaukseen Kaprakan ammatillisessa koulutuskeskuksessa Liperissä 29.20.30

TAA 603/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Otsolan A-rakennuksen länsipäädyn peruskorjaukseen Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa 29.20.30

TAA 604/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun Konservatorion peruskorjaukseen 29.40.30

TAA 605/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen konehallin peruskorjaukseen Pohjois-Karjalan Ammattiopistolla Valtimolla 29.40.30

TAA 606/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun puutekniikan tilojen saneeraamiseen KuMU—Puugian yhteyteen 29.40.30

TAA 607/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan Ammattiopiston Peltolan asuntolan peruskorjaukseen 29.40.30

TAA 608/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Sortavala-talon saneeraamiseen ja laajentamiseen Joensuussa 29.40.30

TAA 609/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Wärtsilä-talon peruskorjaamiseen Joensuussa 29.40.30

TAA 610/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen peruskorjausinvestointeihin 29.10.34

TAA 611/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun yliopiston toimintamenoihin 29.50.21

TAA 612/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun maakunta-arkiston laajentamiseen 29.60.22

TAA 613/2006 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen opiskelijoiden opintorahan korottamiseen 29.70.55

TAA 614/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusaseman suurpetotutkijan viran perustamiseen 30.40.21

TAA 615/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen Pohjois-Karjalassa 30.40.42

TAA 616/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Huhmarin—Kunnasniemen—Puntarikosken—Pilkon vesihuoltohankkeeseen 30.50.77

TAA 617/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen vesihuoltojen rakentamiseen, korjaamiseen ja suunnitteluun Liperissä, Enossa ja Kiteellä 30.50.77

TAA 618/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Pohjois-Karjalassa 30.60.44

TAA 619/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kestävän metsätalouden edistämiseen ja tehtävien täysimääräiseen toteuttamiseen Pohjois-Karjalassa 30.60.42

TAA 620/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaation toimintaan 30.60.45

TAA 621/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Euroopan metsäinstituutin perusrahoitukseen 30.60.50

TAA 622/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 17 Ylämyllyn taajamassa 31.24.21

TAA 623/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Iiksenjoen paikallistien 15699 pinnoitukseen Pohjois-Karjalassa 31.24.21

TAA 624/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kantatien 70 perusparantamiseen välillä Onkamo—valtakunnan raja 31.24.21

TAA 625/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 486 Tohmajärvellä 31.24.21

TAA 626/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kitee—Koivikko 31.24.21

TAA 627/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 17—Outokumpu 31.24.21

TAA 628/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kinahmon, Ruvaslahden ja Martonvaaran välisten tieosuuksien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 629/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kunonniemen—Haarajärven ja Ruppovaaran paikallisteiden peruskorjaukseen Pohjois-Karjalassa 31.24.21

TAA 630/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Liperin ja Varkauden välisen valtatien 23 perusparantamiseen 31.24.21

TAA 631/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Läpikäytäväntien peruskorjaukseen ja päällystykseen Lieksassa 31.24.21

TAA 632/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Maljasalmen paikallistien peruskorjaukseen Outokummussa 31.24.21

TAA 633/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ohvanan ja Lotokan—Kostamon paikallisteiden peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 634/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Oravisalon paikallistien perusparantamiseen Rääkkylässä 31.24.21

TAA 635/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen paikallistien Valtimo—Pajukoski—Lotma peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 636/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Polvijärven kirkonkylän ohitustien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

TAA 637/2006 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen Puhoksen Lepikon eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 6 31.24.21

TAA 638/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen rautatien alikulun parantamiseen kantatiellä 73 Kontiolahdella 31.24.21

TAA 639/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Revonjoen yksityistien ja Lounatlampi—Nurmes-paikallistien risteyksen turvallisuuden parantamiseen sekä Lounatlampi—Nurmes-tien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 640/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Runon ja Rajan tien päällysrakenteen uusimiseen välillä Hattuvaara—Kitsi 31.24.21

TAA 641/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Somerlammen kanavan sillan korottamiseen, pohjustukseen, kunnostamiseen ja päällystämiseen Polvijärvellä 31.24.21

TAA 642/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 6 kehätieosuuden liittymien parantamiseen Joensuussa 31.24.21

TAA 643/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Varmonniemen—Tasapään paikallistien peruskorjaukseen Kesälahdella ja Kiteellä 31.24.21

TAA 644/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Viinijärvi—Siikakoski-paikallistien 15667 perusparantamiseen 31.24.21

TAA 645/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen yleisten teiden kunnossapitoon Pohjois-Karjalassa 31.24.21

TAA 646/2006 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 perusparantamiseen Joensuussa tieosuudella Repokallio—Käpykangas 31.24.78

TAA 647/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Itkonsalon yksityistien rakentamiseen 31.25.50

TAA 648/2006 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50

TAA 649/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pielisjoen sulkujen uittojohteiden uusimiseen 31.30.21

TAA 650/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kymijoki—Mäntyharju-kanavan suunnittelun loppuun saattamiseen 31.30.78

TAA 651/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pyhäjärven venereitistön II vaiheen rakentamiseen 31.30.78

TAA 652/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Koivuniemen tasoristeyksen poistamiseen Joensuussa 31.40.21

TAA 653/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pankakoskentien alikulkusillan rakentamiseen rataosalle Joensuu—Viinijärvi 31.40.21

TAA 654/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen välillä Parikkala—Joensuu 31.40.21

TAA 655/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Uimaharju—Lieksa-rataosan päällysrakenteen uusimiseen 31.40.21

TAA 656/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun—Ilomantsin rataosuuden perusparantamiseen 31.40.78

TAA 657/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen rataosuuden Nurmes—Kontiomäki perusparannukseen 31.40.78

TAA 658/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen rataosuuksien Säkäniemi—Niirala ja Joensuu—Uimaharju—Nurmes sähköistämiseen 31.40.78

TAA 659/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen tuen tason säilyttämiseen 31.60.63

TAA 660/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen Itä- ja Pohjois-Suomessa 32.30.44

TAA 661/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun Tiedepuisto Oy:n III b -vaiheen toteuttamiseen 32.30.45

TAA 662/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Juuan Kivikylän tuotantotiloihin 32.30.45

TAA 663/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pampalon kultakaivoksen rakentamiseen Ilomantsin Hattuvaaraan 32.30.45

TAA 664/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen pääomarahoituksen vahvistamiseen 32.30.45

TAA 665/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Wenet-energiakeskuksen kehittämistyöhön 32.30.45

TAA 666/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Puhoksen kierrätyspuiston rakentamiseen Kiteelle 32.60.40

TAA 667/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen lapsilisien indeksitarkistusten budjettiperusteiseen toteuttamiseen 33.15.52

TAA 668/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosaston käyttöön 34.06.21

TAA 669/2006 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistamiseen 34.06.52

TAA 670/2006 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen budjettiperusteiseen korottamiseen 34.06.52

TAA 671/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisena valtionapuna peruskoulujen korjausinvestointeihin 34.06.64

TAA 672/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisen siirtomäärärahan tason säilyttämiseen Pohjois-Karjalassa 34.06.64

TAA 673/2006 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien liikkumisen edistämiseen Valtionrautateillä 34.06

TAA 674/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen öljyvahingoista aiheutuvaan vesijohtoverkostojen rakentamiseen 35.10.27

TAA 675/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen jätevedenpuhdistamoiden uusimiseen Pohjois-Karjalassa 35.10.63

TAA 676/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Aittolammen siirtoviemäröinnin rakentamiseen Kontiolahdessa 35.10.77

TAA 677/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Niittylahden—Hammaslahden yhdysviemärin rakentamiseen Pyhäselässä 35.10.77

TAA 678/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Penttilän vanhan teollisuuspaikan kunnostamiseen ja maisemointiin 35.10.77

TAA 679/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen 35.10.77

TAA 680/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Sopensuon jätteenkäsittelypaikan rakentamiseen Kiteellä 35.10.77

TAA 681/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen veden laadun parantamiseen Tohmajärvellä 35.10.77

TAA 682/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ylämyllyn—Joensuun siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77

TAA 683/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin vaikeasti työllistettävien työllistämiseksi 35.10.77

TAA 684/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen palveluvarustuksen kehittämiseen Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa 35.20.52

TAA 685/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen korjausrakentamisavustuksiin 35.30.55

TAA 686/2006 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen ympäristökeskusten toimintamenoihin 35.40.21

TAA 687/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen kertausharjoitusvuorokausien lisäämiseen 27.10.21

TAA 688/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.30.50

TAA 689/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen kyläkoulujen kehittämiseen 29.10.21

TAA 690/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen saamenkieliseen kielikylpytoimintaan Inarin kunnan alueella 29.80.50

TAA 691/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille perustienpitoon 31.24.21

TAA 692/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Kannusjärven paikallistien parantamiseen ja päällystämiseen Kitulan kylän kohdalla Haminassa 31.24.21

TAA 693/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Kannusjärven paikallistien parantamiseen välillä Husula—Kannusjärvi Haminassa 31.24.21

TAA 694/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 26 liikenneturvallisuuden parantamiseen välillä Taavetti—Hamina 31.24.21

TAA 695/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 13 parantamiseen välillä Lappeenranta—Savitaipale 31.24.78

TAA 696/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 15 parantamiseen välillä Rantahaka—Kouvola 31.24.78

TAA 697/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien käyttämien yksityisteiden ylläpitoon 31.25.50

TAA 698/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden perustienpitoon 31.25.50

TAA 699/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen kanavaparin Kymijoki—Mäntyharju esiselvitystyöhön 31.30.78

TAA 700/2006 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen lyijyhaulien ympäristövaikutusten selvittämiseen 35.10.77

TAA 701/2006 vp Reijo Laitinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen pääteiden liikenneturvallisuuden parantamiseen Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 702/2006 vp Reijo Laitinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Äijälänsalmen laivaväylän kunnostamiseen Jyväskylässä 31.30.78

TAA 703/2006 vp Kalevi Lamminen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kokemäenjoen tulvasuojeluun 35.10.77

TAA 704/2006 vp Eero Lankia /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin Uudellamaalla 30.50.31

TAA 705/2006 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

TAA 706/2006 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 707/2006 vp Annika Lapintie /vas Määrärahan osoittaminen Yleisradion rahoituksen siirtämiseksi tv-maksuista valtion budjettiin 31.70.21

TAA 708/2006 vp Annika Lapintie /vas Määrärahan osoittaminen kuntien talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31

TAA 709/2006 vp Annika Lapintie /vas Määrärahan osoittaminen vanhusasiamiehen viran perustamiseen 33.01.21

TAA 710/2006 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen määräytymisperusteiden muuttamiseen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta 33.32.30

TAA 711/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Imatran raja-aseman ympärivuorokautiseen toimintaan 26.90.21

TAA 712/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman rahoitusosuuteen 26.98.62

TAA 713/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2007—2013 EAKR-osarahoitteisten ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen taso Etelä-Suomessa 26.98

TAA 714/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Viipuri-keskuksen toimintaan 29.80.50

TAA 715/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lappeenrannan museokeskus Tali-Ihantalan perustamiseen 29.80.52

TAA 716/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Anjalankosken Keltakankaan eritasoliittymän rakentamiseen valtatiellä 15 31.24.21

TAA 717/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 62 parantamiseen välillä Ruokolahti—Puumala 31.24.21

TAA 718/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Kaakkois-Suomen tiepiirissä 31.24.21

TAA 719/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 parantamiseen Rautjärvellä ja Särkisalmella 31.24.21

TAA 720/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 26 tiesuunnitteluun välillä Hamina—Taavetti 31.24.21

TAA 721/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kotkan sisääntulotien (valtatie 15) parantamiseen 31.24.78

TAA 722/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen E18-moottoritiehankkeen käynnistämiseen 31.24.78

TAA 723/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen meriturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamiseen Kotkaan 31.30.21

TAA 724/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kimolan kanavan suunnitteluun 31.30.78

TAA 725/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Saimaan kanavan toiminnan turvaaminen 31.30

TAA 726/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Mussalon Kotolahden ratapihan parantamiseen 31.40.21

TAA 727/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Imatran raja-aseman ja Imatran välisen rataosuuden rakentamiseen 31.40.78

TAA 728/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kaksoisraiteen rakentamiseen rataosuudelle Luumäki—Lappeenranta—Imatra 31.40.78

TAA 729/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen itäisen Suomenlahden saariston yhteysalusliikenteeseen 31.60.64

TAA 730/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kansallisen öljyntorjunnan osaamiskeskuksen toteuttamiseen 35.10.27

TAA 731/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston luontokeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen 35.20.52

TAA 732/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen yrittäjien palkkaamiseen yrittäjyyskasvatuksen kouluttajiksi perusopetuksessa ja lukiossa 29.10.25

TAA 733/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen yrittäjien palkkaamiseen yrittäjyyskasvatuksen kouluttajiksi ammattioppilaitoksiin 29.20.25

TAA 734/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen 29.30.22

TAA 735/2006 vp Jouko Laxell /kok ym. Määrärahan osoittaminen Salon itäisen ohikulkutien rakentamiseen ja Särkisalon pengertien korjaamiseen 31.24.78

TAA 736/2006 vp Jouko Laxell /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turunmaan saaristossa olevan Örön väylän merkitsemiseen ja avaamiseen 31.30.78

TAA 737/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen kansainvälistymisavustuksiin yritysten yhteishankkeisiin 32.30.40

TAA 738/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen Finnvera Oy:n korkotukeen 32.30.42

TAA 739/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin 32.30.45

TAA 740/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen biopolttoaineen tuotannon käynnistämiseen Salon sokeritehtaassa 32.60.40

TAA 741/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeiden budjettiperusteiseen tasokorotukseen 33.19.60

TAA 742/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen kunnille vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien palkkoihin 33.32.30

TAA 743/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.92.59

TAA 744/2006 vp Jouko Laxell /kok Kunnille ja kuntayhtymille sekä valtionhallintoon työllistämiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 34.06.51

TAA 745/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen starttirahaan 34.06.51

TAA 746/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen yksinyrittäjien palkkatukeen 34.06.51

TAA 747/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen Pro Saaristomeri- ja Satavesi-hankkeiden ympäristötöihin 35.10.77

TAA 748/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen viemärilinjan rakentamiseen Perniön Mathildedalista ja Teijosta Saloon 35.10.77

TAA 749/2006 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seurantalojen entistämis- ja korjaustöihin 29.80.50

TAA 750/2006 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tieosuudelle Salmenkylä—Vuojalahti Kangasniemellä 31.24.21

TAA 751/2006 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Koirakiven ja Pertunmaan välisen paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 752/2006 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen maantien Mäntyharju—Rantti—Suomenniemi perusparantamiseen 31.24.21

TAA 753/2006 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Puukonsaaren ja Säkkisalon välisen lauttahankkeen toteuttamiseen Puulavedellä 31.24.21

TAA 754/2006 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen Mikkelin eteläpuolella 31.24.78

TAA 755/2006 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionavun lisäämiseen 31.25.50

TAA 756/2006 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien vuosiloman pidentämiseen päivällä 33.57.40

TAA 757/2006 vp Suvi Lindén /kok ym. Määrärahan osoittaminen pelastushelikoptereiden lentotoimintaan 26.80.22

TAA 758/2006 vp Suvi Lindén /kok Määrärahan osoittaminen sisällöntuotannon tutkimus- ja kehityshankkeisiin 32.20.40

TAA 759/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuteen 26.97.34

TAA 760/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yliopistokeskuksille 29.50.22

TAA 761/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen Kylät ry:n kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 30.10.63

TAA 762/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 763/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 764/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 765/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Määrärahan osoittaminen pilaantuneiden alueiden ja vesistöjen kunnostukseen ja muihin ympäristötöihin 35.10.77

TAA 766/2006 vp Minna Lintonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 29.40.25

TAA 767/2006 vp Minna Lintonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri- ja tiedeinstituuttien rahoituksen turvaamiseen 29.80.50

TAA 768/2006 vp Minna Lintonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 Vihti—Pori-tiehankkeen toteuttamiseen 31.24.78

TAA 769/2006 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen julkisen sektorin lähi- ja luomuruokatuotantohankkeen jatkamiseen 30.20.46

TAA 770/2006 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin 33.32.30

TAA 771/2006 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan 29.01.51

TAA 772/2006 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen ohituskaistojen suunnitteluun Vassorin ja Kärklaxin välille sekä Oravaisiin 31.24.21

TAA 773/2006 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 774/2006 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen 33.32.37

TAA 775/2006 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen terveyden edistämiseen 33.53.50

TAA 776/2006 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.92.59

TAA 777/2006 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok ym. Määrärahan osoittaminen koululaisten kerhotoimintaan 29.10.51

TAA 778/2006 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok ym. Määrärahan osoittaminen opettajavajauksen vähentämiseen teknillisissä tieteissä 29.50.21

TAA 779/2006 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok ym. Määrärahan osoittaminen teknillisten tieteiden opetus- ja perustutkimuslaboratorioiden laitehankintoihin 29.50.21

TAA 780/2006 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Ruotsinpyhtäälle välille Tesjoki—Ruukki 31.24.21

TAA 781/2006 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kokeiluun valtion museoiden perusnäyttelyiden pääsymaksujen poistamiseksi 29.80.22

TAA 782/2006 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon ja parantamiseen 29.80.50

TAA 783/2006 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen taiteilija-apurahojen määrän lisäämiseen 29.80.51

TAA 784/2006 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.40.21

TAA 785/2006 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Kansanterveyslaitoksen toiminnan vahvistamiseen Tampereella 33.08.21

TAA 786/2006 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kielikoulutukseen 34.07.63

TAA 787/2006 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen Juujärvi—Raajärvi—Misi-tieosuuden päällystämiseen Kemijärvellä 31.24.21

TAA 788/2006 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen Rovaniemi—Kemijärvi-rataosuuden sähköistämiseen 31.40.78

TAA 789/2006 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen Rovaniemi—Kemijärvi-yöjunaliikenteen turvaamiseen 31.60.65

TAA 790/2006 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan korotukseen 33.17.51

TAA 791/2006 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen korottamiseen 34.06.52

TAA 792/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen teknistieteellisen koulutuksen aloittamiseen Jyväskylän yliopistossa 29.50.21

TAA 793/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen opintorahan korottamiseen 29.70.55

TAA 794/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän maksamiseen ympärivuotisesti 29.70.55

TAA 795/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen riittävien metsänparannustoimenpiteiden ja energiapuun saannin turvaamiseen 30.60.44

TAA 796/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoitustason nostoon Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 797/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Seinäjoen ja Jyväskylän välisen valtaltien 18 kunnostamiseen 31.24.21

TAA 798/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen alikulun rakentamiseen Lantelan kylätien risteykseen Äänekoskella 31.24.21

TAA 799/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen tiepiirille tieosuuden Kivijärvi—Möttönen päällystämiseen 31.24.21

TAA 800/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Äänekoskella Kevätlahdesta Liimattalan paikallistien risteykseen 31.24.21

TAA 801/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Kevätlahdentien parantamiseen Äänekoskella 31.24.21

TAA 802/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Morvantien kunnostamiseen ja pinnoittamiseen Jämsässä 31.24.21

TAA 803/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Niemenkyläntien parantamiseen Jämsässä 31.24.21

TAA 804/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen tieosuuden Saarilampi—Simuna—Laukaa perusparannukseen 31.24.21

TAA 805/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Ylä-Kintaus—Kintaus-maantieosuuden perusparannukseen ja pinnoittamiseen Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 806/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Lahti—Jämsä-rataosuuden suunnitteluun 31.40.78

TAA 807/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Saarijärven Kaukolämmön biopolttoaineisiin perustuvaan lämpökeskukseen 32.60.50

TAA 808/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen huumevalistukseen 33.53.50

TAA 809/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Leivonmäen luontokeskuksen suunnitteluun 35.20.22

TAA 810/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien toimintamenoihin 27.10.21

TAA 811/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnan kehittämiseen 27.10.50

TAA 812/2006 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen Sotainvalidien Veljesliiton toimihenkilöille 28.07.06

TAA 813/2006 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen eräiden ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaan 29.20.30

TAA 814/2006 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kansallisen digitointikeskuksen kehittämiseen Mikkelissä 29.60.22

TAA 815/2006 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen kansallisen sähköisen arkiston perustamiseen Mikkeliin 29.60.22

TAA 816/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Haukivuoren ja Pieksämäen välisen tien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 817/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Jäppilän kirkonkylän ja Karkkolan välisen maantien peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 818/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Koirakiven ja Pertunmaan välisen paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 819/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Kolkonpään ja Sulkavan välisen tieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 820/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Puumalan välisen tien perusparannukseen 31.24.21

TAA 821/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkelin seudun tieverkoston kehittämiseen 31.24.21

TAA 822/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Puumalan ja Ristiinan välisen tien päällystämiseen 31.24.21

TAA 823/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Savonlinna—Koli-matkailutiehen kuuluvan Sarvikummuntien parantamiseen 31.24.21

TAA 824/2006 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen Mikkelissä tieosuudella Pitkäjärvi—Asema 31.24.21

TAA 825/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 5 välin Lusi—Mikkeli parannustöiden aloittamiseen 31.24.78

TAA 826/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 827/2006 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mäntyharjun kanavahankkeen edistämiseen 31.30.78

TAA 828/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Savonlinnan syväväylän siirtämiseen 31.30.78

TAA 829/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mynttilän ja Ristiinan välisen rataosan parantamiseen 31.40.21

TAA 830/2006 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Seinäjoen lentokenttien kehittämiseen ja ylläpitoon 31.52.41

TAA 831/2006 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31

TAA 832/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen rintamalisän budjettiperusteiseen tasokorotukseen 33.21.52

TAA 833/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen ylimääräisen rintamalisän budjettiperusteiseen tasokorotukseen 33.21.52

TAA 834/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen rintama-avustuksen maksamiseen ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille 33.22.57

TAA 835/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.22.59

TAA 836/2006 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen veteraanien, heidän puolisoidensa ja sotaleskien avustajatoimintaprojektin tukemiseen ja laajentamiseen 33.92.50

TAA 837/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin 26.97.34

TAA 838/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kääntäjäkoulutuksen jatkamiseen Savonlinnassa 29.50.21

TAA 839/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinnan normaalikoulun opetuksen laajentamiseen vuosiluokille 7—9 29.50.24

TAA 840/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen järvikalastusmuseon toiminnan ja rakentamisen tukemiseen 30.40.77

TAA 841/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen kestävän metsätalouden rahoitukseen 30.60.44

TAA 842/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston toimintamenoihin 30.60.50

TAA 843/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Heinävesi—Viljolahti-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 844/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Kauvonniemen ja Kirjavalan välisen maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 845/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille tieosuuden Kesämäki—Kolkonpää päällystämiseen 31.24.21

TAA 846/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tieosuudelle Ruokolahden/Taimitarhan tienhaara—Kerimäen kirkonkylä 31.24.21

TAA 847/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille tieosuuden Särkilahti—Lohikoski parantamiseen 31.24.21

TAA 848/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Nojamaa—Haapala Savonlinnassa 31.24.21

TAA 849/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kumpurannan paikallistien kunnostukseen Kerimäellä 31.24.21

TAA 850/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen liikennejärjestelyjen muuttamiseen Moinsalmen paikallistiellä Tanhuvaaran Urheiluopiston liittymässä 31.24.21

TAA 851/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 852/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Purujärven ja Punkaharjun välisen maantien parantamiseen 31.24.21

TAA 853/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ja Varkauden välisen maantieosuuden kunnostukseen 31.24.21

TAA 854/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rönkönvaaran paikallistien kunnostukseen Savonrannalla 31.24.21

TAA 855/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Sarvikummun ja Lepikkomäen välisen Petruman paikallistien kunnostamiseen Heinävedellä 31.24.21

TAA 856/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Savonlinna—Koli-matkailutiehen kuuluvan Sarvikummuntien loppuosan parantamiseen Heinävedellä 31.24.21

TAA 857/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Simanala—Kinnaraho-maantieosuuden parantamiseen Kerimäellä 31.24.21

TAA 858/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Simanala—Oravi-maantien kunnostamiseen Enonkoskella 31.24.21

TAA 859/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamistyön suunnitteluun välillä Mikkeli—Juva 31.24.21

TAA 860/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapujen lisäämiseen 31.25.50

TAA 861/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinna—Huutokoski-rataosuuden peruskorjaukseen 31.40.21

TAA 862/2006 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin perusrahoituksen turvaamiseen 35.99.65

TAA 863/2006 vp Tuija Nurmi /kok Kotiin palkatun henkilön palkkausmenojen verovähennysoikeudesta johtuvan valtion tuloveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.01.01

TAA 864/2006 vp Tuija Nurmi /kok Kuolinpesän kotitalousvähennysoikeudesta johtuvan tuloveron tuottoarvion vähentäminen 11.01.01

TAA 865/2006 vp Tuija Nurmi /kok Kosmetologien arvonlisäveron alentamisesta johtuva arvonlisäveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.04.01

TAA 866/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Hämeenlinnan poliisi- ja oikeustalon rakentamiseen 25.10.23

TAA 867/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen kuluttajavalituslautakunnan laajentuneen toiminnan turvaamiseen 25.30.21

TAA 868/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien pääoma- ja ylläpitovuokriin 27.10.21

TAA 869/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen polttoaineiden hinnannoususta aiheutuviin kustannuksiin puolustusvoimille 27.10.21

TAA 870/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen räjähdevarastoinnissa havaittujen turvallisuusriskien korjaamiseen 27.10.21

TAA 871/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen puolustusministeriön hallinnonalalle kriisinhallinnan menoihin 27.30.22

TAA 872/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen puolustushallinnon kiinteistöenergian hinnannoususta aiheutuneisiin kustannuksiin 27.92

TAA 873/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen kriisinhallintatehtäviin osallistuneen sotilaan mahdollisesta kuolemasta aiheutuviin korvauksiin 28.07.50

TAA 874/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen poliisi- ja oikeustalon rakentamiskustannuksiin Lahdessa 28.60

TAA 875/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen luontokoulujen työntekijöiden palkkaamiseen 28.01.34

TAA 876/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Itä-Hämeen opiston toiminnan tukemiseen 29.30.50

TAA 877/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahden Diakoniasäätiön ammattikorkeakouluopetukseen 29.40.22

TAA 878/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sekä seurojentalojen kunnossapitoon 29.80.50

TAA 879/2006 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Sveitsin ystävät Suomessa ry:n toiminnan tukemiseen 29.80.50

TAA 880/2006 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen veteraaniperinteen säilyttämiseen 29.80.50

TAA 881/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Sotilaslääketieteen museosäätiölle 29.80.52

TAA 882/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahden Tanssiopistolle 29.90.50

TAA 883/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Suomen Partiolaiset — Finlands Scouter ry:lle leirialueen hankintaa varten 29.91.50

TAA 884/2006 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Käkisalmen sillan suunnitteluun Asikkalassa 31.24.21

TAA 885/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueiden liikenneturvallisuushankkeisiin 31.24.21

TAA 886/2006 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 osuuden Lusi—Vaajakoski kehittämiseen 31.24.78

TAA 887/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen minimiäitiys- ja vanhempainpäivärahan korottamiseen 33.18.60

TAA 888/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen opiskeluaikana sairastuneen opiskelijan eläketurvaan 33.18.60

TAA 889/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen tutkijoiden ja apurahan avulla työskentelevien eläketurvaan 33.18.60

TAA 890/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutukseen 33.18.60

TAA 891/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen alle 7-vuotiaan lapsen vanhemmalle lapsen kotihoidosta kertyvään eläkkeeseen 33.19.53

TAA 892/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen asevelvollisten eläkeoikeuden toteuttamiseen 33.19.53

TAA 893/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen sotainvalidien hautausavustukseen oikeutettujen piirin laajentamiseen 33.22.50

TAA 894/2006 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen sotalasten ja sotaorpojen kuntoutukseen 33.23.30

TAA 895/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta aiheutuviin kustannuksiin 33.32.37

TAA 896/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen omaishoitajien lomapäivien aiheuttamiin kustannuksiin 33.23.30

TAA 897/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen keskussairaalan sosiaali- ja terveyspiirihankkeen rahoitukseen 33.23.30

TAA 898/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen 33.32.30

TAA 899/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 33.32.33

TAA 900/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen pelkällä kansaneläkkeellä elävien tv-lupamaksuihin 33.32.38

TAA 901/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahteen perustettavan saattohoitokodin perustamiskustannuksiin 33.92.50

TAA 902/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen omaishoitajien ja hoidettavien yhteiskuntoutukseen 33.92.50

TAA 903/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 904/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen sotaveteraanien palveluseteliin 33.92.59

TAA 905/2006 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen lisäämiseen Itä-Uudellamaalla 29.20.30

TAA 906/2006 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän laajentamiseen 29.70.55

TAA 907/2006 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle vuokrakustannusten korvaamiseen 29.70.58

TAA 908/2006 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Porvoon saaristotien rakentamiseen 31.24.21

TAA 909/2006 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen Sköldvikin uusien tieyhteyksien rakentamiseen 31.24.21

TAA 910/2006 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon perusparantamiseen 31.24.21

TAA 911/2006 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen 31.60.64

TAA 912/2006 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen Lapinjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 913/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kansainvälisen siviilikriisinhallintakeskuksen perustamiseen Keuruulle 24.99.25

TAA 914/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen erikoispoliisikoirien koulutukseen 26.75.21

TAA 915/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen jalkaväkimiinoja korvaavien järjestelmien suunnitteluun ja valmistuksen aloittamiseen Keuruun Pioneerivarikolla 27.10.16

TAA 916/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen eläkkeen maksamiseen budjettiperusteisesti sodan aikana palveluksessa olleille lotille 28.07.06

TAA 917/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen vankilan suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen 28.60

TAA 918/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen elokuvaopetuksen järjestämiseen Haapamäen yhteiskoulun lukiossa 29.10.30

TAA 919/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden pienten lukioiden etä-, verkko- ja aikuislukiotoiminnan kehittämiseen 29.10.30

TAA 920/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen aikuislukiotoiminnan jatkamiseen Haapamäen yhteiskoulun lukiossa 29.10.30

TAA 921/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen yhteiskoulun lukion valtionosuuden korottamiseen 29.10.30

TAA 922/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuksen lisäämiseen 29.50.21

TAA 923/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen elokuvafestivaaleille 29.80.52

TAA 924/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen vanhan yhteiskoulutalon kunnostamiseen Keuruulla 29.80.75

TAA 925/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen jäljellä olevien höyryveturien pelastamiseen Haapamäen Höyryveturipuistossa 29.80.95

TAA 926/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen Uusi Nousu -projektille 30.10.61

TAA 927/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen palkkion maksamiseen suurpetojen kaatajille 30.40.42

TAA 928/2006 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kuntien välistä yhteistoimintaa tukevien tieyhteyksien parantamiseen Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 929/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen tiepiirille Pajupuron ja Sahrajärven välisen maantien parantamiseen 31.24.21

TAA 930/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen tiepiirille teiden perusparantamiseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 931/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Kivijärven ja Perhon välisen tien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 932/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Petäjäveden Kintauden ja Uuraisten välisen maantien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 933/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Saarijärven ja Viitasaaren tieyhteyden parantamiseen välillä Riihipelto—Kumpu 31.24.21

TAA 934/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomenselkätien suunnittelu-, rakennus- ja parannustöihin Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 935/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 18 rakennustöiden jatkamiseen välillä Multia—Ähtäri 31.24.78

TAA 936/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisen suunnitteluun 31.40.21

TAA 937/2006 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Haapamäki—Pori-rautatien käyttöönoton perusselvityksen tekemiseen 31.40.21

TAA 938/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31

TAA 939/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kotimaisen rokotetuotannon aloittamiseen 33.53.24

TAA 940/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen raittiin ja päihteettömän elämäntavan edistämiseen 33.53.50

TAA 941/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnusten myöntämiseen 33.92.59

TAA 942/2006 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Vitapolis- ja Gerocenter-hankkeisiin 34.06.64

TAA 943/2006 vp Outi Ojala /vas ym. Määrärahan osoittaminen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenoihin 29.80.28

TAA 944/2006 vp Outi Ojala /vas ym. Määrärahan osoittaminen eräisiin avustuksiin 29.80.50

TAA 945/2006 vp Outi Ojala /vas ym. Määrärahan osoittaminen kaupunki- ja seutuliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 946/2006 vp Reino Ojala /sd ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sitomattoman rahoituksen lisäämiseen 26.98.43

TAA 947/2006 vp Reino Ojala /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen tiepiirille liittymäjärjestelyihin valtatiellä 11 31.24.21

TAA 948/2006 vp Reino Ojala /sd ym. Määrärahan osoittaminen maanatien 2501 Nohkua—Emäkoski perusparannuksen loppuun viemiseen Nokialla 31.24.21

TAA 949/2006 vp Reino Ojala /sd ym. Määrärahan osoittaminen seututien 301 parantamiseen välillä Toivola—Vesilahti 31.24.21

TAA 950/2006 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Hämeenlinnan oikeustalon suunnitteluun 25.10.23

TAA 951/2006 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän kasvattamiseen 28.07.06

TAA 952/2006 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laadun parantamiseen 29.10.30

TAA 953/2006 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen psykoterapeuttikoulutukseen 29.50.21

TAA 954/2006 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen museoiden henkilötyövuosivajeen korjaamiseen 29.80.32

TAA 955/2006 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63

TAA 956/2006 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen lasten- ja nuortenpsykiatrian hoitojonojen purkamiseen 33.32.37

TAA 957/2006 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan 33.32.39

TAA 958/2006 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen avustuksiin seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatyöhön 29.80.50

TAA 959/2006 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen lajitellun jätteen polttoon Rauhalahden voimalaitoksella Jyväskylässä 32.60.50

TAA 960/2006 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Palokan paikallisten polttoaineiden lämpökeskuksen suunnitteluun 32.60.50

TAA 961/2006 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen ulkoilureitin eli ns. maakuntauran kehittämiseen 35.20.37

TAA 962/2006 vp Heikki A. Ollila /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kangasalan ja Tampereen välisen siirtoviemärin ja syöttövesijohdon rakentamiseen 35.10.77

TAA 963/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen ylioppilastutkintomaksujen alentamiseen 29.10.22

TAA 964/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan kehittämiseen 30.10.63

TAA 965/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen Maatilatalouden kehittämisrahastoon 30.20.61

TAA 966/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen Pien-Saimaan vesistöalueen puhdistustyöhön 30.50.77

TAA 967/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Kuivasensaaren paikallistien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 968/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen Toijan paikallistien perusparantamiseen Taipalsaarella 31.24.21

TAA 969/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 26 turvallisuuden parantamiseen ja korjaustyön käynnistämiseen tieosuudella Hamina—Taavetti 31.24.21

TAA 970/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 6 korjaus- ja perusparannustyöhön tieosuudella Lappeenranta—Taavetti 31.24.78

TAA 971/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 13 turvallisuuden parantamiseen ja korjaustyön käynnistämiseen tieosuudella Lappeenranta—Savitaipale 31.24.78

TAA 972/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50

TAA 973/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen kaksoisraiteen rakentamiseen rataosuudella Luumäki—Imatra 31.40.78

TAA 974/2006 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen asevelvollisten kotiuttamisrahaan 33.28

TAA 975/2006 vp Heli Paasio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Turun kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeelle 29.80.50

TAA 976/2006 vp Aila Paloniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Hankasalmen jätevesihankkeeseen 35.10.77

TAA 977/2006 vp Terhi Peltokorpi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien kielikoulutuksen lisäämiseen 34.06.51

TAA 978/2006 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Porin meriväylätöihin 31.30.78

TAA 979/2006 vp Klaus Pentti /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maaseutuneuvonnan rahoittamiseen 30.10.50

TAA 980/2006 vp Klaus Pentti /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon toimintayksikön tutkijan virkojen lisäämiseen 30.60.21

TAA 981/2006 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turku—Toijala-ratayhteyden kehittämiseen 31.40.21

TAA 982/2006 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvauudistuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen 33.19.52

TAA 983/2006 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen kotipalvelutoiminnan kehittämiseen 33.32.30

TAA 984/2006 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin 33.32.37

TAA 985/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen oppilaitosten perustamishankkeiden rahoittamiseen 29.10.34

TAA 986/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin 29.80.34

TAA 987/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Ylä-Savon vesihuollon kehittämishankkeeseen 30.50.77

TAA 988/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen maantien 5602 perusparannukseen ja päällystämiseen Keiteleellä 31.24.21

TAA 989/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen paikallisteiden perusparantamiseen ja päällystämiseen Iisalmessa 31.24.21

TAA 990/2006 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 991/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille maantien 570 perusparantamiseen ja päällystämiseen välillä Hankamäki—Säyneinen 31.24.21

TAA 992/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille maantien 5611 peruskorjaukseen välillä Heinäkylä—Runni 31.24.21

TAA 993/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Savon radan perusparantamiseen 31.40.21

TAA 994/2006 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 35.01.21

TAA 995/2006 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 30.10.63

TAA 996/2006 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Turun ja Hämeen tiepiirille tieosuuden Jämi—Jylli muuttamiseen yleiseksi maantieksi 31.24.21

TAA 997/2006 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille Jämijärvi—Ikaalinen-tien peruskunnostuksen suunnitteluun 31.24.21

TAA 998/2006 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen Porin ja Porin sataman välisen radan sähköistykseen 31.40.21

TAA 999/2006 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen rataosan Kokemäki—Tampere kunnostamiseen 31.40.21

TAA 1000/2006 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen Tampere—Pori-rataosalta 31.40.21

TAA 1001/2006 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Turku—Pori-rautatien suunnitteluun 31.40.21

TAA 1002/2006 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen taajamajunaliikenteen suunnitteluun välillä Pori—Kokemäki—Rauma 31.60.63

TAA 1003/2006 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille 34.06.51

TAA 1004/2006 vp Virpa Puisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien sosiaalipäivystyksen järjestämiseen 33.32.30

TAA 1005/2006 vp Virpa Puisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamiseen 33.32.30

TAA 1006/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Tuloverokertymän arvioidun tuoton lisääminen 11.01.01

TAA 1007/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.40.42

TAA 1008/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.50.31

TAA 1009/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44

TAA 1010/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen valtionapuna yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 1011/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 1012/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointitukeen 32.30.45

TAA 1013/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen täyttä kansaneläkettä saavien henkilöiden eläkkeiden korottamiseen 33.19.60

TAA 1014/2006 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 1015/2006 vp Susanna Rahkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen oikeusturvan takaamiseen suomalaisessa oikeuslaitoksessa 25.10.23

TAA 1016/2006 vp Susanna Rahkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Kuluttajaliitto ry:lle 32.40.50

TAA 1017/2006 vp Susanna Rahkonen /sd Määrärahan osoittaminen kunnallisen kodinhoitoavun vahvistamiseen 33.32.36

TAA 1018/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Hannu Krankan koulun rakennushankkeeseen Limingassa 29.10.34

TAA 1019/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen kosteus- ja homevaurioituneiden koulujen peruskorjaukseen 29.10.34

TAA 1020/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Kuusamontien parantamiseen välillä Jääli—Kiiminki 31.24.21

TAA 1021/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Oulun tiepiirille Sanginjoentien (8331) päällystämiseen 31.24.21

TAA 1022/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Oulun tiepiirille valtatien 4 parantamiseen Rantsilan taajaman kohdalla 31.24.21

TAA 1023/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen jäänmurron polttoainemenojen kasvun kattamiseen 31.30.21

TAA 1024/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Merenkulkulaitoksen teemapaketin toteuttamiseen 31.30.21

TAA 1025/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 1026/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Talvivaaran kaivoshankkeen aloittamiseen Sotkamossa 32.30.45

TAA 1027/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Oulun seudun monitoimikeskushankkeeseen 32.30.47

TAA 1028/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Vihannin palvelukeskuksen hoivaosaston saneeraukseen 33.32.36

TAA 1029/2006 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen Kuikkasuon suoluontokeskushankkeeseen Ylikiimingissä 35.20.22

TAA 1030/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lehtimäen opiston toimintaan 29.30.50

TAA 1031/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön ja kansalaisvaikuttamista koskevaan toimintaan 29.30.53

TAA 1032/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Pohjanmaan museokeskukselle 29.80.32

TAA 1033/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kainastonjoen tulvasuojelun ja kunnostamisen aloittamiseen 30.50.77

TAA 1034/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatalouden yhteistutkimusvaroihin 30.90.27

TAA 1035/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen alempiasteisen tieverkon kunnostukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1036/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Edsevö—Pietarsaari-satamatien suunnitteluun 31.24.21

TAA 1037/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen eritasoristeyksen rakentamiseen Lapuan Koverossa 31.24.21

TAA 1038/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatien 8 varteen Pirttikylässä 31.24.21

TAA 1039/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen valtatielle 8 Kokkolassa 31.24.21

TAA 1040/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kurikan Säntintien ja Myllytöyräntien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1041/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17273 kunnostamiseen välillä Norinkylä—Polvenkylä Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1042/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seututien 687 perusparannuksen aloittamiseen välillä Teuva—Karijoki 31.24.21

TAA 1043/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille liikenneturvallisuuden parantamiseen kantatiellä 63 osuudella Evijärvi—Kaustinen 31.24.21

TAA 1044/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille ohituskaistaosuuden rakentamiseen valtatielle 8 välillä Vassor—Kärklax 31.24.21

TAA 1045/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pietarsaaren laivaväylän ruoppaukseen 31.30.78

TAA 1046/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen rataosalla Seinäjoki—Kaskinen 31.40.21

TAA 1047/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Vaasa—Seinäjoki sähköistämisen aloittamiseen 31.40.78

TAA 1048/2006 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen eräiden lentopaikkojen ylläpitoon 31.52.41

TAA 1049/2006 vp Maija Rask /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kemin ja Tornion välisen moottoritien riista-aidan rakentamiseen 31.24.21

TAA 1050/2006 vp Maija Rask /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kemin Ajoksen sataman tuloväylän syventämiseen 31.30.78

TAA 1051/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen kriminaalihuollon ennalta ehkäisevään toimintaan 25.50.21

TAA 1052/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen Parkanon Pioneerivarikon räjähteiden purkutoiminnan kehittämiseen 27.10.21

TAA 1053/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen koulupudokkaiden erityiseen ohjaukseen ja tukeen 29.10.25

TAA 1054/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen erityistä tukea tarvitsevien perusopetuksen oppilaiden tukemiseen 29.10.30

TAA 1055/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien lisäämiseen 29.10.30

TAA 1056/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutukseen 29.20.31

TAA 1057/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vammaisten opinnolliseen kuntoutukseen 29.30.50

TAA 1058/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen opintokeskusten maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen 29.30.55

TAA 1059/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen geronomien koulutuspaikkojen lisäämiseen 29.40.30

TAA 1060/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen nuorisopsykiatrian professuurin perustamiseen Tampereen yliopistossa 29.50.21

TAA 1061/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen yliopistojen perusopetuksen kehittämiseen 29.50.21

TAA 1062/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän maksamiseen ympärivuotisesti 29.70.55

TAA 1063/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen apurahansaajien aseman parantamiseen 29.80.51

TAA 1064/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien kotoutumista edistävien yhdistysten toiminnan tukemiseen 29.91.50

TAA 1065/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpidon tason säilyttämiseen 31.24.21

TAA 1066/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin 33.18.60

TAA 1067/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen vähimmäisvanhempainpäivärahan korottamiseen 33.18.60

TAA 1068/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen pitkäaikaistyöttömien eläketuen lisäämiseen 33.28.60

TAA 1069/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen EVO-rahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen 33.32.33

TAA 1070/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen lapsiperheiden ennalta ehkäisevään kotipalveluun 33.32.30

TAA 1071/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten ennalta ehkäisevään psykiatriseen hoitoon 33.32.30

TAA 1072/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden laadun parantamiseen 33.32.30

TAA 1073/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen mielenterveyspalveluiden piilossa olevien jonojen karsimiseen 33.32.30

TAA 1074/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen neuvolatoiminnan resurssien lisäämiseen 33.32.30

TAA 1075/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen ja tukipalvelujen lisäämiseen 33.32.30

TAA 1076/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vanhusten kotipalveluiden lisäämiseen 33.32.30

TAA 1077/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.29

TAA 1078/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen Maahanmuuttajavammaisten Tuki ry:lle 33.92.50

TAA 1079/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen päihteettömien huumehoitojen kehittämiseen 33.92.50

TAA 1080/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytysten turvaamiseen koko maassa 33.92.50

TAA 1081/2006 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen korottamiseen ja sosiaalityön työpanoksen siirtämiseen hakemuskäsittelystä kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön 34.06.52

TAA 1082/2006 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen tiepiirille Kopsuontien peruskorjauksen jatkamiseen 31.24.21

TAA 1083/2006 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lahti-Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen 31.52.41

TAA 1084/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen rajanylityksen kehittämiseen Inarin rajanylityspaikalla Lieksan kaupungissa 26.90.21

TAA 1085/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Outokummun keskustan koulun peruskorjaukseen 29.10.34

TAA 1086/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Tutjunniemen vesihuollon rakentamiseen Liperissä 30.50.31

TAA 1087/2006 vp Eero Reijonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 17 Liperin Ylämyllyllä 31.24.21

TAA 1088/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen hirviaidan rakentamiseen valtatielle 6 välillä Nunnanlahti—Kolinportti 31.24.21

TAA 1089/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 476 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Salokylä—Liperi 31.24.21

TAA 1090/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 502 peruskorjaukseen välillä Kylylahti—Hukkala Polvijärvellä 31.24.21

TAA 1091/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 506 tieosuuden Ukonvaara—Polvela päällystämiseen Juuassa 31.24.21

TAA 1092/2006 vp Eero Reijonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 15667 Viinijärvi—Siikakoski perusparantamiseen Liperissä 31.24.21

TAA 1093/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15670 peruskunnostuksen loppuun saattamiseen Liperissä 31.24.21

TAA 1094/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15793 parantamiseen välillä Nuottirannantie—Oriniementie Polvijärvellä 31.24.21

TAA 1095/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15872 peruskorjaukseen Lieksan kaupungissa 31.24.21

TAA 1096/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Paalasmaan paikallistien 15828 peruskunnostamiseen Juuassa 31.24.21

TAA 1097/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 1098/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille ohituskaistan rakentamiseen maantielle 502 Maaherrantien risteysalueelle 31.24.21

TAA 1099/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 524 Lieksa—Kuhmo perusparantamiseen osuudella Nurmijärvi—Teljo 31.24.21

TAA 1100/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Solan maantien 15780 perusparantamiseen Polvijärvellä 31.24.21

TAA 1101/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Suvisrannan maantien 15657 perusparantamiseen Liperissä ja Outokummussa 31.24.21

TAA 1102/2006 vp Eero Reijonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 23 peruskorjaukseen välillä Varkaus—Kontkala 31.24.21

TAA 1103/2006 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Sotkuma—Huhmari—Kunnasniemi—Puntarikoski—Pilkko-vesihuoltohankkeeseen Pohjois-Karjalassa 34.06.64

TAA 1104/2006 vp Paula Risikko /kok Invaliditeetin perusteella tehdyn autoveron palautusoikeuden korottamisesta johtuva autoveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.10.03

TAA 1105/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen puoluetoiminnan tukemiseen 23.27.50

TAA 1106/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen lääkäri- ja pelastushelikoptereiden toiminnan turvaamiseen 26.80.22

TAA 1107/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen kertausharjoitusvuorokausien lisäämiseen 27.10.21

TAA 1108/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen opettajien täydennyskoulutukseen ja koulutuksenaikaisten sijaisten palkkaukseen 29.10.30

TAA 1109/2006 vp Paula Risikko /kok ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston Epanetin toiminnan tukemiseen 29.50.21

TAA 1110/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen yliopistokeskusten kehittämiseen 29.50.22

TAA 1111/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin 29.80.30

TAA 1112/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja perustamishankkeiden myöntämisvaltuuden korottamiseen 29.80.34

TAA 1113/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Tangomarkkinoiden valtionavustukseen 29.80.52

TAA 1114/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen eri alueiden ja maatalouden tuotantosuuntien välisten tukisuhteiden palauttamiseen oikeudenmukaiselle tasolle 30.20.40

TAA 1115/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen ohituskaistaosuuden valmistelutyöhön kantatien 67 tieosuudelle Ilmajoki—Seinäjoki 31.24.21

TAA 1116/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen ohituskaistaosuuksien rakentamisen aloittamiseen valtatien 19 tieosuudella Nurmo—Lapua 31.24.21

TAA 1117/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen ohituskaistojen rakentamiseen tieosuudella Jalasjärvi—Parkano 31.24.21

TAA 1118/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen 31.24.21

TAA 1119/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Seinäjoen Ämmälänkylän paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1120/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen tieosuuden Tuuri—Hakojärvi toteuttamiseen valtatiellä 18 31.24.21

TAA 1121/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille kantatien 66 liikenneturvallisuushankkeiden aikaistamiseen Lapualla 31.24.21

TAA 1122/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille kantatien 66 liikenneturvallisuushankkeiden aikaistamiseen Tiistenjoella ja Keronkylässä 31.24.21

TAA 1123/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen sotainvalidien haitta-astekäytännön parantamiseen 33.22.50

TAA 1124/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan 33.22.56

TAA 1125/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen varusmiehen kotiuttamisrahan maksamiseen 33.28

TAA 1126/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen vammaispalvelujen tasapuolisen saatavuuden ja laadun kehittämiseen 33.32.30

TAA 1127/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen vammaisten tarvitsemien apuvälinepalveluiden kehittämiseen 33.32.30

TAA 1128/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämiseen 33.32.37

TAA 1129/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 1130/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen terveyden edistämiseen 33.53.50

TAA 1131/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen avustajakoirien koulutukseen 33.92.50

TAA 1132/2006 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan turvaamiseen 33.92.50

TAA 1133/2006 vp Jukka Roos /sd ym. Määrärahan osoittaminen Turun korkeakoulujen aluekehitystehtävän tukemiseen 29.50.21

TAA 1134/2006 vp Jukka Roos /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistyksen tukemiseen Salon seudulla 34.06.51

TAA 1135/2006 vp Jukka Roos /sd Määrärahan osoittaminen viemärilinjan rakentamiseen Perniön Mathildedalista ja Teijosta Saloon 35.10.77

TAA 1136/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen osaamiskeskittymien rahoitukseen Sisä-Savossa 26.98.43

TAA 1137/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Maaningan koulukeskuksen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1138/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Siilinjärven kunnan raja—Maaningan Kinnulanlahti 31.24.21

TAA 1139/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Luvelahti—Särkinen-maantien perusparannukseen ja päällystämiseen Pohjois-Savossa 31.24.21

TAA 1140/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Länsirannantien ja Varpasenmaantien 555 sekä Pulkonkoskentien 5571 peruskorjaukseen Maaningalla 31.24.21

TAA 1141/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Mäntyjärven paikallistien parantamiseen ja päällystämiseen Losomäkeen saakka Kaavilla 31.24.21

TAA 1142/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Saikarin tien peruskorjaukseen ja päällystämiseen Sisä-Savossa 31.24.21

TAA 1143/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille maantien 551 parantamiseen tieosuudella Pihkainmäki—Haminalahti 31.24.21

TAA 1144/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille Pihkainmäki—Itä-Karttula-tieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 1145/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Vuonamonsalmen kevyen liikenteen sillan rakentamiseen Keiteleellä 31.24.21

TAA 1146/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen Pohjois-Savossa välillä Päiväranta—Vuorela 31.24.78

TAA 1147/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 9 parantamiseen välillä Kuopio—Suonenjoki 31.24.78

TAA 1148/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Päijänne—Saimaa-kanavan suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin 31.30.78

TAA 1149/2006 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Talvivaaran kaivoshankkeen vaatiman rautatien suunnitteluun 31.40.78

TAA 1150/2006 vp Simo Rundgren /kesk ym. Määrärahan osoittaminen aikuiskoulutuksen perustamishankkeisiin 29.30.30

TAA 1151/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen lapinkylien ja Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys ry:n avustamiseen 29.80.50

TAA 1152/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.40.51

TAA 1153/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Lokan ja Porttipahdan kalatalouden elvyttämiseen 30.40.51

TAA 1154/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Hanhimaa—Lintula-tien peruskorjaukseen ja rakentamiseen Kittilässä 31.24.21

TAA 1155/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Ivalo—Nellim-tien peruskorjaukseen Inarissa 31.24.21

TAA 1156/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Kersilön kylän kohdalla Sodankylässä 31.24.21

TAA 1157/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Kilpisjärven ja Palojoensuun välisen tieyhteyden perusparannukseen valtatiellä 21 31.24.21

TAA 1158/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Köngäs—Pokka-tien peruskorjaukseen Kittilässä 31.24.21

TAA 1159/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Köngäs—Tepasto-tien peruskorjaukseen Kittilässä 31.24.21

TAA 1160/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen tieosuuden Kuloharju—Kuolio ja Inget—Kynsilä—Sukkasuo peruskorjaamiseen Posion kunnassa 31.24.21

TAA 1161/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Tornio—Pello-tieyhteyden parantamiseen valtatiellä 21 31.24.21

TAA 1162/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pekanpään kylän tieosuudelle Ylitorniossa 31.24.21

TAA 1163/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen paikallisteiden Vaattojärvi—Poikkijärvi ja Venejärvi—Venetti peruskorjaukseen Kolarissa 31.24.21

TAA 1164/2006 vp Simo Rundgren /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kemi—Kolari-radan peruskorjaukseen ja sähköistämiseen 31.40.21

TAA 1165/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Kevitsan kaivostoiminnassa tarvittavan koulutuksen käynnistämiseen Sodankylässä 34.06.51

TAA 1166/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Kurtakkojärven kunnostamiseen Kolarissa 35.10.77

TAA 1167/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Meltosjärven kunnostamiseen Ylitornion kunnassa 35.10.77

TAA 1168/2006 vp Simo Rundgren /kesk Määrärahan osoittaminen Pallas—Yllästunturin kansallispuiston ympäristönhoitotöihin 35.10.77

TAA 1169/2006 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

TAA 1170/2006 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Museoviraston aluetoimistojen toimintaan 29.80.24

TAA 1171/2006 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen työttömyysturvan lapsikorotuksen nostamiseen 33.17.51

TAA 1172/2006 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen reseptikohtaisen omavastuun poistamiseen 33.18.60

TAA 1173/2006 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 33.32.30

TAA 1174/2006 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 1175/2006 vp Tero Rönni /sd ym. Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen valvontayksikön perustamiseen 26.75.21

TAA 1176/2006 vp Tero Rönni /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kihniö—Parkano-siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77

TAA 1177/2006 vp Martin Saarikangas /kok ym. Määrärahan osoittaminen kansainväliseen yhteistyöhön 29.01.25

TAA 1178/2006 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen 35.10.77

TAA 1179/2006 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen hirviaidan rakentamiseen valtatielle 1 välille Veikkola—Lohjanharju 31.24.21

TAA 1180/2006 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan seutu- ja yhdystieverkon kunnostamiseen 31.24.21

TAA 1181/2006 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 25 peruskorjaukseen tieosuudella Mustio—Meltola 31.24.21

TAA 1182/2006 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hanko—Hyvinkää-rataosuuden sähköistämiseen 31.40.78

TAA 1183/2006 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 52 Ypäjän Palikkala—Someron Ollila uuden linjauksen suunnitteluun ja rakentamiseen 31.24.21

TAA 1184/2006 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Salon itäisen kehätien suunnitteluun ja rakentamiseen 31.24.78

TAA 1185/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen rikosvahinkojen korvaamiseen 25.01.51

TAA 1186/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen hallintotuomioistuinten käsittelyn nopeuttamiseen 25.10.23

TAA 1187/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen syyttäjälaitoksen henkilöstön lisäämiseen 25.60.21

TAA 1188/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 1189/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuteen 26.97.34

TAA 1190/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen yliopistokeskusten toiminnan turvaamiseen 29.50.22

TAA 1191/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen pienpetojen kiinniotosta ja hävittämisestä maksettaviin korvauksiin 30.40

TAA 1192/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Uusi-Someron syöttövesijohtohankkeeseen Himangalla 30.50.77

TAA 1193/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Alahärmä—Kortesjärvi-tieyhteyden toteuttamiseen 31.24.21

TAA 1194/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen alueellisiin tiehankkeisiin 31.24.21

TAA 1195/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Edsevön ja Pietarsaaren välisen kantatien 68 parantamiseen 31.24.21

TAA 1196/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Haukantien parantamiseen Perhon kunnassa 31.24.21

TAA 1197/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kantatien 63 kunnostamiseen välillä Kaustinen—Evijärvi 31.24.21

TAA 1198/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille kevyen liikenteen väylien rakentamiseen tieosuuksille Torkkola—Merikaarto ja Perkiö—Saarenpää 31.24.21

TAA 1199/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tieosuudelle Lohtaja—valtatie 8 31.24.21

TAA 1200/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kaustinen—Veteli 31.24.21

TAA 1201/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen Evijärvelle kantateiden 63 ja 68 risteykseen 31.24.21

TAA 1202/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Kivihuhdantien kunnostamiseen Alahärmän kunnassa 31.24.21

TAA 1203/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Kokkolan kiertoliittymän rakentamiseen valtatielle 8 31.24.21

TAA 1204/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen koulumatkojen olosuhteiden parantamiseen Vaasan tiepiirin maaseututaajamissa 31.24.21

TAA 1205/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 17803 kunnostukseen välillä Perho—Vimpeli 31.24.21

TAA 1206/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseen 31.24.21

TAA 1207/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen pääteiden turvallisuuden parantamiseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1208/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen seututien 687 perusparannukseen välillä Teuva—Karijoki 31.24.21

TAA 1209/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen tieosuuden Ruto—Marttila parantamiseen Laihialla 31.24.21

TAA 1210/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen tieosuuden Virrat—Pietarsaari parantamiseen 31.24.21

TAA 1211/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Könnintien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 1212/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille maantien 7520 parantamiseen välillä Komanne—Jänkä 31.24.21

TAA 1213/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Sepänkylän ohikulkutien rakentamisen suunnitteluun 31.24.21

TAA 1214/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vimpelin ja Kurejoen välisen tieyhteyden muuttamiseen seututieksi 31.24.21

TAA 1215/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen teiden kehittämisinvestointeihin 31.24.78

TAA 1216/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen tieosuuden Nurmo—Lapua parantamiseen 31.24.78

TAA 1217/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 1218/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan väylän ruoppaamiseen 31.30.78

TAA 1219/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen vaarallisten tasoristeysten korjaamiseen ja poistamiseen 31.40.21

TAA 1220/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Seinäjoen ja Vaasan välisen rataosan sähköistämiseen 31.40.78

TAA 1221/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Seinäjoen lentoaseman kentän laajennusinvestointeihin 31.52.41

TAA 1222/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Isojoen kunnan terveyskeskuksen laajennukseen 33.32.36

TAA 1223/2006 vp Petri Salo /kok Työvoimapolitiikan määrärahojen vähentäminen 34.06.51

TAA 1224/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosastolle 34.06.64

TAA 1225/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Lehtimäen kirkonkylän viemäröintiin 35.10.77

TAA 1226/2006 vp Pertti Salovaara /kesk Määrärahan osoittaminen Pirkkalantien turvallisuuden parantamiseen Lempäälässä 31.24.21

TAA 1227/2006 vp Pertti Salovaara /kesk Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen Saunatien, Satamatien ja Hämeentien risteyksessä Toijalassa 31.24.21

TAA 1228/2006 vp Pertti Salovaara /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 3 meluvallin rakentamiseen välillä Kulju—Sääksmäki 31.24.21

TAA 1229/2006 vp Pertti Salovaara /kesk Määrärahan osoittaminen Vanattarantien kevyen liikenteen väylän toteuttamiseen Lempäälän kunnassa 31.24.21

TAA 1230/2006 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan terveydenhoitoalan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.20.30

TAA 1231/2006 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuokra-avustuksiin 29.70.58

TAA 1232/2006 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin ja muiden suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 1233/2006 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen adoptiovanhempien vanhempainrahakauden pidentämiseen 33.18.60

TAA 1234/2006 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen sairausvakuutuksen lääkärinpalkkioiden Kela-korvausten korottamiseen 33.18.60

TAA 1235/2006 vp Kimmo Sasi /kok Määrärahan osoittaminen kuluttajariitalautakunnan tehtävien laajenemisesta aiheutuviin kuluihin 25.30.21

TAA 1236/2006 vp Kimmo Sasi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutin perusrahoitukseen 29.50.21

TAA 1237/2006 vp Kimmo Sasi /kok Määrärahan osoittaminen musiikki-instituuttien valtionavustuksen korottamiseen 29.80.50

TAA 1238/2006 vp Kimmo Sasi /kok Määrärahan osoittaminen Paasikiventien ja Kekkosentien tunnelin suunnitteluun Tampereella 31.24.21

TAA 1239/2006 vp Kimmo Sasi /kok Määrärahan osoittaminen Tampereen Teiskontien keskussairaalan eritasoliittymän rakentamiseen 31.24.78

TAA 1240/2006 vp Kimmo Sasi /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 3 viimeisen vaiheen rakentamiseen tieosuudella Ylöjärvi—Sasi 31.24.78

TAA 1241/2006 vp Arto Satonen /kok Määrärahan osoittaminen paikallispoliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 1242/2006 vp Arto Satonen /kok Määrärahan osoittaminen rataosuuden Tampere—Pori tasoristeysten poistamiseen 31.40.78

TAA 1243/2006 vp Arto Satonen /kok Määrärahan osoittaminen rintamalisän korotukseen 33.21.52

TAA 1244/2006 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Punkalaitumen vastaanottokeskuksen muuttamiseen työperäisen maahanmuuton koulutus- ja kotouttamiskeskukseksi 34.06.51

TAA 1245/2006 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen sotainvalidien huoltotehtävissä toimivien henkilöiden ylimääräisten eläkkeiden jatkamiseen 28.07.06

TAA 1246/2006 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen Haukivuori—Porsaskoski-tien 4474 peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 1247/2006 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen maantielle 717 Vähäkyrössä 31.24.21

TAA 1248/2006 vp Arto Seppälä /sd Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Imatran välisen kantatien 62 peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1249/2006 vp Arto Seppälä /sd Määrärahan osoittaminen Siikakosken paikallistien kunnostamiseen Juvalla 31.24.21

TAA 1250/2006 vp Arto Seppälä /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 13 parantamiseen välillä Löytö—Ristiina 31.24.21

TAA 1251/2006 vp Arto Seppälä /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 13 parantamiseen välillä Ostolahti—Suomenniemi 31.24.21

TAA 1252/2006 vp Arto Seppälä /sd Määrärahan osoittaminen tasa-arvoasiain neuvottelukunnan toimintaan 33.01.21

TAA 1253/2006 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen kunta- ja palvelurakenteen edistämiseen 26.97.32

TAA 1254/2006 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Hollolan Rantatielle 31.24.21

TAA 1255/2006 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 24 parantamiseen tieosuudella Lahti—Vääksy—Padasjoki 31.24.78

TAA 1256/2006 vp Timo Seppälä /kok Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn säilyttämiseen 31.60.63

TAA 1257/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Tuloverokertymän arvioidun tuoton lisääminen 11.01.01

TAA 1258/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Tupakkaveron arvioidun tuoton lisääminen 11.08.01

TAA 1259/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr Määrärahan osoittaminen sukukansaohjelman toteuttamiseen 29.01.25

TAA 1260/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr Määrärahan osoittaminen terveellisen kasvisruokavalion edistämiseen kouluissa 29.10.25

TAA 1261/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan korottamiseen 29.70.55

TAA 1262/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Museoviraston muuttokustannuksiin ja uusien tilojen vuokriin 29.80.24

TAA 1263/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen näyttämötaiteen harkinnanvaraiseen tukeen lain ulkopuoliselle ns. vapaalle kentälle 29.80.52

TAA 1264/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen elatustuen korottamiseen 33.32.30

TAA 1265/2006 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelualueiden hankintaan 35.20.76

TAA 1266/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien, käräjäoikeuksien, markkinaoikeuden, vakuutusoikeuden ja työtuomioistuimen toiminnan turvaamiseen 25.10.23

TAA 1267/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen vankiloiden toimintaedellytysten turvaamiseen 25.50.21

TAA 1268/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen avolaitosten toimintaedellytysten turvaamiseen 25.50.74

TAA 1269/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen valtionosuuksiin ja luokkakokojen pienentämiseen 29.10.30

TAA 1270/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtion ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen rahoittamiseen 29.20.21

TAA 1271/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan 29.40.25

TAA 1272/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n Tampereen yksikön tutkimuskudos- ja datapankkitoiminnan biologiseen informaatiokäsittelyyn 29.50.21

TAA 1273/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen sekä valtionosuuksien korotukseen 29.80.30

TAA 1274/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen alueteatteritoiminnan tukemiseen ja vakinaistamiseen 29.80.31

TAA 1275/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen kymmenen uuden henkilötyövuoden perustamiseen teatterilain piirissä oleville teattereille 29.80.31

TAA 1276/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuuden perusteena käytettävän yksikköhinnan korottamiseen teattereiden osalta 29.80.31

TAA 1277/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien kulttuuritoimintaan suunnattujen valtionosuuksien ja ‐avustusten korottamiseen 29.80.33

TAA 1278/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen taiteen apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvan rahoitukseen 29.80.51

TAA 1279/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen näyttämötaiteen edistämiseen ja erityisesti vapaan teatterikentän rahoitukseen 29.80.52

TAA 1280/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen suomalaisten elokuvien tuotantoon ja levitykseen 29.80.52

TAA 1281/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen taiteilija-apurahan saajien eläke- ja sosiaaliturvan rahoittamiseen 29.80.52

TAA 1282/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen Lounais- ja Etelä-Pirkanmaan laajakaistainvestointeihin 31.70.21

TAA 1283/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen VTT:n Tampereen yksikön ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuskudos- ja datapankkitoiminnan biologisen informaatiokäsittelyn toimintaan 32.20.22

TAA 1284/2006 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen tasokorotukseen 33.19.60

TAA 1285/2006 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kehä II:n jatkamiseen Turunväylältä Hämeenlinnanväylälle 31.24.78

TAA 1286/2006 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kehä III:n parantamiseen välillä Vantaankoski—Lentoasemantie 31.24.78

TAA 1287/2006 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen kaupunkiradan jatkamiseen Leppävaarasta Espoon keskukseen 31.40.78

TAA 1288/2006 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen kehäradan rakentamiseen Vantaalle 31.40.78

TAA 1289/2006 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen länsimetron rakentamiseen Ruoholahdesta Matinkylään 31.40.78

TAA 1290/2006 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen uuden oikeustalon rakentamiseen Lahden käräjäoikeudelle 25.10.23

TAA 1291/2006 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosan Lahti—Kouvola—Luumäki parantamiseen 31.40.78

TAA 1292/2006 vp Timo Soini /ps ym. Puoluetukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 23.27.50

TAA 1293/2006 vp Timo Soini /ps ym. Kehitysapuun ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.30.66

TAA 1294/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.10.50

TAA 1295/2006 vp Timo Soini /ps ym. EU:lle suoritettaviin maksuihin ehdotetun määrärahan ja Yhdistyneille kuningaskunnille myönnettävän jäsenmaksuhelpotuksen vähentäminen 28.90.69

TAA 1296/2006 vp Timo Soini /ps ym. Svenska Finlands folkting -nimiselle järjestölle ehdotetun valtionavustuksen vähentäminen 29.01.50

TAA 1297/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtion koulukotien toimintamäärärahojen lisäämiseen 29.10.21

TAA 1298/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen Suomalaisuuden liitto ry:n lippuvalistustyön tukemiseen 29.80.50

TAA 1299/2006 vp Timo Soini /ps ym. Suomen Kansallisoopperan Säätiölle ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.80.52

TAA 1300/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen lisäämiseen nuorisotyön edistämiseksi 29.91.50

TAA 1301/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen hirvivahinkojen korvaamiseen 30.40.41

TAA 1302/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kalliojärven tien peruskorjaukseen Vetelissä 31.24.21

TAA 1303/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen teille 1551 ja 1552 välille Tarkkinen—Voolahden risteys Porvoossa 31.24.21

TAA 1304/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 170 perusparantamiseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Ernestas—Kulloo Porvoossa 31.24.21

TAA 1305/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 12287 kunnostamiseen ja päällystämiseen Liedossa 31.24.21

TAA 1306/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen tien 570 perusparannukseen ja päällystämiseen välillä Karinkylä—Säyneinen Rautavaaralla ja Juankoskella 31.24.21

TAA 1307/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen tien 1605 parantamiseen välillä Porvoo—Myrskylä 31.24.21

TAA 1308/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen yhdystien 582 peruskorjaukseen ja päällystämiseen osuudella Kangaslahti—Palonurmi Rautavaaralla ja Nilsiässä 31.24.21

TAA 1309/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen korjaussuunnitelmien aloittamiseen ja kunnostuksen käynnistämiseen tieosuudella Taavetti—Lappeenranta 31.24.78

TAA 1310/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 17 kehittämiseen välillä Kuopio—Riistavesi 31.24.78

TAA 1311/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtion mielisairaaloiden toimintamenoihin 33.14.21

TAA 1312/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien budjettiperusteiseen korottamiseen 33.15.52

TAA 1313/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan budjettiperusteiseen palauttamiseen 33.19.60

TAA 1314/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisen rintamalisän budjettiperusteiseen korottamiseen 33.21.52

TAA 1315/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 1316/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen lisäämiseen 33.92.50

TAA 1317/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien päiväkuntoutukseen 33.92.59

TAA 1318/2006 vp Timo Soini /ps ym. Muuttoavustukseen ehdotetun määrärahan poistaminen 34.06.51

TAA 1319/2006 vp Timo Soini /ps ym. Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.07.63

TAA 1320/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin lähiöiden peruskorjaamiseen 35.30.60

TAA 1321/2006 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Määrärahan osoittaminen rautateiden kaukoliikenteen tariffitason alentamiseen 31.60.63

TAA 1322/2006 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Määrärahan osoittaminen isäkuukauden pidentämiseen 33.18.60

TAA 1323/2006 vp Johanna Sumuvuori /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kriisinhallinnan nopean toiminnan siviilivalmiusryhmille 26.01.21

TAA 1324/2006 vp Johanna Sumuvuori /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kulttuurilehtien tukemiseen 29.80.50

TAA 1325/2006 vp Johanna Sumuvuori /vihr ym. Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.80.50

TAA 1326/2006 vp Johanna Sumuvuori /vihr ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen korottamiseen 34.06.52

TAA 1327/2006 vp Johanna Sumuvuori /vihr ym. Määrärahan osoittaminen siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen 34.99.23

TAA 1328/2006 vp Seppo Särkiniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten palvelukyvyn kehittämiseen ja geriatrisen kuntoutuksen osaamisperinteen synnyttämiseen 33.32

TAA 1329/2006 vp Säde Tahvanainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen YTHS:n vuokra-avustuksiin 29.70.58

TAA 1330/2006 vp Säde Tahvanainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Joensuun kehätien parantamiseen 31.24.78

TAA 1331/2006 vp Ilkka Taipale /sd Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.80.50

TAA 1332/2006 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen Museoviraston toimintamenoihin 29.80.24

TAA 1333/2006 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 1334/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen koltansaamen ja inarinsaamen kieliasiamiehen virkoihin 25.01.51

TAA 1335/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Ylitornion avovankilan toiminnan laajentamiseen 25.50.21

TAA 1336/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan korottamiseen 26.98.43

TAA 1337/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemin kulttuurikeskuksen korjaamiseen 29.80.50

TAA 1338/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Lappia-talon peruskorjaukseen ja laajennukseen 29.80.50

TAA 1339/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Sinetän koulukeskuksen yhteyteen tulevan liikuntahallin rakentamiseen 29.80.50

TAA 1340/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen porotalouden tuen lisäämiseen 30.20.40

TAA 1341/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen poroteurastamon rakentamiseen Utsjoelle 30.20.43

TAA 1342/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen lohen kalastusoikeuksien lunastuksiin 30.40.51

TAA 1343/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen maaseudun jätevesijärjestelmien rakentamiseen 30.50.31

TAA 1344/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Metlan Kolarin tutkimusaseman tutkijatoiminnan laajentamiseen 30.60.21

TAA 1345/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen hakkuujätteiden hyödyntämiseen Inarissa 30.60.42

TAA 1346/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen alikulkutunnelin rakentamiseen Kemin rautatieasemalle 31.40.21

TAA 1347/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Ivalo—Nellim-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1348/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kaivosteiden rakentamiseen Ranualla ja Rovaniemellä 31.24.21

TAA 1349/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pyhätunturilla 31.24.21

TAA 1350/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Tervolan kirkonkylä—Mattinen 31.24.21

TAA 1351/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kuloharju—Anetjärvi-tien peruskorjaamiseen Posiolla 31.24.21

TAA 1352/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Martti—Tulppio-tien peruskorjaukseen Savukoskella 31.24.21

TAA 1353/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Rovaniementien peruskorjaukseen Keminmaan keskustassa 31.24.21

TAA 1354/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Simojoen pohjoispuolen tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1355/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen tieosuuden korjaamiseen välillä Pellon kirkonkylä—Matinlompolo 31.24.21

TAA 1356/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin välisen tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1357/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen uuden sillan rakentamiseen Kittilän Kaukosessa 31.24.21

TAA 1358/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 21 parantamiseen välillä Tornio—Ylitornio—Pello 31.24.21

TAA 1359/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 21 peruskorjaukseen välillä Palojoensuu—Kilpisjärvi 31.24.21

TAA 1360/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Vanttausjärven tien peruskorjaamiseen Rovaniemellä 31.24.21

TAA 1361/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Venetti—Venejärvi—Vaattojärvi—Sieppijärvi-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1362/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Vikajärvi—Kemijärvi—Salla-maantien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1363/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen jäänmurtajien toiminnan turvaamiseen 31.30.21

TAA 1364/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Tornion aseman ratapihan kehittämiseen 31.40.21

TAA 1365/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen lentoliikenteen lisäämiseen Enontekiölle 31.60.63

TAA 1366/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen velkaneuvonnan tehostamiseen 32.40.31

TAA 1367/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkatuen lisäosaan vaikeimmin työllistyvien työllistämiseksi 34.06.51

TAA 1368/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemijärven säännöstelystä aiheutuvien vaurioiden raivaamiseen 35.10.77

TAA 1369/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen ympäristötöiden lisäämiseen Lapissa 35.10.77

TAA 1370/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen ruotsinkielisen sähköisen oppimateriaalin kehittämiseen 29.01.23

TAA 1371/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen Svenska Finlands Folkting -toiminnan valtionapuun 29.01.50

TAA 1372/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen suomenruotsalaisen digitaalisen äänilehden kehittämiseen 29.80.25

TAA 1373/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen kulttuurilehtien tukemiseen 29.80.50

TAA 1374/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen ystävyysseurojen kulttuuriyhteistyön tukemiseen 29.80.50 29.08.25

TAA 1375/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon tuomiokirkon korjaamiseen 29.80.75

TAA 1376/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen ohituskaistojen ja keskikaiteiden rakentamiseen 31.24.21

TAA 1377/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen apurahan saajien sosiaaliturvaan 33.28

TAA 1378/2006 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen Ruotsinpyhtään ruukkialueen rakennusten kunnostamiseen 35.20.64

TAA 1379/2006 vp Kimmo Tiilikainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen jonotusjärjestelmän käyttöönottamiseen Kaakkois-Suomen raja-asemilla 28.40.21

TAA 1380/2006 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen poliisin tulostietojärjestelmän analyysitoiminnan sijoittamiseen Tampereelle 26.75.21

TAA 1381/2006 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen pelastushelikopterien toiminnan tukemiseen 26.80.22

TAA 1382/2006 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen Toijalan Lastumäen koulun peruskorjaukseen 29.10.34

TAA 1383/2006 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen harrastajateattereiden toimintaan 29.90.52

TAA 1384/2006 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen Etelä-Pirkanmaan kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1385/2006 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen Tampere—Lahti-tien ja Luopioistentien eritasoliittymän rakentamiseen 31.24.21

TAA 1386/2006 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen Tampereen rantaväylän kehittämiseen 31.24.21

TAA 1387/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Puolustusmateriaalihankintojen indeksi- ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin menoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16

TAA 1388/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Uusiin asehankintaohjelmiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16

TAA 1389/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.21

TAA 1390/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kymijoen Koivukosken kalateiden rakentamiseen 30.14.77

TAA 1391/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Laatokan luonnonlohen nousun turvaamiseen Hiitolanjoen Kangaskoskella 30.50.77

TAA 1392/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuden Hamina—Vaalimaa liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 1393/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen tiestön melusuojauksen parantamiseen Kymenlaaksossa 31.24.21

TAA 1394/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Mussalon Kotolahden ratapihan rakentamiseen Kotkassa 31.40.21

TAA 1395/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen pääkaupunkiseudulta suoraan itään kulkevan Rantaradan suunnittelun aloittamiseen 31.40.21

TAA 1396/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen kehittämiseen 31.60.63

TAA 1397/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen saariston yhteysalusliikenteen rahoituksen turvaamiseen 31.60.64

TAA 1398/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen energiatuen korottamiseen ja ns. demonstraatiotuen palauttamiseen 32.60.40

TAA 1399/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen vaatimaan selvitys- ja lisätyöhön 33.19.60

TAA 1400/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen 10—15 prosentin haitta-asteen sotainvalidien avopalvelujen korvaamiseen 33.22.50

TAA 1401/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen aivohalvausyksikön perustamiseen ja aivoinfarktin liuotushoidon turvaamiseen Kaakkois-Suomessa 33.32.30

TAA 1402/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Parikkalan terveyskeskuksen päätoimipaikan peruskorjaukseen 33.32.30

TAA 1403/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireille 33.32.30

TAA 1404/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen 33.32.30

TAA 1405/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 1406/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson lintuvesien suojeluun 35.20.22

TAA 1407/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston luontokeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen 35.20.22

TAA 1408/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Suur-Saimaan kansallispuiston suunnitteluun ja perustamiseen 35.20.76

TAA 1409/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansalaisjärjestöille Suomenlahden saariston suojeluun erityisesti öljy- ja kemikaalionnettomuuksien varalta 35.99.65

TAA 1410/2006 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lukumäärän nostamiseen 28.07.06

TAA 1411/2006 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen taiteen perusopetuksen lisäämiseen 29.10.30

TAA 1412/2006 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Ahjolan kansalaisopiston peruskorjaushankkeeseen 29.30.52

TAA 1413/2006 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen harjoittelukouluille 29.50.24

TAA 1414/2006 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosimäärän lisäämiseen 29.80.31

TAA 1415/2006 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen museoiden henkilöresurssien lisäämiseen 29.80.32

TAA 1416/2006 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen kirjastojen perustamiskustannuksiin 29.80.34

TAA 1417/2006 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 1418/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen lähialueyhteistyöhön, erityisesti pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeisiin 24.50.66

TAA 1419/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr Määrärahan osoittaminen tasa-arvojärjestöjen tukemiseen 29.30.53

TAA 1420/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr Määrärahan osoittaminen eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen 30.30.25

TAA 1421/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr Määrärahan osoittaminen metsäluonnon hoidon edistämiseen ja soiden ennallistamiseen 30.60.45, 30.60.44

TAA 1422/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr Metsähallitukselle asetettujen tulostavoitteiden alentaminen 30.63

TAA 1423/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Tampere—Toijala-rataosan kolmannen raiteen suunnitteluun 31.40.21

TAA 1424/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kestävän energiateknologian tutkimukseen ja kehittämiseen 32.20.40

TAA 1425/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen sekä demonstraatiohanketukiin 32.60.40

TAA 1426/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr Määrärahan osoittaminen Suomen tuuliatlaksen uudistamiseen 32.60.40

TAA 1427/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr Määrärahan osoittaminen ympäristöministeriön toiminta- ja palkkamenoihin 35.01.21

TAA 1428/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen pientalojen lämmitysenergian muutosinvestointeihin 35.30.55

TAA 1429/2006 vp Oras Tynkkynen /vihr Määrärahan osoittaminen alueellisten ympäristökeskusten toimintaan 35.40.21

TAA 1430/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Uudellamaalla 31.24.21

TAA 1431/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen meluesteiden rakentamiseen Uudellamaalla 31.24.21

TAA 1432/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiseen Espoon keskuksen ja Kauklahden kautta Kirkkonummelle 31.40.21

TAA 1433/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.40.21

TAA 1434/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 1435/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan työttömien yhdistysten toiminnan tukemiseen 34.06.51

TAA 1436/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen Uudellamaalla 35.10.77

TAA 1437/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan vesistöjen hoito- ja kunnostustoimiin 35.10.77

TAA 1438/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Nuuksion luontokeskushankkeen toteuttamiseen 35.20.52

TAA 1439/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen asuntojen peruskorjausavustuksiin 35.30.55

TAA 1440/2006 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen yliopistokeskuksille 29.50.22

TAA 1441/2006 vp Jutta Urpilainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan korottamiseen 29.70.55

TAA 1442/2006 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille tieosuuden Komanne—Jänkä parantamiseen 31.24.21

TAA 1443/2006 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille ohituskaistojen rakentamiseen valtatielle 8 31.24.21

TAA 1444/2006 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen erityisopetuksen lisäämiseen Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla 29.10.30

TAA 1445/2006 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen 29.10.30

TAA 1446/2006 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen teatteri- ja sirkustaiteen perusopetukseen Tikkurilan Teatteri ry:n ylläpitämässä Teatteri- ja Sirkuskoulussa 29.40.30

TAA 1447/2006 vp Raija Vahasalo /kok Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän myöntämiseen täysimääräisenä 29.70.55

TAA 1448/2006 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen adoptiovanhempien vanhempainrahakauden pidentämisestä aiheutuviin kustannuksiin 33.18.60

TAA 1449/2006 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen vanhempainrahan maksamiseen 7—9-vuotiaiden adoptiolasten vanhemmille 33.18.60

TAA 1450/2006 vp Raija Vahasalo /kok Määrärahan osoittaminen rintamalisän tasokorotukseen ja ylimääräisen rintamalisän korotukseen 33.21.52

TAA 1451/2006 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämiseen Uudellamaalla 33.32.30

TAA 1452/2006 vp Unto Valpas /vas Perintö- ja lahjaveron arvioidun tuoton vähentäminen 11.01.03

TAA 1453/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen valtion nimeämille äkillisten rakennemuutosten alueille eli Raahen, Uudenkaupungin ja Mäntän—Vilppulan seuduille 26.98.62

TAA 1454/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen vanhan seminaarin kiinteistökannan peruskorjauksen aloittamiseen 29.01.62

TAA 1455/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ollinsaaren ala-asteen peruskorjaukseen Raahessa 29.10.34

TAA 1456/2006 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen Suzuki-menetelmän soitonopettajien kouluttamiseen 29.30.31

TAA 1457/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen opintorahan asumislisän maksamiseen budjettiperusteisesti koko kalenterivuodelta 29.70.55

TAA 1458/2006 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan tasokorotukseen 29.70.55

TAA 1459/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen 29.70.55

TAA 1460/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen 30.10.55

TAA 1461/2006 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen kestävän puuntuotannon tukemiseen 30.60.44

TAA 1462/2006 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden tieverkon kunnossapitoon ja peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1463/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Kajaanista Kokkolaan johtavan valtatien 28 valaisemiseen Nivalassa 31.24.21

TAA 1464/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ketunperäntien peruskorjaukseen Raahessa 31.24.21

TAA 1465/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen Louhuantien liittymään Alpualla Vihannin kunnassa 31.24.21

TAA 1466/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän ja alikulun rakentamiseen Pyhäjoelle 31.24.21

TAA 1467/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän päällystämiseen kantatien 88 varressa Vihannin Läntisrannalla 31.24.21

TAA 1468/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Olkijoelta Siikajoen kunnan rajalle 31.24.21

TAA 1469/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pyhäjoella Hiihtomajantieltä Viirretiin 31.24.21

TAA 1470/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Raahen ja Siikajoen kuntien rajalta Siikajoelle 31.24.21

TAA 1471/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Koskenkankaantien perusparantamisen aloittamiseen Ruukissa välillä Sammalkangas—Huumola 31.24.21

TAA 1472/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Luohua—Ylipää—Heinolanperä-paikallistien peruskorjauksen aloittamiseen Ruukin kunnassa 31.24.21

TAA 1473/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen maantien 7891 perusparantamisen aloittamiseen Pyhäjoella 31.24.21

TAA 1474/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Paavolan taajamatien järjestelyihin Ruukissa 31.24.21

TAA 1475/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Pyhäjoen—Vihannin maantien perusparantamisen aloittamiseen 31.24.21

TAA 1476/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raudaskylän—Sievin maantien perusparantamisen aloittamiseen 31.24.21

TAA 1477/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Siikajoen ja Revonlahden välisen eteläpuoleisen tien perusparantamisen ja päällystämisen aloittamiseen 31.24.21

TAA 1478/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Tauvon tienhaaran liikennejärjestelyihin Siikajoella 31.24.21

TAA 1479/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen valaistun kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Jokiniituntielle Alavieskassa 31.24.21

TAA 1480/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Oulun tiepiirille valtatien 8 liittymäjärjestelyihin Revonlahden kohdalla 31.24.21

TAA 1481/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 8 perusparantamiseen Mettalanmäen kohdalla Raahessa 31.24.21

TAA 1482/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Vanhan Raahen tien kunnostukseen Vihannissa 31.24.21

TAA 1483/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ylivieska—Pulkkila-tien kehittämiseen 31.24.21

TAA 1484/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Tauvon sataman uudistamiseen Siikajoella 31.30.78

TAA 1485/2006 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 1486/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen myöntämiseen 33.21.52

TAA 1487/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen sotaorpojen kuntoutuksen aloittamiseen 33.22.59

TAA 1488/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan kehittämiseen 33.32.30

TAA 1489/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Vihannin kunnan palvelukeskuksen hoivaosaston peruskorjaukseen ja laajennukseen 34.06.64

TAA 1490/2006 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen luontoreittien ja ‐polkujen ylläpitoon 35.20.22

TAA 1491/2006 vp Unto Valpas /vas Työeläkkeiden ns. taitetun indeksin korjaaminen

TAA 1492/2006 vp Ahti Vielma /kok ym. Määrärahan osoittaminen Konneveden kirkonkylän vesihuollon varmistamiseen 30.50.77

TAA 1493/2006 vp Ahti Vielma /kok ym. Määrärahan osoittaminen Tampere—Jyväskylä-radan parannustöiden jatkamiseen 31.40.21

TAA 1494/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtiosäännön syntyhistoriaa ja kehitystä esittelevän toiminnan aloittamiseen valtiopäivämies Santeri Alkion kansalaislahjana saamassa kotitalossa Laihian Alkiomäellä 29.80.50

TAA 1495/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen Tangomarkkinoille 29.80.52

TAA 1496/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen 30.10.55

TAA 1497/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Saukonkylän—Lappakankaan syöttö- ja kriisivesijohdon rakentamiseen Alajärven ja Kuortaneen kunnissa 30.50.77

TAA 1498/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen vesistö- ja vesihuoltotöihin 30.50.77

TAA 1499/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7000 perusparantamiseen Ylistaron aseman ja Könnin välillä 31.24.21

TAA 1500/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen Niemistönmaan paikallisteiden perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1501/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen Ämmälänkylään johtavan maantien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 1502/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Sääksjärvi—Perho-paikallistien perusparannukseen 31.24.21

TAA 1503/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuden Myllymäki—Vehu perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1504/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuden Tuuri—Peränne perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1505/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien lomituspalveluiden turvaamiseen ja lomaoikeuden laajentamiseen 33.57.40

TAA 1506/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen turkistuottajien lomitusjärjestelmän käynnistämiseen 33.57.40

TAA 1507/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Alapään—Haalin—keskustan siirtoviemärin rakentamiseen Nurmon kuntaan 35.10.77

TAA 1508/2006 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 1509/2006 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen ympäristölupaviraston perustamiseen Tampereelle 35.50.21

TAA 1510/2006 vp Jari Vilén /kok ym. Määrärahan osoittaminen saamelaisten kulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailua varten 29.80.50

TAA 1511/2006 vp Jari Vilén /kok Määrärahan osoittaminen kuljetusten alueelliseen tukemiseen 32.30.44

TAA 1512/2006 vp Jari Vilén /kok Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31

TAA 1513/2006 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen Kilpilahden uusien tieyhteyksien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1514/2006 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen muuttuvien nopeusrajoitus- ja varoitusjärjestelmien rakentamiseen vilkkaimmille sisääntulo- ja kehäteille 31.24.21

TAA 1515/2006 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1516/2006 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen huumausaineongelmien ehkäisemiseen ja torjumiseen 33.53.50

TAA 1517/2006 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 1518/2006 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen hoitoonpääsyn turvaamisesta kunnille aiheutuviin kustannuksiin 33.32.30

TAA 1519/2006 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 1520/2006 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen asuntojen korjausavustuksiin 35.30.55

TAA 1521/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen korkeimman oikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.21

TAA 1522/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen korkeimman hallinto-oikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.22

TAA 1523/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen ali-, hovi- ja hallinto-oikeuksien ja sekä vakuutus- että markkinaoikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.23

TAA 1524/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen vankeinhoitolaitoksen henkilöstön lisäämiseen 25.50.21

TAA 1525/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen syyttäjien toimintaresurssien vahvistamiseen 25.60.21

TAA 1526/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen poliisin talousrikostutkinnan tehostamiseen 26.75.21

TAA 1527/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan korottamiseen 29.70.55

TAA 1528/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen turkistarhojen suojaus- ja turvajärjestelyihin 30.10

TAA 1529/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden varastointitukeen 30.20.46

TAA 1530/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.40.51

TAA 1531/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen metsän uudistamiseen, nuoren metsän hoitoon ja energiapuun keräämiseen 30.60.44

TAA 1532/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Isosaaren paikallistien perusparantamiseen Vetelissä ja Halsualla 31.24.21

TAA 1533/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Jalasjärven ja Kihniön välisen paikallistien peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä Yli-Valli—Korhoskylä 31.24.21

TAA 1534/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen tiepiirille maantien 637 peruskorjauksen aloittamiseen välillä Tankolampi—Sumiainen 31.24.21

TAA 1535/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Alajärvelle välille Kullanmutka—Hoisko 31.24.21

TAA 1536/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kurikan kaupungissa sijaitsevien Säntintien ja Myllytöyräntien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1537/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Lapualla sijaitsevan yhdystien 7112 perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1538/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen valtatien 16 ja kantatien 68 risteyksessä Alajärvellä 31.24.21

TAA 1539/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maanteiden Halla-aho—Koivumäki ja Koivumäki—Uusikylä perusparantamiseen Alajärvellä 31.24.21

TAA 1540/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 610 peruskorjaukseen välillä Kärkistensalmi—Joutsa 31.24.21

TAA 1541/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Nykäsen ja Torpan välisen paikallistien peruskunnostukseen Vetelissä 31.24.21

TAA 1542/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 17847 ja 17849 perusparantamiseen Lappajärvellä 31.24.21

TAA 1543/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17109 peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä kaatopaikan tienhaara—Kauhajoen kunnan raja 31.24.21

TAA 1544/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien Perho—Poranen—Hallapuro perusparannukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 1545/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Perhon ja Kinnulan välisen maantien päällystämiseen ja kunnostamiseen 31.24.21

TAA 1546/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Soinin ja Karstulan välisen Lehtomäen paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1547/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatielle 19 välille Rengonharju—Luopajärvi 31.24.21

TAA 1548/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Laasalan ja Jokivarren välisen maantien peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 1549/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille maantien 17613 peruskorjaamiseen välillä Hanhikoski—Malkamäki 31.24.21

TAA 1550/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille ns. Tyynismaa—Viinikka-paikallistien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1551/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Purmojärven ja Kuoppa-ahon välisen maantien peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 1552/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 18 suunnitteluun välillä Multia—Ähtäri 31.24.21

TAA 1553/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon 31.25.50

TAA 1554/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 1555/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen pienlentokenttien rakennus- ja perusparannushankkeisiin 31.52.41

TAA 1556/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Työterveyslaitokselle uuden työpaikkakiusaamista seuraavan ja tutkivan yksikön perustamiseen 33.07.50

TAA 1557/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen lääkärin määräämän hieronnan sairausvakuutuskorvauksiin 33.18.60

TAA 1558/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen pelkkää kansaneläkettä saaville maksettavaan perustoimeentulolisään 33.19.60

TAA 1559/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen ja rintamalisän myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille veteraaneille ja vuonna 1944 nostomiehinä palvelukseen astuneille 33.21.52

TAA 1560/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisille suunnatun henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämiseen 33.32.30

TAA 1561/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Alajärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 1562/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Lappajärven rehevöitymisen ehkäisyyn 35.10.77

TAA 1563/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Madesjärven kunnostamiseen Jalasjärvellä ja Parkanossa 35.10.77

TAA 1564/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Niskoslammen, Niskosjoen ja Viinamäenlahden kunnostamiseen Kihniöllä 35.10.77

TAA 1565/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Ojutjärven kunnostamiseen Kauhavalla 35.10.77

TAA 1566/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Räyringinjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 1567/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Valkiajärven kunnostamiseen Seinäjoella ja Jalasjärvellä 35.10.77

TAA 1568/2006 vp Matti Väistö /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Itä-Suomi-ohjelman toteuttamiseen 26.98.43

TAA 1569/2006 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 33.32.33

TAA 1570/2006 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Katilantien päällystämiseen Seinäjoella 31.24.21

TAA 1571/2006 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen maantien 7594 peruskorjaukseen välillä Yli-Lesti—Reisjärvi 31.24.21

TAA 1572/2006 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Hautalan Auneksen paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 1573/2006 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Ämmälänkyläntien peruskorjaukseen Seinäjoella 31.24.21

TAA 1574/2006 vp Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Killinkoski—Virrat—Ruovesi (Kukkokangas) ‐syöttövesijohdon ja siirtoviemärin rakentamiseen 30.50.77

sekä eduskunnan 24.11.2006 lähettämät talousarvioaloitteet

TAA 1575/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen lukiotoiminnan jatkamiseen Haapamäellä 29.10.30

TAA 1576/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen Uusi Nousu -projektille 30.10.61

TAA 1577/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen maaseudun kehittämiseen 30.10.62

TAA 1578/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen teiden talvikunnossapitoon Keski-Suomen tiepiirissä 31.24.21

TAA 1579/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen suojakatosten rakentamiseen Keski-Suomen asemille 31.40.21

TAA 1580/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen iltayhteyden Haapamäki—Keuruu palauttamiseen 31.60.63

Lausunnot

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan.

Vuoden 2007 talousarvioesityksestä ovat lausunnon antaneet

hallintovaliokunta HaVL 40/2006 vp
lakivaliokunta LaVL 15/2006 vp
liikenne- ja viestintävaliokunta LiVL 23/2006 vp
maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL 15/2006 vp
puolustusvaliokunta PuVL 8/2006 vp
sivistysvaliokunta SiVL 15/2006 vp
sosiaali- ja terveysvaliokunta StVL 17/2006 vp
talousvaliokunta TaVL 28/2006 vp
tulevaisuusvaliokunta TuVL 3/2006 vp
työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyVL 19/2006 vp
ympäristövaliokunta YmVL 31/2006 vp.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa.

YLEISPERUSTELUT

Talous- ja työllisyyskehitys.

Maailmantalous on ohittamassa suhdannehuipun ja siirtymässä hitaamman kasvun vaiheeseen. Kansainvälisessä taloudessa epävarmuus on lisääntynyt poliittisten jännitteiden kasvun myötä. Talouskasvun arvioidaan Yhdysvalloissa jäävän vajaaseen 3 prosenttiin vuosina 2006 ja 2007. Hitaammin kasvavan kansainvälisen kaupan vaikutukset alkanevat näkyä myös kehittyvien maiden kasvuvauhdissa, mutta talouskasvun odotetaan säilyvän nopeana Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä.

Euroalueella talouskasvu nopeutui vuoden 2006 alussa. Talouskasvu on aikaisempaa laaja-alaisempaa ja tukeutuu nyt myös euroalueen sisäiseen kysyntään. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 2 prosenttia sekä vuonna 2006 että vuonna 2007. Epävarmuuden lisääntyminen voi kuitenkin hidastaa talouskasvua, mutta kasvun hidastuminen Yhdysvalloissa ei kovin nopeasti heijastune euroalueelle. Globaalitalouden riskit liittyvät öljyn hintaan, inflaatioon, valuuttakursseihin ja kansainväliseen suhdannekehitykseen.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että Suomen talous- ja työllisyyskehitys on ollut kuluneen vuoden aikana monella tavalla suotuisaa. Talouden kehitys on ollut poikkeuksellisen hyvää myös moniin muihin EU-maihin verrattuna. Maamme talouskasvu on suhdannekierron nopeimmassa vaiheessa. Bruttokansantuote on kasvanut muutamana vuonna 3 prosenttia, josta se nopeutuu kuluvana vuonna 4,5 prosenttiin. Talouskasvu nojautuu laaja-alaisesti sekä ulkomaiseen että kotimaiseen kysyntään. Vuonna 2007 kasvun arvioidaan hidastuvan, mutta yltävän silti vielä 3 prosenttiin. Maailmankaupan ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen vaimentanee ensi vuonna ulkomaankaupan kasvua, vaikka kotimaisen teollisuuden hintakilpailukyvyn ei odoteta muuttuvan.

Työllisyysasteen arvioidaan nousevan 68,8 prosenttiin vuonna 2006 ja edelleen paranevan vuonna 2007. Työvoiman kysyntä on kasvanut etenkin yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa, mutta myös teollisuudessa. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan 7,7 prosenttiin kuluvana vuonna ja 7,4 prosenttiin ensi vuonna. Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite työttömyyden vähentämisestä ja työllisyyden lisäämisestä 100 000 henkilöllä hallituskauden aikana ollaankin näillä näkymin lähes saavuttamassa.

Työvoiman saatavuusongelmat ovat kasvaneet alueellisesti mm. rakentamisessa, mutta myös eräillä muilla toimialoilla, joilla työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Rakennetyöttömyyden arvioidaan pysyvän edelleen korkeana, ja se muodostaa yhdessä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien kanssa kasvavan riskitekijän vakaalle talouskasvulle. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että työnhakijoita kannustetaan ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ikääntyneiden olisi jatkettava työelämässä nykyistä pidempään ja nuorten tultava työmarkkinoille nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota nuorten työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä työperäisen maahanmuuton onnistuneeseen toteuttamiseen, jotta työvoiman saanti turvataan myös tulevaisuudessa.

Valiokunta pitää onnistuneena hallituksen tulo- ja veropolitiikkaa, jonka keskeinen tavoite on talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Kansainvälisesti kilpailukykyisellä verojärjestelmällä voidaan turvata korkea työllisyys ja hyvinvointipalvelujen kestävän rahoituksen edellyttämät verotuotot myös pitkällä aikavälillä. Hallituskauden ansiotuloverokevennysten yhteismääräksi tulee noin 2 650 miljoonaa euroa. Verotusta on kevennetty kaikilla tulotasoilla, mutta painopiste on ollut pieni- ja keskituloisten verotuksessa.

Kansantalouden myönteiseen kokonaiskuvaan on keskeisesti vaikuttanut hallituksen talouspolitiikka. Valtiontalouden menojen kasvu on pysynyt uudistettujen menokehysten asettamissa maltillisissa puitteissa, verojärjestelmän kilpailukykyä on parannettu sekä työmarkkinoiden toimivuutta on lisätty rakenteellisilla uudistuksilla.

Julkinen talous, finanssipolitiikka.

Julkisen talouden rahoitusasema on pysynyt kokonaisuudessaan vahvana. Julkisen talouden ylijäämän arvioidaan seuraavan neljän vuoden aikana olevan 2,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Suomi täyttää siten EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteet myös keskipitkällä aikavälillä (Valtiovarainministeriön julkaisu 4/2006). Julkistalouden ylijäämästä vastaavat valtaosaltaan sosiaaliturvarahastot, joita kartutetaan ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden kasvun johdosta.

Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää, että valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen alenee suhdanneluonteisia poikkeamia lukuun ottamatta. Tämän varmistamiseksi hallituksen tavoitteena on, että valtiontalous on vaalikauden lopulla kansantalouden tilinpidon mukaisesti tasapainossa.

Valiokunta pitää merkittävänä, että valtionvelka on saatu hallitusohjelman mukaiselle alenevalle kehitysuralle. Valtion velkaa oli vaalikauden alussa 43,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen arvioidaan laskevan kuluvana vuonna 35,2 prosenttiin ja jatkavan alenemistaan myös ensi vuonna.

Samanaikaisesti kun valtion velkaa on voitu vähentää, kuntien velka on lisääntynyt vaikkakin hidastuen. Kuntatalouden arvioidaan kuitenkin asteittain tasapainottuvan vuosina 2008—2011. Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 7,8 miljardilla eurolla vuonna 2007. Kuntien valtionavut lisääntyvät yhteensä noin 293 miljoonalla eurolla sisältäen valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiin menoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä vuonna 2007 maksettavan osuuden valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta.

Väestön ikääntymisen vuoksi palvelutarpeet kasvavat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntasektorin kykyä vastata peruspalveluiden tuottamisen asettamiin haasteisiin pyritään vahvistamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksella. Valiokunta korostaa hankkeen tärkeyttä ja toivoo sen etenevän suunnitellulla tavalla siten, että uudistus olisi toteutettu vuoden 2009 loppuun mennessä. Valiokunta viittaa kuntatalouden tarkemman tarkastelun osalta lukuun 26.97 Avustukset kunnille.

Julkisen talouden kestävyyden varmistamisessa on myös tuottavuuden parantamisella keskeinen sija. Suomen väestö ikääntyy voimakkaammin kuin muiden EU-maiden väestöt. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäinen väestö supistuu vuoteen 2030 mennessä yli 300 000 hengellä. Työvoiman vähentymisen ja korkean rakennetyöttömyyden lisäksi kotitalouksien velkaantuminen, väestön aluerakenteen muuttuminen sekä globalisaation ja nopean teknologian kehityksen aiheuttamat vaatimukset asettavat haasteita vakaalle talouskasvulle. Tällöin korostuu myös pitkäjänteisen finanssipolitiikan merkitys.

Kehysmenettely ja sen kehittäminen.

Valiokunta katsoo, että kehysmenettely on osoittautunut valtiontalouden kannalta toimivaksi ja tarpeelliseksi välineeksi, joka on tuonut finanssipolitiikkaan vakautta ja uskottavuutta. Kuten valiokunta totesi vuosien 2007—2011 menokehyksiä koskevassa mietinnössään (VaVM 4/2006 vp ), kehysmenettelyn toimivuutta ja kehittämistarpeita on saatujen kokemusten pohjalta kuitenkin syytä arvioida seuraavaa hallitusohjelmaa ja menokehystä varten.

Valiokunnan mielestä hallituskauden puolivälissä on oltava mahdollisuus arvioida uudelleen määrärahojen tasoa. Tämä on tarpeen mm. muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tai siksi, että määrärahataso on alusta lähtien määritelty liian alhaiseksi. Esimerkiksi kuluvan hallituskauden aikana liikenneväylien kehittämiseen ja kunnossapitoon osoitetut resurssit olivat jo vaalikauden alussa alimittaisia, mutta määrärahatason korjaamiseen ei ole ollut kehyksen puitteissa mahdollisuutta. Sama ongelma on koskenut myös vankeinhoidon resursointia. Myöskään sosiaali- ja terveyspolitiikan lainsäädännön toteuttamiseen osoitetut resurssit eivät ole olleet kaikilta osin riittävät. Valiokunta korostaa, että lainsäädäntöä valmisteltaessa tulee huolehtia siitä, että lain toimeenpanoon voidaan osoittaa riittävät resurssit.

Valiokunta katsoo myös, että menokehyksen sisällä syntynyttä säästöä tulisi kyetä käyttämään kehyskauden muina vuosina. Mahdollisuus säästyneiden varojen käyttämiseen seuraavina vuosina ei muuttaisi menokehystä, mutta se lisäisi osaltaan säästäväisyyttä ja resurssien pitkäjänteistä suunnittelua ja käyttöä.

Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että valtiontalouden ohjausta vahvistetaan siten, että toiminnan ja talouden suunnittelu sekä sen toteutumisen seuranta olisivat nykyistä lähempänä toisiaan. Valtiontalous voitaisiin esimerkiksi jakaa käyttötalouteen ja pääomatalouteen, mikä parantaisi päätöksenteon selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Tämä edellyttää budjettirakenteen uudelleen arviointia ja sen kehittämistä.

Ministeriöiden tutkimusmäärärahat.

Talousarvioesityksen mukaan useiden ministeriöiden omia tutkimusmäärärahoja leikataan tuntuvasti. Ministeriöiden omia tutkimuksia on tarvittu politiikkaohjaukseen liittyviin selvityksiin sekä ministeriön strategiaa tukevaan tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Ministeriön oma sitomaton tutkimusrahoitus on myös keino verkottaa ministeriöiden omia tutkimuslaitoksia muuhun tiedeyhteisöön.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tutkimusmäärärahojen supistaminen on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että julkista t&k-rahoitusta pyritään lisäämään. Valiokunta viittaa myös valtioneuvoston 7.4.2005 tekemään julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä koskevaan periaatepäätökseen, jonka mukaan myös ministeriöt lisäävät tutkimusrahoitustaan.

Rakennerahastot.

Vuonna 2007 käynnistetään uusi EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi 2007—2013. Suomessa toteutetaan uudella ohjelmakaudella EU:n alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen. Samoin toteutetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta, jonka päämääränä on mm. lujittaa unionin alueen yhdentymistä kaikilla osa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Suomen saama rakennerahastorahoitus on tulevalla ohjelmakaudella yhteensä 1 716 miljoonaan euroa. Vuoden 2007 talousarvioesityksessä EU:n ja kansallisen julkisen rahoituksen suhde vastaa nykytilaa ollen Itä- ja Pohjois-Suomessa 50/50 ja Etelä- ja Länsi-Suomessa 40/60.

Suurin osa EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuuden myöntövaltuuksista hallinnoidaan kauppa- ja teollisuusministeriössä (30 prosenttia) ja työministeriössä (26 prosenttia). Alkavan ohjelmakauden EU:n ja valtion rahoitusosuudet on ehdotettu koottavaksi edellä mainittujen, myös rahastojen hallintoviranomaisina toimivien ministeriöiden pääluokkaan. Tarkoitus on lisäksi perustaa rakennerahasto-ohjelmien tarkastusviranomainen valtionvarain controller -toiminnon yhteyteen.

Muuta.

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 45/2005 vp ) ja kiinnittää edelleen huomiota toistuvaan määrärahojen alibudjetointiin. Esimerkkinä näistä voidaan todeta perusradanpidon ja vankeinhoidon menot, joita joudutaan usein rahoittamaan lisätalousarvioilla. Suomen perustuslain 84 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarvioon otetaan arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja muut talousarvion perustelut. Pykälän perustelujen mukaan talousarvion tulisi sisältää täysimääräisesti arviot kaikkiin tiedossa oleviin vuotuisiin tuloihin ja määrärahat kaikkiin tiedossa oleviin menoihin.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 21

EDUSKUNTA

Eduskunnan pääluokkaan on ehdotettu 112 349 000 euron määrärahaa, joka on 8 prosenttia suurempi kuin kuluvana vuonna. Pääluokan määrärahojen kasvu on samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtuu lähinnä henkilöstön siirtymisestä uuteen palkkausjärjestelmään, eduskunnan rakennusten peruskorjausten ja muutostöiden suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sekä Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen perustamisesta. Eduskunnan rakennusten vuonna 2007 alkavan peruskorjauksen on tarkoitus päättyä vuonna 2012. Samassa yhteydessä pyritään korjaamaan myös rakennusten esteettömyyteen liittyviä puutteita.

02. Eduskunnan kanslia

21. Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha)

Valtiontilintarkastajien toiminnan lakkauttaminen ei toteudu 28.2.2007. Tämä edellyttäisi perustuslain 73 §:n 2 momentin mukaista nopeutettua menettelyä. Perustuslakivaliokunta suosittelee asian käsittelyä perustuslain 73 §:n 1 momentin mukaisessa, ns. normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä (PeVM 10/2006 vp ), jolloin muutos tapahtunee tulevien valtiopäivien kevätistuntokaudella. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että asiaan liittyvän perustuslakimuutoksen hyväksymisen jälkeen talousarvioon tehdään tarpeelliset muutokset.

Valiokunta ehdottaa, että momentilta siirretään 1 222 000 euroa momentille 21.09.21.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 58 276 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

09. Valtiontilintarkastajat

21. Valtiontilintarkastajien toimintamenot (arviomääräraha)

Valtiontilintarkastajien toimintamenot budjetoidaan koko vuodelle 2007. Kansliapäällikön virkaa ei siten lakkauteta 1.3.2007. Momentin selvitysosan ensimmäinen kappale on näin ollen myös tarpeeton. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 1 222 000 euroa momentilta 21.02.21.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 461 000 euroa.

(2. kappale poist.)

30. Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos

21. Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eduskunnan kansliatoimikunnan asettama Ulkopoliittisen instituutin hallintoa valmisteleva toimikunta on päätynyt siihen, että Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen pitäisi jo vuoden 2007 alusta lukien olla nettobudjetoitu virasto. Ulkopoliittisella instituutilla on ollut omaa varainhankintaa viime vuosina noin 100 000 euroa. Jotta tulot myös eduskunnan yhteydessä olisivat tutkimuslaitoksen itsensä käytettävissä, tulee ottaa käyttöön nettobudjetointi.

Valiokunta pitää perusteltuna, että momentille lisätään selvitysosa, jossa mainitaan, että määrärahan mitoituksessa on nettobudjetoitavina tuloina otettu huomioon mm. julkaisutoiminnan, tilaustutkimuksen ja seminaaritoiminnan tulot.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 500 000 euroa.

Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitokseen voidaan perustaa johtajan virka. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat 1.1.2007 perustettavan kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen (josta käytetään nimeä Ulkopoliittinen instituutti) henkilökunnan palkkaamisesta, toimitilojen vuokraamisesta ja muista tutkimuslaitoksen toiminnasta aiheutuvista kustannuksista.

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. 24.30.66 ja 67 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Kehitysyhteistyömäärärahojen taso.

Talousarvioesityksessä on kehitysyhteistyöhön ehdotettu 746 130 000 euron määrärahaa, josta 630 130 000 euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Määräraha on 75 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvana vuonna. Talousarvioesitykseen sisältyvät myös sitoumusvaltuudet, joista aiheutuu menoja vuoden 2007 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 656 450 000 euroa.

Selvitysosan perusteella momentille on siirretty aiemmin momentilta 24.99.50 rahoitetut kehitysyhteistyökelpoiset valtionavut Suomen UNICEF -yhdistykselle, Suomen UNIFEM — Finlands UNIFEM ry:lle ja Suomen Pakolaisapu ry:lle. Valiokunta pitää perusteltuna tässä yhteydessä lisätä kyseisten järjestöjen määrärahaa.

Suomen kehityspolitiikan keskeisimpänä tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista lähestymistapaa ja kestävän kehityksen periaatteita. Tämän toimeenpanolle luovat keskeisen perustan YK:n vuosituhatjulistuksen arvot ja kehityspäämäärät.

Kahdenvälisessä yhteistyössä Suomen pitkäaikaisia yhteistyömaita ovat Mosambik, Tansania, Etiopia, Sambia, Kenia, Nicaragua, Vietnam ja Nepal, joiden osuus maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelmasta on 108 miljoonaa euroa eli 54,6 prosenttia. Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä köyhimpien maiden (LDC-maat) osuudeksi arvioidaan noin 85 miljoonaa euroa vuonna 2007. Saharan eteläpuoleisten maiden osuus on yhteensä noin 102 miljoonaa euroa. LDC-maat ja Afrikka ovat painopisteenä myös monenkeskisessä ja EY-kehitysyhteistyössä. Valiokunnan mielestä maa- ja aluekohtaista kehitysyhteistyötä tulisi vieläkin voimakkaammin keskittää pitkäaikaisiin yhteistyömaihin tuen vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Hallitusohjelman ja hallituksen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteena on kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Talousarvioesityksessä ehdotettu määrärahataso vastaa 0,43 prosenttia vuodelle 2007 ennustetusta BKTL:sta. Tämän vaalikauden aikana kehitysyhteistyömäärärahat ovat kasvaneet yhteensä 239,33 miljoonaa euroa eli 47 prosenttia.

Tavoitetason saavuttaminen edellyttää vuonna 2010 noin 1 325 miljoonan euron kehitysyhteistyömäärärahaa. Kehitysyhteistyön kasvuluvuista seuraavalle vaalikaudelle päätetään vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusohjelma- ja kehysneuvotteluissa. Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa 0,7 prosentin BKTL-osuuden saavuttamiseen vuonna 2010. Monet Euroopan unionin maat ovat selvästi lupaustensa mukaisesti kasvattaneet kehitysyhteistyömäärärahojaan. Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta ovat jo saavuttaneet 0,7 prosentin BKTL-osuuden.

Monenkeskisessä yhteistyössä Suomen maksatukset kohdentuvat YK-järjestöistä muun muassa UNDP:lle, UNICEF:ille, UNFPAlle ja WFP:lle. Näillä kaikilla on valmius koordinoida suuria määrärahoja. Samoin kahdenvälisessä yhteistyössä on useita maita, jotka pystyvät varmistamaan nykyistä suuremmankin tuen tarkoituksenmukaisen käytön. Valiokunta pitää pitkäjänteisen suunnittelun kannalta perusteltuna, että kehitys kohti 0,7 prosentin BKTL-osuustavoitetta tapahtuisi tasaisesti ja riittävillä valtuuksilla.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

22. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)

Momentille on ehdotettu 66 767 000 euron määrärahaa.

Suomi on mukana keskeisten maailmanlaajuisten ja eurooppalaisten kriisinhallintaa toteuttavien kansainvälisten järjestöjen (kuten YK, Etyj, EN) työssä osallistuen toiminnan ja sen edellyttämien valmiuksien kehittämiseen samoin kuin kriisinhallintaan eri puolilla maailmaa.

Suomen kriisinhallintajoukkojen yhteisvahvuus on noin 1 000 sotilasta. Suomi osallistuu myös YK:n Libanonin kriisinhallintaoperaatioon, josta aiheutuu ulkoasiainministeriön pääluokkaan 11,55 miljoonan euron menot vuonna 2007.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Oikeusministeriön hallinnonalalla käytetään tutkimustoimintaan rahaa vähemmän kuin minkään muun ministeriön hallinnonalalla.

Paremman sääntelyn toimintaohjelmassa yhtenä keskeisenä lainvalmistelun ongelmana mainitaan valmistelun tietopohjan puutteet, kuten valmistelua tukevan lainsäädäntötutkimuksen vähäisyys. Oikeusministeriön hallinnonalalla tutkimuksen määrä ja laatu on keskeisesti kiinni Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen voimavaroista.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lasten turvallisuuden tilan selvittämisen kannalta keskeisten viranomaisrekistereiden kehittämistoimia ja kokonaisuutta kartoittavan uhritutkimuksen laajentamista lapsiin kiirehdittäisiin. Asian tärkeys on todettu myös oikeusasiamiehen erilliskertomuksessa (Lapsi, perheväkivalta ja viranomaisten vastuu), perustuslakivaliokunnan mietinnössä PeVM 7/2006 vp ja lakivaliokunnan lausunnossa LaVL 15/2006 vp.

Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan valtiontaloudellisesti pienelläkin panostuksella voidaan saavuttaa lainvalmistelun kannalta merkittäviä tuloksia ja siten samalla myötävaikuttaa yhteiskunnan voimavarojen entistä suunnitelmallisempaan ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Saamelaiskulttuurikeskus.

Saamelaiskäräjien hallinnoima ja Lapin lääninhallituksen EU-varoilla rahoittama kolmivuotinen saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti päättyi elokuussa 2006. Sen jälkeen hankkeen valmistelua jatkettiin uudella EU-projektilla, jonka tarkoituksena on suunnitella ja luoda hallinnollinen toimintamalli kulttuurikeskukselle. Kyse on keskuksen toiminnan organisoinnista eri käyttäjäosapuolten kesken. Projekti päättyy lokakuun lopussa 2007. Valtionrahoituksen osalta oikeusministeriö odottaa ratkaisua siitä, voidaanko Euroopan unionin rakennerahastojen tulevan kauden ohjelmia käyttää hankkeen investointeihin.

Hallitus on todennut, että kulttuurikeskus on kansallinen, ei maakunnallinen hanke. Tämän mukaisesti valtiovarainvaliokunta pitää hanketta tärkeänä. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä.

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö selvittää saamelaiskulttuurikeskushankkeen mitoituksen, ajoituksen ja rahoituksen mahdollisimman pian hankkeen hallinnollisen toimintamallin ja EU-rahoituksen käytön ratkaisemisen jälkeen.

10. Tuomioistuinlaitos

Pääluokan selvitysosassa todetaan, että oikeuslaitoksen tulee edistää yleistä hyvinvointia takaamalla korkeatasoinen oikeusturva ja turvata luottamuksen säilyminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tarjottavan oikeusturvan joutuisuuteen, alueelliseen tasapuolisuuteen ja kustannusten kohtuullisuuteen.

Yleisten tuomioistuinten henkilöstömäärän arvioidaan vuonna 2007 vähenevän 28 henkilöllä vuoteen 2006 verrattuna. Vaikka oikeudenkäyntimenettelyjä on eri tavoin yritetty kehittää, henkilöstöön kohdistuviin vähennyksiin liittyy väistämättä vaara, että käsittelyajat entisestäänkin pitenevät tai että toiminnan määrällisen tason ylläpitämiseksi joudutaan tinkimään ratkaisujen laadusta. Tämä puolestaan lisäisi muutoksenhakualttiutta, mikä heijastuisi erityisesti hovioikeuksien työtilanteeseen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo useassa tapauksessa katsonut Suomen rikkoneen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräystä oikeudenkäyntimenettelyn pitkän keston vuoksi. Valtiovarainvaliokunta yhtyy lakivaliokunnan näkemykseen siinä, että oikeudenkäynnit eivät saa muodostua kohtuuttoman pitkiksi ja että käsittelyajoissa olevat erot eri puolilla maata eivät saa kasvaa kovin suuriksi.

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 203 627 000 euron nettomäärärahaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan ruuhkautuneita ovat muun muassa markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Markkinaoikeuteen vuonna 2005 saapuneiden asioiden määrä kasvoi 71 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2005 keskimääräinen käsittelyaika oli noin 6 kuukautta. Kuluvana vuonna käsittelyajat ovat selvästi pidentyneet ollen julkisissa hankinta-asioissa yli 9 kuukautta. Asiamäärien arvioidaan pysyvän korkeana myös vuonna 2007.

Myös vakuutusoikeuden ruuhkautuminen on jatkunut vuonna 2006. Keskimääräinen käsittelyaika piteni 14 kuukauteen. Vuodelle 2007 on asetettu tavoitteeksi 13 kuukauden keskimääräinen käsittelyaika, joka on edelleenkin liian pitkä, varsinkin kun on kyse toimeentuloon liittyvistä asioista.

Käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli yli 3 kuukautta vuonna 2005. Käräjäoikeuksien välillä on kuitenkin suuria eroja. Erityisen ruuhkautuneita ovat pääkaupunkiseudun käräjäoikeudet.

Hovioikeuksissa keskimääräinen käsittelyaika oli lähes 8 kuukautta vuonna 2005. Myös hovioikeuksien kohdalla on huolestuttavaa keskimääräisten käsittelyaikojen alueellisesti suuret erot. Vuonna 2005 asiat Kouvolan hovioikeudessa ratkaistiin keskimäärin 5,1 kuukaudessa ja Helsingin hovioikeudessa ne viipyivät keskimäärin 11,2 kuukautta.

Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat vuonna 2005 noin 14 prosenttia Helsingin hallinto-oikeuteen saapuneiden autoverovalitusten vuoksi. Saapuneiden asioiden määrän arvioidaan myös vuosina 2006 ja 2007 pysyvän vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2005. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,4 kuukautta vaihdellen Turun hallinto-oikeuden 6,3 kuukaudesta Kouvolan 11,7 kuukauteen. Momentin selvitysosan mukaan tavoitteena on, että henkilöstövoimavaroja uudelleen kohdentamalla sekä hallinto- että hovioikeuksien väliset erot saadaan supistettua neljään kuukauteen vuonna 2007.

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 1 000 000 euroa hallinto- ja hovioikeuksien käsittelyaikojen lyhentämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 204 627 000 euroa.

(2.—6. kappale kuten HE 122/2006 vp)

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajavalituslautakunta.

Momentilla ei ole eritelty kuluttajavalituslautakunnalle osoitettuja määrärahoja. Siinä on kuitenkin varattu 300 000 euron lisäys määrärahaan kuluttajariitalautakunnan toimivallan laajentumisen johdosta muun muassa huoneenvuokra- ja asumisoikeusasioihin (HE 115/2006 vp, joka sisältää myös ehdotuksen kuluttajavalituslautakunnan muuttamisesta kuluttajariitalautakunnaksi). Vuonna 2006 kuluttajavalituslautakunnan määräraha oli 1 516 000 euroa.

Nyt ehdotettu lisämääräraha kohdistuu lautakunnan toimivallan laajentumisen aiheuttamiin kustannuksiin. Lautakunnan asiat ovat kuitenkin ruuhkautuneet jo aiemmin. Vuonna 2005 keskimääräinen käsittelyaika oli yleisellä osastolla noin 7 kuukautta ja asuntokauppaosastolla yli 13 kuukautta. Momentin selvitysosassa todetaan, että vuonna 2006 myönnettyjen lisäresurssien arvioidaan lyhentävän käsittelyaikaa. Vuodelle 2007 on asetettu keskimääräiseksi käsittelyaikatavoitteeksi yleisissä asioissa 8 kuukautta ja asuntokauppa-asioissa 11 kuukautta. Valiokunta pitää asetettuja tavoitteita edelleen kohtuuttoman pitkinä. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt aiemminkin talousarviosta antamissaan mietinnöissä (esim. VaVM 45/2005 vp ja VaVM 41/2004 vp) huomiota kuluttajavalituslautakunnan asioiden ruuhkautumiseen resurssipulan vuoksi. Ruuhkautuminen alkoi jo vuosina 1989—1990, eikä tilannetta ole sen jälkeen kyetty korjaamaan.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 198 580 000 euron nettomäärärahaa. Tästä määrärahasta on varattu vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin 175 130 000 euroa, joka on yhteensä 1 602 000 euroa vuodelle 2006 myönnettyä määrärahaa suurempi. Momentin selvitysosan mukaan määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä muun muassa 1,8 miljoonaa euroa uuden vankeinhoitolain toimeenpanosta aiheutuvina menoina ja 1,25 miljoonaa euroa vankien vapautussuunnitelmien laatimista, koevapauden käyttöönoton tukitoimia ja päihdepalvelujen lisäämistä varten sekä 3,5 miljoonaa euroa vankeinhoitolaitoksen toimintaedellytysten turvaamista varten. Saadun selvityksen mukaan vuonna 2006 myönnetystä lisärahoituksesta huolimatta vankeinhoitolaitokselle ei jää siirtyvää määrärahaa lainkaan vuodelle 2007.

Vankien määrä oli vuosina 2005—2006 yli 40 prosenttia suurempi kuin viime vuosikymmenen lopulla. Vuonna 2005 vankeja oli keskimäärin 3 888. Kuluvana vuonna luvun arvioidaan olevan keskimäärin 3 920. Sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa koskevien muutosten, ehdonalaista vapauttamista koskevien uusien säännösten ja valvotun koevapauden käyttöönoton odotetaan vaikuttavan vankimäärää vähentävästi siten, että vuonna 2007 vankeja olisi keskimäärin 3 800.

Valtiovarainvaliokunta on useasti kiinnittänyt huomiota vankeinhoidon vaikeaan tilanteeseen (esim. VaVM 45/2005 vp, VaVM 41/2004 vp ). Vankeinhoitolaitoksen toimintaedellytysten turvaamiseen on jouduttu sekä vuoden 2005 toisessa lisätalousarviossa että vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarviossa osoittamaan kummassakin 3,5 miljoonan euron lisämääräraha. Vaikka tämä summa osoitetaan vuoden 2007 talousarvioesityksessä vankeinhoitolaitokselle lisäyksenä, valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty määräraha on edelleen alimitoitettu.

Vankiluvun kasvulla ja siihen liittyvällä kireällä määrärahatilanteella on ollut myös merkittäviä henkilöstöpoliittisia vaikutuksia. Kun vuonna 2000 vankimäärän suhde vankeinhoitolaitoksen palveluksessa olevien henkilötyövuosiin oli 1,1, niin vastaava luku vuonna 2005 oli jo 1,42. Samaa suhdelukua pidetään tavoitteena myös vuonna 2007. Vuonna 2005 rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavan henkilökunnan sairauspoissaoloja oli 14,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun vastaava luku esimerkiksi yleisissä tuomioistuimissa oli 7,5. Valiokunnan mielestä on selvää, että pitkään jatkunut henkilöstön aliresursointi vaikuttaa myös sairauspoissaoloihin. Oikeusministeriö on asettanut selvitysmiehen selvittämään vankeinhoitolaitoksen tilannetta. Raportin on tarkoitus valmistua joulukuussa. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä.

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee arvion vankeinhoitolaitoksen resurssitilanteesta heti selvitysmiehen raportin valmistuttua.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 574 140 000 euron nettomäärärahaa, joka on 2 537 000 euroa kuluvalle vuodelle osoitettua määrärahaa pienempi.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta.

Rikostorjuntaa on poliisihallinnossa kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Painopistealueita ovat olleet massa- ja omaisuusrikosten sekä talousrikollisuuden torjunta- ja tutkintatoimenpiteiden kehittäminen sekä väkivaltarikollisuuden vähentäminen. Vuonna 2007 painopistealueena on huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Suunnitelmallinen rikollisuuden torjunta ja sen toteuttaminen on saavutettujen tulosten valossa osoittanut, että pelkästään poliisiorganisaation sisäisellä ja analyyttiseen valmisteluun perustuvalla yhteistyöllä sekä eri toimijoiden sitoutumisella saavutetaan tuloksia ja lisätään toiminnan vaikuttavuutta.

Suomessa vaikuttava järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina tiivistänyt keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Suomessa toimivat sekä kansainväliset että kansalliset tunnukselliset rikollisjärjestöt ovat selvästi aktivoituneet. Ne toimivat erityisesti huumausainerikollisuudessa, mutta käyttävät myös määrätietoisesti yritystoimintaa rikollisen toiminnan tukena ja laajentavat siten toimintaansa edelleen talousrikollisuuteen.

Suomessa toimii useita järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Vahvasti organisoitujen rikollisryhmien toiminta jatkuu yksittäisten jäsenten kiinnijäämisestä huolimatta. Rikostorjuntatoimenpiteiden johdosta rikollisen toiminnan lopettaneen rikollisryhmän tilalle voidaan myös perustaa uusi ryhmä tai siihen rekrytoida uusia jäseniä. Ryhmien toiminta muuttuu ja heikkenee sen mukaan, kuinka onnistuneita torjuntatoimenpiteet ovat olleet.

Keskusrikospoliisin tehtävänä on poliisin hallinnosta annetun lain 9 §:n mukaan torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta, suorittaa tutkintaa sekä kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä. Viranomaisten toiminnan tuloksellisuus edellyttää lisäksi koko rikostorjuntaketjun tehokasta toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Valiokunta pitää huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan panostamista välttämättömänä ja tukee poliisihallinnossa käynnistettyjä rikostorjuntatoimenpiteitä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että poliisilla on riittävät resurssit heikentää järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa.

Momentille lisätään 500 000 euroa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

Paikallispoliisien määrä.

Paikallispoliisin piirijakoa on tarkoitus uudistaa ja yhteistoiminta-alueita laajentaa siten, että tavoitteena on kihlakunnan rajat ylittävä täydellinen yhteistoiminta. Poliisihallinnon kehittämistyössä on lähtökohtana kansallisten turvallisuuspalveluiden saatavuuden turvaaminen ja poliisiyksiköiden tuloksellisuuden parantaminen rakenteita ja toimintaprosesseja uudistamalla. Poliisin peruspalveluihin kohdennettavat resurssit on kuitenkin tarkoitus varmistaa. Poliisimiesten minimimääräksi onkin asetettu vuoden 2002 taso eli vähintään 7 570 henkilöä.

Valiokunta on huolissaan paikallispoliisien määrästä ja heidän sijoittumisestaan. Vaikka poliisimiesten kokonaismäärä on vuoden 2002 tasolla, saadun selvityksen mukaan se ei välttämättä koske paikallispoliisia. Poliisilaitokset joutuvat jättämään avoimeksi tulleita virkoja täyttämättä pysyäkseen rahoituskehyksissä. Lisäksi mahdollisen uuden kihlakunta- ja poliisipiirijaon pelätään lupauksista huolimatta keskittävän partioita suuriin taajamiin. Tällöin poliisin saatavuus heikkenee ja näkyvyys kentällä vähenee, mikä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Onkin tärkeää, että entistä laajemman toimialueen kattavien poliisiyksiköiden muodostaminen perustuu toiminnalliseen tehokkuuteen ja siihen, että poliisihallinnon sisällä pystytään rakentamaan todellista yhteistyötä poliisimäärän ollessa vähintään vuoden 2002 tasolla. Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistukset toteutetaan lupausten mukaisesti siten, että myös paikallispoliisin palvelut turvataan tasapuolisesti läheisyysperiaatetta noudattaen.

Valiokunta pitää lisäksi harkinnan arvoisena täydennyspoliisien käytön mahdollistamista esimerkiksi urheilu- ja muiden yleisötapahtumien suojelutehtävissä. Näin voitaisiin vapauttaa paikallispoliiseja muihin tehtäviin.

Poliisi- ja oikeustalojen rakentaminen.

Poliisin ja käräjäoikeuksien toimitiloja on tarkoitus sijoittaa yhteisiin rakennuksiin muun muassa Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Hankkeet kuuluvat sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön vastuulle. Molemmat ministeriöt ovat laatineet listan omista hankkeistaan. Ministeriöiden suunnitelmat ja toteutettavat hankkeet poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. Tilanne näyttää siltä, että yhteisiksi tarkoitetut toimitilahankkeet toteutetaan eriaikaisesti. Valiokunta pitää erittäin huolestuttava, ettei valtionhallinnossa käytetä hyödyksi yhtäaikaisella rakentamisella saavutettavia kustannushyötyjä. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistetään koordinaation ja yhteisen näkemyksen varmistamiseksi toimitilahankkeiden suunnittelun yhteydessä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 574 640 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

80. Pelastustoimi

Palokuolemat.

Palokuolemien määrä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina. Myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota (K 16/2006 vp ). Väestön määrään suhteutettuna Suomessa on palokuolemia selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja moninkertaisesti verrattuna useisiin muihin läntisen Euroopan maihin. Tulipaloissa on viime vuosina kuollut vuosittain yli 100 henkilöä. Tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä palokuolemat vähenisivät siten, että niitä olisi vuosittain enintään 30.

Lähes kaikki palokuolemat liittyvät asumiseen ja asukkaan omaan käyttäytymiseen. Kuolemaan johtaneista tulipaloista yli 90 prosenttia tapahtuu asuinympäristössä, ja useimmiten tulipaloon menehtynyt henkilö on ollut palon syttyessä asunnossaan yksin. Suurimmassa vaarassa ovat henkilöt, joiden havainnointi- ja toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut. Tulevaisuuden kannalta tilanne onkin varsin huolestuttava, sillä pelkästään väestön ikääntymisen vaikutuksen arvioidaan lisäävän palokuolemien määrän 130—140:een vuoteen 2025 mennessä.

Jotta tällainen kehitys voidaan torjua, on ripeästi ja tehokkaasti ryhdyttävä paloturvallisuutta parantaviin toimiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palokuolemia voidaan vähentää tehokkaimmin asentamalla riskiryhmien asuntoihin automaattinen sammutuslaitteisto. Arvioiden mukaan tällaisen sammutuslaitteiston avulla palokuolemia voidaan vähentää vuositasolla jopa 60—90 henkilöllä. Paloturvallisuutta voidaan parantaa neuvonnalla sekä yleistä paloturvallisuutta koskevalla valistuksella. Valiokunta pitää myös tärkeänä paloturvallisten sähkölaitteiden kehittämistä ja käyttöä. Lisäksi on tärkeää, että taloyhtiöt ja muut tahot huolehtivat pelastuslain mukaisten pelastussuunnitelmien laatimisesta.

Palokuolemien vähentämiseksi on tiedossa monia keinoja, joiden toteuttamiseen on ryhdyttävä määrätietoisesti. Valiokunta korostaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestäminen ja rahoitus.

Eduskunta on edellyttänyt jo vuonna 2002, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakunnallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti. Hallitusohjelmaan kirjattiinkin vuonna 2003 tavoitteeksi, että "osana turvaverkostoa kehitetään lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa. Pyrkimyksenä on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi". Sisäasiainministeriön työryhmä ei pitänyt täyttä rahoitusta valtion talousarviosta kuitenkaan toteuttamiskelpoisena, vaan päätyi esittämään ns. kumppanuusmallia. Mallin mukaan sisäasiainministeriö rahoittaa etsintä- ja pelastustoiminnan, sairaanhoitopiirit lääkinnällisen toiminnan ja lentotoiminta rahoitetaan raha-automaattiyhdistyksen avustuksella.

Raha-automaattiyhdistys ei ole kuitenkaan voinut myöntää avustusta lentotoimintaan, koska lento-operaattoreiden kilpailuttamisen tuloksista on jätetty kaksi hakemusta markkinaoikeuteen. Hankintamenettely on siten keskeytetty, kunnes markkinaoikeus on antanut asiasta ratkaisun. Kuluvana vuonna onkin myönnetty Medi-Heli ry:lle valtion väliaikaista rahoitusta lentotoimintaan.

Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään VaVM 45/2005 vp katsonut, että toiminnan järjestäminen ja rahoitus vaativat vielä lisäselvityksiä, sekä pitänyt edelleen parhaana vaihtoehtona rahoituksen siirtämistä valtion talousarviosta tapahtuvaksi.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen tulee olla valtion vastuulla. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta rahoitetaan tulevaisuudessa valtakunnallisena toimintana valtion talousarviosta.

97. Avustukset kunnille

Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvioidaan paranevan noin 2,2 miljardiin euroon ja ylittävän noin viidenneksellä käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan noin 0,7 miljardia euroa positiivinen. Vuosikate ei kuitenkaan täysin riitä kattamaan nettoinvestointeja. Kuntatalouden säilyessä lievästi alijäämäisenä kuntien velan määrä edelleen kasvanee, joskin selvästi viime vuosia hitaammin.

Kuntatalouden arvioidaan asteittain tasapainottuvan vuosina 2008—2011. Toimintamenojen kasvu hidastunee keskimäärin vajaaseen 4 prosenttiin perustuen ansiotasokehityksen hidastumiseen ja henkilöstön määrän maltilliseen kasvuun. Kuntatalouden rahoitustasapainon keskimääräisestä parantumisesta huolimatta siinä on huomattavia kuntakohtaisia, alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli Manner-Suomessa 134 vuonna 2005. Rahoitusongelmat keskittyvät lähinnä alle 6 000 asukkaan kuntiin sekä alueellisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen. Toisaalta heikon kehityksen alueita on myös seuduilla, jotka ovat kaukana alueellisista keskuksista ja joille on tyypillistä voimakas väestön väheneminen ja väestön ikärakenteen muutos. Kuntakohtaisesti taloudellista rasitusta aiheuttavat esimerkiksi erikoissairaanhoidon menojen kasvu, ikärakenteesta johtuva kustannuskasvu ja työttömyys. Kuntien eriytymiskehitystä kuvaa myös kuntien tuloveroprosentin vaihtelu 16 prosentista 21 prosenttiin vuonna 2007. Valiokunta pitää huolestuttavana, että eriytymiskehityksen arvioidaan kuntatalouden kokonaistilanteen paranemisesta huolimatta jatkuvan myös lähitulevaisuudessa.

Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan parantavan kuntien rahoitusasemaa vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna nettomääräisesti 291 miljoonaa euroa ilman indeksikorotuksia ja indeksikorotukset mukaan lukien 424 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 valtionosuuksiin tehdään 2,0 prosentin suuruinen indeksikorotus, joka on 75 prosenttia täysimääräisestä kustannustason muutoksesta. Valiokunta on todennut mietinnöissään ( VaVM 45/2005 vp ja VaVM 41/2004 vp), että tavoitteena tulee olla kustannusten muutosten korvaaminen täysimääräisesti. Tämä tapahtuu ensimmäisen kerran vuonna 2008.

Vuosille 2005—2008 jaksotetusta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta maksetaan 86 miljoonaa euroa vuonna 2007. Valiokunta pitää myönteisenä, että viimeisen erän maksamista kunnille aikaistetaan vuodelle 2007. Tämä toteutetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään ja valtionverotuksen veroperusteita muutetaan. Kuntien verotulot kasvavat tämän seurauksena 185 miljoonaa euroa vuonna 2007.

Valiokunta pitää peruspalveluiden kysynnän kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallintaa tärkeänä sekä talouden kasvumahdollisuuksien että kuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaamisen kannalta. Kuntasektorin kykyä vastata peruspalvelujen tuottamisen asettamiin haasteisiin pyritään vahvistamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksella ( HE 155/2006 vp ). Uudistuksen tarkoituksena on parantaa tuottavuutta, hillitä kuntien menojen kasvua ja luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Kuntien verotulopohjaa on tarkoitus vahvistaa siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi. Valiokunta toteaa, että perustuslain toteutuminen ja lakisääteisten palveluiden tarjoaminen tasapuolisesti koko maassa on kaikissa tilanteissa varmistettava. Valiokunta kiinnittää huomiota myös lääninhallituksen rooliin lakisääteisten palveluiden valvonnassa. Lisäksi valiokunta katsoo, että väestön ikääntyessä taloudellisesta liikkumavarasta on riittävä osa jatkossakin suunnattava kuntien peruspalveluiden vahvistamiseen.

Valiokunta pitää erittäin tervetulleena menettelyä siitä, että äkillisistä talouden rakennemuutoksista ja suurista työpaikkamenetyksistä kärsivien paikkakuntien avustamiseen varataan valtioneuvoston päätöksellä käytettäväksi yhteensä 30 miljoonaa euroa sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön hallinnonalan määrärahoista.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Momentille on ehdotettu 12 000 000 euron määrärahaa, joka on 14 500 000 euroa pienempi kuin vuoden 2006 talousarviossa. Kuntien harkinnanvaraisella rahoitusavustuksella pyritään huolehtimaan, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta. Avustusta voidaan myöntää valtionosuuslain mukaan kunnalle, joka poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa.

Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on viime vuosina asteittain vähennetty. Kunnissa avustus on kuitenkin koettu olevan tarpeen. Vuonna 2006 rahoitusavustusta on hakenut 211 kuntaa. Hakemusmäärät ovat pysyneet lähes samalla tasolla määrärahan leikkauksista huolimatta. Kuntakentän sisäiset erot talouskehityksessä ovat huomattavat, ja erot näyttävät edelleen kasvavan. Talouden tasapainotusongelmat ovat kasvaneet myös eräillä sellaisilla teollisuuspaikkakunnilla, joissa mm. yhteisöveron heikko kehitys ja työmarkkinahäiriöt ovat vähentäneet kunnan verotuloja. Valtionosuusuudistuksen ja kuntien verotuloja koskevien perustemuutosten haittavaikutuksia pyritäänkin kompensoimaan harkinnanvaraisella rahoitusavustuksella.

Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tarkoituksena on käynnistää lainsäädännöllinen ja hallinnollinen uudistustyö, jonka tavoitteena on, että kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen pohjan. Työ on tarkoitus toteuttaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Samanaikaisesti on tärkeää kannustaa kuntia jatkamaan jo aloittamiaan tervehdyttämistoimia. Valtiovarainvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen siitä, että uudistustyön tässä vaiheessa harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrää ei olisi tarkoituksenmukaista vähentää. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että jatkossakin poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien taloustilannetta voidaan valtion toimesta helpottaa.

Momentille lisätään 2 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 500 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

98. Alueiden kehittäminen

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on ehdotettu 31 380 000 euron määrärahaa, joka on 1 500 000 euroa edellisen vuoden määrärahaa suurempi. Määräraha jakautuu aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisten toimenpiteiden rahoitukseen (9 200 000 euroa), osaamiskeskusten kehittämiseen (8 700 000 euroa) maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan (1 000 000 euroa), saaristo-ohjelmaan (200 000 euroa) ja ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen (12 280 000 euroa).

Luvun selvitysosan mukaan erityisohjelmiin kohdennettu maakunnan kehittämisraha jaetaan valtioneuvoston päätöksillä maakunnan liitoille. Ohjelmiin sitomattoman rahoituksen kohdistamisesta maakunnan liitot voivat päättää itse. Valiokunta katsoo, että maakunnan kehittämisrahan todellinen vaikuttavuus maakuntien kehityksen ohjaamisessa edellyttää, että sen käyttöä ohjataan ministeriötasolta mahdollisimman vähän. Paras tietämys alueen kehittämistarpeista on aluetasolla.

Valtiovarainvaliokunta on useassa yhteydessä (esim. VaVM 39/2003 vp , VaVM 41/2004 vp ja VaVM 45/2005 vp ) kantanut huolta erityisesti ohjelmiin sitomattoman määrärahan osuudesta. Myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on todettu, että alueellisen kehittämisen ohjelmiin osoitetaan riittävät taloudelliset voimavarat ja lisätään sitomattomien maakunnallisten kehittämisvarojen määrää.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat vuoden 2007 talousarvioesityksessä 2 235 591 000 euroa. Hallinnonalan henkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan talousarviovuonna 17 110 henkilötyövuotta, jossa on vähennystä vuoteen 2006 verrattuna 410 henkilötyövuotta.

Puolustusministeriön yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on parantaa uskottavaa puolustuskykyä sekä sotilaallista turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä ja torjuntakykyä. Puolustusjärjestelmää kehitetään valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustusselonteon mukaisesti siten, että toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Hallinnonalan yhteistoimintaa kehitetään muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Lisäksi puolustushallinnon kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan kehitetään.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

Kauhavan kansainvälinen lentokoulutuskeskus.

Puolustusministeriö asetti kesäkuussa 2005 poikkihallinnollisen työryhmän selvittämään kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia Kauhavalla annettavassa lentokoulutuksessa. Työryhmä toteaa raportissaan, että kansainvälisen lentokoulutusyhteistyön toteuttaminen Kauhavalla lisäisi mahdollisuuksia suomalaiselle puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuudelle sekä parantaisi Suomen näkyvyyttä Euroopan ilmailu- ja puolustusyhteistyössä. Lisäksi se vahvistaisi alueen taloutta ja kasvattaisi uusien paikallisten yhdyskunta- ja muiden palveluiden kysyntää.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Kauhavan kansainvälisen lentokoulutuskeskuksen suunnittelua jatketaan ja se otetaan huomioon seuraavassa Puolustusvoimien kehittämisohjelmassa.

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on esitetty 580 932 000 euron määrärahaa, joka on 67 368 000 euroa pienempi kuin vuonna 2006. Vähennys aiheutuu puolustusmateriaalin hankintamäärärahoihin kohdistetuista menoleikkauksista sekä tilausvaltuuksien menojen ajoituksen myöhentämisistä. Esitetystä määrärahasta saa käyttää 470,807 miljoonaa euroa aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien ja niihin liittyvien indeksi- ja valuuttakurssimuutoksien maksamiseen sekä 45,98 miljoonaa euroa muista puolustusmateriaalihankinnoista aiheutuviin kustannuksiin.

Puolustusmateriaalihankintoihin käytetään puolustusbudjetista noin 31 prosenttia mukaan lukien arvonlisäveromenot. Lukuperustelujen selvitysosassa on todettu, että uskottavan materiaalisen suorituskyvyn turvaamiseksi noin kolmannes puolustusbudjetista käytetään puolustusmateriaalihankintoihin. Valtiovarainvaliokunta pitää tämän toteutumista tärkeänä.

Uusilla tilausvaltuuksilla tehdään puolustusvoimien integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen edellyttämiä hankintoja. Niillä voidaan myös solmia merivoimien, ilmavoimien ja ilmatorjunnan kehittämiseen liittyviä (PVKEH 2007) sopimuksia sekä puolustusvoimien tekniseen tutkimukseen, hankevalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan (TTK-PROTO 2007) liittyviä sopimuksia.

Suomi on mukana 1.7.2006 voimaan tulleissa eurooppalaisissa puolustustarvikehankintojen käytännesäännöissä, joiden mukaan Euroopan alueen puolustusmateriaalihankinnat tulee kilpailuttaa Euroopan sisällä. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että hankinnoissa painotetaan kokonaistaloudellisuutta ja otetaan huomioon Suomen huoltovarmuuden turvaaminen. Valiokunnan mielestä tavoitteena tulee olla, että vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.

Lisäksi kotimaisen puolustustarviketeollisuuden osaamista tulee vahvistaa tutkimus- ja tuotekehitysresursseja lisäämällä. Tällä tavoin turvataan kilpailukyky ja mahdollistetaan korkea tuotantoaste myös tulevaisuudessa. Vaarana on, että kerran alas ajettua tuotantokapasiteettia ei ole enää mahdollista käynnistää uudelleen. Kotimaisen teollisuuden kannalta on myös tärkeää, että mm. STALVA-projektia (Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen) jatketaan, edistetään jalkaväkimiinojen korvaamista kotimaisella puolustusmateriaalilla ja tuetaan osaamiskeskusten muodostumista Suomeen.

Puolustusvaliokunnan lausunnon (PuVL 8/2006 vp) mukaan mittava puolustusmateriaalin uusimistarve ensi vuosikymmenellä ja puolustusmateriaalin merkittävä kallistuminen johtavat siihen, ettei nykyisen tasoisen suorituskyvyn ylläpitäminen noin 600 miljoonan euron hankintamäärärahalla ole tulevina vuosina mahdollista. Asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että rahoitusvaje materiaalihankinnoissa on vuoteen 2012 mennessä noin 900 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta yhtyy puolustusvaliokunnan lausuntoon siitä, että puolustusbudjetin tasoon on otettava kantaa seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, jotta uskottava kansallinen puolustus yhdessä puolustusvoimien laajentuvien virka-aputehtävien sekä kansainvälisten kriisinhallintavelvoitteiden takia on mahdollista ylläpitää myös tulevina vuosina.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 1 357 049 000 euron nettomäärärahaa, joka on 22,701 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Palkkausmenojen osuus on 53 prosenttia. Momentin lisäys johtuukin pääosin palkkausten tarkistuksista ja yleisestä kustannusten noususta. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmää kehitetään vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman ja hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön asemaan vaikuttavissa rakennemuutos- ja toimintamallien kehittämishankkeissa noudatetaan hyvän työnantajan menettelytapoja irtisanomisia välttäen.

Luvun selvitysosassa todetaan, että puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että vuonna 2008 enimmäisvahvuus on 350 000 sotilasta. Puolustusvoimien kehittäminen edellyttää keskittymistä ydintoimintoihin ja rakennemuutoksen jatkamista. Kehittämisessä tarvittavien resurssien luomiseksi puolustusvoimissa toteutetaan johtamis- ja hallintojärjestelmän uusiminen, jatketaan rakennemuutosta ja parannetaan tukitoimintojen tuottavuutta kumppanuus- ja palvelukeskushankkeilla sekä oman toiminnan kehittämisellä.

Puolustusvoimien kustannuspaineet hallitaan voimakkain sisäisin säästötoimenpitein. Esimerkiksi vuoden 2007 kertausharjoituksissa kyetään kouluttamaan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa 5 000 reserviläistä, mikä on 17 prosenttia sodan ajan joukkojen koulutustarpeesta. Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että puolustusvoimissa palataan kertausharjoitusten osalta normaaliin tasoon (noin 30 000 reserviläistä) vuonna 2008. Vuosien 2006 ja 2007 kertausharjoitusten taso on riittämätön ja vaikuttaa kielteisellä tavalla niin sodanajan joukkojen suorituskykyyn kuin yleiseen maanpuolustustahtoon.

Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen käynnistyksen yhteydessä sovittiin 3 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä uudisrakennuksista ja perusparannuksista aiheutuvien vuokralisäysten maksamiseen vuosille 2004—2006 ja näin myös tehtiin. Keväällä 2006 puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen neuvottelukunta totesi raporttinsa johtopäätöksissä, että 3 miljoonan euron vuotuinen kehyslisäys vuokriin on välttämätön myös tulevalla kehyskaudella. Saadun selvityksen mukaan talousarvioesitys sisältää tältä osin lisäystä vain miljoona euroa. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä.

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen neuvottelukunnan johtopäätöksen mukaisesti pidetään kiinni puolustushallinnon 3 miljoonan euron vuosittaisesta korotuksesta toimitilojen pääoma- ja ylläpitovuokriin kehyskaudella 2007—2011.

Toimitilojen pääoma- ja ylläpitovuokriin myönnettyjen määrärahojen niukkuus voi käytännössä johtaa siihen, että näiden kustannusten kattamiseen joudutaan käyttämään alun perin muihin tarkoituksiin myönnettyjä puolustusvoimien toimintamäärärahoja.

Polttoaineiden hinnannousu on ollut vuodesta 2004 alkaen lähes jatkuvaa. Puolustusvoimien pitkäjänteisen toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista taata, että muodostunut rahoitusvaje korvataan valtion talousarvioista.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille on ehdotettu 1 650 000 euron määrärahaa, joka on edellisen vuoden määrärahan suuruinen. Momentin selvitysosan perusteella määrärahaa käytetään puolustusvalmiutta tukevaan puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja paikallistason toimintaan. Tavoitteena on pitää vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja paikallistason toiminnan määrä ja laatu vähintään vuoden 2006 tasolla. Valiokunta pitää vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemista tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

30. Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaalliseen kriisinhallintaan on ehdotettu 58 894 000 euron määrärahaa. Määrärahasta 94 prosenttia kohdistuu kalusto- ja hallintomenoihin ja 6 prosenttia Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kotimaan toimintamenoihin.

Suomen osallistumiseen YK:n Libanonin kriisinhallintaoperaatioon on varattu 9,82 miljoonaa euroa puolustustusministeriön ja 11,55 miljoonaa euroa ulkoasiainministeriön pääluokkaan vuonna 2007.

Valiokunnan asiantuntijaselvityksessä saadun tiedon mukaan sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus on yleisesti ottaen turvattu hyvin lukuun ottamatta kaluston kulumisesta ja korjaamisesta operaation loputtua aiheutuvien kustannusten korvaamista.

92. Puolustushallinnon rakennuslaitos

Räjähdevarastotilanne.

Puolustusvoimien räjähdevarastoinnin turvallisuudessa esiin tulleiden puutteiden seurauksena puolustusministeriö teki asiasta selvityksen vuonna 2005. Vuoden 2006 alussa Pääesikunnalta edellytettiin toimenpiteitä räjähdevarastoinnin saattamisesta kaikilta osiltaan määräysten edellyttämään kuntoon vuoteen 2012 mennessä.

Suurin räjähdevarastointiin liittyvä ongelma on varastorakennusten huono kunto. Puolustushallinnossa on käynnistetty lukuisia toimenpiteitä ja lisäselvityksiä, joilla varastointiin liittyviä ongelmia yritetään poistaa. Hallinnonalan sisäisin rahoitustoimenpitein on räjähdevarastojen turvallisuuden parantamisinvestointeihin kyetty kohdentamaan vuosille 2007—2011 noin 15 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannusarvio uusien varastosuojien ja turvarakenteiden rakentamiseen on kuitenkin saadun selvityksen mukaan 150 miljoonaa euroa. Näyttääkin välttämättömältä, että Senaatti-kiinteistöjen puolustushallinnon investointikehystä tulisi korottaa vuosille 2008—2012, jolloin räjähdevarastointi voitaisiin saattaa rakenteellisesti turvallisuusvaatimusten edellyttämälle tasolle vaarantamatta muiden välttämättömien investointien toteuttamista.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yleistä

Koulutuspolitiikan painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä tuetaan nopeuttamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään sekä lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Valiokunnan mielestä opetusministeriön hallinnonalan arvot sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi ovat kestävä pohja niin opetuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan kuin muillakin opetusministeriön toimialoilla. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan.

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen (SiVL 15/2006 vp) siitä, että yleissivistävän koulutuksen kokonaismäärärahatilannetta voidaan pitää tyydyttävänä. Merkittävää on se, että vuoden 2005 valtionosuuksissa toteutettavaksi tarkoitetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon viimeinen, vuoden 2008 tarkistuserä aikaistetaan vuodelle 2007. Tärkeää on ammattiosaamisen näyttöjen laajentaminen. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 9 miljoonan euron lisäystä, josta ns. Noste-ohjelman osuus on 5 miljoonaa ja ohjelman koko rahoitus ensi vuonna 35 miljoonaa euroa.

Perustamishankkeiden valtionosuudet.

Koulujen peruskorjaustarve on suuri ja johtuu rakennusten ikääntymisen myötä tapahtuneesta kulumisesta ja teknisten järjestelmien vanhenemisesta, koulutuksessa tapahtuneiden muutosten aiheuttamista toiminnallisista muutostarpeista sekä rakennevaurioista. Erityisesti homevauriot ovat lisänneet hankkeiden toteutuksen kiireellisyyttä. Uusien tilojen tarve puolestaan johtuu ensisijaisesti muuttoliikkeen johdosta aiheutuvasta oppilasmäärien kasvusta. Koko suunnittelukaudelle 2007—2010 esitetyistä hankkeista yleissivistävän koulutuksen rahoitussuunnitelmaan voitiin ottaa noin 35 prosenttia hanke-esityksistä, mihin osaltaan vaikuttaa valtioneuvoston vahvistamien kehysten perusteella vuosittain pienenevä myönnettävien valtionosuuksien määrä. Aikuiskoulutuksen perustamishankkeista suunnittelukaudelle esitetyistä hankkeista rahoitussuunnitelmaan voidaan ottaa vain noin 28 prosenttia hanke-esityksistä.

Kirjastojen perustamishankkeiden osalta valiokunta on käsitellyt ongelmaa momentin 29.80.34 perusteluissa.

Valiokunnan mielestä tilanne perustamishankkeiden osalta ei voi enää jatkua niin, että valtion tuki perustamishankkeiden rahoitukseen on vuosi vuodelta riittämätön. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin koulujen ja kirjastojen perustamishankkeiden määrärahatason korottamiseksi tulevina vuosina.

Korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa korkeakoululaitoksen kehittämisestä todettuun ja painottaa sitä, että tehokas ja toimiva korkeakouluverkko edellyttää tiivistyvää yhteistyötä ja voimien yhdistämistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että verkoston tiivistäminen ja rakenneratkaisut tehdään yhteistyössä alueiden ja yliopistojen kanssa niin, että ne palvelevat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaa kehitystyötä. Suomen kaltaisessa maassa tulee olla alueellisesti kattava korkeakouluverkosto, joka järjestää koulutusta ja tutkimusta lähtökohtanaan myös alueellinen vaikuttavuus ja kehittäminen, mikä niille jo lainsäädännönkin mukaan kuuluu.

Veikkausvoittovarat.

Veikkausvoittovarojen jaettava määrä on hallituksen esityksessä 397,8 miljoonaa euroa, jossa on kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna 2,7 prosenttia (10,6 miljoonaa euroa).

Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että teattereiden, orkestereiden, museoiden ja kirjastojen valtionosuuksien yksikköhintoihin on tehty 2 prosentin indeksitarkistus. Tästä aiheutuvat määrärahalisäykset on muiden kuin kirjastojen osalta rahoitettu talousarvioesityksessä taiteen veikkausvoittovaramomentilta. Yhteisvaikutukseltaan nämä muodostavat noin 1 miljoonan euron lisäyksen taiteen veikkausvoittovaroissa valtionosuuksiin. Tämä osaltaan siirtää näiden valtionosuuksien painopistettä veikkausvoittorahoitteiseksi. Indeksikorotuksista aiheutuvat lisäykset tulisi osoittaa valtionosuuksiin tarkoitetuille yleisen budjetin momenteille. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää, että lakisääteisten valtionosuuksien lisäykset osoitetaan tulevissa talousarvioissa yleisestä budjetista katettaviksi.

Veikkausvoittovarojen osalta tulo- ja menomomenttien loppusummat eivät ole yhteneväiset. Tämä johtuu siitä, että menopuolella taiteen osalta on korvamerkitty 4 miljoonaa euroa Eurovision laulukilpailujen avustamiseen ja tieteen puolella 0,7 miljoonaa euroa Työväen Arkiston korjauksen rahoittamiseen. Mainittuihin menoihin käytetään aiempina vuosina kertyneitä varoja.

Pääluokan rakenne.

Opetusministeriön hallinnonalan talousarvioesitys on rakenteeltaan uudistettu. Jo yhden käsittelykerran kokemuksen perusteella valiokunta voi todeta, että uudistus on myönteinen. Erityisesti momenttien päätösosien kappaleiden numerointi lisää luettavuutta ja asiaryhmien erittelyä. Myös uusi lukujen järjestys on looginen ja määrärahamuutoksiin vaikuttavien seikkojen esitystapa on selkeä. Toisaalta määrärahojen esittäminen isompina kokonaisuuksina ja käyttösuunnitelmien yksinkertaistaminen laajemmiksi ryhmiksi, esimerkiksi momentin 29.80.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen) selvitysosan käyttöarviossa, vähentää informatiivisuutta. Esimerkkinä Taiteen alojen edistäminen ei kerro kuin ylimalkaisesti, mihin määrärahaa on tarkoitus käyttää. Valiokunta katsoo, että päätöksenteon kannalta tärkeää informatiivisuutta ja läpinäkyvyyttä tulee talousarvioesityksissä lisätä.

01. 29.01, 05, 07, 08, osa ja 10, osa Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

23. 29.07.21 Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Saadun selvityksen mukaan vuosia jatkunut pula pätevistä ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista Etelä-Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on vakava uhka päivähoidon laadun ylläpitämiseksi. Saadakseen riittävästi henkilökuntaa päiväkodit joutuvat palkkaamaan epäpäteviä henkilöitä. Nykyisillä voimavaroilla ei pystytä huolehtimaan alueen lastentarhanopettajatarpeesta. Lisämäärärahaa tarvitaan pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten lastentarhanopettajien saatavuuden turvaamiseen, muun muassa luomalla kiinteä yhteistyö seudun kuntien ja asianomaisten koulutuslaitosten välillä. Ruotsinkielisen päivähoitohenkilöstön rekrytointia on järjestelmällisesti tehostettava.

Momentille lisätään 100 000 euroa Opetushallituksen määrärahoihin ruotsinkielisten lastentarhanopettajien saatavuuden turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Momentin päätösosaa muutetaan vastaavasti.

Nuorten osallisuushanke 2003—2007.

Nuorten osallisuushanke on poikkihallinnollinen hanke, joka tähtää nuorten elinolojen ja osallisuuden vahvistamiseen ja sosiaalisen kasvun tukemiseen. Hankkeessa on mukana yli 70 kuntaa, ja sen toimeenpano ajoittuu vuosille 2003—2007. Osallisuushankkeen kustannuksista ovat vastanneet valtio ja kunnat puoliksi. Nuorten äänen kuuleminen ja heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiensa edistäminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Toiminnan säilyttäminen nykyisessä laajuudessa on myös viimeisen toimintavuoden osalta välttämätöntä. Sen vuoksi talousarviossa on tärkeää varata riittävä rahoitus myös vuodelle 2007.

Momentti muuttuu seuraavasti:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 091 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

(1.—3. kohta kuten HE 122/2006 vp)

4) 100 000 euroa ruotsinkielisen lastentarhanopettajien koulutuksen ja saatavuuden turvaamiseen. (Uusi)

25. 29.08.25 Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahasta ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, mikä johtaa muun muassa Suomi-Seura ry:n, ulkomailla toimivien Suomi-koulujen, ulkosuomalaisparlamentin ja kulttuurisen ulkosuomalaistoiminnan valtionapujen pienenemiseen.

Suomi-koulut.

Suomi-kouluissa annetaan opetusta suomen kielessä suomea toisena kielenä tai suomea äidinkielenään puhuville lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Koulujen tarkoituksena on tukea lasten suomen kielen oppimista taikka hankitun kielitaidon säilyttämistä sekä vaalia suomalaista kulttuuria. Suomi-kouluilla on yhteensä 135 toimipistettä.

Valiokunta pitää tärkeänä Suomi-koulujen työtä ulkosuomalaisten lasten suomen kielen taidon edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Suomeen takaisin muuttavia suomen kielen taito auttaa mm. opiskelun jatkamisessa suomalaisessa oppilaitoksessa. Suomen kielen taito on tärkeä myös ulkomailla pysyvästi asuvien suomalaislasten yhteydenpidossa Suomeen.

Momentille lisätään 120 000 euroa Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 686 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

10. 29.40 Yleissivistävä koulutus

22. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tehnyt teknisen korjauksen momentin päätösosaan. Momentin loppusumma ei muutu.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 000 euroa.

30. 29.40.30 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin päätösosaan tehdään teknisluonteinen muutos 2. kappaleen 5)-kohtaan. Momentin loppusumma ei tämän johdosta muutu.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että taiteen perusopetuksen järjestäjille ei ole viime vuosina voitu myöntää lisätunteja eikä uusia valtionosuuteen oikeuttavia lupia, vaikka Opetushallitus on vahvistanut opetussuunnitelman perusteet monille taiteenaloille. Valiokunta pitää tärkeänä turvata myös taiteen perusopetuksen resurssit niin, että tuntiperusteista taiteen perusopetusta voidaan laajentaa.

Kouluhyvinvoinnin lisääminen.

Hallitus on käynnistänyt kouluhyvinvoinnin tueksi laajan valtakunnallisen toimenpidekokonaisuuden, johon kohdennetaan talousarvioesityksessä yhteensä 8 miljoonaa euroa. Erityistä huomiota kiinnitetään koulukiusaamisen ehkäisyyn sekä perusopetuksen ylempien vuosiluokkien ja toisen asteen nivelvaiheen opetus- ja työmuotojen kehittämiseen koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Painopisteenä on varhainen tuki oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumisen vakiinnuttaminen osaksi koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria. Valiokunta viittaa myös sivistysvaliokunnan lausunnossa todettuun.

Oppilaanohjaus.

Valiokunta korostaa sitä, että opintojen ohjaus on merkittävä tekijä kaikilla koulutusasteilla. Ohjauksella on kiistämätön merkitys opintojen sujumiseen sekä valmistumiseen, koulutuksen läpäisyyn, opintomenestykseen, syrjäytymisen estämiseen sekä koulutusasteiden nivelvaiheiden kitkattomaan ylittämiseen. Peruskouluissa on opinto-ohjaajia eri kunnissa vaihtelevasti ja tilanne on hajanainen. Oppilaat eivät saa ohjausta tasapuolisesti, eikä heillä ole riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Sivistysvaliokunta katsoo lausunnossaan, että riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella voidaan varmistaa tulevan koulutus- ja uravalinnan osuvuutta ja ehkäistä siten myöhempää opintojen keskeyttämistä. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen kehittämistä tutkinut työryhmä (OPM työryhmämuistioita 2005:33) onkin esittänyt tähän tarkoitukseen lisärahoitusta vuosittain 5 miljoonaa euroa vuodesta 2006 lähtien.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 265/2006 vp)

Määrärahaa saa käyttää:

(1. ja 2. kohta kuten HE 122/2006 vp)

(3. kohta kuten HE 265/2006 vp)

(4. kohta kuten HE 122/2006 vp)

5) enintään 9 652 000 euroa opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n mukaisten avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen, saamenkielisten, romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen, (poist.) kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin sekä opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville oppilaitoksille,

(6.—8. kohta kuten HE 122/2006 vp)

(3. ja 4. kappale kuten HE 122/2006 vp)

34. 29.40.34 Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Edellä pääluokan perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 600 000 euroa ja myöntämisvaltuutta korotetaan 1 000 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 47 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.—3. kohta kuten HE 122/2006 vp)

Valtuudet:

1) Vuonna 2007 saa myöntää valtionosuutta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2007 kustannustasossa yhteensä enintään 51 000 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 1 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. (Poist.)

(2. kohta kuten HE 122/2006 vp)

51. 29.40.51 Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että momentin määräraha on pysynyt samana, vaikka avustusta saavien järjestöjen määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi kesälukiot järjestävät tärkeitä suomen kielen ja kulttuurin kursseja ulkosuomalaisille koululaisille.

20. 29.60 Ammatillinen koulutus

Valiokunta pitää oikeana tavoitetta nostaa ammatillisen koulutuksen määrää ja korostaa sitä, että ammattiosaajia on välttämätöntä saada lisää työmarkkinoiden kysynnän kasvun johdosta tulevina vuosina. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen aloittamisen helpottamiseksi ja toisaalta sen keskeyttämisen vähentämiseksi käynnistetty ohjaava ja valmistava koulutus jatkuu.

Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen.

30. 29.69 Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

30. 29.69.30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta pitää oikeina kansalaisopistoille momentin selvitysosassa todettuja painopisteitä ja korostaa sitä, että kansalaisopistoilla on osana vapaata sivistystyötä tärkeä tehtävä myös kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen edistämisessä.

31. 29.69.31 Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Valiokunta on tehnyt momentin perustelujen päätösosaan teknisluontoisen korjauksen.

Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien j a -avustusten maksamiseen,

(2. ja 3. kohta kuten HE 122/2006 vp)

(3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

53. 29.69.53 Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille lisätään 250 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön ja kansalaisvaikuttamista koskevaan toimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 578 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

56. 29.69.56 Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta toteaa, että kesäyliopistoilla on pitkään ollut tärkeä osa avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjänä. Esimerkiksi vuonna 2003 ne järjestivät yliopistojen jälkeen toiseksi eniten avointa yliopisto-opetusta. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta kesäyliopistojen osuus oli 58 prosenttia. Kesäyliopistojen toiminta on kysyntälähtöistä, ja opetusta järjestetään lukuisilla paikkakunnilla. Näin avoimen yliopiston opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät, korkeakoulurajat ylittävät opinnot mahdollistuvat ja alueellisessa opetustarjonnassa turvataan monitieteisyys. Myönteistä on, että opetusta on myös kesällä, jolloin muutoin ei olisi opetustarjontaa.

40. 29.20 Ammattikorkeakouluopetus

Edellä tässä mietinnössä on käsitelty korkeakoululaitoksen rakenteellista uudistamista. Ammattikorkeakoulujen tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa.

Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on muun muassa harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Opetusministeriö on myöntänyt tavoitesopimuskaudella 2004—2006 ammattikorkeakouluille perusrahoituksen lisäksi vuosittain yhteensä 6,5 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystyön perusedellytysten vahvistamiseen. Valiokunta pitää oikeana jatkaa tätä tutkimus- ja kehitystoiminnan infrastruktuurin rakentamiseen tarkoitettua rahoitusta.

50. 29.10, osa Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Valiokunta painottaa jälleen sitä, että yliopistojen rooli Suomen kansallisen strategian toteuttamisessa on keskeinen. Yliopistojen vaikuttavuudessa keskeisintä on laatu, joka voidaan turvata vain pitkäjänteisellä toimintaedellytysten luomisella. Valiokunta kiinnittää jälleen huomiota myös siihen, että yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta ei voida mitata ainoastaan määrällisin mittarein. Sen vuoksi on tärkeää, että koulutus- ja tiedepolitiikka on harkittua, pitkäjänteistä ja vakaata. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen myös siinä, että tuottavuusohjelma ei saa olla pelkästään henkilöstön vähentämisohjelma yliopistoissa vaan perustana tulee olla koulutuksen laadun turvaaminen.

Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa 31 miljoonalla eurolla, mistä 20 miljoonaa euroa lisätään korkeakoulutuksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Talousarvioesityksen perustelujen mukaan yliopistot kehittävät toimintaansa ja rakenteitaan vapauttaen voimavaroja ydintehtäviensä hoitamiseen ja painoalojensa vahvistamiseen. Tuottavuusohjelmaan liittyvät toimeenpanopäätökset tehdään vuonna 2007 tavoitteena yliopistoissa vuoteen 2011 mennessä 1 000 henkilötyövuoden vähennys vuotuisin määrärahavaikutuksin ja 1 000 henkilötyövuoden uudelleen kohdentaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2007 yliopistojen henkilötyövuosien määrä on korkeintaan edellisen vuoden tasolla.

Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että käytännössä määrärahalisäykset on jouduttu kohdentamaan jatkuvasti kasvaviin tilakustannuksiin. Ylipistokiinteistöt ovat noin 35 prosenttia koko Senaatti-kiinteistöjen liikevaihdosta ja 33 prosenttia kiinteistövarallisuuden arvosta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yliopistot ovat tehostaneet tilojen käyttöä, mutta vuokrakustannusten osuus toimintamenoista kasvaa edelleen.

Yliopistot joutuvat käyttämään perusrahoitusta myös kasvavasta tutkimusrahoituksesta johtuviin yleiskustannuksiin. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen valtuuteen esitetään 19,7 miljoonan euron lisäystä. Akatemian maksama yleiskustannusosuus tutkimuksen perusedellytyksiin on kuitenkin riittämätön yliopistojen maksamiin todellisiin kustannuksiin nähden.

Kehittämislain turvaama reaalilisäys viime vuosina on ollut yliopistojen kannalta erittäin tarpeellinen. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston kesäkuussa 2006 hyväksymässä linjaraportissa esitetään yliopistojen perusrahoituksen lisäämistä vuosina 2008—2011 vuosittain 50 miljoonalla eurolla. Tämä tavoite voidaan toteuttaa vuosille 2008—2011 säädettävän yliopistojen kehittämislain avulla.

Liikennelääketieteen opetus.

Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittää talousarviosta antamassaan lausunnossa vakavaa huomiota siihen, että tieliikennelain 73 a §:n edellyttämää opetusta ilmoitusvelvollisuuden soveltamisesta ja noudattamisesta ei ole lainkaan lääketieteellisessä perusopetuksessa ja sitä on vain rajoitetusti jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Valtioneuvosto on 9.3.2006 tekemässään periaatepäätöksessä edellyttänyt liikennelääketieteen opetuksen tehostamista liikenne- ja viestintäministeriön ja opetusministeriön yhteistoimintana.

22. 29.10.22 Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Yliopistokeskukset ovat nykyaikainen malli osaamisen kehittämiseen. Ne vahvistavat yliopistotoiminnan alueellista kattavuutta ja alueellista vaikuttavuutta ja tuovat myös lisäarvoa yliopistolliseen toimintaan monitieteellisellä työskentelytavalla sekä vahvistamalla vuorovaikutusta yliopiston ja muun yhteiskunnan välillä. Yliopistokeskukset täydentävät Suomen yliopistokenttää niillä alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa. Ne toteuttavat ennen kaikkea yliopistojen kolmatta tehtävää eli lisäävät yliopistojen ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Keskukset mahdollistavat organisoidun yhteistyön ja työnjaon edistämisen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu korkeakoulujen aluevaikutusten vahvistamiseen ja yliopistokeskusten toiminnan turvaamiseen.

Momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi yliopistokeskusten toimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 26 643 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.—4. kohta kuten HE 122/2006 vp)

(5. kohta kuten HE 265/2006 vp)

(6. kohta kuten 5. kohta HE 122/2006 vp)

Käyttösuunnitelma		euroa

1.	Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta	8 043 000
2.	Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet	13 000 000
3.	Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen	2 500 000
4.	Yliopistokeskusten kehittäminen	3 000 000
5.	Lappeenrannan Huhtiniemessä ja sen lähialueilla sijaitsevien kalmistojen tutkimukset	100 000
Yhteensä		26 643 000

24. 29.10.24 Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Opetusministeriön selvityksen mukaan vuoden 2007 talousarvioesitykseen liittyvän yliopistojen tuottavuusohjelman toimeenpanopäätökset merkitsevät harjoittelukoulujen osalta vuonna 2007 henkilötyövuosien määrän vähentämistä kuudellatoista ja vastaavasti määrärahojen vähenemistä edellisestä vuodesta 352 000 eurolla. Kaiken kaikkiaan tuottavuusohjelmaan liittyvien toimeenpanopäätösten tavoitteena on harjoittelukoulujen osalta vuoteen 2011 mennessä 81 henkilötyövuoden vähennys vuotuisin määrärahavaikutuksin. Opetusministeriön käynnistämä selvitystyö yliopistojen opettajankoulutukseen kuuluvan ohjatun harjoittelun kehittämisestä ja harjoittelun toteuttamisesta kunnan koulutoimessa valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Valiokunta toteaa, että ikäluokkien pienetessä on entistä tärkeämpää huomioida opettajankoulutuksessa se, että yhtenäinen peruskoulu tarvitsee opettajia, jotka voivat toimia opettajina eri perusopetuksen luokilla.

Opetusministeriö on myöntänyt toimiluvan Savonlinnan harjoittelukoulun laajentamiseksi luokkien 7—9 osalta. Valiokunta edellyttää, että hallitus esittää ensimmäisessä lisätalousarviossa tarvittavan lisämäärärahan tämän toiminnan aloittamiseksi.

60. 29.88 Tiede

Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat entistä vahvemmin myös Suomeen. Valiokunta yhtyy hallituksen näkemykseen siitä, että tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Tieteellinen tutkimus on oleellinen pohja rakennettaessa tietoon ja osaamiseen perustuvaa yhteiskuntaa. Jatkuvat panostukset kulttuuriin ja tutkimustoimintaan vahvistavat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja innovaatiojärjestelmää.

Suomalainen tutkimusjärjestelmä on kansainvälisesti vertaillen tuloksellinen ja kilpailukykyinen, kun sitä mitataan koulutuksen ja tutkimuksen määrällä ja laadulla tai eri toimijoiden yhteistyösuhteilla. Tutkimuksen ja tiedepolitiikan kansainvälisessä eturintamassa pysyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa uusien toimintatapojen kehittämistä ja voimavarojen lisäämistä. Yksi keskeinen tutkimusjärjestelmän vakautta ylläpitävä tekijä on julkisen tutkimusrahoituksen tarpeisiin nähden riittävä taso.

Suomen kannalta on tärkeää huolehtia rahoituksesta strategiseen perustutkimukseen, josta yritykset tulevat todennäköisesti hyötymään vasta pitkällä aikajänteellä. Tämän tyyppisen tutkimuksen tekijöillä ei välttämättä vielä ole näyttöä, jonka avulla kansainvälisessä arvioinnissa sijoitutaan kärkisijoille. Tutkimus saattaa olla poikkitieteellistä, mutta kohdistuu kuitenkin aloille, joilla on suurta merkitystä maamme tulevaisuudelle. Yhteiskunnan edun mukaista on uskaltaa panostaa myös riskejä sisältävään tutkimukseen. Pelkkää laatua arvioimalla elinkeinoelämän kannalta tärkeän soveltavan tutkimuksen määrä on vaarassa vähentyä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty muun muassa, että opetusministeriön tulisi tutkijakoulujärjestelmästä vastatessaan huolehtia siitä, että tutkijakouluja perustetaan sellaisille aloille, joilla on mahdollisuus työllistää koulutetut tutkijat.

Valiokunta on saanut selvitystä myös metsäntutkimuksesta Suomessa. Valiokunta pitää tärkeänä Suomen metsäklusterin lokakuussa julkaisemaa tutkimusstrategiaa. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo — puolen arvosta tullessa uusista tuotteista — ja kaksinkertaistaa klusterin tutkimus- ja kehityspanokset. Suomelle tärkeiden klustereiden uudistuminen ja kilpailukyky sekä innovatiivisuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen vaativat valiokunnan mielestä sekä julkisten että yksityisten tutkimuspanosten pitkäjänteistä lisäämistä.

Vuosille 2007—2011 esitetyn valtion hallinnon tuottavuusohjelman toimenpiteillä voidaan tehostaa tutkimuksen tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Jyrkkä pudotus määrärahoissa ja henkilötyövuosissa johtaa kuitenkin Suomen metsäntutkimuksen laajuuden ja määrän supistumiseen nykyisestä. Metsäntutkimuksessa sektoritutkimuksella on merkittävä rooli sekä jatkokoulutuksen suorituspaikkana että tohtoreiden työllistäjänä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tuottavuusohjelman toteutus vähentää nimenomaan nuorten tutkijoiden työskentelymahdollisuuksia uran alkuvaiheessa. Tämän vuoksi tutkijanuramallin rahoittamiseen tarkoitettuja taloudellisia voimavaroja tulee kohdentaa myös sektoritutkimuslaitoksille.

Valiokunta pitää välttämättömänä jatkaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan infrastruktuurin rakentamiseen tarkoitettua rahoitusta. Sen vuoksi niiden tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee varata riittävät määrärahat ja ottaa ammattikorkeakoulut tasa-arvoisesti huomioon jaettaessa tutkimusmäärärahoja.

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen rahoitus turvataan ja että Suomen kansantalouden kilpailukyvyn kannalta tärkeän sektoritutkimuksen voimavarat turvataan.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Valiokunta toteaa, että opintorahan määrää ei ole 1990-luvun opintotukiuudistuksen jälkeen korotettu. Vanhempiensa luona asuvien ja alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden opintorahan taso on erityisen alhainen. Opintorahan määrää tulee asteittain korottaa siten, että se reaalisesti olisi vuoden 1995 tasolla ja alhaisimmat opintorahat olisivat ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän tasolla. Vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa tulisi lieventää siten, että otettaisiin huomioon ansiotasoindeksin muutos vuoden 1993 jälkeen. Vanhempien tuloja ei tulisi ottaa huomioon myönnettäessä opintotukea toisen asteen tutkinnon suorittaneelle. Myös opiskelijan omien ja hänen puolisonsa tulojen perusteella tapahtuvassa tuloharkinnassa sovellettavia tulorajoja tulee tarkistaa toteutunutta kustannustason nousua vastaavasti. Asumislisää myönnettäessä sovellettavaa asumismenojen ylärajaa tulisi tarkistaa asumiskustannusten muutosta vastaavasti. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen määrän korotustarve tulisi arvioida vuosittain opiskelija-aterioiden hinnankorotustarpeen perusteella. Sairauspäivärahan ja opintotuen välisessä yhteensovituksessa olevat epäoikeudenmukaisuudet tulee poistaa.

Valiokunta edellyttää, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatukijärjestelmän toimivuus arvioidaan ja selvitetään edellytykset myöntää koulumatkatuki myös näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa oleville opiskelijoille.

Momentille lisätään 2 800 000 euroa käytettäväksi opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavien vanhempien tulorajojen korottamiseen 1.11.2007 lukien. Näin huomioidaan pääosin ansiotason indeksin muutos vuoden 1993 jälkeen. Menovaikutus on vuositasolla 14 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 693 732 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)

Edellä momentin 29.70.55 perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 2 600 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseksi 0,20 eurolla ateriaa kohti 1.1.2007 lukien.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 22 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi 1,67 eurolla ateriaa kohti.

(2. kohta kuten HE 122/2006 vp)

58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesityksessä on leikattu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuokra-avustukseen tarkoitettua määrärahaa 268 000 eurolla opetusministeriön esittämästä määrärahasta. Tämä tarkoittaa, ettei määrärahalla voitaisi kattaa kokonaisuudessaan YTHS:n vuokria vuonna 2007.

Momentille lisätään 268 000 euroa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 268 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. ja 2. kohta kuten HE 122/2006 vp)

Käyttösuunnitelma		euroa

1.	Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö	2 995 000
2.	Opiskelija-asuntoyhteisöt	1 273 000
Yhteensä		4 268 000

80. 29.90 Taide ja kulttuuri

24. 29.90.24 Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Museoviraston toimintojen hoitamiseksi lisämäärärahan tarve on vähintään 500 000 euroa. Sen vuoksi sivistysvaliokunta esitti, että valtiovarainvaliokunta ottaa momentille 29.80.24 lisämäärärahan Museoviraston asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi.

28. 29.08.22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille talousarviossa osoitettava toimintamääräraha riittää instituutin puolen vuoden toimintaan. Tilanne instituutin rahoituksen osalta on hankala. Opetusministeriö on 1.12.2005 asettanut selvitysmiehen, jonka tehtävänä on helmikuun loppuun mennessä 2007 arvioida sitä, miten instituutti voi vastata muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin.

Momentille lisätään 400 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 802 000 euroa.

31. 29.90.31 Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuluvan vuoden talousarviota käsitellessään valiokunta piti tärkeänä sitä, että teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosien lisäysohjelma toteutettaisiin nopeammin kuin vuoteen 2010 mennessä. Talousarvioesityksessä henkilötyövuosimäärä vuonna 2007 on teattereilla 2 469, orkestereilla 1 033 ja museoilla 1 158. Henkilötyövuosimäärät ovat samat kuin vuonna 2006. Valiokunta pitää valitettavana, että määrärahojen niukkuuden vuoksi ei ensi vuoden talousarvioon ole ollut mahdollisuutta lisätä teattereiden, orkestereiden eikä museoiden valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosimääriä.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut lausumaa kokonaisarvion tekemiseksi teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuositilanteesta. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa asiasta lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää hallituksen tekevän kokonaisarvion museoiden, teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosien jakautumisesta ja kokonaistarpeesta.

34. 29.90.34 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Kirjastorakentamisen määrärahat vähenevät talousarvioesityksessä. Kirjastojen perustamishankkeisiin osoitettava määräraha laskee 5,8 miljoonaan euroon eli 1,2 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Määrärahalla pystytään maksamaan ennen vuotta 2007 tehdyistä rahoituspäätöksistä aiheutuvat vuotuiset maksuerät. Valtuuksien osalta vuonna 2007 saa tehdä talousarvioesityksen mukaan 4 miljoonan euron edestä valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille. Tässä on vähennystä 1 miljoona euroa. Laajuuksien vahvistamisille ei talousarvioesitys sisällä valtuutta lainkaan. Kuluvana vuonna se oli 4 miljoonaa euroa. Myöntövaltuuksien vähentäminen ja laajuuden vahvistamisvaltuuksien poistuminen kokonaan tarkoittavat käytännössä kirjastojen perustamishankkeiden poistumista tulevina vuosina. Valiokunta viittaa edellä pääluokan perusteluissa todettuun. Ensi vuoden jälkeen on välttämätöntä jatkaa laajuuksien vahvistamista, jotta kirjastojen rakentaminen ja kirjastoautojen hankkiminen voi jatkua.

Momentille lisätään 400 000 euroa kirjastojen perustamishankkeisiin ja myöntämisvaltuutta korotetaan 400 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 200 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Valtuudet:

1) Vuonna 2007 saa tehdä mainitun lain mukaisia valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille enintään 4 400 000 eurolla.

50. 29.08.50 ja 29.90.50 Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää valitettavana, että taiteen ja kulttuurin talousarvioesityksen kulttuurin kansainväliseen toimintaan tarkoitetut määrärahat vähenevät noin 1,8 miljoonalla eurolla. Momentilta myönnetään avustuksia moniin tärkeisiin kohteisiin, kuten kansalaisjärjestöjen toimintaan, kulttuurilehtien tukemiseen, rauhantyön tukemiseen ja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden säilyttämiseen. Sen vuoksi momentille lisätään 1 370 000 euroa.

Edellisen lisäksi momentille lisätään ystävyysseuroille 722 000 euroa.

Edellä todetun lisäksi momentille 29.80.52 lisätään 450 000 euroa käytettäväksi Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon ja parantamiseen (+141 000 euroa), Seurantalojen korjaustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan (+248 000 euroa), Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen (+46 000 euroa), sekä Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen (+15 000 euroa).

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 10 487 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

52. 29.90.52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentin 29.80.50 perusteluihin viitaten momentille lisätään päätösosan 2. kappaleen 3)-kohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin 450 000 euroa käytettäväksi Entistämis- ja korjausavustuksiin +435 000 euroa (+141 000 euroa, +248 000 euroa, +46 000 euroa) sekä Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen +15 000 euroa.

Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on lisätä elokuvataiteen ja kulttuuriviennin tukea. Valiokunta ei yhdy tältä osin hallituksen esittämään momentin määrärahojen käytöstä vaan vähentää päätösosan 1)-kohdan määrärahoista kulttuurivientiin tarkoitetusta määrärahalisäyksestä 250 000 euroa ja elokuvataiteen tukemiseen tarkoitetusta määrärahalisäyksestä 200 000 euroa.

Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

Saksalaisen kirjaston toiminnan tukeminen.

Saksalainen kirjasto toimii saksankielisten maiden kirjallisuuskeskuksena Suomessa. Kirjastoa ylläpitää Saksalainen kirjastoyhdistys. Kokoelmat koostuvat erityisesti kirjallisuuden ja kielitieteen teoksista sekä saksankielisten maiden historiasta. Ongelmana on ollut jo vuosia, että pääosa rahoituksesta on saksalaista ja kirjasto kuitenkin palvelee ensisijassa suomalaisia.

Valiokunta pitää tärkeänä saksankielisen kulttuurin edistämistä Suomessa. Sen vuoksi on välttämätöntä turvata Saksalaisen kirjaston taloudelliset voimavarat.

Musiikki-instituutit.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että musiikki-instituuttien toiminta tukee hyvin opetusministeriön asettamia toiminnallisia ja tulostavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi lasten, nuorten ja vähemmistöryhmien kulttuuripalveluiden saavutettavuuden lisääminen, luovan talouden ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja kulttuuriviennin edistäminen. Valiokunta pitää kuitenkin epäkohtana sitä, että musiikki-instituuttien kokonaisavustus on säilynyt lähes muuttumattomana 1990-luvun alussa tapahtuneen laskun jälkeen. Samaan aikaan instituuttien edustamien musiikinlajien koulutus, tuotanto, asema ja arvostus on lisääntynyt Suomessa huomattavasti.

90. 29.98 Liikuntatoimi

Liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Talousarvioesityksessä yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistamiseksi tuetaan paikallistasoisten vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää. Tavoitteena on kehittää koulutustoiminnan laatua ja sisältöä lasten ja nuorten, terveysliikunnan ja huippu-urheilun tarpeisiin.

Valiokunta uudistaa kannanottonsa siitä, että määrärahan käytöstä päätettäessä huomiota tulisi kiinnittää erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan, terveyttä edistävän liikunnan hankkeiden tukemiseen sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen tarpeisiin.

Lasten ja nuorten liikuntaa tuetaan painopistealueena myös lasten ja nuorten liikuntaohjelman kautta. Vertailukelpoinen tuki vuodelle 2007 kasvaa esityksen mukaan 150 000 eurolla.

Liikuntakulttuurin toiminnallisten muutosten vuoksi valiokunta esittää, että opetusministeriö selvittää avustusjärjestelmän kehittämistarpeet.

Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että liikuntabudjettiin liittyvää informatiivisuutta ja läpinäkyvyyttä tulisi lisätä. Tulosohjauskriteereihin tulisi lisätä myönteisenä tekijänä päihteiden- ja tupakoinninvastainen toiminta.

91. 29.99 Nuorisotyö

Valiokunta pitää hyvänä sitä, että eduskunnan hyväksymä lausuma on otettu vuoden 2007 talousarvion valmistelussa huomioon siten, että nuorisotyömäärärahojen lisäystä on suunnattu kuntien nuorisotyön hankekohtaiseen avustamiseen. Vahva nuorisotyö on koko kansakunnan etu. Valiokunnan mielestä parasta nuorisotyötä on kunnissa ja järjestöissä tapahtuva nuorisotyö. Sen vuoksi on välttämätöntä suunnata varoja näihin toimintoihin. Kunnat toteuttavat perustuslain mukaisia sivistyksellisiä palveluja, joita ovat myös nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut. Nuorisotyö tasaa nuorten mahdollisuuksia, ja jotta tasa-arvo voisi toteutua, on huolehdittava kaikkien kuntien kyvystä tarjota nuorilleen nuorisotyön peruspalvelut.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Maaseudun kehittäminen

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on ehdotettu 8 580 000 euron määrärahaa, joka on 25 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Momentin selvitysosasta ilmenee, että määrärahalla tulisi turvata kattavat ja korkealaatuiset neuvontakokonaisuudet tasapuolisesti koko maassa. Maaseudun elinkeinoneuvonnalle on asetettu alustavasti kolme avaintulosaluetta: maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palveluiden laadun parantaminen, ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen sekä maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen.

Neuvontajärjestöjen toiminta edistää yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa yritystoiminnan monipuolistamista. Yhteistyömalli on osoittautunut myös maa- ja metsätalousministeriön suorittamassa arvioinnissa merkittäväksi neuvontakentän kokonaisuuden hallinnassa. Neuvonnan rooli on erityisen tärkeä EU:n uuden ohjelmakauden tuomien haasteiden ratkaisemisessa ja toimintaympäristön muuttuessa.

Valtionavun osuus on ollut neuvontajärjestöjen budjetissa noin 20 prosenttia. Myös Euroopan maiden neuvontaorganisaatioiden yhteisessä kokouksessa on todettu, että valtion tulisi olla noin 20 prosentin osuudella rahoittamassa neuvontajärjestöjen toimintaa, jos halutaan varmistaa, että kansallisesti tärkeät ja maaseudun kehittämisasiat toteutuvat alueellisesti koko maassa.

Maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen neuvonta on julkisen rahoituksen (momentin määräraha ja EU-hankkeet) turvin pystynyt työllistämään lähes 900 henkilöä. Valtionavun leikkaus merkitsee noin 100 henkilötyövuoden supistuksia. Tästä seuraa myös palvelumaksujen menetyksiä, koska valtionavun leikkausta ei ole mahdollista korvata lisäämällä palvelutuotannon määriä/henkilö tai korottamalla yksikköhintoja.

Neuvontajärjestöjen asemaa vaikeuttaa lisäksi hankerahoituksen väheneminen vuonna 2007. Sen osuus on ollut noin viidennes toiminnan rahoituksesta. Hankerahoituksen leikkauksen on arvioitu aiheuttavan noin 50—70 henkilön vähennystarpeen. Yhteensä valtionavun ja hankerahoituksen leikkaus aiheuttaisi siten noin 150—170 henkilön vähennyksen vuonna 2007 neuvontaorganisaatiossa. Valiokunta viittaa eduskunnan maatalouspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan (MmVM 7/2006 vp ), joka edellyttää, että elintarviketalouteen liittyvän neuvonnan riittävä rahoitus turvataan. Valiokunta pitää maaseudun elinkeinoneuvonnalle ehdotettua määrärahaa riittämättömänä.

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 1 400 000 euroa maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen.

Maatalousmuseon vuokra- ja muut toimintamenot.

Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään 673 000 euroa. Vuoden 2004, 2005 ja 2006 talousarvioissa tarkoitukseen varattiin enintään 852 000 euroa, mitä valtiovarainvaliokunta edelleenkin pitää valtionavun vähimmäistasona myös tulevina vuosina.

Suomen maatalousmuseo Saran kiinteistökulut ovat 505 000 euroa ja palkat sivukuluineen yhteensä 362 000 euroa vuodessa. Ehdotettu valtionapu ei siten riitä edes kiinteistö- ja henkilöstökuluihin. Muut välttämättömät toimintakulut (tietoliikenne, ostopalvelut, vakuutukset sekä näyttely-, kokoelma-, julkaisu- ja tutkimustoiminta) ovat saadun selvityksen mukaan yhteensä 338 000 euroa.

Eduskunta on valtionavun ehtona edellyttänyt museolta valtakunnallista toimintaa tavoitteena erikoismuseon status.

Tarkoituksena on ollut, että maatalousmuseo saisi valtionapua vuoteen 2010 saakka maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta. Maa- ja metsätalousministeriö on katsonut, että museotoiminta sopii varsin huonosti sen hallinnonalalle. Valtiovarainvaliokunta pitää sopivampana opetusministeriön pääluokkaa, johon museotoiminta on pääosin muutenkin sijoitettu. Valiokunta pitää myös edelleen ajankohtaisena mietinnön VaVM 45/2005 vp toteamusta valtion tämäntyyppisen toiminnan kestävistä rahoitusvaihtoehdoista tehtävästä selvitystyöstä, joka tulisi käynnistää ja saattaa loppuun viimeistään vuoden 2008 kuluessa.

Momentille lisätään 179 000 euroa maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 10 159 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään 852 000 euroa. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille on ehdotettu 4 620 000 euron määrärahaa, joka on 250 000 euroa pienempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

4H-järjestön toiminnan keskeisenä tavoitteena on nuorten yrittäjyyden ja työelämävalmiuksien edistäminen siten, että mahdollisimman monet työikäiset tulevaisuudessakin olisivat sekä työkykyisiä että työhaluisia. 4H-toimintaa kehitetään jatkuvasti toimintaympäristöä vastaavasti ja voimavarat pyritään suuntaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Merkittävä osa työn vaatimista voimavaroista kootaan omatoimisen varainhankinnan avulla. Erityisesti ongelmia ennaltaehkäisevä perusnuorisotyö ja tähän liittyvän neuvontatoiminnan hoitaminen edellyttävät kuitenkin yhteiskunnan tukea. Perusrahoituksen olemassaolo muodostaa pohjan, jonka avulla nuorisotyöhön ja neuvontaan käytettävät aineelliset ja henkiset panokset kyetään moninkertaistamaan.

4H-toiminnan valtionapu ja kuntien tuki kytkeytyvät yhdistystasolla toisiinsa. Pelättävissä on, että valtionavustuksen supistuminen johtaa leikkauksiin myös kuntatuessa. Kiristyvä talous saattaa johtaa myös siihen, että 4H-nuorisotyö loppuu ensiksi niillä alueilla, joilla sitä eniten tarvittaisiin.

Momentille lisätään 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 820 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Teknisenä muutoksena momentin 6. kappaleesta poistetaan maininta ohjelmakaudesta 2007—2013.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. ja 2. kappale kuten HE 265/2006 vp)

(3.—5. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin (poist.) myöntämisvaltuudesta 1 300 000 euroa ja määrärahasta 2 810 000 euroa Kainuun maakuntaan.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Momentilta vähennetään 2 949 000 euroa.

Teknisenä muutoksena 6. kappaleesta poistetaan maininta ohjelmakaudesta 2007—2013.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 26 551 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 265/2006 vp)

(3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

(4. kappale kuten HE 265/2006 vp)

(5. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin (poist.) myöntämisvaltuudesta 1 450 000 euroa ja määrärahasta 2 390 000 euroa Kainuun maakuntaan.

20. Maatalous

21. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 31 725 000 euron nettomäärärahaa, joka on 204 000 euroa kuluvan vuoden talousarviota pienempi. Lisäksi saadun selvityksen mukaan arvioidaan, että maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusvaroihin kohdistuva leikkaus vähentää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen projektituloja 600 000—700 000 euroa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa maa- ja elintarviketalouden sekä siihen liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi sen muun muassa tulisi edistää elintarviketeollisuuden ja sen tarvitseman raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä tukea elinympäristön, maaseudun ja maatalouden kestävää kehitystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimuskeskus toteuttaa tehtävänsä tarkoituksenmukaisesti ja tehostaa resurssien käyttöä.

Valiokunta viittaa valtioneuvoston maatalouspoliittista selontekoa käsiteltäessä hyväksyttyyn lausumaan (MmVM 7/2006 vp ), jossa eduskunta edellyttää, että elintarviketalouteen liittyvän tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoitus turvataan. Valiokunta pitääkin tutkimuskeskukselle ehdotettua määrärahaa riittämättömänä.

Momentille lisätään 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 925 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 3 642 000 euron määrärahaa, joka on 600 000 euroa pienempi kuin kuluvalle vuodelle myönnetty määräraha. Momentin selvitysosan mukaan määrärahalla rahoitetun toiminnan tavoitteena on parantaa tuotteiden laatua ja kuluttajien tyytyväisyyttä siihen, lisätä terveellisiä ruokatottumuksia sekä kuluttajien ja ruokaketjun ammattilaisten tietämystä koko elintarvikeketjusta.

Suomessa toimii yli 21 000 ammattikeittiötä, joiden kautta tarjotaan vuosittain yli 755 miljoonaa ateriaa, eli joka kolmas ateria syödään kodin ulkopuolella. Vuonna 2010 osuuden arvioidaan olevan jo lähes 50 prosenttia. Tuoreisiin ja lyhyen toimitusketjun elintarvikkeisiin suunnatut varat ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna investointi suomalaiseen kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja ympäristöön. Kuljetus- ja varastointiaikojen lyhentyessä myös allergioille ja yliherkkyyksille altistavien lisä- ja apuaineiden käytön tarve vähenee.

Vuonna 2006 on käynnistetty lähikeittiöhanke, jonka tavoitteena on aktivoida ja neuvoa paikallistasolla julkisen sektorin ammattikeittiöhenkilöstöä sekä elintarvikeketjun eri toimijoita lähi- ja luomuruuan hankinnassa. Tavoitteena on edistää julkisen sektorin ruokapalveluissa lapsille ja nuorille tarjottavien aterioiden lautaslaatua. Hankkeen toteutuksesta vastaa Suonenjoella sijaitseva Luomukeittiökeskus.

Valiokunta pitää Suomessa aloitettua lähi- ja luomuruuan käyttöä edistävän neuvontatyön jatkamista erittäin tärkeänä ja tarpeellisena. Talousarvioaloitteen TAA 769/2006 vp perusteella momentille lisätään 300 000 euroa Luomukeittiökeskukselle lähi- ja luomuruokatoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 942 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Määrärahasta osoitetaan 300 000 euroa Luomukeittiökeskukselle lähi- ja luomuruokatoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. (Uusi)

(4. kappale kuten 3. kappale HE 122/2006 vp)

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v)

Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) osoitettava määräraha on osa hallitusohjelman hyväksymisen yhteydessä maatalouden rakenteen ja muita kehittämistarpeita varten varatusta määrärahasta. Rahastosta myönnettävillä avustuksilla on tarkoitus tukea maatilojen tuotannollisia investointeja ja sukupolvenvaihdoksia.

Makeran kannalta on keskeistä, että Etelä-Suomen kansalliseen tukeen (artikla 141) liittyvä komission päätös edellyttää aloitustukien ja investointitukien täysimääräistä käyttöä ainakin vuoden 2007 loppuun saakka. Tätä menettelyä noudatetaan kansallisin päätöksin myös koko maassa. Investointitukien täysimääräinen käyttö on merkinnyt sitä, että aiemmin Makera-varoista myönnetyistä valtion lainoista on jouduttu luopumaan ja samanaikaisesti suorien avustusten sekä korkotukilainojen myöntövaltuuksien määrää on jouduttu lisäämään. Tämä merkitsee sitä, että Makeran pääomakanta vähenee nopeasti. Valiokunta viittaa valtioneuvoston maatalouspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan (MmVM 7/2006 vp ), jossa eduskunta edellyttää, että Makeran pitkän aikavälin rahoitusvalmiutta parannetaan siirtämällä valtion talousarviosta vuosittain riittävä määräraha rahastoon, mikä on valtiontalouden kannalta parempi ratkaisu kuin se, että rahaston oma pääoma käytetään ensiksi kokonaisuudessaan ja sen jälkeen varaudutaan maatilatalouden investointien rahoitukseen pelkästään valtion talousarvion kautta. Valiokunta pitää hyväksyttyä lausumaa erittäin tärkeänä ja odottaa hallitukselta sen mukaisia toimenpiteitä.

Momentin selvitysosan mukaan vuonna 2007 arvioidaan rahastosta myönnettävän avustuksia maatalouden investointeihin ja aloitustukeen noin 121 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustushakemuksia siirtyy vuodelta 2006 vuonna 2007 käsiteltäväksi 160 miljoonan euron edestä. Ennakoitavissa on siten, etteivät ehdotetut määrärahat riitä edes vuodelta 2006 siirtyvien hakemusten käsittelyyn. Jos vuonna 2007 turvataan tilanpidon aloittamiseen liittyvien aloitustukien rahoitus, merkittävää osaa vuodelta 2006 siirtyvistä investointitukihakemuksista ei pystytä ratkaisemaan ehdotetulla määrärahalla. Valiokunta pitää vuodelle 2007 ehdotettua määrärahaa riittämättömänä.

40. Kala-, riista- ja porotalous

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Paliskuntain yhdistyksen tukeminen.

Paliskuntain yhdistyksen perustehtäväksi on poronhoitolaissa määrätty muun muassa poronhoidon tutkimuksen edistäminen ja poronhoitoa koskeva koetoiminta. Pääasiassa tämä toiminta tapahtuu Inarissa Kutuharjun koeporotarhalla, jossa tehdään myös kansainvälistä tutkimusta 140—190 koeporon avulla. Tutkimustoimintaa varten tarvitaan parempia sosiaali-, majoitus-, kuivaus- ja varastotiloja. Tutkijoilta ei voida edellyttää pitkäaikaisissa tutkimuksissa kenttäolosuhteiden käyttöä. Uutena piirteenä toimintaan on tullut mukaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen poronhoitajaopetus. Keskuksen oppilaat osallistuvat koetarhan toimintaan monin tavoin. Toiminta eri tahojen kanssa edellyttää lisätilojen rakentamista.

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 170 000 euroa Paliskuntain yhdistykselle Kutuharjun koeporotarhan kehittämisessä tarvittavan lisärakennuksen tekemiseen ja vanhojen tilojen kunnostamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 814 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 5 799 000 euron määrärahaa, joka on 329 000 euroa kuluvan vuoden talousarviota pienempi. Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Määrärahan arvioidaan tulevina vuosina edelleen pienenevän, koska maksavien kalastajien määrä vähenee nopeasti väestön ikääntyessä. Valiokunta on huolestunut kehityksestä ja pitää tärkeänä, että siihen kiinnitetään huomiota. Määrärahan taso pysyi melko vakaana vuoteen 1997 saakka, mutta yli 65-vuotiaiden ja pilkkijöiden vapauttaminen kalastuksenhoitomaksusta laski momentin määrärahaa noin 30 prosenttia.

Elinkeinokalatalouden kansallinen strategiasuunnitelma ja toimintaohjelma vuosille 2007—2013 on tarkoitus käynnistää mahdollisimman pikaisesti. Sen avulla pyritään parantamaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksiä, alan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Kalastuselinkeinoon liittyvät paineet ovat suuret ja tarvitaan aktiivisia toimia elinkeinon kehittämiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Tässä tilanteessa tulisikin suunnata lisävaroja yritystoiminnan rakenteiden kehittämiseen ja neuvontapalveluihin. Suomen Ammattikalastajaliitto on ainoa valtakunnallinen ammattikalastajien ja kalastuselinkeinon järjestö maassamme. Se on rahoittanut toimintansa pääasiassa kalastajilta saatavilla jäsenmaksuilla. Koska ammattikalastajien määrä on jo pidemmän aikaa vähentynyt, rahoitus on vaikeutunut.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 106/2006 vp perusteella momentille lisätään 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustamiseen. Määrärahaa tulee käyttää tiedonvälitykseen kalastusyrityksille, kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseen ja tukemiseen elinkeinon piirissä sekä kalastusyritysten välisen yhteistyön lisäämiseen verkostojen luomisessa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 849 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Määrärahasta osoitetaan avustuksena 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. (Uusi)

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hylkeenkestävien rysäpyydysten hankinta.

Kalastuksen suuri ongelma tällä hetkellä ovat hylkeet. Hylkeiden määrä on tilastojen mukaan jatkanut edelleen kasvuaan. Tukitoimet voidaan nykyisten EU-säädösten puitteissa ohjata vain hyljevahinkojen ehkäisemiseen. Valtio tukeekin ohjelmakaudella 2007—2013 hylkeenkestävien pyydysten hankintaa ja vahinkojen estämistä koskevaa kehittämistyötä Euroopan kalatalousrahaston osaksi rahoittaman kansallisen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman puitteissa.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että Suomi pitää hyljevahinkojen korvausmahdollisuutta esillä käsiteltäessä uudistettavia EU:n suuntaviivoja valtion tuista kalatalouden alalla. Näin pyritään varmistamaan yhdenmukainen ja salliva linjaus haittaeläinten osalta EU:n kalataloutta koskevissa tukimääräyksissä. Suomen tulee myös seurata komission hyljevahinkojen korvausmahdollisuuden tutkimisesta antaman lausuman (kalastusneuvosto kesäkuu 2006) toteutumista sekä edellyttää sen osana korvausjärjestelmän muodostamista, jonka perusteella voitaisiin korvata merihylkeiden ammattikalastajille aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi Suomen tulisi pitää esillä hyljekannan säätelyn mahdollistaminen tulevaisuudessa.

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on ehdotettu 757 000 euron määrärahaa.

Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden, luonnonravintolammikoiden kunnostus- ja entistämishankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen. Sitä voidaan käyttää myös hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen.

Momentille lisätään 300 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 057 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

50. Vesitalous

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on ehdotettu 9 158 000 euron määrärahaa, joka on 4 230 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2006 talousarviossa. Määrärahan puitteissa on välttämätöntä lisätä perusparannuksen rahoitusta. Tämä vähentää huomattavasti mahdollisuuksia aloittaa uusia vesistö- ja vesihuoltotöitä.

Uusina vesihuoltotöinä on erityisesti tarvetta käynnistää hankkeita, joiden tavoitteena on alueellisen yhteistyön parantaminen, vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa sekä vesihuollon parantaminen maaseutuyhdyskunnissa ja vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolelle jäävillä haja-asutusalueilla samoin kuin asutuksen jätevesistä ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentäminen. Uusina vesistötöinä olisi tarvetta käynnistää hankkeita, joiden avulla parannetaan yhdyskuntien suojaamista tulvilta sekä toisaalta valtion tuella aiemmin toteutettujen vesistötöiden täydentämistöitä tai haittojen poistamiseksi tarvittavia kunnostustöitä.

Valiokunta pitää erityisen tärkeänä vastata vuonna 2004 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla asettamiin vaatimuksiin. Asetuksen tavoitteena on vesistöjä rehevöittävän ravinnekuormituksen merkittävä vähentäminen vuoteen 2014 mennessä.

Viemäriverkostojen piiriin arvioidaan olevan perusteltua saattaa lähivuosina 60 000—80 000 haja-asutusalueiden taloutta. Arviolta vain noin puolet tästä tavoitteesta saavutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä nykyisillä tukitoimilla ja liittämisvauhdilla. Valtion tukea vesihuoltotöihin ja yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin onkin tarpeen lisätä lähivuosina maaseudun viemäröintihankkeiden nopeuttamiseksi. Näin vältetään epätarkoituksenmukaisia ja lyhytaikaisiksi jääviä investointeja kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn.

Edellä olevaan viitaten momentille lisätään 1 600 000 euroa kiireellisiin vesihuolto- ja tulvasuojelutöihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 10 758 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

60. Metsätalous

Kansallinen metsäohjelma 2010 sisältää metsäpolitiikan keskeiset linjaukset. Ohjelman tavoitteena on turvata metsiin pohjautuva työ ja toimeentulo, metsien monimuotoisuus ja elinvoimaisuus sekä metsien kaikille kansalaisille antama virkistys. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman vuonna 1999. Kansallinen metsäohjelma 2010 sisältyy myös nykyiseen hallitusohjelmaan ja sen toteutusta koordinoi maa- ja metsätalousministeriö.

Lähivuosina jatkuva metsänomistajien keski-iän nousu ja kaupunkilaismetsänomistajien määrän lisääntyminen lisäävät metsäneuvontapalveluiden ja -työpalveluiden tarvetta, koska metsänomistajien omatoimisuus metsätöissä vähenee. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia Kansallinen metsäohjelma 2010:n tarkistus aloitettiin syksyllä 2005. Tarkistettu ohjelma ulottuu metsäsektorin pitkäjänteisyyttä korostaen vuoteen 2015. Se on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa loppuvuodesta 2007 yhtä aikaa Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman (METSO) jatkopäätöksen kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut metsäpolitiikan lähivuosien tärkeimmiksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiksi metsien korkean puuntuotannollisen käyttöasteen, hyvän puuntuotannollisen tilan, monimuotoisuuden ja metsätalouden kannattavuuden. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaista Kansallista metsäohjelmaa 2010 ja siihen liittyvää Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelmaa.

Määrärahojen taso laskee kuitenkin 7,1 miljoonaa euroa, minkä vuoksi pääluokan perusteluissa todetaankin, että Kansallisessa metsäohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Valiokunta pitää erittäin huolestuttavana, että hallitusohjelman mukaisessa Kansallisessa metsäohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ei pidetä kiinni.

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 42 789 000 euron määrärahaa, joka on 2 590 000 euroa kuluvalle vuodelle myönnettyä määrärahaa pienempi. Saadun selvityksen mukaan määrärahan leikkaus tarkoittaa metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion henkilöstön vähentämistä noin 30 henkilötyövuoden verran.

Metsätalouden edistämistoiminto ja metsälakien valvonta on kokonaisuudessaan hyvin työvoimavaltaista asiantuntijatyötä. Pienenevän valtionavun tilanteessa metsäkeskusten on vaikea irrottaa riittäviä varoja välttämättömiin menoihin, kuten esimerkiksi puun energiakäytön neuvontaan ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseen, ja tuottaa samanaikaisesti määrällisesti nykytasoiset palvelut.

Myös edellytykset metsäkeskusten kehittämistrategian toteuttamiseen heikkenevät. Merkittävimmiksi kehitystoimenpiteiksi on listattu tietojärjestelmien keskittäminen, sertifioitu toimintajärjestelmä, metsävaratietojärjestelmän uudistaminen, sähköisen asioinnin lisääminen sekä hallinto- ja tukipalveluiden ulkoistaminen. Lisäksi kasvavat metsänhoidon tarpeet vaativat metsänomistajien aktiivisuuden lisäämistä, jolloin metsäneuvontapalveluiden rooli korostuu.

Valiokunta pitääkin ehdotettua määrärahaa riittämättömänä. Edellä olevan perusteella momentille lisätään 900 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 43 689 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 265/2006 vp)

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille on ehdotettu 57 680 000 euron määrärahaa. Esitys on 5,2 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarviossa myönnettyä määrärahaa pienempi. Nuoren metsän hoitotöihin on tarkoitus käyttää 19,8 miljoonaa euroa vuonna 2007. Energiapuun korjuuseen ja haketukseen arvioidaan käytettävän 5,5 miljoonaa euroa.

Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisten töiden rahoittaminen perustuu yksityistaloudellisesti heikosti kannattavien pitkävaikutteisten töiden tukemiseen. Merkittävän osan työkustannuksista rahoittavat metsänomistajat. Valtion rahoittama metsänparannustoiminta on vuosittain tarjonnut työtä lähes 3 000 henkilötyövuoden edestä. Ehdotettu määräraha merkitsee työllisyyteen arviolta noin 200 henkilötyövuoden vähennystä. Vähennys kohdistuu koko maahan, kuitenkin suhteessa voimakkaimmin maan pohjoisosaan. Vuonna 2005 momentin määrärahasta käytettiin 64 prosenttia Etelä-Suomen metsäkeskuksen toiminta-alueella ja 36 prosenttia kolmen Pohjois-Suomen metsäkeskuksen toiminta-alueella.

Puun energiakäytön uudet mahdollisuudet asettavat haasteen tulevaisuuden puuntuotannon kestävyydelle. Nuorien metsien ja taimikoiden hoitoon on panostettava siten, että todellisen käytettävissä olevan puuraaka-aineen saatavuus ei vaarannu. Nuoren metsän hoidon tavoitteiden laskeminen talousarvioesityksen mukaisesti onkin ristiriidassa todettujen nuoren metsän hoidon tarpeiden kanssa.

Ehdotettu määrärahataso jää yli 7 prosenttia Kansallinen metsäohjelma 2010:ssä arvioidusta tasosta.

50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentilla on ehdotettu Metsämuseosäätiölle 520 000 euron määrärahaa. Suomen Metsämuseosäätiö ylläpitää metsämuseo ja metsäalan tieto-, näyttely- ja tapahtumakeskus Lustoa, joka avattiin yleisölle Punkaharjulla vuonna 1994. Se on ainut metsäalan valtakunnallinen museo ja tietokeskus Suomessa.

Luston vuosibudjetista 25—30 prosenttia on katettu omatoimisilla tuotoilla. Lisäksi sen toimintaa tukee kunta ja yksityisen sektorin sidosryhmiltä hankitaan rahoitusta projektiavustusten muodossa. Valtion avustuksen osuus ei ole noussut samassa suhteessa kuin museotilojen laajennuksesta aiheutuneet henkilöstö- ja kiinteistökulut ovat kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan Luston talousarvio jää 150 000 euroa alijäämäiseksi.

Momentille ehdotetaan lisättäväksi 150 000 euroa Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston laajennushankkeen myötä syntyneiden kiinteistönhoito- ja henkilöstömenojen kattamiseen.

Valiokunta viittaa myös tässä yhteydessä mietintöönsä VaVM 45/2005 vp , jossa toivottiin selvitettävän vuoden 2008 loppuun mennessä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan nykyisen museotoiminnan rahoituksen saattaminen kestävälle pohjalle. Valiokunta pitää opetusministeriön pääluokkaa sopivimpana vastaamaan metsämuseon rahoituksesta. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 9

Eduskunta edellyttää, että pikaisesti selvitetään Suomen Metsämuseosäätiön ylläpitämän metsämuseo Luston rahoituksen siirto maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta opetusministeriön pääluokkaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 726 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille.

Käyttösuunnitelma	euroa

Föreningen för Skogskultur rf	50 000
Työtehoseura ry	521 000
Metsämuseosäätiö	670 000
Mustilan Kotikunnas -säätiö	51 000
Suomen Metsäyhdistys ry	434 000
Euroopan Metsäinstituutti ry	-
Yhteensä	1 726 000

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja rahoitus

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt kuluvan vaalikauden aikana poikkeuksellisen paljon huomiota liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja sen rahoitukseen. Tämä on johtunut siitä, että kuluvan vaalikauden alussa hyväksytty menokehys ei ottanut lainkaan huomioon liikenneväylien kehittämistarpeita. Menokehykseen sisältyi alun perin vain keskeneräisten hankkeiden vaatimat kustannukset. Jokaisen uuden hankkeen rahoituksesta on siksi päätetty erikseen, mistä johtuen päätöksenteko on ollut lyhytjänteistä ja vaikeasti ennustettavaa.

Valtiovarainvaliokunta on useissa yhteyksissä vaatinut pitkäjänteisyyttä liikenneväyläpolitiikan suunnitteluun ja rahoitukseen. Vuonna 2004 valmistunut liikennepoliittisen ministerityöryhmän mietintö (LVM:n julkaisu 7/2004) oli askel tähän suuntaan, mutta investointisuunnitelmaan ei liittynyt sitovaa rahoitussuunnitelmaa eikä se siten tuonut toivottua parannusta päätöksentekoon. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti sittemmin ns. Vuorian työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus uusien pitkäjänteisten rahoitustapojen käyttöönottamisesta tienpidossa. Työryhmä ehdotti mallia, joka perustuu 10—15 vuoden ajanjaksoille laadittaviin liikennepoliittisiin selontekoihin, jotka käsiteltäisiin eduskunnassa (LVM:n julkaisu 18/2006).

Valiokunta pitää välttämättömänä, että liikenneinvestoinneista ja niiden rahoituksesta päätetään jatkossa nykyistä pitkäjänteisemmin. Pitkäjänteisellä päätöksenteolla on paljon etuja, se vähentää mm. liikennehankkeisiin liittyvää epävarmuutta ja tehostaa kaavoitusta. Pitkäjänteisyydellä, ennakoitavuudella ja varmuudella on tärkeä merkitys myös yritysten logistiseen kehitystyöhön ja investointipäätöksiin. Pitkäjänteisellä suunnittelulla varmistetaan ennen muuta resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pitkäjänteisen päätöksenteon arvioidaan tuovan pelkästään tienpidossa jopa 5 prosentin välittömän säästön hankkeiden kokonaiskustannuksiin. Välilliset hyödyt ovat tähän verrattuna moninkertaisia. Valiokunta katsoo, että edellä mainittu Vuorian työryhmän mietintö antaa hyvän pohjan järjestelmän kehittämiselle.

Valiokunnan mielestä myös päätöksenteon ja rahoituksen selkeyttä ja läpinäkyvyyttä on parannettava. Keskeistä on tällöin kehittää budjetointijärjestelmää niin, että investointimenot ja käyttömenot erotetaan nykyistä selkeämmin toisistaan. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kehittämisinvestointien sopimusvaltuuskäytäntöä muutetaan joustavammaksi ja että tavoitteena on aina hankkeiden tehokas toteuttaminen. Määrärahakehys ei myöskään saa asettaa esteitä erilaisten rahoitusmallien käyttämiselle.

Hankkeille laskettu hyöty-kustannussuhde antaa hyvän kuvan investointien kannattavuudesta ja se helpottaa hankkeiden keskinäistä vertailua. Valiokunnan mielestä päätöksenteossa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös sellaisiin ominaisuuksiin, joita ei painoteta hyöty-kustannuslaskelmassa. Tällaisia voivat olla esim. turvallisuuteen, aluekehitykseen tai harvaan asuttujen alueiden elinkelpoisuuden säilyttämiseen liittyvät näkökohdat.

Ensi vuoden talousarviossa ehdotetaan käynnistettäväksi yhteensä 10 investointihanketta, joista tiehankkeita on 6, ratahankkeita 3 ja lisäksi 1 meriväylähanke. Lisäksi on tehty periaatepäätös yhden tiehankkeen aloittamisesta vuonna 2008. Ensi vuonna aloitettavien hankkeiden sopimusvaltuus on kaikkiaan noin 800 milj. euroa. Kaikkiaan tällä hallituskaudella tehdyillä päätöksillä aloitetaan 18 hanketta, joiden sopimusvaltuus on yhteensä noin 1 870 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy myös edellisellä hallituskaudella päätetty Lohja—Muurla-elinkaarihanke, jonka tilausvaltuus oli noin 700 milj. euroa.

Näillä päätöksillä on käytännössä pantu täytäntöön ministerityöryhmän ehdottamaan ns. ensimmäiseen koriin sisältyneet hankkeet. Ainoastaan Sepänkylän ohikulkutie (vt 8) jää aloittamatta suunnitelmien vanhentumisen vuoksi. Tiukan menokehyksen vuoksi hankkeiden käynnistäminen painottuu kuitenkin vaalikauden loppuun. Tästä johtuen ensi vuoden investointimenot laskevat, mutta vuosiin 2008 ja 2009 kohdistuu erittäin suuria menopaineita.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että seuraavalla hallituskaudella määrärahakehys asetetaan jo alusta pitäen sellaiselle tasolle, että se antaa mahdollisuuden liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja ylläpitoon sekä joukkoliikenteen vahvistamiseen.

Valiokunnan lausumaehdotus 10

Eduskunta edellyttää, että keväällä 2007 alkavalla hallituskaudella määrärahakehys sisältää jo alusta lähtien riittävät määrärahat liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen parantamiseen.

Venäjän liikenne

Venäjän liikenteen kasvu on ollut kaikkia ennusteita nopeampaa ja liikenteen kasvun arvioidaan jatkuvan edelleen voimakkaana. Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ensi vuonna aloitetaan mm. Vaalimaan rajanylityspaikan liikennejärjestelyjen rakentaminen sekä piennarlevennyksien tekeminen välillä Hamina—Virojoki.

Valiokunta pitää näitä hankkeita perusteltuina. Niiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös nopeita ratkaisuja, joilla voidaan vähentää niitä haittoja, joita Venäjän liikenne aiheuttaa paikallisille asukkaille ja liikenneturvallisuudelle.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Perustienpidon rahoitus on laskenut useana vuonna peräkkäin, mutta samanaikaisesti kustannustaso ja liikenteen määrä ovat nousseet voimakkaasti. Perustienpitoon ehdotetaan ensi vuodelle noin 574,5 miljoonan euron nettomäärärahaa, joka on noin 12 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi Kainuun maakunnan tienpidon rahoitukseen osoitetaan noin 20 milj. euroa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen ehdottamalla rahoituksella voidaan pääosin turvata tiestön nykyinen kunto ja palvelutaso. Myös teemahankkeita voidaan ensi vuonna jatkaa suunnitelmien mukaisesti, mutta niiden loppuun saattamiseen tarvitaan vielä 56 milj. euroa vuosina 2008—2011.

Alueellisten investointien rahoitus vähenee sen sijaan tuntuvasti, noin 35 milj. eurosta noin 15 milj. euroon. Alueellisissa investoinneissa on kysymys mm. kevyen liikenteen väylien ja meluesteiden rakentamisesta sekä satamien ja terminaalien toimintaedellytysten turvaamisesta.

Valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa sekä sitä tukevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä korostetaan etenkin keskikaiteiden rakentamista vaaralliseksi katsottaville tieosuuksille. Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää noin 450 milj. euroa maksava keskikaideohjelma, mutta siihen voidaan osoittaa vain 5 milj. euron rahoitus.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on myös tarkoitus tehostaa raskaan liikenteen valvontaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valvonnan parantaminen edellyttää pysäytys- ja tarkastuspaikkojen lisäämistä päätieverkolle. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun vilkkailla kehäteillä ei ole lainkaan tällaisia pysäytyspaikkoja.

Valiokunta toteaa, että perustienpidon ja etenkin liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden turvaaminen edellyttävät jatkossa lisäpanostuksia. Valiokunta painottaa lisäksi uuden tekniikan käyttöä ja toteaa, että myös sen avulla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta.

Momentille lisätään 8 800 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 583 327 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 12 miljoonan euron määrärahaa, joka on 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Yksityisteiden kunnossapito on käymässä entistä hankalammaksi, sillä väestö ikääntyy ja maaseudun väestö vähenee, jolloin kustannukset jakaantuvat yhä harvempien maksettaviksi. Määräraha on myös ollut pitkään liian niukka ja useiden välttämättömien korjausten tekeminen on siirtynyt. Valtion rahoituksen pieneneminen on lisännyt paineita kuntien rahoituksen lisäämiselle, mutta kunnilla ei useinkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia avustaa yksityisteiden ylläpitoa.

Momentille lisätään 2 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 200 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

30. Merenkulkulaitos

21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin mitoituksessa ei ole otettu huomioon kohonneita polttoainekustannuksia. Jotta jäänmurtotoiminta voidaan turvata talousarviossa mainituksi 650 päiväksi, tarvitaan jäänmurtajien polttoainekuluihin noin 2,5 miljoonan euron korotus.

Valiokunta toteaa, että puuttuvat määrärahat on otettava tarvittaessa huomioon ensi vuoden lisätalousarviossa.

Kaikki ministerityöryhmän ehdottamat ensimmäiseen koriin sisältyneet teemapaketit on käynnistetty lukuun ottamatta merenkulun teemapakettia, jonka kokonaiskustannukset ovat 8 miljoonaa euroa. Suomen kilpailukyvyn ja liikenteen turvallisuuden kannalta sen toteuttaminen olisi tärkeää. Suomi on logistisesti edelleen täysin riippuvainen merikuljetuksista, ja väylien huonokuntoisuus lisää edelleen teollisuuden kuljetuskustannuksia. Väylien madaltumien aiheuttama haitta on merkittävä, koska jo 30 cm:n madaltuminen voi pienentää aluksen lastinottokykyä 10—15 prosenttia. Tämän vaikutus on esim. 10 metrin väylällä pari tuhatta tonnia.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että jo nykyisellään väylämaksutulot kattavat käytännössä meriväylien kunnostukseen suunnatut kustannukset.

34. Luotsausliikelaitos

Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella peritään alennettua luotsausmaksua, joka on noin 26 prosenttia rannikolla perittävästä luotsausmaksusta. Luotsausliikelaitos on velvollinen hoitamaan kannattamatonta luotsausta, mutta se saa korvauksen tulonmenetyksistä valtion talousarvioon sisältyvän määrärahan avulla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan budjettiin sisältyvä määräraha on kuitenkin ollut jatkuvasti alimitoitettu toiminnan aiheuttamiin kuluihin nähden.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa alikatteelliseen toimintaan osoitettu määräraha mitoitetaan todellisten kulujen mukaan. Määrärahan tarpeen oikean arvion helpottamiseksi määräraha tulisi muuttaa arviomäärärahaksi.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusradanpitoon ehdotetaan budjettirahoitus ja tulot huomioiden 343 miljoonaa euroa, joka on noin 15 milj. euroa kuluvalle vuodelle budjetoitua vähemmän. Merkittävin ongelma on korvausinvestointeihin ehdotettujen määrärahojen vähäisyys. Vielä 1990-luvun lopulla korvausinvestointeihin suunnattiin vuosittain 180—190 miljoonaa euroa, mutta tällä vuosikymmenellä määräraha on jäänyt jatkuvasti em. summan alapuolelle. Esim. vuonna 1999 korvausinvestointeihin osoitettiin n. 177 miljoonaa euroa, vuonna 2005 n. 165 miljoonaa euroa, mutta kuluvana vuonna enää n. 143 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että ensi vuonna määräraha putoaa peräti vajaaseen 126 milj. euroon.

Korvausinvestointitason jäädessä jatkuvasti vähimmäistason alapuolelle yli-ikäisen päällysrakenteen määrä kasvaa. Liikennerajoitukset kasvavat tämän vuoden noin 300 kilometristä ensi vuonna noin 600 kilometriin. Ellei rahoitusta lisätä, vuonna 2011 liikennerajoituksia ennustetaan olevan jo 900 kilometriä. Rataverkon kokonaispituus on noin 5 600 kilometriä. Sen kunnossapito ei ole mahdollista nykyisellä rahoitustasolla, vaan lähitulevaisuudessa joudutaan harkitsemaan vähäliikenteisten rataosien sulkemista. Heikkokuntoinen rataverkko lisää turvallisuusriskejä, heikentää rautatieliikenteen kilpailukykyä ja vaikeuttaa teollisuuden kuljetusten toimivuutta.

Momentille lisätään 8 800 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 302 082 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)

Talousarvioehdotus sisältää kolmen suuren ratahankkeen käynnistämisen: Seinäjoki—Oulu I vaihe, Lahti—Luumäki ja Keski-Pasila. Valiokunta on erittäin tyytyväinen, että nämä hankkeet käynnistetään, sillä niillä voidaan parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä. Myös käynnissä olevalla Ilmalan ratapihan kunnostuksella parannetaan koko maan rautatieliikenteen sujuvuutta.

Rautateiden sähköistyshankkeet on tällä erää saatu päätökseen, kun sähköistykset väleillä Oulu—Kontiomäki—Vartius sekä Kontiomäki—Iisalmi ovat juuri valmistuneet. Ministerityöryhmä ehdotti kolmen rataosuuden sähköistämistä ns. toisen teemahankekorin yhteydessä vuosina 2008—2013. Nämä rataosat olivat Hyvinkää—Hanko, Seinäjoki—Vaasa sekä kaksi rataosaa Joensuun seudulla.

Ministerityöryhmän työn jälkeen Ratahallintokeskus laati vuonna 2005 rataverkon jatkosähköistyksen tarveselvityksen ja sähköistyshankkeiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja kannattavuutta koskevan hankearvioinnin, johon em. rataosuudet sisältyivät. Selvityksen mukaan Hanko—Hyvinkää-rataosuuden hyöty-kustannussuhde oli 0,8, Vaasa—Seinäjoki-rataosuuden 0,2 sekä Säkäniemi—Niirala- ja Joensuu—Uimaharju-rataosien 1,0. Selvityksen perusteella Ratahallintokeskus arvioi, ettei rataverkon sähköistystä ole tarpeen jatkaa heti vuonna 2006 päättyvän Pohjois-Suomen sähköistyksen jälkeen, vaan on keskityttävä rautatieliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen yhteiskuntataloudellisesti kannattavammilla toimenpiteillä.

Valiokunta toteaa, että rataverkon kehittämistä ja ratojen sähköistystarpeita on arvioitava aiempaa laajemmin ja otettava huomioon mm. elinkeinoelämän ja aluekehityksen tarpeet. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ratojen sähköistysohjelmaa jatketaan ja että siinä edetään ministerityöryhmän ns. toiseen koriin sisältyvien ehdotusten mukaisesti.

Valiokunnan lausumaehdotus 11

Eduskunta edellyttää, että rautateiden sähköistämistä jatketaan ministerityöryhmän ehdotusten mukaisesti ja että asia otetaan huomioon laadittaessa seuraavaa investointiohjelmaa.

50. Ilmailulaitos

Talousarvioesityksen mukaan Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua ensi vuonna menoja enintään 90 miljoonaa euroa. Lisäksi Ilmailulaitos saa tehdä investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 250 miljoonaa euroa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ilmailulaitos on käynnistänyt investointihankkeen, johon sisältyy non-Schengen-terminaalin laajennus sekä koko lentoaseman matkustajaterminaalin matkatavarajärjestelmän uusiminen. Investointi rahoitetaan Ilmailulaitoksen tulorahoituksella ja investointivaiheessa myös lainanotolla.

Näistä investoinneista johtuen talousarvioesityksessä mainitut valtuudet eivät ole riittäviä, ja valiokunta ehdottaa siksi niiden korotusta.

Luvun perustelujen 2. kohta muuttuu seuraavaksi:

2. Investointien enimmäismäärä sekä investointisitoumusten enimmäismäärä

Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2007 enintään 100 milj. euroa. Lisäksi Ilmailulaitos saa tehdä vuonna 2007 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 270 milj. euroa.

52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut

41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (kiinteä määräraha)

Seinäjoen lentokentän liikenne on kasvanut voimakkaasti, ja suotuisan kasvun odotetaan jatkuvan. Nykyisen kiitotien pidentäminen on välttämätöntä, sillä liikennöivän lentoyhtiön uusi konekanta ei pysty laskeutumaan nykyiselle kiitotielle. Pidempi kiitotie parantaa myös kentän turvallisuutta sekä rahtiliikenteen ja lomalentojen toimintamahdollisuuksia. Kenttäinvestoinnin veroton kustannusarvio on 8,3 milj. euroa, josta valtio on rahoittanut vuonna 2006 yhteensä noin miljoona euroa.

Alueen kunnat vastaavat osittain investointikuluista, mutta hankkeen toteuttaminen vaatii myös valtion tuen lisäämistä.

Momentille lisätään 500 000 euroa Seinäjoen lentokentän kiitotieinvestointiin. Lisäksi momentin perusteluihin lisätään, että laajennushankkeen kustannusten avustamiseen voidaan sitoutua siten, että valtionavustusten määrä on vuoden 2007 jälkeen enintään 3 947 000 euroa. Valtionavustusten kokonaismäärä saa olla enintään 70 prosenttia kustannuksista pois lukien alv-menot.

Momentti muutetaan samalla kolmivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

41. 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Seinäjoen (Rengonharjun) lentokentän vuonna 2006 aloitetun laajennushankkeen kustannusten avustamiseen voidaan sitoutua siten, että valtionavustusten määrä on vuoden 2007 jälkeen enintään 3 947 000 euroa, kuitenkin siten, että valtionavustusten kokonaismäärä on enintään 70 % kustannuksista pl. alv-menot. (Uusi)

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen kokonaismäärärahoja on korotettu noin 2 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Pienestä määrärahalisäyksestä huolimatta joukkoliikenteen palvelutasoa ei kuitenkaan voida parantaa nykyisestä, mutta sillä voidaan turvata pitkälti nykyiset palvelut ja tukea mm. Helsinki—Lahti-oikoradan henkilöliikennettä. Myös Kemijärven yöjunaliikenteelle osoitetaan rahoitusta.

Maaseudun bussi- ja taksivuorojen ostamiseen sekä kaupunki- ja seutulippualennuksiin osoitetaan suunnilleen saman verran kuin tänä vuonna. Kun kuitenkin kustannustaso on noussut voimakkaasti, bussivuoroja joudutaan lakkauttamaan ja kuljettajien työpaikkoja karsimaan. Myös lippujen hintoja joudutaan monin paikoin korottamaan. Kehityksen suunta näyttää siltä, että maaseudun joukkoliikenne vähenee entisestään, mutta tavoitteena on kuitenkin säilyttää peruspalvelutaso.

Valiokunta pitää tärkeänä, että maaseudun liikenneyhteydet turvataan ja että etenkin kuntakeskusten välisestä liikenteestä huolehditaan. On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Joukkoliikenne toimii monin paikoin vielä liian hajanaisesti ja liian pieninä kokonaisuuksina. Maaseudulla voitaisiin myös edelleen lisätä taksien käyttöä, jolloin tilaaja maksaa vain toteutuneesta palvelusta syntyvän kustannuksen. Maaseudulla liikennöi noin 3 000 tilataksia, joiden matkustajakapasiteetti on usein riittävä maaseudun julkisen liikenteen hoitoon.

Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen ei edelleenkään osoiteta rahoitusta, vaikka valtiovarainvaliokunta vaati sitä kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään. Valiokunta korostaa edelleen, että joukkoliikenteen tukeminen on näillä alueilla perusteltua niin liikennepoliittisesti kuin myös kuntien ja kansalaisten tasavertaisen kohtelun kannalta. Joukkoliikenteen edistäminen on yksi merkittävimmistä keinoista vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Maamme kaikista joukkoliikennematkoista tehdään YTV-alueella, Tampereella ja Turussa noin 70 prosenttia. Näiden alueiden kunnat rahoittavat joukkoliikennettä vuodessa yhteensä yli 160 milj. eurolla, josta pääkaupunkiseudun osuus on noin 145 milj. euroa. Useissa Euroopan suurissa kaupungeissa valtio tukee joukkoliikennettä 50—60 prosentilla, mutta Suomessa suurten kaupunkien joukkoliikenteen tulot perustuvat lipputuloihin ja kuntien myöntämään rahoitukseen.

Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki edellyttää selkeää korotusta joukkoliikennemäärärahoihin, mikä on otettava huomioon seuraavassa menokehyspäätöksessä. On myös varmistettava, että kuntien panostukset eivät vastaavasti vähene, jotta valtion tuella voidaan aidosti parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja alentaa lippujen hintoja.

Valiokunnan lausumaehdotus 12

Eduskunta edellyttää, että joukkoliikenteen tuki ulotetaan koskemaan myös pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun seudun joukkoliikennettä ja että asia otetaan huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa sekä menokehyspäätöksessä.

Esityksen mukaan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen yhteyksiä tuetaan ensi vuonna enintään 1 miljoonalla eurolla. Valiokunta toteaa, että säännölliset lentoreitit ovat välttämättömiä em. lentoasemien sijaintialueiden taloudelliselle kehitykselle. Mikkeliin suuntautuvan reittiliikenteen tuki on sen sijaan lopetettu, ja reittiliikenne Mikkelin kentälle on ainakin toistaiseksi päättynyt.

Junien kaukoliikenteen ostoon osoitetaan 30,4 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että junien kaukoliikenteen ostoihin on osoitettu vuoteen 2011 ulottuva osto- ja rahoitussuunnitelma. Valiokunnan mielestä joukkoliikenteen rahoituspäätökset olisi muutoinkin syytä tehdä nykyistä pitkäjänteisemmin. Näin myös kunnat, lääninhallitukset ja muut toimijat tietäisivät nykyistä aiemmin tulevien vuosien määrärahatason.

Momentin määräraha. Momentille lisätään 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 52 999 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 122/2006 vp)

(5. kappale kuten HE 265/2006 vp)

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan noin 6,5 miljoonan euron määrärahaa, josta osoitetaan 586 000 euroa saariston yhteysaluspalveluiden avustamiseen. Momentilta on kuluvaan vuoteen verrattuna vähennetty n. 1,6 miljoonaa euroa. Se on budjetoitu perustienpidon momentille 31.24.21, koska Iniön ja Hiittisten runkoreitit on siirretty Tiehallinnon ylläpidettäväksi. Ensi vuoden kokonaisrahoitus on kutakuinkin kuluvan vuoden tasolla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu määräraha ei kuitenkaan riitä palvelutason ylläpitämiseen, vaan lisärahoituksen tarve on 1 667 000 euroa. Tästä noin 300 000 euroa tarvitaan Itäisen Suomenlahden avustuksiin ja 500 000 euroa kohonneisiin polttoainekuluihin. Myös rahtihintojen korotukset edellyttävät lisärahoitustarvetta, samoin eräiden EU-tukien päättyminen.

Lauttaliikenteen kilpailuttaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla, vaan on päinvastoin johtanut olennaiseen menojen kasvuun mm. tarjonnan vähäisyyden ja sopimusaikojen lyhyyden vuoksi. Tulevaisuuden näkymiä heikentää myös se, että vanha aluskanta vaatii uusimista, samoin huonokuntoiset laiturit edellyttävät kunnostusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on parantaa Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon tilaaman lauttaliikenteen tehokkuutta ja varmistaa sen palvelutaso. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että saaristoliikenteen pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi määritellään sitova palvelutaso sekä sen vaatima rahoitus. Myös aluskannan ja laitureiden uusimiseen tulee varautua. On niin ikään välttämätöntä kehittää kilpailutusta koskevia menettelyjä.

Momentille lisätään 1 200 000 euroa saaristoliikenteen palvelutason säilyttämiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 767 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

80. Ilmatieteen laitos

Valiokunta kiinnittää huomiota säätutkien korjaustarpeisiin. Vanhimmat tutkat sijaitsevat Etelä-Suomessa, Vantaalla, Ikaalisissa ja Anjalankoskella. Ne on rakennettu vuonna 1993 ja ovat jo teknisen käyttöikänsä loppupäässä. Ilmatieteenlaitos ei kuitenkaan pysty uusimaan säätutkia normaalin budjettirahoituksen puitteissa. Säätutkat ovat etenkin liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiä tiedonvälittäjiä. Esim. tiestön talvihoito ja sen vaatimat auraus- ym. toimet perustuvat pitkälti säätutkien tuottamaan tietoon.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää kehitetään edelleen. Järjestelmän tuottaman tiedon pohjalta voitaisiin varoittaa viranomaisia ja väestöä kotimaassa sekä ulkomailla äkillisesti syntyvistä luonnonkatastrofeista.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan vahvistaminen on ollut hallitusohjelman mukaisesti yksi koko vaalikauden keskeisistä tavoitteista. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoituksen kasvu jatkuu myös ensi vuoden talousarviossa, jossa tutkimus- ja kehitysrahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan osuus hallinnonalan määrärahoista on 56 prosenttia.

Valiokunta on tyytyväinen näihin panostuksiin, mutta toteaa, että Suomen asema maailman johtavana innovaatioympäristönä edellyttää vielä lisäpanostuksia tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Hallitus on lisäksi asettanut tavoitteeksi, että julkista tutkimusrahoitusta lisätään siten, että yksityisen ja julkisen tutkimusrahoituksen BKT-osuus nousee neljään prosenttiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tiede- ja teknologianeuvoston laskelman mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että valtion tutkimusrahoitusta on lisättävä tulevina vuosina kumulatiivisesti keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelman lähtökohtana on, että valtion osuus kansallisesta tutkimuspanoksesta pysyy ennallaan eli vajaassa 30 prosentissa. Neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös yrityssektorin t&k-rahoitus kasvaa nykyisestä.

Teknologiset innovaatiot ovat myös tulevaisuudessa keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. On kuitenkin välttämätöntä, että teknologisten innovaatioiden lisäksi kehittyy myös muita innovaatioita ja muita menestyviä toimialoja. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota sellaisen innovaatiotoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen, joka syntyy markkinalähtöisesti yritysten ja asiakkaiden rajapintaan liittyvistä ratkaisuista ja innovaatioista. Markkina- ja kehittämislähtöisessä toimintamallissa on keskeistä kyky ymmärtää muita paremmin markkinoiden tarpeita. Jatkossa tarvitaankin yhä enemmän osaamista, joka liittyy markkinoiden tuntemukseen ja joka painottuu enemmän liiketoimintalähtöisyyteen. Olisi siksi perusteltua luoda erityinen kasvuyritysten ohjelma, joka keskittyisi markkinoiden tarpeesta lähteviin toimintoihin ja joka tukisi yrityksiä esim. tuotekehityksen avulla.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota kansainvälistymisen haasteisiin ja pitää tärkeänä, että uusille kasvaville markkina-alueille luodaan ns. kansainvälistymisen alustoja, jotka keräävät tietoa alueen markkinoista ja jotka edistävät yritysten siirtymistä sinne. On myös kehitettävä laajapohjaisia klustereita, jotka edistävät osaamisen vientiä ja etenkin pienten yritysten kansainvälistymistä.

Väestön ikääntyminen asettaa Suomelle ja maan eri alueiden tasapainoiselle kehitykselle erittäin suuria haasteita. Muun muassa tästä syystä on tärkeää, että alueellista innovaatiopolitiikkaa vahvistetaan ja että sitä kehitetään määrätietoisesti. Alueellisen innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden kannalta on tunnistettava eri alueille sopivat strategiat ja keinovalikoimat. Innovaatioympäristön näkökulmasta aluetta ei voida kuitenkaan aina rajata pelkästään maantieteellisesti, vaan kyse voi olla myös yli kunta-, lääni- ja maarajojen ulottuvasta osaamisverkostosta.

20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

20. Osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinointi (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesityksessä osoitetaan 2,6 miljoonaa euroa osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinoinnista aiheutuviin menoihin. Vuonna 2007 alkavaan uuteen osaamiskeskusohjelmaan liittyen perustetaan enintään 13 valtakunnallista klusteria.

Kauppa- ja teollisuusministeriö nimeää kullekin klusterille koordinaattorin, joka vastaa sopimuspohjaisesti yhteisesti hyväksytyistä tehtävistä. Koordinaattoreilta edellytetään vahvaa asiantuntemusta ja verkostotoiminnan johtamistaitoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EY-säädökset antavat mahdollisuuden siihen, että koordinaattorien valintaa ei kilpailuteta erillisenä hankintamenettelynä.

30. Yrityspolitiikka

40. 32.50.40 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille ehdotetaan 17 miljoonan euron määrärahaa, joka vastaa kuluvan vuoden tasoa. Momentin myöntövaltuus laskee sen sijaan noin 2 miljoonalla eurolla eli kuluvan vuoden 17,6 miljoonasta eurosta 15,5 miljoonaan euroon.

Valiokunnan mielestä ehdotettu myöntövaltuus on riittämätön yritysten tarpeisiin. Se antaa myös väärän signaalin kansainvälistymisen merkityksestä ja siihen liittyvistä haasteista.

Kuten edellä on todettu, yritysten kansainvälistyminen on erittäin vaativaa. Yritykset hakevat kasvua usein uusilta, vasta kehittyviltä markkinoilta, joiden toimintaympäristöön liittyy tavallista enemmän epävarmuutta ja riskejä. Kansainvälistyminen vaatii paitsi vankkaa oman alan asiantuntemusta, myös liiketoiminnan osaamista sekä markkinoiden ja asiakkaiden tuntemista. Monen aloittavan yrityksen kohdalla kotimaiset markkinat eivät ole edes toiminnan alkuvaiheessa riittävät, vaan menestyäkseen yrityksen on suuntauduttava heti kansainvälisille markkinoille. Pienen aloittavan yrityksen kannalta avustuksella voi olla ratkaiseva merkitys liikeidean kaupallistamisessa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamien tavoitteiden mukaan mm. yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä liiketoimintaosaaminen ja kasvuyrittäjyys vahvistuvat.

Valiokunnan mielestä asetettujen tavoitteiden ja kansainvälisille markkinoille pyrkivän yrityskentän vahvistaminen edellyttävät selkeitä ja johdonmukaisia panostuksia kansainvälistymiseen.

Valiokunta ehdottaa, että momentin perusteluissa mainittuun avustusvaltuuteen lisätään 2 500 000 euroa. Tästä johtuen momentin määräraha kasvaa 1 500 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 18 500 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 122/2006 vp)

Uusia avustuksia saa vuonna 2007 myöntää 18 028 000 euroa.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesityksen mukaan momentille osoitetaan 17,3 miljoonan euron määräraha ja tukia koskeva myöntämisvaltuus on noin 22,7 miljoonaa euroa. Kuluvaan vuoteen verrattuna myöntövaltuus kasvaa noin 10 miljoonalla eurolla, mutta momentin perustelujen mukaan valtuudesta varataan 12 miljoonaa euroa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lieventämiseen. Tällä 12 miljoonan euron valtuudella on tarkoitus avustaa rakennemuutoksista kärsiviä paikkakuntia, joihin kohdistuu esim. suuria työpaikkamenetyksiä.

Valiokunta pitää hyvänä, että rakennemuutospaikkakuntien avustustarpeisiin varaudutaan ja että vaikeille työttömyysalueille suunnataan tarvittaessa riittävästi erityistoimia. Valiokunnan mielestä talousarvioesitykseen tehty rajaus voi kuitenkin osoittautua liian tiukaksi. Se ei anna mahdollisuutta myöntää avustuksia muille paikkakunnille edes siinä tapauksessa, että valtuudelle ei ole riittävästi kysyntää rakennemuutospaikkakunnilla. Pahimmillaan esitys voi johtaa siihen, että 10 miljoonan euron lisävaltuudesta huolimatta valtuutta olisi vuonna 2007 käytettävissä jopa 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yritysten investointituilla on kova kysyntä eri puolilla maata. TE-keskusten yritystukivaltuustarpeet ovat kaiken kaikkiaan olleet yleensä kaksinkertaiset käytettävissä olevaan valtuuteen nähden.

Valiokunta toteaa, että mikäli rakennemuutoksesta aiheutuvia avustustarpeita tulee ensi vuoden aikana vähemmän kuin 12 miljoonaa euroa, on vuoden 2007 lisätalousarviossa momentin perusteluja muutettava siten, että valtuus on käytettävissä myös muihin yritystukihakemuksiin.

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen ehdotetaan 4,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on 200 000 euroa kuluvaa vuotta suurempi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että määräraha on edelleen riittämätön kysyntään nähden.

Vuosina 2002—2004 toteutettiin määräaikainen velkasovinto-ohjelma, jonka avulla edistettiin vapaaehtoisten velkasovintojen aikaansaamista. Velkahallintaohjelman päätyttyä palvelun kysyntä ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan asiakasjonot ja käsittelyajat ovat päinvastoin pidentyneet. Uusien asiakkaiden määrä on vakiintunut 15 000—20 000 henkilöön vuodessa. Etenkin nuorten velkaisten ja moniongelmaisten määrä on lisääntynyt. Kotitalouksien ylivelkaantumisen riskit ovat kasvaneet mm. luotonsaannin helpottuessa ja kulutusluottojen suosion kasvaessa. Velkaneuvonnan kovan kysynnän vuoksi ennalta ehkäisevään työhön ei jää riittävästi resursseja. Myös kuntien halukkuus osallistua velkaneuvonnan kuluihin on vähentynyt ja alueelliset erot kasvaneet.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 150 000 euroa. Lisäksi valiokunta korostaa, että taloudenhallinnan neuvottelukunnan ja muiden toimijoiden tulee edistää ennen kaikkea ennaltaehkäisevää työtä. Kulutustottumukset syntyvät yleensä varsin varhain, joten kodin, koulun ja muiden oppilaitosten merkitys ja niiden tiivis yhteistyö on erityisen keskeistä. Valiokunta korostaa myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja pitää tärkeänä, että alueellista tasapuolisuutta edistetään.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 661 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha)

Kuluttajajärjestöjen valtionavustus on ollut useita vuosia samalla tasolla. Kuluttajien toimintaympäristö muuttuu kuitenkin jatkuvasti yhä haasteellisemmaksi puolueettoman tiedonsaannin kannalta. Tästä johtuen kuluttajaneuvonnan palveluja tulisi lisätä ja vahvistaa niin, että ne ovat myös alueellisesti tasapuolisia. Valiokunta viittaa myös hallituksen kuluttajapoliittiseen ohjelmaan, jonka tavoitteiden mukaan kuluttajille turvataan riittävä tietopohja ja kyky toimia kehittyvillä markkinoilla.

Kuluttajaneuvonnan toimintaedellytysten vahvistamiseksi momentille lisätään 150 000 euroa ja se osoitetaan Suomen Kuluttajaliitto ry:n toiminnan turvaamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 823 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

60. Energiapolitiikka

Energiapolitiikkaa koskevat linjaukset ja tavoitteet sisältyvät valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon (VNS 5/2005 vp ), jonka eduskunta hyväksyi kuluvan vuoden kesäkuussa (TaVM 8/2006 vp ). Eduskunta hyväksyi myös kahdeksan lausumaa, joissa edellytettiin, että hallitus muun muassa huolehtii siitä, että energiatuotanto pidetään monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena eikä mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia tuotantomuotoa suljeta pois. Hallituksen edellytettiin myös edistävän uusiutuvien energialähteiden käytön sekä energian säästön ja energiatehokkuuden lisäämistä sekä varaavan riittävät määrärahat energiateknologioiden tutkimukseen.

Ensi vuoden määrärahat vastaavat suurelta osin kuluvan vuoden tasoa lukuun ottamatta Kioton mekanismien käyttöä, johon osoitetaan 5 miljoonan euron arviomääräraha sekä 30 miljoonan euron myöntövaltuus päästöyksiköiden hankkimiseen. Talousarvioesityksessä todetaan, että tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan voimakkaasti energian tuotannon ja käytön tehostamiseen, uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden voimaperäiseen hyödyntämiseen sekä sähkön hintarakenteen kehittämiseen.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että energiapolitiikan tavoitteet ovat sinänsä selkeät, mutta niiden saavuttaminen on erittäin haasteellista. Valiokunta korostaa monipuolisen energiantuotannon merkitystä ja toteaa, että kaikkia tavoitteita tukevia toimenpiteitä on toteutettava samanaikaisesti ja myös mahdollisimman tehokkaasti.

On myös tärkeää, että energiateknologioiden tutkimukseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen varataan riittävät määrärahat. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon, jossa osoitettiin 9 miljoonan euron määräraha toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Valiokunta pitää tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että jatkossa panostetaan nimenomaan toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen, sillä ne ovat ympäristöystävällisempiä ja kustannustehokkaampia sekä laadukkaampia kuin nykyiset polttoaineet. Ratkaisujen kaupallistuminen ja kilpailukykyisen hintatason saavuttaminen vaativat kuitenkin erittäin vahvaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön, mistä johtuen myös julkisen tuen tarvetta on jatkossa arvioitava uudelleen.

Valiokunta korostaa myös toimenpiteitä, joilla sähkön saatavuus turvataan kaikissa tilanteissa. Viime talven pakkassäiden aikana sähkön kulutus kasvoi voimakkaasti ja samanaikaisesti sekä Venäjä että Ruotsi rajoittivat jonkin aikaa sähkönvientiä turvatakseen oman sähköntarpeensa. Jotta sähkönkäyttörajoitukset voidaan välttää, on Suomen oltava aiempaa omavaraisempi sähkön tuotannon suhteen.

Eduskunta on vastikään hyväksynyt lain sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta ( HE 228/2006 vp ). Lain mukaan käyttämättömät varavoimalat asetetaan valmiuteen jo ensi talveksi ja määräaikainen järjestely on käytössä talvikauden 2010—2011 loppuun saakka. Hyväksyessään lain eduskunta edellytti, että hallitus toimenpiteillään turvaa sen, että sähkön saatavuus varmistetaan Suomessa kaikissa olosuhteissa riittävällä omavaraisuudella joutumatta turvautumaan sähkön käytön rajoituksiin.

Valiokunta viittaa edellä mainittuun lausumaan ja korostaa tarvetta pitää energiantuotantoa mahdollisimman laaja-alaisena sekä myös yhä enenevässä määrin uusiutuviin energialähteisiin painottuvana.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on noin 12 miljardia euroa, joka on noin 370 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Talousarvioesityksessä kohdistetaan palveluja ja rahallista tukea erityisesti lapsiperheille, vammaisille, yrittäjille sekä eläkeläisille ja veteraaneille. Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen. Vuonna 2007 sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 45,2 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta.

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Alkoholin kulutus ja siihen liittyvät haitat ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti vuodesta 2004 lukien, jolloin alkoholin tuonti vapautui muista EU-maista ja alkoholin verotusta alennettiin Suomessa. Vuosien 2003 ja 2005 välillä alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta noin 70 prosenttia oli peräisin matkustajatuonnin kasvusta.

Suurkuluttajien määräksi arvioidaan noin 500 000 henkilöä ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttäjiä on vuosittain noin 70 000. Päihdehuollon erityispalveluissa kohdataan entistä vakavampia päihdeongelmia.

Alkoholin käytön ongelmat heijastuvat myös lastensuojeluun, jonka tarve on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Selvitysten mukaan vanhempien runsas päihteiden käyttö on ollut syynä tai jopa keskeisenä syynä 30—50 prosentissa huostaanotoista.

Erityisen huolestuttavaa on myös se, että raskaana olevien naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan noin 6 prosentilla raskaana olevista naisista on päihderiippuvuus.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päihdepalvelujen tarjonta ei vastaa kysyntää. Avohoitopaikat, katkaisuhoitoyksiköt ja ns. matalan kynnyksen paikat ovat jatkuvasti täynnä eivätkä kunnat anna maksusitoutumuksia pitempikestoiseen laitoskuntoutukseen, jossa olisi vapaata kapasiteettia. Myöskään päihdeongelmaisten äitien hoitomahdollisuuksia ei ole riittävästi.

Valiokunta korostaa, että kuntien tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa entistä määrätietoisemmin arvioida päihdetilannetta ja vahvistaa palveluverkostoa niin, että se vastaa todellisia tarpeita. Etenkin hoitoonohjausta tulee vahvistaa. Kuntien tulee myös olla valmiita kustantamaan pitkäkestoista laitoskuntoutusta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeongelmaisten äitien hoitomahdollisuuksia lisätään. Tämä on ensiarvoisen tärkeää niin äidin kuin myös lapsen kannalta. Saadun selvityksen mukaan päihderiippuvaisilla äideillä on raskauden aikana usein suurempi motivaatio hakeutua hoitoon kuin muulloin.

Valiokunta korostaa, että päihteiden käytöstä johtuvien ongelmien ennaltaehkäisy ja laaja-alainen hoito edellyttävät monipuolista yhteistyöverkostoa, joka ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti koko perheen tilanteen ja palvelutarpeet.

Valiokunta kiinnittää myös yleisemmin huomiota naisten lisääntyneisiin alkoholiongelmiin. Naisille kynnys hoitoon hakeutumiseen on yleensä miehiä korkeampi, ja myös hoitomahdollisuudet ovat usein miehiä heikommat. Valiokunta pitää tärkeänä, että naisten alkoholiongelmien hoitoa vahvistetaan. Tehokkaalla hoitoonohjauksella voidaan vähentää myös lasten pahoinvointia ja huostaanottoja.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että päihdehuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö ei toimi saumattomasti. Sen parantamiseen ja kehittämiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 3 500 000 euroa. Määräraha osoitetaan lääninhallituksille sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joilla kehitetään päihdeongelmiin liittyviä hoitojärjestelmiä. Määrärahan erityisenä painopisteenä on nimenomaan päihdeongelmaisten ja mahdollisesti myös mielenterveysongelmaisten äitien ja naisten hoitojärjestelmän parantaminen. Tavoitteena on vahvistaa nykyjärjestelmää siten, että erityisesti raskaana olevien naisten päihdeongelmiin voidaan puuttua nykyistä aiemmin ja tehokkaammin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 700 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 122/2006 vp)

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 4,3 miljardia euroa, jossa on lisäystä noin 280 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 63 miljoonaa euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen ja 82,3 miljoonaa euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksien korottamiseen 2,0 prosentilla. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 33,32 prosentista 33,88 prosenttiin.

Kuntatalous säilyy edelleen tiukkana, mutta kuntien rahoitusaseman arvioidaan paranevan ensi vuonna nettomääräisesti 424 milj. euroa indeksikorotukset mukaan lukien. Kansallisen terveydenhuoltohankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen ehdotetaan yhteensä 75 miljoonaa euroa.

Köyhyys ja syrjäytyminen.

Hyvästä talouskehityksestä huolimatta viimesijaisista etuuksista riippuvien ihmisten asema on suhteellisesti heikentynyt. Suhteellisen köyhyyden kasvu kertoo ennen kaikkea siitä, että pienituloisten tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä.

Ensi vuoden talousarvioon sisältyvät sosiaalipoliittiset toimet ovatkin erittäin tervetulleita, sillä niillä suunnataan tukea nimenomaan vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville perheille ja yksilöille. Näitä toimia ovat mm. elatustuen korotus, kotihoidon tuen korotus monilapsisissa perheissä, vammaispalvelujen parantaminen, adoptioperheiden tuen laajentaminen sekä eläkkeensaajan asumistuen asumiskustannusten enimmäismäärien korottaminen sekä erityisvammaistuen korotus.

Valiokunta toteaa, että köyhyysongelman ratkaisu edellyttää monenlaisia toimia. Näitä ovat mm. ensisijaisten etuuksien, kuten peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus sekä pienten tulojen ja etuuksien nykyistä tarkoituksenmukaisempi yhteensovitus.

Valiokunta korostaa myös toimenpiteitä, jotka parantavat yksinhuoltajien asemaa. Tulokehitys on ollut erityisen heikkoa nimenomaan yksinhuoltajaperheissä, mistä johtuen ainakin lapsilisän yksinhuoltajalisän korotusta on kiirehdittävä.

Aikuisten psykiatriset palvelut ja hoitotakuu.

Aikuisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja niihin haetaan myös aiempaa enemmän apua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hoitotakuu ei kuitenkaan toteudu kattavasti mielenterveyspalvelujen järjestämisessä, vaan palvelujen saatavuudessa, resursseissa ja toimintatavoissa on huomattavia alueellisia eroja. Etenkään perusterveydenhuollossa ei ole riittävästi mielenterveyspalveluiden resursseja eikä myöskään riittävästi osaamista. Tästä johtuen potilaat ohjautuvat erikoissairaanhoitoon liian myöhään.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös todettu, että hoitotakuun malli ei sovellu yhtä hyvin mielenterveyspalveluihin kuin muihin terveyspalveluihin. Hoitotakuun vaatimusten toteuttamiseen riittää psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi ja hoidon aloittaminen määräajassa. Resurssit eivät kuitenkaan aina riitä siihen, että varsinaisesta hoidosta voitaisiin huolehtia asianmukaisesti.

Hoitojonojen puuttuminen ei myöskään välttämättä anna oikeaa kuvaa hoidon saatavuudesta, sillä resurssipulan vuoksi potilaita ei aina aseteta jonoon. Poliklinikkajonoja ei myöskään erikseen seurata.

Valiokunta pitää tärkeänä, että mielenterveyteen liittyvää osaamista vahvistetaan nimenomaan perusterveydenhuollossa ja että matalan kynnyksen palveluja lisätään. Panostus psykiatrisen avohoidon hoitotakuun turvaamiseen on samalla panostus yhä yleistyvien mielenterveyssyistä aiheutuvien työkyvyttömyysjaksojen varhaiseen ehkäisyyn.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö selvittää yhteistyössä Stakesin kanssa aikuispsykiatrian jonotilannetta alkuvuodesta 2007. Valiokunta pitää tärkeänä, että mielenterveyspalveluiden sisällön ja hoitojonojen seurantaprojekti toteutetaan viipymättä, jotta palvelujen saatavuutta voidaan parantaa.

Vammaispalvelut.

Ensi vuonna vammaispalveluja parannetaan siten, että vaikeasti kuulovammaisten, kuulo- ja näkövammaisten ja puhevammaisten tulkkipalvelujen vähimmäismäärää lisätään ja päivätoiminta laajennetaan koskemaan vaikeasti kehitysvammaisten lisäksi työkyvyttömiä henkilöitä, joilla ei vammaisuudesta johtuen ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu vammaislainsäädännön kokonaisuudistusta, mutta hallitusohjelmassa asetettu tavoite kehitysvamma- ja vammaispalvelulain uudistamisesta ja yhteensovittamisesta ei toteudu tällä vaalikaudella. Vammaislainsäädännön uudistamiseen sisältyy myös henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittäminen, johon kohdistuu suuria paineita.

Valiokunta kiirehtii vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamista, sillä vammaisten yhdenvertaisuus on nykyisellään liiaksi kunnan taloudelliseen tilanteeseen sidottu. Etenkin avustajaresurssien lisääminen on tärkeää, sillä avustaja mahdollistaa usein vammaisen kotona asumisen, vapauttaa kotipalveluresursseja ja vähentää kuljetuspalveluiden tarvetta.

Jatkossa on keskeistä määritellä, missä tilanteissa vaikeavammainen henkilö tarvitsee ehdottomasti avustajan, ja turvata erityisesti näissä tilanteissa mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan. Lainvalmistelussa on oltava lähtökohtana eri vammaisryhmien tasapuolinen kohtelu. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että uudistuksen toteutukselle laaditaan selkeä aikataulu.

Uudistuksen aiheuttamista vuosittaisista kustannuksista on esitetty hyvin erilaisia arvioita. Vammaisjärjestöjen arvion mukaan 40 milj. eurolla pystyttäisiin lisäämään noin 3 000 vaikeavammaisen viikottaista avustajan työtuntimäärää 25 tunnilla. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan kustannukset voisivat olla 200—300 miljoonaa euroa vuodessa riippuen siitä, miten avustajapalvelut järjestetään. Tällä hetkellä avustaja on noin 4 500 vammaisella.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vammaispalvelulainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan pikaisesti ja että sen osana turvataan vaikeavammaisille oikeus henkilökohtaisen avustajan käyttämiseen.

Valiokunnan lausumaehdotus 13

Eduskunta edellyttää, että vammaispalvelulainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan pikaisesti ja että samassa yhteydessä vaikeavammaisille turvataan oikeus henkilökohtaisen avustajan käyttämiseen.

Työttömien terveydenhuolto.

Eduskunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviossa huomiota pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon ja lisäsi talousarvioon miljoona euroa käytettäväksi pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin. Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa. Saadun tiedon mukaan määräraha on tarkoitus ohjata hankerahoituksena kokeilupaikkakunnille. Hankkeen tuloksena pyritään luomaan sellainen toimintamalli, joka voitaisiin jatkossa ulottaa kaikkiin työvoiman palvelukeskuksiin.

Valiokunta on tyytyväinen tähän esitykseen. Erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden hoitaminen vaatii tavanomaisia palveluja voimakkaampaa panostusta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä mainitun kehittämishankkeen lisäksi pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoa tehostetaan muutoinkin, ja ehdottaa, että momentille lisätään 1 000 000 euroa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksien lisäämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 307 400 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Erikoissairaanhoidon tutkimuksen ja lääkärikoulutuksen valtion korvauksiin ehdotetaan noin 136 miljoonaa euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa. Erityisvaltionosuuksiin ei ole tehty kustannusten nousua vastaavaa tarkistusta 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja niiden reaalitaso on laskenut voimakkaasti. Stakesin vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan valtion rahoituksen vajaus oli yhteensä 61 miljoonaa euroa, josta koulutuksen osuus oli 33 milj. euroa ja tutkimuksen 28 milj. euroa.

Valtion puuttuva rahoitusosuus on jouduttu korvaamaan kuntien palveluhintoihin sisältyvällä rahoitusosuudella. Yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat näin joutuneet ottamaan yhä suurenevan taloudellisen vastuun terveystieteellisen tutkimuksen sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannuksista.

Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheutuvien kustannusten korvausten saattamisesta todellisten kustannusten tasolle. Asiaa on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa työryhmissä.

Valtion korvauksia terveydenhuollon toimintayksiköille tutkimukseen ja koulutukseen pohtinut työryhmä ehdotti mietinnössään (STM:n työryhmämuistioita 2005:10), että lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta terveydenhoitojärjestelmälle aiheutuvien kustannusten korvaustasoa nostetaan asteittain vastaamaan koulutuksen laajentumista ja koulutuksen rakenteelliselle järjestelmälle asetettuja vaatimuksia.

Kuten edellä on todettu, lääkärikoulutuksen kustannukset ylittävät 33 miljoonalla eurolla valtion maksaman koulutuskorvauksen. Koulutusta tulisi kuitenkin edelleen lisätä, sillä terveydenhuolto kärsii monilla alueilla jatkuvasta henkilöstöpulasta.

Lääkäripula vaikeuttaa hoitotakuun toteutumista. Työvoimapulaa voidaan jossakin määrin paikata toimintatapoja ja työnjakoa kehittämällä, mutta nämä toimenpiteet eivät poista hoitohenkilöstön tarvetta. Riittävä työvoima on peruslähtökohta hoitotakuun toteuttamiselle. Väestön ikääntyessä olisi lisäksi tärkeää vahvistaa mm. geriatrian ja psykogeriatrian osaamista.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota hammaslääkäritilanteeseen. Hammaslääkäreistä on jo tällä hetkellä pulaa eri puolilla maata; valiokunnan saaman selvityksen mukaan pahin tilanne on Länsi-Suomen läänissä, jossa on noin 120 terveyskeskushammaslääkärin vaje. Tilanne pahenee jatkossa, sillä hammaslääkäreiden eläkepoistuma ylittää selvästi valmistuvien hammas- ja erikoishammaslääkäreiden määrän. Esim. erikoishammaslääkäreistä jää seuraavien 10 vuoden aikana eläkkeelle noin puolet.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä Turun yliopiston hammaslääketieteen opetuksen rahoitukseen. Hammaslääkärikoulutus on ollut evo- rahoituksen piirissä vuoden 2000 alusta lähtien, mutta Turun yliopiston hammaslääkärikoulutus saa täysimääräisen evo-korvauksen vasta vuonna 2013. Tämä johtuu siitä, että koulutus lakkautettiin 1990-luvulla eikä yliopistosta valmistu lainkaan hammaslääkäreitä vuosina 1999—2008. Koulutuksen ylimenovaiheen aikana aiheutuvat kustannukset uhkaavat jäädä sairaanhoitopiirin maksettaviksi.

Momentille lisätään 2 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 89 170 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Eduskunta on jo vuodesta 2000 lukien osoittanut erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen. Määrärahataso on vaihdellut runsaasta kolmesta miljoonasta eurosta vajaaseen 12 miljoonaan euroon. Kuluvalle vuodelle määräraha oli 4 miljoonaa euroa, josta voitiin käyttää 2 miljoonaa euroa lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin. Lisäksi Kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa ja Sosiaalialan kehittämishankkeessa on otettu huomioon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittäminen.

Erillinen määräraha on koettu erittäin tarpeelliseksi. Sen avulla on voitu kehittää ja lisätä palveluja ja palkata uusia työntekijöitä sekä luotu uusia toiminta- ja yhteistyömalleja. Valiokunnan saamasta selvityksestä käy ilmi, että toiminta on joillakin alueilla onnistuttu siirtämään normaalin rahoituksen piiriin, mutta monin paikoin palvelujen jatkomahdollisuudet riippuvat erillisen määrärahan saamisesta. Hoitoketjut eivät kaikilta osin vielä toimi, ja hoitojonot ovat paikoitellen pitkiä. Hoitoon tulevat lapset ja nuoret ovat myös aiempaa vaativamman hoidon tarpeessa.

Valiokunta pitää edelleen perusteltuna, että lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen osoitetaan erillinen määräraha, joka osoitetaan erityisesti sellaisiin hankkeisiin ja toimintoihin, jotka ovat muutoin vaarassa päättyä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lasten ja nuorten psykiatriset palvelut turvataan jatkossa normaalin rahoituksen puitteissa. Erilliseen vuosittain myönnettävään määrärahaan perustuvat toiminnot ovat pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen käytön kannalta hankalia, ja epätietoisuus jatkuvuudesta vaikeuttaa myös henkilökunnan rekrytointia.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista palveluista aiheutuvat kustannukset on tarkoitus siirtää valtion vastuulle. Tämä uudistus toteutuisi aikaisintaan vuonna 2008. Valiokunta ehdottaa siksi, että momentin määrärahasta saadaan käyttää myös ensi vuonna enintään 2 milj. euroa lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin. Mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa tulee osoittaa momentin muuhun käyttötarkoitukseen.

Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 317/2006 vp , TAA 463/2006 vp , TAA 774/2006 vp , TAA 895/2006 vp , TAA 956/2006 vp , TAA 984/2006 vp ja TAA 1128/2006 vp perusteella talousarvioesityksestä poistettu momentti 33.32.37 palautetaan ja että sille osoitetaan 4 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää alle 16-vuotiaiden psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

37. 37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustuksen määrä on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista.

Määrärahaa saa käyttää myös rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin.

53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Terveyden edistämiseen ehdotetaan 7,8 miljoonan euron määrärahaa, joka on 300 000 euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Korotus johtuu määrärahasiirrosta hankemomentilta 33.01.63, joten muutos ei käytännössä lisää terveyden edistämisen rahamäärää.

Valiokunta toteaa, että määräraha on erittäin pieni suhteessa hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteisiin sekä terveyden edistämiselle ja tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämiselle asetettuihin tulostavoitteisiin. Määräraha ei ole käytännössä noussut vuoden 2003 jälkeen, vaikka monet yhteiskunnan ilmiöt ja kehityssuunnat edellyttäisivät nykyistä voimakkaampaa panostusta ennalta ehkäisevään työhön.

Kansanterveys määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista, kuten elämäntavoista ja elinympäristöstä. Siksi terveyden edistämisen ja ehkäisevien toimien resursointi on tärkeää. Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn avulla voidaan saavuttaa pitkällä tähtäyksellä parempaa elämän laatua ja myös merkittäviä kustannussäästöjä esim. vähentyneinä sairauspoissaoloina. Terveyseroja kaventamalla voidaan myös ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja vaikuttaa osaltaan myös työvoiman riittävyyteen. Valiokunta korostaa, että terveyden edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Valiokunta katsoo, että myös lääkäreiden virkaehtosopimuksissa olisi tärkeää painottaa terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 1 500 000 euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuuteen kiinnitetään huomiota.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 300 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Vuoden 2007 alusta lukien sotilasvammalakia muutetaan niin, että sotainvalidien kuntoutusmahdollisuuksia laajennetaan. Työkyvyttömyysastetta alennetaan 25 prosentista 20 prosenttiin ja laitos- tai avohuollon mahdollisuuksia parannetaan. Uudistus parantaa niiden lievävammaisten sotainvalidien asemaa, jotka eivät ole pitkäaikaisen laitoshuollon tarpeessa, mutta joiden kotona selviytymistä voidaan ajoittaisella laitoshuollolla tukea. Samalla uudistuksella edistetään sotainvalidia kotona hoitavan puolison tai muun omaisen jaksamista.

Valiokunta pitää uudistusta hyvänä. Jatkossa tulisi arvioida mahdollisuudet lainsäädännön muuttamiseksi niin, että kaikki veteraanit pääsevät sotilasvammalaissa määriteltyjen avohoidon palveluiden piiriin.

Valiokunta korostaa myös sitä, että veteraanikuntoutukseen osoitetaan riittävät määrärahat ja että veteraanikuntoutus turvataan kaikille siihen oikeutetuille. Asiaan on tarvittaessa palattava ensi vuoden lisätalousarviossa.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Työllisyyden kasvu on parin viime vuoden ajan ollut vahvaa. Myönteisen kehityksen odotetaan edelleen jatkuvan vaikkakin hidastuen ja työttömyysasteen arvioidaan ensi vuonna alenevan 7,4 prosenttiin. Työllisyysasteen arvioidaan olevan kuluvana vuonna 68,8 prosenttia.

Talousarvioesityksessä todetaan, että työpaikkoja syntyy etenkin yksityisiin palveluihin sekä rakennustoimintaan, mutta myös teollisuuden työvoiman kysyntä on kasvussa. Kysynnän kasvun nopeutumisen myötä myös työvoiman tarjonta on lisääntynyt, sillä ikääntyneet pysyvät työmarkkinoilla pitempään, nuoret hakeutuvat aktiivisemmin työmarkkinoille ja myös Suomen työmarkkinoille tulevan ulkomaisen työvoiman määrä kasvaa jossain määrin.

Työvoiman saatavuusongelmat ovat kuitenkin pahentuneet alueellisesti etenkin rakentamisessa, mutta myös eräillä muilla toimialoilla, joilla työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa hyvin. Myös rakenteellisen työttömyyden vähentäminen on edelleen mittava haaste.

Talousarviossa ehdotetaan lisäpanostuksia työnhakijoiden kannustamiseen ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. Liikkuvuutta edistäviä toimia ovat työmatkavähennyksen enimmäismäärän korottaminen, matka-avustuksena maksettavan työmarkkinatuen enimmäiskeston pidentäminen kahdesta kuukaudesta neljään sekä esitys uudesta enintään 700 euron suuruisesta muuttoavustuksesta.

Työministeriön tietojen mukaan työvoimatoimistoissa oli lokakuun lopussa noin 227 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on noin 31 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys laski edellisestä vuodesta kaikkien TE-keskusten alueilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Myös pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt. Työttömyysaste oli lokakuussa 8,7 prosenttia.

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetään noin 1 552 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä viime vuodesta noin 16 miljoonaa euroa. Suhteutettuna laskevaan työttömien määrään työhallinnon määrärahojen voidaan katsoa olevan tyydyttävällä tasolla.

Valiokunta korostaa, että työllisyysmäärärahojen käyttöä on edelleen seurattava ja huolehdittava siitä, että käyttämättä jäävät varat ohjataan ajoissa sellaisille alueille, joilla on tarvetta ja valmiuksia niiden käyttöön.

Työllisyyspoliittisten toimien vaikuttavuudessa on selkeitä eroja, ja vaikuttavuus riippuu myös hyvin monista eri tekijöistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tehokkaita toimia ovat mm. oppisopimuskoulutus, starttiraha sekä yksityisen sektorin tukityöllistäminen. Valmentavan työvoimakoulutuksen ja julkisen sektorin tukityöllistämisen työllisyysvaikutukset ovat sen sijaan heikompia. Työllistämistukien tavoitteet voivat toisaalta liittyä myös elämän hallinnan parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, joiden onnistumista on vaikeampi arvioida ja mitata.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja että tarvittaessa työllisyyspolitiikan keinovalikoimaa uudistetaan. On myös tärkeää, että vaikutuksia seurataan riittävän pitkällä aikavälillä. Jatkossa on myös syytä arvioida, tulisiko mittareita ja niihin liittyvää seurantaa edelleen kehittää.

Vajaakuntoisten työllistäminen

Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen työmarkkinatukiuudistuksen vaikutuksesta pitkäaikaistyöttömyys on laskenut vuodessa lähes 15 prosenttia eli nopeammin kuin muu työttömyys. Työmarkkinatukiuudistuksen ensisijaisen kohderyhmän, yli 500 päivää passiivista tukea saaneiden, määrä on vähentynyt 17 prosentilla viime vuoteen verrattuna.

On erittäin tärkeää, että pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Työllisyysasteen nostamiseksi on kuitenkin tärkeää edelleen tehostaa toimia vammaisten, vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllistämiseksi.

Jatkossa onkin tärkeää kehittää ns. välityömarkkinoita, jotka eivät ole markkinatalouden pelisäännöillä kannattavia, mutta joiden välityksellä moni työtön työnhakija voisi päästä työelämään takaisin.

Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten pääsyä työmarkkinoille voidaan parantaa myös kehittämällä sosiaalisten yritysten toimintaa. Sosiaalisia yrityksiä ei ole toistaiseksi perustettu siinä määrin kuin lakia säädettäessä arvioitiin, eivätkä ne myöskään ole parantaneet vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä suunnitellulla tavalla.

Työministeriö on kuluvan vuoden kesäkuussa antamassaan selvityksessä MINS 10/2006 vp esittänyt joukon toimenpiteitä, joilla sosiaalisten yritysten lukumäärää ja vaikuttavuutta voitaisiin lisätä. Tällaisia toimenpiteitä voisivat olla mm. palkkatuen määrän korottaminen, yritystukien myöntäminen normaalitasosta korotettuina, projektituen nostaminen, arvonlisäverohelpotukset ja sosiaalisten yritysten tunnettavuuden lisääminen.

Valtiovarainvaliokunta viittaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiasta antamaan lausuntoon (TyVL 15/2006 vp) ja pitää tärkeänä, että tarvittavat lainsäädäntömuutokset valmistellaan pikaisesti.

Vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat merkittävän työvoimareservin, jonka työpanoksen saaminen käyttöön on entistä välttämättömämpää väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähetessä. Viime aikojen suotuisasta työllisyyskehityksestä huolimatta vajaakuntoisilla ja pitkäaikaistyöttömillä on edelleen merkittäviä vaikeuksia työllistyä. Esim. vastikään valmistuneen tutkimuksen mukaan vaikeasti vammaisten suhteellinen asema työmarkkinoilla on heikentynyt samaan aikaan, kun työllisyys on kohentunut. Vammaiset ovat jääneet jälkeen muista myös tulotason kehityksessä (Stakesin raportti 15/2006).

Sosiaaliset yritykset eivät parhaimmillaankaan pysty työllistämään kuin pienen osan vajaakuntoisista tai pitkäaikaistyöttömistä. Siten myös tavallisten yritysten tulisi kantaa suurempi vastuu vajaakuntoisten työllistämisestä. Valiokunta katsookin, että tavoitteena tulee olla työllistymisen esteiden poistaminen ja tukimuotojen kehittäminen siten, että vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien sijoittuminen myös tavallisiin yrityksiin helpottuu.

07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat

Tilapäisen oleskeluluvan ongelmat.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviomietinnössään huomiota ulkomaalaislain 51 §:n soveltamiskäytännön aiheuttamiin ongelmiin.

Ulkomaalaislain (301/2004) 51 §:n mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei terveydellisestä syystä voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka hänen maasta poistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista. Vaikka oleskelulupa on tilapäinen ja sen nojalla tapahtuva oleskelu on tarkoitettu lyhytaikaiseksi, on käytäntö kuitenkin osoittanut, että tietyissä tilanteissa tilapäisen oleskeluluvan saaneiden henkilöiden oleskelu Suomessa on muodostunut pitkäaikaiseksi.

Tilapäisestä oleskeluluvasta johtuen nämä henkilöt eivät ole saaneet kotikuntaa Suomessa, mikä vaikeuttaa sosiaaliturvan ja -palveluiden saamista. Luvan saaneella ei ole myöskään mahdollisuutta kotouttamissuunnitelmaan tai kotoutumista edistäviin toimiin. Myös lasten koulunkäynti vaikeutuu.

Tilapäinen oleskelupa voi kestää korkeintaan kaksi vuotta, jonka jälkeen ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, mikäli maasta poistaminen ei edelleenkään ole mahdollista.

Tilapäisiä oleskelulupia on myönnetty selvästi enemmän kuin mitä lakia säädettäessä arvioitiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämän vuoden loppupuolella ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa em. kahden vuoden määräaika umpeutuu.

Hallitus on antanut esityksen kotikuntalain 4 §:n muuttamisesta ( HE 206/2006 vp ), jossa ehdotetaan muutettavaksi kotikuntalain maahanmuuttoa koskevaa säännöstä siten, että maahanmuuttajan kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan määräytymisen perusteet säänneltäisiin laissa nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin.

Asian käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Hallituksen ehdottama sanamuoto ei kuitenkaan näyttäisi poistavan kaikkia tilapäiseen oleskelulupaan liittyviä ongelmia.

Ulkomaalaislaki on ollut voimassa runsaat kaksi vuotta. Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että mahdollisimman pian käynnistetään selvitys, jossa kartoitetaan mm. tilapäisen oleskeluluvan myöntämiseen ja sen kestoon liittyvät kysymykset ja käytännöt. Selvityksen pohjalta on arvioitava lain soveltamiskäytäntöön tai lainsäädäntöön liittyvät muutostarpeet.

Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että pikaisesti löydetään ratkaisu, joka antaa tilapäisen oleskeluluvan saaneelle mahdollisuuden päästä sellaisten kotoutumistoimenpiteiden ja palveluiden piiriin, joilla luodaan hyvät valmiudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tarvittaessa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota lasten syrjäytymisen estämiseen. Lapsilla tulee olla mahdollisuus käydä koulua, ja heidän integroimisensa suomalaiseen yhteiskuntaan tulee muutoinkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Maahanmuuttajien koulutus ja omankielinen ohjaus.

Hallitus hyväksyi 19.10.2006 maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka tarkoituksena on edistää aktiivisesti työperusteista maahanmuuttoa. Ohjelman muita keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa halutaan edistää.

Valiokunta pitää näitä linjauksia hyvinä ja kannatettavina. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää hyvää palveluverkkoa, joka ottaa huomioon myös työntekijän mukana muuttavien perheenjäsenten tarpeet. Onkin tärkeää, että työperäistä maahanmuuttoa valmistellaan laajassa yhteistyössä työnantajien, viranomaisten, ammattiliittojen, julkisen sektorin sekä järjestöjen ja kouluttajien kanssa.

Työperäistä maahanmuuttoa lukuun ottamatta maahanmuuttajien työmarkkina-asema on edelleen heikompi kantaväestöön verrattuna. Syynä tähän ovat mm. osaamisen puute, tutkintojen pätemättömyys, kielitaidon puutteet sekä ennakkoluulot. Maahanmuuttajien työllistymistä voidaan edistää kielikoulutuksella. Saadun selvityksen mukaan kielikoulutuksen ja tarjonnan tehokasta hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin henkilöstöresurssien vähäisyys koulutuksen koordinoinnissa, hallinnoinnissa sekä kursseille ohjaamisessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajien kielikoulutukseen suunnataan riittävät voimavarat. Valiokunnan mielestä oppimista ja kotoutumista voitaisiin tehostaa yhdistämällä kielikoulutus aiempaa enemmän työharjoitteluun.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että omankieliseen ohjaukseen ja neuvontaan suunnataan aiempaa enemmän resursseja. Omankielisellä ohjauksella on keskeinen merkitys kotoutumisen alkuvaiheessa, sillä sen avulla voidaan vähentää huomattavasti väärinymmärryksiä ja nopeuttaa sopeutumista uuteen ympäristöön ja työelämään.

99. Työministeriön hallinnonalan muut menot

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa aikaisempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 45/2005 vp ) ja kiinnittää edelleen huomiota siviilipalvelusmiesten asumistilanteeseen. Siviilipalveluslain 23 a §:n mukaan siviilipalvelusmiehellä on palvelusaikana oikeus muun muassa ilmaiseen majoitukseen, josta palveluspaikan tulee huolehtia. Siviilipalveluspaikat vastaavat yleensä hyvin muista lakisääteisistä ylläpitovelvoitteistaan, mutta asumiskustannusten korvaamisen osalta syntyy jatkuvasti ongelmia. Työministeriön tekemien selvitysten mukaan vain alle 50 prosenttia palveluspaikoista hoitaa asumiskustannuksiin liittyvät velvoitteensa moitteetta ja noin puolet palveluspaikoista pyrkii tavalla tai toisella välttämään asumiskustannusten korvausvastuun.

Asiaan liittyviä ongelmia on selvitetty useaan eri kertaan. Viimeksi asiaa käsiteltiin työministeriön asettamassa siviilipalveluslakityöryhmässä, joka ehdotti mietinnössään, että valtio korvaisi siviilipalveluspaikalle majoittamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Korvattavien kustannusten määrästä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Valiokunta toteaa, että siviilipalvelusvelvollisten asumiskustannusten korvaaminen on merkittävä yhdenvertaisuuskysymys, joka on ratkaistava seuraavassa hallitusohjelmassa.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2007 on noin 742 miljoonaa euroa eli hieman edellisvuotta vähemmän. Talousarviorahoituksesta kaksi kolmannesta käytetään yleiseen asumistukeen sekä korjaus- ja energia-avustuksiin ja kolmannes ympäristön- ja luonnonsuojelun rahoitukseen. Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan lisäksi käytettävän noin 2,7 miljardia euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä rahaston lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen.

10. Ympäristön suojelu

Itämeren suojelu

Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen Itämeren suojeluohjelmasta. Ohjelman mukaisesti öljyntorjuntavalmiutta on kehitetty määrätietoisesti ja ohjelman toimeenpano on tältä osin toteutunut hyvin. Rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen määrät eivät sen sijaan ole vähentyneet suojeluohjelman tavoitteiden mukaisesti. Suomenlahden tila on ns. sisäisen kuormituksen johdosta viime vuosina jopa edelleen heikentynyt.

Rehevöityminen on seurausta sekä maatalouden että asutuksen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta, ja sen vähentäminen edellyttää erittäin määrätietoisia toimia niin Suomessa kuin myös kaikissa muissa Itämeren maissa. Etenkin Pietarin kaupungin päästöjen vähentäminen on tärkeää, sillä se on Itämeren suurin yksittäinen kuormittaja.

Suomi ja Ruotsi ovat rahoittaneet juuri valmistuneen selvityksen Pietarin vesiensuojeluinvestointien priorisoimiseksi. Investointiohjelman kokonaiskustannukset ovat 708 milj. euroa, ja se on tarkoitus toteuttaa vuosina 2006—2015. Hankkeeseen sisältyy mm. kokoojatunneli sekä kemiallinen fosforinpoisto suurilla jätevedenpuhdistamoilla. Investointiohjelma sisältyy pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahaston hankkeisiin, ja hankkeen rahoitusneuvotteluista vastaa Pohjoismaiden investointipankki.

Valiokunta on tyytyväinen, että Itämeren suojelutoimet etenevät. On erittäin tärkeää, että Suomi toimii jatkossakin määrätietoisesti Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi ja erityisesti fosforipäästöjen pienentämiseksi. Valiokunta katsoo, että Suomen tulisi toimia kansainvälisissä yhteyksissä myös sen puolesta, että fosforipäästöjä koskevia normeja tiukennetaan. Nykyteknologiat antavat mahdollisuuden päästä huomattavasti alhaisempiin fosforipäästöihin kuin mitä voimassa olevat kansainväliset vaatimukset sallivat.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kahdenvälinen lähialuerahoitus jatkuu, sillä sen avulla voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti mm. kiireellisiä kehittämishankkeita ja pienimuotoisia investointihankkeita. Kahdenvälinen hankerahoitus voidaan myös kohdentaa suomalaiseen osaamiseen ja teknologiaan.

Sisävesien ja rannikkovesien tilan parantaminen edellyttää selvästi radikaalimpia toimia myös maatalouden päästöjen vähentämisessä. Maatalouden viljelykäytännöt ovat muuttuneet ympäristön kannalta myönteisesti, mutta toimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita ravinteiden kuormituksen vähentämiseksi. Jatkossa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota maatalouden ympäristötuen kohdentamiseen ja vaikuttavuuteen.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota vuoden 2004 alusta voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen haja-asutusalueiden talousvesien puhdistamisesta (542/2003), joka edellyttää kiinteistökohtaisten puhdistusjärjestelmien tehostamista. Asetus antaa vanhoille kiinteistöille siirtymäajan, joka ulottuu vuoden 2013 loppuun saakka. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutostöitä toteutetaan pitkästä siirtymäajasta johtuen erittäin hitaasti. Vaarana on, että siirtymäajan päättyessä työt ovat vielä suurelta osalta kesken ja että muutostöiden tekemiseen ei aikanaan löydy riittävästi tekijöitä. Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joiden avulla muutostöitä voidaan vauhdittaa.

Valiokunta on tyytyväinen valtioneuvoston 23.11.2006 tekemään periaatepäätökseen, jossa asetetaan vesiensuojelun uudet valtakunnalliset tavoitteet ja suuntaviivat vuoteen 2015 asti. Tavoitteena on mm. vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta, suojella pohjavesiä sekä kunnostaa vesiä. Asetettujen suuntaviivojen avulla voidaan osaltaan edistää sisävesien ja Itämeren tilaa. Ohjelmalla tuetaan myös EU:n meristrategian sekä Itämeren maiden yhteisen Itämeren suojelua koskevan toimintaohjelman valmistelua ja toimeenpanoa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden määrärahat ovat olleet koko hallituskauden ajan liian vähäiset. Ensi vuodelle ehdotetaan 9 miljoonan euron määrärahaa, joka on lähes neljänneksen pienempi kuin kuluvana vuonna. Kehyspäätöksen mukaan myös vuonna 2008 ympäristötöihin osoitettaisiin vain 9 miljoonaa euroa. Kuten valtiovarainvaliokunta on useissa yhteyksissä todennut, määrärahojen niukkuus ei anna mahdollisuuksia vastata olemassa oleviin haasteisiin.

Määrärahan keskeiset käyttökohteet ovat saastuneiden maa-alueiden puhdistaminen, siirtoviemäreiden rakentaminen ja vesistöjen kunnostus. Ympäristötyömäärärahojen perustavoite on tukea valtioneuvoston määrittelemien ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamista. Lisäksi ympäristötöillä voidaan parantaa työllisyyttä.

Suomessa on kartoitettu olevan mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita yhteensä noin 20 000. Monet niistä ovat kiireellisiä kunnostuskohteita, sillä ne sijaitsevat asuinalueilla, tärkeillä pohjavesialueilla tai vedenottamoiden läheisyydessä. Merkittävä osa kiireellisistä kohteista sijaitsee kunnissa, joiden talouteen kalliilla kunnostushankkeilla voi olla vakavia vaikutuksia. Kiireellisiä kohteita, jotka tulisi tutkia ja tarvittaessa kunnostaa seuraavien viiden vuoden kuluessa on noin 3 300. Vaikka suurin osa kustannuksista lankeaakin pilaantumisen aiheuttajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi, on kuntien ja valtion varoja arvioitu tarvittavan tutkimuksiin ja kunnostustoimiin yhteensä noin 300—400 miljoonaa euroa.

Alueellisten ympäristökeskusten esitysten mukaan vuosina 2007—2011 tulisi käynnistää yhteensä yli 30 uutta siirtoviemärihanketta, joihin tarvittaisiin ympäristötyömäärärahoja yhteensä yli 32 miljoonaa euroa. Ensi vuoden määrärahaesitys antaa mahdollisuuden vain kahden uuden siirtoviemärihankkeen käynnistämiseen. Siirtoviemäreiden rakentamisella voidaan edistää vesiensuojelua ja saada myös haja-asutusta kunnallisen jätevedenpuhdistuksen piiriin.

Myös vesistöjen kunnostus asettaa suuria haasteita. Tehtyjen selvitysten mukaan Suomessa on noin 1 500 järveä ja 500 jokiosuutta välittömän kunnostuksen tarpeessa. Näiden kunnostushankkeiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu yli 250 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että seuraavassa menokehyksessä ympäristötyömäärärahoihin tehdään selkeä tasokorotus.

Momentille lisätään 2 000 000 euroa siirtoviemäreiden rakentamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 122/2006 vp)

30. Asumisen edistäminen

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin asumistukijärjestelmään liittyviä epäkohtia. Järjestelmää on pidetty monimutkaisena ja hallinnollisesti työläänä. Tukeen liittyvät normit ovat myös tiukkoja ja tuen määrää rajoittavat liian korkea neliövuokra ja pinta-ala, vaikka vuokra olisi kokonaisuudessaan kohtuullinen. Käytännössä asumistukirajat ohjaavat perheet tietynkokoisiin, pieniin asuntoihin.

Asumistuen toimivuutta ja kehittämistarpeita selvitettiin ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä, joka ehdotti useita parannuksia järjestelmän toimivuuteen ja läpinäkyvyyteen (YM:n raportteja 15/2006). Työryhmän esityksen mukaan asiaa voitaisiin korjata esimerkiksi poistamalla asunnon iän vaikutus ja myöntämällä tukea myös kohtuullisen pinta-alan ylittävältä osalta silloin, kun vuokra on kokonaisuudessaan edullinen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että nykyjärjestelmää selkeytetään. Myös tuen määräytymisperusteita on muutettava niin, että asumistuki määräytyy ensisijaisesti tuensaajan taloudellisen tilanteen, perhekoon ja asunnon sijainnin perusteella. Valiokunta toteaa, että asumistukijärjestelmän uudistustarve on otettava huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa. Järjestelmän uudistaminen vaatii lisäresursseja, sillä muutoin tukea ja tukeen oikeutettujen määrää jouduttaisiin karsimaan nykyisestä. Uudistuksen vaatimat resurssit on siten otettava huomioon myös tulevissa menokehyksissä.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Korjausavustuksiin ehdotetaan 50 miljoonan euron määrärahaa, joka on tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti asumisen esteettömyyden sekä ikääntyvien ja vammaisten kotona asumisen edellytysten parantamiseen. Määrärahasta käytetään 4 miljoonaa euroa myös energia-avustuksiin, joilla tuetaan pientalojen lämmitystapamuutoksia. Muut energia-avustukset lopetetaan. Jatkossa useamman asunnon asuinrakennuksissa energiataloudellisia korjauksia tuetaan sen sijaan korjauslainoin, sillä omistusasunto-osakeyhtiötalojen 40 prosentin korjauslaina ulotetaan koskemaan myös energiataloudellisia korjauksia.

Momentin määräraha vähenee 20 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Vähennys kohdentuu lähinnä energia-avustuksiin, joihin on aiempina vuosina osoitettu 17 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna siis vain 4 miljoonaa euroa. Momentin määrärahasta jää muihin avustuksiin 46 miljoonaa, joka on 7 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähennys ei kuitenkaan vähennä uusien hissien asentamista, mutta vanhojen hissien korjaamisia ei sen sijaan voitane enää tukea.

Asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaan avustuksia voidaan myöntää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, mm. hissiasennuksiin, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen ja asunnon terveyshaittojen korjaamiseen. Määräraha on ollut näihin tarpeisiin nähden jatkuvasti alimittainen.

Hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että ikääntyvän väestön kotona asumisen tukeminen edellyttää mm. lisäinvestointeja esteettömyyden parantamiseen. Ympäristöministeriö on myös asettanut ensi vuodelle erääksi asuntomarkkinoiden toimintaa kuvaavaksi tavoitteeksi, että ikääntyvien kotona asumisen edellytykset helpottuvat.

Valiokunta katsoo, että hissien rakentamiseen sekä muihin asuntojen esteettömyyttä parantaviin toimiin tulisi panostaa selvästi aiempaa enemmän, jotta vanhukset ja muut asumisessa apua tarvitsevat voisivat asua mahdollisimman pitkään normaaleissa asunnoissa. Väestön ikääntyessä perusparannusten ja korjaustöiden avustaminen yhteiskunnan varoin on perusteltua, sillä muut asumisratkaisut ovat tuntuvasti kalliimpia.

Myös kiinnostus hissien rakentamiseen ja korjaamiseen on viime aikoina lisääntynyt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esim. uusia hissejä koskevien avustushakemusten määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Tämä on luonnollista, kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen sekä se, että Suomessa on edelleen noin 50 000 hissitöntä rappukäytävää sellaisissa taloissa, joissa on vähintään kolme kerrosta. On myös tärkeää, etteivät erilaiset kunta- tai aluekohtaiset määräykset ole esteenä hissien rakentamiselle.

Valiokunta pitää hyvänä, että pientalojen lämmitystapamuutoksia tuetaan, mutta tukea olisi perusteltua myöntää myös muihin energiakorjauksiin. Asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on yksi energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan korjaushankkeiden aloittamista voidaan edistää selvästi paremmin avustuksilla kuin korkotukilainoilla.

Momentille lisätään 500 000 euroa hissiavustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 50 500 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Hallitus hyväksyi tammikuussa 2004 vuosia 2004—2006 koskevan asuntopoliittisen ohjelman, jonka täytäntöönpano on onnistunut erittäin hyvin. Hallituskauden aikana on mm. laskettu aravakorkoja, parannettu korkotukiehtoja, korotettu arava- ja korkotukivuokra-asuntojen tulorajoja ja luotu uudentyyppinen investointiavustus erityisryhmien asumiseen. Myös väestöltään vähenevien alueiden tilannetta on helpotettu mm. purkuavustuksilla. Matala korkotaso, pitkät laina-ajat ja pitkään jatkunut kotitalouksien hyvä talouskehitys ovat edelleen vahvistaneet omistusasumisen asemaa. Omistusasuntoihin siirtyminen on puolestaan parantanut vuokra-asuntojen saatavuutta. Myös uudisrakentaminen on jatkunut voimakkaana.

Asuntopolitiikka on kehittynyt monella tavalla myönteisesti, mutta etenkin kasvukeskusten ja nimenomaan pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen liittyy edelleen ongelmia. Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat kovan kysynnän vuoksi erittäin korkeita. Uudistuotantoa vuokra-asumiseen ei ole syntynyt viime vuosina juuri lainkaan, ei valtion tukemana eikä vapaarahoitteisena. Syynä tähän on etenkin tonttipula ja tonttien kalliit hinnat. Asumisen kalleus rajoittaa mahdollisuuksia muuttaa kasvukeskuksiin, mikä vaikeuttaa myös työvoiman liikkuvuutta ja uusien työntekijöiden rekrytointia. Asuntojen korkeat hinnat lisäävät osaltaan muuttoliikettä pääkaupunkiseudun ympäryskuntiin, mikä puolestaan edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista ja lisää työmatkaliikennettä.

Myös kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt, sillä pitkät laina-ajat houkuttelevat aiempaa suurempien asuntolainojen ottamiseen. Nuorten ja keski-ikäisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut nopeasti. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 25—34-vuotiaiden velat kasvoivat jopa 95 prosenttia vuodesta 1998 vuoteen 2004. Lainanhoitomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista ei keskimäärin ole noussut.

Valtioneuvosto on korottanut 1.10.2006 lukien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen tulorajoja keskimäärin 15 prosentilla. Muutoksen tarkoituksena on parantaa keskituloisten hakijoiden mahdollisuuksia saada arava- ja korkotukivuokra-asunto ja edistää siten työvoiman liikkuvuutta. Myös kaavoituksen sujuvuutta on pyritty parantamaan ( HE 81/2006 vp — YmVM 8/2006 vp). Lisäksi valtio on edistänyt kasvukeskusten asuntotuotantoa tukemalla kunnallistekniikan rakentamista.

Valiokunta on tyytyväinen näihin toimiin, mutta toteaa, että etenkin pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotuotannon vauhdittuminen vaatii vielä lisätoimia. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion tukeman tuotannon ehtoja arvioidaan ainakin pääkaupunkiseudun osalta uudelleen ja että lainajärjestelmiä kehitetään niin, että tuotantoon liittyvät rajoitukset ovat oikeassa suhteessa tuen määrään. Valiokunta korostaa myös sitä, että valtion omistamat maa-alueet tulee saada asuntotuotantoon. On niin ikään tärkeää, että myös jatkossa uusien asuinalueiden rakentamista vauhditetaan kunnallistekniikka-avustuksilla.

Talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna varaudutaan aloittamaan 6 500 valtion tukeman asunnon rakentaminen, mutta käytännössä aloitusten määrä jäänee edellä mainituista syistä selvästi vähäisemmäksi. Budjetissa mainitut valtuudet ovat näin ollen riittäviä.

Valtion tukema asuntotuotanto painottuu yhä selkeämmin korkotukilainoitukseen, samalla kun aravalainoituksen osuutta vähennetään. Valiokunnan mielestä jatkossa on syytä arvioida, voitaisiinko korkotukilainoitukseen liittää myös erillinen tukielementti, jolla voitaisiin nykyistä konkreettisemmin tukea pienituloisia vuokralaisia.

Valtion asuntorahaston varoja siirretään ensi vuonna valtion talousarvioon nyt jo kolmatta kertaa. Ensi vuoden tuloutus on 116,5 miljoonaa euroa; aiemmat siirrot mukaan lukien tuloutukset budjettiin ovat jo yli 370 miljoonaa euroa.

Valiokunta katsoo, että seuraavalla hallituskaudella on syytä vakavasti arvioida, onko tällaisen menettelyn jatkaminen tarkoituksenmukaista. Jo tällä hetkellä erilaisten avustusten kysyntä on selvästi suurempaa kuin asuntorahaston myöntämät avustukset. Jatkossa asuntorahaston haasteet lisääntyvät mm. esteettömään asumiseen ja asuntokannan peruskorjauksiin liittyvien avustustarpeiden kasvaessa. Lisäksi asuntorahaston tehtävät laajenevat ja monipuolistuvat vuoden 2008 alusta lukien, jolloin asuntorahastoa koskevan uudistuksen on tarkoitus astua voimaan.

Kuten edellä on todettu, asuntopoliittinen ohjelma on toteutunut hyvin ja sen avulla asuntopolitiikkaa on voitu kehittää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti koko hallituskauden ajan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että myös seuraavan vaalikauden alussa laaditaan asuntopoliittinen ohjelma, joka ohjaa asuntopolitiikkaa ja lisää sen konkreettisuutta, pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta.

Lähiöiden kehittäminen.

Vuonna 2006 otettiin käyttöön pääkaupunkiseudun viisivuotinen asuntoaluekohtainen avustusjärjestelmä, joka on tarkoitettu lähiöiden asuinympäristön kehittämiseen ja niiden täydennysrakentamisen edistämiseen. Avustusjärjestelmään varattiin yhteensä 5 miljoonaa euroa ja avustuksen suuruudeksi määrättiin enintään 10 prosenttia kustannuksista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustuksen määrä ja avustusprosentti ovat riittämättömiä hankkeiden käynnistämiseen. Kaupungit eivät ole juurikaan hakeneet avustuksia ja määrärahat ovat jääneet paljolti käyttämättä.

Lähiöiden peruskunnostustarve on suuri 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen lähiöiden tullessa peruskunnostusikään. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että lähiöiden kunnostusta avustetaan myös seuraavalla vaalikaudella. On kuitenkin huolehdittava siitä, että avustusten taso on sellainen, että se antaa realistiset mahdollisuudet hankkeiden käynnistymiseen. On niin ikään tärkeää, että avustusten käyttöalaa laajennetaan pääkaupunkiseudun ohella myös muihin suuriin kasvukeskuksiin.

Erityisryhmien asunto-olojen parantaminen.

Valtion asuntorahaston varoista myönnetään ensi vuonna avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen enintään 45 miljoonaa euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden avustustasoa.

Kyseessä on vielä varsin uusi, vasta vajaat kaksi vuotta käytössä ollut avustusmuoto. Se on kuitenkin osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja toimivaksi avustukseksi, jonka kysyntä on ollut tarjontaa suurempaa. Erityisryhmien avustuksille on tulevaisuudessa ennakoitavissa nykyistäkin suurempaa kysyntää esim. vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasuntojen kysynnän lisääntyessä. Myös opiskelija-asuntojen peruskorjaustarpeet lisääntyvät lähivuosina merkittävästi, sillä huomattava osa opiskelija-asunnoista on tulossa peruskorjausikään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtuuden riittävyyttä seurataan ja että asia otetaan tarvittaessa huomioon lisätalousarviossa. On myös tärkeää, että vastaavanlainen avustus sisältyy seuraavaan asuntopoliittiseen ohjelmaan ja että valtuuden mitoituksessa otetaan huomioon lisääntyvät avustustarpeet.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että viranomaiset tulkitsevat hyvin eri tavalla erityisryhmien asuntoja koskevia paloturvallisuusvaatimuksia. Jotta erityisryhmien asumis- ja palveluyksikköjä voidaan rakentaa, on välttämätöntä, että myös palo- ja pelastusmääräykset ovat selkeitä ja että niiden soveltaminen on yhdenmukaista koko maassa.

Asunnottomuus.

Asunnottomuus on viime vuosina yleisesti vähentynyt, mutta asunnottomia on edelleen noin 7 400, joista runsaat 3 000 pääkaupunkiseudulla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ympäristöministeriössä valmistellaan uutta avustusjärjestelmää, jolla pitkäaikaisasunnottomien asemaa pyritään parantamaan. Tarkoituksena on, että asuntorahaston varoista voitaisiin myöntää avustuksia pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asumisyksikköjen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että avustusjärjestelmää kehitetään. Suuri osa pitkäaikaisasunnottomista on esim. päihdeongelmaisia, mielenterveyspotilaita tai vankilasta vapautuneita, joiden kohdalla asunnottomuuden poistaminen edellyttää ennen muuta eritasoisia asumista tukevia palveluita. Asunnottomuuden poistaminen vaatii siksi tehokkaita toimenpiteitä sekä selkeitä lisäresursseja niin valtiolta kuin myös kunnilta.

Asumisen osaamisklusteri.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että asuminen on nousemassa uudeksi osaamisklusteriksi vuoden 2007 alusta käynnistyvässä osaamiskeskusohjelmassa. Asumisen osaamisklusteriin kuuluu neljä toisiaan täydentävää toimialaa: asuminen, rakentaminen, kalustus- ja sisustusrakentaminen sekä puurakentaminen. On myönteistä, että osaamisklusteriin sisältyy myös puurakentamisen edistäminen, jonka merkitystä valiokunta on useissa yhteyksissä korostanut.

Pääluokka 37

VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN

01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Momentilta vähennetään 54 930 000 euroa. Vähennys johtuu muiden pääluokkien menomomenteille ehdotetuista lisäyksistä.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 512 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 122/2006 vp)

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tuloarviot että määrärahat päätyvät 40 517 211 000 euroon.

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 54 930 000 euroa, joka on vastaavasti vähennetty momentilta 37.01.94 (nettokuoletukset ja velanhallinta).

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Esitys € Valiokunta €

Yhteensä 40 517 211 000 40 517 211 000

Os. 11 35 091 576 000 35 091 576 000

Os. 12 3 852 880 000 3 852 880 000

Os. 13 1 338 075 000 1 338 075 000

Os. 15 234 680 000 234 680 000

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Esitys € Valiokunta €

Yhteensä 40 517 211 000 40 517 211 000

Pl. 21 112 349 000 112 349 000

Pl. 22 9 943 000 9 943 000

Pl. 23 52 444 000 52 444 000

Pl. 24 992 470 000 992 470 000

Pl. 25 706 652 000 707 652 000

Pl. 26 1 597 520 000 1 600 520 000

Pl. 27 2 235 591 000 2 235 591 000

Pl. 28 6 016 721 000 6 016 721 000

Pl. 29 6 555 043 000 6 565 173 000

Pl. 30 2 623 671 000 2 626 171 000

Pl. 31 1 806 764 000 1 828 764 000

Pl. 32 1 013 636 000 1 015 436 000

Pl. 33 11 673 573 000 11 685 573 000

Pl. 34 1 941 568 000 1 941 568 000

Pl. 35 742 124 000 744 624 000

Pl. 36 2 347 700 000 2 347 700 000

Pl. 37 89 442 000 34 512 000

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2007 hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävän esityksen mukaisesti edellä todetuin muutoksin,

että edellä ehdotetut lausumat 1—13 hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 106, 317, 463, 769, 774, 895, 956, 984 ja 1128/2006 vp hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 1—105, 107—316, 318—462, 464—768, 770—773, 775—894, 896—955, 957—983, 985—1127 ja 1129—1580 /2006 vp hylätään ja

että talousarviota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Markku Koski /kesk
vpj. Matti Ahde /sd
jäs. Christina Gestrin /r
Kyösti Karjula /kesk
Jari Koskinen /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Reijo Laitinen /sd
Maija-Liisa Lindqvist /kesk
Mika Lintilä /kesk
Pekka Nousiainen /kesk
Tuija Nurmi /kok
Pirkko Peltomo /sd
Iivo Polvi /vas
Virpa Puisto /sd
Markku Rossi /kesk
Matti Saarinen /sd
Kimmo Sasi /kok
Anni Sinnemäki /vihr
Irja Tulonen /kok
Kari Uotila /vas
Jukka Vihriälä /kesk
vjäs. Eva Biaudet /r
Arto Bryggare /sd
Klaus Hellberg /sd
Jyri Häkämies /kok
Mikko Immonen /vas
Timo Kalli /kesk
Reijo Kallio /sd
Bjarne Kallis /kd
Esko Kiviranta /kesk
Mikko Kuoppa /vas
Olli Nepponen /kok
Maija Perho /kok
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Maija Rask /sd
Eero Reijonen /kesk
Sari Sarkomaa /kok
Johanna Sumuvuori /vihr
Pia Viitanen /sd
Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteereinä jaostokäsittelyissä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

valiokuntaneuvos Mari Nuutila

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää tässä vastalauseessa hallituksen budjettiesitykselle oman tasapainoisen vaihtoehtonsa, jossa korostuu pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, perheiden ja peruspalvelujen tukemiseen sekä työllistämisedellytysten parantamiseen. KD:n esittämä vaihtoehto on linjassa puolueen niin eduskunta- kuin kunnallisvaaleissakin esittämien tavoitteiden kanssa.

Vanhasen hallituksen kaudella kansalaisten eriarvoisuus on lisääntynyt. Hälyttävää on ollut etenkin lasten köyhyyden lisääntyminen. Perusturvaetuuksien ostovoima on hiipunut, samanaikaisesti kun kansantalous on kasvanut vauhdilla ja reaaliansiotaso noussut reippaasti.

Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2007 valtion verotulojen on arvioitu kasvavan 5 prosentilla huolimatta tuloverotukseen tehtävistä kevennyksistä. Hallituksen markkinoima sosiaalipaketti on mittaluokaltaan hyvin vaatimaton ja tarpeisiin nähden täysin riittämätön. Hallituksen budjettiesitys kasvattaa jälleen ensi vuonna väestön tuloeroja.

Verotus oikeudenmukaisemmaksi

Hallitus on vaalikaudella toteuttanut mittavat, kaikkiaan 3,5 miljardin euron veronkevennykset, mutta ne eivät ole hyödyttäneet pienituloisia. Välillisessä verotuksessa on kevennetty alkoholin hintaa, mikä on kasvattanut ongelmia.

Kristillisdemokraatit esittävät ruoan arvonlisäveron alentamista viidellä prosenttiyksiköllä. Tällä voitaisiin alentaa ruoan hintaa ja tukea kotimaista maa- ja elintarviketaloutta. Hanke rahoitettaisiin siirtämällä noin puolet aiotuista tuloveronkevennyksistä ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Näin veronkevennykset koituisivat kaikkien tulonsaajaryhmien hyväksi yhtä suurina. Tämä toisi verotuksen keventämiseen tasapuolisuutta ja palvelisi etenkin lapsiperheiden ja pienituloisimpien kansalaisten tarpeita.

Suomessa lapsiperheiden verotus on kansainvälisesti vertaillen kireää. KD esittää lapsen huoltajalle ansiotulovähennyksen korotusta. Sen voisi saada huoltajista vain toinen, jolloin myös yksinhuoltajat saisivat saman edun.

Alkoholiveroa tulee pikaisesti korottaa, jotta lisääntynyttä kulutusta ja alkoholihaittoja voidaan vähentää. Kristillisdemokraatit esittävät moniin asiantuntijalausuntoihin tukeutuen 20 prosentin korotusta alkoholiveroon kohdentaen sen etenkin väkevien alkoholijuomien osalle. Tupakkaveroon tulee tehdä kulutusta hillitsevä korotus.

Kristillisdemokraatit ovat valmiita eräiden pääomaliikkeiden tuntuvamman verottamisen avulla rahoittamaan peruspalvelujen ja heikompiosaisten eduksi tulevia parannuksia. Ryhmä ehdottaa edelleen pörssissä noteerattujen osakkeiden myyntiin kohdistettavan 0,1 prosentin suuruisen veron käyttöönottoa sekä lyhytaikaiseen omistukseen perustuneiden myyntivoittojen verotuksen kasvattamista. Ryhmä pitää perusteltuna haittaveron säätämistä henkiselle saasteelle ns. K18/15-verona.

Perintöveron osalta kiireellisintä on korjata lesken ja alaikäisten lasten verotusta puoliso- ja alaikäisvähennyksiä korottamalla.

KD:n perusturva- ja -palvelupaketti…

Heikommassa asemassa olevien väestöryhmien tulot ovat jääneet huolestuttavasti jälkeen yleisestä kehityksestä, mitä indeksisidonnaisuuden puuttuminen keskeisistä tulonsiirroista on vahvistanut. Kristillisdemokraatit esittävät monipuolista, eri väestöryhmiin ulottuvaa perusturva- ja -palvelupakettia, jolla pyritään vastaamaan kunkin ryhmän akuuteimpaan ongelmaan.

- puree lapsiköyhyyteen

Hallitus ei ota huomioon lapsiköyhyyttä ja pienituloisten pariskuntien toivetta lasten saamiseen, kun se ei halua edelleenkään korjata pienimmän äitiys- ja vanhempainpäivärahan tasoa, vaikka ansiosidonnaisia vanhempainpäivärahoja korotetaan. Kristillisdemokraatit esittävät alimpien äitiys- ja vanhempainrahojen korottamista työttömän perusturvan tasolle. Ryhmä esittää, että lapsilisää ei jatkossa laskettaisi tuloksi toimeentulotukea määriteltäessä. Työttömyysturvan lapsikorotuksiin esitetään 4 prosentin tasokorotusta.

- auttaa opiskelijoita

Opintotuen reaaliarvo on pudonnut 15 vuoden aikana viidenneksen ja jää asumistuen kera selvästi alle pienimmän työttömyysturvan tason. KD esittää opintorahaan 15 prosentin tasokorotusta sekä elatusvelvollisille 50 euron lapsikorotusta.

- helpottaa eläkeläisiä

Suomessa kaikkiaan 656 000 henkilöä saa kansaneläkettä, heistä 86 000 on noin 500 euron nettoeläkkeen varassa. KD esittää kansaneläkkeisiin 20 euron kuukausikorotusta.

Pitkäaikaistyöttömien eläketukea tulee lisätä siten, että hallituksen esitykseen verrattuna noin 750 henkilöä enemmän yli 10 vuotta työttöminä olleista yli 58-vuotiaista voisi päästä sen piiriin. Tämä olisi inhimillistä kohtelua henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.

Vanhustenhuolto kuntoon

Kristillisdemokraatit esittävät 4 000 hoitajan lisäystä vanhuspalveluihin. Tämä rahoitettaisiin kuntien valtionosuuksien lisäyksellä ja lainsäädännöllä, joka velvoittaisi kunnat takaamaan riittävän vanhustenhuollon laadun.

Omaishoitajien asema kaipaa pikaista helpotusta, sillä merkittävä osa omaishoitajista jää nykyisin kokonaan omaishoidon tuen ulkopuolelle varojen puutteen vuoksi. Vaikeavammaisten mahdollisuuksia henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen on parannettava.

Voidakseen huolehtia peruspalveluista on kuntien saatava valtionosuuksiinsa täydet indeksikorotukset. Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin tarvitaan myös lisäpanostuksia.

Suomessa julkisten terveyspalvelujen omavastuuosuudet ovat kansainvälisesti vertaillen suuret. KD esittää reseptikohtaisen omavastuun poistamista. Tämä helpottaisi erityisesti pitkäaikaissairaiden tilannetta.

Kriminaalihuolto tarvitsee lisäresursseja, joiden avulla voidaan ehkäistä uusintarikollisuutta. Lisäpanostusta tarvitaan myös päihdetyötä tekevien järjestöjen tukemiseen.

Tukea työllisyyteen ja tasapainoiseen aluekehitykseen

Kristillisdemokraatit esittävät lisäystä starttirahoihin. Itsensä työllistävien ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta tarvitaan parannuksia, jotta itsenäisenä yrittäjänä aloittaminen on riskittömämpää ja siten houkuttelevampi vaihtoehto.

KD:n mielestä työpaikan kakkosasunnon verovähennysoikeus auttaisi alueellisessa rakennetyöttömyystilanteessa ottamaan vastaan myös lyhyempiaikaista työtä, kunnes oman alan töitä löytyisi lähempää kotipaikkakuntaa.

Maatalouden murros jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Muutoksissa tarvitaan uusia investointeja, joita rahoitetaan Makeran varoin. Kansallisen maataloustuen riittävästä tasosta on huolehdittava kotimaisen elintarviketuotannon turvaamiseksi sekä lisättävä panostuksia maataloustutkimukseen ja neuvontaan.

KD haluaa lisätä tukea uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotolle. Myös energiapuun korjuutukea tulee korottaa. Tämä edistää kotimaista kasvavaa ympäristöteknologiaa ja sen vientiä. Lisäksi se parantaa työllisyyttä, maaseudun elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta.

Liikenneväylät kuntoon

Maanteitä ja rautateitä ei saa päästää rapautumaan. Hallituksen esittämät leikkaukset jo ennestäänkin niukkoihin perusväylänpidon määrärahoihin on estettävä. Siksi budjettiin tarvitaan lisää määrärahoja perustienpidon rahoitusosuuden lisäämiseen, yksityisteiden valtionosuuksiin ja rapautuvan rataverkon pikaiseen korjaamiseen. Joukkoliikenteen valtionapuihin tarvitaan korotus, jotta voidaan turvata joukkoliikenteen säilyminen myös haja-asutusalueilla. KD esittää dieselautojen käyttövoimaveroon alennusta. Dieselautot ovat vähäpäästöisiä ja voivat käyttää myös biopolttoaineita. Hybridiautojen verokohtelua on helpotettava.

Turvallisuus tarvitsee tekijänsä

Avoinna olevien poliisinvirkojen välitön täyttäminen on tärkeää. Resurssipula on aiheuttanut kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt. Myös tuomioistuimet tarvitsevat lisäresursseja jutturuuhkien purkamiseen. Valtion tulee kantaa vastuunsa pelastushelikopteritoiminnasta, jolla säästetään ihmishenkiä ja sairaanhoidon kustannuksia. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tukeen on perusteltua osoittaa määrärahoja.

Kehitysaputavoitetta ei saa unohtaa

Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä kehitysapumäärärahojen lisäämistä siten, että YK:n suosittama 0,7 prosentin taso voidaan saavuttaa mahdollisimman pian. Kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi ehdotetaan kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeutta.

KD-ryhmän vaihtoehtobudjetti 2007 numeroina Kustannusvaikutus hallituksen budjettiesitykseen verrattuna / euroa

TULOT

Alkoholiveron korotus keskimäärin 20 % kohdennetusti +200 000 000

Tupakkaveron korotus (noin 5 %) +26 000 000

Pörssivero +280 000 000

Lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittovero +130 000 000

K15/18-vero +4 000 000

Ansiotuloveronalennusta siirretään ruoan alv:n alennuksiin, jolloin veronkevennyksiin jää 400 miljoonaa euroa +390 000 000

Alv-maksu EU:lle pienenee ruoan alv:n alennuksen myötä +20 000 000

Osa valtion osakemyynti- ja osinkotuloista käytetään mm. liikenteen infrainvestointeihin (vähennys velanmaksusta) +325 000 000

Kaikki tulot yhteensä +1 375 000 000

MENOT

VEROTUS

Ruoan alv:n alentaminen -390 000 000

Lapsen huoltajalle ansiotulovähennyksen korotus -160 000 000

Perintöverotuksen epäkohtien korjaaminen -10 000 000

Kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeus -1 000 000

PERUSTURVA- JA PALVELUPAKETTI

PERHEET

Lapsilisää ei lasketa tuloksi toimeentulotukea määriteltäessä -80 000 000

Vähimmäisvanhempainpäivärahan korotus työttömyysturvan tasolle -44 000 000

ELÄKELÄISET JA VETERAANIT

Kansaneläkkeen nosto jokaiselle kansaneläkettä saavalle 20 euroa/kuukausi -157 000 000

Sotaveteraanien ja -invalidien kuntoutuksen ja hoivan parantaminen -1 000 000

OPISKELIJAT

Opiskelijoiden opintorahan korotus 15 prosentilla -66 000 000

Opintorahan lapsikorotus elatusvelvollisille -10 000 000

TYÖTTÖMÄT

Työttömyysturvan lapsikorotusten nosto 4 % -5 000 000

Pitkäaikaistyöttömien eläketuki -4 000 000

TERVEYDENHUOLTO

Omaishoidon ja tukipalvelujen laajentaminen -40 000 000

Vaikeavammaisten henk.koht. avustajien palkkaaminen -40 000 000

Reseptikohtaisen omavastuun poistaminen -3 000 000

Kriminaalihuollon ehkäisevän työn tehostaminen -2 000 000

Päihdetyötä tekevien järjestöjen tukeminen -1 000 000

KUNTIEN PERUSPALVELUT

4 000 hoitajaa lisää vanhustenhuoltoon -123 000 000

Täydet indeksikorotukset kuntien valtionosuuksiin -40 000 000

Lisäys kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin -10 000 000

Perusturva- ja palvelupaketti yhteensä 626 000 000

TYÖLLISYYS JA YRITTÄJYYS

Kakkosasunnon verovähennysoikeus muuttorahan sijaan +/- 0

Yrittäjien starttirahan lisääminen -7 500 000

Aloittavien yksinyrittäjien työttömyysturvan parantaminen -2 000 000

LIIKENNE

Perustienpito -18 000 000

Perusradanpito -18 000 000

Yksityisteiden valtionavustukset -2 000 000

Joukkoliikenteen valtionavustus -2 000 000

Hybridiautojen ja biopolttoaineen veronkevennys -1 000 000

Dieselautojen käyttövoimaveron alentaminen -33 000 000

YMPÄRISTÖ JA MAATALOUS

Uusiutuvien energiamuotojen tuki -5 000 000

Energiapuun korjuutuki -5 000 000

Kansallisen tuen määrärahojen lisääminen -20 000 000

Maatilatalouden kehittämisrahastoon -10 000 000

Maataloustutkimus ja neuvonta -1 000 000

TURVALLISUUS

Poliisien palkkaukseen / noin 230 virkaa -10 000 000

Pelastushelikopteritoimintaan -2 000 000

Tuomioistuinten jutturuuhkan selvittämiseen -1 000 000

Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille -500 000

KEHITYSYHTEISTYÖ

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön -50 000 000

Kaikki menot yht. -1 375 000 000

Hallituksen budjettiesitys ei edistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta eikä laadukkaiden peruspalvelujen tuottamista kunnissa. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvaminen.

Ehdotan, että yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että pääministeri Vanhasen hallitus jatkaa sellaista talous-, vero-, eläke- ja sosiaalipolitiikkaa, joka syventää entisestään eri väestöryhmien välisiä eroja. Vahvasta talouskasvusta huolimatta hallitus on laiminlyönyt erityisesti köyhien lapsiperheiden, opiskelijoiden ja pienen eläkkeen varassa elävien aseman parantamisen sekä kuntatalouden vahvistamisen siten, että tärkeät peruspalvelut voidaan turvata. Tämän perusteella eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan ja vuonna 2004 hyväksymässään kehityspoliittisessa ohjelmassaan mahdollistamaan Suomen kehitysyhteistyövarojen nousun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin BKT-tasolle vuonna 2010. Muista Pohjoismaista Norja, Tanska ja Ruotsi ovat jo vuosia sitten saavuttaneet 0,7 prosentin tavoitteen ja ovat jopa sen ylittäneet.

Hallitus esittää kehitysyhteistyövarojen nostamista ensi vuonna 0,43 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja kokonaismäärärahaksi 746,13 miljoonaa euroa. Kuluneena vuonna kehitysavun osuus on arviolta 0,42 prosenttia BKT:sta. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään siten, että YK:n suositukset voidaan saavuttaa mahdollisimman pian. Lisäystä esitetään nimenomaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Tämä talousarvioaloite on osa vaihtoehtobudjettiamme, johon liittyvässä lakialoitteessa esitetään myös kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeutta kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi.

Maailman kuudesta miljardista ihmisestä joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä. YK:n yleiskokous määritti yhteisten kehityspäämäärien keskeisimmäksi tavoitteeksi äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamisen maailmasta. Pyrkimyksenä on puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus vuoteen 2015 mennessä.

Tutkimusten mukaan kansalaisten enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa juuri köyhimpien maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien — lasten ja naisten — tilannetta. Maailmanlaajuisen hädän lievittämiseksi tulee kehitysyhteistyön voimavaroja tavoitteellisesti nostaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1169/2006 vp ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansalaisten oikeusturva edellyttää, että tuomioistuimilla on riittävät resurssit ratkaista asiat kohtuullisessa ajassa ja huolellisesti. Nykyisin tämä ei toteudu. Hovioikeuksissa on jutturuuhkaa. Ongelmia on myös hallinto-oikeuksissa, joissa esimerkiksi kaava-asioihin liittyvät valitukset viipyvät jopa yli vuoden ajan.

Tuomioistuinten toimintakyvyn parantaminen edellyttää lisärahoitusta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 323/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa tuomioistuinten menoihin.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tämän päivän vankeinhoidon todellisuus on korutonta kertomaa: vankiloiden vankimäärät ja vankien ongelmat sekä vankiloissa että niiden ulkopuolella ovat vaikeutuneet vuosi vuodelta, eikä tälle kehitykselle ole näkyvissä loppua tulevaisuudessakaan. Toimintaresurssit ja henkilöstö eivät vankeinhoidossa eivätkä kriminaalihuollon vankilan ulkopuolisessa ennalta ehkäisevässä toiminnassa ole lisääntyneet samassa tahdissa kasvavien haasteiden kanssa.

Erityinen kriminaalihuollon haaste on kuntouttaa vangit osaksi kalterien ulkopuolista yhteiskuntaa. Haasteeseen vastaaminen on kuitenkin vaikeaa: samoilla resursseilla ei ole mahdollista hoitaa suurempaa määrää ja vaikeampaa kriminaalihuollon asiakaskuntaa. Tämä asettaa kriminaalihuollon asiakastyölle yhä suurempia vaatimuksia. Kriminaalihuolto on joutunut ottamaan entistä enemmän vastuuta vapautuneiden vankien terveydenhuollosta, kuntoutuksesta ja päihdehoidosta.

Resurssipula näkyy kriminaalihuollon mahdollisuuksissa suorittaa perustehtäväänsä eli ennalta ehkäistä uusintarikollisuutta. Vankilan jälkeen siviilissä selvitäkseen entinen vanki tarvitsee vankilassa aloitetun hoidon ja kuntoutuksen jatkoa, joka ei nykyisin aina toteudu, vaikka monenlaisia projekteja asian tiimoilta on aloitettukin.

Lisäksi vain harvalla vangilla on vapautuessaan työpaikka ja useilta puuttuu myös vakituinen asunto. Arkielämän perusasioiden kuntoon saattaminen on edellytyksenä negatiivisen kierteen loppumiselle. Askel takaisin rikolliseen elämäntapaan on erittäin todennäköinen, mikäli vankilajakson jälkeiseen elämään ei löydy riittävää tukea perusasioiden järjestämisessä. Monen vapautuvan vangin rikoskierre voitaisiin katkaista tehokkailla tukitoimilla vapautumisen jälkeen.

Vanki tarvitsee vankeusajan jälkeen todellisia mahdollisuuksia päästä irti rikoskierteestä. Tämän toteuttamiseen tarvitaan lisää resursseja kriminaalihuollolle, jotta se voi hoitaa vapautuvien vankien fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kuntoutusta tarvetta vastaavalla tasolla.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1051/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa kriminaalihuollon ennalta ehkäisevään toimintaan.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Avoinna olevien poliisinvirkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa resurssipula on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan huumerikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen.

Kymmenen miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 250 poliisin virkaa täytettyä vuodeksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 551/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin.

80. Pelastustoimi

22. Erityismenot (arviomääräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa kehitetään osana turvaverkostoa koko maassa. Tarkoituksena on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi.

Rahoitusta selvittänyt työryhmä päätyi tammikuussa 2004 ns. kumppanuusmalliin, jossa lentotoiminnan kustannukset katettaisiin raha-automaattiavustuksilla, terveydenhuollon lisäkustannukset sisällytettäisiin täysimääräisesti sairaanhoitopiirien valtionosuuteen ja pelastustoiminnassa sekä kadonneiden henkilöiden etsinnässä käytettäisiin sisäasiainministeriön erityismäärärahaa. Yhdistyksille jäisi vielä tarve omarahoituksen hankkimiseen, mutta sen osuus laskisi oleellisesti. Tarkoituksena on, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta osana terveydenhuolto- ja pelastusjärjestelmää tulee täysin määriteltyä ja toiminta vakiinnutetaan.

Kuitenkaan vuoden 2007 talousarvio ei toteuta eduskunnan alkuperäistä tavoitetta siirtää lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtion rahoitettavaksi. Rahoituksen osittainen jakaminen sairaanhoitopiireille heikentää entisestään pitkälti näiden rahoituksesta vastaavien kuntien taloudellista asemaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 552/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.80.22 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on jatkanut edellisten hallitusten aloittamia kuntien kaikkien valtionosuuksien vuotuisten indeksitarkistusten leikkauksia. Kunnat ovat menettäneet miljardeja euroja tästä syystä viime vuosien aikana. Tämä on ollut merkittävä syy kuntatalouden syvään ahdinkoon.

Hallitus jatkaa 25 prosentin indeksileikkausta edelleen. Kuntatalous pysyy myös ensi vuonna alijäämäisenä ja kunnat velkaantuvat. Tästä kärsivät peruspalvelujen tarvitsijat. Palveluja joudutaan leikkaamaan.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää täydet 40 000 000 euron indeksitarkistukset kuntien yleisiin, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuuksiin. Sivistystoimen osalta tarvitaan 12 miljoonan euron lisämääräraha.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 325/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.97.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 1 000 000 euroa kuntien yleisten valtionosuuksien täysien indeksitarkistusten maksamiseen.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus leikkaa vuoden 2007 talousarvioehdotuksessaan kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin osoitettua määrärahaa 14 000 000 euroa, vaikka negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä ja kuntatalouden ongelmat ovat kasvussa. Vuodelle 2007 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 12 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan oli 40 miljoonaa euroa.

Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on tänä vuonna hakenut 207 kuntaa, kun vuonna 2005 avustusta haki 238 kuntaa. Avustusta hakevien kuntien määrän pysyminen lähes samana osoittaa kuntien taloudellisen tilanteen pysyneen heikkona. Erityisesti väestöään menettävät maaseutukunnat ajautuvat hallituksen politiikan takia yhä vakavampaan talousahdinkoon, kun verotulot vähenevät ja asukas- ja oppilaskohtaiset valtionosuudet supistuvat.

Hallituksen politiikka ajaa kansalaiset asuinpaikan perusteella niin eriarvoiseen asemaan, että kansalaisten perustuslaillinen tasavertaisuus on vakavasti uhattuna.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 553/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. (29.01, 05, 07, 08, osa ja 10, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Valtiovarainministeriö on poistanut vuoden 2007 budjetista jo luvatun avustuksen rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille.

Eduskunnan kuulemistilaisuudessa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 18.2.2005 annettiin ymmärtää, että rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien avustusta myönnetään vuonna 2007. OPM:lle asiaa valmistellut työryhmä jätti mietintönsä avustuksista ja sen perusteista 13.5.2005.

Taustalla on kysymys yhteisöveroon siirtymisestä vuonna 1993. Verontilityslain mukaan yhteisöveron tuotto jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken, seurakuntien tarkoittaessa tässä vain luterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto onkin kirjannut vuoden 1998 verontilityslakimietintöönsä (VaVM 18/1998 vp) seuraavaa: "Valiokunta toteaa, että uskonnolliset yhteisöt ovat verotulojen saamisen suhteen keskenään eriarvoisessa asemassa, mikä seikka on koettu ongelmalliseksi."

Myös uskonnonvapauslakia valmistellut komitea oli sisällyttänyt omaan lakiehdotukseensa pykälän 28, jossa oli säädetty valtionavustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Laista kuitenkin poistettiin edellä mainittu pykälä.

Nyt budjettiesityksestä poistettu 250 000 euron avustus on pienempi kuin OPM:n työryhmän selvityksen mukainen 300 000 euroa eli n. 4 euroa jäsentä kohden. Vertailun vuoksi esim. Suomen vapaa-ajattelijat saavat tukea valtion budjetin kautta n. 21 euroa jäsentä kohden, joten rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 500 000 euron tuki on hyvinkin perusteltua. Rahalla korvattaisiin mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja omien hautausmaiden ylläpitoa sekä tuettaisiin laajaa lapsi- ja nuorisotyötä sekä musiikkitoimintaa. Valtiontaloutta ajatellen summa on mitätön, mutta toteuttaisi lisäksi jossain määrin oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, jota valtion tulee osoittaa suhteessa erilaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin

Edellä esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 87/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.01.51 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa ja

että momentin perusteluihin lisätään maininta, että kokonaismäärärahasta osoitetaan avustuksena rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 500 000 euroa.

10. (29.40) Yleissivistävä koulutus

30. (29.40.30) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on jatkanut edellisten hallitusten aloittamia kuntien kaikkien valtionosuuksien vuotuisten indeksitarkistusten leikkauksia. Kunnat ovat menettäneet miljardeja euroja tästä syystä viime vuosien aikana. Tämä on ollut merkittävä syy kuntatalouden syvään ahdinkoon.

Hallitus jatkaa 25 prosentin indeksileikkausta edelleen. Kuntatalous pysyy myös ensi vuonna alijäämäisenä ja kunnat velkaantuvat. Tästä kärsivät peruspalvelujen tarvitsijat. Palveluja joudutaan leikkaamaan.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää täydet 40 000 000 euron indeksitarkistukset kuntien yleisiin, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuuksiin. Sivistystoimen osalta tarvitaan 12 miljoonan euron lisämääräraha.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 331/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 12 000 000 euroa kuntien sivistystoimen valtionosuuksien täysien indeksitarkistusten maksamiseen.

70. Opintotuki

Opintotuen reaaliarvon pudottua viidenneksen viimeisten 15 vuoden aikana, ehdotan

että luvun 29.70 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle viipymättä ehdotuksen opintorahan korottamisesta 15 prosentilla.

Vastalauseen lausumaehdotus

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen opintotuen lapsikorotuksesta.

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Pienituloiset opiskelijat muodostavat yhden selkeän köyhyysryhmän. Opintotuen reaaliarvo on pudonnut 15 vuoden aikana viidenneksen ja jää asumistuen kera selvästi alle pienimmän työttömyysturvan tason. Kristillisdemokraatit esittävät vaihtoehtobudjetissaan opintorahaan 15 prosentin tasokorotusta sekä elatusvelvollisille 50 euron lapsikorotusta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 88/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 76 000 000 euroa opintorahan tasokorotukseen sekä opintorahan lapsikorotuksen maksamiseen.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Maaseudun kehittäminen

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Maaseudun elinkeinoneuvonnan tarpeet kasvavat, kun EU:n maatalouspolitiikka monimutkaistuu ja vaikeutuu. Myös eräiden tuotantosuuntien, mm. sokerin, alasajo aiheuttaa uusia ongelmia. Maaseutuyritysten kilpailukyky ja kehittäminen, ympäristökysymykset ja vuorovaikutus maaseudun ja taajamien välillä ovat tärkeitä. Niihin tarvitaan tukea ja vahvaa panostusta.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikka on kohtuuttoman maaseutuvastaista. Tämä näkyy myös siinä, että maaseutuelinkeinojen neuvontaan tarkoitettua määrärahaa on leikattu ensi vuoden talousarviossa lähes kolme miljoonaa euroa eli noin 25 prosenttia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 336/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.10.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa valtionapuna maaseudun elinkeinoneuvontaan.

20. Maatalous

21. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus leikkaa maa- ja elintarviketalouden tutkimusrahoitusta. Tämä on yhä syvenevässä maatalouden murroksessa harkitsematonta ja alan kehittämisen kannalta vahingollista.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan maataloustutkimukseen lisämäärärahaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 90/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.21 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa maataloustutkimukseen.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Oman kansan kulutusta vastaavan elintarviketuotannon turvaaminen kotimaassa keskeisissä tuotteissa on turvallisuuskysymys, josta ei pidä luopua missään tilanteessa. EU:n maatalouspolitiikka yhdessä vähäisen kansallisen maatalouspolitiikan kanssa on jo johtanut maatilojen määrän rajuun supistumiseen, ja sama kehitys jatkuu. Samalla maaseutu autioituu. Autioitumista kiihdyttää myös hallituksen keskittämispolitiikka.

Perusmaatalouden toimintaedellytykset Suomessa ovat vaikeat luonnonolosuhteista johtuen. Maatalous tarvitsee julkista tukea, jotta kansan elintarvikehuolto turvataan. Hallitus epäonnistui maaseudun kehittämisvaroista EU:n komission kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tästä seuraa mm. ympäristötuen leikkaus.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotetussa vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen lisämäärärahaa, jotta maatalouden toimintaedellytykset turvataan myös alkavalla uudella rahoituskaudella alusta alkaen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 91/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.40 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (kiinteä määräraha)

Hallitus osoittaa Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) siirrettäväksi täysin riittämätöntä määrärahaa. Tämä ei riitä lain edellyttämiin tarpeisiin. Määrärahaa tulee kasvattaa, jotta maatalouden ja muiden rakennepoliittisesti perusteltujen hankkeiden rahoitus voidaan turvata. Näin voidaan estää maatalouden ja maaseudun alasajoa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 339/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.61 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa siirtona Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

60. Metsätalous

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Metsätalous on Suomen elinkeinorakenteen selkäranka. Sekä teollisuuden, työllisyyden, maaseudun elinkeinojen että ympäristökysymysten suhteen kestävä metsätalous on erittäin tärkeää. Hallitus leikkaa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen myönnettävän tuen määrärahaa 5 miljoonalla eurolla. Perusteluja tällaiselle leikkaukselle ei ole esitetty.

Määrärahan leikkaus vaikuttaa myös kotimaisen energian tuotannon vaikeutumiseen, mikä on täysin vastoin julkilausuttuja tavoitteita.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää viiden miljoonan euron määrärahalisäyksen, jolla on tarkoitus lisätä tukea mm. energiapuun korjuuseen osana kestävää metsä- ja energiataloutta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 341/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.60.44 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa puuntuotannon kestävyyden turvaamisen tukeen.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen menokehyspäätöksessä on vahvistettu, että valtion osakemyyntitulojen 500 miljoonan euron yli menevästä osasta enintään 20 prosenttia voidaan käyttää infrastruktuuri-investointeihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Hallituksen päätös merkitsee sitä, että omaisuuden myyntituloja ei voida käyttää perustellusti uuden omaisuuden luomiseen siten, että hyöty koituisi erityisesti elinkeinotoiminnoille sekä kansantaloudelle liikenneolojen parantamisen kautta. Monet tärkeät hankkeet, jotka parantaisivat elinkeinotoimintoja, maakuntien elinvoimaisuutta ja turvallisuutta, odottavat rahoitusta. Näihin on perusteltua käyttää myyntituloja. Määrän tulisi olla vähintään 30 prosenttia ja myös osinkotuloista on perusteltua osoittaa näihin tarkoituksiin vastaava osuus.

Kristillisdemokraattien tasapainotetussa vaihtoehtobudjetissa käytettävissä olevien lisätulojen määräksi on arvioitu 300 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 343/2006 vp viitaten ehdotan,

että luvun 31.24 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtion 500 000 000 euroa ylittävistä osakemyynti- ja osinkotuloista vähintään 30 prosenttia käytetään kertaluonteisiin liikenneinvestointeihin.

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Suomen tieverkon (mukaan lukien kadut) yhteispituus on noin 460 000 km ja sen pääoma-arvo on noin 26 miljardia euroa. Tätä merkittävää kansallista pääomaa ei tule päästää rappeutumaan, koska siinä tapauksessa tiestön saattaminen ennalleen muodostuu kohtuuttoman kalliiksi. Tieverkon laadun vähittäinen heikkeneminen aiheuttaisi myös merkittäviä haittoja perusteollisuuden kuljetuksille ja osaltaan vaikeuttaisi maaseudun väestön ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä.

Viime vuosikymmenellä valtion kokonaisrahoitus liikenneinfrastruktuuriin on pysynyt suhteellisen vakaana. Tänä aikana on erityisesti panostettu rataverkkoon, minkä vuoksi tienpidon vuosirahoitus on pienentynyt 200—300 miljoonaa euroa vuosikymmenen alusta. Vähennykset ovat erityisesti kohdistuneet tieverkon kehittämisen rahoitukseen.

Tämän vuoksi maamme perustiestön kunto on viime vuosina heikentynyt varsin huomattavasti. Tiestön perusparannukseen ei ole riittänyt tarpeeksi määrärahoja, ja myös kunnossapitotyöt ovat jääneet vähiin. Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä.

Valtion vuoden 2007 talousarvioesityksessä perustienpidon rahoitus tosiasiallisesti pienenee edelleen parin viime vuoden rahoitukseen verrattuna, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden olennaista vaikeutumista.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1065/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 18 000 000 euroa perustienpidon tason säilyttämiseen.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityistiet ovat tärkeä osa kokonaistieverkkoa. Näiden teiden kunnossapito ja parantaminen on koko yhteiskunnan asia. Viime vuosina valtio on osallistunut näiden teiden ylläpitoon niin vähän, että ihmisten eriarvoisuus on kasvanut ja tiestön kunto on heikentynyt. Turvallisuus ja monipuoliset kuljetustarpeet edellyttävät, että valtio palauttaa avustukset yksityisille teille riittävän korkealle tasolle. Tämä on myös aluepoliittisesti perusteltua ja keventää kuntien kasvanutta taakkaa.

On käsittämätöntä, että Vanhasen hallitus ajaa alas maaseutua myös leikkaamalla edelleen yksityisteiden valtionapumäärärahaa vuonna 2007.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 347/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.25.50 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa valtionavun maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kunto on edelleen monin paikoin kriittinen. Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Useille rataosuuksille on asetettu liikennerajoituksia ja niitä saatetaan joutua lisäämään tuntuvasti. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Nämä ongelmat puolestaan heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteisten ratojen pitämiseen liikennöitävässä kunnossa.

Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Tämä vaikuttaa suoraan näitä kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiin. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 560/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 18 000 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja palvelut ovat koko hallituskauden ajan heikentyneet ja rahoitus vähentynyt. Valtion talousarviossa 2007 valtion avustusta joukkoliikenteelle leikataan noin 28 miljoonaa euroa.

Pelkkien asiakastulojen varassa toimivaa bussiliikenteen vuorotarjontaa on jouduttu supistamaan jo kolmena vuonna peräkkäin noin 10 prosentin vuosivauhtia. Lisäksi lääninhallitusten rahoittamaa ostoliikennettä on vähenevien määrärahojen vuoksi samanaikaisesti karsittu vuosittain 3—4 prosenttia. Kokonaisuutena puhutaan lähes 40 prosentin vähennyksestä vuorotarjonnassa kolmen vuoden aikana.

Pelkästään jo YTV on toivonut valtion ensi vuoden budjettiin huikeaa 25 miljoonan euron määrärahaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannuksiin. Hallituksen tavoite kasvattaa joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteestä kaupunkiseuduilla ei tämän määrärahan puitteissa näin ollen tule toteutumaan.

Raju tosiasia on, että joukkoliikenteen toimintaedellytykset esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen haja-asutusalueilla tulevat vaikeutumaan ja matkustaminen kallistuu.

Lisäksi kallistuneiden polttoaineiden aikana on suurta viisautta tukea joukkoliikennettä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 561/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa joukkoliikennepalvelujen ostoon.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Kotimaisten ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen on panostettava sekä energiantarpeen kasvun että ilmastokysymysten takia. Hallitus esittää hyvin vaatimatonta lisäystä, vaikka energiansäästön sekä erityisesti puun, tuulivoiman ja kierrätyspolttoaineiden käytön lisäämiseksi panostusten tulisi olla tuntuvia juuri nyt.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 94/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa energiatukeen energiansäästön sekä puun ja kierrätyspolttoaineiden käytön edistämiseen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

15. Perhekustannusten tasaus

Lapsiperheiden asema on viime vuosina heikentynyt osittain siitä syystä, ettei lapsilisiin ole tehty indeksikorotuksia. Lapsilisä korotettiin viimeksi 1.1.2004, mutta korotus oli elinkustannusten kehitykseen nähden vaatimaton. Lapsilisän merkitys on pienituloiselle perheelle merkittävä, ja sen johdosta sen reaaliarvon säilyminen on pientuloisille erityisen tärkeä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.15 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen lapsilisien sitomisesta indeksiin.

17. Työttömyysturva

Hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan sovittamaan lainsäädäntöä pienten yritysten tarpeisiin, kehittämään yrittäjien sosiaaliturvan kannustavuutta sekä rohkaisemaan itsensä työllistämistä yrittäjäksi ryhtymällä.

Omaa osaamistaan myyvien, itsensä työllistävien sosiaaliturva on yhä huonompi kuin palkansaajien. Myös itsensä työllistävien ansiot jäävät usein alhaisemmiksi kuin alan palkansaajien ansiot. Itsensä työllistävät saattavat lisäksi olla toimeksiantajistaan taloudellisesti riippuvaisia, mikä ilmenee huonona mahdollisuutena neuvotella sopimuksista, ehdoista ja palkkioista.

Itsensä työllistävien asema poikkeaa monessa kohdin aidolla yrittäjän riskillä toimivan yrittäjän asemasta. Palveluksessa ei useimmiten ole muita työntekijöitä, toiminta ei edellytä varastoja eikä tasapainona yrittäjän riskille ole mahdollisuutta yrittäjän voittoon.

Palkansaajien ja itsensä työllistävien yrittäjien työttömyysturva poikkeavat perusteettomasti toisistaan. Työttömyysturvan saaminen on itsensä työllistävillä vaikeampaa ja kalliimpaa kuin palkansaajilla.

Yrittäjille tarkoitettujen työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat kalliita, ja edellytykset ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseen ovat tiukat. Tästä syystä monet yrittäjiksi tulkitut itsensä työllistävät ovat jättäytyneet yrittäjäkassojen ulkopuolelle. Myöskään ammattialan palkansaajakassoilla ei ole mahdollista vakuuttaa näitä ei-työsuhteisia.

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjien oikeus peruspäivärahaan ja ansioon suhteutettuun päivärahaan edellyttää 24 kuukauden työssäolo- ja vakuutusehdon täyttymistä. Yrittäjän pitää myös yleensä myydä yritystoiminnan välineet ja olla neljä kuukautta yrittämättä, ennen kuin päivärahaoikeus alkaa, ellei yritystoiminta pääty kokonaan.

Työttömyysturvassa tulisi lisäksi ottaa nykyistä paremmin huomioon työmarkkina-aseman joustava vaihtaminen. Muodollisesti yrittäjästä palkansaajaksi siirtyminen voi tapahtua työviikon aikana peräkkäisinä päivinä tai jopa samana päivänä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.17 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen, millä edellytyksillä eri ammattialojen palkansaajakassat voivat vakuuttaa itsensä työllistäviä ammattiryhmiä, ja toisaalta selvittääkseen yrittäjien työttömyyskassojen asemaa itsensä työllistävien vakuuttajina. Samoin tulee arvioida yrittäjäkassojen jäsenyysehtoja ja maksuja suhteessa palkansaajakassoihin ja kehittää aloitteleville itsensä työllistäville yrittäjille nykyistä edullisempi tapa vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle.

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Stakes julkaisi tänä vuonna laajan tutkimuksensa suomalaisten hyvinvoinnista. Köyhiä lasketaan olevan nyt Suomessa jo 600 000. Tulonjakoaineistoihin perustuva tutkimus kertoo köyhyyden voimakkaasta kasvusta: viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellinen tuloköyhyys on kasvanut vähän yli 7 prosentista 12 prosenttiin väestöstä.

Erityisesti lapsiperheiden köyhyys on viime vuosina lisääntynyt; pikkulapsiperheet, yksinhuoltajataloudet ja monilapsiset perheet ovat jääneet tulokehityksessä eniten jälkeen. Köyhyysrajan alittaneiden lapsiperheiden määrä kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2003 yli kaksinkertaiseksi 28 000:sta yli 63 000:een. Näissä perheissä asuvien lasten määrä on liki kolminkertaistunut 131 000 lapseen. Vuonna 2003 alimpaan tulokymmenykseen lukeutui reilut 9 prosenttia lapsiperheväestöstä. Työttömyysturvan lapsikorotuksen 4 prosentin tasokorotuksella helpotettaisiin juuri näiden köyhimpien, työttömyydestä kärsivien lapsiperheiden elämää.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1171/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.17.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 5 000 000 euroa työttömyysturvan lapsikorotuksen nostamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

a) Tämän kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin sisältyvän ehdotuksen tarkoituksena on poistaa se ilmeinen kohtuuttomuus, että pienin äitiys- ja vanhempainpäiväraha on edelleen hallituksen esityksenkin jälkeen pienempi kuin matalin työttömyyskorvaus. Eduskuntaryhmä esittää, että äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärä nostetaan pienimmän työttömyysturvan tasolle kaikkien etuuden saajien osalta.

Hallituksen esityksen mukaan vain työssäkäyvien ja yrittäjien äitiys- ja vanhempainrahaa korotetaan. Kuitenkin viidesosa vanhemmista ei voi saada ansiosidonnaista etuutta. Näitä vanhempia ovat mm. opiskelijat, pätkätyöläiset ja työttömät. Heillekin olisi tarjottava taloudellisesti edes kohtuullinen mahdollisuus perheen perustamiseen. Tämän viidesosan jättäminen korotusten ulkopuolelle on vanhempia eriarvoistavaa.

Nykyisen äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärä on 15,20 euroa päivässä, ja sitä maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Ilman lapsikorotuksia maksettu täysi työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän peruspäiväraha on 23,50 euroa päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jotta äitiyspäiväraha olisi kuukausitasolla vastaavan suuruinen, sen tulisi olla 19,58 euroa.

Perustoimeentuloksi on laskettu riittävän työttömyyspäiväraha, joten ei voi ajatella, että vähemmällä korvauksella tulisi toimeen. Äideistä noin neljäsosalla on alle työttömän peruspäivärahan suuruinen vanhempainpäiväraha. Vanhempainpäivärahan pienuutta perustellaan lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja, joten 15,20 euron suuruinen vähimmäisvanhempain- ja äitiyspäiväraha ei ole kohtuullinen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1067/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan lisäyksenä 44 000 000 euroa vähimmäisvanhempainpäivärahan budjettiperusteiseen korottamiseen.

b) Henkilökohtaisten avustajien saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille, myös kehitysvammaisille, on ollut yksi vammaisjärjestöjen keskeisiä tavoitteita. Henkilökohtainen avustaja voi olla täysin välttämätön esimerkiksi pukeutumisessa, peseytymisessä, kotiaskareissa, opiskelussa, harrastuksissa ja ansiotyössä. Jos näissä asioissa ei ole apua saatavilla, vammaisen henkilön elämänpiiri kapenee, hän saattaa syrjäytyä ja pahimmillaan laitostua.

Kaikki kunnat eivät vielä ole järjestäneet avustajapalvelua. Avustajajärjestelmää on ehdotettu kehitettäväksi kustannusten tasoitusjärjestelmän avulla, jossa Kansaneläkelaitosta käytettäisiin tukikanavana. Samalla voitaisiin taata yhtenäinen käytäntö koko maassa. Alueellinen yhdenvertaisuus tai avustajapalveluiden kehittäminen eivät saa juuttua valtion ja kuntien väliseksi kiistakapulaksi.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä on otettava huomioon erityisopetuksessa olevat vammaiset lapset. Heille on järjestetty aamu- ja iltapäivähoito koko perusopetuksen ajaksi. Tavoiteltavaa olisi, että sama henkilö toimisi kouluavustajana ja henkilökohtaisena avustajana vapaa-aikana. Myös vammaisten tukihenkilöiden palkkaamista olisi kehitettävä. Henkilökohtaisen avustajan saamisen tulisi olla subjektiivinen oikeus. Avustajajärjestelmä on myös ainoa itsenäinen tukimuoto, jolla tosiasiallisesti voidaan turvata vaikeavammaisen henkilön lailliset ja itsemääräämisoikeudet.

Vaikeavammaisen toimiessa itse työnantajana avustajan työ ei myöskään aiheuta investointi- ja hallinnointikustannuksia. Avustajapalvelu myös osaltaan vapauttaa varoja muista palveluista, joita ei välttämättä avustajan ansiosta enää tarvita.

Kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon se, että jo tällä hetkellä osalla vaikeavammaisista on henkilökohtainen avustaja. Osa Suomen kunnista on järjestänyt tämän palvelun esimerkillisellä tavalla.

Uudistuksen käynnistämiseksi olisi ensi vuodelle varattava vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin 15 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1066/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 40 000 000 euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin.

c) Suomalaisen potilaan maksama osuus lääkemenoista on yksi Euroopan korkeimmista. Suomessa sairauskulujen, etenkin lääkkeiden omavastuut ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin korkeita ja niitä on viime vuosina korotettu. Hallituksen toimeenpanema lääkekorvausjärjestelmän uudistus oli potilaiden kannalta keskimäärin kustannusneutraali. Lääkekohtaisen omavastuun kohdistaminen vuotuisen maksukaton ylittäviin lääkeostoihin kohdensi kustannuksia kuitenkin niille potilaille, joiden lääkemenot ovat suuria ja joiden elintasoon sairastaminen vaikuttaa merkittävästi. Pitkäaikaissairaalla omavastuun vuotuinen maksukatto saattaa täyttyä jo alkuvuodesta, ja jos käytettäviä lääkkeitä on useita, lisälasku saattaa nousta yli sataan euroon vuodessa. Uudistuksesta hyötyivät satunnaisesti lääkkeitä tarvitsevat.

Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja, ja terveyspalveluiden saaminen ei saa olla riip-puvaista ihmisen varallisuudesta. Sairauden aiheuttamat kustannukset tulee jakaa yhteisvastuullisesti koko väestön kesken. Vuoden 2007 talousarvioon tulee lisätä 3 miljoonaa euroa, jotta reseptikohtainen omavastuu voidaan poistaa vuosittaisen maksukaton ylittävältä osalta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1172/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 3 000 000 euroa reseptikohtaisen omavastuun poistamiseen maksukaton ylittävältä osalta.

19. Eläkevakuutus

Eläkelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten johdosta eläkeläisten tulokehitys on kehittynyt selvästi huonommin kuin ansiotuloa saavien tulokehitys. Kaikki puolueet ovat tähän epäkohtaan kiinnittäneet huomiota, mutta korjausta ei epäkohtaan ole saatu.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.19 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen kansaneläkkeiden riittävästä tasokorotuksesta ja valmistelee esityksen sellaisesta uudesta eläkeindeksijärjestelmästä, joka nykyisiä paremmin seuraa ansiotasokehitystä.

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Tuoreiden tietojen mukaan Suomessa on huomattava määrä pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä, jotka EU:n laskentatavan mukaan ovat jatkuvasti köyhyysrajan alapuolella. Tilanne on valtava häpeä maallemme. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus antoi näille eläkeläisille vain 5 euroa/kk ja senkin vasta syksystä 2006 alkaen. Kun kansaneläkeindeksi lisäksi on erittäin epäedullinen, jäävät nämä eläkeläiset joka kuukausi jälkeen yleisestä tulokehityksestä.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan peruskansaneläkkeisiin 20 euroa/kk korotusta vuoden 2007 alusta alkaen. Tämä on sellainen määrä, joka tuntuvasti parantaa pienimmän eläkkeen varassa elävien asemaa. Vaihtoehtobudjetissa on osoitettu varat kansaneläkkeiden korotukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 351/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.19.60 otetaan lisäyksenä 157 000 000 euroa peruskansaneläkkeiden budjettiperusteiseen korottamiseen.

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Samana päivänä kun hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä ryhdyttiin käsittelemään eduskunnassa, luovuttivat veteraanijärjestöjen edustajat eduskuntaryhmille vetoomuksen lisämäärärahan myöntämiseksi veteraanien kuntoutukseen. Jokainen eduskuntaryhmä lupasi suhtautua vetoomukseen vakavasti, ja tieto tästä meni samana päivänä valtiovarainministerille.

Ensi vuoden talousarvioon on veteraanien kuntoutukseen varattu Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 38 288 000 euroa momentille 32.92.59 ja valtion tukena 8 000 euroa momentille 33.23.59. Määräraha on selvästi pienempi kuin tälle vuodelle varattu määräraha.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 304/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.22.59 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen.

28. Muu toimeentuloturva

60. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha)

Suomeen jäi laman jälkeisenä runsaan kymmenen vuoden aikana vaikeasti työllistettävien ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri joukko. Työttömyyden kovan ytimen, jopa 65 000—70 000 iäkkään pitkäaikaistyöttömän, on lähes mahdotonta työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuitenkin nämä henkilöt ovat työttömien työnhakijoiden joukossa, jolloin he ovat velvoitettuja aktiivisesti etsimään työtä ilman todellista työkykyä tai työpaikan mahdollisuutta.

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta tuli voimaan 1. päivänä toukokuuta 2005. Lain perusteella vuonna 1941—1947 syntyneelle erityisen pitkään työttömänä olleelle henkilölle on turvattu kertaratkaisuna pysyvä toimeentulo eläketukena ennen vanhuuseläkettä. Lain mukaisen tuen myöntämisedellytysten tulkinnasta on kuitenkin aiheutunut ongelmatilanteita, jotka jättävät edelleen osan yli 10 vuotta työttömänä olleista yli 58-vuotiaista työttömistä eläketuen ulottumattomiin.

Lakia on tältä osin selkeytettävä ja tuen myöntämisedellytyksiä inhimillistettävä. Tämä toisi pitkäaikaistyöttömien eläketuen piiriin arviolta noin 1 000 henkilöä, jotka ovat olleet yli 10 vuotta työttöminä ja ovat yli 58-vuotiaita. Tämä olisi inhimillistä kohtelua henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1068/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.28.60 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa pitkäaikaistyöttömien eläketuen budjettiperusteiseen lisäämiseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Vanhustenhoidon laajuuteen ja laatuun on tänä vuonna kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Kansalaisadresseja on luovutettu niin peruspalvelu- kuin valtiovarainministerille. Viimeksi tämä tapahtui vain muutama viikko sitten, kun yli 400 000 kansalaisen vetoomus paremman vanhustenhoidon puolesta luovutettiin valtiovarainministerille. Asia on vakava, eikä sen korjaamista pidä lykätä.

Edellä olevan perusteella esitän,

että luvun 33.32 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vanhusten hoidon laadun ja riittävät palvelut turvaavan lain ja osoittaa sen toteuttamiseen riittävän rahoituksen.

30. (33.32.30 ja 35) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

a) Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden lisääntyvään kysyntään tulee vastata kehittämällä voimakkaasti omaishoitoa. Omaishoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan. Kotona tapahtuva hoitotyö on usein inhimillisempää kuin laitoshoito, ja usein se on myös ikääntyneiden oma tahto.

Vuoden 2007 talousarvioehdotukseen sisältyy ehdotus omaishoitajien vapaapäivien lisäämisestä kahdesta päivästä kolmeen päivään kuukaudessa. Lisäys ei ole riittävä, sillä omaishoitajilla kuuluisi olla edes yksi vapaapäivä viikossa, kun nyt yhdeltä viikolta kuukauden aikana jää vapaapäivä saamatta.

Voimaantulevat edut koskevat kuitenkin vain omaishoidon tuen saaneita henkilöitä. Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa, ja heistä vain hiukan yli 26 000 saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.

Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat usein loppuvat jo puolessa välissä vuotta eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Näin omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee määrätietoisesti kasvattaa ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Lisäksi vapaapäiviä tulisi olla vähintään yksi päivä jokaista viikkoa kohti. Näin voidaan paremmin turvata omaishoitajien fyysinen ja henkinen jaksaminen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1075/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa omaishoidon tuen ulottamiseen kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille ja tukipalvelujen laajentamiseen budjettiperusteisesti siten, että vapaapäiviä on kolmen sijasta neljä jokaista tukikuukautta kohti.

b) Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on jatkanut edellisten hallitusten aloittamia kuntien kaikkien valtionosuuksien vuotuisten indeksitarkistusten leikkauksia. Kunnat ovat menettäneet miljardeja euroja tästä syystä viime vuosien aikana. Tämä on ollut merkittävä syy kuntatalouden syvään ahdinkoon.

Hallitus jatkaa 25 prosentin indeksileikkausta edelleen. Kuntatalous pysyy myös ensi vuonna alijäämäisenä ja kunnat velkaantuvat. Tästä kärsivät peruspalvelujen tarvitsijat. Palveluja joudutaan leikkaamaan.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää täydet 40 000 000 euron indeksitarkistukset kuntien yleisiin, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuuksiin. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden osalta tarvitaan 27 miljoonan euron lisämääräraha.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 353/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 27 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien täysien indeksitarkistusten maksamiseen.

c) Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Samalla hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin tehdyn arvion mukaan vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaatii 4 000 työntekijän palkkaamista.

Suomen vanhustenhuollossa sinnitellään puolella Ruotsin henkilökunnasta. Vanhusten laitos-hoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mistä jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan tutkijoiden arvion mukaan lääkkeillä. Masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa 98 prosentille vanhuksista, kolme kertaa muita Pohjoismaita enemmän.

Henkilöstön alimiehitys heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna nousuun, erityisen jyrkästi lähihoitajien kohdalla. Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1173/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 123 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 4 000 hoitajan palkkaamiseksi vanhustenhoitoon.

d) Lasten köyhyyden lisääntyminen on hälyttävää. Lapsiperheiden asema tulonjaossa on heikentynyt, mutta kehitys on ollut hyvin erilaista lapsiperheiden välillä. Heikointa tulokehitys on ollut yksinhuoltajilla sekä monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on alle kolmivuotias lapsi. Köyhyysrajan alittaneiden lapsiperheiden määrä kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2003 yli kaksinkertaiseksi 28 000 perheestä 63 000 perheeseen. 120 000 lasta elää kotitalouksissa, joiden tulot jäävät alle EU:n köyhyysrajan 750 euroa kuukaudessa.

Lapsiperheiden saamat perhepoliittiset tulonsiirrot kotitaloutta kohden ovat reaalisesti laskeneet noin 10 prosenttia vuodesta 1990. Lapsilisään, vanhempainpäivärahan minimiin ja eräisiin muihin tukiin tehdyt pienet korotukset eivät ole olleet riittäviä paikkaamaan köyhien ja köyhtymisvaarassa olevien lapsiperheiden taloutta. Perheiden ja työmarkkinoiden samanaikainen epävakaistuminen on lisännyt hyvinvointivaltion antaman turvan ja toimeentulon merkitystä ja tarvetta.

Toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n mukaan toimeentulotuen suuruuteen vaikuttavia tuloja ovat kyseisen henkilön ja perheenjäsenten kaikki käytettävissä olevat tulot. Niin sanottuja etuoikeutettuja tuloja ei oteta huomioon tukea laskettaessa. Lapsilisä ei kuulu näiden joukkoon, vaan se otetaan tukilaskelmassa huomioon vähentävänä tulona. Ehdotan, että vähävaraisimpien lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi lapsilisä muutetaan etuoikeutetuksi tuloksi. Ehdotuksen kustannukset ovat vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 91/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 80 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi.

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Huumausaineiden ja alkoholin käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Päihdekuntoutuksen saatavuus on viime vuosina voimakkaasti laskenut, vaikka päihdeongelmaisten määrä on lisääntynyt. Laitoskuntoutuspaikat ovat vähentyneet ja hoitojaksot lyhentyneet. Kun päihteiden käyttö lisääntyy, vaatii myös hoidon järjestäminen käytöstä vapautumaan pyrkiville entistä enemmän toimenpiteitä ja resursseja.

Resursseja tulee kohdentaa tasokkaaseen huumevieroitus- ja kuntoutushoitoon, jossa pyritään irrottautumaan huumeista ja alkoholista kokonaan. Erityisen kannattavaa ja kiireellistä on kohdentaa vieroitusta raskaana oleville naisille. Huumeiden- ja alkoholinkäytön lisääntyminen on kaikkein voimakkainta tyttöjen ja nuorten naisten kohdalla, minkä seurauksena myös päihderaskaudet ovat lisääntyneet.

Vuosi 2004 oli erityisen ongelmallinen alkoholin verotuksen alentumisen ja siten alkoholin käytön lisääntymisen aiheuttamien lisähaittojen vuoksi. Viime vuodet eivät ole tuoneet helpotusta ongelmaan, vaan kulutus ja haitat ovat voimistuneet edelleen. Alkoholi tappaa vuodessa jo nykyisellään 3 000 suomalaista, ja 700 lasta syntyy vuosittain alkoholin pysyvästi vaurioittamina. Onkin tärkeää, että päihteiden vastaista työtä tehostetaan kaikin mahdollisin tavoin.

Kolmannen sektorin toimijat ovat erittäin merkittävässä roolissa päihdetyössä. Useat eri yhteisöt, jotka toimivat päihdeongelmaisten parissa, ovat saavuttaneet hyviä tuloksia. Päihdeongelmaisten hoito on myös pääsääntöisesti edullisempaa kolmannen sektorin toimijoilla. Kuntien talouden tilan koko ajan huonontuessa ja päihdeongelmaisten määrän kasvaessa on tärkeää, että heille löytyy kohtuuhintaisia hoitopaikkoja.

Edellä olevan perusteella sekä talousarvioaloitteeseen TAA 97/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.92.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa päihteiden käyttäjien hoidosta aiheutuvien kustannusten alentamiseen tukemalla päihdetyötä tekeviä yhteisöjä.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pitkäaikaistyöttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttaja. Suuri huolenaihe on kasautuva työttömyys, jossa pitkäaikaistyöttömyydestä sen kaikkine seurannaisvaikutuksineen on tullut joidenkin ryhmien kohtalo ja jopa oma alakulttuurinsa. Kuitenkaan viranomaistaholla ei perheiden työttömyyttä tarkastella kokonaisvaltaisesti ja hallinnolliset esteet koetaan suurina. Poikkihallinnollisen tarkastelun puute on synnyttänyt tilanteen, jossa itse asiassa mikään taho ei edes seuraa työttömyyden kasautumista perheisiin. Työttömien perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen ja ongelmanratkaisu on akuutti tarve, johon niin valtakunnan tasolla kuin paikallistasollakin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Hyvinvointiyhteiskunnastamme ei pitäisi löytyä yhtäkään perhettä, jossa molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa työttöminä. Työttömän perheen kannalta tämä ei ole kohtuuton vaatimus, eikä sen täyttäminen edellytä yhteiskunnalta kohtuutonta panosta.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että pääluokan 34 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla mm. aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpitein jokaisessa perheessä ainakin toiselle huoltajalle taataan työpaikka.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Starttirahan toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvitysten perusteella starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi.

Viime vuonna aloitettiin kokeilu, jossa starttirahaa voivat saada työttömien lisäksi myös opiskelusta tai ansiotyöstä yrittäjiksi siirtyvät. Nyt vajaa puolet hakemuksista on tullut kokeilun piiriin kuuluvilta. Ilman kokeilua moni yritys olisi varmasti jäänyt kokonaan perustamatta. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa.

Starttirahan riittävyydessä on ollut alueellisia eroja. On huolehdittava siitä, että starttirahaa varten tarkoitettua määrärahaa varataan budjettiin niin paljon, ettei se ole esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Starttirahan myöntäminen tulee tapahtua myös yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelma ei ole tältä osin sitova, vaan työllisyysmäärärahoja voidaan tarvittaessa käyttää starttirahoihin enemmänkin. Kohdentamalla momentille lisärahoitusta varmistetaan riittävän määrän ohjautuminen starttirahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 98/2006 vp viitaten ehdotan,

että momentille 34.06.51 otetaan lisäyksenä 7 500 000 euroa ja lisätään momentin perusteluihin maininta, että kokonaismäärärahasta osoitetaan starttirahaan 29 500 000 euroa.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Kansantuotteen kasvusta on työllisyyden vahvistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi kohdennettava oma osuutensa kaikille kansalaisryhmille.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta hyötyisivät kaikki kansalaiset euromääräisesti kutakuinkin yhtä paljon. Kuitenkin suhteellisesti eniten hyötyisivät ne kansalaisryhmät, joiden ruokamenot ovat suhteessa kokonaismenoihin kaikkein suurimmat. Kristillisdemokraatit alentaisivat kaikille kansalaisille keskeistä elintarvikkeiden arvonlisäveroa viidellä prosenttiyksiköllä (LA 39/2003 vp ).

Hallituksen esitys vuoden 2007 tuloveroasteikkolaiksi vähentää valtion verotulon tuottoa vuodelta 2007 noin 600 miljoonaa euroa. Tuloveroasteikon lievennyksen inflaatiotarkistus on tästä noin 150 miljoonaa euroa. Kristillisdemokraatit ovat verokeskusteluissa esittäneet, että olisi ollut sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa kohdistaa veronalennukset elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen lisäksi olisi tullut tehdä asteikkoihin 1,6 prosentin inflaatiotarkistus ja tämän lisäksi yhden prosenttiyksikön alennus alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttiin.

Kristillisdemokraatit ovat esittäneet satunnaisten luovutusvoittojen verotusta lisättäväksi 50 prosenttiin, silloin kun luovutusvoitto perustuu alle kuuden kuukauden omistamiseen (LA 93/2006 vp ). Mielestämme verojärjestelmän pitäisi suosia pitkäjänteistä säästämistä, mitä tarkoitusta esittämämme muutos myös palvelisi. Esimerkiksi USA:ssa lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittoa verotetaan huomattavasti ankarammin kuin yli vuoden omistuksessa olleen omaisuuden myyntiä.

Olemme myös esittäneet palaamista maltilliseen pörssikaupan leimaveroon (LA 103/2003 vp ). Muutos lisäisi valtion verotuloja merkittävästi myös talouden taantuman olosuhteissa. Talouden nousukauden aikana veromuutos hillitsisi arvopaperikaupan ylikuumenemista. Pörssin kansainvälisen kilpailutilanteen kannalta pörssikaupan 0,1 prosentin vero ei olisi kohtuuton.

Olemme esittäneet (LA 120/2004 vp ), että lesken ja alaikäisten lasten perintöveroa lievennettäisiin korottamalla perintöverolain puoliso- ja lapsivähennystä.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin sisältyy myös uusi kehitysapulahjoituksista myönnettävä verovähennys (LA 83/2006 vp ).

Alkoholiveron alentaminen vuoden 2004 maaliskuun alusta on lisännyt kulutusta ja sen johdosta myös kasvusta johtuvia ongelmia. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet (LA 106/2006 vp ) alkoholiveron korottamista, jonka seurauksena verotulot kasvaisivat noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kristillisdemokraatit esittävät (LA 85/2006 vp ) tupakkaveron korottamista viidellä prosentilla. Korotuksen verotuotto arvioidaan 26 000 000 euron suuruiseksi.

Lähes kaikissa Euroopan maissa myönnetään lapsiperheille erilaisia vähennyksiä verotuksessa. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Kristillisdemokraattien esittämä (LA 82/2006 vp ) lapsen huoltajan ansiotulovähennys suosisi pienituloisia lapsiperheiden tulonsaajia. Puolisoista vain jompikumpi voisi saada vähennyksen verotuksessaan. Myös yksinhuoltaja saisi saman edun. Vähennyksen kustannusvaikutukset vuoden 2007 tasolla ovat noin 160 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että osaston 11 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää tammikuuhun 2007 mennessä mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan vahvistamiseksi palauttamalla ns. pörssiveron ja lisäämällä lyhytaikaiseen omistamiseen perustuvaa myyntivoiton verotusta.

2. Eduskunta edellyttää, että tulevissa veroratkaisuissa varmistetaan se, että myös pienituloiset eläkeläiset, lapsiperheet, opiskelijat ja työttömät pääsevät kasvusta osallisiksi alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa 12 prosenttiyksikköön.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee välittömästi korotusesityksen alkoholiveroon painottuen väkevien alkoholijuomien veroon.

4. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää tammikuun 2007 loppuun mennessä mahdollisuudet korottaa tupakkavero viidellä prosentilla.

5. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle lakiesityksen lapsen huoltajan ansiotuloverovähennyksestä, jolla tuetaan etenkin pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa.

6. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen uudesta eläkevähennyksestä, joka saattaa eläke- ja ansiotulon verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan.

7. Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti tuo eduskunnalle esityksen perintö- ja verolain muuttamisesta niin, että perintöveroa lievennetään varsinkin vähävaraisen kuolinpesän eloonjääneen puolison ja alaikäisen lapsen osalta.

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006

Bjarne Kallis /kd

VASTALAUSE 2

Yleisperustelut

Kokoomus panostaisi vuonna 2007 työllisyyteen, työelämän ongelmakohtiin, seniorikansalaisiin ja väylien kuntoon

Kokoomuksen työllisyyspaketissa tarjottiin vaihtoehtoja tempputyöllistämiselle

Jo pitkään jatkuneesta erittäin myönteisestä talouskasvusta huolimatta on 14—15 prosenttia työikäisistä suomalaisista edelleen työttömänä, tukityöllistettynä tai työllisyyskoulutuksessa. Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2007 sisältää ns. työllisyyspaketin. Tämä hallituksen pakettiratkaisu kuitenkin luottaa aivan liiaksi perinteisiin työllistämistemppuihin, joiden kautta ei kyetä merkittävästi luomaan uusia todellisia työpaikkoja.

Työministeriön itsensä teettämät tutkimukset osoittavat, että merkittävä osa työllisyysmäärärahoista käytetään toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus työllistymisen kannalta on vähäinen tai jopa olematon. Työvoimapoliittisten vaikutusarvioiden (TM työpoliittinen tutkimus 315/2006) mukaan "valmentavan työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutusura oli hyvin loiva ja pysytteli koko seuranta-ajan lähellä nollaa". Vastaavasti "julkiselle sektorille tapahtuva tukityöllistäminen osoittautui varsin tehottomaksi". Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuskertomuksissaan kritisoinut nykymuotoista työllisyyspolitiikkaa. Viime vuoden tarkastuskertomuksessa todettiin mm., että "ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikutukset ovat keskimäärin olleet positiivisia, mutta melko vaatimattomia" ja "lyhyistä yhden tai kahden kuukauden koulutuksista ei ole ollut hyötyä työnsaannissa". Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan korkeakoulutetuille kyseisestä koulutuksesta näyttäisi olleen jopa haittaa työnsaannissa. Samoin on todettu työvoimakoulutuksen kautta tapahtuvan työllistämisen olevan kallista, sillä yhden uuden työpaikan valtiolle aiheuttama kustannus on jopa yli kaksinkertainen palkansaajien keskimääräiseen vuosipalkkaan nähden.

Näistä tutkimustuloksista huolimatta hallitus on jatkuvasti lisännyt panostuksiaan tehottomiin työllistämistoimiin. Työministeriöltä jäi viime vuonna käyttämättä varsinaisia työllisyysmäärärahoja yli 35 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta kuluvan vuoden talousarviossa työllisyysmäärärahoja lisättiin 15 miljoonalla eurolla. Ennakkotietojen mukaan tänäkin vuonna huomattava osa työllisyysmäärärahoista jäänee käyttämättä. Esimerkiksi Uudenmaan TE-keskukselta jää tänä vuonna käyttämättä 8 miljoonaa euroa. Näistä tosiasioista huolimatta hallitus esittää jälleen kerran työllisyysmäärärahoja lisättäväksi. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään hyväksynyt tämän esityksen.

Osa työllistämistoimista on kuitenkin kiistatta osoittautunut tehokkaiksi. Näihin toimenpiteisiin kokoomus olisi valmis satsaamaan tuntuvasti enemmän kuin hallitus tai valiokunnan enemmistö. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus on osoittautunut yksilötason työllisyysvaikutuksiltaan hyvin myönteiseksi. Samoin myös kotitalousvähennyksen kehittämisen vaikutukset ovat kiistatta erittäin myönteisiä. Maaliskuussa 2006 ilmestyneen tutkimuksen (TM Työpoliittinen tutkimus 310/2006) mukaan kotipalveluita ostettiin vuonna 2004 yhteensä 457 miljoonalla eurolla. Tästä remonttien osuus oli yli 90 prosentia. Kotitalousvähennyksen laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2004 oli noin 10 000 henkilötyövuotta eli noin 12 100 työpaikkaa. Nettomääräisesti suoraan kotitalousvähennyksen voidaan laskea luoneen yli 3 500 henkilötyövuotta eli noin 4 600 työpaikkaa. Näitä palveluita ei siis olisi kotitalouksiin hankittu ollenkaan ilman kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennyksellä aikaansaadut työpaikat ovat tutkimuksen mukaan markkinaehtoisia eli todellisia uusia työpaikkoja, joten niillä ei ole syrjäyttämisvaikutuksia muiden työpaikkojen suhteen. Tutkimuksen mukaan nämä työpaikat myös maksavat kansantaloudellisesti tarkasteltuna itsensä takaisin. Kotitalousvähennyksellä on myös muita tunnettuja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia, mm. pimeästi tehdyn työn väheneminen, yhteiskunnallisen työnjaon tehostuminen, naisten työmarkkina-aseman paraneminen, taloutta aktivoivan kulutuksen lisääntyminen sekä kotitalouksien oman työnteon ja vapaa-ajan lisääntyminen. Kotitalousvähennyksen merkittävänä ja pysyvänä kokonaisvaikutuksena ja lisäarvona voidaan tutkimuksen mukaan pitää myös sitä, että se on aktivoinut kotipalveluihin uudenlaista kysyntää satojen miljoonien eurojen verran sekä ainakin siivouspalvelujen osalta käynnistänyt kokonaan uudet palvelumarkkinat.

Kokoomus hyväksyi oman vaihtoehtoisen työllisyyspakettinsa loppukesästä. Tämä työllisyyspaketti kohdistettiin nimenomaan vuodelle 2007, ja sen tarkoituksena oli luoda edellytykset sille, että 100 000 uuden työpaikan tavoite voitaisiin kuluvalla vaalikaudella saavuttaa. Työllisyyspaketissamme lähdimme siitä, että työllisyysmäärärahat on kohdennettava toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus on parempi kuin tehottomiksi todettujen toimenpiteiden. Esitimme, että valtion ensi vuoden budjetista kohdennetaan työllisyyden parantamiseen 122,2 miljoonaa euroa paremmalla tavalla kuin hallituksen esityksessä. Tämä paketti sisälsi siten kohdennuksia mm. kotitalousvähennyksen laajentamiseen, oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen, toisella paikkakunnalla (kuin oma perhe) työn vuoksi asuvalle myönnettävään uuteen verovähennykseen ja valmistumista tukevaan opintotukimalliin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä teki näistä aiheista yhteiset talousarvio- ja lakialoitteet. Muutoksia koskevat lakialoitteet on kuitenkin budjetin eduskuntakäsittelyn aikana hallituspuolueiden toimesta hylätty, emmekä siten voi enää tässä vastalauseessa esittää kaikkien työllisyyspakettiimme sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamista. Tästä tilanteesta johtuen eduskunnan pitäisi kuitenkin velvoittaa hallitus tuomaan vielä kuluvan vaalikauden aikana eduskunnan käsittelyyn ne toimenpiteet, joilla tehottomiksi todetuista työllistämistoimista budjettimäärärahoja siirrettäisiin sellaisiin työllisyystoimenpiteisiin, joilla on mahdollista luoda todellisia uusia työpaikkoja.

Kokoomus vaatii toimenpiteitä työelämän epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa luvataan, että "hallitus edistää samapalkkaisuutta ja työelämän tasa-arvoa pitkäjänteisellä ohjelmalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on poistaa perusteettomat palkkaerot naisten ja miesten välillä." Kokoomus on todennut hallituksen pahasti epäonnistuneen samapalkkaisuuden edistämisessä. Naisten kuukausipalkka on keskimäärin 470 euroa pienempi kuin miesten. Yksityisellä sektorilla ero on jopa 740 euroa. Tuoreen komission selvityksen mukaan miesten ja naisten palkkaerot ovat viime vuosina Suomessa kasvaneet samaan aikaan, kun suunta muissa EU-maissa on täysin päinvastainen. Naiselle on maksettava samasta työstä sama palkka kuin miehelle. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä poistamaan perusteettomia palkkaeroja. Myös samanvertaisesta työstä on maksettava sama palkka. Koulutettujen naisvaltaisten alojen palkat ovat pienemmät kuin vastaavien miesvaltaisten alojen palkat. Esimerkiksi koulutetun hoitohenkilöstön palkat eivät vastaa työn vaativuutta ja koulutusta, vaan alittavat selvästi kehittyneiden teollisuusmaiden keskitason. Terveydenhuollon alalla tämä on johtamassa hoitajapulaan. Vastaavalla tavalla myös esimerkiksi opettajia siirtyy jatkuvasti alalta muihin tehtäviin matalan palkkatason ja kasvavien opetusryhmien takia.

Hallituksen epäonnistunut kuntapolitiikka on yksi syypää naisvaltaisten alojen tilanteeseen. Hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kuntataloutta. Ensi vuoden tulopoliittinen kierros tarjoaa jälleen kerran mahdollisuuden koulutettujen, naisvaltaisten alojen palkkojen nostamiseen. Kunnat luonnollisesti sopivat näistä palkoista, mutta valtio voi silti tukea kuntia tässä asiassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos valtio ilmoittaa etukäteen maksavansa ylimääräistä valtionosuutta, mikäli kuntasektorille syntyy palkkaratkaisu, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset. Kolmikannassa valtiovallan ei pidä olla vain äänetön yhtiömies, vaan aktiivinen tasa-arvon eteenpäin viejä. Tällaisessa menettelytavassa ei ole sinänsä mitään uutta. Näin ovat toimineet nykyinen ja edelliset hallitukset lähettämällä neuvottelupöytään terveiset mahdollisista veromuutoksista, joilla on kannustettu työllisyyttä edistäviin palkkaratkaisuihin.

Toinen selkeä työelämän rakenteisiin liittyvä epäkohta ovat pätkätyöt. Naiset ovat miehiä useammin pätkätyösuhteessa. Työsuhteessa olevista naisista määräaikaisessa työsuhteessa on vajaat 20 prosenttia. Miehistä pätkätöitä tekee vain 12 prosenttia. Erityisen räikeä tämä epäkohta on julkisella sektorilla, jonka työllistämistä naisista joka neljäs on määräaikaisessa työsuhteessa. Yksityisellä sektorilla määräaikaisten työsuhteiden osuus on selvästi pienempi. Valtio ja kunnat eivät millään voi puolustella sitä, että julkisella sektorilla teetetään huomattavasti enemmän pätkätöitä kuin yksityisellä sektorilla. Kuntien valtionosuuden yhdeksi kriteeriksi onkin tulevaisuudessa asetettava pätkätöiden osuus kunnassa teetettävästä työstä: Mitä pienempi osa kunnan työntekijöistä olisi pätkätöissä, sitä suuremman valtionosuuden kunta tällöin saisi. Kuntien ohella tilanne on valtionhallinnossa hyvin huolestuttava. Erityisenä esimerkkinä esiin voidaan nostaa työministeriö, jonka pitäisi edistää työelämän laatua ja tasa-arvoa, mutta joka omalla esimerkillään on viemässä kehitystä väärään suuntaan. Työministeriön työntekijöistä lähes joka kolmas on nimittäin pätkätöissä. Seuraavassa hallitusohjelmassa valtionhallinto onkin yksiselitteisesti velvoitettava määräaikaisten työsuhteiden vähentämiseen.

Kolmantena epätasa-arvoa työmarkkinoille tuovana asiana haluamme nostaa työnantajille aiheutuvan "äitiriskin", jota hallituksen toteuttama perhevapaauudistus ei edelleenkään poista. Vanhemmuuden maksumiehiksi eivät saa joutua joko naisten tai miesten työnantajat tai edes molemmat, vaan vanhemmuuden kustannukset on hoidettava yhteisvastuullisesti. Raskaus ei ole työperäinen sairaus. Vanhemmuuden kustannukset on kustannettava korottamalla valtion osuutta sairausvakuutusmenoista, eikä nostamalla työnantajien sivukuluja. Työllistämisen kynnys on Suomessa jo nyt niin korkea, että sitä ei pidä enää millään tavalla nostaa. Niin kauan kun vanhemmuudesta aiheutuu enemmän kustannuksia naisia palkanneille työnantajille, naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu. Tehokkain keino edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa on korvata vanhemmuuden kustannukset nykyistä paremmin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä teki välikysymyksen naisten tasa-arvon parantamisesta työelämässä nostaakseen aiheen eduskuntakeskusteluun. Välikysymyskeskustelun yhteydessä tuli kuitenkin selväksi, ettei hallitus koe tarpeelliseksi ryhtyä mihinkään erityisiin toimenpiteisiin naisten työmarkkina-aseman korjaamiseksi. Kokoomus on kuitenkin todennut, että hallituksen olisi syytä jo kuluvan vaalikauden aikana aloittaa valmistelu sekä kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttamiseksi naisten työmarkkina-asemaa edistäväksi että vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi nykyistä paremmin.

Eläkeläisten taloudellista asemaa koskevat epäkohdat on poistettava

Eläkeläisten taloudellinen asema on ollut paljon esillä kuluneen vuoden aikana. Silti hallituksen budjettiesityksestä ei löydy todellisia suunnitelmia, saati sitten riittäviä parannuksia, näiden epäkohtien korjaamiseksi. Erityisesti keskusteluun on nostettu eläkkeiden palkkatuloja korkeampi verotus tietyillä tulotasoilla. Eläkeverotus on tulovälillä 13 000—36 000 euroa/vuosi palkkaverotusta korkeampi. Eläkeläiset ovatkin tässä suhteessa joutuneet verotukseen viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muutosten sijaiskärsijöiksi. Tämä on epäkohta, joka tulee korjata. Eläkeläisten verotusta on alennettava siten, että se ei enää millään tulotasolla ole korkeampi kuin palkansaajan verotus. Eläkkeensaajien verotus tulee kohtuullistaa palkansaajien tasolle uuden valtionverotuksen eläketulovähennyksen avulla. Eläkkeensaajien tuloveronkevennyksellä lisätään paitsi sukupolvien välistä tasa-arvoa myös eläkeläisten ostovoimaa. Eläketulovähennys keventäisi eläkkeensaajan tuloveroa enimmillään 2,9 prosenttiyksikköä, ja kevennyksen piiriin kuuluisi yli puoli miljoonaa suomalaista eläkkeensaajaa.

Osalla eläkeläisistä korkeat terveydenhuolto- ja lääkemenot aiheuttavat toimeentulo-ongelmia. Useat seniorikansalaiset ovat terveydellisistä syistä pysyvästi riippuvaisia lääkkeiden käytöstä. Lääkkeiden hintojen noustessa monet eläkeläiset ajautuvat ongelmalliseen tilanteeseen. Esimerkiksi lääkkeiden arvonlisäveron poistaminen olisi yksi keino, joka auttaisi näitä kansalaisia huolehtimaan terveydestään ja ennaltaehkäisemään terveydenhuoltosektorille myöhemmin aiheutuvia raskaampia kustannuksia — ja sitä onkin syytä harkita. Myös eläkeindeksien rakenne on ongelmallinen eläkkeensaajien ostovoiman ja toimeentulon kehityksen kannalta. Niin työeläke- kuin myös kansaneläkeindeksiä on parannettava siten, että ne nykyistä paremmin ottavat huomioon sen, että ikäihmiset käyttävät rahaa eri tavoin kuin työikäiset. Tämän vuoksi eläkeindeksiin vaikuttavan elinkustannusindeksin rakenteen sisällön on nykyistä paremmin seurattava esimerkiksi lääkkeiden hinnan nousua.

Lääkkeiden ohella myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon menot rasittavat suuresti seniorikansalaisten taloutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikka onkin arvioitava uudelleen eläkeläisten osalta. Maksupolitiikan on tuettava valittuja sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita, kuten mahdollisimman pitkää kotona asumista.

Väyläverkon kunnolla ja toimivuudella on merkitystä koko kansantaloudelle

Väyläverkolla on Suomessa suuri merkitys teollisuuden kilpailukyvyn ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Liikenneväylien kunto ja tarvittava kantokyky suurille liikennemäärille vaikuttavat monella tavalla kuljetuskustannuksiin, talouselämän kilpailukykyyn ja kuluttajahintoihin. Valtiovallalla on vastuu laadukkaiden, turvallisten ja edullisten yhteyksien tarjoamisesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen lyhytjänteisessä väyläpolitiikassa on parantamisen varaa. Uusia hankkeita on kyllä käynnistetty, mutta liikenneverkon kehittämisestä on päätetty pienissä osissa. Joukosta puuttuu edelleen kansallisesti tärkeitä investointikohteita, joilla on merkitystä niin elinkeinoelämän logistiikalle kuin tavalliselle tiellä liikkujalle.

Erityisen paljon investointitarpeita liittyy Suomesta Venäjälle suuntautuvaan liikenteeseen. Näiden tie- ja rataväylien toimivuudella on merkitystä ei vain Suomen, vaan koko Euroopan unionin ja Venäjän väliselle kaupankäynnille. Itärajan rekkajonot kertovat myös Suomen liikenne- ja väyläpolitiikan epäonnistumisesta, vaikka ongelmien pääsyyt ovatkin Venäjän puolella rajaa. E18-tiehanke ja nopean ratayhteyden kehittäminen Helsingin ja Pietarin välille vaativat nykyistä tarmokkaampia toimia.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Suomessa on siirryttävä nykyistä pitkäjänteisempään väyläpolitiikkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa useampien vaalikausien mittaista investointiohjelmaa, jonka toteuttamiseen myös eduskunta sitoutuu. Väylät ovat investointeja, joiden toteuttamiseen nykyisenkaltainen budjetointimenettely soveltuu varsin huonosti.

Kokoomuksen budjettivastalause on tasapainoinen

Kokoomus on kantanut oman vastuunsa finanssipolitiikan kestävyydestä myös oppositiosta käsin. Sekä vaaliohjelmamme että aikaisempien vuosien talousarvioihin jätetyt vastalauseet on koottu hyvin maltillisesti. Kokoomuksen talouspolitiikan johtava linja, ansiotulojen verotuksen keventäminen kaikilla tulotasoilla työllisyyskehityksen tukemiseksi, on kelvannut myös hallitukselle. Talouspolitiikan onnistuneisuudesta onkin kiittäminen juuri näitä maltillisia veroratkaisuja, jotka ovat noudattaneet kokoomuksen viime eduskuntavaaleissa asettamia tavoitteita.

Hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2007 jäivät kokoomuksen mielestä puuttumaan ne toimet, joiden avulla varmistettaisiin taloudellisen kasvun jatkuminen sekä turvattaisiin hyvinvointipalvelut peruskoulusta terveyskeskuksiin. Hallitus ei olekaan kyennyt tekemään poliittisia painopistevalintoja, mikä on johtanut vähäisen taloudellisen liikkumavaran ripottelemiseen ympäri valtion budjettia. Kuitenkin nykyhallituksella olisi ollut historiallinen mahdollisuus tehdä rohkeitakin uudistuksia taloudellisen suhdanteen huipulla. Kokoomuksen eduskuntaryhmän jättämät yhteiset talousarvio- ja lakialoitteet muodostivat tasapainoisen kokonaisuuden ja vaihtoehdon hallituksen esitykselle. Kokoomuksen aloitteet keskittyivät työllisyyspolitiikan uudistamiseen, tulevan kasvun tukemiseen, opetuksen laadun parantamiseen peruskouluista yliopistoihin sekä ikääntyvän väestön tarpeista huolehtimiseen. Tällaisten valintojen avulla olisi luotu uutta kasvua ja varauduttu ikääntymisen lähitulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin.

Kokoomuksen esitykset eivät kuitenkaan hallitukselle kelvanneet, ja esittämämme lakialoitteet on hallituspuolueiden toimesta äänestetty nurin. Tämän vuoksi olemme vastalauseessamme pyrkineet korostamaan kaikkein kiireellisimpien korjausten tekemisen tarvetta työllisyyteen, osaamiseen ja terveyspalveluihin vielä eduskunnan hyväksyessä ensi vuoden talousarvion. Vastalauseemme menolisäykset ovat suuruudeltaan yhteensä 164 285 000 euroa sekä tulolisäykset ja menojen vähennykset yhteensä 164 285 000 euroa. Näin ollen budjettivastalauseemme hyväksyminen ei aiheuttaisi muutosta valtiontalouden tasapainoon.

Edellä olevan perusteella ehdotamme yleisperusteluissa lausuttavaksi seuraavaa:

Vastalauseen lausumaehdotus

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo vielä kuluvan vaalikauden aikana eduskunnan käsittelyyn ne toimenpiteet, joilla tehottomiksi todetuista työllistämistoimista budjettimäärärahoja siirrettäisiin sellaisiin työllisyystoimenpiteisiin, joilla on mahdollista luoda todellisia uusia työpaikkoja.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy — tukeakseen tasa-arvon toteutumista ja edistääkseen naisten asemaa työmarkkinoilla — toimiin sekä vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi nykyistä paremmin että kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi tavalla, joka edistää erityisesti perusteettomien pätkätöiden vähentämistä ja sukupuolten välisen palkkaepätasa-arvon poistamista.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin eläkeläisten taloudellista asemaa koskevien epäkohtien poistamiseksi mm. keventämällä eläkeläisten verotusta ja terveydenhuolto- ja lääkekustannuksia sekä ryhtymällä toimenpiteisiin eläkeindeksiin vaikuttavan elinkustannusindeksin muuttamiseksi siten, että se vastaa paremmin eläkeläisten kulutustottumuksia ja kohentaa heidän ostovoimaansa.

4. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii päätöksiä koko kansantalouden kannalta tärkeiden väylähankkeiden, kuten E18, rahoituksesta ja toteutusaikataulusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvoston 5.2.2004 tekemässä periaatepäätöksessä kehityspolitiikasta hallitus sitoutui "kehitysmäärärahojen kasvattamiseen hallituskauden aikana yhteensä noin 220 miljoonalla eurolla". Periaatepäätöksessä, jota kutsutaan myös Suomen kehityspoliittiseksi ohjelmaksi, todetaan edelleen, että "noin 0,44 prosentin BKTL-osuus saavutetaan vuonna 2007". Tästä välitavoitteesta jäädään, sillä vuonna 2007 kehitysyhteistyömäärärahat ovat 0,43 prosenttia bruttokansantulosta. Matti Vanhasen hallitus on sitoutunut mm. ohjelmassaan Suomen kehitysmäärärahojen kasvattamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Periaatepäätöksessä edellytetyn välitavoitteen saavuttamatta jättäminen ei ole hyväksyttävää.

Valtioneuvos Harri Holkerin vetämä selvitysryhmä edellytti omassa mallissaan, että vuonna 2007 kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuus olisi 0,55 prosenttia, jotta vuoden 2010 tavoite 0,7 prosentista toteutuisi. Suomen kansainvälinen uskottavuus edellyttää kehitysyhteistyöhön varattujen määrärahojen kasvuvauhdin kiristämistä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että kehitysyhteistyöhön osoitetaan 10 miljoonan euron lisämääräraha, joka kohdennetaan HIV/aidsin leviämisen vastaiseen työhön sekä naisten aseman ja oikeuksien parantamiseen, jolla tuetaan osaltaan myös Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien saavuttamista. HIV/aidsin vastaisilla lisäpanostuksilla voidaan myös parantaa merkittävästi lasten asemaa kehitysmaissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen kehyspäätöksen 11.3.2005 mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä täytetään keskimäärin puolet valtion henkilöstön poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista. Oikeusministeriön hallinnonalalla vähennys olisi 780 henkilöä, joista 230 henkilöä tuomioistuinlaitoksista. Käräjäoikeuksia on jo yhdistetty ja henkilökuntaa vähennetty. Tämä on johtanut käsittelyaikojen pitenemiseen ja tuomioistuinten ruuhkautumiseen, mikä on johtanut oikeusvarmuuden heikkenemiseen. Suomi on saanut useita langettavia ratkaisuja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta sillä perusteella, että oikeudenkäynti on kestänyt kohtuuttoman pitkän ajan. Viimeisen puolentoista vuoden aikana tällaisia ratkaisuja Suomi on saanut ainakin kuusi. Henkilöstöresurssien edelleen vähentäminen tulee merkitsemään tilanteen pahentumista.Vähentyneet resurssit ovat johtaneet muun muassa seuraaviin tilanteisiin. Helsingin hovioikeudessa on noin 980 yli vuotta vanhempaa asiaa. Ilman määräaikaista lisätyövoimaa ruuhkan purkaminen ei onnistu useaan vuoteen. Pääsyyt ovat pääkäsittelyjen kasvava määrä, kolmen hovioikeudenviskaalin vähennys hovioikeudesta vuonna 2006 sekä seulontamenettelyä koskevat korkeimman oikeuden ohjaavat ratkaisut, joiden mukaan pääkäsittelyasioita ei ole mahdollista seuloa. Rovaniemen hovioikeudessa on ratkaisemattomien asioiden määrä kasvanut ja on nyt noin 660 asiaa. Käsittelyajat ovat myös pidentyneet merkittävästi. Helsingin hallinto-oikeuteen saapuvien asioiden määrä taas on kasvanut erityisesti autoveroa koskevien valitusten johdosta. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisukapasiteetti on noin 10 000 asiaa vuodessa. Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella on odotettavissa, että vuositasolla asioita saapuu noin 11 000. Ratkaisematta jää vuodessa noin 1 000 asiaa. Seurauksena on se, että ratkaisemattomien asioiden määrä kasvaa ensi vuonna 7 500 asiasta 8 500 asiaan. Markkinaoikeudessa on ratkaisematta lähes kahden vuoden työmäärää ja vakuutusoikeudessa vuoden työmäärää vastaava määrä asioita.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että lisämäärärahat kohdennetaan Helsingin hovioikeuden, Rovaniemen hovioikeuden, Turun hovioikeuden, Helsingin hallinto-oikeuden, Vaasan hallinto-oikeuden, vakuutusoikeuden sekä markkinaoikeuden jutturuuhkien helpottamiseen ja käsittelyaikojen lyhentämiseen. Määrärahaa tarvitaan lisätyövoiman palkkaamiseen ja tiloihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 900 000 euroa.

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajavalituslautakunnan toimivaltaa on esitetty laajennettavaksi huoneenvuokra- ja asumisoikeusasioihin ( HE 115/2006 vp). Kuluttajavalituslautakunta on pahasti ruuhkautunut ennen lisätehtäviäkin. Keskimääräisiä valitusaikoja ei voida pitää tyydyttävänä asiakkaiden kannalta. Valitusten määrän ennustetaan edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa. Kuluttajavalituslautakunnalle on turvattava riittävät resurssit, jotta tehtävät voidaan hoitaa jatkossakin tyydyttävällä tavalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.21 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitusohjelmassa luvataan, että poliisin palvelukyvystä ja toimintaedellytyksistä huolehditaan niin, että kansalaisten luottamus poliisin kykyyn suoriutua sille kuuluvista tehtävistä säilyy korkealla tasolla. Poliisitoimen toimintamenoihin tarvitaan lisämäärärahaa vuodelle 2007 erityisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman päivittämiseen ja toteuttamiseen, lupahallinnon sähköistämiseen sekä oppilaitosten yhdistämisiin ja toimitilahankejärjestelyihin. Poliisikoulutusta on myös lisätty, ja täten oppilasmäärän kasvamisesta aiheutuvat menot tulee kattaa.

Poliisin määrärahojen kehitys on ollut negatiivinen vuodesta 2002. Rahoitusvajeen on arvioitu olevan noin 19 miljoonaa euroa ja poliisien määrän on arvioitu pienentyvän varsinaisessa kenttätyössä sekä ennaltaehkäisevässä työssä, ellei riittäviä toimintamenoja turvata.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vuosien 2006—2009 kehyspäätöksessä hallitus kohdisti puolustusministeriön hallinnonalan kehykseen vuosille 2006—2007 yhteensä 40 miljoonan euron suuruiset määrärahojen leikkaukset vuoden 2004 puolustuspoliittisen selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Leikkaus merkitsee käytännössä sitä, että noina vuosina ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta.

Nämä leikkaukset yhdessä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa päätettyjen toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähtäävien rationalisointitoimenpiteiden kanssa ovat merkinneet sitä, että vuosina 2006—2007 puolustusvoimien toimintaa sopeutetaan mm. lentotunteja ja alusvuorokausia vähentämällä, pääsotaharjoitusta ja muita suuria valtakunnallisia harjoituksia supistamalla tai peruuttamalla sekä kertausharjoituksia ja kansainvälistä toimintaa supistamalla. Esimerkiksi nykyisellä rahoituksella vuoden 2007 kertausharjoituksissa kyetään kouluttamaan ainoastaan 5 000 reserviläistä, mikä on 17 prosenttia koulutustarpeesta. Kaikkiaan puolustusvoimat joutuu tasapainottamaan toimintaansa vuonna 2007 noin 80 miljoonalla eurolla.

Jo sopeutetun tavoitetason saavuttamista operatiivisten sekä valmius- ja koulutustehtävien osalta uhkaa nyt energian maailmanmarkkinahintojen kallistumista seurannut energian ja polttoaineiden hinnannousu. Nykyisellä määrärahatasolla vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritellyt tavoitteet eivät ole saavutettavissa ja puolustusvoimien suorituskyky tulee laskemaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 27.10.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit ja toisaalta koulutukselle asetetut tavoitteet ovat tällä hetkellä ristiriidassa. Ongelmia on kaikilla koulutusasteilla päiväkodeista korkeakouluihin. Hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus käyttää ikäluokkien pienenemisestä koituva säästö opetuksen kehittämiseen on jäänyt lunastamatta.

Koulujen ylisuuret ryhmäkoot aiheuttavat monia ongelmia, joihin hallitus yrittää puuttua mm. kouluviihtyvyyden parantamiseen liittyvän projektin avulla. Suuressa ryhmässä opettajan on vaikea ottaa huomioon oppilaiden erityisominaisuuksia ja -lahjoja. Ongelmat eivät ratkea muutaman riittämättömän projektin avulla. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat itse ongelman ytimeen, sinne mistä esimerkiksi koulukiusaaminen, -viihtymättömyys ja oppimisvaikeudet saavat alkunsa, toisin sanoen ryhmäkokoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 21 055 000 euroa ja

että 2. kappaleeseen lisätään uusi yhdeksäs kohta seuraavasti: 9) Enintään 21 055 000 euroa kunnallisessa ja yksityisessä perusopetuksessa annettavan opetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen.

20. Ammatillinen koulutus

31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutuksen avulla voidaan vastata työllistymistä koskeviin ongelmiin niin elinkeinoelämän kuin työtekijöidenkin näkökulmasta muita nykyisin käytössä olevia työllistämistoimia tehokkaammin.

Oppisopimuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen ongelmana ovat todellisia kustannuksia reilusti alemmat yksikköhinnat. 3 027 euron valtionosuutta ei ole korotettu sitten vuoden 1999. Tämä on johtanut siihen, että koulutuksen ylläpitäjät ovat joutuneet solmimaan 1½ vuoden koulutukselle asetettua tavoiteaikaa pidempiä sopimuksia, jotta koulutuksesta aiheutuvat kulut on saatu katetuksi. Yleisimmin käytetty sopimusaika on nykyisin noin kaksi vuotta. Tämä on johtanut siihen, että ammatilliselle lisäkoulutukselle varatuista kiintiöistä ei vapaudu opiskelupaikkoja uusille opiskelijoille riittävän nopeasti.

Hallituksen esittämä oppisopimuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiöpaikkojen nosto vajaaseen 25 000:een on hyvä, mutta riittämätön toimi. Vasta riittävän valtionosuuden turvin voidaan koulutuspaikkoja saada riittävästi käyttöön, koska tällöin sopimukset pystytään rahoittamaan tavoiteaikana. Ehdotammekin oppisopimuksena annettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan nostamista 3 027 eurosta 3 427 euroon.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistojen ahdinko on Vanhasen hallituksen kaudella syventynyt. Kritiikkiä on sadellut niin työnantajien, opiskelijoiden kuin itse yliopistojen suunnalta, eikä syyttä. Paisuneet sisäänottomäärät ilman resurssien nostoa ovat heikentäneet opetuksen laatua. Rahoitusvaje on käymässä kestämättömäksi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2007 ei juuri lupaa parannusta tilanteeseen.

Huippuosaaminen, -tutkimus ja -kehitys sekä innovaatiot, joidenka nimeen myös Vanhasen hallitus on Lissabonin strategian mukaisesti vannonut, syntyvät huippututkimukseen ja -kehitykseen panostamalla. Pohjan korkealaatuiselle jatkotutkimukselle luo hyvä ja riittävästi resursoitu perusopetus. Valtiovarainministeriön budjettiesityksestä saa kuitenkin turhaan hakea lisäpanostuksia näihin hallituksen korostamiin kilpailuvaltteihimme.

Vuoden 2007 talousarvioehdotuksessa yliopistojen peruskoulutukseen ja -tutkimukseen osoitetut määrärahat kasvavat 31 miljoonalla eurolla, mistä 20 miljoonaa euroa ohjataan korkeakoulutuksen kehittämislain toimeenpanoon ennalta sovitun mukaisesti. Lisäksi määrärahan muutokseen vaikuttaa uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen (noin 11 miljoonaa euroa). Käytännössä suurin osa lisäyksestä kohdistuu palkkausmenojen ja kiinteistökulujen kasvuun, joten yliopistojen mahdollisuudet lisätä tutkimusta ja kehittää opetusta eivät tosiasiallisesti kohene.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.21 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa on viimeksi tarkistettu vuonna 1992 — lähes 15 vuotta sitten. Tänä aikana elinkustannukset ovat nousseet noin 20 prosenttia. Vanhasen hallitus on ohjelmassaan luvannut parantaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Annetusta lupauksesta huolimatta näin ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty.

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotuki on vastikkeellinen sosiaaliturvan muoto, joka korvaa päätoimisesta opiskelusta koituvia kuluja. Tuen saamisen edellytyksenä on riittävä eteneminen opinnoissa. Opintotuen saajia on yhteensä noin 290 000.

Riittävä opintoraha tukee päätoimista opiskelua ja edistää tehokasta opiskelua ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Ensisijaista olisi kuroa umpeen vuoden 1995 jälkeen toteutunut tuen tason jälkeenjääneisyys. Opintorahan määrää on tulevaisuudessa säännöllisesti tarkastettava kustannuskehityksen perusteella.

Opintorahan korottaminen 15 prosentilla nostaisi korkea-asteen opiskelijan tukea noin 39 euroa ja toisen asteen opiskelijan enimmillään noin 32 euroa. Uudistus tulisi voimaan 1.11.2007.

Kokoomus on jättänyt opintorahan ja opiskelijan vapaan tulon rajojen nostamista koskevat talousarvioaloitteet ja niihin liittyvät lakialoitteet. Koska aloitteet ovat kaatuneet eduskunnan äänestyksessä, haluaa kokoomuksen eduskuntaryhmä tukea hallituspuolueiden piiristä tehtyä aloitetta opintorahan nostamisesta 15 prosentilla. Kokoomus pitää tärkeänä, että päätös opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamisesta tehdään vielä tällä vaalikaudella, kuten hallituksen ohjelmassakin on linjattu.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 281/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 14 230 000 euroa.

91. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Työpajojen tavoitteena on kannustaa nuoria kouluttautumaan ja työllistymään. Työpajatoiminnalla pyritään erityisesti ennaltaehkäisemään työttömien tai opintonsa keskeyttäneiden nuorten syrjäytymistä sekä helpottamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisia ja maahanmuuttajia pääsemään kiinni työelämään. Työpajatoimintaan hakeutuvat usein nuoret, joihin sosiaalitoimi ja työhallinto ovat kokeilleet jo eri vaihtoehtoja. Tutkimusten mukaan samanlaisiin tuloksiin ei mikään muu yksittäinen toiminta ole vielä pystynyt.

Määrärahan osoittaminen työpajatoimintaan ei ole meno, vaan sijoitus. Jos verrataan, mitä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret maksaisivat yhteiskunnalle ilman työpajatoimintaa, ovat työpajakustannukset kohtuulliset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50. Vesitalous

31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentin perusteella myönnetyillä avustuksilla edistetään vesihuollon parantamista erityisesti maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla sekä vesihuollon erityistilanteisiin varautumista. Avustuksilla voidaan edistää merkittävällä tavalla välttämättömän peruspalvelun, hyvälaatuisen talousveden, hankintaa sekä jätevesien korkeatasoista käsittelyä maaseutuyhdyskunnissa. Valtioneuvoston asetus edellyttää vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla talousjätevesien tehokasta käsittelyä vuoteen 2014 mennessä. Arvioiden mukaan noin 30 000—40 000, vain puolet kaikista mahdollisista haja-asutusalueiden kotitalouksista, pystytään nykyisillä toimilla liittämään siirtymäajan puitteissa keskitetyn vesihuollon piiriin. Tarve vesihuoltotoimenpiteiden avustuksille on suuri. Haettujen avustusten määrä on noin nelinkertainen käytettävissä olevaan määrärahaan verrattuna. Kuivuus lisännee tarvetta vesihuollon parantamiseen monilla haja-asutusalueilla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.31 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Suomen päätieverkko on rakennettu valtaosin 1960- ja 1970-luvuilla, ja väylien suunnittelu on useassa tapauksessa tehty jo 1950-luvulla. Suomen tiestössä on selkeitä puutteita. Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat lisäävät maantieliikenteen kustannuksia.

Koska hallitus ei ole osoittanut tarvittavia määrärahoja tiestön kunnon parantamiseen, on useille alempiasteisen tieverkon teille jouduttu asettamaan nopeus- ja painorajoituksia, jotka hankaloittavat etenkin teollisuuden kuljetuksia, mutta myös henkilöliikennettä. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen vaatii myös lisäpanostuksia.

Liikennemäärien kasvaessa pitää väyläverkon tason ja turvallisuuden kasvaa samalla vauhdilla. Keskeisillä tieväylillä teiden kantokyky ei vastaa sitä tarvetta, joka syntyy kasvavista liikennemääristä Keski-Euroopan ja Venäjän välillä. Liikennealan asiantuntijoiden mukaan perustienpidon rahoituksen tavoitetaso ei ole täyttynyt, vaikka lukuisat eri selvitysryhmät ovat osoittaneet lisäpanostuksen tarvetta. Liikenneturvallisuuden parantaminen on hallituksen politiikan seurauksena painottunut turvallisuusinvestointien sijaan nopeusrajoituksien ja automaattisen liikenteenvalvonnan lisäämiseen. Alueellisia perustienpidon investointeja, kuten taajamien liikennejärjestelyitä ja kevyen liikenteen väyliä, voidaan tiepiireissä toteuttaa huolestuttavan vähän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että hallitus pyrkii parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua sekä lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta. Joukkoliikenne on yhteiskunnallemme tärkeimpiä liikennemuotoja. Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta etenkin työmatkaliikenteessä. Joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ruuhkia. Joukkoliikenteen heikentyminen johtaa lisääntyneeseen yksityisautoiluun.

Jotta joukkoliikenteen peruspalvelutaso voitaisiin turvata ja hallitusohjelmaan kirjattu tavoite joukkoliikenteen markkinaosuuden nostamisesta saavuttaa, tulee alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisliikenteen valtionavustukseen sekä kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustukseen varata kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä enemmän määrärahoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisien tasoa ei ole sidottu indeksiin. Tämä merkitsee sitä, että niiden reaalinen arvo laskee elinkustannusten noustessa inflaation vaikutuksesta. Eduskunta on useaan otteeseen yksimielisesti hyväksynyt lausuman, jonka mukaan lapsilisät on sidottava indeksiin. Tästä huolimatta nykyinen hallitus ei ole tehnyt esitystä eduskunnan yksimielisten päätösten toimeenpanemiseksi.

Lapsilisillä korvataan perheille lapsista koituvia taloudellisia kustannuksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä edellisen vuoksi on perusteltua, että lapsilisän taso sidotaan elinkustannusten nousua seuraavaan indeksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 33.15.52 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin lapsilisien reaalisen arvon säilyttämiseksi sitomalla ne elinkustannusten nousua seuraavaan indeksiin ja yksinhuoltajaperheiden toimeentulon parantamiseksi yksinhuoltajakorotuksen tasoa nostamalla.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Lain mukaan yksityisen hammaslääkärin palkkioista tulisi korvata 60 prosenttia. Todellinen korvausprosentti on kuitenkin tällä hetkellä 33 prosenttia. Tämä jälkeenjääneisyys johtuu korvauksen perusteena olevien laskennallisten korvaustaksojen jälkeenjääneisyydestä. Korvaustaksoja on vaiheittain nostettava siten, että lain edellyttämä 60 prosentin korvaustaso saavutetaan. Ensi vuonna sairausvakuutusmenoihin on kokoomuksen eduskuntaryhmän mukaan lisättävä ylimääräiset 10 miljoonaa euroa vaiheittaisten korotusten aloittamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vanhasen hallitus on jo toisena vuonna peräkkäin päättänyt leikata 25 miljoonaa euroa kansalliseen terveysprojektiin luvatuista määrärahoista. Tämä leikkaus vaarantaa kuntien mahdollisuudet toteuttaa hoitotakuu. Leikkausjonojen lyhentäminen sekä riittävän nopean tutkimukseen pääsyn turvaaminen vaarantuvat ko. määrärahan vähennyksen myötä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa.

Vaikeavammaisten yhtäläisten oikeuksien toteutuminen edellyttää positiivista erityiskohtelua. Vaikeavammainen tarvitsee apua lukuisissa arkisissa toimissa, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä, puhumattakaan viranomaisasioinnista, opiskelusta tai ansiotyöstä. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä on ainoa itsenäinen tukimuoto, jolla voidaan tosiasiallisesti turvata vaikeavammaisen henkilön laillinen itsemääräämisoikeus ja jolla taataan se huolenpito, jota vaikeavammaiset henkilöt tarvitsevat perustuslain 19 §:n 1 momentin tarkoittaman ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseksi ja välttämättömäksi huolenpidoksi. Perusoikeusjärjestelmä siis edellyttää, että vaikeavammainen saa tarvitsemansa henkilökohtaisen avustajan palvelut.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

momentin 33.32.30 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä eduskunnalle esityksen, jossa vaikeavammaisten henkilöiden oikeutta henkilökohtaisen avustajan palveluihin laajennetaan.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Erikoissairaanhoidon tutkimuksen ja lääkärikoulutuksen valtion korvauksiin ehdotetaan noin 136 miljoonaa euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa. Erityisvaltionosuuksiin ei ole tehty kustannusten nousua vastaavaa tarkistusta 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja niiden reaalitaso on laskenut voimakkaasti.

Valtion puuttuva rahoitusosuus on jouduttu korvaamaan kuntien palveluhintoihin sisältyvällä rahoitusosuudella. Yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat näin joutuneet ottamaan yhä suurenevan taloudellisen vastuun terveystieteellisen tutkimuksen sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannuksista.

Lääkärikoulutuksen kustannukset ylittävät 33 miljoonalla eurolla valtion maksaman koulutuskorvauksen. Koulutusta tulisi kuitenkin edelleen lisätä, sillä terveydenhuolto kärsii monilla alueilla jatkuvasta henkilöstöpulasta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.33 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

57. Maatalousyrittäjien lomitustoiminta

40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)

Maatalousyrittäjien työkyky- ja jaksamisongelmat ovat tulleet esille useissa tutkimuksissa. Työterveyslaitoksen Työterveys ja maatalous Suomessa 2004 -tutkimuksessa todettiin, että maatalousyrittäjät kokivat terveydentilansa ja työkykynsä heikommiksi kuin muu työssäkäyvä väestö. Maatalousyrittäjistä lähes puolet piti työtään ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana. Maatalousyrittäjien työkyky oli selvästi huonompi kuin muiden yrittäjien tai palkansaajien. Työryhmän käsityksen mukaan maatalousyrittäjien työkykyä voidaan ylläpitää ja edistää kehittämällä edelleen lomituspalvelujärjestelmää.

Lomaoikeuden laajentamisella turkistarhauksen piiriin on myös mahdollisuus turvata maaseudun työllisyystilannetta tehokkaalla tavalla. Työt turkistarhassa sitovat yrittäjää karjatilan tavoin 365 päivää vuodessa. Siitä huolimatta turkistarhaajalla ei ole vieläkään lakisääteistä oikeutta vuosilomaan eikä oikeutta sijaisapuun. Turkistarhaajien lomituspalvelujärjestelmän seurauksena koko maassa syntyisi arviolta noin 140 uutta lomittajatyöpaikkaa. Lomituspalvelujärjestelmällä olisi ratkaisevaa merkitystä nuorten yrittäjien houkuttelemiseksi elinkeinon pariin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.57.40 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle viipymättä esityksen, jossa maatalouden lomapäiviä lisätään yhdellä ja jossa lomitusta laajennetaan koskemaan myös turkistarhausta.

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan rahoitusta leikataan neljällä miljoonalla eurolla. Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja matkakulujen korvaaminen sekä rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimustoiminnan resurssien turvaaminen edellyttävät, ettei ko. määrärahaa leikata. Määrärahaa ei pidä rintamaveteraanien määrän vähentyessä leikata, vaan määräraha tulee säilyttää riittävän tasoisena, jotta voidaan turvata kuntoutuksen laadun sekä saatavuuden kehittäminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.92.59 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Työvoimapolitiikan määrärahat on käytettävä niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat työpaikkojen luomista työttömille suomalaisille. Useiden tutkimusten mukaan valmentava työvoimakoulutus sekä julkisen sektorin tukityöllistäminen ovat vaikutuksiltaan varsin tehottomia.

Työministeriön oman tutkimuksen, Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi (315/2006), mukaan tukityöllistäminen yksityiselle sektorille sekä oppisopimuskoulutus ovat erittäin toimivia. Niihin osallistuneet työttömät työnhakijat työllistyvät tukikauden jälkeen selvästi muita työttömiä todennäköisemmin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että työllisyysmäärärahoista siirretään 15 miljoonaa euroa käytettäväksi tehokkaampiin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, kuten oppisopimuskoulutukseen ja työpajatoiminnan lisäämiseen.

Viime vuosina työvoimapolitiikan toimeenpanoon varattuja määrärahoja on jäänyt runsaasti käyttämättä. Vuonna 2003 määrärahoja jäi käyttämättä yli 80 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 tilanne oli vastaava, sillä määrärahoja jäi käyttämättä yli 84 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 momentin 34.06.51 määrärahoista käyttämättä jäi 35 563 467 euroa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän arvion mukaan määrärahatasoa pitääkin tarkistaa vähentämällä siitä edelleen yhteensä 24 285 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.51 vähennetään 39 285 000 euroa.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristönsuojelu

Valtioneuvoston vuonna 2002 tekemän periaatepäätöksen, Suomen Itämeren suojeluohjelman, tavoitteet eivät ole toteutuneet kaikilta osin. Varsinkaan rehevöitymistä aiheuttavien ravinnepäästöjen määrät eivät ole vähentyneet suojeluohjelman edellyttämällä tavalla. Kuolleiden, hapettomien pohjien pinta-ala on laajentunut. Sisäisestä kuormituksesta on tullut entistä suurempi ongelma, jota ei ratkaista muuten kuin ulkoista ravinnekuormitusta edelleen vähentämällä.

Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamista on edelleen parannettava. Kustannustehokkaimmin tämä tapahtuu panostamalla niiden keskitettyyn käsittelyyn. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt tähän tarkoitukseen lisäpanostuksia.

Huomattava osa Itämeren ravinnekuormasta tulee muista rannikkovaltioista. Vuonna 2004 Puolan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus Itämeren fosforipäästöistä oli 49,4 prosenttia ja typpipäästöistä 37,5 prosenttia. Pietarin jätevedet ovat suurin yksittäinen pistekuormituksen aiheuttaja. Itämeren ja sen kuormitetuimman merialueen, Suomenlahden, tilan kohentaminen edellyttää kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä muun muassa fosforipäästörajojen tiukentamiseksi sekä myös panostamista kahdenväliseen hankeyhteistyöhön lähialueillamme.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

luvun 35.10 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa toimiaan Itämeren rehevöitymistä aiheuttavien ravinnepäästöjen vähentämiseksi kotimaassa ja lähialueyhteistyössä Itämeren muiden rannikkovaltioiden kanssa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vuonna 2004 voimaan tullut valtioneuvoston asutus edellyttää vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla talousjätevesien tehokkaan käsittelyn järjestämistä siirtymäajan puitteissa vuoteen 2014 mennessä. Esimerkiksi Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen yli 100 000 keskitetyn vesihuoltoverkon ulkopuolisesta asukkaasta arviolta noin 70 000 asukkaan olisi perustellumpaa liittyä keskitettyyn ratkaisuun kuin tehostaa kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä. Niin Itämeren kuin sisävesien suojelulle asetetut tavoitteet edellyttävät osaltaan, että pienissä ja keskisuurissa kunnissa parannetaan jätevesien käsittelyä.

Taloudellisesti tarkoituksenmukaisinta on keskittää jätevesien käsittely isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin. Asianomaiselta momentilta rahoitetaan muun muassa yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja. Yleensä siirtoviemäreihin voidaan liittää myös runsaasti niiden varrella olevaa haja-asutusta. Yhdessä siirtoviemäreiden kanssa usein rakennettavat yhdysvesijohdot parantavat kuntien vedenhankintaa. Valtaosa hankkeista keskittyy pieniin ja keskisuuriin kuntiin, joiden talouteen niillä on suuri vaikutus. Määrärahat eivät ole viime vuosina riittäneet kuin osaan suunnitelluista hankkeista. On julkisen vallan etujen mukaista edistää niin jätevesien keskitettyä käsittelyä kuin kuntien vedenhankinnan turvaamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulovero

Hallitus on arvioinut vuoden 2007 talousarvioesityksessä tuloverokertymäksi 12,721 mrd. euroa. Tämän summan taustalla ovat arviot ansio- ja pääomatulojen kasvusta 3½ prosentilla. Kuitenkin jo vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan tuloverokertymä ylsi vuonna 2005 melkein samaan eli 12,715 miljardiin euroon. Vuoden 2006 varsinaisessa talousarviossa tuloverokertymän määräksi budjetoitiin 12,153 mrd. euroa. Tätä arviota nostettiin vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa noin 600 miljoonalla eurolla palkkatulojen kasvuennusteen kohottua. Voidaankin hyvin todeta, että tuloveron kertymäarvio vuodelle 2007 on jonkin verran alimitoitettu vuosilta 2005 ja 2006 saatavilla olevan tiedon valossa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.01.01 arvioitua verotuottoa korotetaan 91 000 000 eurolla.

Osasto 13

KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET

04. Osuus valtion rahalaitosten voitosta

01. Osuus Suomen Pankin voitosta

Vuoden 2006 varsinaisessa talousarviossa budjetoitiin valtion osuudeksi Suomen Pankin voitosta 100 miljoonaa euroa. Tätä summaa korjattiin vuoden 2006 lisätalousarviossa ylöspäin 34 miljoonalla eurolla aiheutuen Suomen Pankin voiton arvioitua suuremman osuuden tuloutuksesta valtiolle. Vuoden 2007 osalta talousarvioesitykseen on budjetoitu voiton tuloutusta 100 miljoonaa euroa. Tätä arviota voidaan perustellusti korjata siten, että myös vuonna 2007 voiton tuloutuksen osuus on vuoden 2006 tavoin kaksi kolmasosaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 13.04.01 arvioitua tuottoa korotetaan 34 000 000 eurolla.

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006

Jari Koskinen /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Tuija Nurmi /kok
Kimmo Sasi /kok
Irja Tulonen /kok
Jyri Häkämies /kok
Olli Nepponen /kok
Maija Perho /kok
Sari Sarkomaa /kok

VASTALAUSE 3

Yleisperustelut

Nyt käsittelyssä on Vanhasen hallituksen viimeinen talousarvio. Tämä olisi ollut hallituksen viimeinen mahdollisuus oikeudenmukaisempaan politiikkaan. Sellaista käännettä ei hallitus eikä sitä tukeva valiokunnan enemmistö kuitenkaan halunnut.

Ylimitoitetut, erityisesti suurituloisia hyödyttävät veronkevennykset ja 30 000 rikkaimman ja ennen kaikkea vain muutaman tuhannen tosirikkaan suomalaisen maksaman varallisuusveron poistaminen ovat osoitus hallituksen eriarvoisuutta lisäävästä politiikasta.

Verotuksen keventämisestä eivät ole hyötyneet pieniä etuuksia saavat. Vain palkkatuloja koskevan ansiotulovähennyksen korottaminen ilman, että vastaavantyyppistä vähennystä sovelletaan etuustuloihin, johtaa verotuksen vääristymiseen. Siksi esitimme sosiaalitulovähennystä, mutta hallituspuolueet, kokoomus ja vihreät eivät halunneet ottaa sitä valiokunnassa edes käsittelyyn.

Työmarkkinatukeen ei ole tehty tasokorotusta, eikä Vanhasen ja Heinäluoman hallitus tukijoineen halua sitä ensi vuonnakaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan maassamme elää noin 170 000 työtöntä pelkän perusturvan varassa. Näissä kotitalouksissa elää 120 000 lasta. Nämä lapsiperheet elävät tuloilla, jotka jäävät alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan, 750 euroa kuukaudessa. Jo yksin sosiaalitulovähennys olisi merkittävällä tavalla lievittänyt köyhyyttä ja auttanut ihmisiä köyhyysloukusta. Lisäksi esitimme työttömyysajan perusturvan tasokorotusta.

Kansaneläkkeen vuodeksi 2007 kaavailtua vähäistä korotusta aiennettiin muutamalla kuukaudella vuoden 2006 puolelle, me taas katsomme, että vähintään olisi tullut korottaa kansaneläkettä 20 euroa kuukaudessa ensi vuoden alusta lukien.

Hallitus on asettanut tiukat menokatot kunnille osoitettaviin valtionosuuksiin voidakseen to-teuttaa ylimitoitetut veronkevennykset, joiden määrä on kaikkiaan 2,650 miljardia.

Ellei niin Kiinan kuin Venäjänkin talouksien ripeä kasvu olisi ennalta odottamatto-malla tavalla tukenut myös Suomen talouden kasvua ja siten verotulojen ripeää kertymistä, toteutettu veronalennusohjelma olisi saattanut johtaa hallituksen asettaman ja hallituspuolueiden itselleen hyväksymän alijäämärajoitesäännön mukaisesti jopa etuuksien ja muiden määrärahojen leikkauksiin paljon suuremmassa mitassa kuin nyt on toteutettu kehyksissä pysymiseksi.

Mittavien veronalennuksien rahoittamiseksi hallitus ei ole ainoastaan kitsastellut etuuksissa vaan lisäksi myös kuntarahoituksessa. Se on johtanut kuntien velkaantumiseen siitäkin huolimatta, että jälleen kerran suuri joukko kuntia korottaa veroprosenttia ja kunnat karsivat palveluja. Hallituksen ministerit kertovat mielellään, miten paljon kunnat ovat saaneet lisää rahaa, mutta jättävät kertomatta sen, että todellisuudessa lisäys on johtunut kuntien verotulojen vähentämisestä ja tehtävien lisääntymisestä, mutta että todellisuudessa hallitus on joka vuosi kasvattanut vajaiden indeksitarkistusten synnyttämää vajetta. Ja se on näkynyt veroprosenttien jatkuvasta korottamisesta huolimatta kuntien voimakkaana velkaantumisena.

Kuntien tarjoamat palvelut ovat kansalaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta oleellisen tärkeitä. Kansalaisilla pitää olla oikeus kattaviin ja kohtuuhintaisiin terveys-, sosiaali-, päivähoito-, koulutus- ja vanhuspalveluihin. Kunnat eivät kykene huolehtimaan kuntalaisten palveluista ilman lisäpanostusta. Siksi me esitämme tässä vastalauseessa useissa eri kohdissa lisäyksiä kunnille osoitettaviin määrärahoihin, jotta palvelut voidaan säilyttää.

Julkisilla palveluilla ja niiden kehittämisellä on myös tärkeä työllistävä ja työmarkkinoiden toimintaan osallistumista tukeva vaikutus. Julkisiin palveluihin panostamalla tuetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä julkisilla palveluilla on suuri merkitys naisten työllistäjänä. Samalla on edellytettävä, että nykyisestä runsaasta toistuvien määräaikaisten työsuhteiden käytöstä luovutaan ja niiden tekijät vakinaistetaan.

Selvästikin hallituksen politiikka johtaa julkisen sektorin supistamiseen rajoittamalla tulon-siirtoja ja kansalaisen arjessa tarpeellisia palveluja.

Vasemmistoliiton esittämä vaihtoehto on, että kuntien palvelut, työllisyys, oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasapaino ovat veronkevennyksiä tärkeämpiä.

Hallitus ei ole kyennyt lupauksestaan huolimatta uudistamaan valtionosuusjärjestelmää ja käynnistikin sen sijaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Lopputuloksena on kuitenkin sisällöltään lähes tyhjä puitelaki, joka ei puutu lainkaan kuntien keskeiseen ongelmaan eli kuntien talousahdinkoon. Itse kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevän lain yhteydessä esitämme ensi vuoden alussa lain parantamista niin, että se auttaisi kuntia talousahdingossa. Merkittävät kunta- ja palvelurakennetta koskevat uudistukset näyttävät jäävän vuoden 2007 hallitusneuvotteluissa ratkaistaviksi.

Mittavien veronalennusten rahoittamiseksi myös liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on kärsinyt ahtaiksi asetetuista menokehyksistä. Valiokunta joutuukin mietinnössään toteamaan: "Kuluvan vaalikauden alussa hyväksytty menokehys ei ottanut lainkaan huomioon liikenneväylien kehittämistarpeita. Menokehyksiin sisältyi alun perin vain keskeneräisten hankkeiden vaatimat kustannukset. Jokaisen uuden hankkeen rahoituksesta on siksi päätetty erikseen, mistä johtuen päätöksenteko on ollut lyhytjänteistä ja vaikeasti ennustettavaa."

Tiukkojen menokehysten takia hankkeiden käynnistyminen painottuu vaalikauden loppuun niin, että vuodeksi 2007 investoinnit laskevat, mutta vuosiin 2008 ja 2009 kohdistuu suuria menopaineita.

Hallitus on leikannut useiden ministeriöiden tutkimusmäärärahoja. Vaikka Tekesin ja Akate-mian määrärahat ovat kasvaneet, ei niitä tietenkään ole tarkoitettu käytettäväksi eikä voida käyttää politiikkatutkimuksiin. Yhtenä puutteena on mainittava Kioton sopimuksen jälkeinen kausi ja siihen valmistautumiseen tarvittavat selvitystyöt, joihin ei olla varautumassa.

Suomalaisten työmarkkinoiden ongelmana ovat entistä useammin pätkätyöt. Työministeriön asettama selvityshenkilö selvitti määräaikaisen työn yleisyyttä, käytön lainmukaisuutta ja lainsäädännön kehittämistarpeita. Nuo ehdotukset on nyt viivytyksettä toteutettava.

Valtiovallan on myös suoraan puututtava julkisen sektorin tilanteeseen. Julkisella sektorilla on pitkään pidetty paljon työntekijöitä toistuvissa määräaikaisissa töissä. Tähän on saatava muutos.

Hallituskautena verotusta on kevennetty kaikkiaan noin 2 650 milj. euroa. Toisin kuin valio-kunnan mietinnössä todetaan, eniten kevennyksistä ovat tosiasiallisesti hyötyneet suurituloiset ja suurten omaisuuksien haltijat. Sen sijaan pieniä etuuksia saavat eivät ole hyötyneet kevennyksistä lainkaan. Olemme koko vaalikauden ajan kunakin vuonna esittäneet rakenteeltaan toisenlaista ja tasoltaan pienempää verojen keventämistä. Olemme myös ehdottaneet alkoholiveronkevennyksen osittaista peruuttamista väkevien viinojen osalta. Perintöverotuksen osalta pidämme tärkeänä sen rakenteen kehittämistä ja epäkohtien poistamista, mutta emme kannata miljoonaperintöjen verotuksesta luopumista.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen hyödyttää pienituloisia enemmän kuin vastaavan alennusvaran käyttäminen tasaprosenttiseen tuloverojen keventämiseen. Mitä sitten eläkeläisiin tulee, niin heidän kohdallaan puutetta voidaan paikata esimerkiksi kansaneläkkeen tasokorotuksen avulla, joka eläketulovähennyksen kautta hyödyttää myös tavallisia työeläkkeensaajia.

Hallituksen kokoomuslainen veronkevennyslinja on ensinnäkin heikentänyt kansalaisille tär-keitä palveluja ja toiseksi jättänyt tutkimuksen ja tuotekehittelyn sekä liikenteen perusrakenteen rahoituksen riittämättömäksi, mutta ennen kaikkea se on ollut epäoikeudenmukainen.

Ehdotamme, että yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta toteaa, että etuustulojen palkkatuloja ankarampi verotus lisää köyhyysrajan alapuolella olevien määrää, sillä palkkatuloja koskevat veronkevennykset eivät hyödytä niitä, jotka saavat pieniä etuustuloja, ja edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti kunnallisen eläketulovähennyksen kaltaista sosiaalitulovähennystä koskevan hallituksen esityksen annettavaksi eduskunnalle heti eduskunnan kokoontuessa vuoden 2007 alussa.

2. Eduskunta toteaa, että ikääntyneet ihmiset eivät tällä hetkellä saa riittäviä ja tasavertaisia vanhuspalveluja koko maassa ja että myös omaishoitajien taloudellisen aseman turvaaminen vaihtelee kunnittain, ja edellyttää hallituksen antavan pikaisesti esityksen koko maassa yhtäläisin perustein annettavista vanhuspalveluista ja omaishoitajan oikeuksista.

3. Eduskunta toteaa, että vaalikauden menokehyksissä kuntien valtionosuudet ovat olleet riittämättömät kansalaisten palvelujen takaamiseksi, ja edellyttää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä kuntien rahoituksen lisäämistä oleellisesti.

4. Eduskunta toteaa, että kansaneläke ja työeläkkeet jäävät yhä enemmän jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Eduskunta edellyttää kansaneläkkeen tasokorotusta, joka poistaa jälkeenjääneisyyden, ja että eläkkeiden indeksitarkistukseksi otetaan käyttöön taitetun työeläkeindeksin ja vielä huonomman kansaneläkeindeksin sijaan puoliväli-indeksi (50 % palkat, 50 % hinnat).

5. Eduskunta katsoo, että hallitus ei ole hyvästä talouden kehityksestä huolimatta puuttunut eriarvoistumiskehitykseen ja opintotuen, pienten eläkkeiden ja työttömyysajan perusturvan riittämättömään tasoon, vaan on suosinut hyvätuloisia, ja toteaa, että hallitus ei siksi nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Koko hallituskauden kehitysyhteistyön määrärahat ovat olleet riittämättömiä. Myös ensi vuodeksi varattua määrärahaa pidämme riittämättömänä. Myös valiokunta on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että kehitys kohti hallitusohjelman ja hallituksen kehitysyhteistyöpoliittisen ohjelman määrittelemää 0,7 prosentin BKTL-osuustavoitetta tapahtuisi tasaisesti ja riittävillä valtuuksilla.

Viite: Lapintien /vas ym. TAA 705/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään todennut, että vähemmistökieltä puhuvilla koltansaamelaisilla ja inarinsaamelaisilla on oikeus oman kielensä käyttöön kunnan virastoissa asioidessaan. Lisäksi kaikki viralliset päätökset ja ilmoitukset pitää esittää myös vähemmistökielellä. Nämä oikeudet eivät ole täysin toteutuneet, koska kielenkääntäjiä ja tulkkeja ei ole riittävästi. Jotta perustuslakivaliokunnan tarkoittama oikeus toteutuisi paremmin, vasemmistoliiton ryhmä esittää lisämäärärahaa koltansaamen ja inarinsaamen kieliasiamiehen virkoihin.

Viite: Tennilä /vas ym. TAA 1334/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.51 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa koltansaamen ja inarinsaamen kieliasiamiehen virkoihin.

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ruuhkien purkaminen edellyttää vakuutus- ja markkinaoikeuksien määrärahojen lisäämistä. Vakuutusoikeuden suurimpia asiaryhmiä ovat olleet työttömyysturva-, opintotuki-, tapaturma- sekä työ- ja kansaneläkeasiat. Kun kyse on tällaisista merkittävästi asianomaisen toimeentuloon vaikuttavista tekijöistä sangen alhaisella tulotasolla, on perusteltua lyhentää keskimääräistä käsittelyaikaa. Kuntien hankintojen kilpailuttamisen hävinnyt vie liiankin usein päätöksen markkinaoikeuteen, jonka ruuhkautuminen viivästyttää hankinnan toteutumista kohtuuttomasti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa vakuutus- ja markkinaoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajariitalautakunnan tehtävät ovat kasvamassa mm. asuntoasioiden tullessa sen tehtäviin. Näin ollen on perusteltua myös korottaa määrärahaa. Ruuhkautuminen johtuu erityisesti siitä, että lautakunnan tehtäviin lisättiin vuonna 1995 asuntokauppa-asiat lisäämättä kuitenkaan resursseja. Lautakunnalle on viime vuosina saapunut vuosittain 400—500 uutta asuntokauppavalitusta, ja ne ovat monena vuonna olleet lautakunnan suurin asiaryhmä. Lautakunnan toimivallan laajentaminen huoneenvuokrasuhteita ja asumisoikeutta koskeviin asioihin lisäisi lautakuntakäsittelyyn vuosittain saatettavien asioiden määrää arviolta 900 asialla. Näistä valtaosa, arvion mukaan 780, koskisi huoneenvuokra-asioita ja noin 120 asumisoikeutta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.21 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa kuluttajariitalautakunnan toimintamenoihin.

40. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta

21. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunnan haasteellisuutta lisää rajat ylittävä työskentely. Torjunta vaatiikin tässä ehdotetun määrärahan lisäyksen ohella muita toimia. Toisessa kohdassa ehdotamme lisää rahaa mm. syyttäjäviranomaisille tulostavoitteen saavuttamiseksi ja talousrikosten ja muiden vakavien rikosten käsittelyn tehostamiseen.

Viite: Immosen /vas ym. TAA 266/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.51 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa konkurssiasiamiehen toimiston menoihin ns. harmaan talouden torjumiseksi.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on talousarviossaan näennäisesti lisännyt panostustaan vankiloiden toimintaan noin 6,3 miljoonalla eurolla. Todellisuudessa kasvu lähes kokonaisuudessaan menee laitosten pääomavuokrien kohoamisen kattamiseen, jotka ovat seurausta uudisrakentamisesta sekä vanhojen tilojen kunnostustöistä. Osa noususta menee nykyisen henkilöstön normaaleihin palkankorotuksiin ja loput hukkuvat liian korkean vankiluvun aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Todellista lisäpanosta toiminnan kehittämiseen ei talousarvio siis sisällä. Vankeusrangaistusta koskeva uusittu lainsäädäntö uusine aktivointivaatimuksineen tuli voimaan lokakuussa 2006. Uudistus olisi edellyttänyt tuntuvaa panostusta vankeinhoidon toiminnan kehittämiseen ja muun muassa henkilöstöresurssien tuntuvaa lisäämistä ensi vuonna.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1267/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 4 500 000 euroa, jolloin määrärahasta saa käyttää 1 500 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin ja 3 000 000 euroa henkilöstön lisäämiseen sekä vankien aktivointitoimiin.

74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys lähtee siitä, että avolaitoksissa rangaistustaan suorittavien vankien määrä kasvaa tästä vuodesta. Samoin talousarvio sinänsä oikein edellyttää, että uuden lainsäädännön hengen mukaisesti vankien osallistuminen työtoimintaan lisääntyisi nykyisestä. Valitettavasti nämä talousarvion perusteet eivät kuitenkaan näy riittävässä määrin taloudellisessa resursoinnissa.

Vuoden 2006 lokakuussa voimaan astuvan uuden vankeuslainsäädännön tarkoitus oli muuttaa nykyisiä toimintatapoja ja -resursseja siihen suuntaan, että ennaltaehkäistään uusintarikollisuutta ja erilaisin aktivointitoimin kannustetaan rikoksettomaan elämään. Lain hengen mukainen lisäpanos alkuvaiheessa tuottaisi pysyviä säästöjä yhteiskunnalle pitemmällä aikavälillä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tavoitteena on parantaa tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään lisäämällä rangaistusten täytäntöönpanon suunnitelmallisuutta ja tehostamalla siihen liittyviä tavoitteellisia toimintoja. Lisämäärärahan tarkoituksena on myös turvata riittävät työvoimaresurssit vankiloihin sekä taata resurssit vankien työtoiminnalle.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1268/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.74 otetaan lisäyksenä 600 000 euroa henkilöstön lisäresursointiin sekä vankien työllistämistoimiin.

60. Syyttäjälaitos

21. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunnan haasteellisuutta lisää rajat ylittävä työskentely. Torjunta vaatiikin tässä aloitteessa ehdotetun määrärahan lisäyksen ohella muita toimia. Toisessa aloitteessa ehdotamme lisää rahaa konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenoihin. Viittaammekin edellä momentin 25.01.51 perusteluihin. Lisäksi tarvitaan luonnollisesti lainsäädännöllisiä muutoksia.

Viite: Immosen /vas ym. TAA 267/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.60.21 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan, talousrikosten ja vakavien rikosten käsittelyn tehostamiseen.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

07. Kihlakunnat

21. Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden tutkinnan tehostaminen edellyttää lisäpanostusta myös kihlakunnanvirastojen toimintamenoihin. Vertaa tätä ehdotuksiimme momenteille 25.01.51 ja 25.60.21.

Viite: Immosen /vas ym. TAA 267/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.01.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa harmaan talouden tutkinnan tehostamiseksi.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha)

Kunnat ovat ahdingossa, palvelut kärsivät. Jo neljättä vuotta ennätysmäärä kuntia korottaa veroprosenttia. Silti kunnat velkaantuvat edelleen. Kaikki tämä vain siksi, että hallitukselle ylisuuret veronalennukset ja erityisesti suurituloisimpia hyödyttävät veronalennukset ja rikkaiden varallisuusveron poistaminen ovat tärkeämpiä kuin määrärahojen osoittaminen kunnille kansalaisten palveluihin.

Kuntien ahdingosta huolimatta hallitus esitti ja valiokunnan enemmistö hyväksyi valtionosuuksiin kustannusten nousun korvaamisen kunnille vain 75-prosenttisesti. Sen sijaan, että aiemmilta vuosilta kertynyttä kustannusten nousun korvauksen vajausta pienennettäisiin, Vanhasen hallitus ja sitä tukevat hallituspuolueet kasvattavat yhä vain tätä vajetta edelleen. Kunnat joutuvatkin veroprosentin ja maksujen korottamisen lisäksi myös karsimaan palveluja.

Tässä vastalauseessa esitämme kunnille lisää rahaa eri momenteilla.

Kokonaisuudessaan nämä ehdotukset parantavat oleellisesti kuntien tilannetta ja parantavat niiden mahdollisuuksia huolehtia niin lasten ja nuorten kuin työikäisten ja vanhusväestön tarpeista.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 501/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 1 000 000 euroa.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2007 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 12 miljoonaa euroa, kun vastaava määräraha vuoden 2003 tilinpäätöksen mukaan oli 47 092 000 euroa. Vuoden 2004 tilinpäätöksessä määrärahaa oli käytetty 48 068 000 euroa. Vuoden 2005 talousarviossa oli tämä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuntien tueksi tarkoitettu määräraha pudotettu jo 30 miljoonaan euroon ja käytetty sitä oli kuitenkin 10 miljoonaa euroa enemmän. Vuonna 2005 käytetty tilinpäätöksen mukainen määrä oli 40 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 budjetissa määräraha oli 26,5 milj. euroa.

Samaan aikaan, kun kuntatalous on merkittävästi heikentynyt ja erityistä tukea tarvitsevien kuntien määrä on lisääntynyt, valtio on edelleen puolittamassa harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrän.

Kuntataloudesta tehtyjen ennakkoarvioiden mukaan kuntien taloudellinen tilanne on edelleen heikko, ja voimakkaana jatkuva muuttoliike heikentää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa kuntien taloudellista asemaa. On käsittämätöntä, että hallitus tässä tilanteessa haluaa alentaa kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrärahaa, vaikka yhä useampi kunta täyttää ja tulee vuonna 2007 täyttämään määrärahan saannin edellytykset. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta tulee lisätä eikä vähentää, jotta kunnat voisivat selvitä edes lakisääteisistä tehtävistään.

Pienentämällä tätä määrärahaa Vanhasen hallitus ajaa kuntia pakkoliitoksiin — ei hallinnollisella pakolla vaan taloudellisella pakolla.

Viittaamme lisäksi siihen, mitä vastalauseessamme sanomme edellä momentin 26.97.31 kohdalla perusteluissa.

Viite: Virtasen /vas ym. TAA 1517/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen.

98. Alueiden kehittäminen

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Maakunnan kehittämisrahaa käytetään alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet ja ohjelmat sekä seudullisia yhteistyöhankkeita. Se on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta, joka suunnataan erityisesti alueellisen osaamisen ja kehittämisen vahvistamiseen.

Kun varsin suuri osa rahasta on näin sidottu, siitä ei liikene maakunnan omista tarpeista nouseviin kehittämishankkeisiin. Tarvitaan siksi lisää rahaa maakunnan kehittämisrahan ns. sitomattoman osan korottamiseen. Sitomattoman osan pienentymisen takia siitä ei liikene myöskään avustuksiin äkillisissä rakennemuutostapauksissa.

Vuoden 2005 talousarviossa tarkoitukseen oli osoitettu 29,9 miljoonaa euroa, mutta vuodeksi 2006 hallitus varasi vain 29 880 000 euroa. Nyt vuoden 2007 budjettiin esitetään vain 1,5 miljoonan euron lisäystä tähän vuoteen, mikä on riittämätöntä.

Viite: Tennilän /vas ym. TAA 1336/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.98.43 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa maakunnan kehittämisrahan ns. sitomattoman osan korottamiseen.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Indeksi- ja valuuttakurssimuutosten kattamiseksi määrärahaa halutaan korottaa 31 milj. euroa. Emme ole voineet hyväksyä tätä lisäystä.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 504/2006 vp ja lisäksi Tiusasen /vas ym. TAA 1387/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 31 000 000 euroa indeksi- ja valuuttakurssimuutosten aiheuttamasta nettolisäyksestä.

Emme ole voineet hyväksyä kahta uutta asehankintaohjelmaa. Suomi käyttää puolustusmateriaalihankintoihin puolustusbudjetista noin 31 prosenttia, mikä on varsin korkea määrä verrattaessa sitä moniin muihin maihin. Tämän korkean määrän on mahdollistanut asevelvollisuusarmeija. Nyt esitetyt uudet tilausvaltuudet ovat kokonaiskustannuksiltaan 500,1 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuudella (PVKEH 2007) kehitetään mm. ilmasta maahan -iskukykyä.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 503/2006 vp ja lisäksi Tiusasen /vas ym. TAA 1388/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 64 200 000 euroa puolustusmateriaalien hankintaan ja tutkimus-, testaus- ja kokeilutoimintaan ehdotetusta määrärahasta.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. (29.01, 05, 07, 08, osa ja 10, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

23. (29.07.21) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Nuorten osallisuushanke 2003—2007.

Nuorten osallisuushanke on poikkihallinnollinen hanke, joka tähtää nuorten elinolojen ja osallisuuden vahvistamiseen ja sosiaalisen kasvun tukemiseen. Siinä on mukana yli 70 kuntaa. Vuoden 2007 talousarvioesityksessä hankkeeseen ei ole varattu lainkaan määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.01.23 otetaan lisäyksenä 300 000 euroa nuorten osallisuushankkeeseen 2003—2007.

10. (29.40) Yleissivistävä koulutus

30. (29.40.30) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntatalous on ennusteiden mukaan alijäämäinen koko kehyskauden. Ensi vuodelle ajoittuvat leikkaukset valtionosuuksissa heikentävät entisestään kuntien taloudellista mahdollisuutta taata tasalaatuisia ja tasa-arvoisia peruspalveluita. Perusopetukseen tulevat indeksikorotukset eivät täytä kokonaisuudessaan edes palkkojen nousua, joten kunnilla ei ole riittävästi rahoitusta perusopetukseen ja luokkakokojen pienentämiseen. Tilanne johtaa myös pienten koulujen, erityisesti kyläkoulujen, lakkauttamiseen ja pienten koululaisten koulumatkojen pidentymiseen alueilla, joissa jo nyt on pitkät matkat.

Näillä näkymin peruskoulun luokkakoot ovat kasvamassa liian suuriksi, mikä heikentää erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa. Lisäksi se vaikeuttaa opettajien mahdollisuuksia ottaa huomioon lasten erilaiset oppimistarpeet. Peruskoulun keskeyttäneiden määrä on huolestuttava.

Tukiopetukseen ja oppilashuoltoon kohdistettuja voimavaroja on viime vuosina leikattu tuntuvasti. Erityisen voimakkaasti leikkaukset ovat kohdistuneet erityisopetukseen. Säästöjen vuoksi luokkiin on myös integroitu erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia. Samalla ryhmäkoot ovat jatkuvasti kasvaneet. Liian suuret ryhmäkoot ovat todellinen ongelma, joka tuli kouluihimme laman säästöjen seurauksena. Suurimmissa luokissa yksi opettaja opettaa jopa 36:ta oppilasta, kun sopiva määrä yhden opettajan opetettavaksi olisi noin puolet tästä eli enintään 20 oppilasta.

Koululuokkien liian suuren koon takia opettajan on mahdotonta huomioida riittävästi kaikkien oppilaiden erilaisia tarpeita. Opettajan riittävä huomio ja keskinäinen vuorovaikutus opetuksessa on kiireisessä yhteiskunnassa eläville nykylapsille ensiarvoisen tärkeää. Lasten ja nuorten laiminlyönti koulussa edistää syrjäytymistä, joka tulee yksilölle ja yhteiskunnalle myöhemmin kalliiksi.

Suomalaiset koululaiset ovat viime vuosien aikana useissa kansainvälisissä mittauksissa saavuttaneet erinomaisia tuloksia. Tästä huolimatta oppimisvaikeuksista kärsivien lasten määrä lisääntyy jatkuvasti. Oppilaskohtaisen tuen tarjoaminen on tärkeää etenkin oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen syrjäytyminen on estettävissä turvaamalla hänen menestymisensä koulussa. Perusopetuksen ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia, jotta opettajalla on mahdollisuus nykyistä oppilaslähtöisempään opetukseen. Pienemmissä opetusryhmissä opettajalla olisi mahdollisuus osallistua enemmän myös oppilaiden kasvatustyöhön ja tukea siten perheitä.

Kuntien taloudellisten vaikeuksien takia on pelkona, että ensi syksynä useissa kunnissa joudutaan opetusryhmäkokoja taas kasvattamaan entisestään. Jo nykyisillä ryhmäko’oilla oppilaan yksilöllisen tason ja tarpeiden ottaminen huomioon on opettajalle lähes mahdotonta.

Kunnille on siis turvattava mahdollisuus järjestää laadukasta perusopetusta. Laadukas opetus- ja kasvatustyö, turvallinen koulu ja riittävät resurssit mahdollistavat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen. Lisäksi vasemmistoliitto on tehnyt lakialoitteen (Lapintie, LA 79/2005 vp), joka lähtee siitä, että paras keino lasten huonon olon lieventämiseksi olisi säätää koululuokkien koolle yläraja. Sopiva määrä olisi lakisääteinen 20 oppilaan yläraja.

Tästä syystä esitimme valiokunnassa 15 milj. euron lisäystä.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1269/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 15 000 000 euroa luokkakokojen pienentämiseen.

34. (29.40.34) Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Kuntien talousvaikeuksien vuoksi ei niin koulurakennusten rakentamista kuin kunnossapitoakaan ole kyetty toteuttamaan tarvetta vastaavasti. Useissa tapauksissa koulurakennusten kunto on kosteus- ja muiden vaurioiden vuoksi oppilaiden ja opettajien terveyttä vaarantavan huono. Korvaavaa koulutilaa ei kunnissa luonnollisesti ole eikä peruskorjauksia kyetä toteuttamaan yksinomaan kuntien rahoituksella. Kun nykyiselläkin määrärahatasolla voidaan rahoittaa vain vajaa neljännes kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa olevien koulutilojen peruskorjauksista, on käsittämätöntä, että hallitus esittää ensi vuodelle tarkoitukseen tänä vuonna käytettävissä olevaa pienempää määrärahaa. Sen vuoksi perustamishankkeiden määräraha tulee korottaa niin, että oppilaitosten kunnostushankkeet ja tarvittaessa uudisrakentaminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja kohtuullisen ajan puitteissa. Rakentaminen on lisäksi yksi tehokkaimmista työllisyyttä edistävistä toimista, minkä vuoksi määräraha tulee vielä ohjata ensiksi pahiten työttömyydestä kärsivien alueiden käyttöön.

Viite: Polven /vas ym. TAA 985/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.34 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa.

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

31. (29.60.31) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutus on joustava tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto työn ohessa. Oppisopimuskoulutus sopii sekä nuorille että vanhemmille oppijoille. Oppisopimuksella voi opiskella eri ammattialojen perustutkintoja, lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen lisäkoulutukseen. Oppisopimuskoulutus räätälöidään aina opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaisesti. Oppisopimuskoulutus on tuloksekasta koulutusta, sillä oppisopimuskoulutetuista työllistyy noin 90 prosenttia. Koulutusmuoto on tehokas myös työnantajapuolelle. Yritys pystyy kouluttamaan ihmisiä nopeasti ja täsmällisesti niihin tehtäviin, joihin se kaipaa lisätyövoimaa. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi koettu tapa siirtää työpaikalla eteenpäin niin kutsuttua hiljaista tietotaitoa.

Oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja opiskelijoiden määrä on kasvanut samaa tahtia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 tutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen osallistui 45 300 opiskelijaa. Tämän lisäksi tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistui 5 900 opiskelijaa.

Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen kehittää työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta painottaen yksilöiden ja yritysten tarpeita. Lisäksi hallitusohjelmassa on erikseen luvattu, että oppisopimuskoulutusta ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämismuotona vahvistetaan. Määrärahaa on siksi korotettava esitetystä.

Viite: Kankaan /vas ym. TAA 309/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa.

40. (29.20) Ammattikorkeakouluopetus

25. (29.20.25) Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Määräraha oli vuonna 2005 ja tänä vuonna 2 068 000 euroa, ja ensi vuodeksi hallitus esitti yhä samaa määrärahaa. Korotusta ei ole siis edes inflaation vertaa, saati että haluttaisiin lisäpanostuksella käyttää entistä paremmin hyväksi ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia alueellisen kehityksen moottorina.

Ammattikorkeakoulujen aluevaikutus on alueellisesti huomattavasti laajempi ja merkittävämpi kuin perinteisten korkeakoulujen. Erityisen merkittävä ammattikorkeakoulujen rooli on alueilla, joilla ei sijaitse yliopistoa, esimerkkeinä mainittakoon Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut.

Kuitenkaan ammattikorkeakouluilla ei ole samoja edellytyksiä valtion budjettirahoituksen kautta toteuttaa kolmatta tehtäväänsä kuin perinteisillä yliopistoilla. Alueilla, joilla ei ole tiedekorkeakouluja, tulee voimistaa ammattikorkeakouluja tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen avulla.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003—2008 on todettu, että ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistetaan nykyistä kannustavammaksi ja nykyistä paremmin ammattikorkeakoulun koko toiminnan huomioon ottavaksi. Perusrahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon opiskelijamäärän lisäksi myös suoritettujen tutkintojen määrä ja ammattikorkeakoulujen aluekehitystä tukeva tutkimus ja kehitystyö.

Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistyössä yliopistojen kanssa maakuntakorkeakouluja vastaamaan alueellisiin koulutustarpeisiin.

Viite: Kauppilan /vas TAA 383/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.25 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintojen tukemisessa on useita kehittämisalueita, joihin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on kuluneella kaudella kiinnittänyt erityistä huomiota:

korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki

itsenäisesti asuvat alle 20-vuotiaat toisen asteen opiskelijat

opintorahan taso

opintotuen asumislisän saattaminen ympärivuotiseksi.

Opiskelijajärjestöt nostivat kamppailutavoitteekseen opintorahan 15 prosentin tasokorotuksen, ja niin muodoin olemme eduskuntaryhmänä keskittyneet nyt nimenomaan sen tavoitteen edistämiseen.

Vuonna 2007 säännönmukaisesti opintorahaa saavia opiskelijoita on valtiovarainministeriön arvion mukaan 241 000, joista korkeakouluopiskelijoita on 151 000 ja keskiasteen opiskelijoita 90 000.

Opintorahaa on korotettu korkeakouluopiskelijoille viimeksi vuonna 1992 ja toisen asteen opiskelijoille 1994. Nykyisellä tasolla opintoraha ei vastaa elinkustannusten tasoa. Opintorahan ostovoima on vuosien varrella jäänyt jälkeen lähes 25 prosenttia yleisestä kustannusten noususta. Opintorahan jälkeenjääneisyys onkin yksi tärkeimpiä syitä opiskeluaikojen pitkittymiseen, koska opiskelijoiden on käytävä ansiotyössä opintojensa ohessa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää 15 prosentin korotusta opiskelijoiden opintorahaan. Myös viime vuonna vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti näitä korotuksia vuoden 2006 talousarvioon.

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt, mukana kaikkien eduskuntapuolueiden opiskelijajärjestöt, luovuttivat tiistaina 12.9.2006 eduskunnalle Nouse jo! -kampanjan adressin, jossa 127 109 allekirjoittajaa vaatii 15 prosentin korotusta opintorahaan.

Ehdotamme, että opintoraha on

vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 47,07 euroa korkeakoulussa ja 25,46 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 123,46 euroa korkeakoulussa ja 74,47 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta,

muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 146,98 euroa korkeakoulussa ja 97,98 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias sekä

muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 301,77 euroa ja muussa oppilaitoksessa 248,87 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta tai on avioliitossa taikka elatusvelvollinen.

Viite: Valppaan /vas ym. TAA 1458/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan lisäyksenä 30 156 000 euroa opintorahan korottamiseksi budjettiperusteisesti 1.8.2007 alkaen seuraavasti:

- vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 44,48 euroa korkeakoulussa ja 25,14 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 121,85 euroa korkeakoulussa ja 73,50 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta;

- muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 145,06 euroa korkeakoulussa ja 96,70 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias; sekä

- muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 297,86 euroa ja muussa oppilaitoksessa 245,64 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta tai on avioliitossa taikka elatusvelvollinen.

80. (29.90) Taide ja kulttuuri

30. (29.90.30) Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Tietoyhteiskunta

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisten tasavertaisuuden ja demokratian edistämisessä. Tehtävämme on taata tasa-arvoiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen ja siihen osallistumiseen kaikille. Tähän asti periaatteenamme on ollut, että keskeinen rooli tässä työssä on kirjastoillamme. Tämä ratkaisu on kansainvälisestikin katsottuna toiminut hyvin. Siksi on luontevaa, että tietokoneet ja netti ovat käytettävissä asiantuntevan palvelun kera juuri kirjastoissa.

Rahoituskysymyksenä asia on ongelmallinen. Aikanaan kunnalliset kirjastot saivat valtiolta tuntuvan summan koneiden ja yhteyksien hankintaan. Nyt aina vain uudistuva teknologia ja ohjelmistot vievät suhteettoman suuria summia kirjastojen vuosittaisista budjeteista. Tämä raha on yleensä pois kirjastojen muusta toiminnasta. Vasemmistoliiton mielestä vastuu tasa-arvoisesta tietoyhteiskunnasta ja sen rahoittamisesta ei voi olla yksin kirjastoilla.

Tietoyhteiskuntaa ei saa digitalisoida muun kulttuurin kustannuksella. Siksi tarvitaan valtion tuntuva panostus, jotta tulevaisuudessa kaikki kirjastomme ovat kiinteissä yhteyksissä verkkoon. Viime vuosina julkinen kirjastoverkkomme on kiihtyvällä tavalla eriarvoistunut teknisten mahdollisuuksien tai lähinnä niiden puutteen vuoksi. Erityisesti ongelma on kasaantunut niihin kuntiin, joissa jopa kaupallisten palveluiden saatavuus pienen väestöpohjan tai syrjäisen sijainnin johdosta on ollut olematonta.

Tietoverkkojen käyttäjistä noin 90 prosenttia on alle 35-vuotiaita miehiä. Tutkimusten mukaan tietotekniikan hyödyntäjistä noin 80 prosenttia on miehiä. Kirjastoilla on erityinen rooli tyttöjen ja naisten tukemisessa tietoteknisten taitojen hankinnassa ja ylläpitämisessä. Se tulee ottaa huomioon kirjastopalveluja kehitettäessä. Näin vaikutetaan ratkaisevasti siihen, millaisia sovelluksia kehitetään ja millaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan.

Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (2000—2004) tavoitteena on ollut, että Suomi on maailman kärkimaita osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntana. Kirjastostrategia 2010 ‐asiakirjassa puolestaan asetetaan vuosittaisia taloudellisia tavoitteita, joilla kirjastot vastaavat muuttuviin haasteisiin. Tässä asiakirjassa vuosille 2004 ja 2005 tavoitteeksi asetettiin yhteensä kahdeksan miljoonan euron lisäpanostus, jotta muun muassa tietoyhteiskuntahankkeet edistyisivät toivotussa aikataulussa.

Tietoyhteiskuntahankkeiden tarkoituksena on myös edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia selviytyä muuttuvassa maailmassa sekä estää tiedollista ja taidollista syrjäyttämistä. Tavoitteena on kansalaisten tietoyhteiskunta. Siksi erilaisilla hankkeilla kansalaisia koulutetaan käyttämään uutta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Jotta kansalaisten mahdollisuudet kehittää tietoyhteiskunnan vaatimia taitojansa sekä hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia olisivat myös todellisuudessa olemassa, edellytyksenä on, että kansainvälisestikin arvostettu kirjastoverkkomme on osa tätä hanketta. Nykyisillä resursseilla näin ei ole käymässä.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1273/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 4 500 000 euroa kirjastojen valtionosuuksiin julkisten asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin.

31. (29.90.31) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Teattereiden yksikköhinnan korottaminen

Suomalainen teatteri elää taiteellisen toiminnan näkökulmasta hyvää kautta ja suomalaisten teatterissakäyntiaktiivisuus on maailman huippuluokkaa. Sen sijaan teattereiden taloudellinen tilanne on muodostunut koko suomalaista teatteritoimintaa uhkaavaksi.

Vuodesta 2000 vuoteen 2005 teattereiden valtiontuki kasvoi vain 6 prosenttia, kun samana aikana palkkakustannukset teattereissa ovat nousseet noin 16 prosenttia. Työvoimakustannusten muodostaessa valtaosan teattereiden menoista on teattereiden julkinen tuki vuodesta 2000 alkaen siis reaalisesti pienentynyt noin 10 prosenttia. Vuoden 2006 talousarvio on voimistanut tätä kehitystä entisestään.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan lain (635/1998) mukaan museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta mainituista toiminnoista aiheutuviin käyttökustannuksiin 37 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle museota, teatteria ja orkesteria varten vahvistettu laskennallinen henkilötyövuosien määrä kerrotaan henkilötyövuotta kohden asianomaista toimintaa varten määrätyllä yksikköhinnalla.

Teattereiden yksikköhinta, joka on viisi vuotta pysynyt lähes samansuuruisena, nousee ensi vuonna 31 567 euroon. Vuosien mittaan karttunut yksikköhinnan jälkeenjääneisyys jää siitä huolimatta merkittäväksi. Hallituksen esityksellä kuilu valtionosuuden perustana olevan yksikköhinnan ja todellisten kustannusten välillä kasvaa edelleen ensi vuonna.

Talousvaikeuksissa kamppailevien teattereiden tilanne on muodostunut kestämättömäksi. Julkisen tuen jo 1990-luvulla alkanut ja alituisesti kasvava jälkeenjääneisyys yleisestä kustannustasosta johtaa väistämättä teatteritarjonnan supistamiseen ja alan työllisyysongelman kärjistymiseen. Se merkitsee myös akuuttia uhkaa alueellisesti kattavan teatteriverkoston säilymiselle.

Julkisen tuen jälkeenjääneisyyden ja menojen kasvun välistä eroa on teattereissa paikattu pääsylipputulojen osuutta kasvattamalla; nostamalla hintoja, tehostamalla myyntiä ja välttämällä riskialttiita ohjelmistovalintoja. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Edessä ei ole muita ratkaisuja kuin henkilöstön vähentäminen ja toiminnan supistaminen.

Toisaalta hallitus korostaa työllisyyden ja aluepolitiikan merkitystä ohjelmassaan. Teatterit tarjoavat erinomaisen keinon toteuttaa näitä tavoitteita: teattereiden kustannuksista n. 70 prosenttia muodostuu palkkakustannuksista, ja teatteriverkostomme ulottuu Helsingistä Rovaniemelle ja Raumalta Joensuuhun kattaen näin valtaosan maastamme.

Vuoden 2006 talousarvioesityksessä teatterit asetettiin vihdoinkin samaan kastiin museoiden ja orkesterien valtionosuuksien hinnoitteluperusteissa, kun tehtiin tasokorjaus 2,4 %:lla. Teattereiden osalta tämä ei kuitenkaan korjaa aiempien vuosien epätasa-arvoista kehitystä. Siksi valtion vuoden 2007 talousarvion eduskuntakäsittelyssä tulee vasemmistoliiton eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan teattereiden tuen jälkeenjääneisyys oikaista korottamalla valtionosuuden perustana olevan henkilötyövuoden hinta oikealle tasolle.

Teattereiden valtiontuen lisääminen on erinomainen keino työllistää ja estää eriarvoisuuden lisääntymistä maan eri osien välillä.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1276/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 2 300 000 euroa valtionosuuden perusteena käytetyn yksikköhinnan korottamiseen ja alueteatteritoiminnan tukemiseen ja vakinaistamiseen.

34. (29.90.34) Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Suomessa yhteiskunta on pyrkinyt turvaamaan informaation säilymistä ja löytämistä laajalla kirjastojärjestelmällä. Suomessa on tieteellisten kirjastojen lisäksi noin tuhat yleistä kirjastoa sivukirjastoineen. Suomen hyvä kirjastolaitos on nostanut yleistä sivistystasoa ja tasannut eroja sosiaaliluokkien välillä. Ihmisten osallistumista korostavassa tietoyhteiskunnassa jokaisella kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Tässä toimivalla ja kattavalla kirjastolaitoksella on keskeinen rooli. Hallitus on kuitenkin vähentämässä valtionosuutta yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja siten heikentämässä kirjastolaitoksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjastojen perustamiskustannusten määräraha ja myöntämisvaltuudet ovat riittämättömät.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 509/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 3 000 000 euroa ja

että momentin perusteluja muutetaan myöntämisvaltuuksien osalta siten, että vuonna 2007 saa tehdä valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille enintään 8 000 000 eurolla.

51. (29.90.51) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Pidämme määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 1 400 000 euroa.

91. (29.99) Nuorisotyö

51. (29.99.51) Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Nuorten työpajatoiminta on koulutuksen ja työelämän sekä perus- ja jatkokoulutuksen välille sijoittuva toimintamuoto. Työpajatoiminta edistää nuorten työssä oppimista, lisää ammatillisia valmiuksia sekä tukee nuorten ammatinvalitsemista.

Suomessa nuorten työpajatoimintaa on ollut jo noin 30 vuotta. Lähinnä kuntien ylläpitämä nuorten työpajatoiminta kehittyi voimakkaasti 1990-luvun alkupuolella, jolloin nuorten työttömien määrä nousi lähes 100 000 henkeen. Sittemmin nuorten työttömyys on helpottanut.

Nuorten työpajatoiminnan keskeinen tavoite on nuorten työttömien aktivointi sekä tietysti nuorten määräaikainen työllistäminen. Pajat ovat kehittymässä nuorten toimintakeskusten suuntaan. Uusia työ- ja toimintamuotoja ovat esimerkiksi kierrätystoiminta, peruskoulun loppuunsaattaminen, yrittäjäkoulutus, yritystoiminnan tukeminen, tietotekniikan ja multimediataitojen opettaminen. Yleisimpiä pajoja ovat puu- ja metallipajat, autopajat sekä tekstiilipajat.

Hallitus esitti varattavaksi 4,7 milj. euroa sekä työpajatoimintaan että ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön. Pidämme määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50. Vesitalous

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 2 v)

Lukuisat edustajien tekemät talousarvioaloitteet osoittavat, että eri puolilla maata on tarvetta erilaisiin vesistö- ja vesihuoltotöihin. Katsomme, että hallituksen momentille esittämä 9 158 000 euron määräraha on riittämätön.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.77 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Tieliikenne on yhteiskuntamme merkittävin liikennemuoto. Noin 68 prosenttia tavarankuljetussuoritteesta ja noin 95 prosenttia henkilökuljetussuoritteesta tapahtuu tiellä. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2007 perustienpitoon on varattu 572 027 000 euron määräraha. Määrärahaa on leikattu viime vuodesta yli kuusi miljoonaa euroa. Rahoitus ei ole riittävä yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun synnyttämiin perustienpidon investointitarpeisiin nähden. Liikenteen kasvun myötä tiestön palvelutaso laskee jatkuvasti, ja perustienpitomäärärahoihin kohdistuneiden leikkausten takia tiestön kunto on jo laskenut paikoin hälyttävälle tasolle.

Toimiva tiestö on kansalaisten arjen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se on myös yksi aluepolitiikan keskeisimmistä välineistä. Tiehallinnon mukaan tämänhetkisten määrärahojen turvin pyritään pitämään tieverkon kunto nykyisellään, mutta kunnon jälkeenjäämää ei pystytä kuromaan kiinni. Perustienpidon investointeja on mahdollista toteuttaa tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Elinkeinoelämän ja alueiden kehittymistä tukevia kiireellisiäkään investointitarpeita ei voida nykyisillä resursseilla tyydyttää. Myöskään valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetettua liikenneturvallisuustavoitetta ei tienpidon toimin voida riittävästi tukea. On selvää, että sujuva ja turvallinen liikenne on turvattava riittävällä lisärahoituksella.

Tiehallinnon parhaillaan käynnissä oleva Pääteiden turvallisuusinvestoinnit -teemahanke sisältää päätieverkon toiminnallisten ongelmien ratkaisemiseen liittyviä, liikenneturvallisuutta parantavia investointeja tai suurten hankkeiden ensimmäisiä osavaiheita. Hanke sisältää alustavasti 13 kohdetta yhteensä noin 60 kilometrin matkalla. Kohteet sijaitsevat vilkkaimmilla päätiejaksoilla, joilla vakavien onnettomuuksien määrä on suuri. Teemalla vaikutetaan erityisesti vakavien kohtaamisonnettomuuksien määrään. Teemaan kuuluvia hankkeita on rakennettu ja rakennetaan vuosina 2005—2007.

Viite: Kankaan /vas ym. TAA 312/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityisten teiden valtionapuja on supistettu merkittävästi, mikä on johtanut yksityistieverkoston kunnon merkittävään heikkenemiseen. Vastuu yksityisteiden kunnossapidon kustannuksista on siirtynyt entistä enemmän yksityistieosakkaille. Kuntien heikko taloudellinen asema on johtanut siihen, että kunnat tukevat taloudellisesti yksityisteiden kunnossapitoa tarpeeseen nähden yhä vähemmän. Yksityisteiden liikenne ei kuitenkaan ole merkittävästi vähentynyt. Vaikka vakituinen asuminen on vähentynyt, niin vapaa-ajan asuminen on lisääntynyt. Yksityistiet ovat elintärkeitä teollisuuden puuhuollolle ja maataloudelle. On kohtuutonta, että yksityisteiden osakkaat joutuvat yhä suuremmassa määrin kustantamaan yksityisteiden ylläpidon ja perusparannukset.

Suomessa on valtionapuun oikeutettuja yksityisteitä noin 60 000 km ja avustettuja kohteita vuodessa noin 880.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 514/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallituksen politiikka nojaa kestävään kehitykseen. Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluontoisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus on tällä vuosikymmenellä vähentynyt merkittävästi. Huono kehitys on johtanut liikennerajoitusten lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman radanpidon palvelutason tavoitetta.

Jos riittävää rahoitusta korvausinvestointeihin ei saada, uhkaa useiden rataosuuksien perus-parannustöiden valmistuminen lykkääntyä vuosilla.

Lisäksi rahoituksen puute kasvattaa turvallisuusriskejä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä. Heikkokuntoisilla rataosuuksilla joudutaan asettamaan paino- ja nopeusrajoituksia. On selvää, etteivät nämä heikennykset voi olla vaikuttamatta asiakastyytyväisyyteen ja junaliikenteen imagoon sekä rahti- ja matkustajamääriin ja VR:n kannattavuuteen

Viite: Uotilan /vas ym. TAA 1433/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa rataverkon perusparannusluonteisiin korvausinvestointeihin.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen kehittäminen

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle sekä joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle. Esimerkiksi matkapalvelukeskusten ja joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen edellyttää riittävää rahoitusta.

Kaikki joukkoliikennemuodot ovat ongelmissa: junaliikenne, linja-autoliikenne ja saaristoliikenne. Matkojen yhteensovittaminen on vakava haaste, samoin saaristoliikenteen määrärahat, jotka valtio on johdonmukaisesti pitänyt liian matalina. Saaristoliikenteen määrärahan tarve on 1 667 000 euroa, josta Suomenlahden osuus on 300 000 euroa.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2006 joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin oli käytettävissä vain 3,075 miljoonaa euroa, kun vuonna 2005 toteutui 6,7 miljoonaa euroa. Nyt esitetty 2,875 miljoonaa euroa ei ole riittävä, vaan joukkoliikenteen kehittämistoimintaan on syytä lisätä vähintään 2 miljoonaa euroa.

Joukkoliikenteen tuki

Kaikista joukkoliikennematkoista tehdään YTV-alueella, Tampereella ja Turussa noin 70 prosenttia, mistä yksin YTV-alueen osuus on 60 prosenttia. Liikenne näillä alueilla on perustunut lipputuloihin ja kuntien myöntämään rahoitukseen. Sen sijaan esimerkiksi Brysselissä valtion tuki on 56 prosenttia joukkoliikenteen kuluista, Amsterdamissa 66 prosenttia ja Madridissa 53 prosenttia.

Liikennepolitiikan lähtökohtana on oltava kestävän kehityksen periaate. Hallitusohjelmassa on tavoitteena joukkoliikenteen parantaminen ja työmatkaliikenteen ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön. Toimiva joukkoliikenne on kaupunkialueilla perusedellytys. Laadukasta joukkoliikennettä ei voida ylläpitää pelkillä asiakastuloilla ja kuntien rajallisella rahoituksella, vaan joukkoliikenteen turvaaminen julkisella tuella on välttämätöntä.

Nykyinen kehitys, jossa lippujen hinnankorotukset johtavat matkustajamäärien vähenemiseen, kustannusten kasvuun ja siten palvelujen supistamispaineisiin, on kestämätön. Jotta tämä negatiivinen kierre saadaan katkaistua, on riittävät määrärahat turvattava valtion talousarviossa.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2007 kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustukseen ja alueellisen liikenteen palvelujen ostoon sekä paikallisen liikenteen valtionavustukseen on varattu riittämätön määräraha. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen hallitus ei edelleenkään osoita tukea.

Viite: Tiusasen /vas ym. TAA 1396/2006 vp (joukkoliikenteen kehittäminen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 2 000 000 miljoonaa euroa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Viite: O. Ojalan/vas ym. TAA 945/2006 vp (joukkoliikenteen tukeminen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa kaupunki- ja seutuliikenteen tukeen ja lipputuen myöntämiseen myös suurille kaupungeille.

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Pidämme määrärahaa riittämättömänä ja ehdotamme sen korottamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.64 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa.

65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)

Määrärahaa käytetään junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta tehdyistä vuotta pidemmän ajan sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen. Pidämme ympäristösyistä perusteltuna ylläpitää tehokasta kaukoliikennettä. Ehdotamme tästä syystä määrärahan lisäystä.

Viite: Kauppilan /vas ym. TAA 397/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.65 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Talous- ja velkaneuvon järjestämiseen hallitus esitti 4,5 milj. euroa, minkä valiokunnan enemmistö korotti 4 661 000 euroksi.

Määräraha on näin korotettunakin riittämätön.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.40.31 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa talous- ja velkaneuvonnan korvauksiin.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Suomi on jäämässä jälkeen Kioton sopimuksen velvoitteestaan ja Euroopan unionin yhteisestä taakanjakosopimuksesta, jonka mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tulee seurantajaksolla pysyä vuoden 1990 tason alapuolella.

Kuitenkaan vuoden 2007 talousarvion kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan energiapolitiikkaluvussa ei ole esitetty todellisia edellytyksiä tehokkaille toimille energiatalouden kehittämiseksi ympäristömyönteiseksi eikä uusiutuvan energian käyttöönotolle.

Edelleenkään demonstraatiotuki ei ole energiatuen osana. Demonstraatiotuki on erityistuki-muoto, jonka tukemiseen valtiovalta osallistuu tavallista suuremmalla suhteellisella osuudella hankkeen sisältämän erityisarvon vuoksi. Soveltamalla demonstraatiotukea voidaan uusiutuvan energian käyttöönottoa edistää voimaperäisesti ja nykyistä nopeammin, mikä on myös Kansallisen ilmastostrategian toteutumisen vaatimuksena. Demonstraatiotuen puuttuminen talousarviosta johtaa puolestaan suurien erityishankkeiden etenemisen viivästymiseen.

Viite: Tiusasen /vas ym. TAA 1398/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa energiatuen lisäämiseen ja demonstraatiotukeen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

17. Työttömyysturva

50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha)

Soviteltu työttömyysetuus

Huolimatta työllisyyden hienoisesta parantumisesta työttömyys on yhä koko Suomea koskettava ongelma. Hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt vastaamaan haasteeseen, mutta vaikutukset ovat tähän mennessä olleet vähäisiä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan siis uusia keinoja työvoiman kysynnän ja tarjonnan parantamiseksi ja työttömien kannustamiseksi ottamaan vastaan kaikki tarjolla oleva työ.

Työttömyysturvalain mukaan voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta, mikäli henkilö on lyhytaikaisissa työsuhteissa. Kuitenkin useilta henkilöiltä tulleiden palautteiden mukaan syntyy usein tilanne, että työstä saatava tulo yhdessä sovitellun päivärahankin kanssa on vähemmän kuin kokonaan työttömän saama nettotulo. Tilanteisiin vaikuttavat usein tulonhankkimiseen vaikuttavat kustannukset ja työajan tai työsuhteen lyhyys.

Viite: Laakson /vas ym. 573/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.17.50 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 työttömyysturvalain sovitellun työttömyysetuuden muuttamiseksi kannustavammaksi.

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Peruspäivärahan taso

Vuoden 2007 talousarvioesityksestä ei löydy minkäänlaista parannusta työttömien etuuksiin. Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Puolet kaikista työttömistä joutuu tulemaan toimeen peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Perusteltua on 4 euron suuruinen korotus, joka maksettaisiin budjettiperusteiseksi työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan 1.1.2007 lukien.

Viite: Mustajärven /vas ym. TAA 790/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.17.51 otetaan lisäyksenä 16 000 000 euroa työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahan budjettiperusteiseen korottamiseen 4 eurolla päivältä.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkkeen tasokorotus

Ehdotamme, että kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 20 eurolla kuukaudessa 1.1.2007 alkaen. Tämän johdosta tulemme tekemään lakialoitteella ehdotukset, joilla muutetaan kansaneläkelakia, perhe-eläkelakia, maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia ja maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettua lakia. Aloitteessamme tullaan ehdottamaan myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosan enimmäismäärään 20 euron korotusta.

Korotus esittämällämme tavalla tulisi voimaan 1.1.2007. Talousarvioaloitteessa ehdotettu 147 000 000 euroa on lisäys hallituksen ehdotukseen, jolla kansaneläkettä korotettiin ainoastaan 5 euroa kuukaudessa ja vasta syyskuusta 2006 alkaen.

Ehdotuksemme kansaneläkkeen tasokorotuksesta on osa vasemmistoliiton köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista ohjelmaa.

Viite: Sirnön /vas ym. TAA 1284/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.19.60 otetaan lisäyksenä 147 000 000 euroa kansaneläkkeiden budjettiperusteiseen korottamiseen 20 eurolla kuukaudessa 1.1.2007 lukien.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. (33.32.30 ja 35) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toimeentulotuen määräytymisperusteet ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana köyhyys on kaksinkertaistunut Suomessa. Hälyttävintä tilanne on lapsiperheissä, joiden köyhyys on lisääntynyt kaksi ja puoli -kertaisesti. Lapsiperheissä taloudellinen eriarvoistuminen on ollut voimakasta. Osa lapsiperheistä on päässyt osalliseksi myönteisestä taloudellisesta kehityksestä, mutta osalla perheistä tulokehitys on ollut vaatimattomampaa. Erityisesti talousongelmia on yksinhuoltajaperheissä, monilapsisissa perheissä ja perheissä joissa on työttömyyttä.

Lapsilisän tehtävänä on helpottaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja kompensoida perheille lasten kasvattamisesta aiheutuvia kuluja. Lapsilisien reaaliarvo on kuitenkin laskenut, koska lapsilisien korotusta ei ole sidottu mihinkään indeksiin. Vuonna 2004 perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää korotettiin kymmenellä eurolla kuussa ja lisäksi yksinhuoltajille maksettavaa lapsilisää vielä kolmella eurolla kuussa. Tämä vaatimatonkin korotus tuli tarpeeseen monissa pienituloisissa perheissä.

Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korotusta 90 eurosta 100 euroon hallituksessa perusteltiin sillä, että se vähentää lapsiperheiden köyhyyttä. Valitettavasti toteutettu lapsilisän korotus ei ole kuitenkaan parantanut juuri kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilassa elävien lapsiperheiden arkea.

Valtioneuvoston päätöksellä toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan perheen tuloina huomioon toimeentulolaskelmaa tehtäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsilisän korotus vähentää korotuksen verran perheelle myönnettävää toimeentulotukea.

Kunnallista toimeentulotukea saavien perheiden ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on laskettava perheen etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin se ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea.

Tämä esitys on osa vasemmistoliiton toimenpiteistä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi.

Viite: Lapintien /vas ym. TAA 710/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 35 000 000 euroa toimeentulotuen määräytymisperusteiden kehittämiseksi budjettiperusteisesti perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta.

Hoitoon pääsyn turvaaminen (ns. hoitotakuu)

Eduskunta sääti vuonna 2004 lait hoitoon pääsyn turvaamisesta eli ns. hoitotakuusta. Lakien voimaansaattaminen edellyttää siirtymävaiheessa erikoissairaanhoidon kuntayhtymiin kuuluvilta kunnilta voimakasta taloudellista lisäpanostusta, koska 28.2.2005 olleet erikoissairaanhoidon hoitojonot oli kokonaisuudessaan purettava 31.8.2005 mennessä. Tässä ei onnistuttu, vaan jonossa on tälläkin hetkellä lain vastaisesti siellä yli puoli vuotta olleita potilaita. Joissakin sairaanhoitopiireissä jonot ovat alkaneet taas jopa kasvaa. Epäonnistuminen johtui ensisijaisesti liian vähäisistä siirtymävaiheen resursseista. Muun muassa vuoden 2005 valtion budjetissa ei kunnille osoitettu riittävästi määrärahoja asian hoitamiseksi. Sairaanhoitopiirien arvion mukaan siirtymävaihe aiheutti/aiheuttaa vähintään 120 000 000 euron lisäkustannukset sairaanhoitopiireille. Tämän lisäksi peruskunnille aiheutuu hoitotakuusta siirtymävaiheessa lisäkustannuksia myös perusterveydenhoitoon, koska useimmat kunnat joutuvat palkkaamaan terveyskeskuksiinsa lisähenkilöstöä välittömän yhteyden saannin ja kolmessa päivässä hoidon arviointiin pääsemisen turvaamiseksi.

Hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2007 on momentille 33.32.30 (valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin) otettu lisäyksenä huomioon 50 000 000 euroa pääosin kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Valitettavasti se ei vain riitä. Edellä olevasta käy selkeästi ilmi, että esitetyillä valtionosuuksilla siirtyminen hoitotakuuseen tulee edelleen merkittävästi heikentämään kuntien muutenkin heikkoa taloudellista tilannetta.

Viite: Virtasen /vas ym. TAA 1518/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa hoitoon pääsyn turvaamisesta aiheutuviin siirtymävaiheen kustannuksiin.

Valtionosuuksien indeksitarkistus

Hallitus on kasvattanut koko toimikautensa ajan valtionosuuksien indeksitarkistuksen vajetta. Tällä on vaikutuksensa myös kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kuntien kustannukset nousevat jatkuvasti erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon aloilla kuntien säästötoimista huolimatta. Henkilöstövajaukset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus sosiaali- ja terveydenhoidon laitoksissa. Henkilökunta on useissa paikoissa jaksamisen äärirajoilla. Kunnilla on jo nyt eräillä paikkakunnilla vaikeuksia saada henkilöstöä avoimiin työpaikkoihin. Kuntaliiton mukaan lakisääteisten tehtävien laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 300 miljoonaa euroa. Kuntaliitto huomauttaa, että niitä vastaavat kuntien rahoitusvastuut lisääntyvät kuitenkin noin 430 miljoonaa euroa. Kuntien toimintamenot kasvavat vielä olennaisesti tätäkin enemmän, noin 1,1 miljardilla eurolla. Myös nämä Kuntaliiton laskelmat osoittavat, että indeksitarkistukset on tehtävä täysimääräisinä kansalaisten peruspalvelujen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi.

Vanhuspalvelut

Ikääntyneille ihmisille on taattava yhdenvertaiset ja laadukkaat vanhuspalvelut koko maassa kunnioittaen palvelun tarvitsijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta tuloista riippumatta. Nykytilanteessa valinnanvapaus koskee vain varakkaimpia vanhuksia. Voimassa oleva sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta kotihoidon järjestämistä tarpeen mukaan muun muassa vanhuksille, mutta normit on laadittu sillä tavoin väljiksi, että niiden toteuttaminen on sidottu kunnan vuotuisiin talousarviomäärärahoihin. Kotihoidon saaminen riippuu asiakkaan asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta ja kunnan omista soveltamisohjeista ja -käytännöstä. Valitusoikeus näistä päätöksistä on rajoitettu. Lisäksi kehityksen suuntana on viime aikoina ollut se, että kuntien kotihoito supistuu sisällöltään ja rajautuu entistä huonokuntoisempiin vanhuksiin.

On tarpeen laajentaa eräänlainen hoivatakuu myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Kuntien olisi järjestettävä ikääntyneille, yli 65-vuotiaille, kotihoidon tarpeessa oleville kotihoito siitä riippumatta, valitsevatko ikääntyneet kotona asumisen vai asumisen palvelu- tai tukiasunnossa hyväksytyn palvelusuunnitelman mukaisesti. Arvioimme, että tällaisen hoivatakuun toteuttaminen edellyttäisi 27 400 000 euron lisärahoitusta.

Viite: Kuopan /vas ym. TAA 515/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 42 700 000 euroa, mistä osoitetaan 27 400 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien maksamiseen kunnille ja 15 000 000 euroa uuden vanhustenhuollon palvelun toteutuksen mahdollistamiseksi.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Pidämme määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.33 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaisen perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Toistuvat määräaikaiset työsuhteet ovat suuri ongelma, johon pitää puuttua.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että pääluokan perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelee suuri joukko työntekijöitä usein jopa vuosikausia määräaikaisissa, toisiaan seuraavissa työsuhteissa (työsuhteiden ketjuttaminen), ja edellyttää että hallitus ryhtyy toimiin näiden määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseksi ja työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Palkkaperusteinen työllistämistuki valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille

Palkkaperusteisia työllistämistukia valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty viime eduskuntakausilla erittäin paljon. Kun palkkaperusteisiin työllistämistukiin vuonna 1998 käytettiin valtion varoja 282 miljoonan euron edestä, niin vuonna 2001 ne olivat tilinpäätöksen mukaan puolittuneet 141 miljoonaan euroon. Ensi vuodelle hallitus esittää palkkaperusteisia työllistämistukia valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille enää 98,2 miljoonaa euroa.

Työttömyysasteen jumiutuminen neljä vuotta sitten aivan liian korkealle tasolle on osoitus siitä, että aktiivisia työllistämisvaroja tulee nimenomaan lisätä eikä vähentää, kuten nyt esitetään. Pätkätyöllisten aiheuttama tilastojen kaunistuminen ei saa tässä hämätä. Me katsomme vasemmistoliitossa, että valtiovallan tulee tukea kansalaistensa työllistymistä kunnon töihin kunnon palkalla. Erityisen tärkeää tämä on sen takia, että pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole vähentynyt vuosiin lainkaan, sekä myös sen takia, että hoitotakuu mukaan lukien julkisten palveluiden tarvitsema sijaisten oikea määrä on turvattava.

Me vasemmistoliittolaiset emme kannata nöyryyttävästi toimeentulotukeen pakotetun matalapalkka-armeijan luomista vaan töiden järjestämistä niin, että siitä saatavalla palkalla voi tulla toimeen.

Viite: Puhjon /vas ym. TAA 1003/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.51 otetaan lisäyksenä 34 000 000 euroa palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille.

Ehdotamme työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahaan 26 400 000 euron lisäystä, joka kohdennetaan vaikeasti työllistyvien palkkatuen lisäosuuteen, joka voimassa olevien säännösten mukaan on 90 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä. Mainittu lisäosa näissä tapauksissa maksetaan perustuen lisäksi. Perustuen yksikköhinta on työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen (23,89 euroa päivässä vuonna 2007). Hallituksen talousarvioesityksessä vaikeasti työllistyvien lisäosan määrä on 45,39 euroa päivässä eli 975,88 euroa kuukaudessa (960 euroa kuukaudessa vuonna 2006). Tuki on harkinnanvarainen.

Palkkatuen perustuen määrärahat sisältyvät työmarkkinatuen määrärahamomenttiin (34.06.52). Niitä saa käyttää muun muassa julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä työttömyyden perusteella tai 500 päivää työttömyysturvaa.

Palkkatuen lisäosan määräraha sisältyy talousarvioesityksessä työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahaan (34.06.51).

Vuonna 2007 palkkatukena maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään palkkatuen perustuki, joka on tasoltaan noin 513 euroa kuukaudessa (23,89 euroa/päivä). Tämän lisäksi voidaan myöntää lisäosaa, joka on enintään 60 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä eli ensi vuonna 821 euroa. Vaikeasti työllistyvän työllistämiseksi voidaan myöntää palkkatuki korotettuna lisäosalla, jonka määrä on enintään 90 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä, ensi vuonna noin 975 euroa kuukaudessa.

Viite: Tennilän /vas ym. TAA 1367/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 26 400 000 euroa vaikeimmin työllistettävien palkkatuen lisäosan maksamiseen.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Työmarkkinatuen tasokorotus

Köyhyydestä, joka lisääntyi 1990-luvulla laman ja siihen liittyneiden ratkaisujen myötä, uhkaa tulla Suomessa pysyvä ongelma. Toimeentulotukea saavien määrä on vakiintumassa korkealle tasolle. Vuonna 2002 toimeentulotuen piirissä oli 262 000 kotitaloutta ja 440 000 henkilöä, eikä vähennystä edelliseen vuoteen juuri tapahtunut. Jos pienituloisuuden rajana pidetään 60 prosenttia mediaanitulosta, pienituloisten osuus oli 10,8 prosenttia vuonna 2001. Vuonna 1990 vastaava osuus oli 7,9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole nujerrettu, ja useat kymmenet tuhannet ihmiset ovat syrjäytymässä työmarkkinoilta.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Useat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat tulleet köyhyysongelman ja työttömyyden rakenteen arvioinneissaan siihen lopputulokseen, että työttömyysturvan peruspäivärahan korottaminen on paras lääke köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi.

Talouden heikkojen kasvunäkymien vuoksi työllisyystilanteen äkillistä parantumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kokonaistyöttömyys voi kääntyä jopa kasvuun, jolloin rakenteellisten työttömyysongelmien voidaan olettaa kärjistyvän. Siitäkin syystä työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta tulee parantaa ja peruspäivärahaa korottaa 4,00 eurolla päivältä 1.1.2007 alkaen.

Ehdotus on osa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen.

Viite: Mustajärven /vas ym. TAA 791/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.52 otetaan lisäyksenä 130 000 000 euroa työmarkkinatuen budjettiperusteiseen korottamiseen 4,00 eurolla päivältä 1.1.2007 lukien.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ympäristöministeriö

21. (35.01.21 ja 35.99.22) Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen esityksessä vuoden 2007 talousarvioksi on vähennetty kuluvan vuoden tasoon verrattuna ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kohdennettua määrärahaa, vaikka päinvastoin sen korottaminen olisi perusteltua. Määrärahan säilyttäminen kuluvan vuoden tasolla edellyttää hallituksen esitykseen verrattuna 2 500 000 euron lisäystä.

Viite: Polven /vas ym. TAA 994/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.21 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa ympäristöministeriön tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

10. Ympäristön suojelu

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden tarve on jatkuvasti lisääntymässä. Tästä huolimatta hallitus esittää määrärahan voimakasta pienentämistä. Itämeren ja Suomenlahden rehevöityminen vaatii ympäristötöiden voimakasta lisäämistä. Lisäksi työt suoritetaan niissä maamme osissa, joissa työttömyys on erityisen suurta. Määrärahan tasoa on nostettava vuoden 2006 tasosta.

Viite: Tiusasen /vas ym. TAA 1405/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 2 900 000 euroa ympäristötöihin.

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahan käyttötarkoitus on tärkeä yhteiskunnallisesti niin aluearkkitehtitoimintaan, yhdyskuntakehitykseen, luonnonsuojeluun, maisemointiin ym. Hallituksen esitys vähentää näitä rahoja tuntuvasti. Vähennys kohdistuu pieniin kuntiin.

Viite: Kauppilan /vas ym. TAA 408/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.37 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa kuntien kaavoituksen ja maankäytön ohjauksen avustuksiin.

30. Asumisen edistäminen

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Valtion vuoden 2006 talousarviossa oli asuntojen korjaustoiminnan avustukseen varattu 70 miljoonan euron määräraha, ja vuoden 2007 talousarvioehdotuksessa esitetään 50 miljoonan euron määrärahaa. Talousarvion perusteluissa todetaan, että painopisteenä on hissien rakentaminen, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen sekä pientalojen lämmitysjärjestelmien uusiminen. Asunto-osakeyhtiöt jäisivät hissiavustuksia ja energiakatselmuksia lukuun ottamatta avustusten ulkopuolelle. Kuntoarviot, huoltokirjan laatiminen ja energia-avustukset jäisivät kohteena pois.

Korjausavustukset ovat tähän saakka mahdollistaneet osakekiinteistöjen korjaukset suunnitelmallisesti ja asianmukaisesti. Korjausavustukset ovat helpottaneet osakeyhtiöiden päätöksentekoa mm. siksi, että asukkaat, erityisesti iäkkäät, eivät mielellään ota lainaa. Osakeyhtiötalojen kunto on keskimäärin huonompi kuin vuokratalojen, ja asuinrakennuksia on runsaasti tulossa korjausikään.

Viite: Virtasen /vas TAA 1520/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.30.55 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa korjausavustusten myöntämisperusteiden säilyttämiseksi osaketalojen osalta entisessä laajuudessa.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Avustukset

Pidämme erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain mukaisten avustusten enimmäismäärää 45 000 000 euroa riittämättömänä. Asunto-olojen parantamiseksi tulee myös lähiöprojektin avustusprosenttia ja opiskelija-asumisen investointiavustuksen tukiprosenttia korottaa. Nykyisellään nämä ovat liian alhaiset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluja muutetaan siten, että erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain mukaisten avustusten enimmäismäärä on 55 000 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilla 35.30.60 muutetaan lähiöiden kehittämistä koskevia perusteluja näin kuuluvaksi: "Avustuksen määrä on enintään 40 prosenttia kustannuksista."

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluihin lisätään: "Opiskelijoiden asunto-olojen parantamiseen tarkoitetun investointiavustuksen tukiprosentti on 10 prosenttia."

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006

Kari Uotila /vas
Mikko Kuoppa /vas
Iivo Polvi /vas
Mikko Immonen /vas

VASTALAUSE 4

Yleisperustelut

Vastuuta taloudesta, ympäristöstä ja toisistamme

Vihreän eduskuntaryhmän tavoitteena on talouden ja työllisyyden suotuisa kehitys sekä kestävät kulutus- ja tuotantotavat. Vihreät esittävät tässä vastalauseessa oman, tulojen ja menojen suhteen tasapainossa olevan, vaihtoehtonsa hallituksen talousarvioesitykselle. Esityksessä painotamme ilmastonmuutoksen hillitsemistä, pienituloisten aseman parantamista sekä kulttuurin merkitystä sivistyksen kantajana. Tavoitteenamme on pitää kiinni universaalista hyvinvointivaltiosta, jossa hyvinvointivaltion tehtäviin kuuluu turvata pienituloisten ja huono-osaisten sosiaalipoliittiset intressit.

Köyhyyden ja eriarvoistumisen kasvu voidaan pysäyttää

Suomen taloudellinen tilanne on pysynyt hyvänä. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna alkuvuoden vahvan kehityksen ansiosta keskimäärin 4,5 prosenttia ja tasaantuvan ensi vuonna kolmeen prosenttiin. Talouskehityksessä kiinnostavaa on havaita, että Suomen teollisuustuotanto kasvaa voimakkaasti huolimatta päästökaupasta tai öljyn hinnan historiallisen korkeasta tasosta. Suurimpana tulevaisuuden haasteena Suomen taloudelle pidetään edellä mainittujen tekijöiden sijasta työvoimapulaa.

Talouskasvun hedelmät eivät jakaudu tasaisesti. Eri tutkimusten perusteella voidaan selvästi osoittaa, että Suomessa on meneillään eri väestöryhmien eriarvoistumiskehitys, johon hallituksen olisi pitänyt puuttua. Köyhän ja sosiaalisesti syrjäytyneen väestön osuuden kasvu osoittaa, että hallitus on pahasti epäonnistunut sosiaalipolitiikan hoitamisessa.

Kysymys on koko väestön kykyjen hyödyntämisestä tai tässä tapauksessa hyödyntämättä jättämisestä. Kysymys on myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta, joka näiden syrjäytymisvaarassa olevien väestöryhmien kohdalla ei toteudu. Esimerkiksi lapsiperheistä enemmistöllä menee tällä hetkellä paremmin kuin koskaan, mutta kasvava vähemmistö lapsiperheistä on jäänyt täysin osattomaksi hyvinvoinnin kasvusta. Kuilu näiden kahden ryhmän välillä syvenee koko ajan. Eriarvoistumiskehitys on hiljainen muutos, joka on pysäytettävä. Vastalauseessa esitämme monta tätä kehitystä lievittävää esitystä, kuten työmarkkinatuen, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason, opintorahan ja täyttä kansaneläkettä saavien eläkkeiden korottamista.

Perheelliset ovat työllisyyspolitiikan väliinputoajia: lapsiperheiden vanhempien työmarkkinatilanne ei ole parantunut samaa tahtia muun väestön kanssa. Tulo- ja työllisyyskehityksessä perheistä kaikkein heikoimmin ovat pärjänneet yksinhuoltajaperheet. Perheen perustamisiässä olevien työllisyysaste on jopa 15 prosenttia heikompi kuin ennen lamaa. Vastalauseessa esitämme vanhempainvapaiden kustannusten jakamista kaikkien työnantajien kesken. Toimenpiteellä parannettaisiin etenkin nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla.

Köyhyyden poistaminen on välttämätöntä myös globaalisti. Joka viides sekunti maailmassa kuolee lapsi nälkään. YK:n vuosituhattavoitteissa valtiot sitoutuivat puolittamaan alle yhdellä dollarilla elävien ja nälkää näkevien ihmisten määrän. Näissä tavoitteissa onnistumisesta on myös Suomen kannettava vastuunsa. Vastalauseessa esitetään, että Suomi vahvistaa sitoutumisensa kehitysyhteistyörahoituksen 0,7 prosentin osuuteen BKTL:stä vuoteen 2010 mennessä.

Vastuullista ilmastopolitiikkaa

Vihreän eduskuntaryhmän päätavoitteisiin kuuluu ilmastonmuutoksen torjuminen. Pitkällä tähtäimellä teollisuusmaiden päästöt on leikattava murto-osaan nykyisestä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa turvalliseksi arvioituun kahteen asteeseen. Kysymys on koko maapallon tulevaisuudesta, ei vain siitä, miten me suomalaiset selviämme haasteesta.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnalle vakava uhka, johon varautumista ei voida viivyttää. Kestävä hyvinvointi voi pitkällä tähtäimellä rakentua vain kestävälle ilmastopolitiikalle. Britannian pääministerin talousneuvonantaja sir Nicholas Sternin toteaa ilmastonmuutoksen taloudellisia seurauksia selvittäneessä raportissaan, että mikäli päästöjen kasvu jatkuu nykyisellä tasolla, voi edessä olla jopa 20 prosentin leikkaukset maailmantalouteen. Ilmastonmuutoksen torjunnan Stern arvioi maksavan yhden prosentin maailman BKT:sta.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole kysymys pelkästään energiapolitiikasta, vaikka valtaosa ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannossa. Kysymys on myös esimerkiksi liikennepolitiikasta ja kansalaisten kulutustottumuksista. Vastuullinen ilmastopolitiikka vaikuttaa siten toimintaan monilla sektoreilla.

Vastalauseessa esitämme kannustimia uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen sekä teknologiseen tutkimukseen samoin kuin tuen lisäämistä pientalojen lämmitysjärjestelmien vaihtamiseen. Uusiutuviin energialähteisiin satsaaminen luo uusia työpaikkoja, ja hajautettu energiatalous parantaa syrjäisempien seutujen elinvoimaisuutta. Esitämme myös toimenpiteitä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämiseen muun muassa lisäämällä rahoitusta rautateiden kunnossapitoon ja rakentamiseen, suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen sekä VR:n matkalippujen hintojen alentamiseen.

Suomalaisen luonnon suojelu on joka vuosi ollut tärkeällä sijalla vihreässä vaihtoehtobudjetissa. Vihreä eduskuntaryhmä on erityisen huolissaan vesistöjen rehevöitymisestä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojelulla on jo kiire. Vastalauseessa esitämme lisämäärärahaa Metso-kokeiluohjelman puitteissa tapahtuvaan luonnonsuojelualueiden hankintaan. Itämeren pelastamiseksi on tehtävä vielä paljon työtä. Pietarin alueen pohjoisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen vähentäisi ratkaisevasti Itämeren kuormitusta, ja siksi esitämme, että Suomi satsaisi voimakkaasti puhdistamon rakentamiseen varaamalla projektiin rahaa pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhanketuen kautta.

Kulttuuri

Kulttuuri ja taide syntyvät arkipäivän kokemuksista, jotka esitetään uusista näkökulmista. Siksi oman paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaaliminen on yhtä lailla ihmisen hyvinvoinnin kuin taiteellisen toiminnankin edellytys. Kirjastot tarjoavat ihmisiä lähellä olevan monikäyttöisen tilan, joka jakaa taidetta ja tiedettä. Vihreät haluavat rinnastaa museot kirjastoihin ja kehittää myös niistä yhteisiä kulttuurisia olohuoneita. Tätä edesauttaa sisäänpääsymaksujen poistaminen valtion museoiden perusnäyttelyiltä Ruotsin onnistuneen kokeilun tapaan. Vastalauseeseen sisältyy tätä koskeva esitys.

Vastalauseessa esitämme lisää määrärahoja muun muassa kirjastojen perustamiskustannuksiin, teattereiden, orkestereiden sekä museoiden henkilötyövuosivajeen korjaamiseen sekä teatterilain ulkopuolella toimivalle teatterikentälle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme yleisperusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole talouspolitiikassaan halunnut hillitä suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehitystä ja että se ei ole toiminut lapsiköydyyden vähentämiseksi eikä siksi nauti eduskunnan luottamusta.

2. Eduskunta edellyttää, että naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä edistetään siten, että vanhemmuuden kustannukset tasataan kokonaan kaikkien työnantajien kesken ja että isien perhevapaiden käyttöä edistetään nimenomaan heille korvamerkityillä vapailla.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pitkän aikavälin ilmastostrategian, jossa esitetään uudet taloudelliset ohjauskeinot ja muut toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi, jotta ilmastopäästöt laskevat 30 prosenttia vuoteen 2020 ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

4. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ohjelman, jolla Suomi pääsee eroon öljyriippuvuudesta vuoteen 2030 mennessä.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason 0,7 prosenttiin BKTL:sta vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja kehitysyhteistyömäärärahojen tasaista kasvattamista. Jotta Suomi kantaisi vastuunsa vuosituhattavoitteiden toteuttamisesta ja kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin taso BKTL:sta voitaisiin saavuttaa vuonna 2010, vihreät esittävät varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 104 miljoonan euron lisäystä, mikä nostaisi Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaistason 0,49 prosenttiin BKTL:sta.

Monenkeskisessä yhteistyössä Suomi osallistuu sellaisten YK-järjestöjen, kuten UNICEF:in ja UNDP:n, rahoitukseen. Näillä järjestöillä, samoin kuin useilla kahdenvälisen yhteistyön mailla, on mahdollisuus käyttää nykyistä suurempi tuki tarkoituksenmukaisesti. Seuraavalla hallituskaudella korotusten täytyy edetä niin, että 0,7 prosentin taso saavutetaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 131/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 104 000 000 euroa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen.

50. Lähialueyhteistyö

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Lähialueyhteistyöhön käytettyjen määrärahojen tasoa on viime vuosina pikku hiljaa hilattu alaspäin. Lähialueyhteistyömomentilta rahoitetaan myös pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeita, joista suuri osa on kumppanuushankkeita. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristö -kumppanuushankkeina on jo toteutettu lukuisia projekteja, ja suuria kokonaisuuksia odottaa rahoitusta.

Tuoreimmat selvitykset ovat vahvistaneet, että Itämeren suojelu tarvitsee entisestään tehostettuja toimenpiteitä. Avainasemaan ovat nousseet Pietarin kaupungin jätevedet, joiden puhdistamisessa seuraava suuri, välttämätön hanke on pohjoinen jätevedenpuhdistamo. Suomen osuus Pietarin äskettäin vihityn lounaisen jätevedenpuhdistamon 190 miljoonan euron kustannuksista oli 11,3 miljoonaa euroa. Pienellä panostuksella saatiin aikaan merkittävä parannus Itämeren tilaan. Suomen tulee oman ja koko Itämeren alueen edun nimissä edistää myös Pietarin pohjoisen jätevedenpuhdistamon rakentamishanketta kiirehdityssä aikataulussa. Vihreät ehdottavat, että lähialueyhteistyöhön lisätään 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi erityisesti pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeisiin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1418/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 24.50.66 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeiden tukemiseen.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Crisis Management Initiative ry (CMI) on suomalainen hallituksista riippumaton toimija, joka osaltaan vastaa uuden ajan turvallisuushaasteisiin. Innovatiivista, laajapohjaista ja päämäärätietoista yhteistyötä turvallisuus- ja kehitysongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan, koska tavanomaiset kansainväliset mekanismit eivät pysty ratkaisemaan globalisaation, konfliktien ja heikkojen ja hajonneiden valtioiden aiheuttamia ongelmia.

CMI on johtohahmonsa presidentti Ahtisaaren johdolla tehnyt vakuuttavaa työtä Acehin rauhanprosessissa, ja työ jatkuu edelleen. Vaikuttavuutensa, merkittävyytensä ja kansainvälisen näkyvyytensä vuoksi CMI:n tekemä työ voidaan rinnastaa jo pitempään toimineiden kansalaisjärjestöjen työhön, jolle on valtion budjetissa varattu tietty perusrahoitus. Vihreät esittävät, että CMI:n toiminnan vahvistamiseksi annamme sille 500 000 vuotuisen perusrahoituksen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 31/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 24.99.50 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa Crisis Management Initiative (CMI) ry:n valtionapuun.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusministeriön hallinnonalalla käytetään vähemmän rahaa tutkimustoimintaan kuin missään muussa ministeriössä. Tähän on kiinnitetty huomiota erityisesti lakivaliokunnan lausunnossa vuoden 2007 budjetista. Lakivaliokunta arvioi, että nykytilanne on rationaalisen oikeuspolitiikan ja lainvalmistelun kannalta kestämätön. Jo pienellä määrärahalisäyksellä voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Nyt ongelmana on, että esimerkiksi lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tai tuomioistuinlaitoksen toiminnasta ei ole olemassa ajantasaista tutkimustietoa. Määrärahan lisäys tulee kohdistaa lakivaliokunnan esityksen mukaisesti Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vahvistamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.22 otetaan lisäyksenä 1 200 000 euroa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vahvistamiseen.

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyy oikeusministeriön ennen budjettiriihtä neuvottelema 1,5 miljoonan euron määrärahalisäys, joka kohdentuu pääasiallisesti markkinaoikeuteen ja vakuutusoikeuteen, hallinto-oikeuksiin sekä talousrikossyyttäjiin. Resurssilisäykset suuntautuvat kuitenkin vain kaikkein kestämättömimmässä tilanteessa oleville tuomioistuimille. Myös yleisten tuomioistuinten tilanne on resurssipulan takia muuttumassa kestämättömäksi. Tarvitsemme välttämättä sovitun lisäyksen päälle lisäresursseja yleisten tuomioistuinten tuomarin- ja esittelijänvirkoihin. Oikeuslaitoksen jutturuuhkan purkamiseksi tuomioistuinten määrärahoja tulee lisätä myös valtion talousarvioissa vuosille 2008 ja 2009.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 900 000 euroa tuomioistuinten toimintamäärärahoihin.

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajavalituslautakunta on ollut ruuhkautunut 1990-luvun alusta lähtien, eikä tilannetta ole kyetty ratkaisemaan. Ensi vuonna lautakunnan toimivalta laajentuu muun muassa vuokra-asumiseen ja asumisoikeusasioihin. Talousarviossa on varauduttu uusiin tehtäviin 300 000 euron lisäyksellä, mutta se ei vielä riitä siihen, että käsittelyajoista saataisiin kohtuulliset. Tavoitteeksi vuodelle 2007 on asetettu, että yleisten asioiden keskimääräinen käsittelyaika olisi 8 kuukautta ja asuntokauppa-asioiden 11 kuukautta. Myös valiokunnan mietinnössä arvioidaan, että tavoiteajat ovat kohtuuttoman pitkät. Asiasta on huomautettu myös aiemmin. On tarpeen korottaa kuluttajavalituslautakunnan resursseja niin, että käsittelyajat lyhenevät.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.21 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa kuluttajavalituslautakunnan käsittelyaikojen lyhentämiseen.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeinhoitolaitoksen toimintakyky ei enää vuosiin ole pystynyt vastaamaan vankiluvun kasvun aiheuttamiin paineisiin. Vankimäärä jatkoi edelleen kasvuaan vuonna 2005. Päivän keskivankiluku oli viime vuonna 3 888 eli 40 prosenttia suurempi kuin vuosituhannen alussa. Henkilökunnan määrä ei vastaa nykyisestä vankimäärästä johtuvia toiminnallisia tai turvallisuustarpeita. Lisäksi on aivan selvää, että lokakuun alusta voimaan tulleen uuden vankeuslain toimeenpano on monilta osin lykkäytynyt määrärahapuutteiden vuoksi.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 49/2006 vp ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 4 500 000 euroa vankeinhoitoon.

60. Syyttäjälaitos

21. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Syyttäjälaitoksen toiminnan yleisenä tavoitteena on syyteharkinnan joutuisa suorittaminen niin, että oikeusturva ja rikosvastuu toteutuvat. Joutuisuuden tavoittelu ei silti näy talousarviossa. Vuonna 2005 tavoitteena oli syyteharkinnan suorittaminen 1,8 kuukaudessa, mutta nyt aika on pidennetty kahteen kuukauteen. Meneillään on prosesseja, joiden tarkoituksena on tehostaa syyttäjien toimintaa, mutta näiden toimien vaikutuksia on vielä liian varhaista arvioida.

Syyttäjälaitos tarvitsee lisäresursseja tehtäviensä suorittamiseen. Myös lakivaliokunta on lausunnossaan arvioinut, että syyttäjälaitokselle esitetyt määrärahat eivät riitä turvaamaan rikosvastuun asianmukaista, joutuisaa toteuttamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.60.21 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa syyttäjälaitokselle.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Sisäasiainministeriö

21. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi on ollut aktiivinen Euroopan unionin kriisinhallintaulottuvuuden — niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnankin — kehittämisessä. Suomi on mukana Euroopan unionin kriisinhallinnan nopean toiminnan siviilivalmiusryhmien (CRT — Civilian Response Team) toimintavalmiuksien kehittämisessä. Vaikka määrärahoja on hieman lisätty, siviilikriisinhallinta on talousarviossa edelleen aliresursoitua. Lisäys on riittämätön Suomen osuuden täyttämiseen CRT-toimintaan osallistumisesta, sillä valtaosa rahoituksesta kuluu Kuopioon perustettavan kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) kuluihin. Toimintakyvyn takaamiseksi talousarviossa on huomioitava erikseen nopean toiminnan siviilivalmiusryhmien riittävä resursointi.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1323/2006 vp ehdotamme,

että momentille 26.01.21 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan joukkojen rahoitukseen.

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Paikallispoliisin saatavuus ja näkyvyys on keskeisessä asemassa, kun halutaan vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Siksi on huolestuttavaa, että vaikka poliisien kokonaismäärä on vuoden 2002 tasolla, se ei välttämättä tarkoita, että paikallispoliisien määrä olisi pysynyt näin hyvänä. Rahoituksen niukkuuden vuoksi poliisilaitokset ovat joutuneet jättämään avoimia virkoja täyttämättä. Uuden kihlakunta- ja piirijaon toimeenpanossa on huolehdittava, että jatkossakin noudatetaan läheisyysperiaatetta, kun paikallispoliisin toimintaa suunnitellaan. Lisäksi on huomioitava paikallispoliisien resurssitarve tässä talousarviossa niin, että paikallispoliiseja saadaan lisää.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 24/2006 vp ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa paikallispoliisin rahoitukseen.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha)

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa maksuttoman koulutuksen, kohtalaisen sosiaaliturvan ja yhteiskunnan pääosin rahoittaman terveydenhuollon. Hyvinvointivaltio tarkoittaa Suomessa oikeasti hyvinvointikuntaa, sillä kunnat vastaavat pääosin peruspalveluiden järjestämisestä. Palvelut rahoitetaan osittain kunnan omilla verotuloilla ja osittain valtionosuuksilla. Talousarviossa vahvistetaan kuntien taloutta maksamalla 185 miljoonan euron ns. pakkolaina takaisin vuotta aiemmin kuin oli suunniteltu. Kuntatalouden vahvistamiseksi on silti lisättävä myös valtionosuuksia, jotta palveluiden järjestämiseen saadaan sellaiset resurssit, jotka mahdollistavat niiden kehittämisen ja myös ennaltaehkäisevän työn.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 24/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan lisäyksenä 200 000 000 euroa kuntien palvelutuotannon turvaamiseen ja kehittämiseen.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Uudet uhkat, kuten terrorismi, ympäristökatastrofit tai tarttuvat taudit liittyvät sisäiseen turvallisuuteen. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden voimavarat tulisikin tulevaisuudessa paremmin sovittaa yhteen. Koska aseellisen hyökkäyksen uhka tällä hetkellä on erittäin pieni, on perusteltua vähentää varusmiesten koulutusta siten, että asevelvollisuus yhä suuremassa määrin on valikoivaa. Tähän suuntaan ollaan jo menossa, kun asevelvollisuudesta saa nykyään helpommin vapautuksen ja iäkkäämpiä poistetaan reservistä. Tämän tulee näkyä myös puolustusmäärärahassa, pienentyneenä koulutustarpeena, ja tämän vuoksi ehdotamme, että puolustusmäärärahoja leikataan asevelvollisten koulutusten osalta vastaamaan Suomen turvallisuusympäristön muutoksia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 55/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentilta 27.10.21 vähennetään 39 000 000 euroa puolustusmäärärahoista.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset

06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taiteilijaeläkettä ei myönnetä suuren ansioeläkkeen kartuttaneelle. Vuonna 2006 täysi eläke on 1 143,26 euroa kuussa.

Tunnustukseksi tarkoitetun valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen saanti on vaikeutunut, sillä hakijamäärät ovat kasvaneet 15 vuoden aikana kolmestasadasta noin 450:een. Lisäksi vuonna 1995 kaikkien myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrä supistettiin 65:stä nykyiseen 35:een. Kun 1990-luvun alussa 20—25 prosenttia hakeneista sai taiteilijaeläkkeen, nyt vastaava luku on 7—8 prosenttia. Suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään ongelma kasvaa entisestään, heidän vanhuudenturvaansa ei mahdollinen apurahansaajien eläketurva ehtisi vaikuttaa. Myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrää onkin kasvatettava merkittävästi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 951/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 28.07.06 otetaan lisäyksenä 230 000 euroa taiteilijaeläkkeiden määrän kasvattamiseen.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. (29.40) Yleissivistävä koulutus

30. (29.40.30) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen. Hallitus ei ole kuitenkaan noudattanut tavoitettaan. Talousarvioesityksessä yleissivistävän koulutuksen määrärahoja leikataan ja leikkauksia perustellaan ikäluokkien pienenemisellä. Kunnilla olisi oltava riittävästi resursseja esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, tukiopetukseen, oppilashuoltoon. Toisella asteella resursseja kaivataan lukio-opetuksen laadun parantamiseen, riittävän opintojen ohjauksen takaamiseen sekä ammatillisen toisen asteen lähiopetustuntien määrän riittävyyden varmistamiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 952/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 21 000 000 euroa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laadun parantamiseen.

50. (29.10, osa) Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. (29.10.21) Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistoille ohjattu julkinen rahoitus on viime vuosina käytetty yliopistojen laajentamiseen, ei niiden tason nostamiseen. Vuosina 1992—2004 opiskelijoiden määrä kasvoi 43 prosenttia, valmistuneiden maisterien määrä 44 prosenttia ja tohtorien määrä 165 prosenttia.

Opiskelijamäärien kasvusta huolimatta opetushenkilökunnan määrää ei ole kasvatettu. Nykyiset tehostamispaineet uhkaavat päinvastoin vähentää yliopistojen henkilöstöä merkittävästi. Opettajien liian pieni määrä suhteessa opiskelijoihin laskee opetuksen tasoa. Samaan aikaan uusia tutkimusaloja syntyy, tutkimuslaitteet kallistuvat ja kansainvälisissä tapahtumissa on oltava mukana. Resursseja tulee nyt kohdentaa nimenomaan opetukseen ja tutkimukseen. Vihreät ehdottavat momentille lisättäväksi 50 000 000 euroa yliopistojen perusrahoitukseen kohdennettavaksi yliopisto-opetukseen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 373/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.50.21 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa yliopistojen perusrahoitukseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen, eikä toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa sitäkään 12 vuoteen. Opintotuki on jäänyt jälkeen elinkustannusten kehityksestä, eikä se riitä kattamaan elämisen kustannuksia. Korkeakouluopiskelijan opintorahan ostovoima vuonna 1992 vastaa nykyrahassa mitattuna 315 euroa. Jos opintorahaa olisi korotettu ansiotasoindeksin mukaisesti, sen määrän olisi pitänyt vuonna 2004 olla 389 euroa. Mikäli opintorahaan olisi sovellettu eläkkeisiin käytettävää taitettua indeksiä, pitäisi määrän olla noin 359 euroa.

Kolme neljästä opiskelijasta elää köyhyysrajan alapuolella. Opiskelijoiden hyvinvointi opiskeluaikana tulee turvata, myös taloudellisesti. Vihreiden mielestä kaikkien opiskelijoiden opintorahaa on korotettava 15 prosentilla. Korotuksen on tarpeen koskea sekä korkeakouluissa että muissa oppilaitoksissa opiskelevia.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1261/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 67 000 000 euroa opintorahan korottamiseen.

80. (29.90) Taide ja kulttuuri

22. (29.90.22) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kulttuurin tulee olla osa arkea ja kuulua peruspalveluihin, lähelle ihmisiä. Tämä koskee myös museoita. Ruotsissa aloitettiin vuoden 2005 alusta kokeilu, jossa pääsymaksut poistettiin lähes kaikista valtion omistamista museoista. Vastaavia järjestelyjä on tehty muun muassa Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Kokeilujen seurauksena kävijämäärät ovat lisääntyneet ja erityisesti nuoret ovat löytäneet museot. Vihreät ehdottavat 4 miljoonaa euroa museoiden pääsymaksuttomuuteen, jolla katetaan menetettyjen pääsylipputulojen lisäksi ylläpitokustannuksia, koska kasvaneiden kävijämäärien myötä muun muassa vartiointi ja siivous lisääntyvät.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 781/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.80.22 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa valtion museoiden peruskokoelmien maksuttomuuteen.

24. (29.90.24) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Museovirasto johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa ja huolehtii esineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tutkimisesta, säilyttämisestä ja hoidosta.

Museoviraston päärakennus Nervanderinkadulla on vanha koulu, jota ei ole peruskorjattu. Tilat ovat päässeet huonoon kuntoon. Rakennuksessa säilytetään mm. Suomen historiallisesti merkittävintä kuva-arkistoa ja laajoja arkeologisia kokoelmia. Talon kunto aiheuttaa kokoelmien kunnolle ja säilymiselle riskin. Rakennuksessa on ollut vesivahinkoja ja homevaurioita, joiden takia kansallisesti merkittävä kulttuuriomaisuus on vaarassa. Tilat ovat myös ongelmallisia viraston työskentelyn kannalta.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1262/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.80.24 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa Museoviraston muuttokustannuksiin ja uusien tilojen vuokriin.

31. (29.90.31) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesityksessä teattereiden ja orkestereiden laskennallinen henkilötyövuosien määrä on säilytetty samana kuin tänä vuonna: 2 469:ssä. Tämä tarkoittaa sitä, että työvuosien määrä jää noin 200 henkilötyövuotta jälkeen todellisesta henkilötyövuosien määrästä. Vaje merkitsee käytännössä sitä, että lain piirissä olevat teatterit ja orkesterit joutuvat kamppailemaan talousvaikeuksien kanssa.

Uusien teattereiden ottaminen lain piiriin on tässä tilanteessa mahdotonta, vaikka tarvetta siihen olisi kipeästi. Teatterilain piiriin pääseminen luo perusturvan teatterin rahoitukseen ja näin tuo mahdollisuuden suunnitella teatterin toimintaa pitkäjännitteisesti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.31 otetaan lisäyksenä 2 300 000 euroa teatterilain piirissä olevien teattereiden ja orkestereiden tukemiseen.

32. (29.90.32) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)

Museoiden tehtävä on vaalia kulttuuriperintöä ja auttaa ihmisiä tunnistamaan se. Museoiden toiminnassa on tärkeää korostaa sekä tieteellistä että taiteellista puolta. Museoiden riittävästä resursoinnista on pidettävä huolta, jotta ne pystyvät toteuttamaan tehtäväänsä.

Valtionosuutta saavien museoiden henkilötyövuosimäärä ja henkilötyövuoden laskennallinen yksikköhinta ovat jääneet pahasti jälkeen todellisuudesta, kun kustannukset ovat kuitenkin nousseet vuosittain. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on talousarviossa 1 158, kun todellinen henkilötyövuosien määrä oli viime vuonna yli 1 500. Tästä kärsivät eniten kehittyvät ja uudet museot.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 954/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.80.32 otetaan lisäyksenä 340 000 euroa valtionosuutta saavien museoiden henkilötyövuosien nostamiseksi kolmellakymmenellä.

34. (29.90.34) Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Kirjasto on kunnallisten palvelujen helmi. Tämä helmi himmenee monissa suurissa kaupungeissa, pienemmistä kunnista puhumattakaan. Leikkaukset heikentävät kansalaisten elämänlaatua, perusoikeuksia tietoon, kulttuuriin ja omatoimiseen itsensä kehittämiseen. Muualla Euroopassa suunta on päinvastainen. Siellä perustetaan lisää lähikirjastoja, koska ne nähdään tärkeinä yhteisöllisinä keskuksina.

Kirjastopalvelujen arvo on moninkertainen niihin käytettyyn rahaan verrattuna. Kun jokainen kirjastoon sijoitettu euro tuottaa nelinkertaisen hyödyn, kunta sahaa omaa oksaansa kirjastomenoja leikkaamalla. Kirjastojen sulkemisella ja palvelujen supistamisella on hyvin laajakantoiset vaikutukset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 3 000 000 euroa kirjastojen perustamiskustannuksiin.

51. (29.90.51) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Taiteilijoiden määrästä ei ole olemassa tarkkaa tietoa, koska ammattitaiteilijan määrittely ei ole yksiselitteistä. Eri tahot määrittelevät taiteilijan ammatin kriteerit eri tavoin. Eri määrittelyin voidaan kuitenkin laskea taiteilijoita olevan vajaa prosentti suomalaisesta työvoimasta. On yksilön ja yhteiskunnan resurssien hukkaamista, jos lahjakas ja pitkän taiteellisen koulutuksen saanut henkilö työskentelee alalla, jolle häntä ei ole koulutettu, tai joutuu kokonaan luopumaan taiteilijan työstä.

Valtion on kasvatettava jaettavien apurahojen määrää, jotta taiteilijat voisivat luoda ja heidän resurssejaan käytettäisiin siihen, mihin heidät on koulutettu.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 783/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.80.51 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa taiteilija-apurahojen määrän kasvattamiseen.

52. (29.90.52) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Suomessa on poikkeuksellisen vahva oman elokuvan kulttuuri. Myös yleisö on löytänyt uudelleen kotimaisen elokuvan. Eurooppalaisesti katsoen suomalaiset katsovat poikkeuksellisen paljon kotimaansa elokuvaa. Elokuvatuotannot tarvitsevat silti julkista tukea. Suomen elokuvasäätiö myöntää niille tuotantotukea, esitys- ja levitystoiminnan tukea ja kansainvälisen toiminnan tukea. Myös suomalaisen elokuvan vienti tarvitsee tukitoimia. Konkreettisesti tuki tarkoittaa kuvauspäiviä ja kuvauspaikkoja. Suomalaisen elokuvan rahoitus pitäisikin nostaa pohjoismaiselle tasolle ja sitä kautta antaa elokuvantekijöillemme mahdollisuus tehdä niin hyviä elokuvia kuin he osaavat.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.52 otetaan lisäyksenä 2 080 000 euroa suomalaisen elokuvan tukemiseen.

52. (29.90.52) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Esittävän taiteen kenttä on elänyt voimakasta rakenteellista murrosta. Valtionosuutta nauttivien teattereiden rinnalle on syntynyt vapaa kenttä, joka toimii lähinnä valtion näyttämötaidetoimikunnan myöntämien harkinnanvaraisten avustusten varassa. Vapaan kentän voimistuminen on yleiseurooppalainen ilmiö, ja siitä on tullut uutta luova ja dynaaminen osa modernia teatteria.

Vuonna 2006 teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisesta 42 ryhmästä sai valtion toiminta-avustusta 24 ryhmää. Valtionavustus ryhmien toimintaan oli 2,5 prosenttia koko teatterimäärärahoista, kun katsojamäärä vuonna 2005 oli 17,5 prosenttia koko maan puheteatterikatsojamäärästä ja esityskertoja oli 23,5 prosenttia puheteattereiden esityksistä.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1263/2006 vp ehdotamme,

että momentille 29.80.52 otetaan lisäyksenä 920 000 euroa teatterilain ulkopuolella olevien teattereiden tukemiseen.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tunnustaa kulttuurin merkityksen ihmisten hyvinvoinnille ja ryhtyy toimenpiteisiin taiteille ja kirjastoille myönnettävien tukien nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Metsätalous

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentilta 30.60.44 maksetaan mm. tuki energiapuun korjuun ja haketuksen edistämiseen. Hallitus esittää määrärahaa pienennettäväksi. Hallituksella on ollut jatkuvasti vaikeuksia luoda kestävä toiminnallinen ja logistinen järjestelmä niin, että energiapuun tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää. Kysymys on ylimenokaudesta, joka tarvitsee tukea täydentämään markkinoiden itsensä tuottamat järjestelmän kehittymiset. Raakaöljyn ja muun fossiilisen energian hinnan kohoaminen tekee uusiutuvasta energiasta ennen pitkää markkinataloudessa kilpailukykyisen vaihtoehdon.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1009/2006 vp ehdotamme,

että momentille 30.60.44 otetaan lisäyksenä 9 000 000 euroa energiapuun korjuun tukeen ja haketuksen edistämiseen.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito

Ratojen korvausinvestoinnit sisältyvät perusradanpito-momenttiin. Ratahallintokeskuksen mukaan ratojen korvausinvestointeihin tarvittaisiin vuositasolla 170 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 talousarviossa korvausinvestointeihin oltaisiin kohdentamassa 125,8 miljoonaa euroa, 10,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2006. Momentin tulostavoitteissa rautatiekuljetusten osuuden kotimaan tavaraliikenteen suoritteesta ennustetaan vuoteen 2011 mennessä laskevan alle nykyisen, 25 prosentin tason. Samalla aikavälillä ennustetaan rautateiden kulkutapaosuuden kotimaan henkilöliikenteen suoritteesta laskevan alle nykyisen 5 prosentin tason. Rautateiden kilpailukyky suhteessa kumipyöräliikenteeseen toisin sanoen heikkenee pitkällä aikavälillä, ja tämä on vastoin Suomen liikennepoliittisia sekä ilmastopoliittisia tavoitteita.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa perusradanpitoon.

78. Eräät ratahankkeet

Raideliikenneinvestointien kokonaisrahoitustaso on tällä hetkellä riittämätön. Teiden rakentamisen suora rahoitus on raideinvestointeja korkeammalla tasolla. Ilmasto- ja liikennepoliittiset tavoitteet huomioon ottaen suhteen pitäisi olla aivan toisenlainen. Raideliikenteen investoinnit vaativat suunnittelua ja esitöitä, joten raideliikenteen investointien tason nostaminen tavoitetasolle vaatii parin vuoden siirtymäajan. Yksi kiireellisimmistä ja pääkaupunkiseudun kuntien yksimielisesti ykköshankkeena ajamista ratahankkeista on Vantaalle sijoittuva Kehärata (entinen Marja-rata). Kehärata on 18 kilometriä pitkä uusi rataosuus, joka muodostaa yhdessä Keravan ja Leppävaaran kaupunkiratojen sekä Martinlaakson radan kanssa yhtenäisen kaupunkiratalenkin. Kehärata palvelee lentokentälle suuntautuvaa liikennettä niin etelästä kuin pohjoisesta. Se myös tehostaa lähiliikenteen junakaluston käyttöä merkittävästi. Lisäksi hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja merkittävä hanke, jonka kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 300 miljoonaa euroa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta näytti hankkeelle vihreää valoa 8.11.2006, mutta rahaa edes suunnittelun aloittamiseen ei valtion budjettiin tätä varten ole varattu.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 134/2006 vp ehdotamme,

että momentille 31.40.78 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa Kehärata-hankkeen käynnistämiseen.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen

Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa tehdään yli 60 prosenttia Suomen joukkoliikenteen matkoista. Näissä kaupungeissa joukkoliikenne on kokonaan kaupunkien taloudellisella vastuulla, kun taas muissa kaupungeissa ja kunnissa valtio osallistuu merkittävällä tavalla joukkoliikenteen rahoittamiseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tukevat kunnat joukkoliikennettä yhteensä 160 miljoonalla eurolla vuodessa. Paikallisliikenneliitto ja suuret kaupungit tekivät helmikuussa 2006 yhteisen ehdotuksen, jossa esitettiin, että kohdistamalla valtion rahoitusta joukkoliikenteen lippujen hinnanalennuksiin voitaisiin rahoituksen hyöty kohdistaa suoraan joukkoliikenteen matkustajille ja lisätä samalla merkittävästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Hinnanalennusten lisäksi määrärahaa voitaisiin käyttää joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin, kuten pikaraitioteihin. Jotta valtion määrärahalla olisi todellisia myönteisiä liikennepoliittisia vaikutuksia, tulisi määrärahatason olla yhteensä 22—25 miljoonaa euroa. Ensimmäisenä tukivuonna määrärahataso voi olla tätä hieman alhaisempi. Vihreät esittävät, että määrärahan saajien joukkoon lisätään suurten kaupunkien joukkoliikennetuki omaksi kohdakseen ja että tätä tarkoitusta varten suunnataan 15 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 26/2006 vp ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen.

Liikenteen työnjako olisi kansantaloudellisesti tehokkaampaa, jos eri liikennemuotojen hinnoittelu noudattaisi paremmin marginaalihintoja. Rautatieliikenteessä kiinteät kustannukset ovat suuret ja muuttuvat pieniä. Kokonaiskustannukset kattavat tariffit ovat selvästi marginaalikustannuksia korkeammat, mikä johtaa rautateiden alikäyttöön ja kokonaistaloudellisiin tappioihin. Tämän epäkohdan lieventämiseksi vihreät käyttäisivät 10 miljoonaa euroa kaukoliikenteen tariffitason alentamiseen kaikilla reiteillä. Tämän laskemme riittävän 10 prosentin tariffien alennukseen, kun rautatieliikenteen hintajoustoksi oletetaan -0,5, mikä merkitsee, että tariffien alentaminen lisäisi liikennettä noin viidellä prosentilla.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1321/2006 vp ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa VR:n lippujen hintojen alentamiseen.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Tutkimus- ja kehittämismäärärahojen taso on valtion budjetissa kehittynyt suotuisasti. Satsaamalla lisää voimavaroja kestävän energiateknologian tutkimukseen ja kehitykseen luodaan suomalaisyrityksille merkittäviä vientimahdollisuuksia. Kestävästä energiateknologiasta voi tulla yksi kansantaloutemme kivijalka, parhaimmillaan ehkä jopa uusi Nokia. Toivottavaa olisi, että entistä suurempi osa kasvusta kohdistettaisiin ennen kaikkea ilmasto- ja energiateknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Uuden teknologian avulla ilmastopäästövähennysten kustannuksia voidaan laskea, mikä on merkittävää kansallisen kilpailukyvyn kannalta. Uuden teknologian kehittäminen on myös välttämätöntä, jotta teollisuusmaiden päästöt voidaan leikata viidennekseen vuosisadan puoliväliin mennessä ja näin välttyä ilmastonmuutoksen pahimmilta tuhoilta.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1424/2006 vp ehdotamme,

että momentille 32.20.40 otetaan lisäyksenä 16 000 000 euroa ilmasto- ja energiateknologian tutkimukseen ja kehittämiseen.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöä pyritään edistämään investointituella ja suurten demonstraatiohankkeiden tuella. Tukea myönnetään uutta tekniikkaa hyödyntäville hankkeille. Vuonna 2005 tukia myönnettiin yhteensä 33,8 miljoonaa euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen tuli nimellinen 300 000 euroa. Tällä summalla saa 30 prosentin tukitasolla rakennettua yhden megawatin tuulivoimaa, eli kysymys on todella nimellisestä tukisumman noususta. Tukeen liittyy epävarmuutta, joka hankaloittaa merkittävästi investointipäätösten tekemistä mm. tuulivoima-alalla. Investointitukea tulee kehittää niin, että markkinatoimijoilla on varmuus sen jatkuvuudesta ja tasosta. Samalla tuen määrää on olennaisesti lisättävä, jotta kestävän energiatekniikan käyttöönotto saadaan ilmastotavoitteiden edellyttämään nopeaan nousuun. Lisäksi demonstraatiotuella voitaisiin uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman mukaan rahoittaa joka kolmas vuosi suuri (luokkaa 17—34 milj. euroa) uuden teknologian hanke. Ainoan kerran tämä tuki on toistaiseksi sisällytetty vuoden 2003 budjettiin 9,6 miljoonan suuruisena. Energiatuen tasoa on syytä merkittävästi nostaa ja demonstraatiohankkeiden, kuten merituulipuistojen, tukeen on varattava riittävä rahoitus. Vihreät korottaisivat energiatukea 30 miljoonalla eurolla siten, että uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja edistämiseen lisäyksestä suunnattaisiin puolet ja demonstraatiohankkeiden tukeen puolet.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1425/2006 vp ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja edistämiseen sekä demonstraatiohankkeiden tukeen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Vammaisten sosiaaliturva olisi ajanmukaistettava ja voimavarat kohdennettava niin, että ne kannustavat vammaisia henkilöitä aktiivisuuteen, kuten opiskeluun, työssäkäyntiin ja kuntoutukseen. Hallitusohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen (2.10.2003) tavoite siitä, että ihmisten omaehtoista ponnistelua heidän hyvinvointinsa edistämiseksi kannustetaan, ei vammaisten henkilöiden osalta voi toteutua ilman välttämättömiä avustajapalveluja.

Selvitysmies Erkki Paara on keväällä 2005 valmistuneessa selvityksessään sosiaali- ja terveysministeriölle esittänyt kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistämistä. Tässä yhteydessä hän myös esittää, että valtio kustantaisi lisäpanostuksellaan puolet kuntien vammaispalveluista. On tärkeää, että avustajapalvelut ja niiden rahoitus turvataan vaikeavammaisille jo ensi vuonna.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 34/2006 vp ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 60 000 000 euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisiin avustajiin.

Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa saaneiden naisten määrä kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla. Kun vuonna 1990 vanhempainpäivärahaa saaneista äideistä vain 5,3 prosenttia sai sitä vähimmäismääräisenä, oli vastaava osuus vuonna 1996 jo 30,1 prosenttia. Vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan saajien määrä on jäänyt myönteisestä kehityksestä huolimatta pysyvästi varsin korkealle tasolle. Vuonna 2005 maksettiin 19,7 prosenttia äitien vanhempainpäivärahoista vähimmäismääräisinä. Pentti Arajärven vuonna 2002 ilmestyneen väitöskirjan mukaan vanhemmuuteen perustuvien päivärahojen vähimmäistaso on niin alhainen, että sen perustuslainmukaisuus on kyseenalainen.

Vihreät esittävät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamista samalle tasolle kuin työmarkkinatuen ja työttömän työttömyyspäivärahankin.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen 103/2006 vp ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan lisäyksenä 44 000 000 euroa minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan budjettiperusteiseen korottamiseen.

Vuonna 2004 adoptoitiin noin 500 henkilöä, ja näistä osa oli perheen sisäisiä adoptioita. Suurin osa, noin 300 adoptiota kyseisenä vuonna toteutuneista adoptioista, on ollut kansainvälisiä lapseksi ottamisia. Adoptiovanhempien vanhemmuus alkaa siitä, kun lapseksi ottaminen tapahtuu.

Adoptiolapsi tarvitsee uusien vanhempiensa tukea ja aikaa kasvaa perheenjäseneksi. Ensimmäinen hoitovuosi on uuteen perheeseen kiintymisen kannalta avainasemassa. Esitämme, että adoptiovanhempien aseman parantamiseksi heidän vanhempainrahakautensa pidennetään 263 arkipäivään eli vastaamaan biologisten vanhempien äitiys- ja vanhempainrahakauden yhteispituutta.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 102/2006 vp ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan lisäyksenä 750 000 euroa adoptiovanhempien vanhempainrahakauden budjettiperusteiseen pidentämiseen.

Isälle osoitetun vanhempainrahakauden rakentaminen on ohjausväline, jolla olisi hallituksen esityksenkin mukaan merkittävä vaikutus isien vanhempainvapaan käyttöön. Nykyinen isäkuukausi on jo ollut askel tähän suuntaan, sillä 12 lisäpäivää on tarkoitettu vain isän käyttöön.

Vihreiden mielestä isälle tarkoitettua päivärahakautta on pidennettävä 36 päivällä. Näin isä, joka käyttää 12 päivää vanhempien yhteisestä vanhempainrahakaudesta, voi käyttää nykyisen 12 lisäpäivän sijaan 48 lisäpäivää. Näin isällä on ansiosidonnainen kolmen kuukauden jakso, jonka käyttäminen olisi perheelle edullista. Tämä yhdistettynä hallituksen esitykseen, jolla isäkuukauden käyttöajankohtaa joustavoitetaan, tarkoittaa isien vanhempainvapaiden merkittävää lisääntymistä. Kun isät ottavat nykyistä laajemmin vastuuta pienten lasten hoidosta, se voi jatkossa tarkoittaa, että yhä suurempi osa isistä käyttää myös hoitovapaaoikeutta ja oikeutta vanhempien yhteiseen vanhempainrahakauteen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1322/2006 vp ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 18 000 000 euroa isälle korvamerkityn vanhempainvapaan pidentämiseen.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Euroopan yhteisön kotitalouksien kyselytutkimuksen mukaan 65 vuotta täyttäneistä 23 prosentilla tulot jäivät alle 60 prosenttiin mediaanituloista vuonna 2001. Vastaavasti alle 65-vuotiaiden suhteellinen köyhyysriski oli yhdeksän prosenttia. Huomattavaa on, että naisten ja erityisesti yli 75-vuotiaiden naisten köyhyysriski on miehiä suurempi. Nykyisin alin pelkkä kansaneläke on 437,50 euroa ja ylin 515,86 euroa kuukaudessa.

Vaikka pelkkää täyttä kansaneläkettä saavien osuus supistuu koko ajan, oli heidän osuutensa kaikista eläkeläisistä vuonna 2004 peräti kahdeksan prosenttia. Näiden vajaan yhdeksänkymmenentuhannen eläkeläisen köyhyysriski on muita eläkeläisiä suurempi. Vihreät kantavat huolta etenkin kaikkein köyhimmistä eläkeläisistä. Kaikkien täyden kansaneläkkeen varassa elävien kansaneläkettä tulee nostaa 40 eurolla 1.1.2007 lukien. Käytännössä ehdotuksemme tarkoittaa siirtymistä täydestä kansaneläkkeestä vähimmäiseläkkeeseen, joka koostuu kansaneläkkeestä ja työeläkkeestä.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1013/2006 vp ehdotamme,

että momentille 33.19.60 otetaan lisäyksenä 41 000 000 euroa pelkkää kansaneläkettä saavien eläkkeen budjettiperusteiseen korottamiseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Yksi yksinhuoltajan taloudelliseen asemaan vaikuttava tekijä on elatustuen suuruus. Elatustuki on se etuus, joka maksetaan yksinhuoltajalle, jos elatusapu on jäänyt maksamatta tai lapsen isää ei ole vahvistettu. Elatustuki on myös eräänlainen elatusavun minimisumma, sillä jos elatusapu on elatustukea pienempi, yksinhuoltaja saa erotuksen kunnalta.

Yksinhuoltajien taloudellinen asema heijastuu suoraan heidän lapsiinsa. Yksinhuoltajaperheissä ollaan keskimääräistä useammin tilanteessa, jossa esimerkiksi lasten harrastusten valintaa joudutaan rajaamaan taloudellisista syistä. Yksinhuoltajien aseman parantaminen on tärkeää lasten tasavertaisten lähtökohtien turvaamiseksi.

Hallituksen esityksessä elatustukea korotetaan vajaalla kuudella eurolla 124 euroon. Korotus on vihreiden mielestä riittämätön. Yksinhuoltajien aseman parantamiseksi esitämme, että elatustuki korotetaan nykyisestä 118,15 eurosta 140 euroon kuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1264/2006 vp ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 7 300 000 euroa elatustuen budjettiperusteiseen korottamiseen.

53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Psyyken sairauksista on tullut kansantauti. Masennus on suurin yksittäinen työkyvyttömyyden syy. Siihen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa joka toinen nainen ja joka neljäs mies. Tällä hetkellä jo 700 000 suomalaista syö erilaisia psyyken lääkkeitä.

Mielenterveystyötä tekevillä kansalaisjärjestöillä sekä potilaiden ja omaisten järjestöillä on keskeinen rooli mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa tukijoina ja mielenterveyden edistäjinä. Viime vuosina näistä järjestöistä on tullut myös mielenterveyspalveluiden tuottajia. Kestävän rahoituksen puuttuessa toiminta on kuitenkin ollut tempoilevaa, vaikka mielenterveystyössä pitkäjänteisyydellä on keskeinen merkitys.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 374/2006 vp ehdotamme,

että momentille 33.53.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa mielenterveystyötä tekevien järjestöjen tukemiseen.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Vajaakuntoisten työllistämiseen avoimille työmarkkinoille on ohjattava enemmän työhallinnon määrärahoja ottaen huomioon työvoima-asetukseen tehty muutos, jossa vajaakuntoiset tulivat nuorten ja pitkäaikaistyöttömien rinnalle priorisoiduksi asiakasryhmäksi. Työministeriön vastikään julkaistussa selvityksessä ehdotetaankin erilaisia toimenpiteitä vaikeasti työllistettävien henkilöiden työllistämiseksi mm. työllistämistuen avulla. Työllistymisen onnistumisen kannalta oleellista on mm. työllistämistuen määrä sekä tukitoimien yksilöllinen räätälöiminen. Koska vammaisten ja vajaakuntoisten joukko on hyvin heterogeeninen, tulisi työllistämistuen olla nykyistä selkeämmin suhteutettu vamman aiheuttamaan haittaan. Näin on mm. Ruotsissa, jossa palkkatuen suuruus on suoraan suhteessa työkyvyttömyyteen. Suomen lainsäädäntö mahdollistaa tämän käytännön, joten olisi viisasta toteuttaa idea myös käytännössä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 35/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 34.06.51 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämishankkeisiin.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Perustuslain nojalla ns. syyperusteista toimeentuloa saavien ei tulisi joutua viimesijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen piiriin. Silti lähes puolella toimeentulotuen saajista on pääasiallisena tulolähteenä työmarkkinatuki. Työmarkkinatuen taso on jäänyt yleisestä kustannuskehityksestä jälkeen tavalla, johon on saatava korjaus. Työmarkkinatuki ja työttömän peruspäiväraha ovat tasoltaan samansuuruisia. Vuoden 2007 tasoksi on arvioitu tulevan indeksikorotuksen jälkeen 23,89 euroa päivältä. Vihreät korottaisivat työmarkkinatukea 3,82 eurolla/päivä, jonka jälkeen työmarkkinatuki ja työttömän peruspäiväraha nousisivat 27,71 euroon/päivä. Tämä nostaisi työmarkkinatuen kokonaiskustannuksia 100 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 1326/2006 vp ehdotamme,

että momentille 34.06.52 otetaan lisäyksenä 100 000 000 euroa työmarkkinatuen budjettiperusteiseen korottamiseen.

07. Pakolaisuus- ja siirtolaisuusasiat

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto

Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Hyvän kotoutumisen edellytys on riittävä kielitaito. Kielen opetuksessa tuleekin panostaa riittävään suomen tai ruotsin kielen hallintaan, mikä luo pohjaa jatko-opinnoille ja tukee kotoutumista. Erityisesti kotiäitinä olevien maahanmuuttajanaisten kieliopetusta tulee syventää, koska käytännön tilanteissa hankittu kielenosaaminen jää heillä usein vähäiseksi. Myös se, että lapset säilyttävät oman äidinkielensä, on tärkeää, ja siksi opettajien valmiuksia tukea toimivaa kaksikielisyyttä tulee parantaa täydennyskoulutuksella. Vihreät lisäisivät pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon varattua määrärahaa yhdellä miljoonalla eurolla ja suuntaisivat korotuksen tehostettuun kielenopetukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 786/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 34.07.63 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kielenopetukseen.

99. Työministeriön hallinnonalan muut menot

23. Siviilipalvelus

Siviilipalvelusmiehet ovat siviilipalveluksen aikana oikeutettuja ilmaiseen majoitukseen, jonka kustantaminen on siviilipalveluslaissa säädetty palveluspaikan tehtäväksi. Käytännössä tämä laissa turvattu oikeus ei kuitenkaan toteudu. Työministeriön vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Siviilipalvelusmiehet, joiden asumiskustannuksia ei palveluspaikka korvaa, eivät yleensä saa tukea asumiskustannuksiin muualtakaan. Ainoa järkevä ratkaisu, joka turvaisi siviilipalvelusmiesten oikeuksien tasavertaisen toteutumisen, olisi siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten siirtäminen valtion vastuulle. Asumiskustannusten osittainen siirto valtiolle sisältyi työministeriön keväällä 2000 laatimaan siviilipalveluslain muutosesitykseen. Vihreät lisäisivät asumiskustannusten korvaamiseen tarkoitettua määrärahaa 4 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1327/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 34.99.23 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristönsuojelu

77. Ympäristötyöt

Momentilta 35.10.77 rahoitetaan mm. vesihuoltohankkeita, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia ja vesistökunnostuksia. Näistä jokaisen osalta tarve on kasvanut mm. pilaantuneiden alueiden kunnostamista koskevien velvoitteiden lisääntymisen takia. YTY-töinä on rakennettu myös palvelurakenteita arvokkaisiin luontokohteisiin, korjattu ränsistyneitä rakennuksia ja raivattu tienvarren pusikoitunutta maisemaa sekä kunnostettu kalastuspaikkoja. Suuri haaste tulee olemaan Itämeren suojeluun liittyvät tehtävät sekä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyvät vesiensuojelutyöt. Ympäristötöiden rahoittamista koskeva määräraha on töiden lisääntymisestä huolimatta pienentynyt viime vuodesta 1,9 miljoonaa euroa. YTY-työkohteet ovat työllisyyden kannalta merkittäviä: esimerkiksi Lapissa ympäristökeskus on työllistänyt ympäristötyökohteilla vuosittain 300—400 pitkäaikaistyötöntä. YTY-töiden ongelmaksi on muodostunut oheiskulujen rahoitus ja toiminnan lyhytjänteisyys rahoituksen ja työvoiman suhteen. Vihreiden mielestä lisärahoitusta tarvitaan pitkäjännitteisemmän suunnittelun ja rahoituksen turvaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

76. Luonnonsuojelualueiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Metso-kokeiluohjelman puitteissa käytetään monia uusia maanhankintakeinoja, niistä yksi on tarjouskilpailu. Siinä ympäristöviranomaiset pyytävät maanomistajilta tarjouksia hinnasta, jolla he ovat valmiita suojelemaan luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsäkohteen määräaikaisesti tai pysyvästi. Tarjouskilpailun avulla pyritään suojelemaan yksityisten maanomistajien mailla sijaitsevia luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsäkohteita määräaikaisesti tai pysyvästi. Tämä on yksi keskeisimmistä keinoista kasvattaa arvokkaiden metsäkohteiden suojelualaa yksityismailla Etelä-Suomessa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 980/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 35.20.76 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa käytettäväksi luonnonsuojelualueiden hankintaan tarjouskilpailulla.

30. Asumisen edistäminen

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen esittämän vero-ohjauksen rinnalla on tuki lämmitysenergian muutosinvestointeihin tärkeä keino edistää asuintalojen lämmitysmuodon vaihtamista lämpöpumpuilla, kaukolämmöllä tai pelleteillä toimivaksi. Hallituksen tarjoama tuki asuntojen energiainvestointeihin on tähänkin saakka ollut lähinnä nimellinen, ja ensi vuoden talousarviossa määrärahaa vielä leikataan lähes neljännes, 20 miljoonaa euroa. Pientalot ovat kiinteistöjen lämmitysenergian suurin kuluttajaryhmä. Niiden osuus kulutuksesta on kolmasosa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kiinteistöjen lämmityksen ja sähkönkäytön osuus on edelleen peräti 40 prosenttia. Lämmitysenergian muutosinvestointi on kertainvestointina kallista ja siksi on perusteltua, että valtio tukee tätä toimintaa. Vihreät korottaisivat asuntojen korjaus- ja energiainvestointeihin tarkoitettua määrärahaa 30 000 000 eurolla ja kasvattaisivat määrärahan tasoa tulevina vuosina tuntuvasti nykyisestä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1428/2006 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 35.30.55 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kasvukeskusten rakentamattoman rakennuspaikan korotetun veron minimitason nostamiseksi kolmeen prosenttiyksikköön vielä tällä vaalikaudella.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VEROLUONTOISET TULOT

Sisäasiainministeriö ilmoitti kesäkuussa 2005, että harmaassa taloudessa ja talousrikoksissa liikkuu noin viisi miljardia euroa vuodessa ja että tästä koituu valtiolle verojen ja maksujen menetyksiä 2—2,5 miljardia euroa samassa ajassa. Tarvittavat harmaata taloutta ja talousrikollisuutta kuriin saattavat lainsäädäntötoimet ovat tiedossa: käännetty arvonlisäverojärjestelmä käyttöön, yritysten ennakkoperintärekisteriotteen korvaaminen rekisteröinnin reaaliaikaisella tarkistamisvelvollisuudella neljännesvuosittain, lähdeveron automaattinen perintä joukkovelkakirjalainoista, velvollisuus ilmoittaa verohallinnolle neljännesvuosittain luettelo aliurakoitsijoista ja heidän palkansaajistaan, kaikkien työnantajien velvoittaminen ilmoittautumaan ennakkoperintärekisteriin, kaikkien ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden palkkatulojen säätäminen veronalaisiksi oleskelun ensimmäisestä päivästä lukien, liiketoimintakieltojen valvonnan tehostaminen, kuittikaupan lopettaminen ja kaksoislaskutuksen lopettaminen Venäjän kaupassa. Jotta harmaan talouden piirissä toimiva rikollisuus saataisiin kuriin, tarvitaan myös syyttäjälaitokselle lisää resursseja, joita olemme tässä vastalauseessa esittäneet. Samassa yhteydessä on myös syytä vahvistaa poliisin resursseja harmaan talouden rikosten tutkinnan tehostamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

osaston 11 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin harmaasta taloudesta johtuvien vero- ja tulomenetysten saamiseksi valtiolle.

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulovero

Hallitus esittää ansiotuloverotusta kevennettäväksi yhteensä 655 miljoonalla eurolla. Samalla kuntien veropohjaa vahvistetaan pienentämällä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja kompensoimalla muutos veronmaksajille valtionverotuksen ansiotulovähennyksen muutoksella. Tämä on vihreiden mielestä järkevää politiikkaa. Vihreät eivät kuitenkaan toteuttaisi veronkevennyksiä hallituksen esittämässä laajuudessa peruuttamalla osan niistä siten, että kevennyksistä jätetään 190 miljoonaa euroa toteuttamatta. Vihreät ovat esittäneet, että veronalennukset toteutetaan kokonaisvolyymiltään pienempinä ja hallituksen esityksestä poiketen voimakkaasti pienituloisia painottaen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.01.01 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esitykset ansiotuloveron kevennysten muuttamisesta siten, että tuloverokertymä kasvaa noin 190 000 000 eurolla.

08. Valmisteverot

01. Tupakkavero

Tupakan verotuksen kiristämiseen on hyvät perustelut. Savukkeiden hinta suhteessa suomalaisten ostovoimaan on laskenut viidessä vuodessa 16 prosenttia. Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole muuttanut tupakkaverotustaan kymmeneen vuoteen. Tupakkaveron tavoitteena on vähentää tupakointia, ja verotuksen taso vaikuttaa suoraan kulutukseen. Maailmanpankin laskelman mukaan kymmenen prosentin hinnankorotus vähentäisi tupakan kulutusta neljällä prosentilla. Vihreät korottaisivat tupakkaveroa seitsemällä prosentilla. Tämä lisäisi tupakkaveron tuottoa 26 miljoonaa euroa (LA 127/2006 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.08.01 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tupakan verotuksen korottamisesta, jolloin verokertymä kasvaa noin 26 000 000 euroa.

04. Alkoholijuomavero

Tehokasta alkoholinkäyttöön ja kansanterveyteen vaikuttavaa alkoholipolitiikkaa saadaan alkoholin hintaa ja saatavuutta sääntelemällä. Vihreä eduskuntaryhmä kiristäisi väkevien alkoholijuomien veroa niin, että korotuksen jälkeen veroa perittäisiin 50,46 senttiä senttilitralta etyylialkoholia. Tämä tarkoittaisi, että väkevien alkoholijuomien vero palaisi vuoden 2003 tasolle eli tasolle, jolla se oli ennen hallituksen vuonna 2004 tekemää alkoholijuomaveron alennusta (LA 126/2004 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.08.04 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen väkevien alkoholijuomien verotuksen korottamisesta, jolloin verokertymä kasvaa noin 150 000 000 euroa.

07. Energiaverot

Windfall-voitoilla tarkoitetaan energiayhtiöiden ansiotta päästökaupan takia saamaa voittoa. Voitto kertyy siitä, että päästökauppa nostaa sähkön hintaa sähkömarkkinoilla huomattavasti tuotantokustannuksia enemmän. Ylimääräisiä voittoja kertyy erityisesti vesi- ja ydinvoiman tuottajille. Osa Windfall-voitoista palautuu valtiolle energiayritysten verotuksen kautta. Valtaosa voitoista päätyy kuitenkin poliittisten päätösten synnyttäminä ansiottomina tulonsiirtoina kuluttajilta energiayhtiöille. Siksi on perusteltua pyrkiä järjestelmään, jossa voittoja syntyy mahdollisimman vähän ja suurempi osa voitoista palautuu valtiolle. Windfall-voittojen verottamiseksi voitaisiin säätää erillisvero, joka pohjautuu energiayhtiöille kertyvän voiton suuruuden arviointiin. Vero koskisi vain voimaloita, joiden investointipäätös tehtiin ennen tietoa päästökaupasta. Sen ulkopuolelle jätettäisiin pienvoimalat ja metsähake, tuulivoima, pienvesivoima ja muut uudet uusiutuvat energianlähteet. Vihreät esittävät, että Windfall-verolla voitaisiin nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla tuottaa varovaisesti arvioidenkin 220 miljoonaa euroa vuodessa (TPA 97/2006 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotamme

osaston 11.08. perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle lakiesityksen päästökaupan myötä energiayhtiöille ansiotta kertyvien niin sanottujen Windfall-voittojen verottamiseksi siten, että tätä kautta saadaan kerättyä verotuloina 220 000 000 euroa vuositasolla.

10. Muut verot

08. Jätevero

Jäteveroa peritään eräin poikkeuksin kaikenlaisesta yleiselle kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä. Veron piiriin kuuluu n. kaksi miljoonaa tonnia yleiselle kaatopaikalle toimitettavaa jätettä. Vero ei kuitenkaan koske yksityisille kaatopaikoille eli teollisuuden ja muun tuotantotoiminnan omille kaatopaikoille toimitettavaa jätettä, jota kertyi vuonna 2003 noin 6,7 miljoonaa jätetonnia. Jäteveron taso on Suomessa olennaisesti alhaisempi kuin monissa Pohjoismaissa, vain 30 euroa yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Vihreät korottaisivat jäteveron 40 euroon jätetonnilta sekä laajentaisivat jäteveron koskemaan teollisuuden ja muiden toimijoiden yksityisiä kaatopaikkoja. Yksityisille kaatopaikoille toimitettavan jätteen veroksi vihreät asettaisivat 20 euroa jätetonnilta. Näillä toimenpiteillä jäteveron tuotto olisi noin 135 miljoonaa euroa vuositasolla (LA 128/2006 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.10.08 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen jäteveron korottamisesta ja ulottamisesta koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja, jolloin verokertymä kastaa 135 000 000 euroa vuositasolla.

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006

Anni Sinnemäki /vihr
Johanna Sumuvuori /vihr

	Esitys €	Valiokunta €
Yhteensä	40 517 211 000	40 517 211 000
Os. 11	35 091 576 000	35 091 576 000
Os. 12	3 852 880 000	3 852 880 000
Os. 13	1 338 075 000	1 338 075 000
Os. 15	234 680 000	234 680 000

KD-ryhmän vaihtoehtobudjetti 2007 numeroina	Kustannusvaikutus hallituksen budjettiesitykseen verrattuna / euroa
TULOT
Alkoholiveron korotus keskimäärin 20 % kohdennetusti	+200 000 000
Tupakkaveron korotus (noin 5 %)	+26 000 000
Pörssivero	+280 000 000
Lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittovero	+130 000 000
K15/18-vero	+4 000 000
Ansiotuloveronalennusta siirretään ruoan alv:n alennuksiin, jolloin veronkevennyksiin jää 400 miljoonaa euroa	+390 000 000
Alv-maksu EU:lle pienenee ruoan alv:n alennuksen myötä	+20 000 000
Osa valtion osakemyynti- ja osinkotuloista käytetään mm. liikenteen infrainvestointeihin (vähennys velanmaksusta)	+325 000 000
Kaikki tulot yhteensä	+1 375 000 000
MENOT
VEROTUS
Ruoan alv:n alentaminen	-390 000 000
Lapsen huoltajalle ansiotulovähennyksen korotus	-160 000 000
Perintöverotuksen epäkohtien korjaaminen	-10 000 000
Kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeus	-1 000 000
PERUSTURVA- JA PALVELUPAKETTI
PERHEET
Lapsilisää ei lasketa tuloksi toimeentulotukea määriteltäessä	-80 000 000
Vähimmäisvanhempainpäivärahan korotus työttömyysturvan tasolle	-44 000 000

ELÄKELÄISET JA VETERAANIT
Kansaneläkkeen nosto jokaiselle kansaneläkettä saavalle 20 euroa/kuukausi	-157 000 000
Sotaveteraanien ja -invalidien kuntoutuksen ja hoivan parantaminen	-1 000 000
OPISKELIJAT
Opiskelijoiden opintorahan korotus 15 prosentilla	-66 000 000
Opintorahan lapsikorotus elatusvelvollisille	-10 000 000
TYÖTTÖMÄT
Työttömyysturvan lapsikorotusten nosto 4 %	-5 000 000
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki	-4 000 000
TERVEYDENHUOLTO
Omaishoidon ja tukipalvelujen laajentaminen	-40 000 000
Vaikeavammaisten henk.koht. avustajien palkkaaminen	-40 000 000
Reseptikohtaisen omavastuun poistaminen	-3 000 000
Kriminaalihuollon ehkäisevän työn tehostaminen	-2 000 000
Päihdetyötä tekevien järjestöjen tukeminen	-1 000 000
KUNTIEN PERUSPALVELUT
4 000 hoitajaa lisää vanhustenhuoltoon	-123 000 000
Täydet indeksikorotukset kuntien valtionosuuksiin	-40 000 000
Lisäys kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin	-10 000 000
Perusturva- ja palvelupaketti yhteensä	626 000 000
TYÖLLISYYS JA YRITTÄJYYS
Kakkosasunnon verovähennysoikeus muuttorahan sijaan	+/- 0
Yrittäjien starttirahan lisääminen	-7 500 000
Aloittavien yksinyrittäjien työttömyysturvan parantaminen	-2 000 000
LIIKENNE
Perustienpito	-18 000 000
Perusradanpito	-18 000 000
Yksityisteiden valtionavustukset	-2 000 000
Joukkoliikenteen valtionavustus	-2 000 000
Hybridiautojen ja biopolttoaineen veronkevennys	-1 000 000
Dieselautojen käyttövoimaveron alentaminen	-33 000 000
YMPÄRISTÖ JA MAATALOUS
Uusiutuvien energiamuotojen tuki	-5 000 000
Energiapuun korjuutuki	-5 000 000
Kansallisen tuen määrärahojen lisääminen	-20 000 000
Maatilatalouden kehittämisrahastoon	-10 000 000
Maataloustutkimus ja neuvonta	-1 000 000
TURVALLISUUS
Poliisien palkkaukseen / noin 230 virkaa	-10 000 000
Pelastushelikopteritoimintaan	-2 000 000
Tuomioistuinten jutturuuhkan selvittämiseen	-1 000 000
Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille	-500 000
KEHITYSYHTEISTYÖ
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön	-50 000 000
Kaikki menot yht.	-1 375 000 000

Sisällysluettelo

Siirry mietintöön

VaVM 41/2006 vp - HE 122/2006 vp , HE 265/2006 vpHallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007

JOHDANTO

Vireilletulo

Talousarvioaloitteet

Lausunnot

Jaostovalmistelu

YLEISPERUSTELUT

Talous- ja työllisyyskehitys.

Julkinen talous, finanssipolitiikka.

Kehysmenettely ja sen kehittäminen.

Ministeriöiden tutkimusmäärärahat.

Rakennerahastot.

Muuta.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Kehitysyhteistyömäärärahojen taso.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.

Saamelaiskulttuurikeskus.

Kuluttajavalituslautakunta.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta.

Paikallispoliisien määrä.

Poliisi- ja oikeustalojen rakentaminen.

Palokuolemat.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestäminen ja rahoitus.

Kauhavan kansainvälinen lentokoulutuskeskus.

Räjähdevarastotilanne.

Yleistä

Perustamishankkeiden valtionosuudet.

Korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen.

Veikkausvoittovarat.

Pääluokan rakenne.

Nuorten osallisuushanke 2003—2007.

Suomi-koulut.

Kouluhyvinvoinnin lisääminen.

Oppilaanohjaus.

Liikennelääketieteen opetus.

Saksalaisen kirjaston toiminnan tukeminen.

Musiikki-instituutit.

Maatalousmuseon vuokra- ja muut toiminta­menot.

Paliskuntain yhdistyksen tukeminen.

Hylkeenkestävien rysäpyydysten hankinta.

Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja rahoitus

Venäjän liikenne

Köyhyys ja syrjäytyminen.

Aikuisten psykiatriset palvelut ja hoitotakuu.

Vammaispalvelut.

Työttömien terveydenhuolto.

Vajaakuntoisten työllistäminen

Tilapäisen oleskeluluvan ongelmat.

Maahanmuuttajien koulutus ja omankielinen ohjaus.

Itämeren suojelu

Lähiöiden kehittäminen.

Erityisryhmien asunto-olojen parantaminen.

Asunnottomuus.

Asumisen osaamisklusteri.

YHTEENVETO

PÄÄTÖSEHDOTUS

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

Verotus oikeudenmukaisemmaksi

KD:n perusturva- ja -palvelupaketti…

- puree lapsiköyhyyteen

- auttaa opiskelijoita

- helpottaa eläkeläisiä

Vanhustenhuolto kuntoon

Tukea työllisyyteen ja tasapainoiseen alue­kehitykseen

Liikenneväylät kuntoon

Turvallisuus tarvitsee tekijänsä

Kehitysaputavoitetta ei saa unohtaa

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

TULOARVIOT

VASTALAUSE 2

Yleisperustelut

Kokoomus panostaisi vuonna 2007 työllisyyteen, työelämän ongelmakohtiin, seniorikansalaisiin ja väylien kuntoon

Kokoomuksen työllisyyspaketissa tarjottiin vaihtoehtoja tempputyöllistämiselle

Kokoomus vaatii toimenpiteitä työelämän epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi

Eläkeläisten taloudellista asemaa koskevat epäkohdat on poistettava

VaVM 41/2006 vp - HE 122/2006 vp , HE 265/2006 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007

Maatalousmuseon vuokra- ja muut toimintamenot.

Tukea työllisyyteen ja tasapainoiseen aluekehitykseen