Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

VaVM 41/2004 vp - HE 151/2004 vp , HE 244/2004 vp, HE 255/2004 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2005

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä syyskuuta 2004 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen valtion ­talousarvioksi vuodelle 2005 ( HE 151/2004 vp ).

Lisäksi eduskunta on 30.11.2004 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan vuoden 2005 talous­arvioesitystä täydentävän hallituksen esityksen ( HE 244/2004 vp ) ja 3.12.2004 esityksen vuoden 2005 talousarvioesityksen toisesta täydentämisestä (HE 255/2004 vp).

Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa esityksistä yhteisen mietinnön.

Talousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä seuraavat 21.10.2004 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyt talousarvioaloitteet

  • TAA 1/2004 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seurantalojen ja työväentalojen ylläpitokustannuksiin 29.90.50
  • TAA 2/2004 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 63 ­perusparantamiseen välillä Evijärvi—Kaustinen 31.24.21
  • TAA 3/2004 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Alajärven Luoma-aholla kantatiellä 68 ja Luomantiellä 31.24.21
  • TAA 4/2004 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Lappajärven Itäkylässä kantatiellä 68 31.24.21
  • TAA 5/2004 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17471 peruskorjaamiseen Leppälänkylän ja Länsikylän välillä Kuortaneella ja Lehti­mäellä 31.24.21
  • TAA 6/2004 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17539 Keisala—Pesola peruskorjaamiseen Soinissa ja Alajärvellä 31.24.21
  • TAA 7/2004 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17783 peruskorjaamiseen Tyynismaan ja Viinikan välillä Kortejärvellä ja Kauhavalla 31.24.21
  • TAA 8/2004 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17883 peruskorjaamiseen Tanelinmäen ja Lepistönmäen välillä Kortesjärvellä ja Evijärvellä 31.24.21
  • TAA 9/2004 vp Eero Akaan-Penttilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen sotainvali­dien laitoshoidon haitta-asterajan alentamiseen 33.22.50
  • TAA 10/2004 vp Eero Akaan-Penttilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Nuuksion kansallispuiston luontokeskuksen suunnitteluun 35.20.22
  • TAA 11/2004 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Turku—Toijala-ratayhteyden kehittämiseen 31.40.21
  • TAA 12/2004 vp Mikko Alatalo /kesk Määrärahan osoittaminen Tampereen ko­mediateatterin valtionosuuteen 29.90.31
  • TAA 13/2004 vp Mikko Alatalo /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 14/2004 vp Mikko Alatalo /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 9 parannuksen toiseen vaiheeseen tieosuudella Tampere—Orivesi 31.24.21
  • TAA 15/2004 vp Mikko Alatalo /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50
  • TAA 16/2004 vp Arja Alho /sd ym. Määrärahan osoittaminen yliopistoille tulevaisuuden kasvualojen tutkimuksen vahvistamiseen 29.10.21
  • TAA 17/2004 vp Arja Alho /sd ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle Kopparnäsin ranta-alueen suojelemiseksi rakentamiselta 35.20.76
  • TAA 18/2004 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 29.70.55
  • TAA 19/2004 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen tanssin aluekeskuksen perustamiseen Varsinais-Suomeen 29.90.31
  • TAA 20/2004 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.40.21
  • TAA 21/2004 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kevytkalustoliikennekokeilun aloittamiseen Turku—Uusikaupunki-radalla 31.60.63
  • TAA 22/2004 vp Janina Andersson /vihr ym. Vuosaaren sataman liikenneväylien ­rakentamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 31.99.78
  • TAA 23/2004 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen bioenergian tutkimukseen ja tuotantoon 30.60.44
  • TAA 24/2004 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk Määrärahan osoittaminen yleisten teiden perustienpitoon Hämeen tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 25/2004 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlan valmisteluihin 33.01.21
  • TAA 26/2004 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk Määrärahan osoittaminen vankimielisairaalassa hoidettavien sairaalakuluihin 33.14.21
  • TAA 27/2004 vp Ulla Anttila /vihr ym. Autoveron arvioidun tuoton vähentäminen invalidiautojen veronpalautuksen enimmäismäärän korottamiseksi 11.10.03
  • TAA 28/2004 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66
  • TAA 29/2004 vp Ulla Anttila /vihr Määrärahan osoittaminen monikulttuurisuus­asioihin keskittyvän koulutusyksikön perustamiseen Vantaalle 29.01.22
  • TAA 30/2004 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin 33.18.60
  • TAA 31/2004 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 32/2004 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen toimepideohjelmaan susien suojelemiseksi 35.20.63
  • TAA 33/2004 vp Sirpa Asko-Seljavaara /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtakunnallisesti keskitetyn erityistason sairaanhoidon kustannusten korvaamiseen 33.32.30
  • TAA 34/2004 vp Sirpa Asko-Seljavaara /kok ym. Määrärahan osoittaminen ter­veydenhuollon yksiköille erikoissairaan­hoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 33.32.32
  • TAA 35/2004 vp Eva Biaudet /r Määrärahan osoittaminen perusopetuksen vahvistamiseen 29.40.30
  • TAA 36/2004 vp Eva Biaudet /r Määrärahan osoittaminen ruotsinkielisen liitteen rahoittamiseksi taiteilija Albert Edelfeltin 150-vuotisjuhlan johdosta julkaistuun juhlakirjaan 29.90.22
  • TAA 37/2004 vp Eva Biaudet /r Määrärahan osoittaminen alle 13-vuotiaiden adoptiolasten vanhempainrahaan 33.18.60
  • TAA 38/2004 vp Eva Biaudet /r Määrärahan osoittaminen vanhempainrahakauden pidentämiseen 33.18.60
  • TAA 39/2004 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vankien terveydenhuoltoon 25.50.21
  • TAA 40/2004 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteiden rakenteen muuttamiseen 26.97.31
  • TAA 41/2004 vp Arto Bryggare /sd ym. Asuntopoliittisten toimenpiteiden kohdentaminen 35.30
  • TAA 42/2004 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16
  • TAA 43/2004 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen pienten oppimisympäristöjen virtuaaliopetusmahdollisuuksien kehittämiseen 29.01.22
  • TAA 44/2004 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen 29.20.25
  • TAA 45/2004 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen kyläkoulujen oppimisympäristöjen kehittämiseen 29.40.21
  • TAA 46/2004 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen kirjastoille luovan tietoyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseen 29.90.30
  • TAA 47/2004 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin 29.90.30
  • TAA 48/2004 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen villisian kasvatukseen 30.20.40
  • TAA 49/2004 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Määrärahan osoittaminen petovahinkojen omavastuuosuuksien kattamiseen 30.40.42
  • TAA 50/2004 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.20.30
  • TAA 51/2004 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Määrärahan osoittaminen toisen asteen opiskelijan opintorahaan 29.70.55
  • TAA 52/2004 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Määrärahan osoittaminen kirjastojen asiakaspäätteisiin ja laajakaistayhteyksiin 29.90.30
  • TAA 53/2004 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja varhaisnuorten monitieteellisen tutkimuskeskuksen perustamiseen 29.10.21
  • TAA 54/2004 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen ja tuen saamiseen ympärivuotiseksi 29.70.55
  • TAA 55/2004 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen energiatukeen 32.60.40
  • TAA 56/2004 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen lääkekorvausten omavastuun maksukaton laskemiseen 33.18.60
  • TAA 57/2004 vp Sari Essayah /kd Määrärahan osoittaminen kotipalveluiden ­lisäämiseen 33.32.30
  • TAA 58/2004 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen päihdevieroitukseen ja -kuntoutukseen 33.32.30
  • TAA 59/2004 vp Merikukka Forsius-Harkimo /vihr ym. Luomutuotannon jatkuvuuden turvaaminen 30.20.43
  • TAA 60/2004 vp Merikukka Forsius-Harkimo /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vesihuolto- ja vesistötöihin Uudellamaalla 30.50.77
  • TAA 61/2004 vp Merikukka Forsius-Harkimo /vihr ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisän korottamiseen 33.15.52
  • TAA 62/2004 vp Merikukka Forsius-Harkimo /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 63/2004 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen avustuksen maksamiseen Suomen Ammattikalastajaliitolle 30.40.51
  • TAA 64/2004 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen mielenterveyshuollon rahoitus- ja toimenpideohjelmaan 33.32.37
  • TAA 65/2004 vp Nils-Anders Granvik /r Määrärahan osoittaminen maantien 7390 ja paikallistien 17903 peruskorjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 66/2004 vp Nils-Anders Granvik /r Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille maantien 7450 peruskorjaamisee 31.24.21
  • TAA 67/2004 vp Nils-Anders Granvik /r Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille liikenneturvallisuuden parantamiseen kantatiellä 63 31.24.21
  • TAA 68/2004 vp Nils-Anders Granvik /r Määrärahan osoittaminen maantien 7430 ­uuteen tielinjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 69/2004 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten omatoimisuusavustuksen nostamiseen 34.06.51
  • TAA 70/2004 vp Susanna Haapoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Yrittäjäopiston perusrahoitukseen 29.69.31
  • TAA 71/2004 vp Susanna Haapoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Raparanta—Kauhajärvi-paikallistien peruskorjaukseen Kauhavalla 31.24.21
  • TAA 72/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen poliisivirkojen täyttämiseen 26.75.21
  • TAA 73/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen uusien virkojen lisäämiseen 26.90.21
  • TAA 74/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen lisähenkilö­kunnan palkkaamiseksi tullilaitokseen 28.40.21
  • TAA 75/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen 33.15.52
  • TAA 76/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen veteraanien ilmaisiin lääkkeisiin 33.18.60
  • TAA 77/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamalisän ­korottamiseen 33.21.52
  • TAA 78/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen HUS:n jäsenkunnille ylimääräiseksi avustukseksi Helsingin lasten- ja nuorten sairaalan ja Lastenlinnan henkilökunnan ja tilojen resurssien lisäämiseen 33.32.30
  • TAA 79/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin nuorisoasiainkeskuksen projektiavustushankkeisiin 33.92.50
  • TAA 80/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen veteraanien avustajatoimintaprojektin tukemiseen ja laajentamiseen 33.92.50
  • TAA 81/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien päiväkuntoutukseen 33.92.59
  • TAA 82/2004 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin lähiöiden peruskorjaamiseen 35.30.60
  • TAA 83/2004 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen Helsingin huumerikosyksikön toimintaan 26.75.21
  • TAA 84/2004 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen Helsingin ­rikospoliisin tekniseen rikostiedusteluun 26.75.21
  • TAA 85/2004 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen ammattihelikopterilentäjien koulutukseen 29.60.21
  • TAA 86/2004 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen Sköldvikin uuden tieyhteyden rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 87/2004 vp Heidi Hautala /vihr ym. Energiaveron korottaminen 11.08.07
  • TAA 88/2004 vp Heidi Hautala /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ­oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutukseen 29.60.31
  • TAA 89/2004 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Jurvan kunnan keskustan tiejärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen tiellä 17390 31.24.21
  • TAA 90/2004 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 44 peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Äetsä 31.24.21
  • TAA 91/2004 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Karijoen keskustan kevyen liikenteen tiejärjestelyihin teillä 663 (Kauhajoki—Kristiinankaupunki) ja 687 31.24.21
  • TAA 92/2004 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 274 peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä Kauhajärvi—Karvia 31.24.21
  • TAA 93/2004 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seututien 6700 peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Karvia 31.24.21
  • TAA 94/2004 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Porvoon ja Loviisan kihlakuntien poliisitoimeen 26.75.21
  • TAA 95/2004 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Itä-Uudenmaan osaamiskeskittymien ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen 26.98.43
  • TAA 96/2004 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen selvitykseen valtionhallinnon toimintojen sijoittamisesta Itä-Uudellemaalle 26.98.43
  • TAA 97/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulutoiminnan kehittämiseen Itä-­Uudellamaalla 29.20.30
  • TAA 98/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen perus­kouluinvestointeihin Itä-Uudellamaalla 29.40.34
  • TAA 99/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin Uudellamaalla 30.50.77
  • TAA 100/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon Saaristotien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 101/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 102/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kilpilahden uusien tieyhteyksien rakentamiseen Porvoossa 31.24.78
  • TAA 103/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen saariston ­yhteysalusliikennepalveluihin Itä-Uudellamaalla 31.60.64
  • TAA 104/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen päiväkoti-­investointeihin Etelä-Suomen väestönkasvukunnissa 33.32.31
  • TAA 105/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen vanhusten toimitilojen peruskorjauksiin koti- ja laitoshoidossa 33.32.31
  • TAA 106/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen vesistöjen ja Suomenlahden suojeluun 35.10.63
  • TAA 107/2004 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Askolan—Porvoon siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 108/2004 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen 35.10.77
  • TAA 109/2004 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Vanhan Porvoon rakennusten ja ympäristön säilyttämiseen 35.20.64
  • TAA 110/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21
  • TAA 111/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen maatalouden kansallisten tukien korottamiseen 30.20.40
  • TAA 112/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Haaran paikallistien peruskorjaukseen Loimaalla 31.24.21
  • TAA 113/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Heinäsuon tien perusparantamiseen ja päällystystyöhön Halikossa 31.24.21
  • TAA 114/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Rahin ja Riihimaan paikallisteiden päällystyshankkeisiin Kustavissa 31.24.21
  • TAA 115/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Rymättylän keskustan ja Poikon välisen tien perusparantamiseen 31.24.21
  • TAA 116/2004 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille Sauvo—Pyhäloukas-tien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 117/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille Seijaisten paikallistien päällystämiseen 31.24.21
  • TAA 118/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 119/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Turun ulomman kehätien rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 120/2004 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen välillä Turku—Pori 31.24.78
  • TAA 121/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Varsinais-Suomen ulomman kehätien rakentamisen loppuun saattamiseen 31.24.78
  • TAA 122/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen yksityisteiden val­tionapuun 31.25.50
  • TAA 123/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Kokkilan—Vartsalan—Halikon siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 124/2004 vp Hanna-Leena Hemming /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kehä I:n länsiosan parantamiseen 31.24.78
  • TAA 125/2004 vp Rakel Hiltunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen öljyntorjunnan osaamis- ja valmiuskeskuksen suunnitteluun 35.10.27
  • TAA 126/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Satakunnan yksiköiden toiminnan vakiinnuttamiseen 29.10.21
  • TAA 127/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.60.31
  • TAA 128/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen kotimaisen elokuvatuotannon alueelliseen tukemiseen Satakunnassa 29.90.52
  • TAA 129/2004 vp Anne Holmlund /kok ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 44 parantamiseen välillä Äetsä—Kankaanpää—Kauhajoki 31.24.21
  • TAA 130/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen Kosken ja Kankaan välisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Kullaalla 31.24.21
  • TAA 131/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän ­rakentamiseen Ulvilan keskustaajamassa 31.24.21
  • TAA 132/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 12887 parantamiseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Finnepäkintie—Massin liittymä Ulvilassa 31.24.21
  • TAA 133/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 2 rinnakkaistien rakentamiseen välille Rantavainion teollisuusalue—Haistila Ulvilassa 31.24.21
  • TAA 134/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 8 yhteysvälin Pori—Söörmarkku parantamiseen 31.24.78
  • TAA 135/2004 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 8 yhteysvälin Pori—Turku parantamiseen 31.24.78
  • TAA 136/2004 vp Hannu Hoskonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Pohjois-Karjalassa 30.60.44
  • TAA 137/2004 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kainuun kehittämisrahaan tietojärjestelmien kehittämiseksi Kainuun hallintokokeilua varten 26.98.63
  • TAA 138/2004 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen alueteatteritoiminnan tukemiseen ja vakinaistamiseen 29.90.31
  • TAA 139/2004 vp Anne Huotari /vas Määrärahan osoittaminen metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden markkinoinnin ja tuotannon edistämiseen 30.20.46
  • TAA 140/2004 vp Anne Huotari /vas Määrärahan osoittaminen Paltamon ja Uvan välisen paikallistien 19205 perusparannukseen 31.24.21
  • TAA 141/2004 vp Anne Huotari /vas Määrärahan osoittaminen Vuoreslahden tien päällystämiseen Kainuussa 31.24.21
  • TAA 142/2004 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten korvaamiseen yli- tai alikäytävillä rataosuudella Helsinki—Oulu 31.40.21
  • TAA 143/2004 vp Anne Huotari /vas ym. Liiketoimintaosaamisen kehittämis­ohjelman laatiminen 32.30
  • TAA 144/2004 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen sovitellun työttömyysetuuden muutoksiin 33.17.51
  • TAA 145/2004 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen omatoimisuusavustukseen työttömien yhdistysten toimintaan 34.06.51
  • TAA 146/2004 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen ympäristönsuojelun edistämiseen 35.10.63
  • TAA 147/2004 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vitapolis-Gerocenter-hankkeen toteuttamiseen 34.06.64
  • TAA 148/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Imatran rajanylityspaikan ympärivuorokautisen ­aukiolon toteuttamiseen 26.90.21
  • TAA 149/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen turvaamiseen Imatralla 26.90.21
  • TAA 150/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lappeenrannan ja Imatran kaupunkiseudun kehittämiseen 26.98.43
  • TAA 151/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kansalaisvaikuttamisen pilottikuntahankkeisiin 28.80.20
  • TAA 152/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen asiakaspäätteisiin ja laajakaistayhteyksiin 29.90.30
  • TAA 153/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 parantamiseen välillä Lappeenranta—Imatra 31.24.79
  • TAA 154/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Luu­mäen ja Imatran välisen kaksoisraiteen toteuttamiseen 31.40.21
  • TAA 155/2004 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson Orkesteri Oy:n toiminnan kehittämiseen 29.90.31
  • TAA 156/2004 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 357 Kymin lentokentän ja Suurniityn välille 31.24.21
  • TAA 157/2004 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen Haminan ja Taavetin välisen tieosuuden (valtatie 26) perusparannuksen suunnitteluun 31.24.78
  • TAA 158/2004 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen moottoritien ­rakentamiseen välille Kotka—Siltakylä 31.24.78
  • TAA 159/2004 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen ohituskaistojen rakentamiseen valtatielle 7 Haminan ja ­Virojoen välille 31.24.78
  • TAA 160/2004 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 15 ­parantamiseen välillä Kouvola—Kotka 31.24.78
  • TAA 161/2004 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 12 perusparannushankkeeseen välillä Mankala—Kausala 31.24.78
  • TAA 162/2004 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen Kaunissaaren sataman parantamiseen 31.30.78
  • TAA 163/2004 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen luonnonmarjojen ja -sienien kuljetustukeen 30.20.46
  • TAA 164/2004 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ­kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ­välillä Kuusamon Toranki—Sänkikangas 31.24.21
  • TAA 165/2004 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Liikasenvaarantien peruskorjaukseen Kuusamossa 31.24.21
  • TAA 166/2004 vp Tuomo Hänninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 20 parantamiseen tieosuudella Syötteen tien risteys—Taivalkoski 31.24.21
  • TAA 167/2004 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan korottamiseen 26.98.43
  • TAA 168/2004 vp Mikko Immonen /vas Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 30.20.40
  • TAA 169/2004 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pidon rahoitustason nostamiseen 31.24.21
  • TAA 170/2004 vp Mikko Immonen /vas Määrärahan osoittaminen Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 171/2004 vp Mikko Immonen /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 8 kunnostamiseen välillä Raisio—Mynämäki 31.24.78
  • TAA 172/2004 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Vakka-Suomen elvytyspakettiin 32.30.45
  • TAA 173/2004 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen avustuksiin rakennusperinnön hoitamiseksi 35.20.64
  • TAA 174/2004 vp Liisa Jaakonsaari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Crisis Management Initiative ry:n toimintaan 24.99.50
  • TAA 175/2004 vp Liisa Jaakonsaari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen UNIFEM ry:n toimintaan 24.99.50
  • TAA 176/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Niinisalon ja Huovinrinteen varuskuntien rakennushankkeisiin 28.60
  • TAA 177/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan alueelliseen korkeakouluopetukseen 29.10.21
  • TAA 178/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rauman sisääntuloväylän rakentamiseen valtatiellä 12 31.24.21
  • TAA 179/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 Pori—Helsinki-yhteysvälihankkeen käynnistämiseen 31.24.78
  • TAA 180/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 rakennustöihin välillä Pori—Söörmarkku 31.24.78
  • TAA 181/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen väylätöiden aloittamiseen Porissa ja Raumalla 31.30.77
  • TAA 182/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen Tampere—Pori-rataosuudelta 31.40.21
  • TAA 183/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan Järvikeskuksen rahoittamiseen 35.10.63
  • TAA 184/2004 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opastuskeskuksen rakentamiseen Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistoon 35.20.22
  • TAA 185/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk Määrärahan osoittaminen kuluttajariitalautakunnan perustamiseen 25.30.21
  • TAA 186/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk Määrärahan osoittaminen yliopistojen kurssikirjallisuuden hankkimiseen 29.10.21
  • TAA 187/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 29.70.55
  • TAA 188/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen Tuusulan kirkonkylässä 31.24.21
  • TAA 189/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 1 liikenneturvallisuuden parantamiseen Nummi-Pusulassa 31.24.21
  • TAA 190/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Helsingistä pohjoiseen johtavan pääradan välityskyvyn ja palvelutason parantamiseen 31.40.78
  • TAA 191/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen 33.18.60
  • TAA 192/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Askolan ja Porvoon välisen siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 193/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pornaisten ja Keravan välisen siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 194/2004 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pyhäjärvi-instituutin toimintaan 35.10.63
  • TAA 195/2004 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen kirjastojen asiakaspäätteisiin ja laajakaistayhteyksiin 29.90.30
  • TAA 196/2004 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Rauman Äijänsuon jäähallin laajentamiseen 29.98.50
  • TAA 197/2004 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän suunnitteluun välillä Tiilivuori—Eura­joen kirkonkylä 31.24.21
  • TAA 198/2004 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Lappi—Hinnerjoki-tien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 199/2004 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Panelia—Eurajoki-tien suunnitteluun 31.24.21
  • TAA 200/2004 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Rauman satamaväylän kunnostamiseen 31.30.78
  • TAA 201/2004 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Selkämeren kansallispuiston perustamiseen 35.20.22
  • TAA 202/2004 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21
  • TAA 203/2004 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kyläkauppojen ja kauppa-autojen toiminnan tukemiseen 32.30.45
  • TAA 204/2004 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen Inkeriläisten ja karjalaisten heimoveteraanien yhdistys ry:n toimintaan 33.22.57
  • TAA 205/2004 vp Bjarne Kallis /kd Määrärahan osoittaminen maksuttomaan puutiaisaivokuumerokotukseen 33.32.30
  • TAA 206/2004 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien kuntoutustoimintaan 33.92.59
  • TAA 207/2004 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien työllisyysperusteisiin investointeihin 34.06.64
  • TAA 208/2004 vp Ilkka Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen eurooppalaisen demokratiakeskuksen perustamista koskevien selvitysten tekemiseen Turussa 29.10.21
  • TAA 209/2004 vp Matti Kangas /vas ym. Valtiosihteerien virkojen perustamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 23.01.01
  • TAA 210/2004 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen perusopetuksen laadun parantamiseen Keski-Suomessa 29.40.30
  • TAA 211/2004 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen vesistöjen kunnostukseen 30.40.77
  • TAA 212/2004 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon 31.24.21
  • TAA 213/2004 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Vihreän väylän kunnostamiseen Keski-Suomessa 31.24.21
  • TAA 214/2004 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 parantamiseen välillä Kirri—Äänekoski 31.24.78
  • TAA 215/2004 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen työttömien henkilöiden joukkoliikennematkojen tukemiseen 31.60.63
  • TAA 216/2004 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen lisähenkilökunnan palkkaamiseen vanhainkoteihin Keski-Suomessa 33.32.30
  • TAA 217/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Valtiosihteerien virkojen perustamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 23.01.01
  • TAA 218/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kan­sainvälisen siviilikriisinhallintakeskuksen perustamiseen Keuruulle 24.99
  • TAA 219/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Jyväskylän hovioikeuden perustamiseen 25.10.23
  • TAA 220/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen todistajanpalkkioiden korottamiseen 25.10.29
  • TAA 221/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen turvallisuuden parantamiseen vankiloissa 25.50.21
  • TAA 222/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisin liikennevalvontakameroiden hankkimiseen 26.75.21
  • TAA 223/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien yleisiin valtionosuuksiin 26.97.31
  • TAA 224/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34
  • TAA 225/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahaan 26.98.43
  • TAA 226/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen varusmiesten etuuksien parantamiseen 27.10.21
  • TAA 227/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Laukaan vankilan suljetun yksikön perustamiseen 28.60
  • TAA 228/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Toivakan asevarikon kehittämiseen 28.60
  • TAA 229/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen koulutuksen arviointineuvoston toimintamenoihin 29.01.22
  • TAA 230/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien sivistystoimen valtionosuuksiin 29.40.30
  • TAA 231/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen oppi­sopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.60.31
  • TAA 232/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen Jyväskylän kristillisen opiston rakennushankkeeseen 29.69.52
  • TAA 233/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen Keuruun Iso Kirja ‐kansanopiston rakennushankkeeseen 29.69.52
  • TAA 234/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51
  • TAA 235/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen virtaa­vien vesien kunnostustöihin 30.50.22
  • TAA 236/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44
  • TAA 237/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Uurainen—Kintaus-maantien perusparannuksen loppuun saattamiseen 31.24.21
  • TAA 238/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen valtatien 24 perusparantamiseen Kuhmoisissa 31.24.78
  • TAA 239/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Valtion osakemyyntitulojen käyttö liikenneinvestointeihin 31.24
  • TAA 240/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50
  • TAA 241/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen lasten hankinnan edistämiseen alhaisen syntyvyyden kunnissa 33.15
  • TAA 242/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen selvittämiseen 33.19.60
  • TAA 243/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen lähetystyötä tekevien eläketurvan parantamiseen 33.19.60
  • TAA 244/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen pienten lasten kotihoidon tukeen 33.32.30
  • TAA 245/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin 33.32.30
  • TAA 246/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen vapautuvien vankien jälkihoitoon 33.92.50
  • TAA 247/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille 34.06.51
  • TAA 248/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten aloitteellisuuden tukemiseen 34.06.51
  • TAA 249/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen tulva- ja myrskyvahinkorahaston peruspääomaksi 35.10
  • TAA 250/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen Lievestuoreen tehdasalueen ja jätealtaan kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 251/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansainvälisen ympäristövalmiusjoukon perustamiseen 35.99
  • TAA 252/2004 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lapsikaappausasioiden käsittelyn tehostamiseen 24.01.21
  • TAA 253/2004 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten liikennekasvatukseen 29.07.21
  • TAA 254/2004 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten liikennekasvatuksen tutkimustoimintaan 31.01.22
  • TAA 255/2004 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turun meriklusteria koskevan neuvottelukunnan asettamiseen 31.30.21
  • TAA 256/2004 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen vesiväylien kunnossapitoon 31.30.21
  • TAA 257/2004 vp Tatja Karvonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen laajakaistayhteyksien rakentamiseen Lapin ei-markkinaehtoisille kylille vuonna 2005 31.70.21
  • TAA 258/2004 vp Jyrki Kasvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63
  • TAA 259/2004 vp Jyrki Kasvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamiseen työttömän täysimääräisen peruspäivärahan tasolle 33.18.60
  • TAA 260/2004 vp Jyrki Katainen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen välillä Päiväranta—Vuorela 31.24.21
  • TAA 261/2004 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustuksiin 30.50.31
  • TAA 262/2004 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44
  • TAA 263/2004 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen alueellisen linja-autoliikenteen palveluostoihin 31.60.63
  • TAA 264/2004 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien kaavoituksen ja maankäytön ohjauksen avustuksiin 35.20.37
  • TAA 265/2004 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen lisävirkojen perustamiseen Kotkan tullitoimipaikkaan 28.40.21
  • TAA 266/2004 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen yleissivistävän koulutuksen opinto-ohjauksen kehittämiseen 29.40.21
  • TAA 267/2004 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen asiakaspäätteisiin ja laajakaistayhteyksiin 29.90.30
  • TAA 268/2004 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen eritasoristeyksen rakentamiseen Stora Enso Oyj:n tehtaalle Anjalankoskella 31.24.21
  • TAA 269/2004 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen Keltakankaan ris­teyksen parantamiseen valtatiellä 15 Anjalankoskella 31.24.21
  • TAA 270/2004 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen Anjalankosken jätevesien käsittelyyn Mussalon jätevedenpuhdistamolla 35.10.77
  • TAA 271/2004 vp Rauno Kettunen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen diplomi-insinöörikoulutuksen käynnistämiseen Kuo­pion yliopistossa 29.10.21
  • TAA 272/2004 vp Rauno Kettunen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen 29.40.34
  • TAA 273/2004 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen pienyritysten tuotekehityskoulutuksen aloittamiseen 29.69.22
  • TAA 274/2004 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille tien 16349 peruskorjaukseen välillä Kärsänmäki—Keyritty 31.24.21
  • TAA 275/2004 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen teiden 567 ja 569 perusparannukseen tieosuuksilla Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi—Puukkomäki—Tiala sekä Sydänmaa—Juankoski 31.24.21
  • TAA 276/2004 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen tien 569 uudelleenlinjaukseen Stromsdal Oyj:n kohdalla Juankoskella 31.24.21
  • TAA 277/2004 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille tien 570 peruskorjauksen loppuun saattamiseen Hankamäen ja Säyneisen välillä 31.24.21
  • TAA 278/2004 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen kotimaisten energiavaihtoehtojen kehittämiseen Itä-Suomessa 32.60.27
  • TAA 279/2004 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista ­aiheutuviin kustannuksiin 33.18.60
  • TAA 280/2004 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen raskaana olevien päihderiippuvaisten hoitoon 33.32.30
  • TAA 281/2004 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen pilaantuneen maaperän kunnostamiseen Lappeenrannan Huhmarniemessä 35.10.77
  • TAA 282/2004 vp Esko Kiviranta /kesk ym. Määrärahan osoittaminen funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen toiminnan laajentamiseen 29.10.21
  • TAA 283/2004 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen nuoren metsän hoidon ja kunnostuksen turvaamiseen 30.60.44
  • TAA 284/2004 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen Piikkiö—Ravattula-tieosuuden (kantatie 40) muuttamiseen nelikaistaiseksi 31.24.21
  • TAA 285/2004 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden val­tionapuun 31.25.50
  • TAA 286/2004 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen suureläinsairaalan vuokrakustannuksiin Viikissä 29.10.21
  • TAA 287/2004 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin Itä-Suomessa 29.20.25
  • TAA 288/2004 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.20.30
  • TAA 289/2004 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen koulurakennusten perustamiskustannuksiin ja korjauksiin 29.40.34
  • TAA 290/2004 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen Maa- ja kotita­lousnaisten Keskus ry:lle 29.69.53
  • TAA 291/2004 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen Joroisten Musiikkipäivien järjestämiseen 29.90.52
  • TAA 292/2004 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen luomukotieläintuotantotukeen 30.20.43
  • TAA 293/2004 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Varkauden lentoliikenteen turvaamiseen 31.60.63
  • TAA 294/2004 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.32.37
  • TAA 295/2004 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin rahoitus­vajeen korjaamiseen 35.99.65
  • TAA 296/2004 vp Valto Koski /sd ­Määrärahan osoittaminen Ahviontien 3562 ­perusparannukseen Anjalankoskella 31.24.21
  • TAA 297/2004 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Huhdasjärvi—Pärnämäki-tiehankkeen toteuttamiseen 31.24.21
  • TAA 298/2004 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen kantatien 26 parantamiseen välillä Summa—Taavetti 31.24.21
  • TAA 299/2004 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 12 parantamiseen tieosuudella Lahti—Kausala 31.24.78
  • TAA 300/2004 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Kouvolan henkilöratapihan muutostöihin 31.40.21
  • TAA 301/2004 vp Jari Koskinen /kok Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.50.31
  • TAA 302/2004 vp Jari Koskinen /kok Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44
  • TAA 303/2004 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin eläinlääketieteellisen tiedekunnan hevossairaalaan Viikkiin 29.88.53
  • TAA 304/2004 vp Marjaana Koskinen /sd Määrärahan osoittaminen ammattikalastajille hyljevahinkojen korvaamiseen 30.40.42
  • TAA 305/2004 vp Marjaana Koskinen /sd Määrärahan osoittaminen Ahteentaan laiturin ja venesataman kunnostukseen Rymättylässä 31.24.21
  • TAA 306/2004 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 189 perusparantamiseen välillä Poikko—Rymättylän keskusta 31.24.21
  • TAA 307/2004 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Yläneen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 308/2004 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen perusnormin korottamiseen ja asumiskulujen omavastuun poistamiseen 33.32.30
  • TAA 309/2004 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan kehittämiskeskusten toiminnan vahvistamiseen 33.32.39
  • TAA 310/2004 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen vammaisten avustajakoiratoimintaan 33.92.50
  • TAA 311/2004 vp Risto Kuisma /sd Ajoneuvoverosta kertyvän tuoton poistaminen 11.10.07
  • TAA 312/2004 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen työväen- ja seurantalojen ylläpitoon 29.90.50
  • TAA 313/2004 vp Risto Kuisma /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Suunnistusliitolle suunnistuskarttojen tekemiseen 29.98.50
  • TAA 314/2004 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin Uudellamaalla 30.50.77
  • TAA 315/2004 vp Risto Kuisma /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pornaisten—Nikkilän maantien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 316/2004 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen perustienpidon ­rahoitukseen Uudenmaan tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 317/2004 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen kansalliseen alkoholiohjelmaan 33.53.50
  • TAA 318/2004 vp Miapetra Kumpula /sd ym. Määrärahan osoittaminen kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen 24.99.50
  • TAA 319/2004 vp Miapetra Kumpula /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vöyrinjoen perkaukseen ja kunnostukseen 30.50.77
  • TAA 320/2004 vp Miapetra Kumpula /sd ym. Määrärahan osoittaminen Runsorin lentologistiikka-alueen rakentamiseen Vaasan lentokentän yhteyteen 31.52.41
  • TAA 321/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien yleiseen valtionosuuteen 26.97.31
  • TAA 322/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen Parkanon, Viialan ja Toijalan kunnille 26.97.34
  • TAA 323/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16
  • TAA 324/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Puolustusmateriaalihankintojen indeksi- ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin menoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16
  • TAA 325/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuollon parantamiseen 30.50.31
  • TAA 326/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pirkkalan ja Pirkkalan lentoaseman välille 31.24.21
  • TAA 327/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen liittymäjärjestelyihin valtatiellä 9 31.24.21
  • TAA 328/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50
  • TAA 329/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien maksamiseen kunnille 33.32.30
  • TAA 330/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnissa, kuntayhtymissä ja valtionhallinnossa Pirkanmaalla 34.06.51
  • TAA 331/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Helvetinjärven kansallispuiston luontokeskuksen rakentamiseen 35.20.22
  • TAA 332/2004 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelualueiden talonrakennustöihin 35.20.74
  • TAA 333/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen syyttäjälaitokselle 25.60.21
  • TAA 334/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Elimäellä sijaitsevan paikallistien 14547 rakenteen parantamiseen 31.24.21
  • TAA 335/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille kevyen liikenteen väylän rakentamiseen paikallistielle 14832 välille Haukilahti—Pulp 31.24.21
  • TAA 336/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Paimenportin tasoliittymän kehittämiseen valtatiellä 15 31.24.21
  • TAA 337/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tieverkoston kehittämiseen 31.24.21
  • TAA 338/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Haminan satamatien uusimiseen 31.24.78
  • TAA 339/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kotkan ja Kouvolan välisen tieosuuden kehittämiseen valtatiellä 15 31.24.78
  • TAA 340/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Koskenkylän ja Kotkan välisen moottoritien (E18) rakentamiseen ja uusimiseen 31.24.79
  • TAA 341/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen moottoriväylän rakentamiseen tieosuudelle Hamina—Vaalimaa 31.24.79
  • TAA 342/2004 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen rataosuuden Lahti—Kouvola—Vainikkala saneeraussuunnitteluun 31.40.21
  • TAA 343/2004 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Barentsin alueyhteistyöhön 24.50.66
  • TAA 344/2004 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon Oulun tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 345/2004 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 20 kehittämiseen välillä Hintta—Korvenkylä 31.24.78
  • TAA 346/2004 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen rataverkon ja tasoristeysturvallisuuden parantamiseen Seinäjoki—Oulu-rataosuudella 31.40.21
  • TAA 347/2004 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44
  • TAA 348/2004 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen yritysten ­investointi- ja kehittämishankkeisiin 32.30.45
  • TAA 349/2004 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen nuorten yrityshautomotoimintaan 32.30.47
  • TAA 350/2004 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen maantien 504 parantamiseen välillä Koli—Ahmavaara 31.24.21
  • TAA 351/2004 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen maantien 524 perusparannukseen välillä Lieksa—Kuhmo 31.24.21
  • TAA 352/2004 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen yhdystien 15850 Kelvä—Jaakonvaara perusparantamiseen Lieksassa 31.24.21
  • TAA 353/2004 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuk­sien Niirala—Säkäniemi ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämiseen 31.40.21
  • TAA 354/2004 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen kuntien talous- ja velkaneuvontaan 32.40.31
  • TAA 355/2004 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21
  • TAA 356/2004 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen 26.80.22
  • TAA 357/2004 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Kuopion Kallan siltojen korottamiseen 31.24.78
  • TAA 358/2004 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen asumismenojen omavastuun puolittamiseen toimeentulotuessa 33.32.30
  • TAA 359/2004 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan kaupungille harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34
  • TAA 360/2004 vp Jaakko Laakso /vas ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisten sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärän nostamiseen 28.07.06
  • TAA 361/2004 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen perustamishankkeisiin 29.40.34
  • TAA 362/2004 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämiseen kunnissa, kuntayhtymissä ja valtionhallinnossa Uudellamaalla 34.06.51
  • TAA 363/2004 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten tukemiseen Uudellamaalla 34.06.51
  • TAA 364/2004 vp Jaakko Laakso /vas ym. Määrärahan osoittaminen Hiidenveden hoito- ja kunnostustoimiin 35.10.77
  • TAA 365/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Niiralan raja-aseman laajennukseen Värtsilässä 26.90.74
  • TAA 366/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelmaan 26.98.43
  • TAA 367/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen hitsaus- ja koneistuskeskuksen perustamiseen Outokumpuun 26.98.61
  • TAA 368/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämiseen 26.98.62
  • TAA 369/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. Puolustusmateriaalihankintojen perusteiden muuttaminen 27.10
  • TAA 370/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun poliisi- ja ­oikeustalon laajentamiseen 28.60
  • TAA 371/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan ajoneuvokatosten rakentamiseen 28.60
  • TAA 372/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan kasarmin 4 peruskorjaukseen 28.60
  • TAA 373/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan uimahallin peruskorjaukseen 28.60
  • TAA 374/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan valvomon peruskorjaukseen 28.60
  • TAA 375/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskuntasairaalan peruskorjaukseen 28.60
  • TAA 376/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Länsikadun koulun toiminnallisiin muutoksiin Joensuussa 28.60
  • TAA 377/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Nurmeksen käräjä­oikeuden tilajärjestelyihin 28.60
  • TAA 378/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Sotinpuron harjoitusalueen huoltotilojen rakentamiseen 28.60
  • TAA 379/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen opetusministeriön EU:n rakennerahastohankkeiden valtionosuuteen Pohjois-Karjalassa 29.01.62
  • TAA 380/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun Tiedepuiston alueellisten toimintojen kehittämiseen 29.10.22
  • TAA 381/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Mekrijärven kenttätutkimuslaboratorion rakentamiseen Ilomantsiin 29.10.22
  • TAA 382/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun Konserva­torion peruskorjaukseen 29.40.34
  • TAA 383/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kaprakan ammatillisen koulukeskuksen ammattiopetustilojen peruskorjaukseen Liperissä 29.40.34
  • TAA 384/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ammattiopistolle kaupan ja hallinnon tilojen rakentamiseen Otsolan A- ja H-rakennuksiin 29.40.34
  • TAA 385/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ammattiopistolle kivialan tilojen rakentamiseen Otsolaan 29.40.34
  • TAA 386/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ammattiopiston Niskalan toimipaikan muutostöihin 29.40.34
  • TAA 387/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ammattiopistolle rakennusalan koulutustilojen peruskorjaukseen Joensuussa 29.40.34
  • TAA 388/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Uimaharjun koulun peruskorjaukseen 29.40.34
  • TAA 389/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Wärtsilä-talon peruskorjaamiseen Joensuussa 29.40.34
  • TAA 390/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Enon kirkonkylän koulukeskuksen yläasteen peruskorjaukseen 29.40.34
  • TAA 391/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ilomantsin Keskuskoulun peruskorjaukseen 29.40.34
  • TAA 392/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun Vapaaopiston peruskorjaukseen 29.69.52
  • TAA 393/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen suurpetotutkijan viran perustamiseen Joensuun tutkimusasemalle 30.40.21
  • TAA 394/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen Pohjois-Karjalassa 30.41.42
  • TAA 395/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen vesihuoltotöihin Liperissä, Enossa ja Kiteellä 30.50.31
  • TAA 396/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitokselle Joensuun tutkimuskeskuksen kalustamisen loppuun saattamiseen ja lisääntyviin vuokrakuluihin 30.60.21
  • TAA 397/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalaan metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaation käyttöön 30.60.42
  • TAA 398/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Pohjois-Karjalassa 30.60.44
  • TAA 399/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 17 Ylämyllyn taajamassa Liperissä 31.24.21
  • TAA 400/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Iiksenjoen paikallistien pinnoitukseen Joensuussa 31.24.21
  • TAA 401/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 486 Tohmajärvellä 31.24.21
  • TAA 402/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 486 välille Kitee—Koivikko 31.24.21
  • TAA 403/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 17—Outokumpu 31.24.21
  • TAA 404/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kolin alueen tieverkon kehittämiseen 31.24.21
  • TAA 405/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kunonniemen—Haarajärven ja Ruppovaaran paikallisteiden peruskorjaukseen Kiteellä 31.24.21
  • TAA 406/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Maljasalmen paikallistien peruskorjaukseen Outokummussa 31.24.21
  • TAA 407/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Mönnin sillan rakentamiseen Kontiolahdella 31.24.21
  • TAA 408/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ohvanan ja Lotokan—Kostamon paikallisteiden peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 409/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Onttolan—Huhmarin paikallistien peruskorjaukseen Kontiolahdella 31.24.21
  • TAA 410/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Oravisalon paikallistien perusparantamiseen Rääkkylässä 31.24.21
  • TAA 411/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Polvijärven kirkon­kylän ohitustien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 412/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Somerlammen ka­navan sillan kunnostamiseen Polvijärvellä 31.24.21
  • TAA 413/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen tieosuuden Kinahmo—Ruvaslahti—Martonvaara peruskor­jaukseen 31.24.21
  • TAA 414/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Onkamo—Niirala—valtakunnan raja ajoradan ­leventämiseen ja perusparannukseen 31.24.21
  • TAA 415/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 6 kehätieosuuden liittymien parantamiseen Joensuussa 31.24.21
  • TAA 416/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 lin­jauksen muuttamiseen Pyhäselän kunnassa Reijolan taajaman kohdalla 31.24.21
  • TAA 417/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Valtimon—Pajukosken—Lotman paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 418/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Varmonniemen—­Tasapään paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 419/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen yleisten teiden kunnossapitoon Pohjois-Karjalassa 31.24.21
  • TAA 420/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Itkonsalon yksityistien rakentamiseen 31.25.50
  • TAA 421/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Mertalammen ­yksityistien peruskorjaukseen Liperissä 31.25.50
  • TAA 422/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50
  • TAA 423/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kymijoen—Mäntyharjun kanavan suunnittelun loppuun saattamiseen 31.30.77
  • TAA 424/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Karjalan radan eri­tasoliittymien rakentamiseen välillä Parikkala—Joensuu 31.40.21
  • TAA 425/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Niiralan—Joensuun—Kontiomäen rataosuuden peruskorjaukseen 31.40.21
  • TAA 426/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Uimaharjun—Lieksan rataosuuden päällysrakenteen uusimiseen 31.40.21
  • TAA 427/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Viinijärven—Siilin­järven rataosuuden korvausinvestointiin 31.40.21
  • TAA 428/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen rataosuuden Nurmes—Kontiomäki päällysrakenteen uusimiseen ja perusparantamiseen 31.40.78
  • TAA 429/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen rataosuuksien Säkäniemi—Niirala ja Joensuu—Uimaharju—Nurmes sähköistämiseen 31.40.78
  • TAA 430/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen tuen tason säilyttämiseen 31.60.63
  • TAA 431/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen Itä- ja Pohjois-Suomessa 32.30.44
  • TAA 432/2004 vp Esa Lahtela /sd ­Määrärahan osoittaminen Joensuun Tiedepuisto Oy:n III a -vaiheen toteuttamiseen 32.30.45
  • TAA 433/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Juuan Kivikylän tuotantotiloihin 32.30.45
  • TAA 434/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen Pohjois-Karjalassa 32.30.45
  • TAA 435/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen velkaneuvonnan ­toteuttamiseen 32.40.31
  • TAA 436/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen lapsilisien indeksitarkistusten budjettiperusteiseen toteuttamiseen 33.15.52
  • TAA 437/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen budjettiperusteiseen tasokorotukseen 33.19.60
  • TAA 438/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 33.32.36
  • TAA 439/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen omatoimisuusavustuksen kehittämiseen 34.06.51
  • TAA 440/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työllistämistuen korottamiseen työmarkkinatuen suuruiseksi 34.06.51
  • TAA 441/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien liik­kumisen edistämiseen Valtionrautateillä 34.06.51
  • TAA 442/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosaston käyttöön 34.06.21
  • TAA 443/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen budjettiperusteiseen tasokorotukseen 34.06.52
  • TAA 444/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ilomantsin linja-­autoaseman peruskorjaukseen 34.06.64
  • TAA 445/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisena valtionapuna peruskoulujen korjausinvestointeihin 34.06.64
  • TAA 446/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen öljyvahingoista ­aiheutuvaan vesijohtoverkostojen rakentamiseen 35.10.27
  • TAA 447/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Aittolammen siirto­viemärin rakentamiseen Kontiolahdessa 35.10.27
  • TAA 448/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen erityisjätteen kaatopaikan perustamiseen Joensuun seudulle 35.10.77
  • TAA 449/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Höytiäisen venereitin III vaiheen rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 450/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen maa- ja metsätalouden kuormittamien vesistöjen kunnostamiseen Värtsilässä ja Nurmeksessa 35.10.77
  • TAA 451/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ­ympäristökeskukselle saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 452/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pyhäjärven venereitin II vaiheen rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 453/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Tohmajärven veden laadun parantamiseen 35.10.77
  • TAA 454/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Totkunniemen vesi- ja viemärilinjan sekä Uukuniemelle ulottuvan yhdyslinjan rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 455/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen vaikeasti työllistettävien työllistämiseen ympäristöhankkeissa 35.10.77
  • TAA 456/2004 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Möhkön museo­alueen kulttuurihistoriallisten töiden toteuttamiseen 35.20.64
  • TAA 457/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen talousrikosten selvittämiseen 26.75.21
  • TAA 458/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitokselle 26.90.21
  • TAA 459/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen varusmiesten päivärahojen korottamiseen 27.10.21
  • TAA 460/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.99.50
  • TAA 461/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Miehikkälän pelimanni- ja kansankulttuuripäivien toiminnan tukemiseen 29.90.52
  • TAA 462/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan ­kehittämiseen 30.10.55
  • TAA 463/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen petoeläinpyytä­jien koulutuksen kehittämiseen 30.40.42
  • TAA 464/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille paikallistien 14736 perusparannukseen välillä Pitkäkoski—Saivikkala 31.24.21
  • TAA 465/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Kannusjärven paikallistien peruskunnostukseen Haminassa 31.24.21
  • TAA 466/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen tieosuuden Muurikkala—Saivikkala perusparannukseen Miehikkälässä 31.24.21
  • TAA 467/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen alemmanasteisen tieverkon kunnosta huolehtimiseen 31.24.21
  • TAA 468/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen tieosuuden Hamina—Vaalimaa parantamiseen 31.24.78
  • TAA 469/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen moottoriliikennetien rakentamiseen välillä Loviisa—Kotka 31.24.78
  • TAA 470/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 13 parantamiseen välillä Lappeenranta—Savitaipale 31.24.78
  • TAA 471/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 15 parantamiseen välillä Kouvola—Kotka 31.24.78
  • TAA 472/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 26 parantamiseen välillä Taavetti—Hamina 31.24.78
  • TAA 473/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50
  • TAA 474/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Kymijoen ka­navan suunnitteluun 31.30.77
  • TAA 475/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen junaliikenteen turvallisuuden parantamiseen Kymessä 31.40.21
  • TAA 476/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen vähävaraisten rintamaveteraanien eläkkeiden korottamiseen ja asumistukeen 33.21.52
  • TAA 477/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen päihtyneiden säilyttämiseen sosiaaliviranomaisten tiloissa 33.32.30
  • TAA 478/2004 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen sotiemme veteraa­nien ja heidän omaishoitajiensa kuntoutuksen laajentamiseen 33.92.59
  • TAA 479/2004 vp Reijo Laitinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon Tampere—Jyväskylä-rataosuuden kunnostustöiden loppuun saattamiseksi 31.40.21
  • TAA 480/2004 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen kehitys­yhteistyöhön 24.30.66
  • TAA 481/2004 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen määräytymisperusteiden muuttamiseen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsi­lisän osalta 33.32.30
  • TAA 482/2004 vp Annika Lapintie /vas Määrärahan osoittaminen Turun hammashuollon ongelmien ratkaisemiseen 33.32.30
  • TAA 483/2004 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen Pro Saaristomeri -toiminnan vakinaistamiseen 35.60.21
  • TAA 484/2004 vp Jouko Laxell /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turunmaan saariston pyörätieverkon kehittämiseen 31.24.21
  • TAA 485/2004 vp Jouko Laxell /kok ym. Määrärahan osoittaminen Salon itäisen ohikulkutien suunnitteluun ja rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 486/2004 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seurantalojen ­entistämis- ja korjaustöihin 29.90.50
  • TAA 487/2004 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Koirakiven—Pertunmaan paikallistien 15076 parantamiseen 31.24.21
  • TAA 488/2004 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 4143 perusparantamiseen Heinolassa 31.24.21
  • TAA 489/2004 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen Mikkelin eteläpuolella 31.24.78
  • TAA 490/2004 vp Suvi Lindén /kok ym. Määrärahan osoittaminen opettajien täydennyskoulutukseen 29.69.22
  • TAA 491/2004 vp Suvi Lindén /kok ym. Määrärahan osoittaminen kirjastojen käyttökustannuksiin 29.90.30
  • TAA 492/2004 vp Suvi Lindén /kok ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosimäärän lisäämiseen 29.90.31
  • TAA 493/2004 vp Suvi Lindén /kok ym. Kirjastojen valtionavustuksiin ehdotettujen veikkaus- ja raha-arpajaisten voitto­varojen vähentäminen 29.90.52
  • TAA 494/2004 vp Suvi Lindén /kok ym. Määrärahan osoittaminen sisällöntuotannon tutkimus- ja kehityshankkeisiin 32.20.40
  • TAA 495/2004 vp Suvi Lindén /kok ym. Määrärahan osoittaminen ulkomaankauppaa edistävälle Finpro ry:lle 32.50.41
  • TAA 496/2004 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Määrärahan osoittaminen val­tionosuuksien tarkistusvaroihin 26.97.31
  • TAA 497/2004 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kun­tien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34
  • TAA 498/2004 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yliopistokeskusten kehittämiseen 29.10.22
  • TAA 499/2004 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen tiepiirille Kopsuontien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 500/2004 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahaan 26.98.43
  • TAA 501/2004 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan kehittämiseen 30.10.63
  • TAA 502/2004 vp Pehr Löv /r Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21
  • TAA 503/2004 vp Pehr Löv /r Määrä­rahan osoittaminen kevyen liikenteen väy­lien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 504/2004 vp Pehr Löv /r Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50
  • TAA 505/2004 vp Pehr Löv /r Määrä­rahan osoittaminen vanhusten ennalta ehkäiseviin kotikäynteihin ja terveystarkastuksiin 33.32.30
  • TAA 506/2004 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok ym. Määrärahan osoittaminen iltapäiväkerhotoimintaan 29.40.51
  • TAA 507/2004 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Ruotsinpyhtäälle välille Tesjoki—Ruukki 31.24.21
  • TAA 508/2004 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kehä I:n parantamiseen välillä Turunväylä—Vallikallio 31.24.78
  • TAA 509/2004 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin 29.90.31
  • TAA 510/2004 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen siviilipalvelusmiesten asumiskustannuksiin 34.99.23
  • TAA 511/2004 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.40.42
  • TAA 512/2004 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan korotukseen 33.17.51
  • TAA 513/2004 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen arviomäärärahan lisäämiseen 34.06.52
  • TAA 514/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen neuvoa-­antavan kansanäänestyksen järjestämiseen Euroopan unionin perustuslaista 25.70.21
  • TAA 515/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän maksamiseen ympärivuotisesti 29.70.55
  • TAA 516/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen alikulun rakentamiseen Lantelan kylätien risteykseen Äänekoskella 31.24.21
  • TAA 517/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Äänekoskella Kevätlahdesta Liimattalan paikallistien risteykseen 31.24.21
  • TAA 518/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Kevätlahdentien parantamiseen Äänekoskella 31.24.21
  • TAA 519/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen Morvan tien parantamiseen Jämsässä 31.24.21
  • TAA 520/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen tieosuuden Saarilampi—Simuna—Laukaa perusparannukseen 31.24.21
  • TAA 521/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen maantieosuuden Ylä-Kintaus—Kintaus perusparannukseen ja pinnoittamiseen 31.24.21
  • TAA 522/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Äi­jälänsalmen väylän kunnostukseen ja Keiteleen kanavan liikennöitävyyden parantamiseen 31.30.77
  • TAA 523/2004 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen huumevalistukseen 33.53.50
  • TAA 524/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.99.50
  • TAA 525/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Ylimääräisten eläkkeiden myöntäminen Sotainvalidien Veljesliiton toimihenkilöille 28.07.06
  • TAA 526/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin ­ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaan 29.20.30
  • TAA 527/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Suomen Järvi­kalastusmuseon toiminnan aloittamiseen 30.40.77
  • TAA 528/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Haukivuoren ja Pieksämäen välisen tien 4474 kunnostamiseen 31.24.21
  • TAA 529/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Heinolan ja Voikosken välisen tien peruskunnostukseen 31.24.21
  • TAA 530/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Jäppilän kirkonkylän ja Karkkolan välisen maantien 4520 peruskorjaamiseen 31.24.21
  • TAA 531/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Koirakivi—Pertunmaa-paikallistien 15076 parantamiseen 31.24.21
  • TAA 532/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen tien 4371 parantamiseen osuudella Kolkonpää—Sulkava 31.24.21
  • TAA 533/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkeli—Puumala-tien (kantatie 62) perusparannukseen 31.24.21
  • TAA 534/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Puumala—Ristiina-tien 4323 päällystämiseen 31.24.21
  • TAA 535/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen tieosuudella Pitkäjärvi—Kaihu 31.24.21
  • TAA 536/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin seudun tieverkoston kehittämiseen 31.24.21
  • TAA 537/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Savonlinna—Koli-matkailutiehen kuuluvan Sarvikummuntien parantamiseen 31.24.21
  • TAA 538/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50
  • TAA 539/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mäntyharjun kanavahankkeen edistämiseen 31.30.77
  • TAA 540/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen syväväylän siirtoon Kyrönsalmesta Laitaatsiltaan Savonlinnassa 31.30.77
  • TAA 541/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen rataosan Mynt­tilä— Ristiina parantamiseen 31.40.21
  • TAA 542/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Savonradan nopeustason nostamiseen välillä Kouvola—Pieksämäki 31.40.21
  • TAA 543/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Seinäjoen lentokenttien kehittämiseen ja ylläpitoon 31.52.41
  • TAA 544/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkelin lentokentälle korvaukseksi sotilasilmailun val­miustehtävien hoidosta 31.52.43
  • TAA 545/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisen rintamalisän tasokorotuksiin 33.21.52
  • TAA 546/2004 vp Olli Nepponen /kok ym. Rintama-avustuksen maksaminen ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille 33.22.57
  • TAA 547/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen veteraanien, heidän puolisoidensa ja sotaleskien avustaja­toimintaprojektin tukemiseen ja laajentamiseen 33.92.50
  • TAA 548/2004 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen saimaannorpan suojeluun 35.20.22
  • TAA 549/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen ja korkeakoulujen tutkintojen aloituspaikkojen lisäämiseen Etelä-Savossa 29.10.21
  • TAA 550/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen järvikalastusmuseon toiminnan ja rakentamisen tukemiseen 30.40.77
  • TAA 551/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen kestävän metsätalouden rahoitukseen 30.60.44
  • TAA 552/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Heinä­vesi—Viljolahti-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21
  • TAA 553/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Kauvonniemen ja Kirjavalan välisen maantien perusparantamiseen 31.24.21
  • TAA 554/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Kesämäki—Kolkonpää-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21
  • TAA 555/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kumpurannan paikallistien kunnostukseen Kerimäellä 31.24.21
  • TAA 556/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Imatran välisen kantatien 62 peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 557/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen liikennejärjestelyjen muuttamiseen Moinsalmen paikallistiellä Tanhuvaaran urheiluopiston liittymässä 31.24.21
  • TAA 558/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21
  • TAA 559/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Purujärven ja Punkaharjun välisen maantien parantamiseen 31.24.21
  • TAA 560/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Rönkönvaaran paikallistien kunnostukseen Savonrannalla 31.24.21
  • TAA 561/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Sarvikummun ja Lepikkomäen välisen Petruman paikallistien kunnostamiseen Heinävedellä 31.24.21
  • TAA 562/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Savonlinna—Koli-matkailutiehen kuuluvan Sarvikummuntien loppuosan parantamiseen 31.24.21
  • TAA 563/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Simanala—Kinnaraho-maantieosuuden parantamiseen Kerimäellä 31.24.21
  • TAA 564/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Simanala—Oravi-maantien kunnostamiseen Enonkoskella 31.24.21
  • TAA 565/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tiepiirille Särkilahti—Lohikoski-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21
  • TAA 566/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Tuusmäentien ja Pahakkalantien välisen tieosuuden parantamiseen Rantasalmella 31.24.21
  • TAA 567/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamistyön käynnistämiseen välillä Mikkeli—Juva 31.24.21
  • TAA 568/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Vehmas­kyläntien loppuosan peruskorjaukseen ja päällystykseen Mikkelissä 31.24.21
  • TAA 569/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Nojamaa—Haapala Savonlinnassa 31.24.21
  • TAA 570/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinnan liikennejärjestelyjen rakennustyön aloittamiseen 31.24.78
  • TAA 571/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapujen lisäämiseen 31.25.50
  • TAA 572/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinna—Huutokoski-rataosuuden peruskorjaukseen 31.40.21
  • TAA 573/2004 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin perusrahoituksen turvaamiseen 35.99.65
  • TAA 574/2004 vp Tuija Nurmi /kok ym. Kotiin palkatun henkilön palkkauksesta johtuvan valtion tuloverokertymän vähentäminen 11.01.01
  • TAA 575/2004 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Suomen sotilasmusiikkimuseosäätiön toiminnan tukemiseen 27.10.21
  • TAA 576/2004 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:lle 29.90.52
  • TAA 577/2004 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Asikkala—Padasjoki-yhdysvesijohdon rakentamiseen 30.50.77
  • TAA 578/2004 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Käkisalmen sillan suunnitteluun Asikkalassa 31.24.21
  • TAA 579/2004 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen asevelvollisuusajalta kertyvään eläkkeeseen 33.19.53
  • TAA 580/2004 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen yli 3-vuo­tiaan lapsen hoidosta kertyvään eläkkeeseen 33.19.53
  • TAA 581/2004 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen omaishoi­tajien ja hoidettavien yhteiskuntoutukseen 33.92.50
  • TAA 582/2004 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen erityis­opetuksen tehostamiseen Uudellamaalla 29.40.30
  • TAA 583/2004 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen lisäämiseen Itä-Uudellamaalla 29.60.30
  • TAA 584/2004 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Porvoon saaristotien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 585/2004 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon perusparantamiseen 31.24.21
  • TAA 586/2004 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Sköldvikin uusien tieyhteyksien rakentamiseen Porvoossa 31.24.78
  • TAA 587/2004 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen 31.60.64
  • TAA 588/2004 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Liljendalin ­Sävträsketin ja Hopomträsketin sekä Lapinjärven kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 589/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen siviilikriisinhallintakeskuksen perustamiseen Keuruulle 24.99
  • TAA 590/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen erikoispoliisikoirien koulutukseen 26.75.21
  • TAA 591/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Poliisin tekniikkakeskuksen sijoittamiseen Keuruulle 26.75.21
  • TAA 592/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kansainvälisen miinanraivauskeskuksen sijoittamiseen Keuruulle 27.30
  • TAA 593/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kotirintamalot­tien eläketurvan parantamiseen 28.07.06
  • TAA 594/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden pienten lukioiden etä-, verkko- ja aikuislukiotoiminnan kehittämiseen 29.40.30
  • TAA 595/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen yhteiskoulun lukion valtionosuuden korottamiseen 29.40.30
  • TAA 596/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Korpilahden koulutuskeskuksen rakennustöiden aloittamiseen ja kustannuksiin 29.40.34
  • TAA 597/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen elokuvafestivaaleille 29.90.52
  • TAA 598/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen vanhan yhteiskoulutalon kunnostamiseen Keuruulla 29.90.75
  • TAA 599/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen jäljellä olevien höyryveturien pelastamiseen Haapamäen höyryveturipuistossa 29.90.95
  • TAA 600/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen Uusi Nousu -projektille 30.10.61
  • TAA 601/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen suurpetojen metsästäjille palkkioksi suurpetojen kaadoista 30.40.42
  • TAA 602/2004 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Karstulan—Soinin maantien parantamiseen 31.24.21
  • TAA 603/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen valtatien 23 yhteyteen Keuruulla ja Jukojärven paikallistien päällystämiseen 31.24.21
  • TAA 604/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Kivijärven ja Perhon välisen tien kunnostamiseen 31.24.21
  • TAA 605/2004 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 261 perusparantamiseen ja päällystämiseen välillä Keuruu—Liesjärvi 31.24.21
  • TAA 606/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Pajupuro (Saarijärvi)—Sahrajärvi (Multia)-maantien perusparantamiseen ja päällystämiseen 31.24.21
  • TAA 607/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Petäjäveden Kintauden ja Uuraisten välisen maantien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 608/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Saarijärven ja Viitasaaren tieyhteyden parantamiseen välillä Riihipelto—Kumpu 31.24.21
  • TAA 609/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomenselkätien suunnittelu-, rakennus- ja parannustöihin Keski-Suomessa 31.24.21
  • TAA 610/2004 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Jyväskylä—Vaasa-valtatien rakennustöiden jatkamiseen välillä Multia—Ähtäri 31.24.78
  • TAA 611/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäki—Pori-rautatien käyttöönoton perusselvityksen tekemiseen 31.40.78
  • TAA 612/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31
  • TAA 613/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen lääkäreiden yöpäivystyksen ja terveyskeskusten palvelutason turvaamiseen 33.32.30
  • TAA 614/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Konneveden terveyskeskuksen kunnostukseen ja laajennukseen 33.32.31
  • TAA 615/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen raittiin ja päihteettömän elämäntavan edistämiseen 33.53.50
  • TAA 616/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnusten myöntämiseen 33.92.59
  • TAA 617/2004 vp Outi Ojala /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien kulttuuritoimintaan suunnattujen valtionosuuksien ja ‐avustusten korottamiseen 29.90.33
  • TAA 618/2004 vp Outi Ojala /vas ym. Määrärahan osoittaminen kaupunki- ja seutuliikenteen tukemiseen 31.60.63
  • TAA 619/2004 vp Outi Ojala /vas ym. Määrärahan osoittaminen terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 33.32.32
  • TAA 620/2004 vp Reino Ojala /sd Määrärahan osoittaminen Hämeen tiepiirille liittymäjärjestelyihin valtatiellä 11 31.24.21
  • TAA 621/2004 vp Reino Ojala /sd Määrärahan osoittaminen Murhisaaren ohituskaistojen suunnitteluun valtatielle 11 No­kialla 31.24.21
  • TAA 622/2004 vp Reino Ojala /sd ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutin perusrahoitukseen 33.32.32
  • TAA 623/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen perusopetuksen laadun parantamiseen 29.10.21
  • TAA 624/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yleissivistävän koulutuksen perusopetuksen laadun parantamiseen 29.40.30
  • TAA 625/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr Määrärahan osoittaminen käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 29.69.53
  • TAA 626/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Museoviraston aluetoimipisteiden perustamiseen 29.90.24
  • TAA 627/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Vantaanjoen tulvasuojeluun 30.50.77
  • TAA 628/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtateiden 10 ja 12 kehittämiseen välillä Hämeenlinna—Lahti 31.24.78
  • TAA 629/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 kehittämiseen välillä Helsinki—Pori 31.24.78
  • TAA 630/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen seudullisten virkistysalueiden maanhankintaan Kanta-Hämeessä 35.20.76
  • TAA 631/2004 vp Kirsi Ojansuu /vihr Määrärahan osoittaminen nuorten mielenterveyskuntoutujien asumisen tukemiseen 35.30.60
  • TAA 632/2004 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 (E75) parantamiseen välillä Heinola—Jyväskylä 31.24.78
  • TAA 633/2004 vp Heikki A. Ollila /kok Määrärahan osoittaminen yliopistojen kurssikirjastoille 29.10.21
  • TAA 634/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen varusmieskoulutuksen jatkamiseen Immolassa 26.90.21
  • TAA 635/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen jätehuoltoalan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen 29.10.21
  • TAA 636/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä aluekehitystyöhön 29.20.25
  • TAA 637/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Haminan ja Taavetin välisen tieosuuden parantamiseen 31.24.21
  • TAA 638/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 13 parantamiseen välillä Lappeenranta—Savitaipale 31.24.21
  • TAA 639/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 kehittämiseen välillä Lappeenranta—Imatra 31.24.79
  • TAA 640/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Haminan meriväylän syventämiseen 31.30.78
  • TAA 641/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Lahti—Vainikkala-rataosuuden turvallisuuden parantamiseen ja korjaustyön käynnistämiseen 31.40.78
  • TAA 642/2004 vp Reijo Paajanen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston suunnitteluun ja rakentamiseen 35.20.22
  • TAA 643/2004 vp Aila Paloniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampushankkeeseen 29.40.34
  • TAA 644/2004 vp Aila Paloniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Hankasalmen—Vaajakosken siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen 30.50.77
  • TAA 645/2004 vp Aila Paloniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Äänekosken—Haapajärven radan kunnostamiseen 31.40.21
  • TAA 646/2004 vp Terhi Peltokorpi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin yliopiston hevossairaalan vuokrakustannuksiin 29.10.21
  • TAA 647/2004 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Niinisalon varuskunnan rakennushankkeisiin 28.60
  • TAA 648/2004 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Säkylän varuskunnan rakennushankkeisiin 28.60
  • TAA 649/2004 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 kehittämiseen tieosuudella Pori—Vihti 31.24.78
  • TAA 650/2004 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Porin ja Rauman väylätöihin 31.30.77
  • TAA 651/2004 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan Järvikeskuksen rahoittamiseen 35.10.63
  • TAA 652/2004 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Selkämeren kansallispuiston ja Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston rahoittamiseen 35.20.22
  • TAA 653/2004 vp Klaus Pentti /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maaseutuneuvonnan rahoittamiseen 30.10.50
  • TAA 654/2004 vp Klaus Pentti /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen läntisen kehätien II vaiheen rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 655/2004 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseen 33.18.60
  • TAA 656/2004 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvaltionosuuteen 33.32.32
  • TAA 657/2004 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien ­harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34
  • TAA 658/2004 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten perustamishankkeiden rahoittamiseen 29.40.34
  • TAA 659/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen kirjaston peruskorjaukseen ja laajennukseen Kiuruvedellä 29.90.30
  • TAA 660/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen seurantalojen kor­jaustöihin myönnettäviin avustuksiin 29.90.50
  • TAA 661/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Ylä-Savon vesihuollon kehittämishankkeeseen 30.50.77
  • TAA 662/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen paikallisteiden perusparannukseen ja päällystämiseen Iisalmessa 31.24.21
  • TAA 663/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen paikallistien 16371 ­perusparantamiseen ja päällystämiseen ­Nilsiässä välillä Pajulahti—Murtolahti 31.24.21
  • TAA 664/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen maantien 570 perus­parantamiseen ja päällystämiseen välillä Hankamäki—Säyneinen Rautavaaralla 31.24.21
  • TAA 665/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen maantien 5602 perusparannukseen ja päällystämiseen Keiteleen kunnassa 31.24.21
  • TAA 666/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen maantien 5611 peruskorjaukseen välillä Heinäkylä—Runni Kiuruvedellä 31.24.21
  • TAA 667/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen maantien 5862 perusparantamiseen ja päällystämiseen välillä Poromäki—Laakajärvi Sonkajärvellä 31.24.21
  • TAA 668/2004 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen Savon radan perusparantamiseen 31.40.21
  • TAA 669/2004 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen tasokorotukseen 33.19.60
  • TAA 670/2004 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Iisalmen satama-­alueen kunnostustyöhön 35.10.77
  • TAA 671/2004 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Porin ja Porin ­sataman välisen radan sähköistykseen 31.40.21
  • TAA 672/2004 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Turun ja Porin välisen radan suunnitteluun 31.40.21
  • TAA 673/2004 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen rataosuudella Tampere—Pori 31.40.78
  • TAA 674/2004 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen työsuojelu­tarkastajien palkkaamiseen 33.13.21
  • TAA 675/2004 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille 34.06.51
  • TAA 676/2004 vp Virpa Puisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksikön sijoittamiseen Turkuun 33.02.21
  • TAA 677/2004 vp Virpa Puisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja ­terveysministeriölle rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnalliseen toteuttamiseen 33.33
  • TAA 678/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Tuloverokertymän arvioidun tuoton lisääminen 11.01.01
  • TAA 679/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Tuloverokertymän arvioidun tuoton ­vähentäminen joukkoliikenteen työsuhdematkalipun käyttöön ottamisen vuoksi 11.01.01
  • TAA 680/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen harmaan talouden torjuntaan 28.18.21
  • TAA 681/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen petoeläinten ­aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.40.42
  • TAA 682/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.50.31
  • TAA 683/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen tukeen puun­tuotannon kestävyyden turvaamiseksi 30.60.44
  • TAA 684/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50
  • TAA 685/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44
  • TAA 686/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointitukeen 32.30.45
  • TAA 687/2004 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 688/2004 vp Susanna Rahkonen /sd Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan menoihin 32.40.31
  • TAA 689/2004 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan avustamiseen 26.80.22
  • TAA 690/2004 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen pappiskoulutuksen aloittamiseen Oulussa 29.10.21
  • TAA 691/2004 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen rakentamistekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen sekä siihen liittyvän tutkimuksen käynnistämiseen Oulun yliopistossa 29.10.21
  • TAA 692/2004 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 20 muuttamiseen nelikaistaiseksi välillä Oulu—Kiiminki 31.24.78
  • TAA 693/2004 vp Lyly Rajala /kok Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44
  • TAA 694/2004 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatien 8 varteen Närpiön Pirttikylässä 31.24.21
  • TAA 695/2004 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän ja kevyen liikenteen alikulun ­rakentamiseen kantatielle 67 Teuvalla 31.24.21
  • TAA 696/2004 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ­paikallistien 17273 kunnostamiseen välillä Norinkylä—Polvenkylä Vaasan tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 697/2004 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seututien 687 perusparannuksen aloittamiseen välillä Teuva—Karijoki 31.24.21
  • TAA 698/2004 vp Maija Rask /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kemi—Tornio-tiehankkeen viimeistelyyn 31.24.78
  • TAA 699/2004 vp Leena Rauhala /kd Tuloverokertymän arvioidun tuoton vähentäminen kotitalousvähennyksen laajentamiseksi 11.01.01
  • TAA 700/2004 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen vankien kuntoutukseen 25.50.21
  • TAA 701/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen alueellisten romaniasiainneuvottelukuntien sihteerien vakinaistamiseen 26.05.21
  • TAA 702/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen erityisopettajien kouluttamiseen 29.10.21
  • TAA 703/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen puheterapeuttikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.10.21
  • TAA 704/2004 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen henkilöstön palkkaamiseen yleissivistävään koulutukseen 29.40.30
  • TAA 705/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 29.40.30
  • TAA 706/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutukseen 29.60.31
  • TAA 707/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen maahanmuutta­jien kotoutumista edistävien yhdistysten toiminnan tukemiseen 29.99.50
  • TAA 708/2004 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pidon tason säilyttämiseen 31.24.21
  • TAA 709/2004 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien korottamiseen 33.15.52
  • TAA 710/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen kuulo- ja puhevammaisten riittävien tulkkipalveluiden saamiseen 33.32.30
  • TAA 711/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen lapsiperheiden ennalta ehkäisevään kotipalveluun 33.32.30
  • TAA 712/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten ennalta ehkäisevän psykiatrisen hoidon kehittämiseen ja hoitojonojen purkamiseen 33.32.30
  • TAA 713/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen neuvolatoiminnan resurssien lisäämiseen 33.32.30
  • TAA 714/2004 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen lisäämiseen 33.32.30
  • TAA 715/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen psykiatrisen avohoidon resurssien lisäämiseen 33.32.30
  • TAA 716/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vanhusten kotipalveluiden lisäämiseen 33.32.30
  • TAA 717/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39
  • TAA 718/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen päihteettömien huumehoitojen kehittämiseen 33.92.50
  • TAA 719/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen omatoimisuusavustuksen lisäämiseen työttömien yhdistysten toiminnassa 34.06.51
  • TAA 720/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen pitkäaikaistyöt­tömien eläke-edellytysten selvittämiseen 34.06.51
  • TAA 721/2004 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen korottamiseen ja sosiaalityön työpanoksen siirtämiseen hakemuskäsittelystä kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön 34.06.52
  • TAA 722/2004 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lahti—Kouvola—Luumäki-rataosuuden parantamiseen 31.40.78
  • TAA 723/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Outokummun keskustan koulun peruskorjaukseen 29.40.34
  • TAA 724/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Polvijärven koulukeskuksen saneeraukseen 29.40.34
  • TAA 725/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Outokummun ­uimahallin peruskorjaukseen 29.98.50
  • TAA 726/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 524 Lieksa—Kuhmo perusparantamiseen osuudella Nurmijärvi—Teljo Lieksan kunnassa 31.24.21
  • TAA 727/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 476 ­kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ­välille Salokylä—Liperi Liperin kunnassa 31.24.21
  • TAA 728/2004 vp Eero Reijonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 504 perusparantamiseen välillä Ahmovaara—Kolinkylä 31.24.21
  • TAA 729/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15667 Viinijärvi—Siikakoski ja maantien 15666 Siikakoski—Kompero perusparantamiseen Liperin kunnassa 31.24.21
  • TAA 730/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15793 parantamiseen välillä Nuottirannantie—Oriniementie Polvijärven kunnassa 31.24.21
  • TAA 731/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15798 parantamiseen välillä Ruvaslahti—Kihnamo Polvijärven kunnassa 31.24.21
  • TAA 732/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15850 Kelvä—Jaakonvaara perusparantamiseen Lieksassa 31.24.21
  • TAA 733/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Onttola—Huhmari-tien perusparantamiseen Kontiolahdella 31.24.21
  • TAA 734/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Outokummun keskustan liikenneturvallisuusjärjestelyihin 31.24.21
  • TAA 735/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Paalasmaan siltahankkeen suunnitteluun Juuan kunnassa 31.24.21
  • TAA 736/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21
  • TAA 737/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Polvijärven kunnan Solan maantien 15780 perusparantamiseen 31.24.21
  • TAA 738/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Suvisrannan maantien 15657 perusparantamiseen Liperin kunnassa ja Outokummun kaupungissa 31.24.21
  • TAA 739/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Vaivion maantien 15670 peruskunnostuksen loppuun saattamiseen Liperissä 31.24.21
  • TAA 740/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen tasoylikäytävien poistamiseen 31.40.21
  • TAA 741/2004 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Ylämyllyn taajaman päiväkodin rakentamiseen Liperissä 33.32.31
  • TAA 742/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen puoluetoiminnan tukemiseen 23.27.50
  • TAA 743/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen lääkäri- ja pelastushelikoptereiden toimintaan 26.80.22
  • TAA 744/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Seinäjoen kihlakunnanviraston toimitilojen suunnitteluun 26.80
  • TAA 745/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen varusmiehen ­kotiuttamisrahan budjettiperusteiseen palauttamiseen 27.10.21
  • TAA 746/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Lehtimäen opiston käyttökustannuksiin 29.69.50
  • TAA 747/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Seinäjoen Tangomarkkinoille 29.90.52
  • TAA 748/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen eri alueiden ja maatalouden tuotantosuuntien välisten ­tukisuhteiden säilyttämiseen ennallaan 30.20.40
  • TAA 749/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Kauhavan Ilmasotakoulun uuden sisääntulotien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 750/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kantatielle 67 Ilma­joen Ahonkylässä 31.24.21
  • TAA 751/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Rengon—Honkakylän tien parantamiseen Ilmajoella 31.24.21
  • TAA 752/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 19 ja maantien 7044 ns. Koveron risteyksen muuttamiseen eritasoliittymäksi Lapualla 31.24.21
  • TAA 753/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Ämmälänkylän paikallistien peruskorjaukseen Seinäjoella 31.24.21
  • TAA 754/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan 33.22.56
  • TAA 755/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin 33.32.37
  • TAA 756/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen kunnille huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin 33.32
  • TAA 757/2004 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen terveyden edistämiseen 33.53.50
  • TAA 758/2004 vp Jukka Roos /sd ym. Määrärahan osoittaminen junaliikenteen kilpailukyvyn säilyttämiseen välillä Turku—Helsinki 31.40.21
  • TAA 759/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kuntien yhteistoiminnan tukemiseen 26.97.32
  • TAA 760/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahaan 26.98.43
  • TAA 761/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pielaveden lukion peruskorjaukseen 29.40.34
  • TAA 762/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Siilinjärven kunnan raja—Maaningan Kinnulanlahti 31.24.21
  • TAA 763/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Mäntyjärven paikallistien parantamiseen ja päällystämiseen Kaavilla välillä Mäntyjärvi—Loso­mäki 31.24.21
  • TAA 764/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Saikarin tien peruskorjaukseen ja päällystämiseen Sisä-Savossa 31.24.21
  • TAA 765/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille Luvelahti—Särkinen-maantien perusparantamiseen ja päällystämiseen 31.24.21
  • TAA 766/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savo-Karjalan tiepiirille tieosuuden Pihkainmäki—Itä-Karttula parantamiseen 31.24.21
  • TAA 767/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Vuonamonsalmen kevyen liikenteen sillan rakentamiseen Keiteleellä 31.24.21
  • TAA 768/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 9 liikenteen sujuvuuden parantamiseen 31.24.78
  • TAA 769/2004 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Päijänne—Saimaa-kanavan suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin 31.30.77
  • TAA 770/2004 vp Simo Rundgren /kesk ym. Määrärahan osoittaminen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen 33.33.31
  • TAA 771/2004 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen syrjäytymistä ehkäisevän nuorten työpajatoiminnan tukemiseen 29.99.51
  • TAA 772/2004 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen maatalouden kansalliseen tukeen 30.20.40
  • TAA 773/2004 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen adoptiovanhem­pien vanhempainrahakauden pidentämiseen 33.18.60
  • TAA 774/2004 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vanhempainrahan korottamiseen 33.18.60
  • TAA 775/2004 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen vähimmäismäärän korottamiseen 33.19.60
  • TAA 776/2004 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkaamiseen kuntiin 33.32.30
  • TAA 777/2004 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen päihdehaittojen ennalta ehkäisemiseen sekä korjaamiseen 33.53.50
  • TAA 778/2004 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen Lahden Dia­koniasäätiön Löydä timantit -projektiin päihdeperheiden lasten ja nuorten tukemiseen 33.92.50
  • TAA 779/2004 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen omaishoitajat ja läheiset ry:lle omaishoidon ja dementiahoidon kehittämiseen 33.92.50
  • TAA 780/2004 vp Tero Rönni /sd Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen valvontayksikön perustamiseen poliisitoimeen 26.75.21
  • TAA 781/2004 vp Tero Rönni /sd ym. Määrärahan osoittaminen Mänttä-Vilppula-alueen työllisyyden vahvistamiseen ja kriisialuesuunnitelman toteuttamiseen 32.30.45
  • TAA 782/2004 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen 30.50.77
  • TAA 783/2004 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen hirviaidan rakentamiseen valtatielle 1 välille Veikkola—Lohjanharju 31.24.21
  • TAA 784/2004 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 25 peruskorjaukseen tieosuudella Mustio—Meltola 31.24.21
  • TAA 785/2004 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hanko—­Hyvinkää-rataosuuden sähköistämiseen 31.40.78
  • TAA 786/2004 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Karjaan ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen 31.24.78
  • TAA 787/2004 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 51 Kivenlahti—Kirkkonummi-osuuden ensimmäiseen rakennusvaiheeseen 31.24.79
  • TAA 788/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen rikosten uhrien välttämättömimpien sairaanhoitokustannusten korvaamiseen 25.01.51
  • TAA 789/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21
  • TAA 790/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen pienpetojen kiinniotosta ja hävittämisestä maksettaviin kor­vauksiin 30.40
  • TAA 791/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Alahärmä—Kortesjärvi-tieyhteyden suunnitteluun ja rahoittamiseen 31.24.21
  • TAA 792/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Edsevön ja Pietarsaaren välisen kantatien 68 parantamiseen 31.24.21
  • TAA 793/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kantatien 68 parantamiseen tieosuudella Virrat—Pietarsaari 31.24.21
  • TAA 794/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen koulumatkojen olosuhteiden parantamiseen Vaasan tiepiirin maaseututaajamissa 31.24.21
  • TAA 795/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen pääteiden turvallisuuden parantamiseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 796/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille ­kevyen liikenteen väylien rakentamiseen tieosuuksille Torkkola—Merikaarto ja Perkiö—Saarenpää 31.24.21
  • TAA 797/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Könnintien kunnostamiseen 31.24.21
  • TAA 798/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Merikaarto—Kolkki—Staversby-tien 7175 parantamiseen 31.24.21
  • TAA 799/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Ruto—Marttila-tien 6871 parantamiseen 31.24.21
  • TAA 800/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille Sepänkylän ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen 31.24.78
  • TAA 801/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 19 parantamiseen välillä Nurmo—Lapua 31.24.78
  • TAA 802/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan väylän ruoppaamiseen 31.30.77
  • TAA 803/2004 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Seinäjoki—Vaasa-rataosan sähköistämiseen 31.40.21
  • TAA 804/2004 vp Petri Salo /kok Työvoimapolitiikan määrärahojen vähentäminen 34.06.51
  • TAA 805/2004 vp Pertti Salovaara /kesk Määrärahan osoittaminen Pirkkalantien turvallisuuden parantamiseen Lempäälässä 31.24.21
  • TAA 806/2004 vp Pertti Salovaara /kesk Määrärahan osoittaminen Tampereen Pispalan uittotunnelin kunnostamiseen veneiden kuljetusreitiksi sekä Mustalahden ja Laukontorin satamien palvelutason parantamiseen 31.30.77
  • TAA 807/2004 vp Pertti Salovaara /kesk Määrärahan osoittaminen työhallinnon ­palvelupisteen perustamiseen Viialaan 34.01.21
  • TAA 808/2004 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.50.31
  • TAA 809/2004 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen vapaa-ajan veneiden septitankkijätevesien vastaanottopisteiden perustamiseen 35.10.63
  • TAA 810/2004 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen Pidä Saaristo Siistinä ry:n ympäristökasvatukseen ja ‐tiedotukseen 35.99.65
  • TAA 811/2004 vp Kimmo Sasi /kok ym. Määrärahan osoittaminen kuluttaja­riitalautakunnan tehtävien laajenemiseen 25.30.21
  • TAA 812/2004 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.60.31
  • TAA 813/2004 vp Arto Satonen /kok Määrärahan osoittaminen Pohjalan paikallistien 12977 Rautajoen alikulkusillan rakentamiseen Vammalassa 31.24.21
  • TAA 814/2004 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 9 Urjalan Lehmussuon eritasoliittymän rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 815/2004 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen Siikakosken paikallistien kunnostamiseen Juvalla 31.24.21
  • TAA 816/2004 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63
  • TAA 817/2004 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen tasa-arvoasiain neuvottelukunnan toimintaan 33.01.21
  • TAA 818/2004 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen saimaannorpan suojelemiseen 35.20.22
  • TAA 819/2004 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 kehittämiseen tieosuudella Lusi—Hartola 31.24.78
  • TAA 820/2004 vp Suvi-Anne Siimes /vas ym. Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 29.70.57
  • TAA 821/2004 vp Suvi-Anne Siimes /vas ym. Määrärahan osoittaminen luonnon­suojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon 35.20.22
  • TAA 822/2004 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Jäteveron korottaminen ja laajentaminen koskemaan teollisuuden yksityisiä kaatopaikkoja 11.10.08
  • TAA 823/2004 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen teatterilain ulkopuolisen vapaan teatterikentän tukeen 29.90.52
  • TAA 824/2004 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ympäristönsuojelun edistämiseen 35.10.63
  • TAA 825/2004 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtakunnallisten ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinjärjestöjen tukemiseen 35.99.65
  • TAA 826/2004 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansalaisvaikuttamishankkeisiin 25.01.21
  • TAA 827/2004 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen vankiloiden toimintaedellytysten turvaamiseen 25.50.21
  • TAA 828/2004 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen tason säilyttämiseen 29.40.30
  • TAA 829/2004 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen asiakaspäätteisiin ja laajakaistayhteyksiin 29.90.30
  • TAA 830/2004 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden tukemiseen 29.90.31
  • TAA 831/2004 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ympäristökeskuksen toimintaan 35.60.21
  • TAA 832/2004 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kehä II:n ja Kehä IV:n suunnittelun jatkamiseen 31.24.78
  • TAA 833/2004 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen tiepiirille maantien 295 tieosuuden Levanto—Marttila parantamiseen 31.24.21
  • TAA 834/2004 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 24 parantamiseen välillä Lahti—Vääksy 31.24.21
  • TAA 835/2004 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ympäristökeskuksen projektitoimintojen siirtämiseen Päijät-Hämeeseen 35.60.21
  • TAA 836/2004 vp Timo Soini /ps ym. Poliittisten valtiosihteereiden virkojen perustamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 23.01.01
  • TAA 837/2004 vp Timo Soini /ps ym. Puoluetukeen varatun määrärahan alentaminen 23.27.50
  • TAA 838/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtion koulukotien nuorisorahojen lisäämiseen 29.40.21
  • TAA 839/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen Suomalaisuuden liitto ry:n lippuvalistustyön tukemiseen 29.90.50
  • TAA 840/2004 vp Timo Soini /ps ym. Suomen Kansallisoopperan Säätiölle osoitetun määrärahan vähentäminen 29.90.52
  • TAA 841/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen lisäämiseksi nuorisotyön edistämiseen 29.99.50
  • TAA 842/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen teille 1551 ja 1552 välille Tarkkinen—Voolahden risteys Porvoossa 31.24.21
  • TAA 843/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 15666 ja 15667 parantamiseen välillä Viinijärvi—Kompero Liperissä 31.24.21
  • TAA 844/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 170 perusparantamiseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Ernestas—Kulloo Porvoossa 31.24.21
  • TAA 845/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 12287 kunnostamiseen ja päällystämiseen Liedossa 31.24.21
  • TAA 846/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen tien 570 päällystämiseen välillä Hankamäki—Säyneinen Rautavaaralla ja Juankoskella 31.24.21
  • TAA 847/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen tien 1605 parantamiseen välillä Porvoo—Myrskylä 31.24.21
  • TAA 848/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vanhustenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden korottamiseen, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön määrän lisäämiseen ja määräaikaisten virkojen vakinaistamiseen 33.32.30
  • TAA 849/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50
  • TAA 850/2004 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen lisäämiseen 33.92.50
  • TAA 851/2004 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Määrärahan osoittaminen hoitotakuun toimeenpanoon liittyvään hoitojonojen purkamiseen 33.32.30
  • TAA 852/2004 vp Seppo Särkiniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiseen 31.40.21
  • TAA 853/2004 vp Säde Tahvanainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Joensuun kehätien liittymien parantamiseen valtatiellä 6 31.24.78
  • TAA 854/2004 vp Ilkka Taipale /sd Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.90.50
  • TAA 855/2004 vp Ilkka Taipale /sd Määrärahan osoittaminen sanakirjaprojektiin 29.90.52
  • TAA 856/2004 vp Ilkka Taipale /sd Määrärahan osoittaminen tietokirjallisuuden kääntämiseen suomen kielelle 29.90.52
  • TAA 857/2004 vp Ilkka Taipale /sd Määrärahan osoittaminen arboretumien ylläpitoon 30.60.50
  • TAA 858/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Rajavartiolaitoksen toimintatason turvaamiseen 26.90.21
  • TAA 859/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Arktisen kaukokartoituksen osaamiskeskukseen 26.98.43
  • TAA 860/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Lapin kyläasiamiehen palkkaamiseen 26.98.43
  • TAA 861/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Posion Anetjärven koulun toiminnan turvaamiseen 29.40.30
  • TAA 862/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Utsjoen Karigasniemen koulun liikuntahallin rakentamiseen 29.40.34
  • TAA 863/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen vapaaseen sivistystyöhön 29.69.55
  • TAA 864/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Lapin läänin kirjastoja yhdistävän kirjastoverkon luomiseen 29.90.30
  • TAA 865/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Lappia-­talon peruskorjaukseen ja laajennukseen 29.90.50
  • TAA 866/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen porotalouden tuen lisäämiseen 30.20.40
  • TAA 867/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen hakkuujätteiden hyödyntämisen kokeiluprojektiin ­Inarissa 30.60.24
  • TAA 868/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Ivalo—Nellim-tien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 869/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kaivosalueiden yhteyksien rakentamiseen Lapissa 31.24.21
  • TAA 870/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Vanttauskoskelle 31.24.21
  • TAA 871/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Martti—Tulppio-tien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 872/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon Lapin läänissä 31.24.21
  • TAA 873/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Simon ­asema—Alaniemi-tien kunnostukseen 31.24.21
  • TAA 874/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Sodankylän ja Meltauksen välisen tien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 875/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Tornion AvestaPolaritin tien leventämiseen 31.24.21
  • TAA 876/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin välisen tien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 877/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen uuden sillan rakentamiseen Kittilän Kaukosessa 31.24.21
  • TAA 878/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 21 parantamiseen Pellon ja Tornion välillä 31.24.21
  • TAA 879/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 21 peruskorjaukseen välillä Palojoensuu—Kilpisjärvi 31.24.21
  • TAA 880/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Venetti—Venejärvi—Vaattojärvi—Sieppijärvi-tien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 881/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemi—Tornio-moottoritien puuttuvien siltojen rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 882/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kolarin ja Kittilän välisen ratayhteyden suunnitteluun 31.40.21
  • TAA 883/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen yhdistelmätukeen sisältyvän työmarkkinatuen korottamiseen 34.06.52
  • TAA 884/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Vuotoksen alueen metsänhoitotöihin 34.06.64
  • TAA 885/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemijärven säännöstelystä aiheutuvien vaurioiden raivaamiseen 35.10.77
  • TAA 886/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen ympäristötöiden rahoittamiseen Ounasjokivarressa Lapissa 35.10.77
  • TAA 887/2004 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyön koulutushankkeisiin 24.30.66
  • TAA 888/2004 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen elintarvikevalvontaan 30.72.21
  • TAA 889/2004 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen Karjaan läntisen ohikulkutien suunnitteluun 31.24.78
  • TAA 890/2004 vp Astrid Thors /r ym. Määrärahan osoittaminen liikenteen jatkamiseen rataosuuksilla Karjaa—Hanko ja Kotka—Kouvola 31.60.63
  • TAA 891/2004 vp Astrid Thors /r Määrärahan osoittaminen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käsittelyaikojen lyhentämiseen 32.10.22
  • TAA 892/2004 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen Pietarin Suomalaisen Koulun uusien tilojen peruskorjaukseen 29.40.30
  • TAA 893/2004 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen kirjastojen kirjahankintoihin 29.90.30
  • TAA 894/2004 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyk­sien hankintaan 29.90.30
  • TAA 895/2004 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen teattereiden käyttökustannuksiin 29.90.31
  • TAA 896/2004 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden val­tionosuuksien korottamiseen 29.90.31
  • TAA 897/2004 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen alueteatteritoiminnan turvaamiseen 29.90.52
  • TAA 898/2004 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen harrastajateattereiden toimintaan 29.90.52
  • TAA 899/2004 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen maantien 230 ­perusparantamiseen välillä Urjalankylä—Urjala 31.24.21
  • TAA 900/2004 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 9 Lehmussuon liittymän rakentamiseen Urjalassa 31.24.21
  • TAA 901/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamiseen oikeusministeriön avolaitostyönä 25.50.74
  • TAA 902/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen ympäristöteknologian osaamiskeskuksen perustamiseen Kaakkois-Suomeen 26.98.43
  • TAA 903/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Asehankintojen indeksi- ja valuuttakurssitarkistukseen ehdotetun määrärahan poistaminen 27.10.16
  • TAA 904/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.21
  • TAA 905/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kymijoen Koivukosken toimivien kalateiden rakentamiseen 30.14.77
  • TAA 906/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Hamina—Taavetti-tien perusparannukseen 31.24.21
  • TAA 907/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Loviisa—Kotka-tieosuuden nykyisen tielinjauksen mukaisen moottoriliikennetien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 908/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen tiestön melusuo­jauksen parantamiseen erityisesti Kymenlaaksossa 31.24.21
  • TAA 909/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen tieosuuden Hamina—Vaalimaa liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.24.21
  • TAA 910/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Vilniemen paikallistien jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen Haminassa 31.24.21
  • TAA 911/2004 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen kehittämistoimintaan 31.60.63
  • TAA 912/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kouvolan ja Kuopion välisen rataosuuden H713- ja H714-taajamajunien liikennöinnin jatkamiseen 31.60.63
  • TAA 913/2004 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen energiatuen korottamiseen ja ns. demonstraatiotuen palauttamiseen 32.60.40
  • TAA 914/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen vaatimaan selvitys- ja lisätyöhön 33.19.60
  • TAA 915/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireille 33.32.30
  • TAA 916/2004 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 917/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson lintuvesien suojeluun 35.20.22
  • TAA 918/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Suur-Saimaan kansallispuiston suunnitteluun ja perustamiseen 35.20.76
  • TAA 919/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen alueellisten ympäristökeskusten lisääntyneiden tehtävien ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen 35.40.21
  • TAA 920/2004 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen avustuksiin kansalaisjärjestöille 35.99.65
  • TAA 921/2004 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen kansalaisjärjestöille Suomenlahden, varsinkin itäisen Suomenlahden, saariston suojelemiseen erityisesti öljy- ja kemikaalionnettomuuksien varalta 35.99.65
  • TAA 922/2004 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lukumäärän nostamiseen 28.07.06
  • TAA 923/2004 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden henkilötyövuosimäärän lisäämiseen 29.30.31
  • TAA 924/2004 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen karjalaisen lapsi- ja nuorisotoiminnan edistämiseen 29.99.50
  • TAA 925/2004 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 926/2004 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen tasa-arvojärjestöjen tukemiseen 29.69.53
  • TAA 927/2004 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Metsähallitukselle asetettava tulos­tavoite 30.63
  • TAA 928/2004 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen 30.90.25
  • TAA 929/2004 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen energia­tukeen 32.60.40
  • TAA 930/2004 vp Oras Tynkkynen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen alueellisille ympäristökeskuksille 35.40.21
  • TAA 931/2004 vp Tapani Tölli /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman siemenperunatutkimukseen 30.20.21
  • TAA 932/2004 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuksiin 29.90.30
  • TAA 933/2004 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen taiteilija-apurahavuosien määrän nostamiseen 29.90.51
  • TAA 934/2004 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.40.21
  • TAA 935/2004 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten palvelukyvyn kehittämiseen sekä toipilas­kotien perustamiseen 33.32.31
  • TAA 936/2004 vp Jutta Urpilainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen YK-liiton toiminnan tukemiseen 24.99.50
  • TAA 937/2004 vp Jutta Urpilainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.90.50
  • TAA 938/2004 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämiseen sydänpotilaiden hoidossa Uudellamaalla 33.32.30
  • TAA 939/2004 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 940/2004 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 51 rakentamiseen välillä Kivenlahti—Kirkkonummi 31.24.78
  • TAA 941/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Vihannin paloaseman peruskorjaukseen ja laajennukseen 26.90.31
  • TAA 942/2004 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtion nimeämille äkillisten rakennemuutosten alueille eli Raahen, Uudenkaupungin ja Mäntän seudulle 26.98.62
  • TAA 943/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ollinsaaren ala-asteen peruskorjaukseen Raahessa 29.40.34
  • TAA 944/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Pattasten koulun korjaamiseen Raahessa 29.40.34
  • TAA 945/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen vanhan seminaarin kiinteistökannan peruskorjaukseen 29.40.34
  • TAA 946/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ruukin maaseutuoppilaitoksen asuntolan peruskorjaukseen 29.40.34
  • TAA 947/2004 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan asumislisän maksamiseen koko kalenterivuoden ajalta 29.70.55
  • TAA 948/2004 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan asumislisän vuokrakaton korottamiseen 29.70.55
  • TAA 949/2004 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan tasokorotukseen 29.70.55
  • TAA 950/2004 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen 29.70.55
  • TAA 951/2004 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen kestävän puuntuotannon tukemiseen 30.60.44
  • TAA 952/2004 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden tieverkon kunnossapitoon ja peruskor­jaukseen 31.24.21
  • TAA 953/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ketunperäntien peruskorjaukseen Raahessa 31.24.21
  • TAA 954/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Iin kuntakeskuksesta Räinänperälle 31.24.21
  • TAA 955/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pyhäjoelle välille Pyhäjoki—Parhalahti ja alikulun rakentamiseen Parhalahdelle Haaralan—Pietiläntien risteykseen 31.24.21
  • TAA 956/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pyhäjoen kuntakeskuksesta Viirrettiin 31.24.21
  • TAA 957/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Olkijoki—Siikajoki 31.24.21
  • TAA 958/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Koskenkankaantien perusparantamiseen Ruukissa välillä Sammalkangas—Huumola 31.24.21
  • TAA 959/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen maantien 7891 perusparantamiseen Pyhäjoella 31.24.21
  • TAA 960/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Oulun tiepiirille Luohua—Ylipää—Heinolanperä-paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 961/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Pyhäjoen ja Vihannin välisen maantien perusparantamiseen 31.24.21
  • TAA 962/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raudaskylän Hyttisillan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Ylivieskassa 31.24.21
  • TAA 963/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raudaskylän ja Sievin välisen maantien perusparantamiseen 31.24.21
  • TAA 964/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Vanhan Raahen tien kunnostukseen Vihannissa 31.24.21
  • TAA 965/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ylivieska—Pulkkila-tien kehittämiseen 31.24.21
  • TAA 966/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 8 perusparantamisen aloittamiseen Mettalanmäen kohdalla Raahessa 31.24.78
  • TAA 967/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen sataman väylähankkeen käynnistämiseen 31.30.78
  • TAA 968/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Tauvon sataman uudistamiseen Siikajoella 31.30.78
  • TAA 969/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen myöntämiseen 33.21.52
  • TAA 970/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Vihannin kunnan palvelukeskuksen hoivaosaston peruskor­jaukseen 33.32.30
  • TAA 971/2004 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen luontoreittien ja ‐polkujen ylläpitoon 35.20.22
  • TAA 972/2004 vp Ahti Vielma /kok ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon 31.24.21
  • TAA 973/2004 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Siirtolaismuseon perustamiseen Seinäjoelle 29.90.32
  • TAA 974/2004 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen 30.10.55
  • TAA 975/2004 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Vimpelin­joen tulvasuojeluun ja kunnostukseen 30.50.77
  • TAA 976/2004 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen 31.24.78
  • TAA 977/2004 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 18 parantamiseen välillä Ähtäri—Multia 31.24.78
  • TAA 978/2004 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosan Tampere—Toijala kolmannen raiteen rakentamiseen 31.40.78
  • TAA 979/2004 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten yrittäjälainajärjestelmän perustamiseen 32.30.42
  • TAA 980/2004 vp Jari Vilén /kok ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin 26.97.34
  • TAA 981/2004 vp Jari Vilén /kok ym. Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31
  • TAA 982/2004 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.50.31
  • TAA 983/2004 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon rakentamiseen 31.24.21
  • TAA 984/2004 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen nuorten huumausaineongelmien ehkäisemiseen ja torjumiseen 33.53.50
  • TAA 985/2004 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien ­harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34
  • TAA 986/2004 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen yksityistie­avustuksiin 31.25.50
  • TAA 987/2004 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen hoitoon pääsyn turvaamisesta kunnille aiheutuviin kustannuksiin 33.32.30
  • TAA 988/2004 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuuden poistamiseen 33.32.30
  • TAA 989/2004 vp Erkki Virtanen /vas ym. Pitkäaikaisten aravalainojen myöntäminen perusparantamiseen 35.30.60
  • TAA 990/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen poliisin ­talousrikostutkinnan tehostamiseen 26.75.21
  • TAA 991/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen koulujen home- ja kosteusvaurioiden ja -haittojen poistamiseen ja ehkäisyyn 29.40.34
  • TAA 992/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen turkistarhojen suojaus- ja turvajärjestelyihin 30.10
  • TAA 993/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden varastointitukeen 30.20.46
  • TAA 994/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.40.51
  • TAA 995/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kalaportaan rakentamiseen Pyhäjoen Haapakosken ja Venetpalon voimalaitoksiin 30.41.77
  • TAA 996/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Alavuden ja Virtain kuntien alueella sijaitsevan maantien 7056 kunnostamiseen välillä Autionmäki—Katteluskylä 31.24.21
  • TAA 997/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen alikulkujen, kevyen liikenteen väylien ja automaattisen nopeudenvalvontalaitteiston rakentamiseen valtatielle 4 Kärsämäen taajamaan 31.24.21
  • TAA 998/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Isosaaren paikallistien perusparantamiseen Vetelissä ja Halsualla 31.24.21
  • TAA 999/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Jalasjärven ja Kauhajoen välisen paikallistien 17109 peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä kaatopaikan tienhaara—Kauhajoen kunnan raja 31.24.21
  • TAA 1000/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Jalasjärven ja Kihniön välisen paikallistien 13353 peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä Yli-Valli—Korhoskylä 31.24.21
  • TAA 1001/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Jokikylän tien kunnostamiseen Evijärvellä 31.24.21
  • TAA 1002/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kalliojärven tien peruskorjaukseen Vetelissä 31.24.21
  • TAA 1003/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Alajärvelle välille Kullanmutka—Hoisko 31.24.21
  • TAA 1004/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kantatielle 63 Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylässä 31.24.21
  • TAA 1005/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen valtatien 16 ja kantatien 68 risteyksessä Alajärvellä 31.24.21
  • TAA 1006/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maanteiden Halla-aho—Koivumäki ja Koivumäki—­Uusikylä perusparantamiseen Alajärvellä 31.24.21
  • TAA 1007/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien Niinimaa—Hynnilä kunnostamiseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 1008/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 17520 Perho—Kinnula päällystämiseen ja kunnostamiseen 31.24.21
  • TAA 1009/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17909 Nykänen—Torppa peruskunnostukseen Vetelissä 31.24.21
  • TAA 1010/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 17847 ja 17849 perusparantamiseen Lappajärvellä 31.24.21
  • TAA 1011/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 15911 peruskorjaamiseen ja päällystämiseen Nurmeksessa 31.24.21
  • TAA 1012/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17803 Perho—Poranen—Hallapuro perusparannukseen ja päällystämiseen 31.24.21
  • TAA 1013/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon 31.24.21
  • TAA 1014/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Soinin ja Karstulan välisen Lehtomäen paikallistien 16853 peruskorjaukseen 31.24.21
  • TAA 1015/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille maantien 7411 peruskorjaamiseen välillä Purmojärvi—Kuoppa-aho 31.24.21
  • TAA 1016/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille maantien 17541 peruskorjaamiseen välillä Laasala—Jokivarsi 31.24.21
  • TAA 1017/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille maantien 17613 peruskorjaamiseen välillä Hanhikoski—Malkamäki 31.24.21
  • TAA 1018/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon 31.25.50
  • TAA 1019/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50
  • TAA 1020/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen pienlentokenttien rakennus- ja perusparannushankkeisiin 31.52.41
  • TAA 1021/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Työterveyslaitokselle uuden työpaikkakiusaamista seuraavan ja tutkivan yksikön perustamiseen 33.07.50
  • TAA 1022/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen lääkärin määräämän hieronnan sairausvakuutuskorvauksiin 33.18.60
  • TAA 1023/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen pelkkää kansaneläkettä saaville maksettavaan perustoimeentulolisään 33.19.60
  • TAA 1024/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen ja rintamalisän myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille veteraaneille ja vuonna 1944 nostomiehinä palvelukseen astuneille 33.21.52
  • TAA 1025/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen lapsettomien sotaleskien kuntoutukseen 33.22.56
  • TAA 1026/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Alajärven kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 1027/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Lappajärven rehevöitymisen ehkäisyyn 35.10.77
  • TAA 1028/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Madesjärven kunnostamiseen Jalasjärvellä ja Parkanossa 35.10.77
  • TAA 1029/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Niskoslammen, Niskosjoen ja Viinamäenlahden kunnostamiseen Kihniöllä 35.10.77
  • TAA 1030/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Ojutjärven kunnostamiseen Kauhavalla 35.10.77
  • TAA 1031/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Räyringinjärven kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 1032/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen turkistarhojen siirtämisavustuksiin pohjavesialueilta 35.10.77
  • TAA 1033/2004 vp Matti Väistö /kesk Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen toimintamenoihin 26.90.21
  • TAA 1034/2004 vp Matti Väistö /kesk Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalaan sijoitettavan torjuntavoittojen muistomerkkihankkeen suunnitteluun 29.90.50
  • TAA 1035/2004 vp Matti Väistö /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämiseen 30.60.21
  • TAA 1036/2004 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 33.32.33
  • TAA 1037/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen kihlakunnanvirastojen toimitilavuokriin 26.07.21
  • TAA 1038/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan yliopiston teknillisen koulutuksen rahoitukseen 29.10.21
  • TAA 1039/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lehtimäen opiston toimintaan 29.69.50
  • TAA 1040/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Pohjanmaan museokeskukselle 29.90.32
  • TAA 1041/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen alempiasteisen tieverkon kunnostukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21
  • TAA 1042/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen itäisen ohitustien rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 1043/2004 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien rakentamiseen 31.24.78
  • TAA 1044/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan tiepiirille ohitustien rakentamiseen E8-tielle Sepänkylässä 31.24.78
  • TAA 1045/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pietarsaaren laivaväylän ruoppaukseen 31.30.78
  • TAA 1046/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan laivaväylän ruoppaukseen 31.30.78
  • TAA 1047/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Vaasa—Seinäjoki sähköistämiseen 31.40.78
  • TAA 1048/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kruunupyyn lentokentän kehittämiseen 31.50
  • TAA 1049/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon 31.52.41
  • TAA 1050/2004 vp Harry Wallin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen lentoaseman kiitoradan pidentämiseen 31.52.41
  • TAA 1051/2004 vp Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 3 turvallisuusjärjestelyihin välillä Parkano—Hämeenkyrö 31.24.21
  • TAA 1052/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Tulo- ja varallisuusverotuksen arvioidun kertymän alentaminen 11.01.01
  • TAA 1053/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21
  • TAA 1054/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen toimintamenoihin 29.10.21
  • TAA 1055/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuuteen ja -avustukseen yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 29.40.30
  • TAA 1056/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuuteen ja -avustukseen yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 29.40.30
  • TAA 1057/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen opinto­rahaan ja asumislisään 29.70.55
  • TAA 1058/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin 29.88.50
  • TAA 1059/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen luonnonhaittakorvauksen korottamiseen 30.20.40
  • TAA 1060/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikennepalvelujen ostoon 31.60.63
  • TAA 1061/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen Finnvera Oyj:n korkotukiin 32.30.42
  • TAA 1062/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen myöntämisvaltuuksien korottaminen 32.30.42
  • TAA 1063/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen sairaus­vakuutuksen lääkärinpalkkioiden Kelan korvaustaksojen nostamiseen 33.18.60
  • TAA 1064/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen tasokorotukseen 33.19.60
  • TAA 1065/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen kuntien so­siaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden nostamiseen 33.32.30
  • TAA 1066/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen kehittämiseen 33.32.30
  • TAA 1067/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuuteen kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin 33.32.30
  • TAA 1068/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen 33.32.37
  • TAA 1069/2004 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

Lausunnot

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan.

Vuoden 2005 talousarvioesityksestä ovat määräajassa lausunnon antaneet

  • ulkoasiainvaliokunta UaVL 3/2004 vp
  • hallintovaliokunta HaVL 24/2004 vp
  • lakivaliokunta LaVL 18/2004 vp
  • liikenne- ja viestintävaliokunta LiVL 14/2004 vp
  • maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL 16/2004 vp
  • puolustusvaliokunta PuVL 4/2004 vp
  • sivistysvaliokunta SiVL 9/2004 vp
  • sosiaali- ja terveysvaliokunta StVL 13/2004 vp
  • talousvaliokunta TaVL 23/2004 vp
  • tulevaisuusvaliokunta TuVL 3/2004 vp
  • työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyVL 15/2004 vp
  • ympäristövaliokunta YmVL 23/2004 vp.

Lausunnot on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa.

YLEISPERUSTELUT

Talouspolitiikka, kilpailukyky.

Maailmantalouden kasvu on jatkunut voimakkaana jo yli vuoden ajan. Erityisen nopeaa se on ollut Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Myös Suomen viennin kannalta tärkeän euroalueen kasvu nopeutui kuluvan vuoden alkupuoliskolla.

Kansainväliseen talouteen liittyy jatkossa useita epävarmuuksia. Yhdysvaltojen osalta riskitekijöitä ovat muun muassa julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet. Erityisesti Kiinan taloutta uhkaa ylikuumeneminen, joka saattaa heijastua maailmantalouteen. Öljyn hinnan pysyminen korkealla hillinnee talouskasvua erityisesti runsaasti energiaa käyttävissä maissa.

Myös Suomen taloudessa ennustetaan suhdannehuipun olevan ohi. Täydentävän talous­arvioesityksen mukaan kokonaistuotannon kasvu yltänee tänä vuonna 3,2 prosenttiin ja hidastuu 2,8 prosenttiin vuonna 2005. Tälläkin tasolla se olisi kuitenkin edelleen euromaiden nopeimpia. Euroalueen tuotanto kasvanee tänä ja ensi vuonna kahden prosentin vauhtia.

Suomessa talouden kasvu perustuisi tulevana vuonna yksityisen kulutuksen lisäyksen sijasta aiempaa enemmän viennin elpymiseen. Erityisesti metalliteollisuuden, mutta myös matka­puhelinviennin odotetaan lisääntyvän. Suomelle tärkeän elektroniikkateollisuuden kannattavuutta tosin heikentää vientihintojen aleneminen, mikä näkyy erityisesti matkapuhelinviennissä. Viennin kasvua rajoittaa myös se, että elektroniikkateollisuuden arvioidaan jatkossa lisäävän tuotantoaan enemmän Suomen ulkopuolella lähempänä lopputuotemarkkinoita kuin kotimaassa. Vientisektorin kasvumahdollisuuksia rajoittaa lisäksi vahvana pysytellyt euro.

Kilpailukyvystä huolehtiminen tuleekin olemaan Suomen lähivuosien keskeisiä haasteita. Tältä kannalta vuoden 2005 alussa voimaan­astuvaan yritys- ja pääomaverotuksen uudistukseen kohdistuu suuria odotuksia. Samalla, kun veroperusteita alennetaan, yritys- ja pääoma­verokannat eriytyvät.

Suomen kansainvälisen kilpailun kannalta panostukset osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen ovat aivan ensisijaisia. Kuten marraskuun alkupuolella ilmestyneessä Suomi maailmantaloudessa -hankkeen loppuraportissa todettiin, Suomi voi globaalissa kilpailussa menestyä vain korkeaan osaamiseen perustuvana talou­tena ja yhteiskuntana. Panostamalla määrätietoisesti osaamisen parantamiseen ja innovaatiojärjestelmän toimivuuteen Suomi voi hyödyntää suurten ja nopeasti kasvavien markkinoiden avautumisesta syntyviä uusia mahdollisuuksia. Osaamisstrategian onnistuminen edellyttää lisäpanostuksia muun muassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Raportissa todettiin, että Suomen syrjäisestä sijainnista aiheutuvia logistisia haittoja voidaan pienentää hyvällä liikenneinfrastruktuurilla ja nostamalla Suomen tietoliikenneyhteydet jälleen maailman kärkeen.

Työllisyys.

Suotuisasta talouskasvusta huolimatta työllisyyden kehittyminen on jäänyt huomattavasti odotettua heikommaksi. Kuten juuri valmistuneessa Suomen vakausohjelman tarkistuksessa todetaan, uusia työpaikkoja on kyllä syntynyt kohtuullisen runsaasti, mutta etenkin teollisuuden rakennesopeutus työpaikkamenetyksineen on heikentänyt kokonaistyöllisyyttä kesään 2004 saakka. Vuoden loppua kohti työllisyystilanne on ollut kuitenkin kohenemassa ja talouskasvu tukee työllisyyttä hallituskauden loppuvuosina.

Työttömyysasteen arvioidaan alentuvan 8,5 prosenttiin ja työllisten osuuden työikäisestä ­väestöstä nousevan lähelle 67,5 prosenttia vuonna 2005. Ennakoidulla talouden kasvuvauhdilla hallituksen tavoite työllisyyden lisäämisestä 100 000 hengellä vaalikauden 2003—2007 loppuun mennessä vaikuttaa vaikealta saavuttaa. Valtiovarainministeriön uusimman arvion mukaan työllisyysaste vaalikauden lopulla olisi noin 68,6 prosenttia.

Valtaosa työttömyydestä on luonteeltaan rakenteellista. Sen voittaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä ja sitä, että talouselämän kaikki osapuolet tukevat työllisyystavoitteiden saavuttamista. Muutoin uhkana on, kuten ­tulopoliittinen selvitystoimikunta alkusyksystä totesi, että Suomen talous ajautuu kehitysuralle, jossa rakenteellinen työttömyys edelleen ko­hoaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaikeutuu. Vähimmäisvaatimuksena tulee valiokunnan mielestä olla, etteivät toteutettavat toimenpiteet lisää rakenteellista työttömyyttä.

Hallituksen toimintalinja, jolla työllisyys­kehitys voidaan kääntää tavoitellulle uralle, koostuu yhtäältä kurinalaisesta menopolitiikasta, toisaalta julkisen sektorin tuottavuuden kehittämisestä, veronalennuksista sekä työvoiman tarjontaa ja kysyntää tukevista rakenteellisista uudistuksista. Käsitellessään vuosia 2005—2008 koskevia valtiontalouden kehyksiä valtiovarainvaliokunta piti näitä lähtökohtia oikeina ja korosti erityisesti sitä, ettei työllisyyskehityksen vahvistaminen saa olla yksin talouspolitiikan varassa, vaan sen tulee olla läpikäyvä tavoite kaikilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla.

Veronalennukset.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat 29.11.2004 neuvottelutuloksen tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Hal­litus sitoutui tässä yhteydessä omalta osaltaan veronalennuksiin ja eräisiin talouden kasvu­kykyä vahvistaviin menopäätöksiin.

Ansiotuloverojen kevennys muodostaa keskeisen osan hallituksen päättämistä, tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyvistä toimenpiteistä. Työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman lisäämiseksi hallitus keventää työn verotusta vuosina 2005—2007 bruttomääräisesti yhteensä 1,7 miljardilla eurolla. Vuonna 2005 ansiotulojen verotusta kevennetään noin 350 miljoonalla ­eurolla, mikä estää muutoin tapahtuvan palkkaverotuksen kiristymisen. Kuluvan vaalikauden tehtyjen/ehdotettujen ansiotuloverotuksen kevennysten verotuottovaikutukset ilman inflaatiotarkistuksia ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteensä 2 775 miljoonaa euroa. Hallituksen suunnitelmissa ei ole enää muita veronkevennyksiä vaalikauden aikana.

Yhdessä muiden tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovittujen toimenpiteiden kanssa veronalennusten työllisyyttä parantavaksi vaikutukseksi on valtiovarainministeriössä ­arvioitu 40 000—45 000 työpaikkaa. Maltillinen palkkaratkaisu jo sinänsä edistää talouden suotuisaa kehitystä. Perhetukien ja sosiaalisten tulonsiirtojen kasvu parantaa myös ostovoimaa. Julkisen talouden tasapainoa sovitut toimenpiteet heikentäisivät vaalikauden lopulla 0,2—0,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden ylijäämä pysyy silti vuosina 2005—2008 noin kahdessa prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.

Julkinen talous, valtiontalous, hallitusohjelman toteutuminen.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että valtiontalous on vaalikauden lopulla kansantalouden tilinpidon mukaisesti tasapainossa. Hallitus on myös sitoutunut menoja vähentäviin ja muihin korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli valtiontalouden alijäämä uhkaa nousta yli 2,75 prosentin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan myöskään nyt päätettyjen veronkevennysten jälkeen ei tällaista uhkaa ole, vaikka valtion talous jääneekin tulevina vuosina alijäämäiseksi. Samanaikaisesti esimerkiksi valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa alenemistaan.

Vielä kuluvan vuoden talousarviossa arvioitiin budjettitalouden alijäämäksi runsaat 1,2 miljardia euroa. Omaisuuden myyntitulojen ja osinkotulojen ennakoitua suuremman kasvun, ennakoitua paremman talouskasvun, valtion korkomenojen laskun ja menokehyksen alittamisen tuloksena budjettitalous on kutakuinkin tasapainossa.

Valtiovarainvaliokunta luottaa siihen, että valtiovarainministeriön laskelmat tulojen ja menojen kehityksestä lähivuosina ovat oikeat. Valiokunnalla ei tässä yhteydessä ole ollut edellytyksiä asettaa tätä arviota kyseenalaiseksi. Valiokunta kuitenkin toteaa, että lähestyttäessä vaalikauden puoliväliä useita tärkeitä hallitus­ohjelman kohtia on vielä toteuttamatta. Osa näistä liittyy pienituloisten ihmisten toimeen­tuloturvan parantamiseen. Tehtäviltä ratkaisuilta odotetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Samalla on kyettävä ehkäisemään syrjäytymistä. Sukupuolten tasa-arvon kannalta hallitusohjelman kirjaus, että perhevapaista aiheutuvia työnantajakustannuksia tasataan nykyistä enemmän, on tärkeä.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi ohjelmansa ja tekeillä olevien selvitysten perusteella tarpeen kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseen ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset.

Liikenneinfrastruktuuri ja valtion myyntitulojen käyttö.

Valtiovarainvaliokunta muistuttaa, että julkiset kulutus- ja investointimenot ovat veronkevennyksille vaihtoehtoisia keinoja työllisyyden tukemiseksi. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa ennen muuta panostamista liikenne­infrastruktuurin kunnossapitoon ja kehittämiseen. Liikenneväyläpolitiikkaa käsitellyt ministerityöryhmä linjasi kuluvan vuoden helmikuussa valmistuneessa mietinnössään uusia liikenneinvestointeja aina vuoteen 2013 saakka. Ongelmana on kuitenkin se, että määrärahakehys on riittämätön hankkeiden toteuttamiseen. Myöskään väyläverkon kunnossapitoon ei ole riittävää rahoitusta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että väyläverkon ylläpitoon ja kehittämiseen osoitetaan ministerityöryhmän esittämä rahoitus.

Valiokunta viittaa myös menokehyksiä koskevasta selonteosta antamaansa mietintöön (VaVM 3/2004 vp ) ja siinä esitettyyn lausumaan, jossa hallituksen edellytettiin kiinnittävän nykyistä enemmän huomiota liikennepolitiikan pitkäjänteisyyteen ja laativan väyläinvestointiohjelman toteuttamisen mahdollistavan, eri liikennemuotoja koskevan pitkäjänteisen rahoitussuunnitelman.

Valtion osakemyyntituloista voidaan käyttää osa muun muassa infrastruktuuri-investointeihin, mikäli vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 500 miljoonaa euroa. Valiokunta katsoi em. kehysmietinnössään, ettei tällaista menettelyä voida pitää tarkoituksenmukaisena liikenneinvestointien pitkäjänteisen rahoituksen kannalta. Pitkäjänteinen liikenneväyläpolitiikka ei voi perustua myyntitulojen kaltaisiin, viime kädessä sattumanvaraisiin tuottoihin.

Valtion osakkeiden myyntituloja voidaan käyttää edellä mainituin rajoituksin myös tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen. T&k-panostuksilla voidaan vaikuttaa kansantalouden ja tuottavuuden kasvuun sekä Suomen kilpailukykyyn. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa tarvitaan pitkäjänteisiä suunnitelmia, jotka eivät voi perustua satunnaisiin myyntituloihin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että myyntitulojen käyttöä koskevia rajoituksia arvioidaan uudelleen valmisteltaessa vuosien 2006—2009 kehyspäätöstä.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi kehyspäätöksen yhteydessä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäystarpeen ja ottaa huomioon liikenneväylätyöryhmän esitykset.

Peruspalveluohjelma, peruspalvelubudjetti.

Kuluvan vuoden keväällä valtiontalouden ­kehyspäätökseen liitettiin ensimmäistä kertaa peruspalveluohjelma, joka sisältää yhteenvedon palvelujen saatavuudesta, kehittämisestä ja rahoituksesta. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot kuntaryhmittäin sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi. Ensimmäinen peruspalveluohjelma keskittyi pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluihin ja niiden rahoitukseen.

Vuoden 2005 talousarvioesitys sisältää ensimmäisen kerran kattavan peruspalvelubudjettitarkastelun. Peruspalvelubudjetilla ajoitetaan ja täsmennetään peruspalveluohjelman mukaisten toimenpiteiden vuosittainen toteutus, kustannusvaikutukset ja rahoitus.

Valtiovarainvaliokunta piti kehyspäätöstä koskevassa mietinnössään VaVM 3/2004 vp peruspalveluohjelmaa hyvänä alkuna julkisen palvelutuotannon kokonaistarkastelulle. Peruspalveluohjelma luo edellytykset kestävälle kasvulle ja on myös hyvä työkalu kuntien velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoon saattamisessa. Tässä yhteydessä valiokunta katsoi, että peruspalveluohjelmaa tulee jatkossa kehittää ja pyrkiä siihen, että kuntien kaikki menot otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kunta­talouden kokonaisuutta arvioitaessa. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että kunnallista palvelutuotantoa tarkastellaan kokonaisuutena sektorirajat ylittäen ja että palvelujen kysynnän kehitys vaikuttaa rahoituksen suuntaamiseen.

Tarkoituksena on, että peruspalveluohjelmaa tarkistetaan vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä. Valiokunta katsoo, että tällöin pitäisi myös kuntien taloutta kyetä tarkastelemaan realistisesti tulevalla kehyskaudella. Peruspalveluohjelmassa pitäisi kyetä päättämään ja linjaamaan mahdollisimman pitkälle myös seuraavan vuoden kuntataloutta koskevat asiat. Sektori­ministeriöiden keskipitkän aikavälin suunnitelmat pitäisi samalla kyetä sopeuttamaan peruspalveluohjelmaan. Jotta suunnitelmien yhteensopivuus voidaan varmistaa, tulisi harkita peruspalveluohjelman lakisääteistämistä tai sektorisuunnitelmien sisällön muuttamista niin, että ne yhteensovitetaan peruspalveluohjelman kanssa. Peruspalveluohjelmaan tulisi kaikkien lakisääteisten menojen ohella liittää myös alue- ja kuntakohtainen tarkastelu.

Olennaista peruspalveluohjelmassa on ­kuntien näkökulmasta rahoituksen riittävyys. Tällöin arviona voidaan käyttää kuntien vuosikatteen riittävyyttä nettoinvestointeihin / investointien hankintamenoihin koko maan tasolla alueittain ja kuntaryhmittäin. Tärkeää on myös ottaa erityistarkasteluun ne kunnat, joilla on kumulatiivista alijäämää.

Peruspalvelubudjetin tulee olla peruspal­veluohjelman päivittämistä valtion seuraavalle talousarviovuodelle. Tämä olisi tärkeää myös kuntien talouden ja toiminnan suunnittelulle ja vakaudelle.

Talousarvion yleisperusteluissa todetaan, että hyvät kunnalliset peruspalvelut ovat Suomen vahvuus. Samassa yhteydessä todetaan myös suurimmat haasteet niiden järjestämiselle: nuorten ikäluokkien osuuden väheneminen, ikääntyvien ikäluokkien kasvu ja kilpailu osaavasta työvoimasta sekä muuttoliike. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että näihin haasteisiin tulee varautua vastaamaan jo nyt. Tämä edellyttää huolehtimista kuntien tulopohjasta.

Esimerkiksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmää odottavat mittavat haasteet. Järjestelmä sinänsä on tehokas, minkä vahvistavat myös kansainväliset vertailut. Järjestelmän sijasta keskustelun painopistettä tulisikin valiokunnan mielestä jatkossa siirtää yhä enemmän sisältökysymyksiin. Tällöin korostuvat väistämättä esimerkiksi ennaltaehkäisevän terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät kysymykset, terveysliikunta jne.

Rahoitusperiaatteen mukaisesti annettaessa kunnille tehtäviä on huolehdittava, että niillä on myös tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Kehysmietinnössään valiokunta totesi yhtä tärkeää olevan, että kunnat lisäävät keskinäistä yhteistyötään ja peruspalveluohjelmassa todetulla tavalla arvioivat jatkuvasti toiminta­tapojaan ja tehokkuuttaan ja ovat valmiita sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla taloudellisuutta, tehokkuutta ja palvelujen laatua on mahdollista parantaa.

Hallitusohjelmaan kirjatusta, toteutukseltaan aloitetusta, yli sektoreiden ulottuvasta ja koko hyvinvointiyhteiskunnan ydinkysymyksiin menevästä peruspalveluohjelman kokonaisuudesta on tarpeen antaa eduskunnalle selonteko. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin toteutumisesta.

Valiokunta on tarkastellut lähemmin kunta­taloutta luvun 26.97 yhteydessä.

Muuta.

Vuoden 2005 talousarvio on jo toinen uudistettuun kehysmenettelyyn perustuva talousarvio. Tiukan budjettikurin näkökulmasta kehysmenettelyllä on kiistattomat etunsa. Menokurin vastapainona tuloista esitetään nykyisessä kehysmenettelyssä vain arvio, johon voidaan tehdä huomattaviakin muutoksia. Kuten edellä on todettu, menosääntö kaventaa hallituksen liikkumavaraa esimerkiksi infrapanostuksissa.

Valtiovarainvaliokunta muistutti vuosien 2005—2008 menokehyksiä koskevassa mietinnössään eräistä lisäyksistä, jotka se vuosi sitten teki kuluvan vuoden talousarvioesitykseen. Hallitus ei sisällyttänyt näitä valiokunnan useampivuotisiksi tarkoittamia pienehköjä lisäyksiä määrärahakehyksiin, eikä niitä ole sisällytetty myöskään vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Perustuslain budjettivaltaa koskeviin säännöksiin viitaten valiokunta ei pidä asianmukaisena, että eduskunta joutuu tekemään samat, pysyväisluonteisiksi tarkoitetut määrärahalisäykset ­uudelleen.

Hallituksen esityksen ja siihen liittyvien täydentävien esitysten myötä talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi hallitus on ehdottanut 28 471 miljoonaa euroa, mikä jää kehysmäärärahatason alapuolelle 377 miljoonaa euroa (ns. jakamaton varaus). Kuten toisessa täydentävässä talousarvioesityksessä on huomautettu, ennakoimattomien lisäbudjettitarpeiden ohella jakamattomasta varauksesta on tarkoitus rahoittaa muun muassa uusissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittavat palkankorotukset. Nämä on tarkoitus budjetoida virastoille ja laitoksille vuoden 2005 ensimmäisessä lisäta­lousarviossa. ­Aiempiin kannanottoihinsa viitaten valiokunta katsoo, että nämä tulee budjetoida täysimääräisinä. Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen määräksi ehdotetaan vuodelle 2005 täydentä­vien esitysten jälkeen 9 314 miljoonaa euroa.

Euromääräisesti merkittävimmät muutokset on valiokuntakäsittelyssä tehty opetusministe­riön ja liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkiin. Valiokunnan tekemät lisäykset pienentävät osaltaan jakamatonta varausta.

Kuten opetusministeriön pääluokan kohdalla on todettu, eduskunta on lukuisia kertoja kuluneen 10 vuoden aikana edellyttänyt, että valtiontalouden tilan niin salliessa kirjastojen lakisääteiset valtionosuudet siirretään yleisistä budjettivaroista katettaviksi. Jotta asiaa ei tarvitsisi käsitellä eduskunnassa jokaisen talousarvioesityksen yhteydessä uudelleen, valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi pääluokan 29 kohdalla lausuman. Tämän mukaisesti eduskunta edellyttää hallituksen viipymättä valmistelevan ja tuovan eduskunnan käsiteltäväksi ns. jakosuhdelain muutoksen. Kirjastojen valtionosuuksien siirto yleisistä budjettivaroista kokonaan katettavaksi toteutettaisiin kahdeksassa vuodessa 10 vuoden sijasta vuoteen 2010 mennessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä­raha 3 v)

Kehitysyhteistyömäärärahojen taso.

Talous­arvioesityksessä on kehitysyhteistyöhön ehdotettu 600 miljoonaa euroa, mistä 511 miljoonaa euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kehitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäystä 54,5 miljoonaa euroa. Ehdotettu kehitysyhteistyömäärärahojen taso vastaa 0,39 prosenttia vuodelle 2005 ennustetusta bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön on tälle momentille varattu 457 922 000 ­euroa.

Valtiovarainvaliokunta pitää myönteisenä, että kehitysyhteistyömäärärahoja on voitu tasaisesti lisätä hallitusohjelman mukaisesti. Valtaosa varsinaisen kehitysyhteistön rahoituksesta ohjataan kahdenväliseen yhteistyöhön Suomen omia vahvuuksia painottaen. Kahdenvälisessä yhteistyössä pitkäaikaisten yhteistyömaiden osuutta kasvatetaan 60 prosenttiin maa- ja aluekohtaisesta lahjamuotoisesta yhteistyöstä. Myös köyhimpiin maihin (LDC-maat) kohdistuvan ­rahoituksen osuus kasvaa nykytasosta. Toinen painopiste kahdenvälisen avun lisäämisen ohella on kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö. Tämän osuutta kasvatetaan hallitusti asteittain 14 prosenttiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vuoteen 2007 mennessä.

Valtioneuvoston maaliskuussa 2004 tekemän kehyspäätöksen perusteella Suomen julkisen ­kehitysyhteistyön määrärahat vastaisivat tällä hetkellä käytössä olevien BKTL-ennusteiden mukaan noin 0,42 prosenttia BKTL:sta vuonna 2006 ja noin 0,44 prosenttia vuonna 2007. Vuoden 2008 määrärahat on tässä kehyspäätöksessä jäädytetty vuoden 2007 tasolle. Saadun selvityksen mukaan hallitus on pyrkinyt varmistamaan vaalikauden jälkeen muodostettavan hallituksen mahdollisuudet — niin halutessaan — aloittaa kehitysyhteistyömenojen mitoitus samalta rahoitustasolta, mihin nykyinen hallitus on päätynyt.

Valiokunta toteaa, että kehyspäätöksen yhteydessä tehty linjaus on ristiriidassa hallituksen kuluvan vuoden helmikuussa päättämässä kehityspoliittisessa ohjelmassa antaman sitoumuksen kanssa. Tässä hallitus sitoutui luomaan sellaista sisällöllistä, laadullista ja hallinnollista pohjaa, joka mahdollistaa 0,7 prosentin BKTL-tason saavuttamisen vuonna 2010. Tällä tähdätään osaltaan YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Yksi näistä on köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Kehyspäätös tarkoittaisi kasvun hidastamista yli 100 miljoonalla eurolla vuonna 2008 verrattuna tavoiteaikatauluun. Uhkana olisi samalla jäädä kehitysyhteistyön BKTL-tasossa EU-maiden keskiarvon alapuolelle.

Valiokunta katsoo, että Suomen eduskuntavaalit ja hallituksen vaihtuminen eivät saa muodostaa epäjatkuvuuskohtaa pitkäaikaisen yhteistyön toteuttamisessa köyhimpien kehitysmaiden kanssa. Valtiovarainvaliokunta yhtyy ulko­asiainvaliokunnan lausuntoon (UaVL 3/2004 vp) ja katsoo, että hallituksen tulee toimia aktiivisesti siten, että 0,7 prosentin BKTL-taso kehitysyhteistyömäärärahoissa vuoteen 2010 mennessä voidaan saavuttaa.

Myöntö- ja sopimusvaltuudet.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ulkoasiainministeriö esitti vuoden 2005 talousarvioehdotuksessa tälle momentille myöntö- ja sopimusvaltuuksia 620 miljoonaa euroa. Hallituksen talousarvio­esityksessä valtuuksien määräksi on esitetty 540 ­miljoonaa euroa.

Tehty 80 miljoonan euron leikkaus ehdotettuun tasoon johtaisi pahimmillaan lyhytaikaisiin sitoumuksiin, mikä ei suunnitelmallisuuden kannalta olisi järkevää. Suomi on kansainvälisesti ja kansallisesti sitoutunut lisäämään kehitysyhteistyönsä tuloksellisuutta, pitkäjänteisyyttä ja apuvirtojen ennakoitavuutta. Tämän vuoksi myöntö- ja sopimusvaltuuksien käytön tarve on entisestään korostunut. Ulko­asiainministeriö on ­pitänyt tärkeänä taata riittävät valtuudet erityisesti maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Vain näin pystytään sitoutumaan pidempiaikaisiin ja laajempiin ohjelmiin pitkäaikaisissa yhteistyömaissa. Ilman riittäviä valtuuksia näissä maissa saatettaisiin esimerkiksi kokonaan joutua luopumaan suunnitelluista yhteistyösektoreista, toisissa yhteistyömaissa leikkaukset johtaisivat kaksivuotiseen ohjelmointiin.

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös Suomen EU-puheenjohtajuus vuoden 2006 loppupuoliskolla. Tällöin ei todennäköisesti ole ­resursseja uusien hankkeiden suunnitteluun. Pitkäjänteisen yhteistyön takaamiseksi myöntö- ja sopimusvaltuuksia tarvitaan nimenomaan vuosille 2004 ja 2005. Vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa tämä otettiin kuluvan vuoden osalta huomioon lisäämällä myöntö- ja sopimusvaltuuksia 30 miljoonaa euroa. Valiokunta ehdottaa myöntö- ja sopimusvaltuuksia lisättäväksi vuoden 2005 talousarviossa 60 000 000 eurolla hallituksen esittämään nähden. Tämä luo edellytyksiä sille, että Suomi voi pysyä kehitysyhteistyömäärärahojen suhteen kasvu-uralla myös tulevalla hallituskaudella.

Vuoden 2005 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2005 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 600 000 000 euron arvosta. Valiokunta on jakanut tekemänsä lisäyksen eri käyttötarkoituksiin pääsääntöisesti edellä todetun myöntö- ja sopimusvaltuuksien leikkauksen suhteessa painottaen kuitenkin hieman maa- ja aluekohtaista kehitysyhteistyötä.

Korruptioriski.

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta antamassaan mietinnössä VaVM 28/2004 vp valiokunta kiinnitti huo­miota korruptioriskiin kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä. Valiokunta piti tässä yhteydessä ­hälyttävänä tietoa, että korruptiotilanne on Suomen pitkäaikaisissa kehitysyhteistyömaissa huono ja hyvin useissa huonontunut viimeisten ­viiden vuoden aikana. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että Suomi on mukana etsimässä kei­noja, joilla valvontaa voidaan tehostaa ja tur­vata resurssit toimivien korruptiovapaiden järjestelmien rakentamiselle. Toivottavaa olisi, että Suomi mahdollisimman monessa kohdemaassa voisi tehdä tätä työtä omien edustustojensa avulla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1.—3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Vuoden 2005 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2005 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 600 000 000 euron ja korkotukiluottoja myöntää enintään 80 000 000 euron arvosta. Korkotuen osuus on 28 000 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen euroa
     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 214 100 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 284 800 000
3. Euroopan kehitysrahasto -
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 20 450 000
5. Humanitaarinen apu -
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 3 000 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus -
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 49 650 000
9. Korkotuki 28 000 000
Yhteensä 600 000 000

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus.

Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen on momentille esitetty 505 000 euron määrärahaa. Tästä määrärahasta on kaavailtu osoitettavaksi Eurooppalainen Suomi ry:lle 219 000 euroa ja Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle 51 000 euroa. Hakumenettelyn kautta jää kansalaisjärjestöjen haettavaksi 235 000 euroa.

Valtionavustus on vuonna 2005 tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti tiedottamiseen EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta ja sen vaikutuksista kansalaisille Suomessa. Avustuksia myönnettäessä pyritään huomioimaan muun ­muassa alueelliset, kielelliset ja erityisryhmien tarpeet. Sopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista tiedottaminen kansalaisille on Eurooppa-tiedotuksen keskeisin painopiste vuonna 2005. Kansalaisjärjestöillä on tämän tiedon lisäämisessä ja siihen liittyvän keskustelun edistäjänä tärkeä osa.

Valiokunta ehdottaa momentin käyttösuunnitelman kohtaan Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus lisättäväksi 300 000 euroa. Lisäyksestä 56 000 euroa osoitetaan Eurooppalainen Suomi ry:lle ja 14 000 euroa Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle. Loput lisäyksestä on tarkoitettu sivistysjärjestöjen ja muiden Eurooppa-tiedotusta harjoittavien kansalaisjärjestöjen haettavaksi EU:n uutta perustuslaillista sopimusta koskevan kansalaiskeskustelun edistämiseen.

Suomen YK-liitto ry.

Momentin käyttösuunnitelman kohtaan Suomen YK-liitto ry on esitetty 240 000 euroa. Kuluvan vuoden talousarvion eduskuntakäsittelyssä määrärahaa lisättiin ja vuonna 2004 YK-liitolla on ollut käytettävissään 265 000 euroa. YK-liiton valtionapuna myönnettävällä perusrahoituksella ulkoasiainministeriö on katsonut voitavan rahoittaa liiton harjoittamaa YK:n ja sen ala- ja erityisjärjestöjen päätöksentekoon ja toimintaan liittyvää tiedotustyötä.

Tämä ja ensi vuosi ovat Yhdistyneiden kansakuntien, Suomen YK-jäsenyyden sekä Suomen YK-liiton juhlavuosia. Vuonna 2005 YK täyttää 60 vuotta. Suomen YK-jäsenyyden 50-vuotista taivalta juhlistetaan joulukuussa 2005.

Juhlavuoden tavoitteena on lisätä suomalaisten kiinnostusta kansainvälisiin kysymyksiin, kertoa Suomen roolista ja vaikutusmahdollisuuksista YK:ssa sekä tiedottaa YK:sta globaalina, monenkeskisenä toimijana. YK-liitto seuraa myös tiiviisti juhlavuoden aikana vuosituhannen kehitystavoitteiden toteutumista ja YK:ssa syyskuussa 2005 järjestettävää seurantakokousta.

Vastatakseen kasvaviin paineisiin tiedotuksen osalta ja tehdäkseen juhlavuodesta näkyvän ja vaikuttavan kampanjan YK-liitto tarvitsee toimintaansa nykyistä enemmän resursseja. Momentille lisätään 50 000 euroa Suomen YK-liitto ry:lle.

Crisis Management Initiative ry.

Valiokunta kiinnittää huomiota uudenlaisten, hallituksesta riippumattomien kansalaisjärjestöjen asemaan. Esimerkkinä näistä voidaan mainita Crisis Management Initiative ry (CMI), jonka tavoitteena on kansainvälisen, yhteisen kriisinhallintakyvyn tehostaminen sekä ratkaisujen etsiminen globaaleihin ongelmiin ja jakolinjoihin. Uudenlaisena toimijana CMI yhdistää tutkimuksen, toiminnan ja vaikuttamisen.

CMI on toimintansa alusta lähtien ollut ­yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa. Merkittävin yhteistyöhanke on parhaillaan käynnissä liittyen Suomen ja Tansanian hallitusten käynnistämään Helsinki-prosessiin. Valiokunta toteaa, että vuotuisen valtionavun sijasta ulkoasiainministeriö on pitänyt tarkoituksenmukaisena tukea CMI:tä toiminnallisten hankkeiden kautta, mistä Helsinki-prosessi on hyvä esimerkki.

Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa Crisis Management Initiative ry vuotuisen valtionavun piiriin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 733 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen varatusta määrärahasta osoitetaan Eurooppalainen Suomi ry:lle 275 000 euroa ja Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle 65 000 euroa.

Käyttösuunnitelma euroa
   
Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus 805 000
Suomen YK-liitto ry 290 000
Suomen Pakolaisapu ry 202 000
Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi 109 000
Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry 84 000
YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys ry 50 000
Saamelaisneuvosto 47 000
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toimintaa tukevat järjestöt sekä ihmisoikeusjärjestöt 42 000
SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen Suomessa 54 000
Muut kansainvälistä toimintaa harjoittavat yhteisöt 50 000
Yhteensä 1 733 000

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat ­viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto.

Momentin määrärahasta on käyttösuunnitelman mukaan varattu avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 1 280 000 euroa. Tätä käytetään sekä saamelaiskäräjien toiminta­menoihin että saamelaisten kotiseutualueen kuntien, seurakuntien ja paliskuntien ym. erityisten lisäkustannusten kattamiseen johtuen kuluvan vuoden alusta voimaan tulleesta uudesta saamen kielilaista. Näihin avustuksiin on vuonna 2004 käytettävissä yhteensä 129 000 euroa, mikä on vuoden 2005 talousarvioesityksen mukainen ­taso.

Saamen kielen toimistolla on tällä hetkellä ­resurssit yhteensä viiden kielenkääntäjän palkkaamiseen. Valiokunta katsoo, että myös tätä määrää on tehtäviin nähden pidettävä riittämättömänä.

Saamelaiskäräjät suunnittelee saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamista Inarin kirkon­kylään, jota pidetään Suomen saamelaisten kulttuurisena ja hallinnollisena keskuspaikkana. Hankkeesta valmistui vuonna 2001 hankesel­vitys. Valtiovarainvaliokunta katsoi vuoden 2002 talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 37/2001 vp , että oikeusministeriön tulee seurata saamelaisten kulttuurikeskuksen hankeselvityksen valmistumista ja antaa tukea toteutumisvaihtoehtojen, esimerkiksi EU-tukien kartoittamisessa.

Oikeusministeriön kuluvan vuoden heinäkuussa asettama toimikunta on jatkanut hankkeen valmistelua. Toimikunnan tehtävänä on vuoden loppuun mennessä selvittää kulttuurikeskukseen tulevat toiminnot ja niiden vaatima tilantarve samoin kuin hankkeen rahoitusmahdollisuudet mukaan lukien keskukseen tulevien toimintojen rahoitus. Asia tulee saadun selvityksen mukaan vuoden 2005 keväällä valtioneuvoston käsittelyyn. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös hankkeen rahoitus voidaan ratkaista toimikunnan työn pohjalta.

10. Tuomioistuinlaitos

Hallinto-oikeuksien toiminta.

Lukuperustelujen mukaan hallintolain käytön toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja hallinto-oikeuksien käsittelykokoonpanoja joustavoitetaan ja henkilöstörakennetta kehitetään. Hallintotuomioistuimissa erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien päätösten käsittelyaikoihin.

Myös lakivaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa LaVL 18/2004 vp kiinnittänyt huomiota käsittelyaikoihin hallinto-oikeuksissa. Tässä yhteydessä se on ottanut esille lähinnä maankäyttö- ja rakennusasioiden, turvapaikka-asioiden ja veroasioiden käsittelyajat. Lakivaliokunta on todennut, että hallintotuomioistuinten toimintaedellytysten kehittämiseen suunnatulla, suhteellisen vähäiselläkin lisä­panostuksella voidaan saavuttaa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta huomattavia hyötyjä. Se on katsonut, että talousarvioesityksessä ei aidosti kasvateta hallinto-oikeuksien henkilövoimavaroja, ja kiirehtinyt voimavarojen lisäyksen ­toteuttamista suunniteltua nopeammin.

Valtiovarainvaliokunta yhtyy lakivaliokunnan huoleen käsittelyaikojen pidentymisestä hallinto-oikeuksissa. Myös valtiovarainvaliokunnan mielestä on tärkeää, että kehittämistyötä käsittelyaikojen lyhentämiseksi edelleen jatketaan ja että hallinto-oikeudet osallistuvat tähän työhön tiiviisti.

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajavalituslautakunnan toimintaan on talousarvioehdotuksessa varattu yhteensä 1 594 000 euroa. Määräraha on jaettu ehdotuksessa kahdelle eri momentille, koska lautakunta on tarkoitus siirtää 1.9.2005 lähtien kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta oikeus­ministeriön hallinnonalalle.

Kuluttajavalituslautakunnan asiat ovat ruuhkautuneet usean vuoden ajan resurssipulan vuoksi. Ruuhkautuminen alkoi saadun selvityksen mukaan jo vuosina 1989—1990 eikä tilannetta ole sen jälkeen kyetty korjaamaan. Kuluttajavalituslautakunnalle saapuneiden valitus­asioiden määrä lisääntyi vuosina 2002 ja 2003 dramaattisesti, ja sama kehitys on jatkunut kuluvana vuonna. Asiakkaiden suuntaan tämä näkyy käsittelyaikojen pitenemisenä. Apulaisoikeuskansleri on viimeksi runsas vuosi sitten katsonut, ettei tilannetta voida pitää tyydyttävänä, ja pitänyt tärkeänä, että kuluttajavalituslautakunnan toimintaedellytysten kehittämisessä päästään mahdollisimman pian perustuslain joutuisuussäännöksen edellyttämälle tasolle.

Valiokunta pitää arvokkaana, että on käytettävissä menettelyjä, joilla syntyneitä riitaisuuksia voidaan ratkaista ilman oikeudenkäyntiä. Kuluttajavalituslautakunnalla on tässä katsannossa tärkeä merkitys.

Kuluttajavalituslautakunnan siirtämistä ­oikeusministeriön hallinnonalalle valmistellut työryhmä on mietinnössään ehdottanut, että lautakunnan toimivaltaa laajennettaisiin koskemaan asuinhuoneiston vuokrauksesta ja asumisoikeudesta syntyviä erimielisyyksiä sekä arvopaperisijoittamista koskevia kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä riitoja eräin poikkeuksin. Lain oli tarkoitus tulla voimaan 1.9.2005. Toimivallan laajentaminen edellyttää välttämättä lisähenkilökuntaa ja lisämäärärahoja. Koska näitä ei ole ollut tässä vaiheessa osoitettavissa, työryhmän ehdottamaa lakiesitystä ei ole annettu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäresurssitarve on tarkoitus ottaa ­uudelleen esille vuosia 2006—2009 koskevissa kehysneuvotteluissa ja tarkoituksena on toteuttaa toimivallan laajennus vuonna 2006.

Kuluttajavalituslautakunnan sisäisiä toimintatapoja on saadun selvityksen mukaan muutettu ja sillä on saatu aikaan myönteisiä tuloksia. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan ole voitu riittävästi nopeuttaa käsittelyaikoja. Edellä todettu työryhmä arvioi, että kuluttajavalituslautakunnan nykyisten tehtävien hoitaminen siten, että käsittelyajat olisivat kohtuullisia, edellyttäisi palkkakuluihin 200 000 euron lisäystä.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Määrärahojen lisäystarpeet.

Momentille on ehdotettu nettomäärärahaa 183 150 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan tästä määrärahasta on varattu vankeinhoitolaitoksen toiminta­menoihin 163 100 000 euroa. Momentin määräraha on noin 1,7 prosenttia suurempi kuin kuluvan vuoden tilinpäätösennuste, joka on 180 000 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon kuluvan vuoden talousarvion eduskuntakäsittelyssä hyväksytty 2 000 000 euron lisäys vankeinhoidon vaikut­tavuuden ja toimintakyvyn turvaamiseksi.

Talousarvioesitys on laadittu 3 700 vangin keskivankiluvun pohjalle vuonna 2005. Rikosseuraamusviraston arvion mukaan keskivanki­luku tulee olemaan kuitenkin tätä suurempi. Syynä on se, että ulosottoviraston tietojärjestelmäongelmien vuoksi sakonmuuntorangaistuksia ei ole lähetetty täytäntöönpanoon kuluvan vuoden huhtikuun alusta lähtien. Jo pelkästään sakkovankien määrän normalisoituminen nostaa ensi vuoden keskivankilukua arviolta yli 150 vangilla kuluvaan vuoteen verrattuna. Täytäntöönpanojonon purkaminen noin 1,5 vuodessa nostanee vuoden 2005 keskivankilukua vielä ­lisäksi noin 100 vangilla.

Valtiovarainvaliokunta pitää valitettavana, että tulevan vuoden keskivankiluku kasvanee yli talousarvioesityksessä arvioidun määrän joh­tuen pitkälle edellä todetusta oikeusministeriön hallinnonalan sisäisen tiedonkulun puutteesta.

Talousarvioesitys ei saadun selvityksen ­mukaan kata myöskään vuoden 2005 palkan­korotuksia, uuden palkkausjärjestelmän rahoitusta, henkilöstövajeen korjaamista, vankitoimintojen lisäämistä, terveydenhuollon kehittämistä eikä vankitietojärjestelmän luomista päätetyssä aikataulussa. Näiden kustannuserien osalta jouduttaneen vuonna 2005 turvautumaan lisätalousarviomenettelyyn. Lisätalousarviot ovat olleet viime vuosina käytetty menettely vankeinhoitomenojen budjetoinnissa. Valtio­varainvaliokunta on eri yhteyksissä (esim. VaVL 7/2003 vp ja VaVM 8/2003 vp ) todennut, ettei se pidä tällaista budjetointitapaa asian­mukaisena eikä vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen toiminnan kannalta hyvänä.

Vielä muutama vuosi sitten keskimäärin noin 70 prosenttia kaikista vangeista oli päivittäin työssä, koulutuksessa tai muussa kuntouttavassa toiminnassa. Momenttiperustelujen selvitysosan mukaan tavoitteena vuonna 2005 on, että rangaistusta suorittavien vankien osallistuminen toimintaan nostetaan kuluvan vuoden 62 prosentista ensi vuonna 65 prosenttiin. Rikosseuraamusvirasto on pitänyt asetettua tavoitetta epärealistisena saavuttaa ilman määrärahan ja ­ohjaavan henkilökunnan lisäystä.

Vankien terveydenhuollossa olevien puutteiden poistamisen on vankeinhoitolaitoksessa tehtyjen selvitysten mukaan arvioitu edellyttävän noin 30 uuden viran perustamista.

Vankeusrangaistusta ja tutkintavankeutta koskeva uudistettu lainsäädäntö, jota koskeva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle lähiaikoina, on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2006. Samanaikaisesti on tarkoitus uudistaa vankeinhoitolaitoksen organisaatiota. Toiminnan kehittämisestä uudistetun lainsäädännön mukaisesti aiheutuu lisäresurssitarpeita vuodesta 2006 lähtien. Resurssitarpeisiin ja niiden rahoittamiseen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus ottaa kantaa vuosien 2006—2009 määrärahakehysten valmistelun yhteydessä. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että tässä yhteydessä arvioidaan uudelleen esimerkiksi edellä todettujen vankien toimintaan osallistumisen ja terveydenhuollon turvaamisen vaatimat resurssit.

Myös vangeille järjestettävän rikoksettomuutta ja yhteiskuntaan sijoittumista edistävän tavoitteellisen toiminnan laajentaminen on valiokunnan käsityksen mukaan lähivuosina tarpeen. Erityisesti vapautumisen jälkeen tarvittavaan työhön on tarpeellista kytkeä vapaaehtoistyön osuus. Vapaaehtoisjärjestöjen toiminnasta on ennen muuta Ruotsissa saatu myönteisiä ­kokemuksia. Ruotsin vankeinhoito tukee tätä toimintaa myös taloudellisesti. Vastaavaa menettelyä olisi valiokunnan mielestä harkittava myös meillä, jossa KRIS-Suomi ry on aloittanut toimintansa menestyksekkäästi usealla paikkakunnalla.

Rikosten sovittelumenettely.

Rikosten sovittelutoiminnan vakinaistaminen ja valtakunnallistaminen sisältyy nykyisen hallituksen hallitus­ohjelmaan. Sovittelu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan ja STM:n johdolla on valmisteltu sovittelun lakisääteistämistä ja koko maan kattavaa järjestämistä. Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä päädyttiin saadun selvityksen mukaan siihen, että asiaan palataan vuosien 2006—2009 määrärahakehysten valmistelun yhteydessä.

Toiminnan valtakunnallistaminen on yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan näkökulmasta valiokunnan mielestä tärkeää. Lisäksi on ilmennyt tarvetta myös sovittelutoiminnan yhdenmukaistamiselle.

Valiokunta on jo aiemmissa yhteyksissä pitänyt tärkeänä selvittää keinoja, joilla vankiluvun kasvua voitaisiin hillitä. Rikosten sovittelutoiminta voisi olla tässä yhtenä keinona. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdolliset hallinnolliset esteet sovittelutoiminnan vakinaistamisen ja valtakunnallistamisen tieltä saadaan poistetuiksi ja resurssiongelmat ratkaistuiksi viimeistään em. kehysneuvottelujen yhteydessä. Valiokunta viittaa tältä osin myös luvun 33.33 kohdalla lausumaansa.

Nuorisorangaistuksen rahoitus.

Talousarvioesityksessä on varauduttu kriminaalihuoltolaitoksen toimintaan osoitettavan määrärahan lisäämiseen 200 000 eurolla kokeiluluonteisesti tietyillä alueilla käytössä olleen nuorisorangaistuksen ottamiseksi pysyvästi käyttöön uutena seuraamuksena koko maassa. Lakivaliokunta kiinnitti talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että kokeilun vakinaistamiseen koko maassa ensi vuoden alusta ­lukien ei ole käytettävissä riittävästi määrä­rahoja. Valtiovarainvaliokunta pitää myönteisenä, että tarkoitukseen varattavat määrärahat on voitu kaksinkertaistaa täydentävässä talous­arvioesityksessä, jolloin toimintaan on käytettävissä ensi vuonna 400 000 euroa. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei nyt ehdotettu määrärahataso tule riittämään vuonna 2006, jolloin toiminta on vakiintunut ja nuorisorangaistus koko maassa täysimääräisesti käytössä.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

Poliisin nettobudjetoiduksi toimintamäärärahaksi vuodelle 2005 esitetään täydentävässä talousarvioesityksessä 556 955 000 euroa. Lisäksi ­poliisitoimen lukuun esitetään varattavaksi 3,5 miljoonan euron suuruinen arviomääräraha ­poliisin vastuulla olevan ulkomaalaistutkinnan tulkkauksiin, maastapoistettavien kuljetuskustannuksiin sekä noutokuljetuksiin. Sisäasiainministeriö on katsonut, että vuodelle 2005 esitettävällä määrärahalla kyetään pitämään poliisimiesten lukumäärä tavoitteen mukaisesti vuoden 2002 tasolla ja muutenkin turvaamaan poliisitoiminnan nykyinen volyymi.

Talousrikollisuuden torjuntaan osoitetulla 2 820 000 euron määrärahalisäyksellä poliisi pystyy jatkamaan jo aloitettua talousrikosten torjunnan tehostamisprosessia ja lisäämään muun muassa ulkomaalaisen työvoiman valvontaan kohdistettuja resursseja. Valtiovarainvaliokunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan, viimeksi Valtiontalouden tarkastusviraston toimintakertomuksesta antamassaan mietinnössä VaVM 28/2004 vp . Myös hallitus on kannanotossaan tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan neuvottelu­tulokseen nostanut talousrikosten torjunnan esille. Hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten esille ottamiin talousrikosten torjunnan kehittämisehdotuksiin ja ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin näiden suuntaviivojen ­mukaan.

Sisäasiainministeriön johdolla on valmis­tunut yhdeksän eri ministeriön yhteistyöhön perustuva laaja-alainen sisäisen turvallisuuden ­ohjelma, jonka myös hallitus on nyttemmin hyväksynyt. Ohjelmassa määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitetaso ja toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuten hallinto­valiokunta lausunnossaan HaVL 24/2004 vp ­toteaa, ohjelman lähtökohtana on ollut, että siinä esitetyt toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti olemassa olevilla resursseilla. Valtion ­talousarvioehdotus vuodelle 2005 sisältää harmaan talouden ja talousrikollisuuden sekä ter­rorismin torjuntaan liittyvien toimenpiteiden rahoituksen. Ohjelman muuta rahoitusta tarkastellaan saadun selvityksen mukaan vuosia 2006—2009 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman kenties tärkein strateginen linjaus on ennalta estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden ennaltaestämiseksi, mikä toiminta kuuluu erityisesti lähi­poliisitoimintaan. Käytännön lähipoliisitoiminnalla on mahdollisuus poistaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa niitä tekijöitä, jotka lisäävät syrjäytymistä. Keskeiset lähipoliisitoiminnan työkohteet ovat perheväkivalta, nuorten häiriökäyttäytyminen ja rikollinen elämäntapa. Myös muun väkivaltarikollisuuden vähentäminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ovat toiminnan kohteena. Lähipoliisitoiminnalla parannetaan siten ihmisten ­arkiturvallisuutta. Valiokunta pitää tätä linjausta tärkeänä ja katsoo, että sille tulee tulevissa määrärahakehyksissä ja talousarvioissa turvata riittävät resurssit.

Paikallispoliisin osuutta poliisin määrärahoista on kyetty viime aikoina hieman lisäämään. Paikallispoliisin määrärahajakoa pyritään tarkistamaan siten, että se vastaa nykyistä paremmin resurssitarpeessa, toimintavolyymissa ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Ongelmana kuitenkin on, kuten hallintovaliokunta lausunnossaan on huomauttanut, että huomattavassa osassa kihlakuntia hälytystoiminta on osan tai koko vuorokauden yhden partion varassa. Valtiovarainvaliokunta korostaakin tässä tilanteessa paitsi eri viranomaisten yhteistyötä kihlakuntien sisällä, tarvittaessa myös yli kihlakuntarajojen ulottuvaa yhteistyötä.

Poliisin kansainvälinen toiminta on myös ­lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Nykyisin sitä on vaikea erottaa esimerkiksi keskus­rikospoliisin muusta toiminnasta. Keskeisiä toimintamuotoja ovat lähialueyhteistyö, kehitteillä oleva kansainvälinen vakavan rikollisuuden torjuntakohteiden valinta, oikeus- ja virka-aputoiminta, poliisiyhdysmiestoiminta sekä kansainvälisen viestiliikenteen hoitaminen. Rikollisen toiminnan kansainvälistymiskehityksestä joh­tuen eri valtioiden välinen rikostiedustelu- ja ­rikostutkintayhteistyö tiivistyy, mikä koskee erityisesti Suomen lähialueita. Samalla Europolin merkitys keskeisimpänä Euroopan unionin valtioiden välisenä poliisiyhteistyön foorumina korostuu. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että jo vuoden 2005 aikana on varauduttava muun muassa Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskauden aikaisiin huippukokouksiin loppuvuodesta 2006. Myös tämä aiheuttaa tarpeen nostaa tutkintavalmiutta ja kansainvälisten asioiden toimintavalmiutta.

80. Pelastustoimi

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestäminen ja rahoitus.

Suomessa toimii tällä hetkellä viisi lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa ylläpitävää yhdistystä. Helikopteritoiminta tukee terveydenhuollon toimipaikkaverkostoa ja täydentää autojen käyttöön perustuvia menetelmiä. Lapissa on sairaankuljetustehtävillä keskimääräistä suurempi osuus johtuen pitkistä matkoista ja erämaaolosuhteista. Vuositasolla ­lääkäri- ja pelastushelikoptereilla on saadun selvityksen mukaan noin 5 000 hälytystä.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan ­rahoituksen perustana ovat olleet Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettävät avustukset. Avustukset on kohdennettu vuosina 2003 ja 2004 lentotoiminnan kuluihin, joista pääosa toiminnan kustannuksista muodostuu. Terveydenhuollon piiriin kuuluvan yksityisen helikopterin käyttökustannukset rahoitetaan raha-automaattiavustusten lisäksi asianomaisen kannatusyhdistyksen tähän tarkoitukseen keräystoiminnalla hankkimilla varoilla. Tietyissä tapauksissa käyttökustannuksia voidaan korvata myös sisäasiainministeriön määrärahalla.

Rajavartiolaitoksen helikoptereita ei ole varusteltu lääkärihelikopteritoimintaan, mutta ne osallistuvat perustason kiireellisiin sairaankuljetuksiin merialueella, saaristossa sekä harvaan asutuilla seuduilla etenkin Lapissa.

Pelastustoiminnan ja terveydenhuollon kustannukset kuuluvat valtion ja kuntien välisen työnjaon perusteella ensisijaisesti kuntien rahoitusvastuulle. Kunnilla ei ole ollut toiminnan ­ylläpitämiseksi riittävää valmiutta määrärahojen osoittamiseen, eikä niillä ole ollut yhtenäistä näkemystä siitä, miten toiminta tulisi järjestää ja kustannukset kuntien kesken jakaa. Toiminnan koordinoidun ja tasapuolisen järjestämisen on nähty edellyttävän yksittäisiä kuntia laajempaa rahoituspohjaa, minkä vuoksi asia on otettu huomioon nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman mukaan pyrkimyksenä on ­pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi.

Hallitusohjelman mukaisesti sisäasiainministeriö asetti työryhmän laatimaan suunnitelmat asian toteuttamiseksi, ensimmäisenä vaihtoeh­tona täysi rahoitus valtion talousarviosta. Työryhmä ei pitänyt tätä vaihtoehtoa nykyisessä rahoitustilanteessa välittömästi toteuttamiskelpoisena, minkä vuoksi se päätyi esittämään ns. kumppanuusmallia. Tässä mallissa vastuu lentotoiminnan kustannuksista pysyisi pääpiirteiltään nykyistä vastaavana pohjautuen raha-automaattiavustuksiin sekä nyt kysymyksessä olevaan pelastustoimen erityismäärärahaan. Uutta kumppanuusmallissa olisi, että siinä sosiaali- ja terveysministeriön määrärahamomentilta korvattaisiin kunnille ne ylimääräiset kustannukset, joita aiheutuu terveydenhuollon henkilöstön ja tarvikkeiden suuntaamisesta helikopteritoimintaan olemassa olevan lakisääteisen terveydenhoitojärjestelmän ohella.

Valtiovarainvaliokunta on jo useana vuonna talousarvion käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota pelastushelikopteritoimintaan. Valiokunta on todennut, että pelastustoiminta on kokonaisuus ja parhaimmillaankin helikopteritoiminta voi ainoastaan täydentää normaalitoimintaa. Valiokunnan käsitys on ollut, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on osoittautunut kannattavaksi ja tärkeäksi toiminnaksi erityisesti saaristo-olosuhteissa, harvaan asutuilla alueilla ja suuria väestömääriä sisältävissä asutustaajamissa.

Vuoden 2003 talousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä VaVM 40/2002 vp valiokunta totesi olevan ilmeistä, että odotukset kuntien mahdollisuuksista sopia keskenään toiminnan järjestämisestä ja kustannusten jaosta ovat olleet epärealistisia. Toiminnan merkittävä kehittäminen edellyttäisi yhtenäistä kokonaisrahoitusta, joka kattaisi sekä valtion että kuntien rahoitusosuuden. Toiminnan järjestäminen valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla olisi tärkeää myös kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 39/2003 vp valiokunta muistutti, että toiminnan järjestelyjen periaatteet ovat olemassa sisäasiainministeriön vuonna 1999 valmistuneessa työryhmämietinnössä.

Valtiovarainvaliokunta pitää edelleen parhaana vaihtoehtona pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtämistä raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi hallitusohjelman mukaisesti.

90. Rajavartiolaitos

21. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Täydentävän talousarvioesityksen mukainen hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen vuoden 2005 toimintamenomomentin nettomäärärahaksi on 189 110 000 euroa eli noin 10 miljoonaa ­euroa pienempi kuin Rajavartiolaitoksen talousarvioehdotus vuodelle 2005.

Rajavartiolaitoksen päätehtäviin on saadun selvityksen mukaan kyettävä kohdentamaan ­lisää noin 160 henkilötyövuotta kuluvalla suunnittelukaudella. Tähän ovat syynä rajanylitys­liikenteen vilkastuminen ja Venäjän rajavartiopalvelun reformi, jossa rajavartiopalvelu siirtää joukkojaan Suomen rajalta eteläisille rajoilleen. Valiokunta pitää tärkeänä, että rajaliikenteen sujuvuus turvataan kehittämällä rajanylityspaikkojen läpäisykykyä ja kohdentamalla lisähenkilöstöä rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Suomen itärajalla sekä rajavalvontapartioinnin että kiinteän valvonnan määrän lisääminen on tarpeen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on todettu yksiselitteisesti, että Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksistä huolehditaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Tämä on valiokunnan mielestä jo kaupallisista ja taloudellisista syistäkin perusteltua.

Hallituksen esitys ei sisällä eduskunnan vuoden 2004 talousarvion käsittelyn yhteydessä ­Rajavartiolaitokselle myöntämää 3,4 miljoonan euron tasokorotusta. Määrärahalla eduskunta edellytti (VaVM 39/2003 vp ) Rajavartiolaitoksen ylläpitävän varusmieskoulutusta kaikissa neljässä rajajääkärikomppaniassaan (Imatralla, Ivalossa, Kajaanissa ja Onttolassa), ylläpitävän rajaturvallisuutta itärajalla ja käynnistävän eräitä pitkään keskeytyksissä olleita investointeja.

Talousarvioesityksen liitteen mukaan Rajavartiolaitos lakkauttaa kehyspäätöksen mukaisen toimintamenomäärärahan niukkuuden vuoksi vuoden 2005 aikana Ivalon ja Imatran rajajääkärikomppaniat. Vuoden 2005 lopulla rajavartiomiehen koulutuksen saaneet henkilöt siirretään uusiin tehtäviin pääasiassa Kaakkois-Suomen alueelle.

Myös eduskunnalle alkusyksystä annetun turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 6/2004 vp ) mukaan Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutus on tarkoitus keskittää kahteen koulutuskeskukseen. Tämä on seurausta ­rajajoukkojen nykyisen sodan ajan vahvuuden vähentämisestä noin 14 000 sotilaalla vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin vahvuudeksi jäisi noin 8 500 sotilasta. Selonteosta antamassaan lausunnossa VaVL 30/2004 vp valiokunta katsoi, että Rajavartiolaitoksen varusmieskou­lutuspaikkakunnat ja niiden määrä vuoden 2008 jälkeen tulee ottaa tarkasteltavaksi koordinoidusti puolustusvoimien vastaavien ratkaisujen kanssa.

Valtiovarainvaliokunta ei tarkoittanut kuluvan vuoden talousarvioon Rajavartiolaitokselle kohdentamaansa määrärahalisäystä kertaluonteiseksi. Momentille lisätään 3 400 000 euroa. Valiokunta pitää tätä pysyvänä tasokorotuksena vuoteen 2008 saakka. Korotus tarkoittaa käytännössä, että varusmieskoulutus jatkuu myös Imatralla ja Ivalossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 192 510 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

97. Avustukset kunnille

Kuntataloudessa vuoden 2005 ennustetaan olevan vielä heikko, minkä jälkeen rahoitustasa­painon arvioidaan selvästi paranevan. Kuntien verotulokehitys pysähtyi vuonna 2002 ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Vuonna 2003 verotulot vähenivät 4,1 prosenttia ja kuluvana vuonna ­verotuloissa päädyttäneen edellisen vuoden ­tasolle. Kuntataloutta on heikentänyt kuluvan vuosikymmenen alussa myös toimintamenojen voimakas kasvu. Valtionosuus- ja avustusjärjestelmällä ei ole voitu tätä kehitystä täysin tasapainottaa.

Asteittain vuodesta 1997 toteutetut, yhteensä 1 350 miljoonan euron kunnallisverotuksen ­kevennykset ovat olleet ongelmallisia kuntien talouden kannalta. Vuosina 2003 ja 2004 päätetyistä vähennyksistä aiheutuneet kuntien veromenetykset kompensoitiin ensimmäisen kerran kunnille. Valtionosuuksilla toteutetut kompensaatiot eivät ole kuitenkaan kuntakohtaisesti johtaneet täysin oikeaan lopputulokseen.

Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi valtion­verotuksen ansiotulovähennys siten, että vuo­sien 2006 ja 2007 kevennyksistä seuraavat verotuottomenetykset kohdistuvat pelkästään valtion rasitukseksi.

Tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2003 ­yhteensä 100 kunnassa valtionosuudet olivat ­verotuloja suuremmat. Nämä ovat pienimpiä kuntia, joiden yhteinen asukasmäärä on noin 339 000 asukasta (6,5 prosenttia koko maan ­asukasmäärästä). Sisäasiainministeriön kuntakohtaisen ennustemallin mukaan kuntien vuosikate kasvaisi lähinnä kuntaryhmissä yli 20 000 asukasta ja heikkenisi kuntaryhmissä alle 20 000 asukasta. Ennustemallin perusteella kate olisi kokonaisuudessaan negatiivinen kuntaryhmässä alle 2 000 asukasta.

Kuntien menot ovat viime vuosina kasvaneet noin 5 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2005 pyrkimyksenä on pitää menojen kasvu noin 4 prosentissa. Pelkästään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen menojen ennustetaan lähitulevaisuudessa kasvavan 7—8 prosenttia. Pääseminen edellä todettuun 4 prosentin kokonaiskasvuun edellyttäisi, etteivät muut menot kasvaisi lainkaan. Tällaisessa ­tilanteessa on selvää, ettei kuntatalous kestä myöskään uusia tehtäviä tai entisten laajennuksia.

Valtionosuuksien indeksitarkistukset lasketaan lakisääteisten menojen kustannusten kasvun perusteella. Vuonna 2005 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 3,1 prosenttia. Tämä kustannustason muutos korvataan 75 prosentin mukaisella ­indeksikorotuksella eli 150 miljoonan euron suuruisena. Valiokunta pitää tätä aiempaan nähden selvänä parannuksena. Tavoitteena tulee kuitenkin olla kustannusten muutosten korvaaminen täysimääräisesti.

Talousarvioesityksessä on lähdetty siitä, että vuoden 2005 alusta toteutettava kustannusten jaon tarkistus jaksotetaan siten, että valtion­osuuden lisäys nousee täyteen määräänsä neljän vuoden aikana. Talousarvioesityksestä poiketen tämä lisäys olisi yhteensä 502 miljoonaa euroa. Hallintovaliokunta on ( HaVM 23/2004 vpHE 181/2004 vp) todennut, että kuntien tehtäväkenttään kohdistuu voimakkaita paineita erityisesti vuonna 2005 ja viitannut tässä yhteydessä esimerkiksi kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen. Valiokunta on tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun viitaten ehdottanut valtion ja kuntien kustannusten jaon tarkistukseen kuuluvia valtionosuuksien jaksotuseriä muutettavaksi etupainotteisemmiksi siten, että vuoden 2005 maksatusta korotetaan alkuperäiseen hallituksen esitykseen verrattuna 50 miljoonalla eurolla yhteensä 136 miljoonaan euroon. Vuodelle 2008 tarkistuksesta jäisi 194 miljoonaa euroa.

Valiokunta on kiirehtinyt valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Vuoden 2005 aikana onkin tarkoitus saattaa loppuun kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen valmistelu siten, että muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2006 alusta.

Talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettujen harkinnanvaraisten rahoitusavustusten määrärahaa esitetään pienennettäväksi kuluvan vuoden runsaasta 48 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon vuonna 2005. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että määrärahan alennus tapahtuu jo ennen kuin kuntien talous kääntyy parempaan suuntaan.

Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunta­talouteen arvioidaan kuitenkin olevan ensi vuonna selkeästi positiivinen. Edellä todetun, kustannusten jaon tarkistusta koskevan painotuksen muutoksen jälkeen vaikutukseksi voidaan ­arvioida nettomääräisesti noin 300 miljoonaa euroa.

Hyvä talous- ja finanssipolitiikka sekä tehokas työllisyyspolitiikka edistävät parhaiten myös kuntien etua. Lisäksi valtion on omalta osaltaan sitouduttava toteuttamaan pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. Kunnallisten ­peruspalvelujen saatavuus ja laatu on voitava turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Hallintovaliokunnan tavoin (HaVL 24/2004 vp) valtiovarainvaliokunta pitää talousarvioesitykseen sisältyvää peruspal­velubudjettitarkastelua tässä suhteessa merkittävänä myönteisenä avauksena. Valiokunta on tarkastellut peruspalveluohjelmaa ja -budjettia erikseen mietinnön yleisperusteluissa.

98. Alueiden kehittäminen

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärä­raha 3 v)

Hallitus esittää maakunnan kehittämisrahaksi 29 905 000 euroa vuodelle 2005. Tämä on 3 995 000 euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 795 000 ­euroa siirtona momentille 26.98.63 Kainuun hallintokokeilusta annetun lain tarkoittamana määrärahana. Nettovähennys momentilla on siten 2 200 000 euroa.

Aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunki­politiikan rahoitukseen ehdotetaan momentin määrärahasta käytettäväksi 9 100 000 euroa. Osaamiskeskusten kehittämiseen varataan 8 600 000 euroa. Molemmat määrärahat vastaavat kuluvan vuoden tasoa. Momentin määrä­rahan edellä todettu leikkaus kohdistuu siten kokonaisuudessaan ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen. Sisäasiainministeriön tarkoituksena on käyttää määrärahaa myös seutuyhteistyö­kokeilun laajentamiseen, mikä kaventaisi sitomattoman määrärahan osuutta entisestään.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 39/2003 vp huomiota nimenomaisesti ­ohjelmiin sitomattomaan osuuteen maakunnan kehittämisrahassa. Valiokunta katsoi, että maakunnan kehittämisrahan todellinen vaikuttavuus maakuntien kehityksen ohjaamisessa edellyttää, että sen käyttöä ohjataan ministeriötasolta mahdollisimman vähän. Päätökset sitomattoman määrärahan suuntaamisesta tuli valiokunnan mielestä tehdä yksiselitteisesti aluetasolla. Maakunnallisten, vapaiden kehittämisvarojen lisääminen parantaa mahdollisuuksia kehittää kasvukeskusten ulkopuolisten, kasvukykyisten seutujen kilpailukykyä.

Valiokunta toteaa, että ohjelmiin sitomattoman määrärahan leikkaus toimii päinvastaiseen suuntaan kuin valiokunta em. mietinnössään viitoitti. Sen lisäksi, että määrärahan leikkaus on vahingollinen maakuntien strategioiden toteuttamisen näkökulmasta, se heikentää maakunnan liittojen roolia aluekehityslain mukaisina aluekehitysviranomaisina.

Maakuntien yhteistyöryhmät ovat saadun selvityksen mukaan esittäneet sisäasiainministe­riölle lähettämissään maakuntaohjelmien toteutussuunnitelmissa yhteensä lähes 37 miljoonan euron määrärahatarpeita maakunnan kehittämisrahasta vuodelle 2005. Tästä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmiin sitomattoman määrä­rahan tarve olisi 16 130 000 euroa. Ohjelmiin sitomattomalla määrärahalla maakuntien liitot ­toteuttavat aluekehityslain mukaisia alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevia kehittämishankkeita. Tämän tyyppisiin hankkeisiin ei ole muuta rahaa saatavilla, ja valiokunta pitääkin näitä toiveita ja ­ehdotuksia määrärahan lisäyksestä ymmärrettävinä.

Valtiovarainvaliokunta muistuttaa myös hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan ­alueellisen kehittämisen ohjelmiin osoitetaan riittävät taloudelliset voimavarat ja lisätään sitomattomien maakunnallisten kehittämisvarojen määrää. Hallituksen kehyspäätöksen mukaan nousu-uralle päästäisiin kuitenkin vasta vuosina 2007 ja 2008.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Puolustusministeriö

19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisä­veromenot, jotka vuoteen 2002 saakka sisältyivät valtiovarainministeriön pääluokkaan, ovat täydentävän talousarvioesityksen mukaan 196 684 000 euroa.

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt näihin arvonlisäveromenoihin huomiota sekä kuluvan vaalikauden kehyksiä koskevassa mietinnössään VaVM 9/2003 vp että turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta antamassaan lausunnossa VaVL 30/2004 vp nimenomaan siitä näkökulmasta, että hallinnonalojen arvonlisä­veromenot on sisällytetty kehyksiin ja menosäännön piiriin. Esimerkiksi puolustusminis­teriön hallinnonalalla tämä saattaa aiheuttaa ­ongelmia. Arvonlisäveromenojen sisältyminen menosääntöön muuttaa päätöksentekoperusteita oleellisesti, kun oman työn hinta on arvonlisä­veroton, mutta ulkopuolelta ostettujen palvelujen hintaan lisätään arvonlisäveron osuus. Alv-ongelma tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun nyt pilottivaiheessa olevista kumppanuushankkeista aletaan tehdä päätöksiä. Lähtökohtana tulee valiokunnan mielestä olla, että alv-menot katetaan vuotuisissa talousarvioissa täysimääräisinä.

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään vuonna 2005 ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Kehittämisen mahdollistamiseksi ja puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi noin kolmannes puolustusvoi­mien määrärahoista on kohdennettava puolustusmateriaalihankintoihin. Valtaosa momentille esitetystä 577 129 000 euron määrärahasta eli noin 531,5 miljoonaa euroa on sidottu jo aiempina vuosina hyväksyttyjen tilausvaltuuksien ­toteuttamiseen.

Uutena tilausvaltuutena ehdotetaan aloitet­tavaksi Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2005). Täydentävän talousarvioesityksen mukaisesti tilausvaltuuden perusteella tehtävistä sopimuksista aiheutuu valtiolle menoja 109 miljoonaa euroa vuosina 2005—2008. Ensi vuonna maksatukset olisivat 13,2 miljoonaa euroa. Tilausvaltuus pitää sisällään Merivoimien Laivue 2000 -jatkohankintojen aloittamisen, meritorjuntaohjuksen modernisoinnin jatkamisen sekä kertahankintoina pioneerikomppanian ja erikoistoimintaosaston (sukeltajakurssin) varustuksen hankinnat.

Saadun selvityksen mukaan uutta tilausvaltuutta valmisteltaessa on otettu huomioon tilausvaltuuksien suunnitteluprosessin luotettavuuden parantamiseen ja hankintojen toteuttamisen tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet siten, että hankintatilaukset voidaan tehdä valtuuden myöntämisvuonna. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti puolustusmateriaalihankintoihin myönnettävien määrärahojen käytön tehostamiseen huomiota viimeksi kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 39/2003 vp .

Lukuperusteluissa esitetyissä puolustusministeriön puolustusvoimille asettamissa tulostavoitteissa vuodelle 2005 todetaan, että vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja ­materiaalin elinjaksokustannukset. Valiokunta toteaa, että myös eduskunta on tätä useaan otteeseen edellyttänyt ja että tavoitteesta on syytä ­pitää kiinni jatkossakin. Puolustusvaliokunnan lausuntoon (PuVL 4/2004 vp) yhtyen valtio­varainvaliokunta pitää tärkeänä selventää mahdollisimman nopeasti sellaisen Suomessa tuotannollista toimintaa harjoittavan puolustus­materiaaliteollisuuden asema, jonka pääomistus on ulkomailla.

Lausunnossaan puolustusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös lento-onnettomuudessa vuonna 2001 pahoin vaurioituneen Hornet-­hävittäjän korjaamiseen. Valiokunta on pitänyt perusteltuna Ilmavoimien tavoitetta saada käyttää Hornet-hankinnasta Yhdysvalloista palautuvia rahoja koneen korjaamiseen. Ilmavoimien tavoitteena on muuntaa kone korjauksen yhteydessä kaksipaikkaiseksi, koulutuskäyttöön soveltuvaksi koneeksi. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti näiden ns. FMS-maksujärjestelyyn liittyvien määrärahapalautusten kotimaisuuspainotteiseen käyttöön huomiota kuluvan vuoden ­talousarvion käsittelyn yhteydessä. Puolustusministeriö esitti jo vuoden 2003 ensimmäiseen lisätalousarvioon lisämäärärahaa Ilmavoimien Hornet-torjuntahävittäjäkaluston osalta jo tehtyjen alkuperäisten hankintasopimusten mukaisiin käyttökohteisiin. Mikäli tämä määräraha lopullisesti menetetään, se aiheuttaa Ilmavoimille vaikeuksia. Ensimmäinen mahdollinen ajankohta Yhdysvalloista palautuvien rahojen kohdennukselle voisi olla vuoden 2005 ensimmäinen lisä­talousarvio.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot

96. Edeltä arvaamattomat tarpeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan myönnettäväksi 80 000 000 euroa. Siitä 70 000 000 euroa kohdistuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan mahdollisista puolustustarvikkeiden tuontitulleista aiheutuviin menoihin. Suomi harkitsee eräiden muiden maiden ohella tullimaksujen maksamista ehdollisesti EU:lle asiasta vireillä olevan rikkomusmenettelyn pitkittymisen vuoksi. Tällä tavoiteltaisiin pelkästään korkosäästöjä ilman, että ehdollinen maksu olisi kannanotto asian lopullisen ratkaisun puolesta.

Valiokunta pitää ehdotettua määrärahaa perusteltuna tuontitulleja koskevalta osin. Sen ­sijaan loput 10 000 000 euroa ovat sellaisia määrärahoja, joita saa käyttää sellaisten edeltä ­arvaamattomista tarpeista aiheutuvien välttämättömien menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole määrärahaa. Koska tarpeel­lisiksi osoittautuviin menoihin voidaan ohjata varoja lisätalousarviomenettelyssä valiokunnan käsityksen mukaan riittävän nopeasti ja joustavasti, valiokunta ehdottaa, että momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 70 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valtioneuvoston kehyslinjauksen mukaan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistukseen liittyvä täysimääräinen tarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle vuodesta 2005 alkaen. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2005 indeksikorotus, joka on 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta. Vajaa indeksitarkistus aiheuttaa ongelmia erityisesti sen vuoksi, että se kasvattaa kuntien rahoitusosuutta kumulatiivisesti. Vaikka indeksikorotusta ei toteuteta täysimääräisenä, voidaan kuitenkin myönteisenä pitää sitä, että korotus on tasoltaan suurempi kuin aiemmin. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon ja toteaa, että aikaistamalla valtionosuuksien maksatusta sekä kohdentamalla hallitusohjelman mukaisesti ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt opetustoimen hyväksi voitaisiin korjata opetustoimen valtionosuuk­sien jälkeenjääneisyydestä syntyvää rahoitusvajetta. Valiokunnan mielestä erityisesti kuntien asukaslukupohjaisten valtionosuusleikkausten purkaminen on välttämätöntä myös perusopetuksen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Asukaslukupohjainen valtionosuuden leik­kaus vielä kumuloituu vuosittain, joten leik­kaukset on kiireellisesti purettava.

Veikkausvoittovarat.

Eduskunta on lukuisia kertoja kuluneen kymmenen vuoden aikana edellyttänyt, että valtiontalouden tilan niin sal­liessa kirjastojen lakisääteiset valtionosuudet siirretään yleisistä budjettivaroista katettaviksi. Kuluvan vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin, että vuoden 2005 talousarvion valmistelussa kirjastojen valtionosuuksien siirtoa nopeutettaisiin merkittävästi. Opetusministeriö otti tämän lausuman huomioon valmistellessaan vuoden 2005—2008 toiminta- ja taloussuunnitelmaa, jossa kirjastojen valtionosuudet esitettiin katettaviksi yleisistä budjettivaroista nopeutetun aikataulun mukaisesti siten, että kirjastojen valtionosuuksia ei maksettaisi enää vuonna 2008 veikkausvoittovaroista. Hallituksen esitys vuoden 2005 talousarvioksi laadittiin kuitenkin noudattaen raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetussa laissa olevia siirtymäsäännöksen enimmäisprosentteja veikkausvoittovarojen käyttämisestä kirjastojen valtionosuuksiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä nopeuttaa kirjastojen valtionosuuksien siirtoa yleisestä budjetista katettavaksi ja tekee 9 500 000 euron siirron momentilta 29.90.52 yleisten budjettivarojen momentille 29.90.30. Tämä merkitsee sitä, että aikataulu kirjastojen valtionosuuksien siirtämiseksi nopeutuu kahdella vuodella. Näin vapautuvista veikkausvoittovaroista käytetään 4 200 000 euroa muihin momentin 29.90.52 ­arvioidun käyttösuunnitelman mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi vapautuvasta määrärahasta siirretään 3 100 000 euroa lisäyksenä urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen momentille 29.98.50 ja 2 200 000 euroa lisäyksenä nuorisotyön tukemiseen momentille 29.99.50. Valiokunta pitää tärkeänä, että lisämäärärahoja kohdennettaessa otetaan huomioon valiokunnan perusteluissa todetut kannanotot.

Valiokunnan mielestä on asianmukaista, että hallitus valmistelee asiasta lainmuutoksen, jotta asiaa ei tarvitse sen jälkeen enää erikseen käsitellä.

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä valmistelee ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi veikkauksen ja raha-arpajaisten voitonjakoa koskevan lain muutos­ehdotuksen niin, että kirjastojen valtionosuuksien siirto yleisistä budjettivaroista kokonaan katettavaksi voidaan hallituksen esityksen pohjalta varmistaa tapahtuvaksi kahdeksassa vuodessa kymmenen vuoden sijasta vuoteen 2010 mennessä.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.

Verrattuna muiden Pohjoismaiden kansalaisiin ­suomalaiset osallistuvat vähemmän kansalaistoimintaan ja ovat vähiten mukana poliittisessa toiminnassa. Hallitusohjelmaan sisältyy kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Valiokunta pitää sen edistämistä tärkeänä demokratian vahvistamisessa. Tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja äänestysaktiivisuutta, lisätä demokratiakasvatusta ja ­antaa vähemmän koulutetuille, pienituloisille, syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille nykyistä paremmat mahdollisuudet kansalais­yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Tärkeä keino demokratiakasvatuksessa on poliittisen toiminnan ja toimijoiden esittely peruskoulun yläasteella, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhteiskuntaopin opetusta tulee lisätä ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmissa. Valiokunta viittaa myös jäljempänä luvun 29.69 perusteluissa vapaasta sivistystyöstä ­todettuun.

Kulttuurialan koulutuksesta.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003—2008 kulttuurialan koulutuspaikkoja kokonaisuudessaan tullaan laskemaan vuoteen 2008 mennessä. Tämä on valiokunnan mielestä välttämätöntä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty erityisesti teatterialan koulutuksen ongelmiin. Teatteri- ja tanssialalla työttömyys on 17,2 prosenttia. Lisäksi ammattikorkeakoulutason koulutus on määrällisesti suurta ja osin heikosti profiloitunutta. Toisaalta esimerkiksi teatteritekniikan koulutusta ei ole riittävästi.

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Nykyinen yliopistolaki määrittelee yliopistojen perustehtäviksi tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja niihin perustuvan opetuksen, mutta myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisen. Talousarvioesityksessä yliopistojen toimintamenomäärärahoja korotetaan kehittämislain mukaisesti. Myönteistä on, että talousarvioesitykseen liittyen on hyväksytty myös lainmuutos, joka antaa yliopistoille mahdollisuuden perustaa yksin tai muiden kanssa osakeyhtiöitä yliopiston taiteellisen tai tutkimustoiminnan tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi.

Valiokunta joutuu jälleen kerran toteamaan, että yliopistojen tilavuokrista aiheutuvia ongelmia ei vieläkään ole saatu ratkaistuksi. Yliopistojen vuokratyöryhmä ehdotti, että yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi toimintamenomäärärahojen mitoituksessa talousarvioesitykseen tulee sisällyttää sekä toimitilojen muutoksista että kustannustason muutoksista johtuvat kompensaatiot.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yliopistojen alueellisen roolin kasvaessa ja ulkopuolisen rahoituksen lisääntyessä yliopistojen yhteiskunnallisen ja erityisesti alueellisen palvelutehtävän merkitys korostuu jatkuvasti. Näin yliopistojen sivutoimipisteillä on osaltaan säännöksistä määräytyvä alueellinen tehtävä. ­Näiden tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti tulee huolehtia myös yliopistojen sivutoimipisteiden riittävistä voimavaroista. Valiokunnalle on myös esitetty, että sivutoimipisteiden vuokrakustannukset ovat vieläkin korkeammat kuin yliopistojen tilakustannukset yleensä.

On ehdotettu, että uusien tutkimusalueiden ja -aloitteiden syntyä tulisi edistää ja koota tähän voimavaroja muun muassa uudelleensuuntaamisella. Yhtenä alueena on mainittu kylmätutkimus. Strategisesti oikein kohdennettu, korkea­tasoinen ja kilpailukykyinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta on pitkällä aikavälillä myös kestävimpiä investointikohteita.

Eläinlääketieteen koulutus.

Helmikuussa 2000 valtioneuvosto päätti eläinlääketieteellisen ­opetuksen jäämisestä Helsingin yliopistoon ja siirtämisestä Viikin kampukselle. Helsingin yliopiston mukaan asia oli silloin ongelmaton ja koulutus voidaan hoitaa asianmukaisesti. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta antoi 7.7.2004 Helsingin yliopistolle luvan tehdä vuokrasopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa noin 6 300 hyötyneliömetrin suuruisen kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opetustilojen rakennuksen ­rakentamisesta Viikkiin. Hevossairaalan rakentamisesta ei ole tehty päätöstä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty niihin ongelmiin, joita on ilmennyt eläinsairaalan rakentamisen rahoituksesta.

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti huolehtivan siitä, että eläinsairaalatilat rakennetaan koulutuksen kannalta sellaisiksi, että asianmukaisesti varmistetaan eläinlääketieteen korkeatasoinen koulutus, eläinlääkäreiden laillistuminen ja EU-pätevyys.

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä­raha 2 v)

Arktinen yliopisto.

Arktinen yliopisto (The University of Arctic eli UArctic) on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Arktisen yliopiston toimintaa ohjaa ajatus korkeakoulujen yhteisvoimin toteuttamasta korkeatasoisesta koulutuksesta pohjoisella napa-alueella.

Suomi on ollut UArcticin merkittävin rahoittaja toiminnan alkuvuosina. Opetusministeriö osoittaa Lapin yliopistolle vuosille 2004—2006 vuosittain 100 000 euroa kansainvälisen arktisen yliopistoverkoston koordinointiin. Lisäksi opetusministeriö osoittaa Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle (CIMO) 85 000 euroa vuosittain North2north-vaihto-ohjelmaan, joka on keskeinen osa UArcticin toimintaa. Tähän asti ongelmana on ollut muiden valtioiden alhainen osallistuminen toiminnan rahoitukseen. Valiokunnan saamien tietojen mukaan tämä on muuttumassa ainakin osittain.

Valiokunnan tietoon on tullut, että Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat tulleet aktiivisesti mukaan UArcticin toimintaan konkreettisin hankkein. Niiden toteuttaminen edistäisi valiokunnan mielestä suomalaisten korkeakoulujen omien vahvuusalojen kehittymistä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osaltaan suuntaa riittävästi rahoitusta arktisen ­alueen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 100 000 euroa. Tarkoituksena on tukea lisämäärärahalla Arktisen yliopiston toimintaa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 220 297 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE 151/2004 vp)

20. Ammattikorkeakouluopetus

Ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitus.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoituksesta todettuun. Valiokunta on tämän jälkeen ­saanut selvitystä asiasta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvitystä tutkineen selvitysmies Jorma Rantasen työn valmistuttua (OPM työryhmämuistioita 2004:7). Selvitysmiehen esityksen mukaan ammatti­korkeakoulujen perusrahoitusta tutkimustoiminnan kehittämiseen tulee lisätä 10 miljoonan ­euron tasokorotuksella. Alueyhteistyötä yliopistojen kanssa esitetään tuettavaksi lisäksi 10 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainvaliokunta kiirehtii ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistusta koskevan esityksen antamista.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja ­yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 849 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 346 605 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

40. Yleissivistävä koulutus

Ympäristökasvatus.

Hallitusohjelman mukaan ympäristökasvatusta edistetään. Opetusministeriö ja ympäristöministeriö ovatkin päättäneet ­ottaa nuorison ympäristökasvatuksen kehittämisen ministeriöiden yhteiseksi painopistealueeksi. Asia on merkittävä, koska ympäristökasvatuksen avulla voidaan nuoret kasvattaa ympäristövastuullisiksi kansalaisiksi. Siinä yhdistyvät yksilön tunteet ja arvot sekä tiedot ja taidot ­aktiiviseksi toiminnaksi kestävän kehityksen mukaisen elämän puolesta. Ollakseen vaikuttavaa ympäristökasvatuksen tulee olla osana koko opetusta ja nuorisotyötä. Tärkeää on, että se on korostuneesti mukana opetussuunnitelmien ­perusteissa sekä opetussuunnitelmissa ja sitä kautta käytännön koulutyössä.

25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Jäljempänä momentin 29.40.30 perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 1 000 000 euroa käytettäväksi erityisopetuksen tukitoimenpiteisiin. Määräraha on tarkoitettu ensisijaisesti integraatioratkaisujen helpottamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 649 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

(3. kappale kuten HE 244/2004 vp)

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 6 112 000 euroa.

Opintojen ohjauksen kehittäminen.

Eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota opintojen ohjauksen kehittämiseen ja henkilökohtaisen ohjauksen tarpeeseen sekä opinto-­ohjaajien määrään (esimerkiksi VaVM 39/2003 vp ja SiVM 7/2004 vp ). Opinto-ohjauksen kansallinen arviointi toteutettiin vuonna 2002. ­Arviointi osoitti suhteellisen suuria eroja ­ohjauksen saatavuudessa. Ongelmia oli myös perusopetuksesta toiselle asteelle ohjaamisessa. Opiskelijat kokivat saaneensa myös liian vähän tietoa työelämästä ja eri ammateista. Samoin koulujärjestelmässä ja työelämässä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet opintojen ohjauspalvelujen tarvetta kaikilla koulutusasteilla.

Hallitusohjelman mukaan muun muassa ­koulutuksen nivelvaiheisiin ja keskeyttämisen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan sekä peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen yhteyttä vahvistetaan. Ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa nostetaan sisältöjä uudistamalla ja opinto-ohjausta lisäämällä. Näiden tavoitteiden onnistuminen edellyttää myös panostamista opintojen ohjauksen kehittämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä keväällä 2004 käynnistettyä oppilaan- ja opiskelijan ohjauksen kehittämishanketta.

Erityisopetus.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon ja toteaa, että erityisopetus on osa perusopetuksen toteuttamista. Perusopetuslain 30 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Perusopetuslain 17 §:n ­mukaan, ellei oppilaan opetusta voida järjestää muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen.

Syksyllä 2003 erityisopetukseen oli otettu tai siirretty 36 800 oppilasta eli 6,2 prosenttia peruskoulun oppilaista. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 2,9 prosenttia. Erityisoppilaista 40 prosenttia sai opetuksen peruskoulujen yleisopetuksen yhteydessä, 33 prosenttia peruskoulujen erityisryhmissä ja 27 prosenttia erityiskoulujen erityisluokilla. Erityisopetuksen järjestäminen yleisopetuksen yhteydessä on yleistynyt edellisvuodesta. Myös osa-aikaista erityisopetusta saaneiden määrä kasvoi. Noin joka viides peruskoulun oppilas eli kaikkiaan 124 100 oppilasta sai osa-aikaista erityisopetusta lievien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi lukuvuonna 2002—2003. Määrä on 4 600 oppilasta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Perusopetuslaki lähtee siitä, että integraatio on ensisijainen vaihtoehto järjestää erityisoppilaan opetus. Tätä periaatetta kunnat ovatkin yhä enemmän noudattaneet opetuksen järjestämistä koskevia ratkaisuja tehdessään. Sivistysvaliokunnan saamien selvitysten mukaan opetustoimessa on tehty oppilaan edun mukaisesti hyviä integraatioratkaisuja, jotka tukevat sekä oppilaan koulunkäyntiä että myös koko kouluyhteisön kehittämistä lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen peruskouluajattelun mukaisesti. Kunnissa on kuitenkin tehty integraatiopäätöksiä myös puhtaasti säästösyistä eikä kaikissa tapauksissa ole huolehdittu riittävistä tukitoimista.

Valiokunta pitää välttämättömänä panostaa erityisopetuksen kehittämiseen ja ehdottaa jäljempänä momentille 29.69.22 lisäyksenä 500 000 euroa käytettäväksi opettajien täydennyskoulutukseen erityisopetusta varten.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 783 738 000 ­euroa.

(2.—6. kappale kuten HE 151/2004 vp)

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Eduskunta on usean talousarvion käsittelyn ­yhteydessä pitänyt opetustoimen investointeihin suunnattuja määrärahoja liian pieninä ja ­lisännyt määrärahoja talousarvioon. Tarve opetustoimen rakentamishankkeisiin ja perusparannuksiin on edelleen suuri. Viime vuosina yhä suurempi osa oppilaitosten perustamishankkeista on ollut peruskorjaus- ja muutostöitä. Peruskorjaustarve johtuu rakennusten ikääntymisen myötä tapahtuneesta kulumisesta ja teknisten järjestelmien vanhenemisesta, koulutuksessa tapahtuneiden muutosten aiheuttamista toiminnallisista muutostarpeista sekä rakennevaurioista. Erityisesti homevauriot ovat lisänneet hankkeiden toteutuksen kiireellisyyttä. Peruskorjausten siirtyminen taloudellisen korjausajankohdan ohi lisää hankkeiden toteutuskustannuksia. Eräissä tapauksissa hankkeiden toteutuksen siirtyminen on johtanut siihen, ettei peruskorjaus ole enää ­taloudellista kustannusten noustessa jopa uudisrakentamista korkeammiksi ja hanke on muuttunut uusien tilojen rakentamiseksi.

Uusien tilojen tarve johtuu ensisijaisesti oppilasmäärien kasvusta muuttovoittopaikkakunnilla.

Riittämättömät perustamishankemäärärahat johtavat siihen, että kouluverkko yhä huonommin pystyy täyttämään sille asetetut vaatimukset, millä on vaikutus myös oppimistuloksiin muun muassa siitä syystä, että puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa väsymystä. Homeongelmat ja muut sisäilman terveyshaitat lisäävät sairastuvuutta ja osin niistä aiheutuu pysyviä terveyshaittoja, jotka tulevat tulevina vuosina aiheuttamaan huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle sekä rajoittavat sairastuneen mahdollisuuksia osallistua työelämään.

Vuoden 2005 talousarvioesityksen perusteella valtionosuuksia voitaisiin myöntää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen perustamishankkeisiin yhteensä 63 000 000 euroa. Tällä vuotuisella tasolla voidaan lähivuosina hyväksyä rahoitussuunnitelmaan noin kolmasosa siihen esitetyistä hankkeista. Lisäksi on tiedossa, että kaikkia kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hankkeita ei ole esitetty rahoitussuunnitelmaan, vaan ne on tarkoitus jo alun perin toteuttaa ilman valtionosuutta. Aikuiskoulutuksen osalta valmisteltuun perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan voidaan ottaa noin 37 prosenttia siihen esitetyistä hankkeista.

Valiokunnan mielestä opetusministeriön ­tulee rakentamispäätöksiä tehdessään ottaa huomioon hallitusohjelman tavoite seudullisen yhteistyön kehittämisestä ja tukea erityisesti yhteistyöhankkeita myös koulurakentamisessa.

Momentille lisätään 500 000 euroa home­vaurioiden korjaamiseen ja myöntämisvaltuutta korotetaan 1 000 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 70 200 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Vuonna 2005 saa myöntää valtionosuutta ­perustamishankkeille siten, että hankkeista ­aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2005 kustannustasossa yhteensä enintään 64 000 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 28 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2005 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2006 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2005 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 80 000 000 euroa.

60. Ammatillinen koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 1 175 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 431 505 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 151/2004 vp)

31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen ­(arviomääräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 159 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 107 417 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa ­sivistystyö

Vapaa sivistystyö.

Valiokunta on kuullut vapaan sivistystyön asiantuntijoita erityisesti kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteuttamisen kannalta. Sen lisäksi, mitä edellä pääluokan yleisperusteluissa on todettu, valiokunta pitää tärkeänä hallituksen esityksen luvun 29.69 lukuperusteluissa todettua siitä, että vapaan ­sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan ­aikuiskoulutuksen järjestäjinä. Valiokunnan mielestä myös aikuiskasvatuksessa ja vapaassa sivistystyössä aktiivista kansalaisuutta tukevia opintoja on lisättävä merkittävästi nykyisestään.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on lakiin perustuva sivistystehtävä. Niiden tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta ­tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä todetut periaatteet otetaan huomioon lisättäessä tehtäviä vapaan sivistystyön oppilaitoksille.

Pääluokan yleisperusteluissa todettuun vii­taten valiokunta pitää välttämättömänä, että valtionosuusuudistusta valmisteltaessa otetaan huomioon vapaan sivistystyön erityispiirteet ja että nykyisen valtionosuusjärjestelmän ongelmat selvitetään. Esimerkiksi nykyinen suoriteperusteinen valtionosuusmalli estää opintokeskuksia ja kansanopistoja toteuttamasta laajoja, aktiivista ja demokraattista kansalaisuutta edistäviä koulutushankkeita.

22. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin 29.40.30 perusteluissa erityisopetuksesta todettuun viitaten momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi opettajien täydennyskoulutukseen erityisopetusta varten.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 404 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 3 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 76 793 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentilta vähennetään 181 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 45 633 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentilta vähennetään 14 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 13 163 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että voimassa olevan lainsäädännön ­mukaan kesäyliopistojen tehtävänä on järjestää alueellaan avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta. Kesäyliopistojen osuus vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen yhteenlasketuista opetustunneista olikin esimerkiksi vuonna 2002 vain 2,7 prosenttia. Kuitenkin kesäyliopistojen rahoitus määräytyy kansalaisopistojen yksikköhinnan mukaan. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä ottaa huomioon se, että kesäyliopistojen koulutustarjonnasta suurin osa on avointa yliopisto-opetusta.

Valiokunta uudistaa kannanottonsa siitä, että on välttämätöntä määritellä kesäyliopistoille oma valtionosuuden perustana oleva yksikköhinta, jossa otetaan huomioon niiden lakisääteisen koulutustehtävän mukaisesta opetuksesta ­aiheutuvat kustannukset.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opiskelijat pitävät ensisijaisen tärkeänä opintotukea kehitettäessä opintotuen asumislisässä huomioitavan vuokran enimmäismäärän nostamista. Asumislisässä huomioon otettavan kuukausittaisen vuokran määrä on tällä hetkellä 214,44 euroa. Huomioonotettavan vuokran määrän korottaminen 252 euroon vastaamaan paremmin yleistä vuokratasoa lisäisi vuotuisia kustannuksia noin 24 000 000 euroa. Korotus koskisi noin 75 000 opiskelijan asumislisää. Huomattavaa on, että nykyinen vuokraraja ylittyy noin 68 prosentilla asumislisän saajista.

Asumislisää voidaan maksaa myös kesäajalta, jos henkilö harjoittaa opintoja opintotukilain edellyttämällä tavalla. Kesäaikana opiskelijat yleensä ovat ansiotyössä, jolloin asumislisän ­tarvetta ei välttämättä synny. Asumislisän maksaminen opiskelukuukausien ulkopuolella lisäisi kesäaikana asumislisää saavien opiskelijoiden määrää arviolta noin 35 000:lla ja vuotuisia kustannuksia noin 20 000 000 euroa nykyisillä tarveharkintaperusteilla.

Valiokunta pitää epäkohtana myös alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan vanhempien tulojen huomioon ottamista opintotukea myönnettäessä.

Momentille lisätään 4 400 000 euroa käytettäväksi opiskelijoiden asumislisässä huomioon otettavan kuukausittaisen vuokran nostamiseksi 1.11.2005 lukien 252 euroon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 676 400 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

(Luvut 29.88, 90, 98 ja 99)

Yhteistyö eri toimijoiden välillä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että eri suomalaisten rahapelitoimijoiden kiinteä yhteistyö on tärkeää muun muassa kustannusten säästämiseksi ja edunsaajien rahoitusaseman parantamiseksi.

88. Tiede

Valtion tutkimusrahoituksen kasvu lähtökohtaisesti määräytyy hallituksen vuosille 2003—2007 tekemän kehyspäätöksen mukaan. Päätöksen mukaan tutkimusrahoitus kasvaisi kaikkiaan 246 miljoonaa euroa vuoden 2003 varsinaisen talousarvion tasosta. Myönteistä on, että kehyspäätöstä alettiin toteuttaa varsin etupainoisesti. Vuoden 2004 talousarvio toteuttaa kokonaiskasvusta jo miltei puolet. Vuoden 2005 talousarvioesityksessä keskeisten organisaatioiden tutkimusrahoitus kasvaa runsaat 30 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion tutkimusrahoitus on kasvu-uralla, joka toteuttaa hallituksen kehyspäätöksen. Tilannetta parantaisi edelleen, jos viimeaikaisissa hallituksen selvityksissä esitettyjä rahoitussuosituksia alettaisiin ­toteuttaa. On ehdotettu muun muassa, että julkisia t&k-toiminnan voimavaroja on kasvatettava vähintään 7 prosenttia vuodessa tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Kumulatiivisesti 7 prosentin kertautuvan kasvun toteuttaminen tarkoittaisi, että vuonna 2007 valtion tutkimus­rahoituksen taso olisi noin 220 miljoonaa euroa yli kehyspäätöksen mukaisen tason. T&k-rahoituksen kaavailtu vahvistaminen myyntitulojen avulla on joka tapauksessa myönteinen signaali, joka vaikuttanee koko kansallisen tutkimus­panostuksen kehittymiseen.

90. Taide ja kulttuuri

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjastossa on meneillään digitaalisen DAISY-äänikirjajärjestelmän käyttöönotto, joka on arvioitu tapahtuvaksi kolmen vuoden aikana. Siirtymävaiheesta aiheutuu kirjastolle ylimääräisiä kertaluonteisia kustannuksia, muun muassa digitaalisen on demand -jakelumallin rakentamisesta. Momentille lisätään 200 000 euroa edellä mainittuihin siirtymävaiheen kustannuksiin.

Momentti muuttuu seuraaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 055 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 144 000 euroa.

Edellä pääluokan perusteluissa todettuun ­viitaten ja kirjastojen valtionosuuksien kattamiseksi yleisistä budjettivaroista hallituksen esittämää enemmän momentille lisätään 9 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 41 609 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja ­orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa todettuun ja toteaa, että teattereiden henkilötyövuosien määrä kasvaa hallituksen esityksen mukaan 22 henkilötyövuodella eli kokonaismäärä olisi ensi vuonna 2 435. Vuonna 2004 teatteri- ja orkesterilain mukaista valtionosuutta toimintaansa saa 57 puhe- ja tanssiteatteria. Opetusministeriö on tehnyt eduskuntaehdolla päätökset vuoden 2005 yksikköhinnoista ja henkilötyövuosien jakautumisesta. Vuodelle 2005 ei hyväksytty uusia teattereita valtionosuuden piiriin. Päätöksen taustalla on henkilötyö­vuoden yksikköhinnan ja henkilötyövuosien vaje valtion talousarviossa. Yksikköhinta on jäljessä todellisesta kustannusten kehityksestä noin 27 prosenttia. Vuosien 1999—2004 välisenä ­aikana hinta on noussut 28 373 eurosta 30 223 ­euroon eduskunnan päätöksellä, sillä laissa ­opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ei ole ns. indeksikorotusta teattereille. Vastaavasti on tapahtunut henkilötyövuosien kasvua 2 413 henkilötyövuoteen. Vajetta on nykyisin noin 180 henkilötyövuotta. Valiokunta pitää välttämättömänä korjata vajetta edelleen. Sen vuoksi teat­tereiden henkilötyövuosia lisätään 24:llä ja teattereiden valtionosuuksiin merkitään momentille 29.90.52 lisäyksenä 268 380 euroa.

Vuonna 2004 oli 2 141 000 euron määräraha teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n mukaiseen ­toimintaan. Siitä osoitettiin tukea valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäville teattereille, lastenteattereille, tanssiteattereille, ruotsinkieliseen teatteritoimintaan ja kiertuetoimintaan. Alueteatteritoimintaan määrärahasta osoitettiin 845 000 euroa ja vuodelle 2005 on eduskunta­ehdolla päätetty korottaa määrärahaa 960 000 euroon. Alueteattereiden määräraha on kas­vanut vuodesta 1999 kaikkiaan 430 000 euroa. Valiokunta kiinnittää huomiota muun muassa Oulun läänin alueteatterina toimivan Kajaanin kaupunginteatterin rahoitusongelmiin ja toivoo niiden ratkaisemista. Momentin 29.90.52 määrärahoista merkitään lisäyksenä 600 000 euroa käytettäväksi teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n mukaiseen toimintaan.

Valtionosuusteattereiden lisäksi valtio tukee näyttämötaidetta harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Avustus on kasvanut vuoden 1999 noin 1 068 000 eurosta vuoden 2004 noin 1 990 000 euroon. Määrärahasta osoitetaan ­tukea muun muassa valtakunnallisten harras­taja- ja ammattiteatterijärjestöjen toimintaan sekä lyhytaikaisiin ammattiteatterikokeiluihin ja produktioihin.

Valiokunta toteaa, että valtakunnallisten harrastajateatterijärjestöjen toimintaan vuonna 2004 on myönnetty 446 000 euron suuruinen määräraha. Avustusta saa viisi valtakunnallista järjestöä. Määräraha on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2004 yhteensä 15 000 euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamista pikaisesti niin, että myös teattereiden yksikköhintoja tarkistetaan vuosittain kustannustason ja valtion toimenpiteistä johtuvien muutosten mukaisesti.

Hallituksen esityksessä orkestereiden henkilötyövuosimäärä on enintään 1 019. Valiokunta on lisännyt orkestereiden henkilötyövuosia kahdeksalla ja lisännyt momentille 29.90.52 tätä varten 92 700 euroa.

Momentilta vähennetään 200 000 euroa ja momentille 29.90.52 lisätään 200 000 euroa ­teattereiden valtionosuuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 15 594 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 459 sekä orkestereilla enintään 1 027. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 223 euroa henkilötyövuotta kohden.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille ­(arviomääräraha)

Valiokunta pitää välttämättömänä korjata ­museoiden henkilötyövuosivajetta nopeammin kuin hallitus esittää. Henkilötyövuosia lisätään kymmenellä ja momentille 29.90.52 lisätään tätä vastaavaa määräraha.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 128.

(3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Suomi—Venäjä-seuran avustus.

Suomi—Venäjä-seuralle on myönnetty toiminta-avustusta ja erityyppisiä projektiavustuksia vuonna 2002 ­yhteensä 1 086 030 euroa, vuonna 2003 yhteensä 1 165 886 euroa ja vuonna 2004 yhteensä 1 116 614 euroa. Vuonna 2002 seuran vuokra­kulut nousivat huimasti, ja tämä korotus saatiin lisättyä pysyvästi seuran toiminta-avustukseen vuodesta 2003 eteenpäin. Valiokunta pitää tärkeänä Suomi—Venäjä-seuran tukemista.

Ihmisoikeusliiton valtionavustus.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Ihmisoikeusliitto on ainoa Suomessa toimiva yleinen ihmis­oikeusjärjestö. Liitolla on merkittävä rooli ­ihmisoikeuskysymysten esille tuomisessa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Liitto tekee erityisesti vähemmistökysymyksiin liittyvää tutkimustoimintaa ja raportoi muun muassa YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvalvonta­elimille. Se myös järjestää vuosittain yli 50 erilaista koulutus- ja luentotilaisuutta.

Momentille lisätään 30 000 euroa. Lisäys on tarkoitettu Ihmisoikeusliiton avustusta varten.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 085 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Edellä pääluokan perusteluissa veikkausvoittovarojen käytöstä todettuun viitaten momentilta vähennetään kirjastojen valtionosuuksiin tarkoitetuista määrärahoista 9 500 000 euroa. Momentin määrärahan käyttötarkistusta muutetaan ­siten, että kirjastojen valtionosuuksista vähennetään 9 500 000 euroa ja 4 200 000 euroa osoitetaan taiteen edistämiseen ja 3 100 000 euroa siirretään momentille 29.98.50 urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen sekä 2 200 000 euroa momentille 29.99.50 nuorisotyön edistämiseen. Momentin 29.90.31 perusteluihin viitaten ­momentin määrärahasta käytetään 561 080 ­euroa lisäyksenä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille. Momentin 29.90.32 perusteluihin viitaten momentin määrärahasta käytetään 133 140 euroa lisäyksenä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin museoille.

Seurantalojen ja työväentalojen korjaustarve.

Työväen- ja seurantalojen korjaamiseen tarkoitettuja entistämisavustuksia on talousarvioesityksessä yhteensä 1 260 000 euroa (momentilla 29.90.50 yhteensä 335 000 euroa ja momentilla 29.90.52 yhteensä 925 000 euroa). Määräraha on 100 000 euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Useat seurantalojärjestöt ovat esittäneet, että määrärahat seurantalojen ja työväen­talojen korjausavustuksiin tulee olla samansuuruiset kuin vuonna 2004. Määrärahaan kohdistuvia hakemuksia tulee vuosittain noin 300 kappaletta. Haettu summa vuonna 2004 oli 5 200 000 euroa ja avustuksia myönnettiin 176 hakijalle. Avustuksen keskimääräinen suuruus oli noin 7 000 euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä tukea edelleenkin työväen- ja seurantalojen korjaushankkeita hallituksen esittämää enemmän.

Siirtolaisuusmuseo.

Siirtolaisuusinstituutti on yhteistyössä Peräseinäjoen kunnan kanssa käynnistänyt hankkeen Siirtolaisuusmuseon perustamiseksi. Museoon on tarkoitus sijoittaa muun muassa Siirtolaisuusinstituutin hallussa olevia kokoelmia sekä lahjoituksena saatavaa esineistöä ja muuta aineistoa.

Valtio tukee museoiden toimintaa valtionosuusjärjestelmän kautta sekä veikkausvoitto­varoista valtionosuuden ulkopuolella olevien museoiden hankkeisiin tarkoitetuin harkinnanvaraisin avustuksin. Opetusministeriö päättää vuosittain uusien museoiden hyväksymisestä valtionosuuden piiriin valtion talousarvion rajoissa ja tietyin edellytyksin. Opetusministeriön ilmoituksen mukaan suunniteltu Siirtolaisuusmuseo voi museolaissa määritellyt edellytykset täytettyään pyrkiä valtionosuuden piiriin.

Museoiden valtionosuuksien laskenta perustuu valtion talousarviossa käytettävissä oleviin henkilötyövuosiin ja yksikköhintaan. Vuoden 2005 talousarvioesitykseen sisältyy 46 lisähenkilötyövuotta. Hallituksen esittämistä ja valiokunnan lisäyksistä huolimatta käytettävissä olevien henkilötyövuosien vaje suhteessa museoiden ilmoittamiin henkilötyövuosiin on edelleenkin 385 ja valtionosuuden edellytykset täyttäviä, jonossa olevia museoita on kahdeksan.

Valiokunta pitää tärkeänä Siirtolaisuus­museohanketta.

Keski-Pohjanmaan museo.

Maakuntamuseot ovat maakunnallisia keskusmuseoita, joita on yhteensä 20. Museolain mukaan maakunta­museot saavat valtionosuuden 10 prosentilla ­korotettuna. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Kokkolassa toimiva Keski-Pohjanmaan museo toimii käytännössä alueensa keskusmuseona, jolla kuitenkaan ei ole maakuntamuseon statusta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Keski-Pohjanmaan museon edellytykset toimia maakunnallisena museona turvataan ja sille osoitetaan riittävät toimintamäärärahat.

Karjalan Liiton avustus.

Karjalan Liitto ry ylläpitää Viipurissa toimivaa Viipuri-keskusta, joka tekee tärkeää lähialueyhteistyötä muun muassa järjestämällä vuosittain kymmeniä kaksikielisiä tapahtumia, jotka ovat edistäneet molemminpuolista kulttuurintuntemusta sekä kulttuurisuhteita suomalaisten ja lähialueiden asukkaiden välillä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 185 077 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 2 834 000 euroa teatteri- ja ­orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 000 ­euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 84 000 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjasto­autotoimintaan, enintään 135 000 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 000 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen yllä­pitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä enintään 175 000 euroa kirjastojen muihin avustuksiin.

(3.—5. kappale kuten HE 151/2004 vp)

98. Liikuntatoimi

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Edellä pääluokan perusteluissa veikkausvoittovarojen käytöstä todettuun viitaten momentille lisätään 3 100 000 euroa. Momentin päätösosan perusteluja muutetaan niin, että valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärää lisätään 10 000 vuorokaudella hallituksen ehdottamasta määrästä.

Valiokunta kiinnittää huomiota momentin selvitysosassa esitettyyn määrärahan arvioituun käyttösuunnitelmaan. Valiokunta toteaa myös, että asukaskohtainen valtionosuus kuntien ­liikuntatoimintaan on ollut nykytasollaan jo vuodesta 1999.

Valiokunnan mielestä liikuntapolitiikkaa on kehitettävä ennenkaikkea kansalaisjärjestöjä ­tukemalla. Määrärahan käytöstä päätettäessä huomiota tulisi kiinnittää erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan, terveyttä edistävän liikunnan hankkeiden tukemiseen sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen tarpeisiin. Lisämäärä­rahoilla on tärkeää tukea myös liikunnan kansalaistoimintaa, ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen lisäämistä ja tehostamista, nuoriso- ja joukkueurheilua, vammaisurheilua ja seuratoiminnan vahvistamista. Momentilta tulee lisätä myös määrä­rahoja liikunnan koulutuskeskuksille ­vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisiin valtionosuuksiin sekä korjata liikuntajärjestöjen yleisten avustusten jälkeenjääneisyyttä.

Valiokunta katsoo, että avustuksia myönnettäessä tulisi ottaa huomioon myös hakijan avustamisen tarve eli hakijan muutoin käytettävissä olevat varat ja rahoitusasema.

Valiokunta toteaa, että huippu-urheilun työnjakoa, rahoitusta ja kehittämistä käsitelleen työryhmän ehdotuksia (OPM 2004:22) käsitellään vuoden 2006 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Terveysliikunta.

Vuonna 2002 laadittu valtioneuvoston periaatepäätös terveysliikunnasta sisältää 22 toimenpidettä väestön terveysliikunnan kehittämiseksi. Periaatepäätöksen ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on lisätä kaikkien ikä- ja väestöryhmien ja erityisesti liian vähän liikkuvien liikkumista, kehittää liikkumisympäristöjä, parantaa terveysliikunnan asemaa kunnissa sekä tehostaa terveys­liikunnan tutkimusta ja seurantajärjestelmiä. Toimenpiteitä on käynnistetty kaikilla periaatepäätöksen osa-alueilla, muun muassa liikkumisolosuhteiden parantamiseksi, pienten lasten ja koululaisten liikkumisen sekä perheliikunnan ja ikääntyvien liikkumisen lisäämiseksi. Vuonna 2003 opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat ­tukeneet periaatepäätöksen esittämiä hankkeita 1 300 000 eurolla. Lisäksi Raha-automaatti­yhdistyksen tuki lähinnä ikääntyvien hankkeille on ollut 885 000 euroa.

Valiokunta korostaa myös liikunnan kansantaloudellista merkitystä. Kansanterveyden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että valtion toimenpiteillä luodaan parhaat mahdolliset olosuhteet liikuntaharrastuksen lisäämiseksi kaikissa ikäluokissa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 89 424 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 269 877 ja alueellisten koulutuskeskusten opiskelija­päivien enimmäismäärä 51 000. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 14,8 euroa (sis. alv) opiskelijapäivää kohti. Opiskelijavuorokausien ja opiskelijapäivien enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

(4. ja 5. kappale kuten HE 151/2004 vp)

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha)

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentilta vähennetään 19 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 867 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

99. Nuorisotyö

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Edellä pääluokan perusteluissa veikkausvoittovarojen käytöstä todettuun viitaten momentille lisätään 2 200 000 euroa. Valiokunta pitää tärkeänä tukea lisätyillä määrärahoilla erityisesti kunnallista nuorisotyötä ja yhteistyötä kunnissa liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen sekä koulutoimen kanssa. Tärkeää on tukea myös nuorisotutkimusta, nuorisotyön alueellista kehittämistä ja nuorten tietoteknisten valmiuksien lisäämistä edistäviä hankkeita. Valiokunta korostaa nuorten kansalaistoiminnan kehittämistä ja ennalta ehkäisevän päihde- ja huumetyön merkitystä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 31 720 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valiokunta toteaa, että maa- ja metsätalous­ministeriön hallinnonalan budjetin rakennetta on muutettu. Valiokunta pitää uutta rakennetta selkeänä nykytilanteeseen nähden. Kuitenkin saattaisi olla perusteltua siirtää hallintomenot (luku 90) pääluokan alkuun. Osittain sattumanvaraisesti syntynyttä momenttirakennetta on tarpeen kehittää edelleen, jotta se paremmin palvelisi eduskunnan tiedonsaantitarvetta ja asetettujen tavoitteiden seurantaa.

10. 30.14, osa ja 30.15 Maaseudun kehit­täminen

50. 30.15.40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Maaseudun elinkeinojen kehittämiseen on momentille esitetty 11 340 000 euroa. Tämä on 830 000 euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Maaseudun elinkeinojen kehit­tämiseen ehdotettujen harkinnanvaraisten val­tionavustusten määräraha on vähentynyt 1990-luvulta lähtien maa- ja metsätalousministeriöltä saadun selvityksen mukaan noin 8 000 000 ­euroa.

Maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen.

Maatilatalous on tällä hetkellä erityisessä murroksessa CAP-uudistuksen, EU:n uuden ohjelmakauden ja kansainvälisen maatalouskaupan muuttaessa toimintaympäristöä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus merkitsee olennaisia muutoksia maatalouden ­tukijärjestelmään lähivuosina. Kuten maa- ja metsätalousvaliokunta on lausunnossaan MmVL 16/2004 vp huomauttanut, vuonna 2005 tulee voimaan osa uudistukseen liittyvistä ns. täydentävistä ehdoista, kuten hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus sekä lakisääteisiä vaatimuksia eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin alalla. Siten uudistus lisää neuvonnan tarvetta.

Erityisen tärkeitä maatalousneuvonnan resurssit ovat EU:n uuden ohjelmakauden alkaessa vuonna 2007. Neuvontajärjestöt voivat omalta osaltaan olla edesauttamassa työpaikkojen säilyttämistä ja uuden yritystoiminnan kehittämistä maaseudulla.

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 200 000 euroa maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen.

Kotieläinjalostuksen ja neuvonnan kehittäminen.

Kotieläinjalostuksella vaikutetaan eläinten perinteisiin taipumuksiin siten, että kotieläintuotannon kannattavuus ja kotieläintuotteiden laatu paranevat. Jalostuksella saadaan ­aikaan kestävää kehitystä kotieläintalouden ja kuluttajien kannalta tärkeissä ominaisuuksissa sopeuttamalla luonnonmukaisesti ja luonnon­varoja säästäen eläinten tuotantotaipumukset ja ihmisten tarpeet keskenään. Jalostuksessa käytetään vain eläinten hyvinvointia kunnioittavia ja terveyden kannalta hyväksyttäviä menetelmiä.

Eläinaineksen kansainvälisesti hyvä kilpailukyky vähentää jalostuseläinten tuontitarvetta ja samalla tuonnin aiheuttamaa tautiriskiä. Eläin­aineksen kehittyessä tuotannon kotimainen kilpailukyky kasvaa. Hyvää eläinainesta tuotetaan myös vientiin.

Kotieläintaloudessa vallitsee voimakas rakennekehitys. Tämä johtaa siihen, että myös eläin­jalostuksen ja kotieläintuotannon tarpeet muuttuvat. Valtionavun turvin varmistetaan harvaan asuttujen ja pohjoisten alueiden jalostussuunnittelu ja -neuvonta, keinosiemennyksen käyttö ja kustannustehokkaiden menetelmien kehittäminen sekä tulossopimusten edellyttämät palvelut yhteiskunnalle.

Kotieläinjalostuksen ja keinosiemennyksen saama valtionapu on vähentynyt 1990-luvun ­alkupuolelta lähtien voimakkaasti. Neuvonnan valtionavun leikkaus uhkaa neuvonnan ja keinosiemennyspalvelujen tasapuolista saatavuutta maan syrjäisimmillä alueilla, missä maataloudella on suuri merkitys.

Momentille lisätään 200 000 euroa kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan kehittämiseen.

Maatalousmuseon vuokra- ja muut toiminta­menot.

Momentin määrärahasta on varattu Loimaalle vuonna 2004 perustetun maatalous­museon toiminnasta aiheutuviin menoihin enintään 672 000 euroa.

Maatalousmuseo maksaa Senaatti-kiinteistöille markkinahintaista vuosivuokraa, jonka suuruus on noin 450 000 euroa. Arvio kiinteistöhuollon vuosikuluista on saadun selvityksen ­mukaan noin 100 000 euroa. Näin ollen 672 000 euron valtionavusta jäisi museon käyttöön 122 000 euroa. Museo saa pääsylipputuloja, kerää kansalaiskeräyksellä peruspääomaa ja saa yhdistyviltä Loimaan kunnilta 16 prosentin osuuden vuosittaisista toimintakuluista. Myös hankerahoitusta käytetään saadun selvityksen mukaan maksimaalisesti.

Eduskunta on edellyttänyt museon kehittämistä valtakunnalliseksi, mikä vaatii resursseja. Opetusministeriö asettui aikanaan puoltamaan museon aikaansaamista ja totesi museon ottamisen valtionosuuden piiriin ja nimeämisen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi olevan mahdollista sen toimittua ammatillisesti kaksi vuotta. Museoasetuksen mukaan valtakunnallinen erikoismuseo edistää ja ohjaa museotoimintaa erikoisalallaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että se huolehtii samaa erikoisalaa edustavien museoiden keskinäisestä yhteistyöstä ja huolehtii myös museokokoelmien valtakunnallisten rekisterien ylläpidosta.

Tarkoituksena on ollut, että maatalousmuseo saisi valtionapua vuoteen 2010 saakka maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta. Laskelmat, joihin nyt esitetty valtionapusumma perustuu, on tehty vuodenvaihteen 1998—1999 hintatasolla. Sen jälkeen yleinen kustannustaso on noussut ja Senaatti-kiinteistöt tullut arvonlisäverovelvolliseksi. Valtiovarainvaliokunta korotti tätä valtionapua kuluvan vuoden talousarviossa 852 000 euroon ja totesi, että tämän tulee olla valtionavun vähimmäistaso myös tulevina vuosina.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 180 000 euroa maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 11 920 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen ­lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa voidaan myöntää myös erityisavustuksena. Määrärahaa saa käyttää myös maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään 852 000 euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

55. 30.15.45 Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

4H-järjestö on poliittisesti sitoutumaton, valtakunnallinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö. Sillä on yli 300 itsenäistä, paikallista 4H-yhdistystä. Merkittävä osa toiminnasta tapahtuu kylätasolla, missä 4H on usein ainoa nuorisotoimintaa järjestävä taho. Samalla toimintaa pitäisi pystyä tarjoamaan myös kaupunkien nuorille.

Toimintaympäristön muutokset, kuten esimerkiksi ikärakenteen ja elinkeinorakenteen muuttuminen, muuttoliike ja kuntien kiristyvä taloustilanne, ovat 4H-järjestölle suuri haaste sen pyrkiessä säilyttämään nuorisotoimintansa koko valtakunnan kattavana. Järjestö on ottanut tehtäväkseen tukea nuorten työmarkkinavalmiuksien kehittymistä siten, että mahdollisimman suuri osuus kustakin ikäluokasta olisi työhalunsa ja ‐kykynsä osalta työmarkkinoiden käytettävissä.

Harkinnanvaraisten valtionavustusten kehitys ei ole vastannut yleistä kustannusten nousua vuoden 1991 jälkeen. 4H-työhön osoitetun ­valtionavustuksen määrä oli tuolloin 5,55 ­miljoonaa euroa. Tämän jälkeen määräraha on supistunut siten, että vuoden 2005 talousarvioesityksessä tarkoitukseen on osoitettu enää 4 520 000 euroa. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 300 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 820 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

62. 30.14.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Momentilta vähennetään 1 330 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 83 248 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 244/2004 vp)

(3.—7. kappale kuten HE 151/2004 vp)

63. 30.14.63 Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kylätoiminnan kehittäminen.

Kylätoiminnalle on myönnetty valtionosuutta vasta vuodesta 2003 alkaen. Tuolloin talousarvioon lisättiin valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta erillinen määräraha kylätoiminnan valtakunnalliseen ­kehittämiseen. Myös vuonna 2005 on osa momentin määrärahasta perustelujen selvitysosan mukaan tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Kylätoiminta on lisännyt omarahoitustaan muun muassa erilaisella hanketoiminnalla. Hanketoiminnalla on merkittävä osuus kylätoiminnassa myös nykyisin. Erilaisen hanketoiminnan tarkoituksena on saada aikaan kylissä/maaseudulla uusia toimintatapoja ja osaamista. Näitä hyödyntämällä asukkaat voisivat työllistyä ja luoda yritys-, osuuskunta-, työpaja- yms. toimintaa sekä kehittää erilaisia palveluja hoivapalveluista lähtien.

Voimakas muuttoliike on aiheuttanut todel­lisen uhkan kylien elinkelpoisuudelle ja asukkaiden taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Kylien kehittämisellä kyetään hillitsemään muuttoliikettä ja sen yhteiskunnalle ­aiheuttamia moninaisia kustannuksia. Kylätoiminnan vahvistamisella luodaan myös edellytyksiä maaseudun organisaatiorakenteen vahvistamiselle siten, että tarpeelliseksi katsottu vanha toiminta sekä tarvittava uusi toiminta täydentävät toisiaan. Kylätoiminnan voimistuminen merkitsee myös kyläyhteisön sosiaalisten suhteiden vahvistumista ja eri väestöryhmien yhteyksien lisääntymistä, mitkä suoraan lisäävät välttämätöntä ja yhteiskunnallisesti kustannustehokasta kansalaistoimintaa.

Kylätoiminta on saadun selvityksen mukaan lisäämässä määrätietoisesti ja eri tavoin oma­rahoitustaan. Varojen kertyminen tätä kautta on kuitenkin hidasta. Kylätoiminnan monipuolisuuden turvaamiseksi on rahoitusrakennetta täydennettävä valtionosuuden kasvattamisella antaen näin toiminnalle sen kaipaamaa pysyvyyttä.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 501/2004 vp perusteella momentille lisätään 200 000 euroa. Määrärahasta osoitetaan siten 420 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Momentin perusteluja täydennetään vastaavasti.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 123 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Määrärahasta osoitetaan 420 000 euroa ­kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. (Uusi)

20. 30.12, 30.13, 30.14, osa ja 30.21 ­Maatalous

Luonnonhaittakorvauksen (LFA) kansallisesta lisäosasta saavutettiin neuvottelutulos komis­sion kanssa 10.11.2004. Sovittu lisäosamalli perustuu olettamukselle, että osarahoitettu luonnonhaittakorvaus jatkuu nykymuotoisena. Suomi laatii komissiolle muutosesityksen kuluvan vuoden kesäkuussa jätettyyn tuki-ilmoitukseen. Tuki-ilmoituksen muutoksen valmistelun yhteydessä päätetään muun muassa kotieläintilan määritelmästä. Tästä määritelmästä samoin kuin kotieläintilojen korotukseen oikeuttavien kas­vien määrittelystä riippuvat myös lisäosan ­taloudelliset vaikutukset.

Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa rahoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentilta (30.20.40). Talous­arvioesityksessä momentille on ehdotettu 608 620 000 euroa. Vuodelta 2004 arvioidaan tuotantomäärämuutosten ja eri rajoitusten huomioon ottamisen jälkeen siirtyväksi 20 miljoonaa euroa, joten vuonna 2005 kansalliseen ­tukeen olisi käytettävissä noin 628,6 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön ja tuottaja­järjestöjen yhteisenä tavoitteena on saadun selvityksen mukaan aikaansaada tukikokonaisuus, joka säilyttää eri tuotantosuuntien ja alueiden kokonaistukisuhteet ennallaan. Näitä koskevat laskelmat valmistuvat kuluvan vuoden joulukuun aikana. Vasta laskelmien valmistumisen jälkeen voidaan yksityiskohtaisesti arvioida, tarvitaanko maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentille lisärahoitusta. Valiokunta to­teaa, että vuodelta 2004 siirtyvä 20 miljoonan euron määräraha pienentää mahdollisen lisämäärärahan tarvetta vuonna 2005. Ongelmia ­lienee odotettavissa viimeistään vuonna 2006, jolloin ei voitaisi maksaa kaikkia yksikkötukia vuoden 2005 tasoisina.

Kansallisen tuen yksikkötukien korotuksia ei voida toteuttaa koko maassa. Tuen ohjaamisen nykyistä enemmän Etelä-Suomen maataloustuottajille estää se, että maksuvaltuudet ovat jo nyt täysimääräisesti käytössä. Pohjoisen tuen ­alueella tukea voidaan korottaa jossain määrin eräillä tuotteilla. Tällöin seurauksena voisi kuitenkin olla se, että alueiden ja tuotantosuuntien välinen tasapaino muuttuisi. Valiokunta katsookin, että kaikki eri keinot viljelijöiden tulokehityksen turvaamiseksi tasapuolisesti koko maassa ja eri tuotantosuunnissa tulee käyttää hyväksi.

21. 30.21.21, 74 ja 77 Maa- ja elintarvike­talouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Siemenperunatutkimus.

Maa- ja metsätalous­valiokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa jo toistamiseen muistuttanut, että vastauksessaan (EV 101/2002 vp ) hallituksen esitykseen Siemenperunakeskuksen muut­tamiseen osakeyhtiöksi liittyväksi lainsäädännöksi eduskunta edellytti, että tuolloin Siemenperunakeskuksella ollutta tehtävää tutkia ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi tulee jatkaa MTT:n Ruukin tutkimusasemalla ja että valtion talousarviossa osoitetaan vuosittain perunanviljelyä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan riittävät määrä­rahat.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on omissa linjauksissaan todennut, että Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman toimintaa vahvistetaan parantamalla sen fyysisiä resursseja ja ­lisäämällä tutkijavoimaa. Ruukin tutkimus­asemalle on muun muassa perustettu uusi erikoistutkijan virka perunatutkimuksen alueelle. MTT:n resursseja on muutoinkin jatkossa tarkoitus kohdentaa uudelleen siten, että tiettyjä toimintoja vahvistetaan toisten supistuessa.

Tutkimuslaitosten budjettivaroin tehtävää ­tutkimustyötä täydennetään maa- ja metsä­talousministeriön sitomattomilla tutkimus­varoilla. Kuluvana vuonna perunatutkimuksen kilpailutettu vuosirahoitus on 726 000 euroa. Rahoituksella tuetaan korkealaatuista perunantuotantoa ja perunan tauteja ja tuholaisia koskevaa tutkimusta. Hankerahoituksen avulla maa- ja metsätalousministeriö on edesauttanut poikki­tieteellisten tutkijaryhmien muodostumista sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen resurssien ­yhteiskäyttöä. On mahdollista, että myös hallitusohjelman yhteydessä sovittua t&k-toiminnan lisärahoitusta suunnataan tämäntyyppiseen tutkimukseen.

Perunatutkimukseen kaivattu perustutkimuksen panos ja sen vaatima laite- ja analyysival­mius edellyttävät tarkoitukseen soveltuvaa ja pysyvää rahoitusta. Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta eduskunta lisäsi kuluvan vuoden ­talousarvioon 150 000 euroa MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle käytettäväksi siemenperunatutkimuksen rahoitukseen. Tällä rahalla on saadun selvityksen mukaan jo nyt saatu merkittävästi toimintaa ja tuloksia aikaan. Tutkimukseen on liittynyt joukko merkittäviä sidosryhmiä omalla panoksellaan. Tutkimusasema on pystynyt kuluvana vuonna käynnistämään ­yhdessä sidosryhmiensä kanssa erityisen Agrobiotekniikka siemenperunatuotannossa -tutkimusohjelman, joka on elinkeinolähtöistä ja poikkitieteellistä, soveltavaa ja perustutkimusta sisältävä ohjelma. Tutkimustoiminnan perusedellytyksenä on kuitenkin rahoituksen jatkuminen. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon ­yhtyen valtiovarainvaliokunta katsoo, että tarkoitukseen tarvitaan vuosittain pysyvä määrä­raha. Momentille ehdotetaan lisättäväksi 150 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 405 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

40. 30.12.41 Maa- ja puutarhatalouden ­kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Eloporotuki.

Porotalous elää tällä hetkellä yhtä vaikeimmista ajoistaan. Poronlihan kuluttajahinta laski kuluneena syksynä vielä viime vuodesta noin 5—10 prosenttia. Kaiken kaikkiaan tuottajahinta on laskenut runsaat 30 prosenttia korkeimmasta tasostaan. Tuottajahinnan alhaiseen tasoon liittyvät ongelmat ovat pitkälti seurausta Ruotsissa ja Norjassa harjoitetusta porotalouden elinkeinopolitiikasta. Näissä maissa on sallittu eloporon määrien nousta, joka on lisännyt poronlihan tarjontaa huomattavasti. Tämä tarjonnan lisääntyminen ilman kysynnän vastaavaa kasvua synnyttää painetta alentaa poronlihan hintaa. Ilmiö on sama kaikissa Pohjoismaissa.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) perusteella voidaan porotaloudessa osana pohjoista tukea myöntää tukea eläinten lukumäärän perusteella. Tuen määrästä sekä muista ehdoista ja määräytymisperusteista säädetään vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Tuen määrä on tänä vuonna ollut 20 euroa eloporolta. Tuen saamisen edellytyksenä on ollut muun muassa se, että samaan ruokakuntaan kuuluvat henkilöt omis­tavat poronhoitovuoden päättyessä yhteensä vähintään 80 poroa. Tarkoituksena on ollut yhtäältä tukea niitä poronhoitajia, jotka saavat merkittävän osan tuloistaan nimenomaan porotaloudesta sekä toisaalta kehittää porotalouden rakennetta suurentamalla porokarjoja, jolloin poro­talouden kannattavuus on parempi.

Viime vuonna elinkeinon auttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö myönsi eläinkohtaiseen tukeen seitsemän euron lisäyksen eloporoa kohti, jolloin tuki oli kaikkiaan 27 euroa/elo­poro. Tämä on samalla EU:n komission hyväksymä maksimitaso. Lisätuen tarkoituksena oli antaa elinkeinolle vuosi aikaa sopeutua alentuneeseen tuottajahintaan ja/tai pyrkiä nostamaan sitä omilla menekinedistämistoimenpiteillään. Tuen edellytyksenä nimenomaisesti oli, että ­poronlihan menekinedistämistä tehostetaan, ­mihin ministeriö myönsi 120 000 euroa. Tuen lisäys sinänsä tarkoitti noin 1 000 000 euron lisätukea elinkeinolle maatalouden pohjoisen tuen varoista.

Valiokunta katsoo, että perusteet eläinkohtaisen tuen lisäämiseen ovat edelleen olemassa. Hallituksen tulisikin tehdä tätä tarkoittava päätös. Tämän mahdollistamiseksi momentille lisätään 700 000 euroa eläinperusteisen tuen korottamiseen poronomistajille.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 609 320 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

40. 30.41 ja 30.42 Kala-, riista- ja ­porotalous

43. 30.41.43 Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 1 608 000 euroa. Perustelujen selvitysosan mukaan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon vuoden 2004 ­talousarviossa kertaluonteisena menona myönnetty 100 000 euroa. Eduskunta myönsi tämän lisämäärärahan valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta Paliskuntain yhdistykselle porotalouden perusneuvontaan ja kehittämiseen.

Viitaten porotalouden vaikeaan tilanteeseen, jota on tarkemmin käsitelty momentin 30.20.40 kohdalla, myös Paliskuntain yhdistykseltä odotetaan tehostettua toimintaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maa- ja metsätalous­ministeriö aikoo ensi vuonna arvioida ulkopuolisen arvioijan toimesta yhdistyksen koko toiminnan tuloksellisuutta, taloudellisuutta ja jossain määrin myös tarkoituksenmukaisuutta. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 50 000 euroa Paliskuntain yhdistykselle porotalouden kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 658 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

51. 30.41.51 Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Kalastuselinkeino on suurten haasteiden edessä. Esimerkiksi Suomen EU-jäsenyys, vapaakaupan lisääntyminen ja monet kansalliset tekijät ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttaneet kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä maassamme. Ammattikalastajien määrä on ­vähentynyt ja ikärakenne enteilee suurta poistumaa elinkeinosta myös jatkossa, ellei uusia ­ammattikalastajia saada alalle. Tämä olisi kuitenkin edellytys sille, että kuluttajille voitaisiin tarjota myös tulevaisuudessa kotimaisia kalatuotteita. Jotta kielteinen kehityskulku voitaisiin kääntää, pitäisi myös kalastuselinkeinon itse harjoittamaa elinkeinokalatalouden edistämistoimintaa tukea.

Kalastuslain 91 §:n ja momentin perustelujen mukaan kalastuksenhoitomaksuina kertyneet varat on käytettävä kalavesien omistajille kalastusoikeuden käytöstä maksettaviin korvauksiin sekä kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan neuvontajärjestöjen toiminnasta ja kalatalouden edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentilta on vuosittain maksettu avustusta kalatalousalan neuvontajärjestöille: Kalatalouden Keskusliitolle ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestölle sekä kuluvana vuonna myös Nylands Fiskarförbundille. Sen sijaan Suomen Ammattikalastajaliitto ei etujärjestönä ole saanut kalatalousalan neuvontajärjestöille tarkoitettua toimintamäärärahaa. Liitto on kuitenkin ainoa valtakunnallinen ammattikalastajien ja kalastuselinkeinon järjestö Suomessa. Myös viranomaiset käyttävät säännöllisesti Suomen Ammattikalastajaliittoa asiantuntijatahona, ja liitolla on keskeinen rooli kalastuselinkeinon kehittämisessä Suomessa.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 63/2004 vp perusteella momentille lisätään 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustamiseen. Määrärahaa tulee käyttää tiedonvälitykseen kalastusyrityksille, kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseen ja tukemiseen elinkeinon piirissä sekä kalastusyritysten välisen yhteistyön lisäämiseen verkostojen luomisessa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 258 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Määrärahasta osoitetaan avustuksena 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. (Uusi)

50. 30.01, osa ja 30.51 Vesitalous

Vesitalouteen on talousarvioesityksessä esitetty määrärahoja yhteensä 26 986 000 euroa. Kun tästä vähennetään aiemmin toiseen lukuun budjetoitu poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu määräraha 841 000 euroa, taso on 8,3 prosenttia pienempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Ympäristöministeriön pääluokkaan on lisäksi budjetoitu vesivaratehtävien hoitoon tarvittavia määrärahoja noin 8 000 000 euroa alueellisten ympäristökeskusten toimintamenoihin ja noin 2,2 miljoonaa euroa Suomen ympäristökeskuksen toimintamenoihin.

Valtiovarainvaliokunta on johdonmukaisesti vuosittaisten talousarvioiden yhteydessä korostanut vesihuollon palveluja ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan toiminnalle elintärkeinä välttämättömyyspalveluina. Vesihuoltopalveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla hidastaa omalta osaltaan myös muuttoliikettä. Tämänkertaisen talousarvioesityksen lukuperusteluissa on todettu vesistöjen käytössä ja hoidossa olevan kasvavaa tarvetta voimavarojen suuntaamiseksi toimenpiteisiin, joilla parannetaan varautumista suuriin tulviin erityisesti asutuksen suojaus­tason parantamiseksi. Myös vesistörakenteen perusparannustoimenpiteiden tarve samoin kuin vesistöjen kunnostamistarve kasvavat.

Valiokunta toteaa, että tässä luvussa eri momenteille esitetty määrärahataso ei vastaa vesihuollon lähivuosien haasteita. Valiokunta ehdottaakin usealle momentille määrärahalisäyksiä.

22. 30.51.22 Vesivarojen käytön ja hoidon ­menot (siirtomääräraha 2 v)

Maa- ja metsätalousministeriön suurtulvatyöryhmän suositusten täytäntöönpano on lähivuosina erittäin haasteellinen tehtävä. Momentille aiheutuu lisärasitusta tulvavahinkojen ehkäisemiseen tarvittavien selvitysten ja yleissuunnitelmien laatimisesta, joten momentin määräraha­taso on edelleen tiukka.

Edellä olevaan ja luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 100 000 ­euroa. Tästä 50 000 euroa kohdennetaan pohjavesiselvityksiin ja 50 000 euroa valtion vesistörakenteiden käyttöön ja kunnossapitoon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 513 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

31. 30.51.31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)

Tarve vesihuoltotoimenpiteiden avustamiseen on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Avustushakemusten määrä on saadun selvityksen mukaan noin kuusinkertainen käytettävissä olevaan määrärahatasoon verrattuna.

Edellä olevaan ja luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 654 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

77. 30.51.77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Kun erilaiset momenttienväliset määrärahasiirrot otetaan huomioon, nettovähennys momentin määrärahassa on 1,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 aikana on kuitenkin välttämätöntä lisätä perusparannustöiden rahoitusta suurtulvatyöryhmän esittämällä tavalla. Välttämättömät lisäpanostukset perusparannustoimiin kaventavat määrärahan supistumisen ohella huomattavasti mahdollisuuksia aloittaa uusia vesistö- ja vesihuoltotöitä.

Uusina vesihuoltohankkeina olisi tarvetta käynnistää erityisesti hankkeita, joiden tavoitteena on alueellisen yhteistyön parantaminen ja vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa. Sama tarve kohdistuu vesihuollon parantamiseen maaseutuyhdyskunnissa ja vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolelle jäävillä haja-asutusalueilla samoin kuin asutuksen jätevesistä ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseen. Näitä hankkeita on valiokunnan käsityksen mukaan runsaasti esimerkiksi Uudenmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskusten alueilla.

Edellä olevaan ja luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 1 200 000 ­euroa. Tästä lisäyksestä kohdennetaan 400 000 euroa perusparannuksiin ja 800 000 euroa pienehköihin vesistö- ja vesihuoltotöihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 13 458 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

60. 30.31 ja 30.32 Metsätalous

21. 30.32.21, 74, 76 ja 77 Metsäntutkimus­laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen toimitilavuokrien nousuna 300 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan ­Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennus merkitsee kuitenkin 600 000 euron pysyvää, vuokrista aiheutuvaa lisämenoa. Vuokrakulujen nousu on luonnollinen seuraus tilantarpeen kasvusta henkilöstön kaksinkertaistuttua vuosina 2001—2004.

Hallitus teki strategisen linjauksen Joensuun yksikön kehittämisestä vuonna 2000. Metsäntutkimusta vahvistamalla haluttiin edistää alueellista metsäalan talous- ja yritystoimintaa sekä ratkaista pääkaupunkiseudulla Metlan toimitilaongelmia. Tähän alueellistamispäätökseen sisältyi 60 uuden, pysyvän viran perustaminen vuoden 2005 loppuun mennessä sekä uuden, puu­rakenteisen toimitalon rakentaminen. Toimitalo on juuri valmistunut, mutta viroista on vasta osa saatu perustetuksi. Mikäli vuokrakuluihin ei saada valtion rahoitusta, Metlan kireän taloustilanteen vuoksi Joensuun tutkimusyksikön henkilöstön kehittämisen loppuunsaattaminen viivästyy ainakin kaksi vuotta hallituksen asettamasta tavoitteesta.

Momentille lisätään 300 000 euroa Joensuun tutkimuskeskuksen toimitilavuokrien kattamiseen, jolloin vuokrista aiheutuviin lisämenoihin on vuonna 2005 käytettävissä 600 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 421 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

44. 30.31.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Kansallinen metsäohjelma 2010 käynnistyi vuonna 2000. Työtulokset niin metsänhoito- kuin metsänparannustöissäkin ovat olleet nousujohteiset. Erityisesti nuoren metsän hoidossa työmäärät ovat lisääntyneet, työtä toteuttavat ­organisaatiot ovat kiinnittäneet työhön lisää resursseja ja metsänomistajat ovat sitoutuneet töiden toteuttamiseen. Metsänhoito- ja metsän­parannustyöt ovat merkittävä työllistäjä maaseudulla. Valtion rahoittama metsänparannustoiminta on vuosittain tarjonnut työtä noin 3 000 henkilötyövuoden edestä. Yksi henkilötyövuosi vaatii valtion tukea noin 14 000 euroa, mitä voidaan työllisyysvaikutuksiin nähden pitää hyvin edullisena.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on talous­arvioesityksestä antamassaan lausunnossa todennut, että nuoren metsän hoitoon suunnatun kampanjan sekä rahoitusehtojen parantamisen merkitys on tullut konkreettisesti esille metsänomistajien toiminnan aktivoimisessa. Toteutuneita hoitohankkeita on jouduttu viime vuosina rahoittamaan toistuvasti seuraavan vuoden budjettivaroin. Lausunnon mukaan julkisessa tuessa on 6 200 000 euron vajaus siihen nähden, mitä kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu ­tavoitteeksi. Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa tästä vajauksesta katettiin 2 000 000 euroa, joten vuonna 2004 tehtävät työt rasittavat vuoden 2005 talousarviota 4,2 miljoonan euron edestä.

Momentille on ehdotettu 63 380 000 euroa, josta 2 000 000 euroa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muutoksesta aiheutuviin menoihin. Muutoksella valtion tuen piiriin kuuluvien kohteiden määrä laajenee sekä energiapuun korjuussa että haketuksessa. Lain muutos mahdollistaa valtion tuella rahoitettavan energiapuun korjuumäärän nostamisen saadun selvityksen mukaan noin 35 prosentilla kuluvan vuoden tasoon verrattuna.

Em. lain voimaantulosta säädettiin asetuksella sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio oli hyväksynyt esitetyn muutoksen energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen. Lain muutoksen yhteydessä eduskunta edellyttikin, ettei lain väliaikaisia säännöksiä muutoksista energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen saateta voimaan ennen kuin on varmistunut, että vastaavia tukisäännöksiä voidaan noudattaa vuoden 2005 jälkeen valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä. Mietinnössään MmVM 8/2004 vp maa- ja metsätalousvaliokunta piti tärkeänä, että lain muutoksesta aiheutuviin menoihin osoitettu määräraha voidaan käyttää nyt voimassa olevan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten valtiontukien maksamiseen siinä tapauksessa, ettei lain väliaikaisia säännöksiä edellä todetun mukaisesti voida saattaa voimaan. Edellä olevaan viitaten valtiovarainvaliokunta ehdottaa tehtäväksi momentin perustelujen päätösosan toiseen kappaleeseen tätä tarkoittavan muutoksen.

Valtiovarainvaliokunta kiirehtii kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ko­konaisuudistusta. Kuten valiokunta kolmannesta lisätalousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 29/2004 vp totesi, uudistuksen lähtökohtana tulee olemaan metsänparannustoiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin määrärahoihin ja turhan byrokratian karsiminen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen valtiontuen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 2 000 000 euroa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muutoksesta aiheutuvan energiapuun korjuu- ja haketustuen piirin laajentumisesta aiheutuviin menoihin. Vuonna 2005 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 67 000 000 eurolla.

50. 30.31.50 Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston rakennushankkeen loppuunsaattaminen.

Suomen metsämuseosäätiön ylläpitämä metsä­museo ja metsätietokeskus Lusto avattiin yleisölle vuonna 1994. Lusto on ainut metsäalan valtakunnallinen museo ja tietokeskus Suomessa.

Lusto käynnisti yhteistyössä alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa syksyllä 2001 tallennushankkeen, jonka tavoitteena on kerätä talteen koneellisen metsänkorjuun ja metsätalouden historian keskeisin aineisto. Tämän osion tallentamiseen tarvitaan noin 2 000 neliömetrin suuruinen laajennusosa.

Vuoden 2002 talousarviossa laajennusosan rakentamiseen osoitettiin suunnittelumääräraha. Hanketta on sen jälkeen rahoitettu sekä vuoden 2003 että 2004 talousarvioissa. Jotta rakennustyö voitaisiin saattaa katkeamatta suunnitelmien mukaisesti ja taloudellisesti loppuun, tarvitaan saadun selvityksen mukaan vielä 350 000 euron lisärahoitus.

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 350 000 euroa Metsämuseosäätiön puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeen loppuunsaattamiseen.

Arboretumien ylläpito.

Arboretumit ovat osa kansallisia arvopuistojamme ja vastaavat luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja. Suomessa on 30—40 merkittävää arboretumia eli kokeellista puu- ja pensaslajikepuistoa. Näillä on suuri taloudellinen ja ympäristöllinen merkitys tutkittaessa eri lajikkeiden elinmahdollisuuksia. Osalla arboretumeista on ollut myös tärkeä tieteellinen merkitys puu- ja pensaslajikkeiden jalostustyössä.

Momentilta on tähän saakka rahoitettu ­ainoastaan Mustilan arboretumia, jolle vuoden 2005 talousarvioesityksessä on ehdotettu 51 000 euron valtionavustusta. Mustilan arboretum on perustamisestaan lähtien tehnyt yleishyödyllistä työtä etsien ja kokeillen maamme ilmastoon sopivia puulajeja ja niiden alkuperiä tavoitteena ensisijaisesti käytännön raakapuun tuotantoon soveltuvien lajien löytyminen.

Vastuu muiden, pienehköjen pihapuistojen luonteisten arboretumeiden hoidosta kuuluu niiden omistajille. Näistä puistoista kertyy tietoja ja kokemuksia muun muassa ulkomaisten ja kotimaisten jalojen puulajien viihtyvyydestä koristepuina kasvupaikkakunnan ilmasto-olosuhteissa. Ilman valtion tukea monia näistä arboretumeista uhkaa rappeutuminen, vaikka niitä kunnostetaan talkootyöllä.

Valtiovarainvaliokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 100 000 euroa. Tästä 50 000 euroa kohdennetaan Mustilan Kotikunnas -säätiölle ja talousarvioaloitteen TAA 857/2004 vp perusteella 50 000 euroa muiden arboretumeiden tukemiseen. Momentin käyttösuunnitelmaan lisätään kohta "Muiden arboretumeiden tukeminen".

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 035 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille sekä eräiden arboretumeiden tukemiseen.

Käyttösuunnitelma euroa
   
Föreningen för Skogskultur rf 50 000
Työtehoseura ry 521 000
Metsämuseosäätiö 870 000
Mustilan Kotikunnas -säätiö 101 000
Muiden arboretumeiden tukeminen 50 000
Suomen Metsäyhdistys ry 434 000
Euroopan Metsäinstituutti ry 1 009 000
Yhteensä 3 035 000

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Väyläverkon kehittäminen ja rahoitus

Suomessa on parhaillaan käynnissä useita liikenneverkon kehittämishankkeita. Erityisesti E18-tie, Vuosaaren satama sekä Kerava—Lahti-oikorata ovat poikkeuksellisen suuria ja merkittäviä hankkeita, joilla on merkitystä koko maan kilpailukyvyn ja liikenneyhteyksien kannalta. Ensi vuoden talousarvioesityksessä käynnistetään kaksi uutta hanketta, Tornion meriväylän syventäminen sekä Hakamäentien parantaminen Helsingissä. Lisäksi tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä päätettiin kahden hankkeen (Lappeenranta—Imatra-tiehanke ja Lahti—Luumäki-ratahanke) aloittamisesta, mutta vasta vuoden 2007 talousarviossa.

Liikenneväyläpolitiikkaa käsitellyt ministerityöryhmä linjasi kuluvan vuoden helmikuussa valmistuneessa mietinnössään uusia liikenne­investointeja aina vuoteen 2013 saakka. Hal­litus ei kuitenkaan sitoutunut työryhmän ehdottamaan rahoitusohjelmaan. Ministerityöryhmän ehdotuksia ei myöskään otettu liiemmälti huomioon vuosia 2005—2008 koskevassa menokehyspäätöksessä.

Valiokunta on useissa yhteyksissä todennut, että väyläverkon kunnossapito ja kehittäminen edellyttävät selkeää lisärahoitusta. Käsitellessään menokehyksiä koskevaa selontekoa eduskunta edellytti nykyistä pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa sekä sellaisen pitkäjänteisen rahoitussuunnitelman laatimista, jolla voidaan toteuttaa väyläinvestointiohjelma. Tässä mielessä valiokunta pitää valtion osakemyyntitulojen käyttöä koskevaa menettelytapaa epäonnistuneena, sillä pitkäjänteinen liikenneväyläpolitiikka ei voi perustua myyntituloihin eikä muihinkaan sattumanvaraisiin ja epävarmoihin tapahtumiin. Etenkin radanpidon rahoituksessa käytetty lisätalousarviomenettely on myös ollut omiaan vaikeuttamaan pitkäjänteistä ja taloudellista suunnittelua.

Liikenneväyläpolitiikan pitkäjänteisyys tehostaisi hankkeiden kokonaissuunnittelua ja toteutusta sekä tasaisi maarakennusalan suhdannevaihteluita. Hankkeiden pitkäjänteinen toteutus alentaa myös kokonaiskustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa hankkeet toteutetaan pienemmissä osissa siten, että työt keskeytyvät.

Valiokunnan mielestä kehittämishankkeita pitäisi toteuttaa tasaisesti koko hallituskauden ajan. Tulopoliittiseen sopimukseen sisältyvät kehittämishankkeet aloitetaan vasta vuoden 2007 talousarviossa, vaikka suurin osa nyt käynnissä olevista hankkeista valmistuu jo vuonna 2005. Olisikin ollut perusteltua, että Lappeenranta—Imatra-tiehanke ja Lahti—Luumäki-ratahanke olisi käynnistetty viimeistään vuoden 2006 talousarviossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että uusien hankkeiden rahoitusmallia valmisteltaessa pyritään siihen, että hankkeet voidaan käynnistää mahdollisimman pian vuoden 2007 talousarvion tultua hyväksytyksi. Muutoin käy helposti niin, että hankkeiden käynnistys siirtyy käytännössä seuraavalle hallituskaudelle vuoteen 2008.

Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalous­arviossa käynnistettiin ensimmäisenä elinkaarihankkeena Lohja—Muurla-moottoritiehanke. Jotta rahoitusmallista kehittyisi mahdollisimman edullinen hankintatapa, olisi perusteltua toteuttaa vastaavanlaisella rahoitusmallilla useamman hankkeen ohjelma, kuten ministerityöryhmä ehdotti.

Ministerityöryhmän mietinnössä on käyty läpi väyläverkon ongelmat ja kehittämistarpeet. Rahoituksen niukkuudesta johtuen ehdotusten toteuttaminen kestänee kuitenkin huomattavasti ministerityöryhmän kaavailemaa aikataulua kauemmin. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että myös olosuhteissa tapahtuvia muutoksia seurataan.

Valiokunnan mielestä liikenteen ja väylien pitkäjänteisen suunnittelun pohjaksi tarvitaan myös tarkastelua, jossa otetaan nykyistä laajemmin huomioon alueiden erityispiirteet, ennakoidut pitkän tähtäyksen muutokset alue- ja yhdyskuntarakenteessa, tuotantorakenteessa, väestön ikärakenteessa sekä näiden vaikutukset liikenteen määriin ja ominaisuuksiin. Samassa yhteydessä tulisi tarkastella myös liikenneverkkojen tarkoituksenmukaista laajuutta.

Valiokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota arvonlisäveromenojen budjetointiin liittyviin epäkohtiin. Arvonlisäveromenojen sisältyminen menosääntöön voi vaikuttaa päätöksentekoperusteisiin, kun oman työn hinta on arvonlisäveroton, mutta ulkopuolelta ostettujen palvelujen hintaan lisätään arvonlisäveron osuus. Myös eri hankkeiden vertailu vaikeutuu, koska hankkeiden kustannusarviot voidaan esittää ainakin kahdella eri tavalla. Valiokunta pitää välttämättömänä, että arvonlisäverojen budjetointiin etsitään ratkaisu, joka poistaa em. epäkohdat ja selkeyttää muutoinkin nykytilannetta.

Valiokunta viittaa mietinnön yleisperusteluihin sisältyvään lausumaan, jossa hallituksen edellytetään arvioivan seuraavan kehyspäätöksen yhteydessä myös ministerityöryhmän esitysten rahoitustarpeita.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Perustienpitoon ehdotetaan noin 578 miljoonan euron määrärahaa, johon sisältyy tulopoliittisen sopimuksen mukainen 8 miljoonan euron korotus. Tämän lisäyksen jälkeenkin hallituksen esitys merkitsee sitä, että momentin määräraha laskee kuluvaan vuoteen verrattuna noin 10 miljoonalla eurolla. Perustienpidon vuotuinen määrärahatarve on valiokunnan saaman selvityksen mukaan 630 miljoonaa euroa, jota myös ministerityöryhmä ehdotti. Kymmenen viime vuoden aikana perustienpidon rahoitus on vähentynyt yli 20 prosenttia. Samanaikaisesti liikennemäärät ovat kasvaneet tuntuvasti, ja tieliikenteen arvioidaan kasvavan edelleen 2—3 prosenttia vuodessa.

Perustienpitoon kohdistuu monenlaisia haasteita ja ongelmia. Viime kesän sateiden aiheuttamien vaurioiden korjaaminen jatkuu vielä ensi vuonna, kelirikkoisten teiden määrä ei ole vähentynyt ja alempiasteisten teiden painorajoitukset hankaloittavat etenkin teollisuuden kuljetuksia. Myös suuri osa Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuista silloista on tulossa peruskorjausikään. Myöskään kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ei ole riittävästi rahoitusta.

Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää kaksi teemapakettia, satamayhteyksien parantaminen sekä pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen. On sinänsä tärkeää, että teemapaketit saadaan käyntiin, joskaan niiden rahoitus ei vastaa ministerityöryhmän ehdotuksia. Olisi myös tärkeää saada käyntiin muitakin teemapaketteja, kuten kasvavien alueiden kehityksen tukeminen ja koulumatkojen olosuhteiden parantaminen maaseututaajamissa.

Porvoon Kilpilahden tieyhteyksien parantaminen ei sisälly ensi vuonna aloitettavaan teemapakettiin. Saadun selvityksen mukaan liikennemäärät alueella ovat kuitenkin kasvaneet tuntuvasti ja vaarallisten kemikaalien osuus tavarakuljetuksista on erittäin suuri. Yleinen liikenne kulkee palo- ja räjähdysvaarallisia aineita sisältävien laitosten vierestä. Tieyhteyksien parantaminen olisi kiireellistä valtakunnallisesti tär­keän sataman ja koko teollisuusalueen toiminta- ja kilpailuedellytysten kannalta. Valiokunta katsoo, että hankkeen nopeuttamiseksi olisi vielä syytä arvioida sen rahoitusmallia.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 10 000 000 euroa perustienpidon teemahankkeiden toteuttamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 588 770 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossa­pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 13,1 miljoonan euron määrärahaa, joka on 2 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Yksityisteitä on noin 280 000 kilometriä, ja niillä on huomattava merkitys muun muassa maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Viime kesän sateiden aiheuttamat vauriot edellyttävät huomattavia kunnostustoimia myös yksityistieverkolla.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 800 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 13 900 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

30. Merenkulkulaitos

78. Eräät vesiväylähankkeet (arviomääräraha)

Ensi vuonna käynnistetään Tornion meriväylän syventäminen, joka on erittäin tärkeä muun ­muassa teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Ministerityöryhmän linjauksen mukaan vuosina 2004—2007 aloitettaviin suuriin kehittämishankkeisiin sisältyy myös Raahen meriväylän kunnostaminen. Seuraavaan hankekoriin eli vuosina 2008—2013 aloitettaviin hankkeisiin ­sisältyy yksi meriväylähanke, joka olisi Haminan meriväylän kunnostaminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Raahen väylän syventäminen aloitetaan viimeistään vuoden 2006 talousarviossa. Väylän syventäminen on välttämätöntä teollisuuden kuljetusten sekä talvimerenkulun turvaamiseksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Haminan väylän syventämistä tulisi kiirehtiä sa­taman kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hankkeen aikaistamiseksi Haminan kaupunki on sitoutunut osallistumaan tuntuvalla panostuksella väylän kunnostuskustannuksiin. Valiokunnan mielestä tällaisessa tilanteessa olisi perusteltua, että myös valtiolla olisi mahdollisuudet osallistua hankkeen kustannuksiin.

Valiokunta korostaa meriväylien ohella myös sisävesiväylien kehittämistä logistiikan ja matkailun tarpeet huomioon ottaen.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusradanpitoon ehdotetaan 285 miljoonan ­euron nettomäärärahaa, josta korvausinvestointeihin on tarkoitus osoittaa 140 miljoonaa euroa. Junaliikenteen ja rakentamisen kannalta on tärkeää, että korvausinvestointien rahoitusta on korotettu jo vuoden 2005 varsinaisessa talous­arvioesityksessä. Rataverkon pitkäjänteinen ja taloudellisesti optimaalinen ylläpito edellyttäisi kuitenkin noin 170 miljoonan euron vuosittaista panostusta korvausinvestointeihin. Nyt ehdotettu määräraha kattaa noin 80 prosenttia määrä­rahatarpeesta.

Ministerityöryhmän mietinnössä todetaan, että rataverkko on vielä huonommassa kunnossa kuin tieverkko. Ratahallintokeskuksen arvion mukaan nykyrahoituksella kyettäisiin pitämään vain noin kaksi kolmannesta rataverkosta sellaisessa kunnossa, että liikennerajoituksia ei tarvita. Korvausinvestointitason jäädessä jatkuvasti vähimmäistason alapuolelle eri yhteyksissä asetetut radanpidon tavoitteet jäävät saavuttamatta ja liikennerajoitusten määrä kasvaa. Tärkeää ja kiireellistä perusparannustyötä on vielä tekemättä noin 2 000 km, ja tavara- ja huoltopihojen kunnostus on vasta alkamassa. Pohjanmaan rata Helsingistä Ouluun on rataverkon tärkein runkorata. Pelkän kehysrahoituksen tasolla rataosan kunnostus voi kestää jopa 30 vuotta.

Menokehyspäätöksen mukaan VR:n voiton­tuloutuksesta osoitetaan radanpitoon vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näyttää ilmeiseltä, että jatkossa VR:n voitontuloutuksia ei muutoin enää ohjata radanpitoon. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että kehysrahoituksen taso ei ole riittävä radanpitoon, joka turvaisi kilpailu­kyvyn, turvallisuuden ja alueiden tasapuolisen kehittämisen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että radanpidon määrärahataso mitoitetaan tällöin riittäväksi jo talousarviota laadittaessa.

52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut

41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (kiinteä määräraha)

Momentille ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa, jota voidaan käyttää enintään 90 prosentin suuruisen valtionavun maksamiseen Seinäjoen ja Mikkelin säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja laitteiden parantamiseen ym. Avustus myönnetään liikenteellisin perustein. Momentin määräraha on 200 000 euroa pienempi kuin tänä vuonna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräraha on riittämätön kaikkien niiden velvoitteiden hoitamiseen, joita säännöllisen reittiliikenteen hoitaminen edellyttää. Myös lentoturvallisuuteen liittyvät vaatimukset ovat kiristyneet, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia.

Seinäjoen kentän palvelutason kehittäminen edellyttää nykyisen kiitotien pidentämistä. Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 7,2 miljoonaa euroa. Jatkovalmistelun kannalta on tär­keää, että liikenne- ja viestintäministeriö laatii yhdessä Rengonharju-säätiön, alueen kuntien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa suunnitelman siitä, miten kiitotien pidentämistä koskeva hanke rahoitetaan.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 300 000 euroa Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 300 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, ­korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesityksen mukaan momentille osoitetaan ensi vuodelle noin 78,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 4 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän.

Saadun selvityksen mukaan ensi vuoden toimintaa joudutaan karsimaan, mutta merkittäviin supistuksiin ei ole vielä tarvetta, sillä käytettävissä on aiemmilta vuosilta säästyneitä määrä­rahoja. Joukkoliikenteen rahoitus vaikeutuu ensi vuoden jälkeen, jolloin menokehyksen mukainen määrärahataso alenee. Mikäli määräraha­kehystä ei tältä osin koroteta, joudutaan palveluita ja tukea selkeästi supistamaan vuodesta 2006 alkaen.

Valiokunta pitää erittäin huolestuttavana joukkoliikenteen tuen vähenemistä. Rahoituksen väheneminen johtaa väistämättä lippujen hinnankorotuksiin ja palvelutason laskuun, mikä vähentää edelleen joukkoliikenteen suosiota, mikä taas puolestaan johtaa matkustajamäärien laskuun ja vuorojen karsimiseen. Näin yksityisautoilu lisääntyy ja joukkoliikenteen osuus työmatkaliikenteestä vähenee. Valiokunnan mielestä tällainen kierre pitää katkaista.

Hallitusohjelman mukaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta pyritään ­parantamaan. Myös liikenne- ja viestintäministeriön toimesta laaditussa Joukkoliikenne nousuun -mietinnössä on tuotu esille keinoja, joilla joukkoliikenteen osuutta voitaisiin lisätä kaupunkiseuduilla ja etenkin Helsingin työssäkäyntialueella.

Valiokunta toteaa, että joukkoliikenteen aseman vahvistaminen edellyttää konkreettisia päätöksiä sekä lisärahoitusta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työmatkaliikennettä ohjataan enemmän joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja että joukkoliikenteen suo­siota pyritään parantamaan etenkin siellä, missä liikennettä on paljon. Näin voidaan saavuttaa liikennepoliittista hyötyä ja vaikuttavuutta. Valiokunnan mielestä jatkossa tulisi myös arvioida suurten kaupunkien eli Helsingin, Tampereen ja Turun mahdollisuudet saada joukkoliikenteen tukea. Joukkoliikenteen turvaaminen on tärkeää myös kansalaisten alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta.

Valiokunta kiirehtii myös työryhmän ehdotusten jatkovalmistelua. Tehokkaan raideverkon kehittäminen edellyttää, että valtion ja kuntien tulee kiirehtiä suunnitteilla olevia joukkoliikenteen runkoa vahvistavia ratahankkeita. Olisi myös tärkeää tukea sellaisia lippujärjestelmiä, jotka helpottavat matkustajien liikkumista ­yhdellä lipulla koko työssäkäyntialueella.

Valiokunta on useita kertoja kiirehtinyt työsuhdelipun verotusarvon alentamista, mutta asia ei ole vieläkään edennyt. Työsuhdelipun avulla voitaisiin aidosti parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Valiokunta kiirehtii edelleen ­asian valmistelua.

Talousarvioesityksen mukaan Savonlinnan ja Mikkelin säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös kaupungit osallistuvat liikenteen rahoittamiseen. Valtion maksuosuus on Savonlinnan ja Mikkelin lentoliikenteessä enintään puolet peruspalvelutason mukaisista ostokustannuksista. Saadun selvityksen mukaan myös Varkauden kentän osalta ollaan selvittämässä EU-säädösten edellyttämän julkisen velvoitteen asettamisen edellytyksiä. Selvityksen valmistuttua tehdään päätökset liikenteen turvaamisesta sekä rahoituksesta.

Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että lentoliikennettä tuetaan yhteiskunnan toimenpitein tilanteissa, jolloin muita keinoja välttämättömien reittien turvaamiseen ei löydy. Momentin määräraha ja muut joukkoliikenteen tarpeet huo­mioon ottaen valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että seuraavassa menokehyksessä joukkoliikenteen rahoitusta parannetaan.

Matkojen yhdistely

Matkojen yhdistelyllä pyritään hillitsemään kuljetuskustannusten nousua sekä saamaan konkreettisia säästöjä. Tarkoituksena on perustaa 20 alueellista matkapalvelukeskusta, jotka yhdistelevät ja ketjuttavat yhteiskunnan korvaamia matkoja kuten koulukyytejä, sairaala- ja kuntoutusmatkoja, vammaisten kuljetuspalveluja sekä vanhusten kotihoitoon liittyviä matkoja. Yhdistelykeskukset käyttävät hyväkseen jo olemassa olevaa joukkoliikennettä ja hyödyntävät eri kulkutavoista muodostuvia matkaketjuja. Kun kaikki alueelliset matkapalvelukeskukset ovat aloittaneet toimintansa, arvioidaan säästöjä kertyvän vuosittain noin 22 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää matkojen yhdistelyä hyvänä ja perusteltuna hankkeena, jolla voidaan hillitä kuljetuskustannuksia sekä vahvistaa joukko­liikenteen toimintaedellytyksiä etenkin haja-asutusalueella. Valiokunta kiinnittää kuitenkin erityistä huomiota vammaisten asemaan. Vammaisten kuljetusten järjestäminen ei ole useinkaan pelkästään logistinen kysymys, vaan liikkuminen ja siihen liittyvät saattaja- ja avustajatarpeet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Matkojen ­liiallinen yhdistely ja ketjuttaminen vaikeuttavat joissakin tapauksissa kohtuuttomasti vammaisten mahdollisuutta liikkumiseen.

Valiokunta korostaa sitä, että kuljetusjärjestelyissä otetaan huomioon vammaisten saattaja- ja avustajatarpeet. On niin ikään tärkeää, että kuljetukset ovat luotettavia ja laadukkaita ja että kuljetukset järjestetään inhimilliseltä kannalta kohtuullisten odotusaikojen puitteissa. Valiokunta korostaa myös eri toimijoiden tiiviin ­yhteistyön tarvetta ja merkitystä sekä sitä, ettei yhdistelytoiminnasta kehitetä liian raskasta ja monimutkaista järjestelmää.

Valiokunnan lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa matkojen yhdistelymallin ja asiakaspalvelun toteutumista ja kiinnittää erityistä huomiota vammaisten kuljetuspalveluiden toimivuuteen.

Momentin määräraha.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 3 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 81 275 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 151/2004 vp)

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ­ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 5 §:n mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ­Ahvenanmaan ulkopuolella on 431 asuttua saarta, joihin ei ole kiinteää yhteyttä. Saaristoliikenne on järjestetty kattavimmin ja laadullisesti parhaiten Turun saaristossa, jossa merenkulkupiiri vastaa yhteysalusliikenteestä. Suomenlahden ja Sisä-Suomen saaristoliikenteen palvelutaso on sen sijaan heikompi. Siellä Saaristomeren merenkulkupiiri on ostanut yhteysalusliikenteen palvelut yksityisiltä tai avustanut yksityisten yritysten järjestämiä kuljetuksia. Avustusten taso on kuitenkin pysynyt pitkään samana kustannustason noususta huolimatta, eikä kuljetusten palvelutaso vastaa enää asukkaiden lisääntyviä kuljetustarpeita.

Saadun selvityksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön tarkoituksena on aloittaa saaristoliikenteen kehittämistä koskeva selvitystyö. Valiokunta kiirehtii selvitystyön toteuttamista ja pitää tärkeänä, että samalla arvioidaan myös järjestelmän vaatiman rahoituksen tarve.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 200 000 euroa saaristoliikenteen avustuksiin Suomenlahdella ja Sisä-Suomessa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 700 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

81. Merentutkimuslaitos

21. Merentutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta kiinnitti huomiota merentutkimusalus Arandan kunnostustarpeeseen. Aranda on valmistunut jo vuonna 1989, mutta se on edelleen eräs maailman laadukkaimpia tutkimus­aluksia. Osa sen laitteistosta on kuitenkin jo vanhaa ja saavuttamassa toiminnallisen enimmäisikänsä. Korjauksia ei ole mahdollista rahoittaa laitoksen vuosittaisen huoltobudjetin puitteissa. Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 2,3 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että merentutkimusalus Arandan kunnostus saadaan pikaisesti käyntiin ja ehdottaa, että momentille lisätään 500 000 euroa peruskorjauksen aloittamiseen. Peruskorjauksen vaatima jatkorahoitus on otettava huomioon vuoden 2006 talousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 799 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Tavoitteena maailman paras innovaatioympäristö

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan vahvista­minen on hallitusohjelman mukaisesti yksi koko vaalikauden keskeisistä tavoitteista. Tämä on perusteltu valinta, sillä tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä koulutuksella voidaan vaikuttaa kansantalouden ja tuottavuuden kasvuun.

Talousarvioesityksen mukaan teknologia­rahoitusta lisätään hallitusohjelman mukaisesti ja sitä suunnataan entistä tehokkaammin uutta tietämystä ja osaamista luoviin sekä innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia avaaviin riskipitoisiin kohteisiin. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö ja että Suomen kilpailukyky on kansainvälisissä vertailuissa huipputasolla. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan määrärahat nousevat 534,6 miljoonaan euroon, joka on noin 9 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan noin 16 miljoonalla eurolla.

Hallituksen ehdottama määrärahataso ei vastaa tiede- ja teknologianeuvoston suosituksen ­tasoa eikä myöskään hallituksen omia alkuperäisiä linjauksia. Tiukka menokehys huomioon ­ottaen määrärahalisäys on kohtuullinen, mutta ei vielä riittävä asetettujen tavoitteiden saavut­tamiseen.

Suomalaisen yritys- ja innovaatiopolitiikan keskeinen ongelma on siinä, että vain pieni osa innovaatioista johtaa uusien kasvuyritysten ­perustamiseen. Näin siitä huolimatta, että in­novaatiotuotanto on maailman huippua. Myös innovaatioiden kaupallistaminen ja tuotteen saattaminen markkinoille voi olla ongelmallista.

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta on laadittu strategia aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoituksen ja palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Sen mukaan tarvitaan nopeavaikutteista uutta toimintamallia, joka sitoo keskeiset innovaatio-organisaatiot ja yksityiset toimijat yhteen alkavien yritysaihioiden kehittämiseksi sijoituskelpoisiksi. Tätä varten tulisi perustaa syöttörahasto, johon tulisivat sijoittajina mukaan muun muassa Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus. Yksityiset pääomasijoittajat kytkettäisiin mukaan oikean toimintastrategian varmista­miseksi. Sijoittajat rakentavat eri toimijoiden kanssa järjestelmän, jolla varmistetaan riittävä hankevirta syöttörahastolle sekä sijoituskohteiden kehittäminen.

Valiokunta katsoo, että siemenrahoituksen vahvistaminen on tärkeää ja perusteltua innovatiivisen kasvuyrittäjyyden edistämiseksi. Innovatiiviset yritykset luovat tulopohjaa ja edis­tävät elinkeinoelämän elinvoimaisuutta sekä alueellisesti että kansallisesti. On siksi tärkeää, että siemenrahoituksen kehittämistä edistetään ripeästi konkreettisilla toimenpiteillä ja että kasvuyrittäjyyttä muutenkin tuetaan.

Valiokunnan mielestä myös yritysten neuvontapalveluja tulisi tehostaa. Etenkin aloittavien yritysten kannalta on tärkeää, että perustamis- ja alkuvaiheessa on saatavilla asiakaslähtöistä neuvontaa, johon liittyy kokonaisvastuu asiakkaan tarvitsemista palveluista. Tällöin on myös tär­keää, että yhteistyö TE-keskusten, Tekesin, Finpron ja Finnveran kanssa toimii saumattomasti ja että asiakkaalle tarjotaan kokonaisvaltaisesti ne palvelut, jotka ovat yrityksen tarpeiden kannalta ajankohtaisia. On myös tärkeää, että TE-keskukset toimivat aidosti ja aktiivisesti alueensa yritystoiminnan tukena ja kehittäjänä.

Jotta Suomen kilpailukykyä ja innovaatio­ympäristöä koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tarvitaan myös voimakasta panostusta osaamisen vahvistamiseen sekä osaamiskapeikkojen poistamiseen. Tämä edellyttää määrätietoista panostamista johtajuuteen, yrittäjyyteen, liiketoimintaan sekä markkinointiin ja kansainvälistymiseen liittyvään osaamiseen.

Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää yhä voimakkaammin myös tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kehittämistä. Innovaatioihin perustuvan kansallisen strategian menestyminen edellyttää myös sitä, että kyetään tuottamaan uutta korkeatasoista tietoa ja että tietoa ja osaamista osataan hyödyntää tehokkaasti.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että osaamissisältöjä vahvistetaan akateemisen yrittäjyyden lisäämiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että t&k-rahoitusta suunnataan erityisesti teknologisen kilpailukyvyn parantamiseen sekä huippututkimuksen edellytysten vahvistamiseen aloilla, jotka ovat kansantalouden kasvun ja tuottavuuden kannalta keskeisiä. Niin ikään on tärkeää, että rahoitusta ohjataan alueille, joissa on todettu puutteita.

Teknologiset innovaatiot ovat tulevaisuudessakin keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. On kuitenkin tärkeää, että niiden lisäksi kehittyy myös muita, esimerkiksi sosiaalisia innovaatioita. Tämä edellyttää sektorirajat ylittävää ja hyvin organisoitua t&k-toimintaa.

Tulopoliittisen neuvottelutuloksen yhteydessä on sovittu, että hallitus ottaa tutkimustoiminnan, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisehdotukset pikaisesti tarkasteluun. Hallitus on niin ikään luvannut tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset kevään 2005 kehyspäätöksen yhteydessä. Valiokunta korostaa lisäpanostusten kiireellisyyttä ja toteaa, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusimmat kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomi on selvästi jäämässä jälkeen erityisesti teknisen huippu­tutkimuksen alalla. Valiokunta toteaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tärkeää, että lisäresurssit sisältyvät jo kevään 2005 lisätalous­arvioon.

Valiokunta viittaa mietinnön yleisperusteluihin ja kiinnittää myös tässä yhteydessä huomiota valtion osakemyyntitulojen käyttöä koskeviin rajoituksiin. Valiokunta katsoo, että valtion osakemyyntitulojen käyttöperiaatteita tulee arvioida uudelleen kehyspäätöksen yhteydessä.

10. Hallinto

22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnan keskeisenä tavoitteena on edistää ja tukea ­alueen kehittämistä. Yhdistämällä kolmen eri sektorin toimintoja on pyritty saamaan aikaan myös toiminnan laadullista kehittämistä. TE-keskusten organisaatioon ollaan nyt suunnittelemassa merkittäviä muutoksia. Taustalla on tarve lisätä maaseutuosaston voimavaroja maatalouteen liittyvien valvontatehtävien hoitamiseksi. Maaseutuosastojen henkilöstöä on tarkoitus vahvistaa siirtämällä henkilöresursseja sekä työvoimahallinnosta että yritysosastolta. Lisäksi perustetaan 14 uutta virkaa. Samalla korostetaan TE-keskusten johtajien oikeutta kohdentaa henkilöresursseja eri tehtäviin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tarkoituksena on myös käynnistää TE-keskusten organisointia koskeva selvitystyö, jonka on määrä valmistua 1.7.2005 mennessä. Organisaatiorakenteen mahdollisista muutoksista päätetään myöhemmin. Työvoimatoimistojen ja muun työvoimahallinnon sekä TE- keskusten välinen suhde selvitetään erikseen ja asiaa valmistellaan siten, että ratkaisut voidaan tehdä päätettäessä vuoden 2006 talousarvioesityksestä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työvoimahallinto on näistä muutoksista johtuen suunnittelemassa työvoimapalveluiden siirtoa osittain pois TE-keskuksista seudullisten työvoimapalveluiden yhteyteen. Työministeriö katsoo, että vain näin voitaisiin varmistua siitä, että työvoimapalvelut ovat jatkossakin laadukkaita ja vastaavat työvoimapalveluille asetettuja tavoitteita.

Valiokunta toteaa, että kyse on erittäin merkittävästä uudistuksesta, joka muuttaa huomat­tavasti TE-keskusten asemaa sekä toiminnan luonnetta ja sisältöä. Hanke mainitaan talous­arvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä, jonka käsittelyaikataulu on budjetin aikataulusta johtuen varsin kireä. Valiokunnan mielestä olisi ollut asianmukaista informoida eduskuntaa jo aiemmin ja varmistaa näin ajantasaisen tiedon välittyminen myös eduskuntaan.

Valiokunta korostaa sitä, että TE-keskukset toimivat keskeisessä asemassa alueellisen elinkeinopolitiikan edistäjinä. Selvitystyön lähtökohtana tulee valiokunnan mielestä olla TE-keskusten asiakaslähtöinen kehittäminen alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, että TE-keskuksilla on keskeinen tehtävä osana kansallista innovaatiojärjestelmää.

20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä VTT:lle annetaan mahdollisuus edistää uusien, teknologiaa hyödyntävien yritysten synnyttämistä menemällä osakkaaksi ja sijoit­tamalla aloittaviin yrityksiin apporttiomaisuu­tena omistamiaan patentteja sekä kehittämistyön rahoittamiseksi pääomaa.

Valiokunta pitää ehdotusta hyvänä, sillä se vahvistaa osaltaan innovaatio- ja yrityspolitiikkaa. Innovaatioprosessille on tyypillistä, että ennen kuin patentin pohjalta syntyy kaupallinen tuote, tarvitaan vielä kehitystyötä. Tämä vaatii resursseja, joita alkavalla yrityksellä ei yleensä ole riittävästi. Osakkuus kehittämisyhtiöissä tehostaa myös kotimaista alueellista kehittämistyötä ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntämistä.

83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille Tekesin lainarahoitukseen liittyviä epäkohtia. Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksessä mainittu riskilainojen anteeksiantoa koskeva euromääräinen yläraja on liian ahdas. Myös suurten yritysten projekteissa Tekesin riskilainojen riskinlaukeamisehtoa on pidetty poikkeuksellisen tiukkana. Rajoitusten on arvioitu vaikeuttavan Tekesin keskeistä tehtävää eli innovaatiotoiminnan edistämistä asiakkaiden perusteltuja tutkimus- ja kehitysriskejä jakamalla.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että mainittujen rajoitusten vaikutusta seurataan ja tarvittaessa niitä arvioidaan uudelleen.

30. Yrityspolitiikka

42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)

Hyväksyessään kuluvan vuoden toisen lisä­talousarvion valiokunta kiinnitti huomiota Finn­veran korkotuellisten lainojen myöntämisvaltuuksien korotusta koskevaan menettelyyn. Eduskunta päättää vuosittaisesta myöntämisvaltuudesta hyväksyessään valtion talousarvion, ja valtuuksiin tarvittavista muutoksista voidaan päättää vain lisätalousarvion yhteydessä. Menettelyä on pidetty käytännön toiminnan kannalta liian kankeana ja Finnveran rahoitusmahdollisuuksia hidastavana.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ­arvioitu, että ensi vuoden talousarvioesityksessä lainojen myöntövaltuudet ovat rahoituksen kysynnän vuoksi riittämättömät ja että niitä joudutaan korottamaan lisätalousarviossa. Valiokunta viittaa edellä mainittuun kannanottoonsa ja toteaa, että myös Finnvera 2004 -työryhmän ehdottamien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää nykyisten menettelytapojen joustavoit­tamista.

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

Valiokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota kuluttaja- ja kilpailupolitiikan piirissä ole­vien toimijoiden resurssipulaan. Valiokunta totesi kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään, että tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää jatkossa sitä, että toimintaa arvioidaan niin organisaation kehittämis­tarpeiden kuin myös tarvittavien voimavarojen kannalta.

Talousarvioesityksessä on korotettu jonkin verran Kilpailuviraston määrärahoja, mutta talous- ja velkaneuvonnan resurssit vähenevät, koska syksyllä 2002 alkanut velkasovinto-ohjelma on päättynyt 31.8.2004. Kuluttajavalituslautakunta siirtyy 1.9.2005 lukien oikeusministe­riön hallinnonalalle, mutta sen määrärahatilanteeseen ei ole odotettavissa parannusta. Valiokunta viittaa tältä osin myös momentin 25.30.21 kohdalla lausumaansa.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että tehtävät ovat edelleen lisääntyneet ja muuttuneet haasteellisemmiksi. Asiat ovat ruuhkautuneet ja käsittelyajat ovat pitkiä. Toiminnan kehittämiseen ei ole käytännössä mahdollisuuksia. Myös alueelliset erot ovat suuria ja kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa.

Valiokunta korostaa edelleen sitä, että määrärahat tulee mitoittaa niin, että tehtävien asianmukainen hoitaminen on mahdollista.

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Kuten edellä on jo todettu, momentin määräraha pienenee, koska syksyllä 2002 alkanut velka­sovinto-ohjelma on päättynyt 31.8.2004. Velka­neuvonnan tarve on kuitenkin edelleen erittäin suuri ja jonotusajat talous- ja velkaneuvontaan ovat pitkiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan keväällä 2004 voimaan tullut ulosottolain muutos on lisännyt ulosottovelallisten ­yhteydenottoja. Tehokkaalla velkaneuvonnalla voidaan myös vähentää velka-asioiden käsittelyä tuomioistuimissa.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 500 000 euroa. Valiokunta korostaa samalla myös ennaltaehkäisevän valistuksen ja talousneuvonnan merkitystä. On tärkeää, että koulujen, kansalaisjärjestön ym. toiminnassa nostetaan esille oman talouden hallintaan liittyviä kysymyksiä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 311 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

50. Kansainvälistymispolitiikka

21. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Matkailulla on Suomessa kasvava taloudellinen ja työllistävä vaikutus. Saadun selvityksen mukaan ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun taloudellinen arvo oli vuonna 2003 noin 1,7 miljardia euroa. Lisäksi kotimaan matkailulla on huomattava merkitys. Matkailuala työllisti noin 126 000 henkeä. Etenkin maaseutu- ja luontomatkailun suosio on kasvanut viime aikoina. Luontomatkailun arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava matkailun osa-alue. Luontomatkailu keskittyy paljolti Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä sillä on myös selkeä työllistävä vaikutus.

Valiokunta pitää tärkeänä, että matkailuelinkeinon kehittämisotetta vahvistetaan. Matkailuelinkeinon kasvaessa ja muuttuessa yhä vaativammaksi on myös tärkeää kiinnittää huomiota toimialan kehittämisedellytyksiin ja matkailuyrittäjien liiketoimintaosaamiseen.

60. Energiapolitiikka

Kasvihuonekaasujen päästökauppa alkaa ensi vuoden alusta, mikä aiheuttaa merkittäviä muutoksia energia-alalla. Päästökauppajärjestelmään kuuluu Suomessa noin 550 laitosta ja 150 yritystä. Hallitusohjelman mukaisesti kansal­linen ilmastostrategia uudistetaan ja päästökauppa liitetään uuden ilmasto- ja energiastrategian osaksi. Strategia valmistuu vuoden 2005 alkupuolella. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja turpeen energiakäyttöä koskevat linjaukset.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ­arvioitu, että päästökauppa saattaa aluksi heikentää uusiutuvien energialähteiden käytön kiinnostavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistetään. Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä ja Suomessa on kehitetty alaan liittyvää teknolo­giaa, joka on myös vientituote.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että turpeen kilpailuasema energialähteenä ei heikkene päästökaupan seurauksena. Valiokunta viittaa päästökauppalain yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan, jossa eduskunta edellytti turpeen energiaveron alentamista. Valiokunta kiirehtii turpeen energiaveron alentamista koskevan hallituksen esityksen antamista.

On myös kaikin käytettävissä olevin keinoin huolehdittava siitä, että päästökauppavelvoitteet eivät heikennä yritysten kilpailukykyä ja niiden investointiedellytyksiä Suomessa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Apurahansaajien sosiaaliturva.

Apurahansaa­jien sosiaaliturvaa on selvitetty työryhmässä, jonka loppuraportti valmistui keväällä 2004. Apurahatutkijoiden sosiaaliturvassa on selkeitä puutteita, sillä apurahalla työskentely ei täytä suoranaisesti työsuhteen eikä myöskään yritystoiminnan tunnusmerkistöä. Sen ajalta ei siten kerry ansioperusteista sosiaaliturvaa. Työryhmä ehdotti, että vähintään 6 kuukauden päätoiminen työskentely apurahalla antaisi oikeuden sosiaaliturvaan. Työttömyysturvaan ei ehdotettu muutoksia. Asian jatkovalmistelu on vielä kesken.

Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että apu­rahansaajien sosiaaliturvaa pyritään parantamaan, erityisesti lakisääteisen eläketurvan ulottaminen apurahansaajiin on tärkeää. Valiokunta kiirehtii asian valmistelua ja pitää tärkeänä, että uudistukset voitaisiin toteuttaa viimeistään vuonna 2006.

07. Työterveyslaitos

51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesityksessä momentille osoitetaan 2,7 miljoonaa euroa, joka on tarkoitettu työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuskustannuksiin. Vastaava määräraha on ehdotettu vähennettäväksi momentilta 33.32.32. Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta eduskunta muutti lain voimaantuloa siten, että vuonna 2005 koulutuskustannuksiin käytetään momentin 33.32.32 määrärahasta vain 1,2 miljoonaa euroa hallituksen ehdottaman 2,7 miljoonan euron sijasta (HE 156/2004 vp TyVM 15/2004 vp). Momentilta voidaan näin ollen vähentää 1 500 000 euroa, joka lisätään vastaavasti momentille 33.32.32.

Momentin perusteluosasta poistetaan maininta siitä, että määrärahaa voi käyttää yksityisissä terveydenhuollon palvelujen tuottajayksiköissä sekä työnantajan ylläpitämillä työterveyshuoltoasemilla. Tämä johtuu siitä, että eduskunnan päätöksen mukaisesti lain säännöksiä korvausten maksamisesta aletaan soveltaa em. tahojen osalta vasta vuoden 2006 alusta lukien.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksessa ja yliopistojen työterveyshuoltopoliklinikoissa (poist.) tapahtuvan työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

13. Työsuojelun piirihallinto

21. Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Työsuojeluviranomaiset valvovat kokonaan tai osittain noin kahdenkymmenen lain, noin sadan alemmanasteisen säädöksen sekä kahden EU-asetuksen noudattamista. Monet valvontatehtävät ovat tulleet sisältönsä puolesta yhä vaikeammiksi, mutta työsuojelupiirien henkilöstön määrä on pysynyt lähes ennallaan. Uusien valvontatehtävien hoitaminen on myös muuttunut aiempaan verrattuna, sillä kysymys ei ole pelkästään työpaikan fyysisten olosuhteiden tarkastamisesta, vaan tehtävät voivat vaatia laajaa selvitystyötä ja erityisasiantuntemusta. Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain myötä työsuojelupiirien valvonnan piiriin tuli uutena kohderyhmänä noin 550 000 kuntien ja valtion virkamiestä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ­uusien lakien vaatimiin valvontatehtäviin tarvittaisiin 13 uutta tarkastajan virkaa, mikä edellyttäisi 650 000 euron lisämäärärahaa.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 600 000 euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että työsuojelupiirien resurssitarve otetaan huomioon myös vuosien 2006—2009 menokehyksissä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 400 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Kuntataloutta on jo käsitelty mietinnön yleisperusteluissa sekä luvun 26.97 (Avustukset kunnille) yhteydessä. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä vielä sitä, että kuntien menojen kasvu liittyy nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden aiheuttamien kustannusten voimakkaaseen kasvuun. Erityisesti hoitotakuun toteuttaminen lisää ainakin alkuvaiheessa kuntien menoja tuntuvasti. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen menojen ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa 7—8 prosenttia. Joissakin kunnissa menojen kasvu voi olla sitäkin suurempaa. Tähän nähden menojen kokonaiskasvun pitäminen neljässä prosentissa voi osoittautua ongelmalliseksi, etenkin jos toimintoja tehostamalla ei saavuteta kustannussäästöjä. Koska kuntien tehtäväkenttään kohdistuu voimakkaita paineita erityisesti vuonna 2005, on erittäin tärkeää, että valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksia on muutettu selvästi etupainotteisemmiksi.

Valiokunta viittaa myös siihen, mitä peruspalveluohjelmasta ja -budjetista on lausuttu mietinnön yleisperusteluissa.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Omaishoito.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiehen laatima ehdotus omaishoidon tuen kokonaisuudistuksesta valmistui maaliskuussa 2004. Ehdotus sisältää 16 omaishoidon kehittämistehtävää, jotka toteutettaisiin tämän ja seuraavan hallituskauden aikana. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot ja laadittu lausuntoyhteenveto. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tiukka määrärahakehys ei kuitenkaan tässä vaiheessa anna mahdollisuutta ehdotusten toteuttamiseen.

Omaishoidon asema on jossakin määrin vahvistunut, sillä saadun selvityksen mukaan kun­tien omaishoidon tukeen osoittamat määrärahat ovat kasvaneet ja omaishoidon tukea myönnetään lähes kaikissa kunnissa. Omaishoidon lakisääteisen vapaan sijaishoitomaksua on kohtuullistettu 1.10.2004 lukien. Myös Raha-automaattiyhdistyksen myöntämillä avustuksilla tuetaan omaishoitajien toimintakykyä ja jaksamista. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin edelleen huomattavia, ja omaishoitajat ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa.

Valiokunta pitää selvitysmiehen ehdotusta hyvänä pohjana omaishoidon kehittämiselle. Omaishoidon aseman vahvistuminen ehdotettujen tavoitteiden mukaisesti edellyttää kuitenkin erittäin merkittävää uudistustyötä sekä selkeitä taloudellisia lisäresursseja. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että omaishoidon uudistuksen toteuttamiseksi laaditaan selkeä aikataulu sekä konkreettinen toimenpideohjelma, jonka vaatimat resurssit otetaan huomioon valmisteltaessa seuraavaa määrärahakehystä. Valiokunta korostaa etenkin sellaisten kriteereiden laatimista, joilla turvataan omaishoidon tuen valtakunnallinen yhtenäisyys sekä omaishoitajien tasa-arvoinen asema asuinpaikkakunnasta ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Kansallinen terveyshanke.

Ensi vuoden maaliskuussa astuu voimaan koko terveyshankkeen kannalta keskeinen uudistus, jolla turvataan hoidon saatavuus ja hoidon järjestäminen laissa määrättyjen enimmäisaikojen puitteissa. Vaikka kyse ei olekaan kunnille annetusta uudesta tehtävästä, uudistus lisää alkuvaiheessa kuntien kustannuksia terveyspalvelujen järjestämisessä. Uudistuksen toteuttamiseen liittyvät haasteet ovat eri kunnissa hyvin erilaisia ja myös kustannuksissa tulee olemaan kuntakohtaisia eroja.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta lisätään ensi vuonna 0,80 prosenttiyksiköllä, josta pääosa liittyy kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Terveyshankkeen toteuttamiseen tarkoitettu valtionosuuksien korotus tuo kuntatalouteen lisäystä 75 miljoonaa euroa.

Uudistus muuttaa voimakkaasti terveydenhuollon toimintaa ja sen sisältöä, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä arvioimaan. Selvää on kuitenkin se, että uudistuksen kustannusvaikutukset asettavat erittäin suuren haasteen kuntien taloudelle ja lisärahoituksen tarve on ilmeinen. Myös henkilöresurssien riittävyyteen voi liittyä ongelmia. Onkin tärkeää, että kuntien tilannetta seurataan ja että rahoituksen riittävyyttä arvioidaan tarvittaessa uudelleen.

Sosiaalialan kehittämishanke.

Vuosille 2003—2007 hyväksytyn sosiaalialan kehittämishankkeen keskeisiä kehittämisalueita ovat muun ­muassa sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen, henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen sekä sosiaalialan rahoituksen ja voimavarojen turvaaminen. Hanke koostuu yli 20 osahankkeesta. Vuonna 2005 on ­tarkoitus toteuttaa asteittain palvelutarpeen ar­viointiin pääsy vanhustenhuollossa, lakisääteistää täydennyskoulutus ja jatkaa seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistamistyötä.

Valiokunta pitää tärkeänä hankkeen määrätietoista etenemistä ja korostaa erityisesti sosiaalityön toimintamahdollisuuksien vahvistamista. On myös tärkeää huolehtia siitä, että sosiaalialan henkilöstön täydennyskoulutukseen sekä muihin keskeisiin kehittämisalueisiin osoitetaan tarvittava rahoitus.

Köyhyys ja syrjäytyminen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa StVL 13/2004 vp käsitellyt laajasti köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Valtiovarainvaliokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitettyyn ja kiinnittää erityisesti huomiota pitkä­aikaistyöttömien perustoimeentulon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön tulisi yhdessä selvittää, miten pitkäaikaistyöttömien perustoimeentulo on tarkoituksenmukaista järjestää ja miten etuuksien korotukset vaikuttavat kuntien sosiaalityöhön ja yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Toimeentulo­tukea saavien asemaa voitaisiin myös parantaa ­arvioimalla uudelleen toimeentulotuen määrään alentavasti vaikuttavan asumiskustannusten 7 prosentin omavastuun tarpeellisuutta.

Valiokunta pitää myös erittäin tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan köy­hien lapsiperheiden asemaa. Ensi vuonna korotetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärää sekä lasten kotihoidon tuen yhdestä lapsesta maksettavaa hoitorahaa. Näillä toimilla voidaan jossakin määrin vähentää lapsiperheiden köyhyyttä ja riippuvuutta toimeentulotuesta. Osalle lapsiperheistä köyhyydestä on valitettavasti tullut jo varsin pysyvä ongelma ja tilanteen parantuminen edellyttää myös jatkossa erittäin määrätietoisia toimenpiteitä.

Hallitusohjelman mukaan lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta laaditaan kokonaisselvitys ottaen huomioon sosiaalietuuksien ja tulojen, palveluiden, maksujen, verojen ja perhevapaiden yhteisvaikutukset. Valiokunta kiirehtii selvityksen laatimista. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä ja korostaa edelleen toimeentulotukea saa­vien lapsiperheiden aseman parantamista.

Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluihin sisältyvään lausumaan ja pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy keväällä 2005 toimenpiteisiin vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseksi.

Momentin määräraha.

Momentille lisätään 23 100 000 euroa. Lisäys johtuu eduskunnan tekemistä muutoksista valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistukseen ( HE 181/2004 vp — HaVM 23/2004 vp ).

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 673 000 000 ­euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille ehdotetaan noin 38 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 10,7 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta pienempi. Määrärahasta on vähennetty 2,7 miljoonaa euroa käytettäväksi työterveyslääkäreiden erikoislääkärikoulutukseen ja 8 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti tutkimustoimintaan tarkoitetusta valtion korvauksesta siirrettiin 8 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin myös vuosina 2003 ja 2004. Näin pyrittiin edistämään lääkäreiden siirtymistä kliiniseen työhön terveyskeskuksiin ja muihin sairaaloihin lievittämään lääkäripulaa. Siirtoa ei tehdä enää vuonna 2006.

Saadun selvityksen mukaan tutkimustoimintaan osoitetun korvauksen reaalitaso on pudonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 30 prosentilla. Samanaikaisesti sekä tutkimustoiminnan tuotos että volyymi ovat lisääntyneet merkittävästi. Valtion suorittaman korvauksen pienentyessä kunnat ovat joutuneet ottamaan yhä suurenevan taloudellisen vastuun yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimuksen ja myös lääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen aiheuttamista kustannuksista. Näin siitä huolimatta, että toimintojen kustannusvastuu on valtiolla. Yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat myös joutuneet muita sairaanhoitopiirejä yllä­pitäviä kuntia huonompaan asemaan.

Valiokunta pitää sinänsä hyvänä sitä, että lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen on suunnattu lisäresursseja. Valiokunta on kuitenkin huolissaan tutkimustoiminnan tulevaisuudesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että valtionosuuden näin tuntuva pienentyminen vaikeuttaa merkittävästi tutkimustoimintaa. Joissakin yksiköissä vaarana voi olla kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen loppuminen. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä määrärahojen aleneminen on johtamassa kansainvälisten syöpätutkimushankkeiden päättymiseen ja henkilökunnan irtisanomisiin.

Rahoituksen riittävyyttä on arvioitu sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hiljattain valmistuneessa selvityksessä. Sen mukaan erityisvaltionosuus ei kata tutkimuksesta eikä myöskään opetuksesta aiheutuneita kustannuksia. Mikäli tutkimukseen saatu ulkopuolinen rahoitus otetaan huomioon, tutkimustoiminnan kokonaisrahoitus kattaa suurin piirtein tutkimustoiminnasta aiheutuneet kustannukset.

Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi ­työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta eduskunta muutti lain voimaantuloa siten, että vuonna 2005 tut­kimusEVOsta suunnataan erikoislääkäri­koulutukseen 1,2 miljoonaa euroa hallituksen ehdottaman 2,7 miljoonan euron sijasta. ( HE 156/2004 vp — TyVM 15/2004 vp ). Momentille 33.32.32 voidaan näin ollen palauttaa 1 500 000 euroa. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään vielä 1 200 000 euroa, jolloin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannukset eivät vähennä lainkaan tutkimukseen osoitettavaa valtion korvausta.

Momentin määräraha on näiden lisäysten jälkeenkin vielä riittämätön tarpeisiin nähden. Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaukset sairaanhoitopiireille pyritään saattamaan todellisten kustannusten tasolle. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun selvityksen mukaan ministeriö tulee esittämään korvausten saattamista kustannuksia vastaaville tasoille asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2006 talousarviossa määräraha mitoitetaan vastaamaan todellisia tarpeita.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 40 747 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Eduskunta on vuodesta 2000 lukien osoittanut talousarviossa erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen. Määräraha osoitettiin aiemmin kunnille, mutta kuluvan vuoden määräraha osoitettiin sairaanhoitopiireille käytettäväksi alle 16-vuotiaiden lasten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä palvelujen edelleen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tämä johtui siitä, että Kelan ja kuntien työnjakoa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämisessä muutettiin noin vuosi sitten siten, että Kelan järjestämä psykoterapia kohdennettiin yli 16-vuotiaisiin henkilöihin. Kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuu korostuu siten aiempaa enemmän alle 16-vuotiaiden tarvitsemien palveluiden järjestämisessä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kelan ja kuntien työnjakoa koskevat päätökset ovat selkeyttäneet tilannetta ja mahdollistaneet sen, että Kelan maksamat lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen määrärahat ovat riittäneet tänä vuonna. Toiminta jatkuu vastaavasti ensi vuonna eikä siihen tarvita lisäresursseja.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erillismäärärahojen avulla on käynnistetty kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hankkeita ja projekteja, palkattu sekä koulutettu henkilökuntaa ja perustettu uusia osastoja. Joissakin sairaanhoitopiireissä toiminta on jo saanut pysyvän aseman osana palvelutuotantoa eikä sen jatkuvuus ole enää riippuvainen erillisistä määrärahoista. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan useimmissa sairaanhoitopiireissä toiminnan jatkuvuus on kuitenkin epävarmaa ja lisämäärärahan tarve on edelleen välttämätön. Palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja myös hoidon vaikeusaste on kohonnut.

Valiokunta katsoo, että hoidon saatavuuden ja peruspalvelutason varmistamiseksi erillistä määrärahaa tarvitaan myös ensi vuonna. Valiokunta ehdottaa, että talous­arvioesityksestä poistettu momentti 32.32.37 ­palautetaan talousarvioaloitteiden TAA 64/2004 vp , TAA 294/2004 vp , TAA 755/2004 vp ja TAA 1068/2004 vp perusteella ja että sille osoitetaan 5 000 000 ­euroa. Määräraha osoitetaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä perustason kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palveluiden kehittämiseen. Määräraha osoitetaan edelleen sairaanhoitopiirien kuntayhtymille, jotka voivat järjestää mielenterveyspalvelut joko omana toimintanaan tai ostopalveluina. Valiokunta korostaa sitä, että määräraha tulisi suunnata ensisijaisesti kuntatasolle tukemaan mielenterveyshäiriöiden ennalta ehkäisyä sekä niiden varhaista toteamista. On myös tärkeää, että sairaanhoitopiirit toiminnallaan tukevat kuntien palvelurakenteen vahvistumista.

Tavoitteena tulee olla, että toiminnot ja niiden rahoitus saatetaan vähitellen pysyvälle pohjalle kuntien ja sairaanhoitopiirien talousarvioissa, jolloin erillisestä määrärahasta voidaan luopua. Valiokunta korostaa, että kunnissa tulee vahvistaa lasten- ja perheneuvoloiden sekä oppilashuollon voimavaroja ja yhteistoimintaa.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

37. 37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveys­ongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämisestä ­aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustuksen määrä on enintään 80 prosenttia toiminnan ­aiheuttamista kustannuksista. (Uusi)

39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta alkoi pysyvästi vuoden 2002 alusta lukien. Osaamiskeskuksista kahdeksan toimii alueellisesti ja yksi ruotsinkielistä väestöä varten. Keskusten tehtävänä on muun muassa kehittää sosiaalialan asiantuntemusta sekä erityisosaamista vaativia erityispalveluja. Osaamiskeskusten toimintamenoihin ehdotetaan ensi vuodelle 3 miljoonan euron määrärahaa, joka vastaa aiempien vuosien tasoa.

Osaamiskeskusten toiminta on parantanut selkeästi sosiaalialan alueellista yhteistyötä ja erityisesti pienillä kunnilla on osaamiskeskusten kautta mahdollisuus päästä mukaan kehittämistoimintaan. Osaamiskeskuksilla on myös tärkeä rooli sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisessa.

Valiokunnan mielestä osaamiskeskusten rahoitukseen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Osaamiskeskuksille myönnetään perusrahoitus, jonka taso on varsin vaatimaton osaamiskeskuksien tehtäviin ja niihin kohdistuviin odotuksiin nähden. Lisäksi toimintaa rahoitetaan hankerahoituksella. Se antaa mahdollisuuden puuttua nopeastikin havaittuihin kehittämistarpeisiin, mutta vaikeuttaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Rahoituksen lyhytkestoisuus johtaa myös työntekijöiden jatkuvaan vaihtumiseen ja vaikeuttaa pätevän henkilökunnan rekrytointia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös todettu, että jatkuvat projektit ja hankkeet lisäävät henkilökunnan uupumusta, etenkin kun kehittämistyön tuoma lisäresurssi ei helpota tavallista palvelutyötä. Myös rahoitusjärjestelmien hallinnointi on niiden monimuotoisuuden vuoksi työlästä ja hankalaa.

Valiokunnan mielestä perusrahoitusta tulisi vahvistaa, mikä antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet pitkäjänteisempään toimintaan.

33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot

Rikosasioiden sovittelun valtakunnallinen järjestäminen.

Rikosasioiden sovittelua ei ole lainsäädännössä erikseen säännelty. Sovittelun organisointi ja ohjaaminen on kuntien harkinnanvaraisesti järjestämää ja kustantamaa toimintaa. Käytännössä sovittelu on laajentunut siten, että se kattaa noin 60 prosenttia kunnista ja kolme neljäsosaa väestöstä. Sovittelutoiminta on saavuttanut merkittävän aseman erityisesti nuoria koskevien rikosasioiden käsittelyssä.

Sovittelua koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa on lähtökohtana ollut, että lääninhallituksille tulisi vastuu siitä, että sovittelupalveluja on kattavasti läänin alueella. Kunnille aiheutuvien kustannusten korvaamisesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuositasolla 6,5 miljoonan euron kustannukset.

Hallitusohjelman mukaan rikosasioiden sovittelutoiminta vakinaistetaan ja sovittelun saatavuus taataan yhdenvertaisesti koko maassa. Valiokunta kiinnitti asiaan huomiota jo kuluvan vuoden talousarviomietinnössä, mutta toimintaan ei ole edelleenkään osoitettu resursseja. Valiokunta pitää kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta tärkeänä, että kaikilla on asuinpaikasta riippumatta tarvittaessa mahdollisuus hakeutua sovittelun piiriin. Valiokunta kiirehtii asian valmistelua ja pitää välttämättömänä, että asiaa koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2005 valtiopäivien alussa siten, että laki voi tulla voimaan viimeistään 1.6.2005. Uudistukseen tarvittavat määrärahat tulee ottaa huomioon vuoden 2005 lisätalousarviossa. Valiokunta viittaa myös momentin 25.50.21 kohdalla lausumaansa.

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2005 valtiopäivien alussa esityksen laiksi rikosasioiden sovittelun järjestämisestä siten, että laki voidaan saattaa voimaan 1.6.2005. Tarvittavat määrärahat tulee ottaa huo­mioon keväällä 2005 annettavassa lisätalousarviossa.

31. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ehdotetaan 300 000 euron val­tionavustusta. Määräraha otettiin eduskunnan päätöksellä talousarvioon ensimmäisen kerran vuonna 2002, jolloin momentille osoitettiin 200 000 euroa. Vuonna 2003 momentin määräraha oli 300 000 euroa ja kuluvana vuonna 600 000 euroa. Määräraha käytetään saamenkielillä tuotettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin.

Saadun selvityksen mukaan määrärahalla on ollut tuntuva merkitys erityisesti varhaiskasvatuksessa ja vanhustenhuollossa. Saamenkielinen kotipalvelutoiminta on tukenut merkittävästi ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä ja mielenterveyskuntoutujia. Määrärahalla on myös turvattu mahdollisuus saamenkieliseen päivähoitoon. Saadun selvityksen mukaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden pitkäjänteisen kehittämisen suurimpia esteitä ovat rahoituksen riittämättömyys sekä sen epävarmuus ja lyhytjänteisyys. Tämä vaikeuttaa paitsi toiminnan suunnittelua, myös kielitaitoisen ja koulutetun henkilökunnan rekrytointia. Useissa saamelaisalueen kunnissa jo yksikielisten peruspalveluiden tuottaminen on kuntien taloudellinen tilanne huomioon ottaen vaikeaa. Kuntien yhteisten palveluiden järjestäminen on kuitenkin useissa tilanteissa hankalaa pitkien välimatkojen vuoksi.

Saamenkielisten palveluiden kehittäminen on vielä alkuvaiheessa, ja lisämäärärahan tarve on jatkossakin ilmeinen. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 300 000 euroa. Valiokunta toteaa, että määrärahatarve on otettava huo­mioon myös vuosien 2006—2009 menokehyksissä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 151/2004 vp)

53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan noin 7,5 miljoonan ­euron määrärahaa, joka vastaa aiempien vuosien tasoa. Ensi vuoden toiminnan painopisteet liittyvät muun muassa terveyden edistämisen rakenteiden vahvistamiseen, tupakoimattomuuteen, päihdehaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen sekä terveellisen ravitsemuksen edistämiseen.

Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ovat ratkaisevasti vaikuttaneet väestön ter­veyden parantumiseen. Kyse on kansanterveyden kannalta erittäin keskeisestä toiminnasta, joka voi pitkällä aikavälillä tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä esimerkiksi sairauspoissaolojen ja terveyspalvelutarpeiden vähentymisenä. Ajankohtaisia haasteita ovat muun muassa tupakan ja päihteiden käytön lisääntyminen, mielenterveyden ongelmien ja ylipainon lisääntyminen sekä monien vanhenemiseen liittyvien sairauk­sien ja ongelmien määrän kasvu.

Valiokunta korostaa terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön liittyvän toiminnan merkitystä ja katsoo, että terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton ­käyttö

Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan perimmäisenä tarkoituksena on edistää suomalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Avustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa, hankkeita ja projekteja. Vuosittain avustuksia saa yli 1 000 järjestöä. Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa käytetään ensi vuonna noin 423 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustuksiin tullaan osoittamaan talousarvioesityksessä mainitun 313 miljoonan euron sijasta 305 miljoonaa euroa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa alettiin lamavuosina käyttää osittain myös niihin tehtäviin, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti valtion vastuulle ja jotka oli aiemmin katettu valtion varoista. Raha-automaattiyhdistyksen varoja on viime vuosina osoitettu Valtiokonttorille käytettäväksi sotainvalidien, rintamaveteraanien ja eräiden muiden ryhmien kuntoutukseen. Ensi vuonna Valtiokonttorin käyttöön osoitetaan noin 110 miljoonaa euroa. Määräraha on korotettu aiempiin vuosiin verrattuna noin 12 miljoonalla ­eurolla, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus vuosittaiseen kuntoutukseen.

Valiokunta pitää hyvänä ja perusteltuna sitä, että Raha-automaattiyhdistyksen tuoton avulla on voitu huolehtia veteraanien kuntoutuksesta. On myös erittäin myönteistä, että ensi vuodesta lähtien kaikilla veteraaneilla on vuosittain mahdollisuus päästä kuntoutukseen.

Veteraanikuntoutuksen määrärahatarve vähenee lähivuosina. Valiokunta korostaa jo tässä vaiheessa sitä, että jatkossa Raha-automaatti­yhdistyksen tuottoa tulee asteittain palauttaa ­sosiaali- ja terveysjärjestöille väestön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä on tärkeää myös siitä syystä, että järjestöjen ­rahoitus uhkaa vähentyä Raha-automaattiyhdistyksen tuoton pienentyessä.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

51. 34.06.29 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä; myös työllisyysaste pyritään nostamaan 75 prosenttiin. Tulopoliittisen sopimuksen ja siihen liittyvien ratkaisujen on arvioitu parantavan työllisyyttä siten, että työllisyysaste nousisi 68,6 prosenttiin, mikä tarkoittaisi noin 40 000 uuden työpaikan syntymistä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kausitasoitus huomioon ottaen lokakuussa 2004 oli 6 000 työpaikkaa enemmän kuin huhtikuussa 2003. Lokakuun kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli 67,4 prosenttia. Alkuperäisten työllisyystavoitteiden toteutuminen ei näytä realistiselta. Tavoite oli alun perinkin varsin vaativa, ja työllisyystilanteessa on myös tapahtunut paljon muutoksia, teollisuuden toimintoja on siirretty halvan työvoiman maihin ja työvoimaa on irtisanottu ja lomautettu. Työministeriön menokehykset on kuitenkin laadittu sille olettamukselle, että työllisyydenhoitoon osoitettavien määrärahojen tasoa voidaan laskea kehyskauden loppua kohden.

Ensi vuoden talousarvioesitys lähtee siitä, että työttömyyden oletetaan laskevan kuluvan vuoden 8,8 prosentista 8,5 prosenttiin, jolloin työttömien määrä olisi keskimäärin 272 000 henkilöä. Työvoimapoliittisiin toimiin osoitettu määräraha alenee 34,4 miljoonalla eurolla, vähennys kohdistetaan erityisesti palkkaperusteiseen työllistämiseen ja investointeihin. Aktiivitoimenpiteiden piiriin pyritään kuitenkin saamaan aiempaa suurempi osuus työttömistä eli noin 33 prosenttia, kun kuluvana vuonna aktivointiprosentti oli 32,7.

Valiokunta pitää aktivointitavoitteen nostamista tärkeänä. Valiokunta korostaa sitä, että toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja että voimavaroja suunnataan erityisesti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka edesauttavat työllistymistä. Yhteiskunnan muutosten myötä työpaikkoja syntyy ja katoaa nopeasti. Työelämän muutokset ja tarpeet tulee ottaa aiempaa paremmin huomioon myös koulutuksessa, jonka tulee painottua aidosti työllistävään koulutukseen. Valiokunnan mielestä työllisyyskoulutuksen painopistettä on perusteltua siirtää sellaiseen koulutukseen, joka tähtää tutkintoon ja joka järjestetään pääosin oppilaitosten toimesta.

Valiokunta pitää hyvänä sitä, että ensi vuoden alussa laajennetaan starttirahan käyttöä kokeiluluonteisesti siten, että vuosina 2005 ja 2006 starttirahaa voidaan myöntää ilman työttömyysedellytystä. Starttirahajärjestelmän vaikuttavuus on korkea, työttömien osuus kolme kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen on ollut noin 5 prosenttia. Tehtyjen selvitysten mukaan starttirahalla aloittaneet yritykset ovat muutoinkin menestyneet hyvin, sillä niistä on toiminnassa vielä viiden vuoden kuluttua perustamisesta 80 prosenttia, kun vastaava luku muiden yritysten kohdalla on 57 prosenttia.

Valiokunta viittaa myös hiljattain valmistuneeseen Suomi maailmantaloudessa -selvitykseen, jossa haettiin vastausta siihen, miten suomalainen työ ja tuotanto menestyvät käynnissä olevassa maailmantalouden murroksessa. Loppuraportissa esitetään Suomen vahvuuksiin pohjautuva strategia suomalaisen työn ja tuotannon menestyksen varmistamiseksi kovenevan kilpailun oloissa. Strategian ytimenä on osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen. Selvityksessä arvioidaan muun muassa aikuiskoulutusjärjestelmää, johon liittyvät tehtävät kuuluvat osittain opetusministeriölle ja osittain työministeriölle. Selvityksen mukaan aikuiskoulutuksen toimintakenttä on kirjava ja organisaatio hajanainen. Eri hallinnonalojen alueelliset organisaatiot voivat tehdä päällekkäistä ja kilpailevaa työtä, mikä on tehoton ja epätaloudellinen ratkaisu.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että työvoimakoulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämistarpeita arvioidaan edellä mainitun selvityksen pohjalta.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota nuorten työllistämiseen. Työllisyysohjelman mukaan kaikille nuorille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajatoimenpiteet kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano alkaa täysimittaisesti koko maassa vuoden 2005 alussa. Valiokunta korostaa sitä, että nuorille tarjottavan toiminnan tulee olla mielekästä ja sellaista, että se edistää työllistymistä.

Työllisyysmäärärahojen käyttöä ja riittävyyttä on myös seurattava aktiivisesti. Mikäli työllisyyskehitys jatkuu heikkona, on jatkossa myös tarpeen arvioida uudelleen määrärahakehyksen tasoa.

Pitkäaikaistyöttömyys.

Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys on ollut suhteellisen hyvä talouden hitaaseen kasvuun nähden, ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt usean vuoden ajan. Viime kuukausina pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin alkanut hieman nousta ja kasvu on kohdistunut vanhempiin ikäluokkiin.

Hallituksen työllisyysohjelmaan kuuluvaa julkisen työvoimapalvelun rakenteellista uudistusta on tarkoitus jatkaa vuonna 2005. Vaikeasti työllistyvien palvelut ja resurssit eriytetään työvoiman palvelukeskuksiin. Niiden toiminnan ydin on hallintosektorit ylittävä asiakkaiden palvelu, jolloin asiakkaita pystytään palvelemaan yhdeltä luukulta moniammatillisen yhteistyön avulla.

Valiokunta pitää palvelukeskusten perustamista erittäin tärkeänä ja hyvänä keinona parantaa kaikkein vaikeimmin työllistettävien asemaa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että palvelukeskuksille turvataan niiden tarvitsemat ­resurssit. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että palvelukeskuksissa on riittävästi asiantuntevia sosiaalityöntekijöitä ja että palvelukeskusten asiakkaat saavat tarvittavat terveyspalvelut. Myös päihdehuollon palvelut tulee saattaa tarvetta vastaavalle tasolle.

Valiokunta pitää myös hyvänä, että pitkä­aikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläkkeelle siirtymisen arviointia jatketaan kaikissa työvoimatoimistoissa. Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana tehdään työnhakijoille noin 6 000 työkunnon selvitystä. Jo tehtyjen päätösten perusteella ensi vuoden alusta pääsee eläketuen piiriin noin 3 900 ikääntynyttä pitkäaikaistyötöntä.

Sosiaaliset yritykset ja vajaakuntoisten työllistäminen.

Vuoden 2004 alusta tuli voimaan ­sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on edistää vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin on tähän mennessä hyväksytty 11 sosiaalista yritystä. Nämä yritykset työllistivät rekisteröintihetkellään 204 henkilöä, joista 61 oli vajaakuntoisia ja 31 pitkäaikaistyöttömiä.

Sosiaalisten yritysten perustaminen ei ole toistaiseksi lähtenyt käyntiin siinä laajuudessa kuin lakia säädettäessä toivottiin. Tarve luoda sosiaalisten yritysten avulla vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille soveltuvia työpaikkoja on kuitenkin palvelukeskusten perustamisen myötä entisestään korostunut. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaalisten yritysten perustamismahdollisuuksia koskevaa tiedotusta tehostetaan ja että yritysten syntymistä tuetaan mahdollisuuksien mukaan viranomaistoimin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös vajaakuntoisten työllistämiseen. Sosiaaliset yritykset voivat jossakin määrin työllistää vajaakuntoisia, mutta eivät riittävästi. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edistäminen edellyttää eri hallinnonalojen toimivaa yhteistyötä. Työhallinnon ohella tärkeitä toimijoita ovat kunnat, sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä työpaikkoja tarjoavat yritykset. Työllistäminen edellyttää myös työelämän ja kuntoutuksen yhdistämistä ja yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia. Valiokunta toteaa, että vajaakuntoisten työllistäminen on tärkeää paitsi inhimilliseltä kannalta myös työllisyysasteen nostamiseksi ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

Työttömien yhdistysten toiminnan tukeminen.

Työttömien yhdistyksiä toimii 185 paikkakunnalla. Ne työllistivät vuonna 2003 noin 4 900 työtöntä, joista useat olivat kaikkein vaikeimmin työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä. Yhdistysten toimintaa tuetaan omatoimisuusavustuksin, joihin talousarvioesityksen mukaan osoitetaan noin 3,3 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustus on kuitenkin riittämätön eikä se anna kaikille yhdistyksille mahdollisuutta vakinaisen toiminnanohjaajan palkkaamiseen.

Yhdistykset toimivat hyvin eri tavalla ja niiden saamat avustukset ovat myös hyvin erilaisia. Alueelliset TE-keskukset päättävät avustuksen myöntämisestä ja päätökset perustuvat muun muassa valtioneuvoston asetukseen eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä. Avustusta voidaan myöntää rekisteröidylle yhdistykselle ja eräissä tapauksissa myös osuuskunnalle, jonka toimintaan kuuluu oma-aloitteisuuteen perustuvan työskentelyn sekä työllistymistä edistävän muun toiminnan tukeminen.

Työministeriöstä saadun tiedon mukaan omatoimisuusavustukseen tarkoitettuja määrärahoja voidaan vuoden 2005 aikana tarkistaa momentin kokonaismäärärahan puitteissa, mikäli perusteltuja lisätarpeita voidaan osoittaa. Työministe­riössä selvitetään myös parhaillaan omatoimisuusavustuksen käyttöä ja avustusjärjestelmän kehittämistarpeita.

Valiokunta toteaa, että työttömien yhdistykset tekevät merkittävää ja arvokasta työtä työttömien elämäntilanteen helpottamiseksi ja toiminnalla on erityisen suuri merkitys pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Yhdistysten toiminnan kehittäminen on tärkeää myös siinä mielessä, että niiden piirissä syntyneistä toiminnoista voi jatkossa kehittyä sosiaalisia yrityksiä. Selvitystyön valmistuttua mahdollista lisäresurssien tarvetta tulee arvioida vuoden 2006 talousarvion yhteydessä.

99. Työministeriön hallinnonalan muut ­menot

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Siviilipalveluslaki lähtee siitä, että siviilipalvelusmiehellä on palvelusaikana oikeus ilmaiseen majoitukseen. Saadun selvityksen mukaan käytännössä noin puolet palveluspaikoista pyrkii kuitenkin tavalla tai toisella välttämään asumiskustannusten korvausvastuun. Korvausvastuun välttäminen tapahtuu yleensä siten, että palveluspaikka ei ota palvelukseen lainkaan sellaisia miehiä, joista saattaa tulla asumiskustannuksia. Toisaalta palvelukseen astuvilta miehiltä saatetaan myös vaatia lainvastaisia suullisia tai jopa kirjallisia sitoumuksia siitä, että asumiskustannusten korvaamista ei palveluspaikalta tulla vaatimaan.

Asiaan on kiinnitetty huomiota useissa eri ­yhteyksissä, mutta tilanne ei ole toistaiseksi muuttunut. Eri selvityksissä on katsottu, että siviilipalvelusmiesten asumiskustannukset tulisi korvata valtion varoista. Tähän ei kuitenkaan ole toistaiseksi katsottu olevan mahdollisuutta. ­Valiokunta katsoo, että siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaaminen on edelleen merkittävä yhdenvertaisuusongelma, johon tulisi löytää ratkaisu.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

Itämeren suojelu.

Itämeren suojeluohjelma on edennyt öljyntorjuntavalmiuksien parantamisen osalta hyvin. Öljyvahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi on muun muassa päätetty varustaa kolme alusta öljynkeräyslaittein. Erittäin merkittävää on myös se, että talousarvio­ehdotukseen sisältyy uuden monitoimimurtajan hankkimiseen liittyvä sopimusvaltuus. Ehdotuksen mukaan Suomen ympäristökeskus ja merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan palvelusopimus öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varustetun monitoimimurtajan palveluiden hankkimisesta. Myös öljyvahinkojen torjunnan osaamiskeskuksen perustamista selvittävän työryhmän työ on edennyt ja selvitys valmistuu vielä tämän vuoden aikana. Mahdolliset kustannusvaikutukset otetaan huomioon vuoden 2006 talousarviossa.

Itämeren rehevöitymistä aiheuttavat päästöt eivät sen sijaan ole vähentyneet suojeluohjelman edellyttämällä nopeudella. Myös meri­alueen sisäinen ravinnekuormitus on voimistunut.

Maatalouden vesiensuojelutoimien tehostaminen on eräs Itämeren suojelun merkittävimpiä haasteita. Onkin erittäin tärkeää, että Itä­meren suojeluohjelmaa ja vesiensuojelun tavoiteohjelmaa toteutetaan erityisesti maatalouden ja myös haja-asutuksen aiheuttaman vesistönkuormituksen vähentämiseksi.

Veneliikenteen päästöjen osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta on verrattain pieni, mutta paikalliset haitat voivat olla kesällä tuntuvia vilkkaiden veneväylien tuntumassa. Alus­jätevesilaki kieltää vuoden 2005 alusta lukien käymäläjätevesien johtamisen veneistä vesistöön sisävesillä sekä aluevesillä. Tämä edellyttää veneiden varustamista asianmukaisilla septitankeilla sekä myös riittävän tehokkaan ja toimivan käymäläjätevesien keräysjärjestelmän luomista. Olisi erittäin tärkeää, että keräysjärjestelmä saataisiin ripeästi mahdollisimman kattavaksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että keräysjärjestelmän toimivuutta seurataan ja että käymäläjätteiden vastaanottolaitteiden hankintaa tuetaan tarvittaessa valtion varoista.

Vesiensuojelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valiokunta ehdottaa, että momentille 35.10.63 lisätään 1 000 000 euroa avustusten maksamiseen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin.

Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 35.10.77 kohdalla lausumaansa ja toteaa, että Suomenlahden ja Itämeren tilaa voidaan parantaa suuntaamalla lisäresursseja myös siirtoviemäreiden rakentamiseen ja vesistöjen kunnostukseen.

63. 35.10.63 ja 64 Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Edellä esitettyyn viitaten momentille lisätään 1 000 000 euroa avustusten maksamiseen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 750 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 151/2004 vp)

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesityksen mukaan ympäristötöihin suunnataan ensi vuonna 10 miljoonaa euroa, josta 9,4 miljoonaa euroa osoitetaan varsinaiselle ympäristötyömomentille ja 600 000 euroa Kainuun hallintokokeiluun liittyviin menoihin. Määrärahataso säilyy näin ollen kuluvan vuoden tasolla. Menokehyksen mukaan määräraha alenee kuitenkin 7,85 miljoonaan euroon vuonna 2006 ja edelleen 7,35 miljoonaan euroon vuonna 2007.

Momentin määrärahaa käytetään pääasiassa siirtoviemäreiden rakentamiseen, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen sekä vesistöjen kunnostukseen. Määräraha on kuitenkin täysin riittämätön yhä kasvaviin tarpeisiin nähden.

Tehtyjen selvitysten mukaan lähivuosina ­olisi tarvetta käynnistää 50 uutta siirtoviemärihanketta, joiden vuotuinen määrärahatarve olisi 10 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen mukaan uusien hankkeiden aloittamiseen varataan 1,3 miljoonaa euroa, jolla voidaan käynnistää seitsemän uutta hanketta. Siirtoviemärien rakentaminen olisi tärkeää myös Itämeren sekä sisävesien suojelun tehostamiseksi. Etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Pohjanmaalla toteutettavilla hankkeilla voitaisiin vähentää Itämeren rehevöitymistä.

Myös pilaantuneiden maa-alueiden kun­nostukseen kaivataan lisäresursseja, jotta edes pahimmilla riskialueilla olevat pilaantuneet maa-alueet voitaisiin kunnostaa kohtuullisella aikataululla. Mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita arvioidaan olevan noin 20 000. Ympäristö- ja terveysriskien vuoksi tulisi kunnostaa kiireellisesti 250 kohdetta. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet osallistua alueiden puhdistukseen ovat usein heikot. Pilaantuneita maa-alueita löytyy koko ajan lisää, ja viimeisimpien ­arvioiden mukaan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksiin tarvitaan seuraavien 20 vuoden aikana yhteensä noin 1,2 miljardia euroa, josta valtion ja kuntien osuus olisi 300—400 miljoonaa euroa.

Myös vesistöjen tila on heikentynyt rehevöitymisen vuoksi. Tehtyjen selvitysten mukaan kunnostuksen tarpeessa on noin 1 500 järveä ja 500 jokiosaa, joiden kunnostuskustannukset ovat yhteensä 225 miljoonaa euroa. Valtion ­tukea tarvittaisiin erityisesti sellaisten hankkeiden edistämiseen, joiden kustannuksiin alueen kunnat ja muut toimijat ovat sitoutuneet. Esimerkiksi Hiidenveden kunnostusta tulisi vauhdittaa. Hiidenvesi kuuluu Etelä-Suomen merkittävimpiin järviin, ja se toimii Helsingin vedenhankinnan varavesialtaana.

Hallitusohjelman mukaan saastuneiden maa-alueiden kunnostusta edistetään. Määrärahataso ei kuitenkaan anna siihen juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia. Mikäli määrärahakehystä ei koroteta, ympäristötyöt vähenevät ja hidastuvat entisestään. Valiokunta toteaa, että ympäristötyöt ovat paitsi ympäristönsuojelun myös työllisyyden kannalta merkityksellisiä.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 11 900 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

Vuonna 1996 hyväksytyn luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseen liittyvän rahoitusohjelman tavoitteena on, että vanhat suojeluohjelmat ­toteutetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeesta on toteutettu vuosina 1996—2004 noin 250 000 hehtaaria ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia yksityismaita on vuoden 2005 alussa toteuttamatta vielä noin 100 000 hehtaaria. Rahoituksen suhteen suunnitelmista ollaan jäljessä noin 50 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti tarkistaa rahoitus­ohjelman toteutuminen ja taso vuonna 2005. Valiokunta korostaa sitä, että rahoitusohjelman tarkistuksen jälkeen puuttuvat määrärahat otetaan huomioon määrärahakehyksissä ja talousarviossa ja että ohjelma pyritään saattamaan loppuun suunnitelmien mukaisesti vuoden 2007 aikana.

Nuuksion järviylänkö kansallispuistoineen on pääkaupunkiseudun tärkein ja tunnetuin suo­jelu- ja virkistyskohde. Alue on noin miljoonan suomalaisen päiväkäynnin ulottuvilla, ja sen merkitys luontomatkailun kannalta on voimakkaassa nousussa. Nuuksiossa ei ole vielä opastuskeskusta, mutta sen suunnittelu on käynnistetty yhdessä Metsähallituksen, kuntien ja eräiden muiden alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda Nuuksiosta ikkuna koko Suomen kansallispuistoihin.

Valiokunta korostaa hankkeen merkitystä pääkaupunkiseudun luontokohteena ja pitää tärkeänä, että kaikki osapuolet toimivat aktiivisesti hankkeen eteenpäin viemiseksi ja että myös valtio edistää hanketta omalta osaltaan. Valiokunta kiinnittää muutoinkin huomiota siihen, että luontomatkailua tukevan infrastruktuurin rakentamista ja kunnossapitoa edistetään.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Yleistä.

Talousarvioesityksessä on varsin hyvin otettu huomioon hallituksen asuntopoliittiseen ohjelmaan sisältyvät tavoitteet. Valtion ­tukemassa asuntotuotannossa tuen painopiste siirtyy vähitellen aravasta korkotukilainoitukseen. Tuen kohdennuksessa on edelleen ensi sijalla pääkaupunkiseutu, sen lähialueet ja muut kasvukeskukset. Kunnallistekniikan avustuksen käyttöaluetta laajennetaan Helsingin seudulta myös muihin kasvukeskuksiin.

Valtion asuntorahastolle osoitetaan lainoitusta varten 700 miljoonan euron myöntövaltuus, josta aravalainoja saa olla enintään 240 miljoonaa euroa. Ensi vuonna arvioidaan aloitettavan noin 6 500 asuntoa, mutta lainavaltuuksia lisätään tarvittaessa lisätalousarviossa siten, että hallitusohjelman mukaisesti mahdollistetaan 10 000 asunnon lainoitus. Perusparannuslainoituksessa ehdotetaan siirryttäväksi kokonaan korkotukilainoitukseen. Korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan 70 miljoonan euron valtuutta, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Uutena avustusmuotona otetaan käyttöön sosiaalisin ­perustein myönnettävät avustukset talousjäte­vesien käsittelyn tehostamiseen. Lisäksi hallitus ehdottaa, että valtion asuntorahastosta siirretään valtion talousarvioon 130 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää asuntopoliittista ohjelmaa ja talousarvioesitystä pääsääntöisesti hyvinä ja ­perusteltuina. Esimerkiksi kunnallistekniikka-avustuksen käyttöalan laajentaminen on erittäin tärkeää kasvukeskusten kehittymisen kannalta. Näyttää kuitenkin siltä, että sosiaalista asuntotuotantoa ei saada jatkossakaan riittävästi käyntiin. Ensi vuoden tavoite on noin 6 500 asuntoa, mutta sekin saattaa jäädä toteutumatta, sillä talousarvioesitys ei sisällä keinoja sosiaalisen asuntotuotannon vilkastumiselle. Tänä vuonna tuotannon arvioidaan jäävän noin 5 000 asuntoon 10 000 asunnon tavoitteesta huolimatta. Tuotannon käynnistymistä vaikeuttavat edelleen tonttipula sekä myös kohonneet rakennuskustannukset ja kiinnostuksen puute sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Tuetun asumisen tarve sekä vuokra-asuntojen kysyntä ovat viime aikoina vähentyneet, kun alhainen korkotaso on helpottanut oman asunnon hankkimista. Valiokunnan mielestä valtion tukemaa, kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa tarvitaan siitä huolimatta jatkossakin, etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Riittävä ja kohtuuhintainen vuokra-asuntokanta on välttämätön esimerkiksi työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Valiokunta kiinnittää yleisemminkin huomiota vuokra-asuntojen riittävyyteen, sillä omistusasumisen suosion kasvaessa myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on vähentynyt. Vuokra-asuntojen ja uustuotannon vähäisyys saattavat kuitenkin jo lähivuosina johtaa vuokra-asuntopulaan, sillä vuokra-asumisen arvioidaan olevan jatkossakin keskeinen asumismuoto etenkin kasvukeskuksissa.

Valiokunnan mielestä valtion tulisi mahdollisimman pian parantaa tonttimaan saatavuutta ohjaamalla Kapiteeli Oy:n omistamien alueiden myymistä kohtuuhinnalla asuntotuotantoon. Vuonna 2000 laaditussa valtion sekä pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien allekirjoittamassa yhteistoiminta-asiakirjassa sovittiin, että valtio sitoutuu myymään kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli Oy:n omistuksessa olevia alueita asuntotuotantoon kohtuullisella hinnalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kapiteelin maiden myynti ei ole juurikaan käynnistynyt. Valiokunta kiirehtii neuvotteluja ja edellyttää tarvittaessa hallitukselta uusia päätöksiä Kapiteelin maiden saamisesta kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarpeisiin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille yleishyödyllisyyssäännöksiin liit­tyviä epäkohtia ja katsottu, että ne olisivat osaltaan esteenä tuotannon käynnistymiselle. Erityisesti rajoitusaikojen pituutta on arvosteltu ja katsottu, että niiden tulisi olla enintään laina-­aikojen pituiset. Yleishyödyllisyyssäännöksiä on väljennetty ja muutokset ovat tulleet voimaan 1.9.2004 lukien. Tässä vaiheessa on ennenaikaista arvioida, miten ne vaikuttavat asuntotuotannon käynnistymiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että yleishyödyllisyyssäännösten toimivuutta seurataan ja tarvittaessa harkitaan rajoitusten lieventämistä.

Avustus erityisryhmien asumiseen.

Erityisryhmien, kuten opiskelijoiden, vanhusten, asunnottomien ja vammaisten asunto-olojen parantamiseksi otetaan käyttöön uusi avustusjärjestelmä, jonka rahoitukseen on ensi vuonna käytettävissä kaikkiaan 34 miljoonaa euroa. Avustus on lisärahoitusta sellaisille vuokra-asuntokohteille, joille myönnetään korkotukilainoitusta. Avustuksen saajia voivat olla kunnat ja yleishyödylliset asuntoyhteisöt, ja avustusta myönnetään asuinrakennusten tai asuntojen uustuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen. Samalla ­nykyisistä opiskelija-asuntojen sekä asunnottomien ja pakolaisten asuntojen omapääoma-avustuksista luovutaan ja näihin asuntoihin myönnetään avustusta uuden avustusjärjestelmän mukaan.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena ( HE 170/2004 vp — YmVM 18/2004 vp ), ja lain on määrä tulla voimaan 1.1.2005 lukien.

Erityisryhmien asumiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet esille myös valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty avustuksen tasoon. Hallituksen esitys lähti siitä, että avustusta voitaisiin myöntää 5, 20 tai 30 prosenttia rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista. Eduskuntakäsittelyn aikana korkeimman tuen piiriin kuuluvien ryhmien avustusprosentti korotettiin 35 prosenttiin. Tilanne on siis jonkin verran parantunut, mutta ero aikaisempaan käytäntöön on edelleen tuntuva, sillä Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä avustus on voinut olla jopa 70 prosenttia tapauksissa, joissa avustuksen määrä on jatkossa 35 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

Saadun selvityksen mukaan Raha-automaattiyhdistys myöntää avustuksia entisessä laajuudessa järjestöille ja säätiöille myös ensi vuonna, mutta avustuskohteisiin tulee muutoksia. Raha-automaattiyhdistys on kilpailulainsäädännöllisistä syistä vähentänyt esimerkiksi vammaisten sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluasuntojen tukemista.

Valiokunta viittaa edellä mainittuun ympäristövaliokunnan mietintöön. Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että Raha-au­tomaattiyhdistys rahoittaa jatkossakin erityisryhmien asumispalveluita. On myös tärkeää, että Raha-automaattiyhdistys ja asuntorahasto toimivat tiiviissä yhteistyössä avustuksiin liittyvän työnjaon ja myöntämiskäytännön kehittämiseksi. Esimerkiksi kehitysvammaisten ja vanhusten asumispalveluiden tarve tulee lähivuosina kasvamaan tuntuvasti.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on suhtauduttu epäilevästi talousarvioesitykseen sisältyvän myöntämisvaltuuden riittävyyteen sekä siihen, miten erilaisten ryhmien avustustarpeet ­priorisoidaan niukan määrärahan puitteissa. Valtuuden riittävyyttä voi heikentää myös se, että avustusprosentti korotettiin eduskuntakäsittelyn aikana 30 prosentista 35 prosenttiin. Valtuuden ­oikeaa tasoa on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea arvioida. Valtuuden tarve voi jäädä ennakoitua pienemmäksikin, sillä hankkeiden valmistelu ja hakemusten laatiminen voivat alkuvaiheessa vähentää avustuksen kysyntää. Valtiovarainvaliokunta ei ehdota valtuuden korottamista, vaan katsoo, että valtuuteen mahdollisesti tarvittavat muutokset tulee ottaa huomioon lisätalous­arvion yhteydessä.

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä ja että valtuuden korotus otetaan tarvittaessa huomioon lisätalousarviossa.

Asuntorahaston varojen siirto.

Hallitus on päättänyt siirtää asuntorahastosta 130 miljoonaa euroa valtion talousarvioon. Hallitus on varojen siirrosta päättäessään samalla päättänyt, että siirto ei vaaranna asuntorahaston asuntopoliittisen rahoituksen volyymia, asuntopoliittisia velvoitteita, asuntorahaston maksuvalmiutta eikä asuntorahaston olemassaoloa asuntopolitiikan harjoittamisen välineenä. Asuntorahaston varoja käytetään tukemaan erityisesti sosiaalista asuntotuotantoa.

Saadun selvityksen mukaan siirto ei vaaranna asuntorahaston toimintaa vuonna 2005. Tarkoituksena on kuitenkin vakinaistaa menettely ja pysyvän ratkaisun valmistelutyö on käynnissä.

Valiokunta ei pidä hyväksyttävänä, että näin merkittävä toimenpide päätetään talousarvion yhteydessä, vaan siitä olisi tullut sopia hallitusohjelmassa tai ainakin hallituksen vajaa vuosi sitten hyväksymässä asuntopoliittisessa ohjelmassa. Valiokunta katsoo, että toistuvat määrärahasiirrot heikentävät rahaston toimintamahdollisuuksia. Kun esimerkiksi sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteista jäädään koko ajan jälkeen, ei ole perusteltua heikentää asuntorahaston mahdollisuuksia toteuttaa pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa.

Perusparannusarava.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta päätti, että perusparannusaravaa voidaan käyttää pitkäaikaisiin lainoihin myös vuonna 2004. Samalla eduskunta edellytti, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja tulee uudistaa niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman lähtökohta on kuitenkin se, että perusparannus­aravasta luovutaan. Lainaehtoja ei ole siksi ­uudistettu eikä perusparannusarava sisälly ­talousarvioesitykseen.

Korkotukilainoitus toimii useimmissa tilanteissa varsin hyvin. Ympäristöministeriö on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa luvannut selvittää korjauskorkotukilainan saatavuuteen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Valiokunta pitää tärkeänä, että korkotukilainoituksen toimivuutta seurataan ja että mahdollisiin epäkohtiin puututaan sekä harkitaan tarvittaessa aravalainoituksen käyttöönottoa.

Lähiöiden kunnostus.

Valiokunta pitää hyvänä, että asunto-osakeyhtiötalojen peruskorjausta kannustetaan valtion tukijärjestelmin myöntämällä korkotukilainoitusta taloteknisiin ja talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjauksiin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös lähiöiden perusparannustarpeeseen. Vuonna 2000 käynnistetty kolmivuotinen Lähiöuudistus 2000 -ohjelma on päättynyt. Lähiöiden peruskorjaamistarve on jatkossakin ilmeinen, sillä iso osa rakennuskannasta on 1960- ja 1970-luvuilta. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että jatkossakin luodaan käytäntöjä, jotka kannustavat ja tukevat lähiöiden kunnossapitoa.

40. Alueelliset ympäristökeskukset

21. Alueellisten ympäristökeskusten toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Alueellisten ympäristökeskusten tehtävät ovat lisääntyneet selvästi viime vuosien aikana. Niiden tehtäviin kuuluu muun muassa ympäristönsuojeluun, alueiden käyttöön, rakentamisen oh­jaukseen ja luonnonsuojeluun liittyviä tehtäviä. Keskukset hoitavat myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät. Natura 2000 -ohjelman valmistelu ja luonnonsuojelualueiden toteuttamisohjelma ovat myös vaatineet runsaasti voimavaroja. Jatkossa vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämät selvitykset sekä vesialueiden hoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatiminen vaativat henkilöresursseja. Ympäristökeskusten toiminta on monimuotoista ja myös rahoitus tulee monista lähteistä.

Kuntien taloudelliset vaikeudet ovat heikentäneet ympäristötehtävien hoitamista. Ympäristönsuojelun henkilöstö ja toimintamenot ovat vähentyneet erityisesti pienissä kunnissa, mutta samanaikaisesti tehtävät ovat lisääntyneet. Kuntaliiton selvityksen mukaan kuntien ympäristönsuojelutehtäviin liittyvä lainsäädäntö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1986, jolloin kuntien ympäristönsuojeluhallinto perustettiin. Kunnat ovat myös eriarvoistuneet ympäristönsuojelu­asioiden hoidossa, sillä kuntien taloudelliset sekä henkilöstöresurssit ovat kehittyneet hyvin epätasaisesti.

Valiokunnan mielestä ympäristöhallinnon ­resursseja tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja huolehtia siitä, että ympäristön- ja luonnonsuojelutehtävien hoitamiseen osoitetaan riittävät resurssit.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Järjestöjen avustuksiin ehdotetaan runsaan 1,5 miljoonan euron määrärahaa, joka vastaa kuluvan vuoden tasoa. Eduskunta on vuosittain kiinnittänyt huomiota määrärahan niukkuuteen, mutta sitä ei ole korotettu, vaikka sen käyttöön on jatkuvia paineita.

Avustusta saavat järjestöt tekevät merkittävää ja arvokasta työtä muun muassa ympäristöön, luonnonsuojeluun ja asumiseen liittyvissä tehtävissä, ja niillä on ollut tärkeä tehtävä kansalaismielipiteen välittäjinä. Järjestöjen hankkeet saavuttavat tavallisen kansalaisen usein paremmin kuin viranomaistoiminta. Valiokunta pitää tärkeänä myös ympäristökasvatustyön tukemista. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kulutustottumusten muuttumista, ja sen saavuttamiseksi on lisättävä ympäristötiedon määrää, saatavuutta ja ymmärrettävyyttä. Valiokunta viittaa edellä luvun 35.10 kohdalla lausuttuun ja toteaa, että myös saariston ympäristönhoitoa ja jätehuoltoa tulisi tukea nykyistä enemmän.

TULOARVIOT

Osasto 15

LAINAT

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

Momentille ehdotetaan lisättäväksi 69 958 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on yhteensä 947 783 000 euroa. Lisäys johtuu meno­momenteille ehdotetuista muutoksista, joiden yhteismäärä on 69 958 000 euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille merkitään nettotuloa 939 783 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tulo- että menoarvio päätyvät 37 855 374 000 euroon.

Näin ollen sekä menojen että tulojen loppusummat ovat 69 958 000 euroa hallituksen esittämää suuremmat.

Tuloarvioiden eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

  Esitys € Valiokunta €
Yhteensä 37 785 416 000 37 855 374 000
Os. 11 31 064 908 000 31 064 908 000
Os. 12 4 569 013 000 4 569 013 000
Os. 13 929 280 000 929 280 000
Os. 15 1 222 215 000 1 292 173 000

Määrärahojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

  Esitys € Valiokunta €
Yhteensä 37 785 416 000 37 855 374 000
Pl. 21 97 461 000 97 461 000
Pl. 22 8 505 000 8 505 000
Pl. 23 49 137 000 49 137 000
Pl. 24 825 174 000 825 524 000
Pl. 25 662 312 000 662 312 000
Pl. 26 1 503 674 000 1 507 074 000
Pl. 27 2 148 871 000 2 148 871 000
Pl. 28 5 563 242 000 5 553 242 000
Pl. 29 6 173 162 000 6 197 420 000
Pl. 30 2 721 554 000 2 724 504 000
Pl. 31 1 759 664 000 1 774 464 000
Pl. 32 975 743 000 976 243 000
Pl. 33 9 998 154 000 10 028 354 000
Pl. 34 2 164 015 000 2 164 015 000
Pl. 35 687 748 000 691 248 000
Pl. 36 2 447 000 000 2 447 000 000

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2005 hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävien esitysten mukaisesti edellä mainituin muutoksin,

että edellä ehdotetut lausumat 1—8 hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 63, 64, 294, 501, 755, 857 ja 1068/2004 vp ­hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 1—62, 65—293, 295—500, 502—754, 756—856, 858—1067 ja 1069/2004 vp ­hylätään ja

että talousarviota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk
vpj. Matti Ahde /sd
jäs. Christina Gestrin /r
Jyri Häkämies /kok
Kyösti Karjula /kesk
Jari Koskinen /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Reijo Laitinen /sd
Maija-Liisa Lindqvist /kesk
Mika Lintilä /kesk
Pekka Nousiainen /kesk
Pirkko Peltomo /sd
Iivo Polvi /vas
Virpa Puisto /sd
Markku Rossi /kesk
Matti Saarinen /sd
Kimmo Sasi /kok
Anni Sinnemäki /vihr
Irja Tulonen /kok
Kari Uotila /vas
Jukka Vihriälä /kesk
vjäs. Janina Andersson /vihr
Eva Biaudet /r
Arto Bryggare /sd
Klaus Hellberg /sd
Susanna Huovinen /sd
Mikko Immonen /vas
Timo Kalli /kesk
Bjarne Kallis /kd
Esko Kiviranta /kesk
Mikko Kuoppa /vas
Eero Lämsä /kesk
Olli Nepponen /kok
Tuija Nurmi /kok
Maija Perho /kok
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Maija Rask /sd
Sari Sarkomaa /kok
Pia Viitanen /sd
Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

Kokoomuksen valintana panostukset työllisyyteen, palveluihin ja turvallisuuteen
Työllisyyden edistämiseksi tarvitaan veron­kevennysten ohella muitakin toimia

Kolmelle vuodelle ajoittuva tulopoliittinen ratkaisu luo ennustettavat edellytykset talouden ja yritystoiminnan suunnittelulle tukien tätä kautta talouden kasvua ja mahdollistaen uusien työpaikkojen syntymisen. Ratkaisu vähentää jo kauan jatkunutta epävarmuutta hallituksen verolinjasta ja ostovoiman kasvusta lähivuosina. ­Erityisen tärkeäksi sopimuksen tekee se, että yleisen talouskehityksen suunta on muuttumassa yhä epävarmemmaksi. Esimerkiksi Elin­keinoelämän tutkimuslaitos laski 8.12. sekä vuosien 2005 että 2006 kasvuarvioitaan. Kun vielä syksyllä ainoastaan valtiovarainministeriö ­ennusti vuoden 2004 jäävän nousukauden suhdannehuipuksi, on samalle kannalle asettunut nyt myös Etla. Vuoden 2004 kasvuluvuista huolimatta maailmankaupan kehitykseen nähden Suomen viennin kehitys on jäänyt sekä arvolla että määrällä mitattuna vaatimattomaksi. Samalla maailmantalouden kasvunäkymien heikentyminen kesän jälkeen on heijastunut Suomen teollisuuden luottamukseen. Suomen Pankin mukaan loppuvuoden kehitys voi jo vuonna 2004 jäädä indikaattoritietojen valossa heikommaksi kuin vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvun mahdollinen heikentyminen nopealla ­aikataululla on huolestuttavaa erityisesti sen vuoksi, että Tilastokeskuksen laskelmien ­mukaan vuoden 2004 tammi—lokakuussa työllisiä oli keskimäärin 5  000 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hallitus sitoutui tuporatkaisun yhteydessä ­keventämään työn verotusta loppuvaalikauden aikana 1,7 miljardilla eurolla. Kun tähän mennessä hallitus laskee keventäneensä työn verotusta 1,07 miljardilla eurolla, muodostuu vaalikauden veronkevennysten loppusummaksi jo nyt tehtyjen päätösten osalta vajaat 3 miljardia ­euroa. Tämä loppusumma on jopa suurempi, kuin mitä kokoomus ilmoitti eduskuntavaalien alla tavoittelevansa kuluvalle vaalikaudelle.

Kokoomus on tyytyväinen siihen, että päähallituspuolueet sdp ja keskusta ovat työn verotuksen keventämisen tarpeellisuuden osalta täysin kääntäneet linjansa. Vielä vuoden 2003 eduskuntavaalien alla sdp ja keskusta väittivät veronkevennysten vaarantavan hyvinvointipalvelut. Sittemmin tupoon liittyvistä päätöksistä tiedottaessaan valtiovarainministeri Kalliomäki perusteli veronkevennyksiä niiden myönteisillä vaikutuksilla työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Tulevien vuosien veronkevennysten vaikutusta kuitenkin vähentävät työeläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun nousu sekä kuntatalouden heikosta tilasta aiheutuva kunnallis­verotuksen kiristyminen. Tässä yhteydessä onkin varmistettava se, että keskituloisen palkansaajan verotus todellisuudessa alentuu. Vuoden 2006 ja 2007 osalta tilanne näyttää laskelmien valossa myönteiseltä. Ansiokehitys sekä kunnallisverotuksen ja maksujen kiristyminen huo­mioiden keskituloisen palkansaajan veroasteen arvioidaan kummankin vuoden osalta keventyvän 0,7 prosenttiyksiköllä.

Kokoomus kannattaa lämpimästi myös ­hallituksen päätöstä siirtyä vuoden 2006 alusta lähtien uuteen verovähennysmalliin, jonka myötä veronkevennykset kohdistuvat suoraan valtion rasitukseksi. Kuntien osalta tämä helpottaa selkeästi tilannetta ja toimii myös oikeuden­mukaisemmin kuntakentän sisällä kuin verotuottomenetysten kompensointi kuntien valtionosuuksien korotusten kautta. Tervetullut uudistus on myös valtionveroasteikon tuloveroluok­kien määrän vähentyminen, mikäli tällä käytännössä kyetään keventämään työn verotuksen korkeaa progressiota.

Veronkevennykset jaksottuvat selkeästi kahdelle viimeiselle vuodelle, ja vuoden 2005 osuudeksi sovituista kokonaiskevennyksistä tulee vain 27 prosenttia. Vuoden 2005 osalta keski­tuloisen palkansaajan tilanne ei näytäkään yhtä myönteiseltä kuin kahtena seuraavana vuonna, ja esitetyt muutokset riittävät pitämään alle 53-vuotiaiden palkansaajien verotuksen hädin tuskin nykytasollaan. Muutokset eivät siis ole ­riittävän suuruisia keventämään verotusta. Näin ollen ensi vuonna palkansaajan ostovoiman kasvu jää kokonaan ansiokehityksen varaan. Positiivisesti on toki huomioitava se, ettei keskituloisen palkansaajan verotus sentään pääse ensi vuonna kiristymään.

Hallitus näyttää työllisyyden edistämisessä luottavan nyt täysin tuloratkaisun ja sen yhteydessä päätettyjen veronkevennysten veto­voimaan työllisyyden edistämisessä. Vaikka tulosovun voidaan kiistatta todeta parantavan talouskasvun edellytyksiä tulevina vuosina, olisi hallituksen syytä tarkastella, mitä muita toimenpiteitä on tarpeellista toteuttaa työllisyyden parantamiseksi. Hallituksen tavoitteena on 100 000 uuden työpaikan luominen, johon pääseminen edellyttää lisää toimia pelkän tulo­sovun ohella. Hallitus itsekin laskee, että tulo­poliittisen ratkaisun avulla saavutetaan noin 40 000 uutta työpaikkaa, siis alle puolet hallituksen tärkeimmästä tavoitteesta. Etla puolestaan on arvioinut työllisyyden lisääntyvän vuosina 2005—2006 yhteensä ainoastaan 23 000 henkilöllä.

OECD arvioi syksyn Suomi-raportissaan kansantaloutemme kasvun hidastuvan vuoden 2010 jälkeen keskimäärin yhteen prosenttiin, ellei tarvittavia rakenteellisia uudistuksia tehdä. Tällaisella talouden kasvuvauhdilla ei Suomella ole minkäänlaisia mahdollisuuksia ylläpitää nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tarvittavat toimenpiteetkin ovat jo tiedossa, niitä on kartoittanut viime vuosien aikana työryhmä toisensa perään. Hallituksen olisi tuotava hallitus­ohjelmaan kuuluvat (esim. matalapalkka-alojen tukeminen) ja muut tarvittavat (esim. ns. Brunilan työryhmän esittämät) toimenpiteet eduskunnan käsittelyyn jo kevään 2005 aikana, jolloin niiden vaikutukset olisi vielä mahdollista saada ajoittumaan kuluvalle vaalikaudelle.

Kokoomus on jälleen kerran tänäkin vuonna esittänyt hallitukselle omaa malliaan ns. matalapalkka-alojen tueksi. Ja jälleen kerran hallituspuolueet ovat esityksemme hylänneet. Tässä vastalauseessa esitämme myös muita, suoraan työllisyyskehityksen tukemiseen tähtääviä toimia. Näitä ovat kuntien valtionosuuksiin ehdotettavat lisäykset, joista osa kohdennettaisiin kuntien sosiaali- ja terveystoimissa sekä opetus- ja kulttuuritoimissa aivan liian yleisten määrä­aikaisen pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen. Samoin ehdotamme aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien kohdentamista selkeästi hallituksen esitystä tehokkaammin siirtämällä resurs­seja ns. Noste-ohjelmasta oppisopimuskoulutukseen. Samoin esitämme vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamista valtion varoista työnantajille nyt päätettyä kattavammin. Tämä olisi suuri apu yrittäjyyden edistämiseksi ja työllistämisen kustannusten pienentämiseksi erityisesti naisvaltaisilla aloilla, joissa kyseiset menoerät voivat pahimmassa tapauksessa muodostua yritykselle liian raskaiksi. Opintotukeen esitettävillä muutoksilla voitaisiin puolestaan mahdollistaa kokopäiväinen opiskelu ja tätä kautta nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Teattereiden määrärahojen lisäämisesityksemme puolestaan tarkoittaisi suoraan 100 kipeästi tarvittavan henkilötyövuoden lisäystä tällä alalla.

Kuntatalouden ahdinko jatkuu edelleen ensi vuonna

Kuntien talous oli alijäämäinen vuonna 2003 ­ensimmäisen kerran vuoden 1976 jälkeen. Valtion ja kuntien yhteisen arvion mukaan kunta­talous on alijäämäinen myös ensi vuonna ja heikon kehityksen arvioidaan jatkuvan vuoteen 2007 asti.

Heikosta kuntatalouden tilasta kertoo myös se tosiseikka, että tuloveroprosenttiaan joutuu nostamaan ensi vuonna peräti 136 kuntaa. Kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousee 18,12 prosentista 18,30 prosenttiin. Nostajien lukumäärä on nyt suurempi kuin koskaan vuodesta 1990 lähtien. Lisäksi kiinteistöverotustaan nostaa viitisenkymmentä kuntaa. Kaik­kiaan kuntia on ensi vuonna 432, joten kunnallisverotus kiristyy useammassa kuin joka neljännessä kunnassa. Ennen veroprosentin nostoa kunnissa on jouduttu tekemään kipeitä peruspalveluihinkin kohdentuneita säästöpäätöksiä.

Kuntatalouden tilaa heikentää myös se, ettei valtionosuuksien indeksitarkistusta ole tehty täysimääräisenä, vaikka se tässä taloustilanteessa olisi erityisen perusteltua. Huomautamme, että eduskunnan hallintovaliokunta lähtee tältä osin täysin yksimielisesti siitä, että kustannustason nousu kompensoidaan täysimääräisesti. Tarkistuksen tekeminen vajaana tarkoittaa sitä, että hallitus jättää kompensoimatta täysimääräisestä kustannustennoususta 47 miljoonaa euroa, joka rasittaa suoraan kuntataloutta.

Kaikkien heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kannalta on valitettavaa, että kuntien harkinnanvaraisten avustusten määrä pienenee.

Hallintovaliokunta on hallituksen talous­arvioesityksestä antamassaan lausunnossa pitänyt välttämättömänä, että valtio omalta osaltaan sitoutuu toteuttamaan pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa, jotta kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Tähän toteamukseen voimme yhtyä, mutta toteamme samalla, ettei valiokunnan kanta toteudu hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2005.

Hallituksen esityksen mukaan kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella kunnille kuuluvien rahojen (502 miljoonaa euroa) maksu jaksotetaan neljälle vuodelle ja vielä takapainotteisesti. Näin kunnilta otetaan pakkolainaa, koska kunnille nykyisen lainsäädännön perusteella kuuluvaa rahaa ei makseta hallituksen yksipuolisella päätöksellä. Suomen Kuntaliitto on voimakkaasti kritisoinut hallituksen tapaa toimia. Hallitus sekä hallituspuolueet eduskunnassa näyttävät budjettikäsittelyn edetessä syksyn aikana ymmärtäneen, että velanmaksun takapainotteisuus vaikeuttaa entisestään kuntien tilannetta. Hallitus toikin kesken valiokuntakäsittelyn täydennysesityksen, jossa vuodelle 2008 suunnitellusta 244 miljoonan euron maksusta 50 miljoonaa euroa maksettaisiin aikaisemmin. Lisäksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmät aiensivat vielä hallituksen maksuaikataulua. Tästä huolimatta jaksotus jää edelleen voimakkaasti takapainotteiseksi. Viimeinen ja suurin maksuerä, lähes neljäkymmentä prosenttia koko summasta, sijoittuu edelleen seuraavalle vaalikaudelle ja seuraavan hallituksen vastuulle.

Ainoana perusteena kustannustenjaon tarkistuserien jaksottamiselle mainitaan valtion tarkoitus vahvistaa valtion taloutta ja vähentää valtion velkaantuneisuutta. Valtion rahoitusvastuu kevenee jaksotuksen ansiosta 366 miljoonaa ­euroa ensi vuonna ja vastuu tästä siirtyy kunnille, joiden taloudellinen tilanne on jo ennestään heikko. Suomen Kuntaliiton ja valiokunnissa kuultujen kuntien mukaan kustannustenjaon valtionosuuserät olisi pitänyt maksaa kokonaan vuonna 2005 voimassa olevan lain mukaan. Nykyisen kustannustenjaon tarkistusjärjestelmän muutos tai jopa siitä kokonaan luopuminen on esillä valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Kustannustenjaon tarkistus on ollut ainoa oikeudenmukainen tapa ottaa huomioon palvelujen laadussa ja sisällössä tapahtuneet muutokset ja myös lakien säätämisvaiheessa tapahtuneet alimitoitetut kustannusarviot.

Jotta kuntatalous olisi tasapainossa, pitäisi Suomen Kuntaliiton arvion mukaan verotulojen kasvaa 4 prosenttia vuodessa ja toimintamenojen kasvun jäädä alle 4 prosenttiin vuodessa. Tämän saavuttaminen vaatisi vakaata talouskasvua ja aiempien vuosien tapaisen menokasvun tait­tumista, mikä ei ole mm. hoitotakuun täytäntöönpanon vuoksi mahdollista. Vaikka valtionosuuksien muodossa kunnille tulee ensi vuonna jonkin verran lisärahoitusta, laajentuneet tehtävät aiheuttavat kunnille huomattavasti tätä enemmän lisäkustannuksia. Näin kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja tosiasiassa heikkenevät. Rahoituksen kasvu hupenee palveluiden toteuttamiseen, kuten hoitotakuuseen. Hoitojonojen purkaminen tulee aiheuttamaan suuria vaikeuksia. Varoja tarvittaisiin kipeästi myös niihin investointeihin, joilla tehostamistoimia ja oikeita kustannussäästöjä saataisiin aikaan — esimerkiksi tietotekniikan hyväksikäyttöön terveydenhuollossa.

Sivistys ja turvallisuus kokoomuksen asia­listalla

Kokoomuksen vastalauseessa on erityistä huomiota kiinnitetty koulutuksen ja sivistyksen määrärahoihin. Esitämme lisäyksiä sekä peruskoulujen resursseihin että yliopistoissa tapahtuvaan opetukseen ja tutkimukseen.

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on onnistunut oppimistulosten osalta tavoitteissaan hyvin. Uusimman PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten matematiikan osaaminen on OECD-maiden parasta. Heikkojen oppilaiden osuus on Suomessa pieni muihin OECD-maihin verrattuna ja sukupuolierot matematiikan osaamisessa ovat Suomessa verraten pienet. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen parempi kuin muissa hyvän lukutaidon OECD-maissa, luonnontieteiden osaaminen on huippuluokkaa ja ongelmanratkaisutaidot OECD-maiden parhaimmistoa. Koulutusjärjestelmässämme on kuitenkin tulevaisuuden kannalta puutteita, sillä lähes neljännes peruskoulun päättäneistä jää vaille kunnollista ammatillista tai muuta koulutusta. Lisäksi noin viidennes peruskoulun päättäneistä ei täysin saavuta peruskoulun ­tavoitteita. Peruskoulun jälkeen koulun lopettavat nuoret ovat usein niitä, joilla on oppimisvai­keuksia. Tämä johtaa liian usein syrjäytymiskierteiseen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä peruskoulun toimintaedellytysten parantaminen on tulevaisuuden keskeinen haaste. Käytännössä se tarkoittaa yleissivistävän opetuksen valtionosuuksien lisäämistä, jotta kuntien mahdollisuudet kehittää opetusta ja turvata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimismahdollisuuksia paranisivat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luokkakokoihin, erityisopetukseen, opetusvälineresursseihin, opettajien työolosuhteisiin ja koulutukseen.

Tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi korkeakoululaitoksen edellytyksiä perusopetuksen ja -tutkimuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen huippuosaamisen tuottamiseksi on parannettava. Kuten valtioneuvoston Suomi maailman­taloudessa -raportti korostaa, nykyinen korkeakoulujärjestelmämme on poikkeuksellisen laaja ja pirstaloitunut, eikä resurssien jako ole toteutunut tarkoituksenmukaisella tavalla. Opiskelijoiden sisäänottomäärien jatkuva kasvattaminen ­resursseja vastaavasti nostamatta on johtanut yliopistojen tason heikkenemiseen aloilla, joilla on ratkaiseva vaikutus tulevaan kilpailukykyyn. Arvovaltaisella maailman 200 parhaan yliopiston listalla Helsingin yliopisto on sijalla 129 ja Teknillinen korkeakoulu sijalla 176, kaukana jäljessä Sveitsin, Ruotsin ja Tanskan tekniikan yliopistoista.

Kokoomus kiirehtii lisävarojen suuntaamista perustutkimukseen ja opetukseen tavoitteena turvata Suomen kilpailukyky ja työllisyys sekä palauttaa maamme huippuosaajien joukkoon. Osaamislähtöinen kasvustrategia vaatii kansantalouden käytettävissä olevan osaamisvarannon jatkuvaa kasvamista.

Vastalauseessamme nousee kuntatalouden ja sivistyksen ohella vahvasti esille myös turvallisuus sekä poliisin viranomaistoiminnan resurs­sien riittämättömyyden että liikenneturvallisuuteen panostamisen ja puhtaan ympäristön kannalta. Kansalaisten perusteltu huoli oman ja perheensä arjen turvallisuudesta edellyttää polii­sien määrän lisäämistä. Nykyinen määräraha­taso johtaa muun muassa poliisin virkojen säilymiseen täyttämättä, ajoneuvokaluston kunnon heikentymiseen ja liikennevalvonnan voima­varojen pienentymiseen. Jo tällä hetkellä huomattavassa osassa kihlakuntia hälytystoiminta on osan tai koko vuorokauden ainoastaan yhden poliisipartion varassa. Arkipäivän turvallisuutta heikentävät osaltaan myös perustienpidon määrärahavajaus, joka käytännössä heikentää erityisesti alempiasteisen tiestön kuntoa. Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat paitsi lisäävät maantieliikenteen kustannuksia myös heikentävät turvallisuutta Suomen teillä.

Uhkia perheiden turvallisuudelle aiheutuu myös fyysisestä ympäristöstä. Käytännössä tämä saatiin huomata esimerkiksi loppukesän sateista johtuneiden tulvien aikaan. Vastalauseessamme esitetään ympäristötöiden määrärahan korottamista ja työsuhdematkalipun käyttöönottoa. Ympäristötöiden määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksia ja vesiensuojelun kannalta oleellisia siirtoviemärihankkeita. Työsuhdematkalipun verokohtelua muuttamalla olisi puolestaan mahdollista ohjata työmatkaliikennettä voimakkaammin joukkoliikenteeseen ja tätä kautta vähentää ruuhkia ja parantaa ilman laatua erityisesti kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla.

Kokoomuksen vastalauseen muutosesitykset

Vuonna 2005 ensisijaista on pikaisten toimen­piteiden aloittaminen työllisyyskehityksen ja pitkän aikavälin talouskasvun mahdollisuuksien turvaamiseksi. Tämän lisäksi ehdotamme tiettyjä tarkennuksia tehtäväksi valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Esittämiemme muutosten valtiontalouden tasapainoa heikentävä nettovaikutus on 6,55 miljoonaa euroa. Vastalauseessamme ei kuitenkaan ole arvioitu esittämiemme toimenpiteiden dynaamisia vaikutuksia, joiden myötä näiden toimenpiteiden toteuttaminen voi jopa vähentää valtion velkaantumista vuonna 2005.

Edellä olevan perusteella ehdotamme yleis­perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kevään 2005 aikana eduskuntaan hallitusohjelmaan kuuluvat ja muut tarvittavat esitykset työllisyysasteen nostamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Hallituksen tavoitteena on 100 000 uuden työpaikan luominen, johon pääseminen edellyttää nykyistä enemmän toimenpiteitä tähän mennessä toteutettujen ohella.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomäärä­raha 2 v)

Hallintovaliokunta on kiinnittänyt vuoden 2005 talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että poliisin henkilöstövoimavarat ovat poliisin tehtäviin suhteutettuna hyvin niukat koko maassa. Tilanne on selkeässä ristiriidassa sen hallitusohjelman lupauksen kanssa, jonka mukaan poliisin palvelukyvystä sekä toimintaedellytyksistä huolehditaan niin, että kansalaisten luottamus poliisin kykyyn suoriutua sille kuuluvista tehtävistä säilyy korkealla tasolla. Hallitusohjelman mukaan poliisipalveluiden saatavuutta parannetaan kaikkialla Suomessa ns. Kosken työryhmän esitysten pohjalta.

Sisäasiainministeriön linjauksen mukaisesti poliisien määrä vuonna 2005 on vuoden 2002 tasolla. Tämä tarkoittaa vuodelle 2005 varattujen määrärahojen jäädyttämistä suunnilleen vuoden 2004 tasolle. Toiminnan kannalta tilannetta on kuvattu niin heikoksi, että pelkästään tyydyttävän toiminnallisen tason saavuttaminen vaatisi 10—15 prosentin määrärahalisäystä. Määrä­rahojen puute johtaa virkojen jäämiseen täyttämättä. Pelkästään liikkuvan poliisin osalta tämä tarkoittaa reilun 90 viran jäävän edelleen täyttämättä. Liikkuvan poliisin henkilöstömäärän vähentyminen noin 15 prosentilla liikennemäärien ja muiden tehtävien samanaikaisesti kasvaessa on johtamassa kestämättömään tilanteeseen.

Samanaikaisesti poliisien palkkausjärjestelmän uudistuminen lisää henkilöstökustannuksia ja siten vähentää investointeihin ja muihin kehittämishankkeisiin kohdennettavia resursseja. Tämä näkyy muun muassa siinä, ettei ajoneuvokalustoa voida tarvittavissa määrin uudistaa, tietojärjestelmiä kehittää tai liikenneturval­lisuutta tehostaa. Vastaavasti poliisitoiminnan uudelleensuuntaamiseen (esim. kansainvälistyminen) liittyvät päätökset ja taktisten tai teknisten uudistusten käyttöönotto vähentävät peruspoliisitoimintaan käytettävissä olevia resurs­seja. Mikäli poliisille ei osoiteta riittäviä voimavaroja, tuleekin poliisien määrä vähentymään varsinaisessa kenttätyössä ja ennalta ehkäisevässä työssä.

Kosken työryhmän ehdotusten toteuttaminen tarkoittaisi poliisimiesten vahvuuden nostamista vuoden 2010 loppuun mennessä pohjoismaiselle tasolle eli 8 500 poliisimieheen (lisäystarve yli 700 poliisia). Poliisin peruskoulutusmääräennuste vuosille 2004—2011 kuitenkin osoittaa, että kyseisinä vuosina ainoastaan kolmena vuonna (2007—2009) koulutettujen poliisien määrä lisääntyy nettomääräisesti. Poliisien määrän nostaminen edellyttää välttämättä lisärahoitusta poliisikoulutukseen sekä toimintamäärä­rahoja poliisien palkkaamiseen.

Poliisien suhteessa vähäinen määrä on erityisen ongelmallista tilanteessa, jossa huume- ja väkivaltarikollisuuden määrä on kasvanut. Kokonaisuudessaan poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on kasvanut noin 36 000:lla vuodesta 1997. Myös lisääntynyt alkoholin käyttö on kasvattanut omaisuus- ja muiden rikosten määrää, mikä on lisännyt poliisin työmäärää.

Keskusrikospoliisin osalta järjestäytyneen ­rikollisuuden kansainvälistyminen ja laajentuminen vaikeuttaa tutkintaa, pitkittää tutkinta-­aikoja ja kasvattaa tutkintakustannuksia. Toisaalta Keskusrikospoliisin tuottamien asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvaa erityisesti DNA- ja sormenjälkitutkimusten osalta. Samanaikaisesti Keskusrikospoliisin sopeuttamistoimet johtavat vuonna 2005 yhteensä 52 henkilötyövuoden vähentämiseen, josta 29 kohdistuu poliisimiehiin. Asiantuntijapalvelujen ja rikosten torjunnan tuloksellisuus on vaarassa laskea sopeuttamistoimista johtuen arviolta 8 prosentilla.

Tämän vuoksi ehdotamme valtion vuoden 2005 talousarvioon 8 miljoonan euron lisäystä, josta 3 miljoonaa euroa kohdennettaisiin erityisesti Keskusrikospoliisille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1053/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan li­säyksenä 8 000 000 euroa, josta 3 000 000 euroa kohdennetaan Keskusrikospoliisille.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot

96. Edeltä arvaamattomat tarpeet (siirtomääräraha 3 v)

Vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa momentille 28.28.96 budjetoitiin ainoastaan 168 000 euroa, josta menona toteutui vuoden 2003 tilinpäätöksen mukaan 0 euroa. Vuoden 2004 varsinaisessa talousarviossa tarkoitukseen varattiin 10 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksessä vuoden 2005 valtion talousarvioksi momentille esitetään jopa 80 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään määrärahan pienentämistä 10 miljoonalla eurolla 70 miljoonaan euroon.

On selvä, että ennalta arvaamattomista tarpeista johtuvien välttämättömien menojen maksamiseen on varauduttava valtion talousarviossa erillisellä momentilla sellaisia tarpeita silmällä pitäen, joita varten talousarviossa ei ole osoitettu erillistä määrärahaa. Kuitenkin nyt esitettävä summa on täysin ylimitoitettu ottaen huomioon momentille aikaisemmin kohdistuneet menot. Kehysmenettelyn vaalikauden alussa tapahtuneen uudistamisen myötä yllättävät menot voidaan lisätalousarvioita laadittaessa kattaa varsinaisista kehysmenoista erotetusta ns. jakamattomasta varauksesta. Hallituksen budjettiesitykseen tehtyjen muutostenkin jälkeen tätä jakamatonta varausta on jäämässä vuodelle 2005 reilu 300 miljoonaa euroa. Jakamaton varaus huo­mioiden ei ole tarpeellista osoittaa edeltä arvaamattomiin tarpeisiin erillistä 70 miljoonan ­euron määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 28.81.96 vähennetään 70 000 000 euroa.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä­raha 2 v)

Yliopistot joutuvat toimimaan entistä kovemmassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa tutkimusrahoituksen hankkimiseksi sekä korkea­tasoisten tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Yliopistoihin kohdistuu entistä kovempia vaatimuksia myös kolmanteen tehtävään liittyvän alueellisen vaikuttavuuden ja tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen suhteen.

Vuoden 2005 talousarvioehdotuksessa yliopistokoulutukseen ja -tutkimukseen osoitetut määrärahat kasvavat 24 miljoonalla eurolla, mistä 20 miljoonaa euroa lisätään korkeakoulutuksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Suurin osa tästä lisäyksestä kohdistuu palkkausmenojen ja kiinteistökulujen kasvuun, joten yliopistojen mahdollisuudet lisätä tutkimusta ja kehittää opetusta eivät tosiasiallisesti kohene.

Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt yliopistojen perusrahoituksen vahvistamista voimassa olevan kehittämislain lisäksi 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2007 mennessä. Hallitus on hallitusohjelmassa luvannut noudattaa tiede- ja teknologianeuvoston suositusta, mutta on nyt jäämässä jälkeen tavoitteestaan. Erityisesti tutkimusmäärärahojen nostaminen on välttämätöntä, jotta huippuosaaminen voidaan tulevaisuudessakin turvata. Osaamisella on suuri merkitys myös työllisyyden nousuun saamisessa.

Yhtenä yliopisto- ja korkeakoululaitoksen kehittämisen ongelmana pidetään keskusjohtoista, tiukkaa vuosibudjetteihin sidottua rahoitusjärjestelmää, joka voi pahimmassa tapauksessa estää suomalaisten yliopistojen kehittymistä maailmanluokan huipuiksi. Onkin selvää, että yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän ­uudistamistarpeet on erikseen selvitettävä mahdollisimman nopealla aikataululla. Yliopistojen rahoitusjärjestelmää on kehitettävä niin, että niiden taloudellista itsenäisyyttä lisätään, rahoituksessa otetaan nykyistä enemmän huo­mioon opetuksen laatu ja yliopistojen perusrahoitus tutkimukseen ja opetukseen turvataan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1054/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.10.21 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa.

Lisäksi ehdotamme

momentin 29.10.21 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittämistä edelleen niin, että lisätään yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä, rahoituksessa otetaan nykyistä enemmän huomioon opetuksen laatu ja yliopistojen perusrahoitus tut­kimukseen ja opetukseen turvataan. Opetusministeriö asettaa selvityshenkilön tekemään esityksen yliopistojen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi.

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Perusopetuksen oppilasmäärät pienenevät tulevina vuosina ikäluokkien pienentymisen myötä. Hallitusohjelmassa todetaan, että oppilasmää­rien pienenemisestä aiheutuvat säästöt on ohjattava ensisijaisesti opetuksen kehittämiseen ja laatuun. Opetusta tukevat toimet, kuten pienten koululaisten iltapäivätoiminta ja kuljetusetuuden parantaminen, ovat kannatettavia uudistuksia, mutta niitä ei voida pitää koulutuksen kehittämisenä. Siten niihin on löydyttävä rahoitus erikseen, eikä niitä mielestämme saa rahoittaa opetuksen laadun kustannuksella, kuten nyt on käymässä. Vuonna 2005 ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvan valtionosuuksien pienentymisen arvioidaan olevan noin 17 miljoonaa euroa.

Voimassa oleva opetuslainsäädäntö korostaa oppilaiden oikeuksia. Uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot otetaan asteittain käyttöön ja tämä tulee lisäämään lähivuosina opetuksen kustannuksia. Opetustoimessa menot ovat lisääntyneet muun muassa erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrän kasvaessa. Erityisopetuksen toteuttamisessa on noussut esiin se, että yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaiden opetuksen järjestäminen ja tukitoimet eivät ole sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Talous­ahdingossaan kunnat käyttävät integrointia säästökeinona, vaikka integroinnin lähtökohtana tulisi ensisijaisesti olla lapsen etu. Olisi tärkeää, että opetusministeriö selvittäessään erityis­opetusta selvittää myös sen, miten integraatio­periaatetta on toimeenpantu opetusta järjestet­täessä.

Perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen palkkausmenojen kasvuun ovat vaikuttaneet myös asteittain voimaan tullut opettajien eläkevakuutusmaksujen korotus. Eläkemaksujen osalta korotusvaikutukseksi arvioitiin perusopetuksen osalta noin 390 euroa/oppilas ja lukioiden osalta noin 440 euroa/oppilas. Kustannustason neljän prosentin nousu merkitsee jo laskennallisista menoista arvioiden lähes 200 miljoonan euron menolisäystä opetus- ja kulttuuritoimen menoihin.

Uudet opetussuunnitelmat, erityisoppilaiden integrointi, monikulttuurisuus sekä uusi viestintäteknologia ovat esimerkkejä taidoista, joiden vuoksi opettajien täydennyskoulutustarve on kasvanut, mikä vaatii kunnilta lisäpanostuksia. Opettajankoulutuksen osalta on tärkeää, että opettajankoulutuksen sisältöjen ja yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden vastaavuus kartoitetaan ja tarvittaessa käynnistetään hanke opettajankoulutuksen kehittämiseksi.

Perusopetuksen apuna kouluissa työskentelevien kouluavustajien määrä on jatkuvasti noussut. Kuitenkin kouluavustajia palkataan usein vain lukukaudeksi tai -vuodeksi kerrallaan, vaikka avustajan työssä luottamuksellisen suhteen rakentaminen oppilaisiin ja koulun henkilökuntaan kestää pitkään. Avustajien työsuhteiden vakinaistaminen helpottaisi koulutyötä ja parantaisi lasten hyvinvointia.

Vastaavasti kirjastoissa on viime vuosina käytetty enenevässä määrin tukityöllistettäviä henkilöitä paikkaamaan henkilökuntavajetta. On selvää, ettei hyvin koulutettuja kirjastovirkailijoita voida korvata alati vaihtuvilla tehtävään kouluttamattomilla työntekijöillä. Kirjastot ovat hyvin suosittu julkinen palvelu, joka sisältää runsaasti opastamista ja eri väestöryhmien, kuten koululaisten, ohjaamista tiedon hakuun ja tiedon tuottamiseen.

Esitämme kuntien opetustoimen valtionosuuksien lisäämistä vuonna 2005 yhteensä 45 miljoonalla eurolla. Näistä lisäresursseista 5 miljoonaa euroa on tarkoitettu kunnissa kohdennettavaksi kouluavustajien ja kirjastovirkailijoiden työsuhteiden vakinaistamiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteisiin TAA 1055/2004 vp ja TAA 1056/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 45 000 000 ­euroa, josta 5 000 000 euroa kohdennetaan kuntien opetus- ja kulttuuritoimessa määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseen.

Lisäksi ehdotamme

momentin 29.40.30 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että opetusministeriö erityisopetusta koskevaa selvitystä laatiessaan selvittää myös, miten in­tegraatioperiaatetta on toimeenpantu opetusta järjestettäessä.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että opettajankoulutuksen sisältöjen ja yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden vastaavuus kartoitetaan ja tarvittaessa käynnistetään hanke opettajankoulutuksen kehittämiseksi.

60. Ammatillinen koulutus

31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen ­(arviomääräraha)

Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman tavoitteet eivät toteudu nykymuotoisella erillisellä hallintomallilla. Noste-ohjelman puitteissa oppisopimuksia on syntynyt poikkeuksellisen vähäinen määrä, vain 150 sopimusta kaudella 2003—2004, kun tavoitteena on ollut noin 1 500—1 800 aloittavaa oppisopimusta. Noste-ohjelma on muutoinkin painottunut tietokoneajokorttikoulutukseen tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutuksen sijasta.

Nosteohjelma on oppisopimuskoulutuksen toteuttamisen kannalta tarpeettoman raskas hallintomuoto. Erillisen järjestelmän aiheuttamat kustannukset ovat liian korkeat suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Erillinen ohjelma oppisopimuskoulutuksessa synnyttää myös rahoituksellista vuotoa ja on saattanut jopa vaikeuttaa ja vähentää kohderyhmän osallistumista koulutukseen.

Kokoomuksen mielestä oppisopimuskoulutus on työelämäläheisin kohderyhmää palveleva koulutusmuoto, joka on myös julkisen talouden kannalta kustannustehokkain. Oppisopimus­koulutus palvelee selkeästi parhaimmin työssä olevan ammattiosaamisen kehittämistä, koska se perustuu työsopimukseen ja opiskelu tapahtuu pääosin työpaikoilla ja tietopuoliset opinnot sijoittuvat joustavasti opinto-ohjelmaan. Kustannustehokkuutta lisää se, että oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnoissa otetaan huomioon opiskelijan opintososiaaliset etuudet. Myös työ- ja elinkeinoelämä korostavat oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen laajentamisen tarvetta työelämässä toimivien osaamisen kehittämismuotona. Onkin perusteltua, että osa Noste-­ohjelman rahoituksesta kanavoidaan normaalin oppisopimuskoulutuksen rahoituksen kautta.

Näin ollen aikuisten koulutustason kohottamisohjelman valtionavustuksista momentilta 29.69.34 on perusteltua siirtää 1 580 vuotuista oppisopimusta vastaava määräraha 5 530 000 miljoonaa euroa oppisopimuskoulutuksen ­momentille 29.60.31.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteisiin TAA 127/2004 vp ja TAA 812/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.60.31 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 5 530 000 ­euroa.

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa ­sivistystyö

34. Valtionavustus aikuisten koulutustason ­kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentin 29.60.31 yhteydessä esitettyjen ­perustelujen perusteella esitämme Noste-ohjelmaan varatuista määrärahoista vähennettäväksi 5,53 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 29.69.34 vähennetään 5 530 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Vaikka opintotuen rakenne, jossa opintotuki ­jakautuu opintorahaan, asumisen tukeen ja opintolainaan, on pääosin kohdallaan, tuen taso on jäänyt auttamattomasti jälkeen kustannuskehityksestä. On tosiasia, ettei opiskelijoilla ole tällä hetkellä mahdollisuutta keskittyä opintoihin ilman toimeentulohuolia ja työssäkäyntiä. Hal­lituksen ohjelmassa todetaan, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa parannetaan. Hallitus on kuitenkin muuttamassa opintotukijärjestelmää lainapainotteiseen suuntaan, eikä osoita lainkaan määrärahoja opintorahan korottamiseen. Asumislisän vuokrakaton korottaminen tullaan perustellusti lisäämään eduskunnan käsittelyssä valtion ensi vuoden menoarvioon.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä opintotukijärjestelmä on uudistettava sellaiseksi, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuspoliittisten keinojen, kuten tutkintorakenteen uudistamisen, lisäksi panostetaan opiskelijan hyvinvointiin ja varsinkin toimeentuloon.

Kokoomuksen valmistelemassa opintotukimallissa opintotuki koostuisi jatkossakin opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta, mutta tuen kokonaistaso on nostettava 750 euroon kuukaudessa, mikä mahdollistanee päätoimisen opiskelun. Opintojen alkuvaihetta tuetaan nykyistä selkeästi korkeammalla opintorahan määrällä. Ensimmäiset 30 opintotukikuukautta opintoraha olisi noin 90 euroa nykyistä korkeampi eli 350 euroa kuukaudessa. Asumisen tukea parannetaan korottamalla asumislisän vuokrakatto 214 eurosta 252 euroon kuukaudessa. Lainaa opiskelija saisi halutessaan nostaa 200 euroa. Seuraavat 20 kuukautta opintoraha olisi pienempi, 200 euroa, asumislisä pysyisi samana ja lainan osuus olisi 350. Jatkokuukaudet olisivat mahdollisia perustellusta syystä.

Perusopintovaiheessa täysipäiväinen opiskelu on tärkeää, jotta opinnot lähtevät etenemään hyvällä vauhdilla. Edellisen lisäksi opiskelijalla olisi edelleen mahdollisuus hankkia muita tuloja, sillä opintotuen tulorajoja korotettaisiin kymmenellä prosentilla.

Opintotuen muuttaminen kokoomuksen mallin mukaiseksi aloitetaan vuoden 2005 elokuussa itsenäisesti asuvista korkeakouluopiskelijoista. Asumislisän vuokrakaton korotus tulisi voimaan lukuvuoden 2005 alusta eli 1.8.2004, joten kustannukset olisivat ensi vuoden osalta noin 5,6 miljoonaa euroa. Opintotuen tulorajojen nostamisen kustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa ja opintorahan nostamisen kustannukset arvion mukaan noin 14 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1057/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 21 600 000 euroa.

90. Taide ja kulttuuri

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja ­orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Eduskunta edellytti jo vuoden 2002 talousarviokäsittelyn yhteydessä, että hallitus selvittää teattereiden valtiontukijärjestelmässä olevat epäkohdat ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Erikoistutkija Heikki Helinin tuoreen tutkimuksen mukaan teattereiden talouden kannalta ongelmana on kuitenkin edelleen se, että valtionosuuden yksikköhinta on säilynyt samana vuodesta 1993 lähtien, kun kustannustaso on samanaikaisesti noussut 22 prosenttia. Vaikka valtionosuuksiin tulee muualla kustannustasosta johtuva 2,3 prosentin korotus, tämä ei koske teattereita johtuen kulttuuritoimen rahoituslain säädöksistä. Myös ero valtionosuusjärjestelmän henkilötyövuosien ja todellisten henkilötyövuosien välillä on kasvanut.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2005 teatteri- ja orkesterilain piirissä olevien ­teattereiden valtiontukeen esitetään vain 0,9 prosentin korotusta. Talousvaikeuksien kanssa kamppaileville teattereille tämä on osoittau­tunut liian pieneksi. Teatterit ovat jo viime vuosina joutuneet paikkaamaan talouttaan nostamalla hintoja, supistamalla tarjontaa ja tehostamalla toimintaa. Tämä on vaikeuttanut alan työllisyystilannetta. Taiteen keskustoimikunnan mukaan näyttämötaiteilijoiden veronalaiset ansiot ovat laskeneet 1989 vuoden 30 800 eurosta 25 350 euroon vuodessa (v. 2000). Työttömyysaste alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden joukossa on peräti 28 prosenttia.

Rahoituksen jälkeenjääneisyyttä voidaan parhaiten korjata korottamalla teattereiden henkilötyövuosien määrää. Talousarvioesityksen mukaan henkilötyövuosien määrä kasvaa 22:lla, kun todellinen tarve olisi noin 200 henkilötyövuotta. Ottaen huomioon eduskunnan aiempi lausuma pidämme perusteltuna, että ensi vuonna päästään kuromaan kiinni henkilötyövuosissa ilmennyttä vajausta ja henkilötyövuosien määrää korotetaan tässä vaiheessa noin 100:lla.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteen TAA 923/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.90.31 otetaan li­säyksenä 1 100 000 euroa.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Maaseudun kehittäminen

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä momentin 30.10.62 arviomäärärahaa vähennetään 1,33 miljoonalla eurolla. Esitämme kyseistä määrä­rahaa vähennettäväksi tätä enemmän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 30.10.62 vähennetään 7 000 000 euroa.

20. (30.12, 30.13, 30.14, osa ja 30.21) ­Maatalous

40. (30.12.41) Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Maatalouden tukijärjestelmät ovat muuttumassa olennaisesti. Muutos johtuu sekä EU:n maa­talouspolitiikan uudistamisesta että artikla 141 ‐neuvottelujen lopputuloksesta. Suomi sai ­oikeuden korottaa luonnonhaittakorvausta (LFA-tuki) 200 eurosta 250 euroon hehtaarilta. Tämä LFA-tuen lisäosa rahoitetaan kansallisista varoista. Alun perin LFA-tuen korotuksesta noin 50 miljoonaa euroa piti kohdentaa AB-alueille ja loput noin 70 miljoonaa euroa C-alueille. ­Komissio ei kuitenkaan hyväksynyt Suomen notifikaatiota. Marraskuun alun neuvottelutulos merkitsi sitä, että AB-alueelle voidaan kohdentaa vain 44 miljoonaa euroa LFA-tuen kansallista lisäosaa. Yksityiskohtaisia päätöksiä kansallisen lisäosan kohdentamisesta ei ole vielä tehty. Lisäosan taloudelliset vaikutukset riippuvat ­kotieläintilojen määrittelystä ja kotieläintilojen korotukseen oikeuttavien kasvien määrittelystä.

Koska yksityiskohtaisia laskelmia vuoden 2005 määrärahatarpeesta ei ole, on syytä korottaa kansallisen tuen määrärahaa. Korotuksen avulla varmistetaan määrärahojen riittävyys ­oikeudenmukaisen ja tasapuolisen maatalous­politiikan toteuttamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.12.41 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Maantieliikenteellä on Suomessa suuri merkitys teollisuuden kilpailukyvyn ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Liikenneväylien kunto ja toimivuus vaikuttavat monella tavalla kuljetuskustannuksiin, talouselämän kilpailukykyyn ja kuluttajahintoihin.

Valtiovallan on liikennepolitiikallaan huolehdittava laadukkaiden, turvallisten ja edullisten yhteyksien tarjoamisesta. Tieverkon välitys­kyvyllä ja kunnolla on tässä keskeinen rooli. Suomen päätieverkko on rakennettu valtaosin 1960- ja 1970-luvuilla, ja väylien suunnittelu on useassa tapauksessa tehty jo 1950-luvulla. ­Vanhat 2-kaistatiet ovat usein täysin pientareettomia, mutkaisia ja mäkisiä sekä liikojen liittymien ja paikallisen liikenteen vaivaamia. Myös suurin osa 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuista silloista on tulossa peruskorjausikään. Perus­tienpitoon kohdistuu näin ollen monenlaisia haasteita. Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat lisäävät maantieliikenteen kustannuksia.

Alempiasteisen tieverkon kunto on heikentynyt viime vuosien aikana ja huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jo muutettu sorateiksi. Useille alempiasteisen tieverkon teille on jouduttu asettamaan painorajoituksia, jotka hankaloittavat etenkin teollisuuden kuljetuksia. Myös kevyen liikenteen väylien rakentaminen vaatii lisäpanostuksia.

Valiokunnan mietinnössä todetaan lisäksi, että budjettiehdotuksen mukaan perustienpidon määrärahataso laskee kuluvaan vuoteen verrattuna noin 10 miljoonalla eurolla. Perustienpidon määrärahatarve on valiokunnan saaman selvityksen mukaan 630 miljoonaa euroa, mutta budjettiesityksessä perustienpitoon ehdotetaan noin 578 miljoonan euron määrärahaa.

Liikenneväyläpolitiikkaa käsitellyt ministerityöryhmä linjasi kuluvan vuoden helmikuussa valmistuneessa mietinnössään uusia liikenneinvestointeja vuoteen 2013 saakka. Hallitus ei kuitenkaan ole sitoutunut oman työryhmänsä ehdottamaan rahoitusohjelmaan, eikä ehdotuksia ole huomioitu liiemmin vuosia 2005—2008 koskevassa menokehyspäätöksessä. Ensi vuonna on kuitenkin tarkoitus käynnistää kaksi teema­pakettia, satamayhteyksien parantaminen ja pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen. On tärkeää, että nämä teemapaketit saadaan käynnistettyä. Valiokunta onkin kiinnittänyt huo­miota siihen, ettei niiden rahoitus vastaa ministerityöryhmän ehdotuksia. Mietinnössä todetaan myös, että olisi tärkeää saada käyntiin muitakin teemapaketteja, kuten kasvavien alueiden kehityksen tukeminen ja koulumatkojen turvallisuuden parantaminen maaseututaajamissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

13. Työsuojelun piirihallinto

21. Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan mietinnössä esitetään työsuojelupiirien toimintamenoihin lisättäväksi 600 000 euroa tarkoituksena perustaa 12 uutta valvontatehtäviin keskittyvää virkaa. Näin monen uuden viran perustaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä valtionhallinnon oman näkemyksen ­mukaan (valtion talousarvioesitys 2005) työsuojelupiirien hallinnon toimintaa on jo parannettu lainsäädännöllä ja hallinnon osaamista on lisätty. Budjettiesityksessä tulostavoitteiden osalta mainitaan toimintojen tuottavuuden parantamiseksi toimintatapojen tehostaminen.

Lukuisten uusien virkojen lisääminen on ristiriidassa toteutuneen kehityksen ja tulostavoitteiden kanssa. Lisäksi ministeriöllä ja eräillä sen alaisilla laitoksilla on muita, pakottavia lisämäärärahatarpeita, joten tästäkään syystä tämän kaltainen, kertalisäyksenä tapahtuva ja nimenomaan työsuojelupiireille kohdentuva lisäys ei ole perusteltu. Ministeriön osalta on todettava, että jo tällä hetkellä tärkeät lakihankkeet, kuten esimerkiksi lastensuojelulaki, ovat myöhästyneet riittämättömien valmisteluvoimavarojen vuoksi.

Kuluvan syksyn aikana eduskunta hyväksyi lain lapsiasiavaltuutetun viran perustamisesta. Valtuutettu saa vuonna 2005 avukseen ainoastaan toimistosihteerin ja vasta vuonna 2006 ylitarkastajatasoisen asiantuntijan. Verrattuna esimerkiksi tämän yhteiskunnallisesti merkittävän toimiston kokonaisresursseihin, on selvää, että työsuojelupiireille osoitettava määrärahalisäys on ylimitoitettu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 33.13.21 vähennetään 400 000 euroa.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisien tasoa ei ole sidottu indeksiin. Tämä merkitsee sitä, että lapsilisien reaalinen arvo laskee elinkustannusten noustessa inflaation vaikutuksesta. Eduskunta hyväksyi 4.10.2002 käsitellessään valtioneuvoston selontekoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista yksimielisesti ponnen, jonka mukaan lapsilisät on sidottava indeksiin. Tästä huolimatta nykyinen hallitus ei ole tehnyt esitystä eduskunnan yksimielisen päätöksen toimeenpanemiseksi.

Lapsilisien tehtävä on korvata perheille ­lapsista aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Tämän vuoksi on kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä perusteltua muuttaa lakia niin, että lapsilisän taso sidotaan elinkustannusten nousua seuraavaan indeksiin.

Lapsilisien sitominen ei aiheuta menoja vielä vuonna 2005. Ensimmäiset indeksitarkistukset tehtäisiin vuonna 2006 maksussa oleviin lapsi­lisiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.15.52 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin lapsilisien reaalisen ­arvon säilyttämiseksi sitomalla ne elinkustannusten nousua seuraavaan indeksiin.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Lapsen syntymästä ja hoidosta aiheutuvat kustannukset ovat työnantajalle työhön liittymättömiä kuluja, jotka maksaa pääosin äidin työn­antaja. Vaikka isien mahdollisuus käyttää perhevapaita laajeni viime hallituskaudella, isät käyttävät oikeuttaan edelleen hyvin vähän. Työmarkkinoidemme voimakkaasta segregaatiosta seuraa se, että äidit työskentelevät usein naisvaltaisissa yrityksissä naisvaltaisilla aloilla. Naisvaltaiset alat puolestaan ovat pitkälti keskittyneet palvelusektorille, jossa tuottavuus on matalaa ja vanhempainvapaista (joita yhdessä pienessäkin yrityksessä saattaa hyödyntää usea työn­tekijä samanaikaisesti) voi koitua kohtuuttoman suuria taloudellisia rasitteita. Pienempien yritysten kohdalla ne voivat jopa uhata koko toiminnan kannattavuutta.

Vanhempainvapaiden kustannusten epätasainen jakautuminen vaikeuttaa nuorten naisten työllistymistä, ylläpitää pätkätyösuhteita, edesauttaa naisvaltaisten alojen sijaisten palkkausten väärinkäytöksiä sekä pahimmillaan estää kasvua hakevien yritysten mahdollisuuksia palkata tarpeellista lisätyövoimaa.

Vuosilomakustannusten korvaamisen parantamiseksi pelkkä vuosilomakorvaus palkan suuruisena ei ole riittävä. Vuosilomakorvauksen ­lisäksi tulisi työnantajalle korvata myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut täyden palkan mukaan sekä lomarahat täyden palkan mukaan. Loma­rahat eivät ole varsinainen lakisääteinen oikeus, mutta nykyisen käytännön mukaisesti ne ovat jo lakisääteisyyteen rinnastettavissa. Näiden kustannusten korvaus tarkoittaisi 37,5 miljoonan ­euron lisämäärärahaa vuositasolla. Lain valmistelu ja säätäminen vuoden 2005 alussa käytännössä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että se saataisiin aikaisintaan voimaan vasta vuoden 2005 loppukeväällä tai kesällä. Tämän vuoksi ­arvioimme kustannusvaikutusten vuonna 2005 olevan noin 20 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 655/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 ­euroa.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkkeen varassa elävät seniorikansalaiset ovat suomalaisen yhteiskunnan pienituloisia, joiden asemaa on parannettava. Täyttä kansaneläkettä saavia oli vuoden 2003 lopussa noin 102 000, heistä pääosa on naisia. Kansaneläkkeen lisäksi moni heistä saa asumistukea, ja osa joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Tilanne heikentää eläkeläisen omanarvontuntoa ja ­uskoa kykyyn selviytyä itsenäisesti vanhuuden mukanaan tuomista haasteista. Kansaneläkkeen tasokorotus 7 eurolla on riittämätön etenkin ­ottaen huomioon vuonna 2003 tehdyn alkoholin hinnanalennuksen vaikutukset kansaneläkeindeksiin. Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä päätetyt veronalennukset eivät myöskään paranna eläkeläisten ostovoimaa, vaan monen eläkkeensaajan asema tosiasiassa heikkenee vuonna 2005 kiristyvän kunnallisverotuksen vuoksi.

Myös kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden erilainen indeksisidonnaisuus on ongelmallista kansaneläkkeen saajien ostovoiman ja toimeentulon kehityksen kannalta. Tästä syystä olisi ­perusteltua harkita kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmien yhtenäistämistä. Kansaneläkkeet tarkistettaisiin silloin ­samalla indeksillä kuin työeläkkeetkin eli indeksillä, jossa ansioiden kehitys vaikuttaisi indeksiin 20 prosentin painolla. Indeksimuutoksen vaikutus ei lyhyellä tähtäimellä olisi kovin suuri, mutta pitkän aikavälin vaikutus olisi merkittävä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.19.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti, miten eläkeläisten ostovoiman kehitys ja toimeentulo voidaan jatkossa turvata, ja tuo tarvittavat esitykset eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella 2005.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vuonna 2003 määräaikaisen henkilöstön osuus kunnissa oli 24,5 prosenttia. Yli 100 000 henkilöä työskentelee ns. pätkätöissä ja suurin osa heistä, noin 80 prosenttia, on naisia. Pääosa pätkätöistä tehdään sosiaali- ja terveyssektorilla. Esimerkiksi Tehyn jäsenistöstä 25 prosenttia työskentelee määräaikaisina.

Määräaikaiset työsuhteet heikentävät palvelujen laatua. Päivähoidossa keskeinen syy asiakkaiden tyytymättömyyteen on henkilökunnan vaihtuvuus, joka estää pitkäaikaisen hoitosuhteen luomisen lapseen ja hänen perheeseensä. Määräaikaisessa työsuhteessa henkilökunnan motivaatio ja sitoutuneisuus laskevat ja sairastavuus on yleisempää.

Kunnan on oltava esimerkillinen työnantaja jo senkin vuoksi, että kunnissa eläköityy vuoteen 2010 mennessä 150 000 työntekijää, jolloin kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Tämä edellyttää kunnilta määräaikaisen henkilöstön vakinaistamista, vakinaisten varahenkilöjen palkkaamista ainakin suuriin kuntiin tai seudullisesti sekä kannustavaa palkkapolitiikkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin osoitettavalla 10 miljoonan euron lisämäärärahalla voitaisiin edes osa sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisista työsuhteista vakinaistaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1067/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 ­euroa määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseen.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään hyväksynyt esityksen, jonka mukaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen käytettävien määrä­rahojen lisääminen rahoitetaan osin tutkimustoimintaan osoitettuja määrärahoja vähentämällä.

Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain ­mukaiseen tutkimustoimintaan eli ns. tutkimus-EVO on pienentynyt noin 30 prosenttia vajaassa kymmenessä vuodessa. Opetusmäärärahojen kasvattaminen ja työterveyshuollon erikois­lääkärikoulutuksen rahoituksen lisääminen ovat sinänsä myönteisiä uudistuksia. Sen sijaan tutkimusEVOn pienentäminen vaikeuttaa merkittävästi tutkimusedellytyksiä ja käytännössä kliininen lääketieteellinen tutkimus on vaarassa loppua kokonaan. TutkimusEVOa on käytetty muun muassa potilaiden laboratorio- ja röntgentutkimuksiin, poliklinikkakäynteihin ja hoitopäiviin silloin, kun kyseessä on ollut tutkimuspotilas.

Erityisvaltionosuus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen ja -tutkimuksen korvaamiseksi on ollut tärkeä tulonlähde yliopistollisille keskussairaaloille. Yliopistosairaaloilla on merkittävä rooli uuden lääketieteellisen tiedon luomisessa ja soveltamisessa sekä sen välittämisessä tuleville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Määrä­rahojen siirto vaarantaa riittävän pätevyyden omaavien henkilöiden saamisen yliopistojen kliinisiin opetusvirkoihin. Tutkimus ja koulutus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kliinisen tutkimuksen aseman heikentyminen johtaa paitsi koulutuksen myös hoidon laadun heikentymiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 34/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.32.32 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 8 000 000 ­euroa.

36. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9.10.2003 sosiaalineuvos Elli Aaltosen laatimaan ehdotukset toimenpiteistä, joilla omaishoitoa voidaan kehittää. Selvitys valmistui 30.4.2004. Selvityshenkilön esitysten toteuttaminen nostaisi omaishoidon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu­rakenteen merkittäväksi osaksi. Tavoitteena on omaishoidon tuen 8 prosentin kattavuus yli 75-vuotiaiden osalta ja tätä nuorempien omaishoidon lisäys siten, että kunnallisen omaishoidon tuen piirissä olisi vuonna 2012 noin 52 000 henkilöä. Selvityshenkilö arvioi, että näin voitaisiin turvata haluttu avo- ja kotihoidon kehityssuunta ennakoidummin ja taloudellisemmin kuin mitä joka tapauksessa jouduttaisiin resursoimaan.

Selvityshenkilö esittää, että uudistus tulisi voimaan 2006 ja rahoitusuudistus, jossa omaishoidon tuen palkkiot siirtyisivät valtiolle, toteutuisi asteittain 2007—2009. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää sen asteittaista toteuttamista ja kokeilemista jo vuoden 2005 aikana.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1066/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.32.36 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 ­euroa

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Työttömyyden vähentäminen edellyttää toimenpiteitä, jotka luovat pysyviä oikeita työpaik­koja. Tämän vuoksi talouskasvua on tuettava, työelämän rakenteita on muutettava sekä työvoimahallinnon palveluita on tehostettava. Aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan työttömyyden ongelmien lieventämiseksi, mutta nykyinen työvoimapolitiikka ei ole täysin onnistunut tehtävässään.

Erityisesti pitkään jatkunutta rakennetyöttömyyttä ei ole aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpitein kyetty oleellisesti vähentämään. Työllistämistoimin on vain hetkellisesti pystytty keskeyttämään työttömyys, mutta tukikauden jälkeen ei työllistetylle tai ammatillisen aikuiskoulutuksen kurssin käyneelle ole löytynyt töitä avoimilta työmarkkinoilta. Selvitysten mukaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallis­tuneen työllistymisen todennäköisyys ei ole korkeampi kuin työttömien, jotka vastaaviin toimiin eivät ole osallistuneet. Usein työvoima­poliittisiin toimiin osallistuminen jopa ehkäisee työllistymistä. Tästä huolimatta aktiivitoimen­piteisiin osallistuvien määrää suhteessa työttömien määrään (ns. aktivointiaste) ollaan vuodelle 2005 jälleen nostamassa vuoden 2004 tasosta.

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitet­tyjä määrärahoja on edellä olevan perusteella syytä vähentää. Määräraha käytetään budjetin muissa pääluokissa siten, että sillä luodaan edellytyksiä talouden kasvulle ja oikeiden pysyvien työpaikkojen syntymiselle.

50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha)

Määrärahaa käytetään koulutustukien ja yllä­pitokorvausten maksamiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuville. Momentille 34.06.51 esitetyn muutoksen myötä myös tälle momentille osoitettavien määrärahojen tarve vähenee.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.50 vähennetään 7 000 000 euroa.

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Määrärahaa käytetään mm. ammatilliseen työvoimakoulutukseen, valmentavaan työvoimakoulutukseen sekä tukityöllistämiseen. Edellä esitetyn mukaisesti näihin toimenpiteisiin esitettyä määrärahaa tulee vähentää 19 miljoonalla eurolla. 15 miljoonaa euroa siirretään momenteille 33.32.30 ja 29.40.30 sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen määräaikaisten työsuhteiden ja virkojen vakinaistamiseen. Perusteluja siirrolle on esitetty tässä vastalauseessa myös yllämainittujen momenttien perusteluissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.51 vähennetään 34 000 000 euroa siten, että 10 000 000 euroa siirretään momentille 33.32.30 ja 5 000 000 euroa siirretään momentille 29.40.30 käytettäväksi määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Tästä määrärahasta maksetaan ylläpitokorvausta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvalle sekä täysi työmarkkinatuki työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuvalle, jolle muutoin maksettaisiin työnmarkkinatuki tarveharkinnasta johtuen alennettuna. Koska työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin esitettyä määrärahaa vähennetään, on myös tälle momentille osoitettua määrärahaa perusteltua vähentää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.52 vähennetään 6 000 000 euroa.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen toimenpiteistä Itämeren suojelemiseksi. Keskeisenä tavoitteena on Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttaminen. Lukuisista toimenpiteistä huolimatta Suomen rannikkovesien ravinne­pitoisuudet sekä fosforin että typen osalta ovat edelleen kasvaneet, mikä on aiheuttanut rannikkovesien rehevöitymisen lisääntymisen. Rehevöitymisen seurauksena levien massaesiintymät ovat lisääntyneet ja pohja-alueiden hapettomat alueet laajentuneet. Koska rannikkovesien veden vaihtuvuus on huono, ainoa keino tilanteen parantamiseksi on paikallisen ulkoisen kuormituksen vähentäminen.

Suomen rannikkovesillä ja saaristossa liikkuu vilkkaimpana lomakautena tuhansia vapaa-ajan veneitä, joiden varustetaso vastaa kesähuviloiden varustetasoa. Näiden veneiden käymäläjätevedet, jotka määrältään vastaavat pienen taajaman käsittelemättömiä jätevesiä, kuormittavat puhdistamattomina Suomen rannikkovesiä. Kun tämä ravinnekuormitus tulee vielä kesäkautena, jolloin levien ja muun vesikasvillisuuden kasvuolosuhteet ovat optimaaliset ja ravinteet heti käytettävissä, kuormituksella on merkittävä vaikutus Suomen rannikkovesien tilaan.

Vuoden 2005 alusta vapaa-ajan veneiden käymäläjätevesien mereen laskeminen on periaatteessa kiellettyä, ja ne tulisi tyhjentää satamissa sijaitseviin vastaanottopisteisiin. Käytännössä tilanne on kuitenkin sellainen, että läheskään kaikissa satamissa vastaanottopisteitä ei ole tai niiden määrä ei ole riittävä satamien venepaikkamäärään nähden. Syynä tähän on satamien puutteellinen infrastruktuuri ja tarvittavien ­investointien kalleus. Jotta vapaa-ajan veneistä aiheutuvaa kuormitusta voitaisiin tehokkaasti vähentää, valtion tulisi suunnata lähivuosina ­investointitukea satamien ylläpitäjille, jotta suunniteltu vastaanottoverkko voitaisiin mahdollisimman pikaisesti toteuttaa. Tämä olisi selkeä toimenpide valtioneuvoston hyväksymän Suomen Itämeren suojeluohjelman toteuttamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 809/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 35.10.63 otetaan li­säyksenä 250 000 euroa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vesistöt ovat merkittävä osa monipuolista luontoamme. Niiden tilasta on pidettävä nykyistä ­parempaa huolta. Vaikka Suomen vesien laatu on kehittynytkin suotuisasti viime vuosikymmeninä, niin esimerkiksi loppukesän sateista johtuneet tulvat osoittivat jälleen kerran, että vesistöjen suojelemisessa on vielä paljon parannettavaa.

Momentin 35.10.77 määrärahalla rahoitetaan yhteisrahoitteisina ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnostuksia ja muita ympäristötöitä. Valtiovarain­valiokunta lisää mietinnössään määrärahaa 2,5 miljoonalla eurolla. Ympäristövaliokunnan valtion talousarvioesityksestä antamassa lausunnossa lisämäärärahan tarpeeksi katsottiin 5 miljoonaa euroa. Ympäristövaliokunnan mukaan ympäristötöiden määrärahan nykytaso on täysin riittämätön, sillä sekä perusteltujen siirtoviemärihankkeiden että kiireellisten pilaantuneiden alueiden kunnostustarpeiden määrä on osoitettuihin resursseihin verrattuna moninkertainen. Itämeren ja sisävesien suojelun tehostaminen edellyttää uusien siirtoviemärien rakentamista, sillä Suomesta peräisin olevan Itämeren kuormituksen vähentäminen on mahdollista vain hajakuormitusta vähentämällä. Ympäristökeskusten mukaan vuosina 2005—2008 ympäristötyömäärärahoja tarvittaisiin vuosittain noin 10 miljoonaa euroa lähes 50 siirtoviemärihankkeen toteuttamiseen. Suomessa on yli 20 000 mahdollisesti pilaantunutta aluetta. Näiden alueiden kunnostamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan seuraavan 20 vuoden aikana 1—1,2 miljardiin euroon. Kiireellisesti puhdistuksen tarpeessa on ympäristövaliokunnan mukaan ainakin 250 hanketta, joiden toteuttaminen edellyttäisi valtiolta 7,5 miljoonan euron vuosittaista panostusta.

Kokoomuksen kantana on, että ympäristötöiden aikataulua onkin syytä nykyisestään nopeuttaa eritoten jätevesitöiden osalta. Tämän vuoksi esitämme kahden miljoonan euron lisäystä ympäristötöihin varattuun määrärahaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1069/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan li­säyksenä 2 000 000 euroa.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat menot

01. Tulo- ja varallisuusvero

Liikennepolitiikan lähtökohtana on oltava kestävän kehityksen periaate. Jotta joukkoliikenteen käyttö niin työmatka- kuin vapaa-ajankin liikkumisessa olisi nykyistä houkuttelevampaa, on lippujen hintataso pidettävä kilpailukykyisenä muiden kulkuvälinemuotojen hintatasoon verrattuna.

Tehokas keino edistää joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla on työsuhdematkalipun verotuskohtelun muuttaminen siten, että työnantajan luontoisetuna työntekijälleen tarjoaman matka­lipun verotusarvo olisi sen ostohintaa pienempi. Työsuhdematkalippu oikeuttaisi julkisen liikenteen käyttöön asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla. Nykymuotoinen, työsuhdematka­lipun epätasa-arvoinen verokohtelu suhteessa autoetuun on perusteetonta, ja se on omiaan estämään työmatkaliikenteen siirtymistä raiteille ja busseihin. Joukkoliikenteen käytön lisääntymisen tarve on suurin kasvukeskuksissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa liikenneruuhkat ovat kymmenen viime vuoden aikana paikoin jopa kaksinkertaistuneet työssäkäyntialueiden jatkuvasti kasvaessa ja yksityisautoilun lisään­tyessä työmatka- ja vapaa-ajan liikkumisessa. ­Autojen seisominen ruuhkissa on haitallista niin ympäristölle kuin ihmisten terveydelle.

Laajasti koko Suomessa käytettynä työsuhdematkalippu tukisi monella alueella nyt vakavissa vaikeuksissa olevaa joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen haasteet ja liikenteen kasvavat ympäristöhaitat edellyttävät kiireellisiä toimia.

Hallitusohjelmaan on tavoitteena kirjattu joukkoliikenteen parantaminen ja työmatkaliikenteen ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön. Nykyinen tilanne, jossa verotuksellisesti suositaan henkilöautoliikennettä, on niin ympäristön kuin joukkoliikenteen edistämisenkin kannalta kestämätöntä. Työsuhdematkalipun verotuskohtelun muuttaminen olisi todellinen näyttö halusta edistää joukkoliikennettä ja ratkaista liikenteeseen liittyviä ongelmia. Työsuhdematkalipun verotuskohtelun lieventämistä ehdotti viimeisimpänä liikenne- ja viestintäministeriön asiaa tutkinut työryhmä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.01.01 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kevään 2005 aikana tarvittaviin toimiin työsuhdematkalipun verokohtelun muuttamiseksi siten, että työnantajan luontoisetuna työntekijälleen tarjoaman matkalipun verotusarvo olisi sen ostohintaa pienempi.

Osasto 12

SEKALAISET TULOT

39. Muut sekalaiset tulot

50. Nettotulot osakemyynnistä

Hallitusohjelman mukaan hallitus harjoittaa ennustettavaa, aktiivista ja markkinaehtoista omistajapolitiikkaa. Valtion yritysvarallisuuden hoidossa pyritään mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. Hallitus onkin harjoittanut aktiivista politiikkaa valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omistuspohjan laajentamiseksi eduskunnan antamien valtuuksien puitteissa.

Vuoden 2004 varsinaisessa talousarviossa osakemyyntien nettotulot arvioitiin 420 miljoonaan euroon. Uusimpien lukujen mukaan tämä tuloarvio on toteutunut jopa yli nelinkertaisena. Osakemyynneistä on saatu kuluvana vuonna ­tuloja melkein 2,2 miljardia euroa. Tästä yli puolet kertyi TeliaSonera AB:n 250 miljoonan osakkeen joulukuisesta myynnistä.

Kertyneiden myyntitulojen reilusta määrästä huolimatta hallituksen on mahdollista jatkaa määrätietoisesti valitsemaansa omistajapolitiikan linjaa nykyistenkin myyntivaltuuksien puitteissa. Näin ollen on oletettavaa, että osakemyyntien nettotulot nousevat myös vuonna 2005 yli hallituksen esitykseen kaavamaisesti arvioidun 420 miljoonan euron määrän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 12.39.50 otetaan li­säyksenä 25 000 000 euroa.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2004

Jari Koskinen /kok
Jyri Häkämies /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Kimmo Sasi /kok
Irja Tulonen /kok
Maija Perho /kok
Tuija Nurmi /kok
Olli Nepponen /kok

VASTALAUSE 2

Yleisperustelut

Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto asettaa palvelut ja työllisyyden veronkevennysten edelle. Verotuksessa se korostaa oikeudenmukaisuutta.

Vasemmistoliiton linja asettaa maailman­laajuisen oikeudenmukaisuuden asevarustelun edelle.

Vasemmistoliitto korostaa myös ympäristöverojen ohjaustavoitetta eikä siksi pidä mahdollisena, että niillä voisi kestävällä tavalla korvata muuta verotusta.

Vanhasen—Kalliomäen hallituksen linjana on ollut toteuttaa nopeaan tahtiin inflaatiota suurempia tuloverojen kevennyksiä. Vuosien 2005—2007 tuloratkaisun tueksi hallitus aikoo keventää edelleen verotusta vuosina 2005—2007 vielä yhteensä 1,7 mrd. euroa. Näin hal­litus pyrkii määrätietoisesti julkisen sektorin ­supistamiseen rajoittamalla tulonsiirtoja ja kansalaisen arjessa tarpeellisia palveluja.

Valtiovarainministeri pakoilee vastuuta syyttämällä verolinjan arvostelijoita tuloratkaisun vastustajiksi. Tuloratkaisun yhteydessä hallitus kattaa veropöydän, joten veroratkaisua pitää ­arvioida tuloratkaisusta riippumatta. Varallisuusveron poistosta vastuussa on yksinomaan hallitus, eivät työmarkkinajärjestöt.

Vuodeksi 2005 Vanhasen hallitus kevensi runsaan 30 000 varakkaimman henkilön tai kuolinpesän varallisuusverotusta niin, että varallisuusveroa maksavien määrä väheni kolmanneksella ja verotuotto pieneni 28 miljoonaa euroa. Vuodesta 2006 alkaen hallitus aikoo lopettaa varallisuusveron kokonaan. Näin parissa vuodessa hallitus luopuu runsaan sadan miljoonan euron verotuloista 30 000 Suomen rikkaimman hyväksi. Säilyttämällä varallisuusvero ennallaan voitaisiin esimerkiksi kansaneläkkeeseen tehdä 10 euron tasokorotus.

Hallituspuolueiden edustajista koostuva ­valiokunnan enemmistö ei ole torjunut varallisuusveron poistoa. Kun varallisuusveron poistaminen, samalla kun vähävaraisille kansalaisille ei luvata mitään, vaikuttaisi liian räikeältä epä­oikeudenmukaisuudelta, valiokunnan enemmistö on hyväksynyt omaatuntoa rauhoittelevan lausuman. Enemmistön muotoilema lausuma ei ­kuitenkaan asiallisesti ottaen velvoita hallitusta parantamaan vähävaraisten asemaa. Enemmistön ehdottaman lausuman asemasta olemme ehdottaneet kannaksi lausumaa, joka velvoittaisi hallituksen todellisiin toimiin.

Vuodeksi 2004 Vanhasen hallitus kevensi merkittävästi yhtiöiden verotusta yhtiövero­uudistuksessa.

Hallituksen veronalennuslinjasta seuraa ­julkisten menojen tiukka rajoittaminen. Tämä näkyy kansalaisten arjessaan tarvitsemien julkisten palvelujen heikentymisenä. Samalla hallitus pakottaa kunnat veroprosentin, maksujen ja kiinteistöveron korotuksiin.

Joulukuun alussa julkaistun aluebarometrin mukaan kunnat aikovat tasapainottaa talouttaan maksujen korotuksilla, käyttöomaisuuden realisoinnilla ja investointeja vähentämällä.

Hallituksen politiikan seurauksena peräti 136 kuntaa nostaakin vuodeksi 2005 tulovero­prosenttia. Kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousee 18,12 prosentista 18,30 prosenttiin. Nostajien lukumäärä on nyt suurempi kuin koskaan vuoden 1990 jälkeen. Kunnallisverotus kiristyy useammassa kuin joka neljännessä kunnassa. Lisää korotuksia on luvassa myös vuonna 2006.

Maakunnittain suurin nousu on Päijät-­Hämeessä, 0,56, jossa yhdeksän kuntaa 12:sta nostaa tuloveroprosenttia, sekä Kymenlaaksossa, 0,52, jossa nostajia on kuusi 12:sta.

Vuonna 2005 tavallisimmat kunnallisveroprosentit ovat 19,00, jota peritään 128 kunnassa, sekä 18,50, jota peritään 83 kunnassa. Kiinteistöverotustaan nostaa viitisenkymmentä kuntaa.

Vasemmistoliiton linja poikkeaa Vanhasen linjasta. Vasemmistoliitto esittää

  • vaikeimmassa asemassa olevien aseman parantamista ja
  • panostamista peruspalveluihin.

Vanhasen hallitus perustelee veronalennus­linjaa ja tylyä asennetta vaikeimmassa asemassa olevia kohtaan sillä, että veronalennukset auttavat elvyttämään taloutta.

Tähän hallituksen ajatteluun sisältyy ongelmia ja vääriä päätelmiä.

Ensinnäkin me vasemmistoliitossa pidämme veronalennusten tehoa epävarmana. On selvää, että veronalennus ei suinkaan vaikuta koko summallaan yksityiseen kulutukseen vaan toistu­vien irtisanomis- ja lomautusuutisten takia kansalaisten halukkuus kulutuksen lisäämiseen jää heikoksi. Vientiä veronalennukset eivät auta.

Veronalennusten kotimarkkinoita elvyttävä voima haihtuu, kun kunnat joutuvat karsimaan rajusti investointejaan ja palvelutuotantoaan. Se heikentää työllisyyttä. Vain kuntien taloudellisen aseman vahvistaminen turvaa korkean investointitason ja palvelut.

On selvää, että hallituksen työllisyyspolitiikka epäonnistuu ja tavoite 100 000 työpaikasta liukuu yhä kauemmaksi. Lokakuun 2004 tilanteen mukaan hallituksen aikana on syntynyt noin 6 000 työpaikkaa.

Toiseksi veronalennuslinja on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta kyseenalainen. Se sisältää julkilausumattoman halun supistaa ­julkista sektoria ja näkyy siinä, että kunnille ei anneta tarpeeksi rahaa palveluihin. Näin palvelut heikkenevät ja kunnat joutuvat lisäksi korottamaan veroäyriä.

Kolmanneksi hallituksen esitys on epä­solidaarinen, sillä veronkevennystä ei ole kohdennettu pieniin ja keskisuuriin tuloihin. Valtaosa eläkeläisistä jää kokonaan kevennyksen ­ulkopuolelle, eivätkä siitä liioin hyödy työttömyysturvan varassa elävät. Aikomus poistaa varallisuusvero suosii kolmeakymmentätuhatta Suomen rikkainta. Onkin asetettava kysymys siitä, nauttiiko tällainen hallitus enää eduskunnan luottamusta.

Neljänneksi veronalennuslinja velkarahalla johtaa budjettivajeen nousuun ja uhkaa johtaa menoleikkauksiin tai veronkiristyksiin suhdannepolitiikan kannalta väärään aikaan eli taantuman tai erittäin heikon kasvun oloissa.

Vasemmistoliiton mielestä on oikeudenmukaisempaa pidättyä suurista veronkevennyksistä ja panostaa kotimaassa köyhyyden poistamiseen, palvelujen parantamiseen, asumiseen ja ympäristöön.

Kansainvälistä oikeudenmukaisuuden toteutumista voimme rahoittaa vähentämällä varustelumenoja.

Vasemmistoliiton esittämä vaihtoehto on se, että kuntien palvelut, työllisyys, oikeuden­mukaisuus ja alueellinen tasapaino ovat veronkevennyksiä tärkeämpiä. Tämä vastaa myös kansalaisten mielipidetiedusteluissa ilmaisemia toiveita kuntalaisten palveluista.

Kuntien tarjoamat palvelut ovat kansalaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta oleellisen tärkeitä. Kansalaisilla pitää olla ­oikeus kattaviin ja kohtuuhintaisiin terveys-, ­sosiaali-, päivähoito-, koulutus- ja vanhuspalveluihin. Kunnat eivät kykene huolehtimaan kuntalaisten palveluista ilman lisäpanostusta. Yksin hoitotakuuseen siirtymisen edellyttämä potilasjonojen purku maksaa vähintään 120 milj. ­euroa, kun hallitus tarjoaa kunnille vain 91,7 milj. ­euroa koko kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja kansallisen sosiaalihankkeen toteuttamiseen ja edistämiseen. Tämä uhkaa vakavasti hoitotakuun toteuttamista ja lisää voimakkaasti julkisten terveyspalvelujen yksityistämisen uhkaa. Siksi esitämme korvamerkittynä hoitotakuun toteuttamiseen 70 miljoonan euron lisäpanostusta.

Julkisilla palveluilla ja niiden kehittämisellä on myös tärkeä työllistävä ja työmarkkinoiden toimintaan osallistumista tukeva vaikutus. Julkisiin palveluihin panostamalla tuetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä julkisilla palveluilla on suuri merkitys naisten työllistäjänä.

Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto turvaa hoiva- ja terveyspalvelut ja hoitoon pääsyn. Se antaa kunnille rahaa hoitotakuun toteuttamiseen ja muihin palveluihin.

Vaihtoehtomme parantaa työllisyyttä palvelujen lisäksi muun muassa ympäristö- ja liikennehankkeissa.

Vaihtoehtomme parantaa lapsiperheiden, opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten asemaa. Valtaosa heistä ei ole hyötynyt tähänastisista veronkevennyksistä eikä hyödy liioin tuloratkaisun tueksi sovitusta lisäkevennyksestäkään.

Vaihtoehtomme suojelee ympäristöä ja luontoa ja asettaa maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden asevarustelun edelle.

Vasemmistoliiton mielestä kuntien palvelut, työllisyys, köyhyyden poistaminen ja alueellinen tasapaino ovat veronkevennyksiä tärkeämpiä.

Työllisyys ja elinkeinojen kehittäminen

Työllisyyden parantaminen veronkevennysten avulla on epävarmaa. On oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa tukea kotimaista kulutuskysyntää panostamalla kuntien palveluihin ja lisäämällä vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten ostovoimaa. Myös työllisyysmäärärahoja ehdotamme lisättäväksi.

Hallitus on pettänyt lupauksensa 100 000 ­uudesta työpaikasta vaalikauden aikana. Alku on ollut surkea, ja työllisten määrä on laskenut ­vaalikaudella 40 000:lla. Näyttääkin, että vaalikauden aikana päästään enimmillään 20 000 työpaikkaan. Vanhasen hallitus on pyrkinyt ­luomaan työpaikkoja veronalennuksilla, mutta samalla rajoittanut työpaikkojen syntymistä ­verovaroin julkisissa palveluissa.

Tuottavuuden kasvua hitaampi palkkakehitys on lisännyt ja lisää nyt yritysten voittoja, mutta niitä ei käytetä työllistämiseen ja investointeihin. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa olemme siinä tilanteessa, että suomalaisten yritysten menestyminen ei näy sellaisenaan maan taloudessa vaan yritykset maksavat tuntuvia osinkoja ja investoivat ulkomaille.

Alueellisen tasapainon varmistamiseksi ehdotamme myös maakunnan kehittämisrahan ja työllisyysmäärärahojen lisäämistä, samalla kun lisäpanostus palveluihin parantaa työllisyyttä koko maassa.

On myös välttämätöntä panostaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, liiketoimintaosaamiseen ja alakohtaisiin kehitysohjelmiin. Siksi esitämme budjetin perusteluihin lisättäväksi liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelman laatimista ja palvelualojen tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan kehityshanketta.

Valiokunta arvostelee hallitusta siitä, että tämä käyttäisi osan valtion osakemyyntituloista, mikäli vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 500 miljoonaa euroa. Perustellusti valiokunta ­katsookin, ettei tällaista menettelyä voida pitää tarkoituksenmukaisena liikenneinvestointien pitkäjänteisen rahoituksen kannalta. Sama rajoitus koskee myös myyntitulojen käyttöä tutkimus- ja kehitysmenoihin. Valiokunnan tätä ­kysymystä koskeva lausumaehdotus 2 on kuitenkin muotoilultaan riittämätön.

Matalapalkkaisen työn tukemisen asemasta olisi tärkeää varmistaa, että kaikilla koulunsa päättävillä nuorilla olisi kelpoisuus jatko-opintoihin tai työelämään. Olisi kohtalokasta jättää osa nuorista vaille kunnon koulupohjaa ja tuomita heidät pysyvästi köyhyyteen. Työmarkkinoille tulevat sukupolvet ovat poistuvia pienempiä, tällöin olisi kansantalouden kannalta virhe jättää osa nuorista vaille riittävää koulutusta ja ­ohjata heidät sitten tuettuihin matalapalkkatöihin.

Ikääntymisen julkiselle taloudelle asettamiin haasteisiin ja maailmanlaajuistumisen yhteiskunnallemme tuomiin kilpailuhaasteisiin ha­luamme vastata osaamiseen panostamalla — emme matalapalkkayhteiskuntaa luomalla.

Joukkoliikenteen tuki on riittämätön hallituksen kehyspäätöksessä, ja tämä johtaa supistuksiin. Siksi ehdotamme joukkoliikenteeseen li­säystä. Ympäristön kannalta on välttämätöntä, että joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteestä pystytään pysyvästi nostamaan. Työllisyyttä, alueellista tasapainoa, elinkeinoelämän edellytyksiä ja liikenneturvallisuutta edistävät myös ehdottamamme lisäpanostukset rautatie- ja maantieliikenteeseen.

Varsinaisiin työllisyysmäärärahoihin esitämme myös lisäystä. Työllisyyteen vaikuttaa kuitenkin paljon enemmän ehdottamamme panostukset palveluihin, liikenteeseen ja alueelliseen kehitykseen.

Työvoimapolitiikkaa tehostamalla, jous­tavoittamalla ja alueellistamalla voidaan tukea nykyistä paremmin työllistymistä palvelu- ja muille aloille ja ehkäistäisiin pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymistä. Työn vastaanottamiseen vasemmistoliitto haluaa kannustaa työttömyysturvan soviteltua päivärahaa parantamalla.

Yleisarvio valiokunnan muutoksista

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimat muutokset, jotka nyt on kirjattu valiokunnan mietintöön, eivät korjaa ensi vuoden talous­arvion keskeisiä puutteita: peruspalvelujen heikentämistä, tuloerojen kasvattamista ja alueellisten erojen kärjistymistä. Kuntien talousahdinkoon ei puututa ja siksi kansalaisten peruspalvelut heikkenevät. Monet kunnat ovat jo joutuneet korottamaan veroprosenttia ja kiinteistöveroja. Lisää korotuksia on odotettavissa ensi vuonna. Jäljempänä luvun 26.97 kohdalla olemme ­arvioineet kuntien tilannetta joulukuun alussa julkaistun aluebarometrin valossa.

Ehdotamme, että valiokunnan lausumaehdotuksen 1 asemasta yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että suomalainen yhteiskunta on jakautumassa uudelleen. EU-määritelmän mukaisesti pienituloisia on jo 565 000. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilannetta helpottavasta köyhyyspaketista, johon sisältyy työttömien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, opintorahan sekä alimman sairaus- ja vanhempainrahan tasokorotus samoin kuin asumiskulujen omavastuun poistaminen toimeentulotuesta siten, että muutokset astuvat voimaan viimeistään 1.7.2005.

Ehdotamme, että valiokunnan lausuma­ehdotuksen 2 asemasta yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi kehyspäätösten yhteydessä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäystarpeen ja esittää riittävän rahoitussuunnitelman liikenneväylätyöryhmän esitysten toteuttamiseksi.

Lisäksi ehdotamme, että yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää hallituksen ­ryhtyvän toimiin kansaneläkkeiden tason korottamiseksi välittömästi, mistä hyötyvät kaikkein pienintä eläkettä saavat.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että kuntatalous on ­ahdingossa, ja edellyttää hallituksen varaavan tulevissa talousarvioissa suuremmat määrärahat kuntien valtionosuuksiin opetustoimen, terveydenhoidon, vanhustenhuollon, lasten päivähoidon ja muiden sosiaalipalvelujen parantamiseksi.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että hallituksen toimet työttömyyden helpottamiseksi ovat olleet riittämättömiä, ja edellyttää hallituksen osoittavan ensi vuoden lisätalousarvioissa lisää määrärahoja palkkaperusteisiin työllistämistoimiin.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että hallituksen veropolitiikka suosii Suomen rikkaimpia, kun se lupaa poistaa varallisuusveron, mutta jättää pitkäaikaistyöttömät ja muut pienituloiset ryhmät kokonaan vaille verohelpotuksia, eikä hallitus tämän takia nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTO

01. Valtioneuvosto

01. Palkkaukset (arviomääräraha)

Toteamme, että poliittiset valtiosihteerit ovat tulleet hyväksytyiksi valtioneuvostosta annetun lain muutoksen (HE 142/2004 vp) yhteydessä. Virat on tarkoitus perustaa talousarviossa tehtävällä päätöksellä. Mielestämme virkoja ei tule perustaa eikä myöntää niiden perustamiseen määrärahoja.

Ehdotamme,

että momentin 23.01.01 perusteluista poistetaan toteamus yhdeksän valtiosihteerin (A33) viran perustamisesta, ja

että momentin määrärahasta vähennetään valtiosihteerin virkojen ja heidän sihteeriensä virkojen palkkaukseen ­varattu 1 500 000 euron määräraha.

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomi ja koko ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan aiemmin. Silti emme ole pystyneet poistamaan maailmasta nälkää, epäinhimillisiä elinolosuhteita emmekä turvattomuutta. Tekemällä enemmän työtä köyhyyden ja kehitysmaiden muiden vakavien ongelmien vähentämiseksi voimme poistaa maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden poistaminen estää samalla tehokkaasti konflikteja, jotka heikentävät maailmanlaajuista turvallisuutta. Tekemällä työtä globaalin hyvinvoinnin eteen, voimme samalla estää pakolaisvirtoja, huumeongelmia, HIV:n ja AIDSin leviämistä, kansainvälistä rikollisuutta ja puuttua kansainvälisen terrorismin syihin. On myös suomalaisten velvollisuus, että tuleville sukupolville on luotavissa nykyistä oikeudenmukaisempi ja turvallisempi maailma.

Hallitus esittää tavoitteekseen, että vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus BKT:sta on nostettu 0,7 prosenttiin

Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee pyrkiä nostamaan kehitysmäärärahat mahdollisimman nopeasti 0,7 prosentin tasolle, viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.

Vähentämällä ja lykkäämällä puolustusvoi­mien hankintamenoja vuosina 2005—2010 yhteensä 100 milj. eurolla voimme osoittaa rahat suoraan kehitysyhteistyöhön. Vuoden 2005 budjetissa se tarkoittaisi 10 milj. euroa. Euroopassa ei ole näköpiirissä sellaista sotilaallista uhkaa, miksi puolustusvoimien hankintamenoja ei voitaisi pienentää. Sen sijaan kehitysyhteistyöhön panostaminen on välttämätöntä.

Kehitysyhteistyön lisäksi Suomen tulee pyrkiä myös maailmankaupassa kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden näkökulmasta tasapainoisempiin ratkaisuihin. Näin Suomi osallistuu yhdessä muiden EU-maiden kanssa maailman epävakauden ja turvallisuusuhkien poistamiseen tehokkaammin kuin se onnistuu Suomen puolustusvoimien lisävarustamisella.

Viite: TAA 480/2004 vp — Annika Lapintie /vas ym.

Jotta kohteita voidaan järkevästi suunnitella pitkäjänteisesti, tarvitaan riittävät myöntövaltuudet monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta ja samalla saadaan määrärahat tehokkaampaan käyttöön.

Ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat ­viranomaiset

21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Demokratiassa jokaisella kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat häntä itseään ja hänen elinehtojaan. Nykymaailmassa tämä periaate toteutuu perinteisen, "ohuen" edustuksellisen demokratian puitteissa heikosti. Jos vaikutusmahdollisuus ­rajoittuu edustajien äänestämiseen kerran muutamassa vuodessa, yksittäisten kansalaisten ­todellinen vaikutusvalta on hyvin pieni. Jokainen ei saa toivomiaan edustajia lakeja säätäviin ­elimiin.

Demokratian kannalta on välttämätöntä parantaa sekä kansallisen että ylikansallisen tason päätösten läpinäkyvyyttä, lisätä kansalaisten tietoa vireillä olevista hankkeista ja siitä, missä määrin kansalliset edustajat ovat mukana tai ­sananvaltaisia ylikansallisissa hankkeissa. Edustuksellinen demokratia on välttämätön, mutta ei riittävä kansanvallan toteutumisen muoto. Kansalaisilla pitäisi olla myös suoria vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi vetoomusten ja julkisen keskustelun muodossa jo päätösten käsittelyvaiheessa.

Pääministeri Vanhasen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tarkoituksena on edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalais­yhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta. Ohjelman tavoitteena on ­lisätä kansalaisten äänestysaktiivisuutta sekä parantaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia myös vaalien välillä. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin kansalaisryhmiin, joiden vaikuttamis- ja osallistumisaktiivisuuden taso on ollut alhainen.

Ilman riittävää rahoitusta osallisuutta tukeviin hankkeisiin kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteutus jää kuitenkin lähinnä byrokraattien ja viranomaisten väliseksi keskustelukerhoksi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tavoitteena on edistää kansalaisten osallistumishankkeita. Siksi esitämme lisämäärärahaa osallisuutta tukevien hankkeiden rahoittamiseen.

Viite: TAA 826/2004 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 25.01.21 otetaan li­säyksenä 1 000 000 euroa kansalaisten osallisuutta tukevien hankkeiden rahoittamiseen.

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Heitä asuu Suomessa noin 7 500, joista ­vajaat 4 000 saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiset ovat asukkaiden enemmistönä vain Utsjoen kunnassa. Suomen saamelaisista noin kolmasosa puhuu saamen kieltä äidinkielenään, kun taas suomea vajaat 4 000. Suomessa puhutaan pohjoissaamea (äidinkielenään yli 1 700), inarinsaamea (noin 300) ja koltansaamea (vajaat 400). Ne ovat eri kieliä, joista yhden osaaminen ei merkitse muiden ymmärtämistä.

Saamen kielilain tarkoituksena on turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa omaa saamen kieltään. Lain pääpaino on selkeästi tämän tavoitteen jälkimmäisessä osassa. Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin ylläpitämiseen ja yleiseen kehittämiseen laki liittyy ennen muuta vahvis­taessaan saamen kielen virallista asemaa ja madaltamalla kynnystä käyttää kieltä virallisissa yhteyksissä. Tämä tavoite edellyttää toteutuakseen ehdotettua suurempaa rahoitusta.

Saamen kielen toimistolla on tällä hetkellä ­resurssit yhteensä viiden kielenkääntäjän palkkaamiseen. Valiokunta pitää tätä riittämättömänä, mutta ei kuitenkaan esitä määrärahan korottamista.

Ehdotamme,

että momentille 25.01.51 otetaan li­säyksenä 150 0000 euroa kolttasaamen, inarinsaamen ja kieliasiamiehen virkoihin.

30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu

21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lautakunta siirretään 1.9.2005 oikeusministe­riön hallinnonalalle ja samalla sen toimivaltaa on suunnitteilla laajentaa koskemaan asuinhuoneistojen vuokrauksessa ja asumisoikeudessa syntyviä erimielisyyksiä. Kuluttajavalituslautakunnalle nyt ehdotettu määräraha on näihin tarpeisiin nähden riittämätön.

Ehdotamme,

että momentille 25.30.21 otetaan li­säyksenä 200 000 euroa.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeusrangaistusta ja tutkintavankeutta koskevaa lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Samoin vankiloiden osalta on luvassa suuria organisatorisia muutoksia. Kumpaankaan hankkeeseen hallitus ei ole varautunut riittävästi talousarvioesityksessään.

Talousarviopohja lähtee siitä, että vankien määrä edelleen lisääntyy, mutta vankikohtaiset kustannukset päinvastaisesta trendistä huolimatta pienenisivät. Hallitus ei myöskään tavoittele tätä vuotta parempaa rangaistusta suorittavien vankien osallistumisprosenttia toiminta- ja päihdeohjelmiin, vaikka kyseisistä toimista on erinomaisia kokemuksia rikoksen uusiutumisen ehkäisyssä.

Jo pitkään vankien terveydenhuollossa on ­ollut selviä puutteita, muun muassa oikeusministeriö on ollut huolissaan tilanteesta. Vankien määrä on viime vuosina lisääntynyt, ja vankiloiden täyttöaste on ylittänyt reilusti normit, mutta samaan aikaan terveydenhuoltopalveluita tai vankien kuntouttamispalveluita ei ole pystytty lisäämään tarvetta vastaavasti.

Budjettiriihen jälkeen on osoittautunut, ettei talousarvioesitys kata nuorisorangaistuksen vakinaistamisen ja valtakunnallistamisen aiheuttamia kustannuksia. Jotta nuorisorangaistuksen osalta toteutuisi eduskunnan tahtotila, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää 300 000 ­euron lisämäärärahan osoittamista tähän tarkoitukseen.

Lisäksi ministeriössä makaa valmis esitys ­sopimushoidosta. Sopimushoitokokeilu lisää kriminaalihuoltolaitoksen tehtäviä. Erityisesti sopimushoitoselvityksen ja toimeenpanosuunnitelman tekeminen sekä rangaistuksen suorittamisen valvonta ja muut rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät vaativat lisäyksiä henkilöstöön. Lisäksi sopimushoidon sisällön ja täytäntöönpanon suunnittelu, yhteistyöverkoston luominen ja henkilöstön kouluttaminen edellyttävät lisäresursseja.

Ehdotetuilla kokeilualueilla arvioidaan tulevan vuodessa tuomittavaksi 100 sopimushoitorangaistusta. Sopimushoidon kokeilun kustannukset olisivat vuositasolla vain noin 840 000 euroa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tavoitteena on parantaa tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään lisäämällä rangaistusten täytäntöönpanon suunnitelmallisuutta ja tehostamalla siihen liittyviä tavoitteellisia toimintoja. Lisämäärärahan tarkoituksena on turvata riittävät työvoimaresurssit vankiloihin sekä resurssit vankien terveydenhuollon asianmukaiseen järjestämiseen, toiminta- ja päihdeohjelmiin, sopimushoitoihin, nuorisorangaistuksiin sekä van­kien ja vankeinhoidon henkilökunnan turvallisuuden lisäämiseen.

Viite: TAA 827/2004 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan li­säyksenä 5 500 000 euroa, josta osoitetaan 2 000 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin, 300 000 euroa nuorisorangaistuksen vakinaistamiseen sekä 840 000 euroa sopimushoitoihin.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

97. Avustukset kunnille

Joulukuun alussa julkistettu aluebarometri vahvistaa sen, ettei kuntatalouden edes lievää käännettä parempaan ole odotettavissa ensi vuonna. Peräti kaksi kolmesta vastaajista uskoo talousongelmien lisääntyvän lähivuosina. Kuntatalouden velkaantuminen on kiihtymässä.

Kunnat korottivat ensi vuodeksi tulovero­prosenttiaan selvästi enemmän kuin mitä barometrin kyselyjen aikaan arvioitiin. Barometrin mukaan runsas viidennes aikoi korottaa tulo­veroprosenttia ensi vuodeksi, todellisuudessa korottajia olikin yli 30 prosenttia. Barometrin mukaan lähes kolmannes kunnista aikoi puolestaan korottaa tuloveroprosenttiaan vuodeksi 2006. Onkin käynyt niin, että osa niistä kunnista, jotka alun perin uskoivat korottavansa veroprosenttia vasta myöhemmin, joutui jo tänä syksynä turvautumaan korotuksiin. Näin osa vuoden 2006 korostuspaineesta purettiin jo tänä syksynä. Silti myös vuodelle 2006 jäi kunnissa huomattavia veronkorotuspaineita.

Palvelutuotannossa arvioidaan ongelmien lisääntyvän erityisesti terveydenhuollon järjestämisessä. Onkin ilmeistä, että kuntien ongelmia lisää ensi vuonna voimaan astuva hoitotakuu, joka nostanee kuntien terveydenhoitomenoja 150—200 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Barometrin tietojen keruuajankohdan jälkeen tehty tuloratkaisu ja siihen liittyvät valtion ­kuntataloutta tasapainottavat toimenpiteet eivät juurikaan korjaa tilannetta siitä, mitä barometri kuvaa. Perusongelmaa, eli kuntatalouden heikkoa tilaa, ratkaisut eivät korjaa.

Kuntien talouden tervehdyttämiseksi on välttämätöntä aientaa valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuuksien mak­satuksia aiottua enemmän. Lisärahaa tarvitaan myös kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin, joilla voidaan auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kuntia. Ilman määrärahojen lisäystä harkinnanvaraisten rahoitusavustusten määrä vähenee merkittävästi ensi vuonna.

Tässä yhteydessä on syytä varoittaa, että kuntien kustannuksia lisäisi merkittävästi työmarkkinatuen uudistus, jota valmistelevan työryhmän määräaika päättyy tammikuun lopussa.

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Kuntatalouden ennustetaan olevan suurissa vaikeuksissa kaikkina Vanhasen hallituskauden vuosina. Tämä johtaa väistämättä palvelujen heikkenemiseen ja veronkorotuksiin.

Ensimmäinen veronkorotusaalto käynnistyi, kun peräti 136 kuntaa päätti nostaa ensi vuodeksi tuloveroprosenttia. Nostajien lukumäärä on nyt suurempi kuin koskaan vuodesta 1990 läh­tien. Kaikkiaan kuntia on ensi vuonna 432, joten kunnallisverotus kiristyy useammassa kuin joka neljännessä kunnassa. Kiinteistöverotustaan nostaa viitisenkymmentä kuntaa.

Vasemmistoliiton linja on toinen. Esitämme kuntien taloudellisen aseman parantamista useissa talousarvion eri kohdissa. Näin haluamme varmistaa palvelut.

Viite: TAA 321/2004 vp — Mikko Kuoppa /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 3 100 000 euroa kuntien yleiseen valtionosuuteen.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2005 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 30 miljoonaa euroa, kun vastaava määräraha vuoden 2003 tilinpäätöksen mukaan oli 47 092 000 euroa. Vuoden 2004 talousarviossa määräraha oli 48 068 000 euroa.

Kuntataloudesta tehtyjen ennakkoarvioiden mukaan kuntien taloudellinen tilanne on edelleen heikko, ja voimakkaana jatkuva muutto­liike heikentää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa kuntien taloudellista asemaa. Muutto­tappioalueiden kuntien mahdollisuudet hoitaa vastuitaan ovat pikemminkin heikentyneet kuin vahvistuneet, minkä vuoksi harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarve on jopa aikaisempaa suurempaa. On käsittämätöntä, että hallitus tässä tilanteessa haluaa alentaa kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrärahaa, vaikka yhä useampi kunta täyttää ja tulee vuonna 2005 täyttämään määrärahan saannin edellytykset. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta tulee lisätä eikä vähentää, jotta kunnat voisivat selvitä edes lakisääteisistä tehtävistään.

Viite: TAA 985/2004 vp — Erkki Virtanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 26.97.34 otetaan li­säyksenä 21 000 000 euroa.

98. Alueiden kehittäminen

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärä­raha 3 v)

Maakunnan kehittämisrahaa käytetään alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet. Se on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta, jota suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin.

Sen lisäksi, että momentilta on siirretty osa määrärahasta Kainuun hallintokokeilun omalle momentille, hallitus vähentää momentilta vielä 2 200 000 euroa. Tämä vähennys osoittaa hallituksen piittaamattomuutta alueellisen kehittämisen tarpeista. Vähennys kohdistuu sitomattomaan määrärahaan ja, kuten valiokunta arvioi, se on vahingollinen maakuntien strategioiden ­toteuttamisen näkökulmasta.

Viite: TAA 167/2004 vp — Mikko Immonen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille otetaan 26.98.43 li­säyksenä 5 000 000 euroa.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Vanhasen hallitus esittää 11 029 182 euron määrärahaa indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen. Hallitus ei sen sijaan halua sitoa lapsilisiä indeksiin, jolloin niiden reaaliarvo laskee. Asehankintoihin käytetyt määrärahat hallitus on sitonut asealan hintaindeksiin. Hallituksen arvovalinta ei vastaa vasemmistoliiton käsitystä asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Viite: TAA 324/2004 vp — Mikko Kuoppa /vas ym. ja TAA 903/2004 vp — Pentti Tiusanen /vas

Uutena tilausvaltuutena valiokunnan enemmistö on hyväksynyt Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuuden (PVKEH 2005). Tilausvaltuuden perusteella tehtävistä ­sopimuksista aiheutuu valtiolle menoja 109 miljoonaa euroa vuosina 2005—2008. Ensi vuonna maksatukset olisivat 13,5 miljoonaa euroa. Emme pidä oikeana tässä tilanteessa uuden ­tilausvaltuuden hyväksymistä.

Viite: TAA 323/2004 vp — Mikko Kuoppa/vas ym.

Ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 11 000 000 euroa asehankintojen ­indeksikorotuksiin ehdotetusta määrä­rahasta.

Ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 13 500 000 euroa ja poistetaan uudet hankintavaltuudet.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset

06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Uusia ylimääräisiä taitelijaeläkkeitä on vuosittain myönnetty 35. Yhä useampi taiteilija on ­ilman vakituista tulonlähdettä, eikä heillä ole ­takuuta taloudellisesta mahdollisuudesta tehdä taidetta, ei vakituista työsuhdetta, ei vakituisen työsuhteen tuomaa sosiaaliturvaa eikä eläkettä. Varsinkin kuva- ja tanssitaiteilijoiden asema Suomessa on heikko. Alhaisista, epäsäännöllisistä ja epävarmoista tuloista ei myöskään ole varaa maksaa itselleen kohtuukokoista yrittäjäeläkettä tai sosiaaliturvaa, ja monen yllätykseksi vuosien yrittäjäeläkkeen maksamisen tuloksena onkin vain muutama euro kansaneläkkeen ­lisukkeena.

Lisärahan tarkoituksena on nostaa vuosittain myönnettävien ylimääräisten taitelijaeläkkeiden määrä 35:stä 55:een ja ylimääräisten sanomalehtimieseläkkeiden määrä 10:stä 15:een.

Viite: TAA 360/2004 vp — Laakso Jaakko/vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 28.07.06 otetaan li­säyksenä 400 000 euroa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisten sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärän nostamiseen.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kunnat ovat ennusteiden mukaan ahdingossa koko kehyskauden. Kunnille tulevat lisäpanostukset menevät terveydenhuollon hoitotakuun toteuttamiseen vuonna 2005, eivätkä riitä siihenkään. Perusopetukseen tulevat indeksikorotukset eivät täytä kokonaisuudessaan edes palk­kojen nousua, joten kunnilla ei ole riittävästi ­rahoitusta perusopetukseen ja luokkakokojen pienentämiseen. Tilanne johtaa myös pienten koulujen, erityisesti kyläkoulujen, lakkauttamiseen ja pienten koululaisten koulumatkojen ­pidentymiseen alueilla, joissa jo nyt on pitkä matka.

Näillä näkymin peruskoulun luokkakoot ovat kasvamassa liian suuriksi, mikä heikentää erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa. Lisäksi se vaikeuttaa opettajien mahdollisuuksia ottaa huomioon ­lasten erilaiset oppimistarpeet. Peruskoulun keskeyttäneiden määrä on huolestuttava.

Kunnille on siis turvattava mahdollisuus järjestää laadukasta perusopetusta. Laadukas opetus- ja kasvatustyö, turvallinen koulu ja riittävät resurssit mahdollistavat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen. Viite: TAA 828/2004 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 15 000 000 ­euroa kuntien aseman helpottamiseksi ja kuntien opetustoimen valtionosuuk­sien indeksitarkistuksen maksamiseksi täysimääräisenä.

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Kuntien talousvaikeuksien vuoksi niin koulu­rakennusten rakentamista kuin kunnossapitoakaan ei ole kyetty toteuttamaan tarvetta vastaavasti. Useissa tapauksissa koulurakennusten kunto on kosteus- ja muiden vaurioiden vuoksi oppilaiden ja opettajien terveyttä vaarantavan huono. Korvaavaa koulutilaa ei kunnissa luonnollisesti ole, eikä peruskorjauksia kyetä toteuttamaan yksinomaan kuntien rahiotuksella. Kun nykyiselläkin määrärahatasolla voidaan rahoittaa vain vajaa neljännes kiireellisen peruskor­jauksen tarpeessa olevien koulutilojen peruskorjauksista, on käsittämätöntä, että hallitus esittää ensi vuodelle tarkoitukseen tänä vuonna käytettävissä olevaa pienempää määrärahaa. Sen vuoksi perustamishankkeiden määrärahaa tulee ­korottaa niin, että oppilaitosten kunnostushankkeet ja tarvittaessa uudisrakentaminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja kohtuullisen ajan puitteissa. Rakentaminen on lisäksi yksi tehokkaimmista työllisyyttä edistävistä toimista, minkä vuoksi määräraha tulee vielä ohjata ensiksi pahiten työttömyydestä kärsivien alueiden käyttöön.

Viite: TAA 658/2004 vp — Iivo Polvi /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.40.34 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 5 000 000 ­euroa.

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa ­sivistystyö

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Erityistä huo­miota tullaan kiinnittämään myös vähemmän koulutettujen, pienituloisten, syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kansalaisyhteiskuntaan kiinnittymiseen. Vapaa sivistystyö pystyy tarjoamaan monia laajoja valmiuksia, jotka valmistavat aikuisten ammatilliseen koulutukseen ja joita tarvitaan työelämässä. Näitä ovat muun muassa yhteistyö- ja aloitekyky, luovuus, joustavuus ja tasapainoisuus. Vapaalla sivistystyöllä on erityinen merkitys myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Aikuiskoulutuksen eri työmuodoille esitetään hallituksen ­talousarvioehdotuksessa vähäisiä lisäyksiä. Erityisesti opintokeskusten määrärahoja on pidettävä riittämättöminä. On tarpeen nostaa vapaan sivistystyön määrärahoitusta lähemmäksi tarvetta.

Viite: TAA 863/2004 vp — Esko-Juhani Tennilä /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.69.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 300 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintorahan asumislisän vuokrakatto

Pienimpien etuuksien korottamisella on tärkeä osa köyhyysongelman voittamisessa. Opiskelijoiden opintorahan jälkeenjääneisyyden korjaaminen on siksi keskeinen tavoite. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus keskittyä päätehtäväänsä eli opiskeluun. Opintorahapainotteista tukijärjestelmää vahvistamalla mielestämme taataan se, että useimmilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen taloudellinen mahdollisuus keskittyä kokopäiväisesti opiskeluun ja siten kartuttaa elinkeinoelämäämme ja hyvinvointiamme edistävää suomalaista tieto- ja taitopääomaa.

Opintorahan asumislisän vuokrakatto ei nykyisellään vastaa todellisia asumiskustannuksia ja asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan muihin tuensaajiin nähden. Nykyisin opintotuen asumislisä korvaa 80 prosenttia opiskelijan kuukausittaisista opiskeluaikaisista asumiskustannuksista aina 214,44 euroon asti eli suurin kuukausittainen asumislisä on 171,55 euroa. Vuokrakaton ylittävän osan opiskelija joutuu maksamaan täysimääräisesti itse. Kuitenkin yli 70 prosentilla opiskelijoista asumiskustannukset ylittävät ylimmän korvattavan määrän ja noin puolella asumislisän saajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton.

Vuokrakaton korottaminen kohdentuu kaikille asumislisän saajille jokaisella korkeakoulupaikkakunnalla opiskelukuukausina. Opetus­ministeriön asiantuntijatyöryhmä on esittänyt jo vuonna 2002, että asumislisän vuokrakattoa on korotettava 252 euroon. Asumislisän vuokra­katon korottaminen vastaamaan paremmin todellisia asumiskustannuksia toisi kuukausittain asumislisää nostavalle opiskelijalle lisää tukea enimmillään noin 30 euroa.

Asumislisän ympärivuotistaminen

Opintotuen taso on nykyisin riittämätön, ja opintotukea on syytä kehittää ja korottaa eri tavoin. Yksi osaparannus olisi opintotuen asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi siten, että opiskelijalla olisi mahdollisuus saada opintotuen asumislisää koko kalenterivuodelle eli myös ­lomakaudella, mikäli hänen tulonsa eivät ylitä opintotukilain 17 §:ssä säädettyä määrää. Asumislisän puuttuminen kesäkuukausilta aiheuttaa opiskelijoille usein ylimääräisiä toimeentulo-ongelmia, koska esim. yleistä asumistukea ei myönnetä niin lyhyeksi ajaksi. Opiskelijat ovat usein joutuneet hakemaan toimeentulotukea ­kesäkuukausiksi. Asumislisän ympärivuotisuus kohentaisi etenkin niiden opiskelijoiden ­asemaa, jotka opiskelevat myös kesäkuukausina tai jotka eivät onnistu saamaan kesätyötä. Opiskelija-asuntojen tyhjäkäyttö vähenisi. Muutos vähentäisi myös kuntien toimeentulotukimenoja. Opetusministeriön selvityksessä (Opetusministeriön työryhmien muistioita 18:2002) arvioidaan, että noin 35 500 opiskelijan opintotuki lisääntyisi, jos asumislisää voisi nostaa myös kesäloma-­aikana. Jos vuokraraja on nykyinen, kustannukset olisivat noin 16,5 miljoonaa euroa.

Opintorahan korottaminen

Vuonna 2004 opintorahan saajien määräksi ­arvioidaan 246 000 opiskelijaa, joista korkeakouluopiskelijoita on 151 000. Asumislisän saajiksi arvioidaan 160 000 opiskelijaa.

Nykyisellä tasolla opintoraha ei vastaa elinkustannusten tasoa. Opintorahan taso on vuodesta 1995 jäänyt noin 15 prosenttia jälkeen yleisestä kustannusten noususta. Opintorahan jälkeenjääneisyys onkin yksi tärkeimpiä syitä opiskeluaikojen pitkittymiseen, koska opiskelijoiden on käytävä ansiotyössä opintojensa ohessa.

Toisen asteen opiskelijoiden opintotuki

Alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla opintorahan määrään eivät vaikuta vanhempien tulot, mutta toisen asteen opiskelijoilla ne vaikuttavat. Tällainen tilanne asettaa siten toisen asteen opiskelijat ja korkea-asteen opiskelijat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Epäoikeudenmukainen vanhempien tuloihin perustuva opintorahan tarveharkinta pitää poistaa myös itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta. Tämä helpottaisi näiden opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia. Opintorahan tarveharkinnan poistaminen kaikilta itsenäisesti asuvilta yli 18-vuotiailta maksaisi Kelan arvioiden mukaan noin 20 miljoonaa ­euroa. Tällä määrärahalla voidaan yhdenmukaistaa opintotukijärjestelmää ja tasa-arvoistaa eri kouluasteiden opiskelijoiden asemaa. Perustuslain 6 §:n 2 momentti on yksiselitteinen: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta tämä määrärahaesitys on tärkeä, koska toisen ­asteen opintotuki on tasoltaan selvästi heikompi kuin korkea-asteen opiskelijoiden opintotuki.

Viite: TAA 948/2004 vp — Unto Valpas /vas ym. (asumislisän vuokrakatto), TAA 947/2004 vp — Unto Valpas /vas ym. (asumislisän ympärivuotistaminen), TAA 949/2004 vp — Unto Valpas /vas ym. (opintorahan korottaminen), TAA 950/2004 vp — Unto Valpas /vas ym. ­(toisen asteen opintotuki).

Ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 15 600 000 euroa opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseksi budjettiperusteisesti 252 euroon 1.1.2005 alkaen,

Ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 16 500 000 ­euroa opintorahan asumislisän mak­samiseen budjettiperusteisesti koko kalenterivuoden ajalta.

Ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ­lisäyksenä 23 690 000 euroa opinto­rahan korottamiseen budjettiperusteisesti 1.8.2005 alkaen siten, että opintoraha on

1) Vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 44,62 euroa kuukaudessa korkeakoulussa ja 25,21 euroa kuukaudessa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 122,24 euroa korkeakoulussa ja 73,73 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta,

2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 145,52 euroa kuukaudessa korkeakoulussa ja 97,01 ­euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias sekä

3) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 298,79 euroa kuukaudessa ja muussa oppilaitoksessa 246,41 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta tai on avioliitossa taikka elatusvelvollinen.

Ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 ­euroa toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen, jotta opintorahan tarveharkinta voidaan poistaa kaikilta itsenäisesti asuvilta yli 18-vuotiailta.

57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki ­(arviomääräraha)

Opiskelijoiden sosiaalista asemaa ei ole parannettu siinä tahdissa kuin kustannukset ovat nousseet. Ensimmäinen asia, josta niukoilla elävät opiskelijat ovat joutuneet säästämään, on usein ruokailu. Talousarvioesityksessä pysytetään opiskelijoiden asema nollatasolla, mikä kustannusten noustessa tarkoittaa, että opiskelijoiden taloudellinen asema heikkenee entisestään. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää tuntuvaa korotusta ateriatukeen.

Ateriatuki vaikuttaa suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin, sillä opiskelijalounas on yleensä opiskelijalle päivän ainoa lämmin ateria. Ateriatuki myös kohdistuu opintotukea eniten tarvitseville, päätoimisille opiskelijoille. Siksi ateria­tuen määrä tulee nostaa mielestämme nykyisestä 1,47 eurosta 1,70 euroon ateriaa kohti.

Viite: TAA 820/2004 vp — Suvi-Anne Siimes /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.70.57 otetaan li­säyksenä 2 500 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen.

Lisäksi ehdotamme,

että momentin perusteluja muutetaan siten, että ateriatuen määrä on 1,70 ­euroa ateriaa kohti.

90. Taide ja kulttuuri

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Yleisten kirjastojen käyttökustannusten valtionosuudet

Hallituksen talousarvioesityksessä on lähtökohtana, että pääosa kirjastojen valtionosuuksista rahoitetaan edelleen veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotosta. Eduskunta on kuitenkin useana vuonna valtion talousarvioehdotusta käsitellessään katsonut, että valtiontalouden tilanteen parantuessa veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotto tulee käyttää arpajaislain mukaisiin tarkoituksiin eli urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen.

Edetäksemme eduskunnan tahdon mukaisesti esitämme yleisten kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuteen esitettyä määrärahaa korotettavaksi ja samalla määrärahan perusteluissa todettavaksi, että kirjastojen valtionosuuksien kattaminen veikkausvoittovaroilla puretaan kuluvan vaalikauden aikana.

Aloitteessa TAA 932/2004 vp — Kari Uotila /vas ym. ehdotetaankin, että momentille lisättäisiin 4 000 000 euroa yleisten kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuksiin sekä momentin perusteluissa mainittaisiin, että kirjastojen val­tionosuuksien kattaminen veikkausvoittovaroilla puretaan kuluvan vaalikauden aikana.

Laaja-kaistayhteydet

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisten tasavertaisuuden ja demokratian edistämisessä. Tehtävämme on taata tasa-arvoiset mahdollisuudet tieto­yhteiskunnan hyödyntämiseen ja siihen osallistumiseen kaikille. Tähän asti periaatteenamme on ollut, että keskeinen rooli tässä työssä on kirjastoillamme. Tämä ratkaisu on kansainvälisestikin katsottuna toiminut hyvin. Siksi on luontevaa, että tietokoneet ja netti ovat käytettävissä asiantuntevan palvelun kera juuri kirjastoissa.

Rahoituskysymyksenä asia on ongelmallinen. Aikoinaan kunnalliset kirjastot saivat valtiolta tuntuvan summan koneiden ja yhteyksien hankintaan. Nyt aina vain uudistuva teknologia ja ohjelmistot vievät suhteettoman suuria summia kirjastojen vuosittaisista budjeteista. Tämä raha on yleensä pois kirjastojen muusta toiminnasta. Vasemmistoliiton mielestä vastuu tasa-­arvoisesta tietoyhteiskunnasta ja sen rahoittamisesta ei voi olla yksin kirjastoilla.

Tietoyhteiskuntaa ei saa digitalisoida muun kulttuurin kustannuksella. Siksi tarvitaan valtion tuntuva panostus, jotta tulevaisuudessa kaikki kirjastomme ovat kiinteissä yhteyksissä verkkoon. Viime vuosina julkinen kirjastoverkkomme on kiihtyvällä tavalla eriarvoistunut teknisten mahdollisuuksien tai lähinnä niiden puutteen vuoksi. Erityisesti ongelma on kasaantunut niihin kuntiin, joissa jopa kaupallisten palveluiden saatavuus pienen väestöpohjan tai syrjäisen sijainnin vuoksi on ollut olematonta.

Tietoverkkojen käyttäjistä noin 90 prosenttia on alle 35-vuotiaita miehiä. Tutkimusten ­mukaan tietotekniikan hyödyntäjistä noin 80 prosenttia on miehiä. Kirjastoilla on erityinen rooli tyttöjen ja naisten tukemisessa tietoteknisten taitojen hankinnassa ja ylläpitämisessä. Se tulee ottaa huomioon kirjastopalveluja kehitet­täessä. Näin vaikutetaan ratkaisevasti siihen, millaisia sovelluksia kehitetään ja millaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan.

Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (2000—2004) tavoitteena on ollut, että Suomi on maailman kärkimaita osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntana. Kirjastostrategia 2010 ‐asiakirjassa puolestaan asetetaan vuosittaisia taloudellisia tavoitteita, joilla kirjastot vastaavat muuttuviin haasteisiin. Tässä asiakirjassa vuosille 2004—2005 tavoitteeksi asetettiin ­yhteensä kahdeksan miljoonan euron lisäpanostus, jotta muun muassa tietoyhteiskuntahankkeet edistyisivät toivotussa aikataulussa.

Tietoyhteiskuntahankkeiden tarkoituksena on myös edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia selviytyä muuttuvassa maailmassa sekä estää tiedollista ja taidollista syrjäyttämistä. Tavoitteena on kansalaisten tietoyhteiskunta. Siksi erilaisilla hankkeilla kansalaisia koulutetaan käyttämään uutta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Jotta kansalaisten mahdollisuudet kehittää tietoyhteiskunnan vaatimia taitojansa sekä hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia olisivat myös todellisuudessa olemassa, edellytyksenä on, että kansainvälisestikin ­arvostettu kirjastoverkkomme on osa tätä hanketta. Nykyisillä resursseilla näin ei ole käymässä.

Viite: TAA 932/2004 vp — Kari Uotila /vas ym. (kirjastojen valtionosuudet) ja TAA 829/2004 vp — Minna Sirnö /vas ym. (laaja-kaistayhteydet)

Ehdotamme,

että momentille 29.90.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 4 000 000 ­euroa tietoyhteiskuntahanketta tuke­vien ja kansalaisten tasa-arvoisuutta lisäävien julkisten asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin.

Lisäksi ehdotamme,

momentin perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että kirjastojen valtionosuuksien kattaminen veikkausvoitto­varoilla puretaan kuluvan vaalikauden aikana.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja ­orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valtionosuuden yksikköhinnan korottaminen

Teatteriliiton vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisista 76 prosenttia kannattaa teattereiden julkisen tuen kasvattamista tai säilyttämistä vähintään nykytasollaan. Suomalainen teatteri elää taiteellisen toiminnan näkökulmasta hyvää kautta, ja suomalaisten teatterissakäyntiaktiivisuus on maailman huippuluokkaa. Sen sijaan teattereiden taloudellinen tilanne on muodostunut koko suomalaista teatteritoimintaa uhkaavaksi.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2005 teatteri- ja orkesterilain piirissä olevien ­teattereiden valtiontukeen esitetään vain 0,9 prosentin korotusta. Työvoimavaltaisen teatterialan kustannusten nousun vuodelle 2005 voi perustellusti ennakoida olevan 3 prosenttia. Teattereiden valtiontuki on siis ensi vuonna reaalisesti pienenemässä yli 2 prosenttia.

Samankaltainen kehitys on jatkunut jo vuo­sien ajan. Vuodesta 2000 teattereiden valtion­tuki on kasvanut vain 6 prosenttia, kun samana aikana palkkakustannukset teattereissa ovat nousseet noin 16 prosenttia. Työvoimakustannusten muodostaessa valtaosan teattereiden ­menoista on teattereiden julkinen tuki vuodesta 2000 alkaen siis reaalisesti pienentynyt noin 10 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan lain (635/1998) mukaan museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle myönnetään val­tionosuutta mainituista toiminnoista aiheutuviin käyttökustannuksiin 37 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle museota, teatteria ja orkesteria varten vahvistettu laskennallinen henkilötyövuosien määrä kerrotaan henkilötyövuotta kohden asianomaista toimintaa varten määrätyllä yksikköhinnalla. Tällä hetkellä kuitenkin kuilu valtionosuuden perustana olevan yksikköhinnan ja todellisten kustannusten välillä kasvaa vuosittain.

Talousvaikeuksissa kamppailevien teattereiden tilanne on muodostunut kestämättömäksi. Julkisen tuen jo 1990-luvulla alkanut ja alituisesti kasvava jälkeenjääneisyys yleisestä kustannustasosta johtaa väistämättä teatteritarjonnan supistamiseen ja alan työllisyysongelman kärjistymiseen. Se merkitsee myös akuuttia uhkaa ­alueellisesti kattavan teatteriverkoston säilymiselle.

Julkisen tuen jälkeenjääneisyyden ja menojen kasvun välistä eroa on teattereissa paikattu pääsylipputulojen osuutta kasvattamalla: nostamalla hintoja, tehostamalla myyntiä ja välttämällä riskialttiita ohjelmistovalintoja. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Edessä ei ole muita ratkaisuja kuin henkilöstön vähentäminen ja toiminnan supistaminen.

Toisaalta hallitus korostaa työllisyyden ja aluepolitiikan merkitystä ohjelmassaan. Teat­terit tarjoavat erinomaisen keinon toteuttaa näitä tavoitteita: teattereiden kustannuksista noin 70 prosenttia muodostuu palkkakustannuksista, ja teatteriverkostomme ulottuu Helsingistä Rovaniemelle ja Raumalta Joensuuhun kattaen näin valtaosan maastamme.

Teattereiden valtionosuudet ovat jääneet noin 6 prosenttia jälkeen kustannusten noususta. Ensi vuoden talousarvioesityksessä museoiden ja ­orkesterien valtionosuuksien hinnoitteluperustetta tasokorjataan 2,3 prosentilla. Teattereiden osalta näin ei ole käymässä. Siksi valtion ­vuoden 2005 talousarvion eduskuntakäsittelyssä tulee vasemmistoliiton eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan teattereiden tuen jälkeenjääneisyys oikaista korottamalla valtionosuuden perustana olevan henkilötyövuoden hinta oikealle tasolle.

Teattereiden valtiontuen lisääminen on erinomainen keino työllistää ja estää eriarvoisuuden lisääntymistä maan eri osien välillä.

Alueteatteritoiminnan tukeminen ja vakinaistaminen

Alueteatteritoimintaa harjoittaa Suomessa viisi teatteria. Teattereiden toiminta-alue käsittää reilusti yli puolet Suomen pinta-alasta. Alueteatteriesityksiä järjestettiin vuonna 2003 yhteensä 428. Teatteriesitysten lisäksi alueteatterit järjestävät koulutusta harrastajille ja koululaisille.

Alueteattereiden toiminta-alue Pohjois- ja Itä-Suomessa on laaja ja harvaanasuttu, joten ­välimatkat ovat pitkiä. Åbo Svenska Teater kiertää saaristoalueella, jossa kulkuyhteydet ovat hankalia. Alueteattereiden tuomat elämykset pieniin kuntiin, erityisesti maaseudun lapsille ja nuorille, ovat usein ainoita ammattitaiteilijoiden vierailuja paikkakunnilla ja siten kulttuurin tasa-arvon kannalta tärkeitä. Alueteatterit saavat tällä hetkellä toimintansa rahoitukseen OPM:n harkinnanvaraista valtionavustusta, jonka suuruus vahvistetaan vuosittain vasta valtion budjetin vahvistamisen jälkeen. Vuodelle 2004 alueteatteritoiminnan tuki oli yhteensä 845 000 euroa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 12 prosenttia. Samaan aikaan kiertueiden kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet. Esimerkiksi Kajaanin kaupunginteatterin kaikista esityksistä kolmasosa on alueteatteriesityksiä. Silti teatterin budjetista aluetuki kattaa vain vajaan kymmenesosan. Käytännössä teattereiden sijaintipaikkakunnat maksavat suurimman osan alue­teatteritoiminnan kustannuksista, ja tiukentuvassa taloustilanteessa käy herkästi niin, että paineet alueteatteritoiminnan leikkaamiseen sijaintipaikkakunnilla kasvavat.

Alueteatteritoiminta edellyttää teattereilta pitkäjänteistä suunnittelu- ja kehitystyötä. Nykyinen harkinnanvaraisuuteen perustuva rahoitusmalli ei kuitenkaan anna pitkäjänteiselle suunnittelulle mahdollisuutta. Päätös tuen suuruudesta tulee liian myöhään, ja sen suuruus on epävarma. Siksi alueteatteritoiminnan suuruus tulee turvata erillisellä lailla ja sen rahoitus siirtää harkinnanvaraisista avustuksista momentilta 29.90.52 momentille 29.90.31 Valtionosuus ja ‐avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin.

Viite: TAA 830/2004 vp — Minna Sirnö /vas ym. (yksikköhinnan korottaminen) ja TAA 138/2004 vp — Anne Huotari /vas ym. (alue­teatteritoiminnan tukeminen ja vakinaistaminen).

Ehdotamme,

että momentille 29.90.31 otetaan li­säyksenä 2 000 000 euroa valtionosuuden perusteena käytettävän yksikköhinnan korottamiseen teattereiden osalta.

Lisäksi ehdotamme,

että momentille 29.90.31 otetaan li­säyksenä 400 000 euroa alueteatteritoiminnan tukeen ja vakinaistamiseen.

33. Valtion osuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha)

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä kulttuuri on olennainen osa ihmisten elämää. Siksi kaikilla suomalaisilla on oltava asuinpaikasta ja varallisuustasosta riippumatta mahdollisuus kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen. Kulttuuri on inhimillistä kasvua, ihmisenä olemista.

Globalisoituvassa maailmassa on uhkana, että vauraiden teollisuusmaiden kaupallisesti levitettävä kulttuuri liudentaa alleen paikalliset kulttuurit ja niiden taiteen. Saman valmistajan tv:n edessä seurataan samaa viihdeohjelmaa kaikilla mantereilla. Monikansallinen massaviihde passivoi vastaanottajan ja turruttaa aistit. Oma­ehtoinen kulttuuri- ja taideharrastus vahvistaa ihmisen omaa kulttuuri-identiteettiä ja auttaa hahmottamaan ympäröivää maailmaa, usein tuoreesta näkökulmasta. Kuntien kulttuuritoimella on tässä paljon tehtävää.

Kulttuurista monimuotoisuutta on yhtä tär­keää vaalia kuin luonnon monimuotoisuuttakin. Kulttuurin rahoitus on nostettava vähintään sille tasolle, mitä taide- ja taiteilijapoliittisessa ohjelmassa (TAO) esitetään, 0,2 prosentista 0,4 ­prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion ja kuntien budjeteista on niin pieni, että sitä karsimalla ei ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusongelmia.

Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastuksilla on terveyttä huomattavasti edistävä vaikutus, ­sijoittaminen kulttuuripalveluihin on samalla ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja sosiaalityötä. Kiihkeärytmisessä maailmassa taide ja kulttuuri tarjoavat levähdyspaikkoja ja antavat ihmisille elinvoimaa. Suomalaisten terveyttä ­uhkaavat liiallinen päihteiden käyttö ja niin sanotut elintasosairaudet. On paradoksaalista, että ­aineellisen vaurauden kasvu ei kasvata henkistä hyvinvointia. Kulttuurin ja taiteen kautta ihmiset voivat löytää elämäänsä merkityksellistä sisältöä päihteiden ja passivoivan roskaviihteen sijaan.

Kirjastot, museot, teatterit, vapaa sivistystyö, koulut ja taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset muodostavat alueellisesti kattavan kulttuurilaitosten verkon. Sitä edelleen kehittämällä taide ja kulttuuri voidaan saada kaikkien kansalaisten ulottuville. Valtion ja kuntien on yhdessä pidettävä huoli siitä, ettei tuo verkosto rapaudu.

Sijoittaminen kulttuuriin on ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä. Ja sijoittaminen kulttuuriin on myös ympäristöystävällistä. Kulttuuri ei rasita ympäristöä niin kuin tavaratuotanto, se on erittäin työvoimavaltainen ala. Kulttuurin ja taiteen kentällä on paljon tekemätöntä työtä, alan työllistämismahdollisuudet ovat suuret. Kulttuuria ei voi kuluttaa loppuun; se on kuin rakkaus, joka käytettäessä vain kasvaa ja syvenee.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä juuri nyt on aika panostaa yhteisesti omistamiemme kulttuuripalveluiden laatuun, sisältöön ja saatavuuteen. Siksi esitämme lisäystä kuntien kulttuuritoimintaan osoitettujen valtionosuuk­sien ja -avustusten osalta.

Viite: TAA 617/2004 vp — Outi Ojala /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.90.33 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 2 000 000 ­euroa kuntien kulttuuritoimintaan osoitettujen valtionosuuksien ja -avustusten korottamiseen.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valtio on tukenut vuodesta 1978 alkaen seurantalojen korjaustöitä. Korjaustöiden avustamisen lähtökohtana on ollut kulttuurihistoriallisesti ­arvokkaiden talojen pelastaminen ja samalla ­vapaaehtoisen kansalaistoiminnan tukeminen. Kysyntään suhteutettuna nyt hallituksen tarkoitukseen esittämä määräraha on riittämätön.

Viite: TAA 660/2004 vp — Iivo Polvi /vas

Ehdotamme,

että momentille 29.90.50 otetaan li­säyksenä 100 000 euroa seurantalojen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Taide on kautta aikojen elänyt taiteenrakasta­jien tukemana. Menneitten vuosisatojen mesenaatteja on kuitenkin tänään vaikea löytää kulttuuriamme rahoittamaan. Ei myöskään harvinainen kielemme, omaleimainen kulttuurimme ja vähälukuinen kansamme luo todellista pohjaa kaupallistuneelle ja ylikansalliselle kulttuurituotannolle. Siksi yhdentyvässä Euroopassa ja pienentyvässä maailmassa julkinen tuki kulttuurille on tärkeämpää kuin koskaan.

Me suomalaiset arvostamme aikaisempien vuosikymmenten menehtyneitä mestareitamme ja luomme omaa identiteettiämme näiden mestareiden varaan. Jotta myös tulevaisuudessa meillä on oman aikamme mestareita ihailtavaksi, meidän on varmistettava, että myös tänään on eläviä taiteilijoita.

Eläviä taiteilijoita ei kuitenkaan ole, elleivät mahdollisuudet työskennellä, elää tai vaikkapa sairastaa ja jäädä ansaitulle eläkkeelle ole olemassa myös taiteen ammattilaisille. Esittämällämme määrärahalla on tarkoitus nostaa taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten valtion taiteilija-apurahavuosien määrä hallituksen esittämästä 445:stä 500:aan.

Viite: TAA 933/2004 vp — Kari Uotila /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.90.51 otetaan li­säyksenä 1 310 000 euroa taiteilija-apurahavuosien määrän nostamiseen 445:stä 500:aan.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Tieliikenne on yhteiskuntamme merkittävin ­liikennemuoto. Noin 68 prosenttia tavarankuljetussuoritteesta ja noin 95 prosenttia henkilö­kuljetussuoritteesta tapahtuu tiellä. Hallitus­ohjelmassa todetaan, että Suomen liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2005 perustienpitoon varataan 570,8 miljoonan euron määräraha, joka suunnataan ensisijaisesti tiestön jokapäiväiseen liikennöitävyyteen, tieverkon kunnosta huolehtimiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Rahoitus ei kuitenkaan ole riittävä yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun synnyttämiin perustienpidon investointitarpeisiin.

Toimiva tiestö on kansalaisten arjen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se on myös yksi aluepolitiikan keskeisimmistä välineistä. Sujuva ja turvallinen liikenne on turvattava riittävällä lisärahoituksella. Tiehallinnon Pääteiden turvallisuus­investoinnit -teemahanke sisältää päätieverkon toiminnallisten ongelmien ratkaisemiseen liittyviä, liikenneturvallisuutta parantavia investointeja tai suurten hankkeiden ensimmäisiä osavaiheita. Hanke sisältää alustavasti 13 kohdetta ­yhteensä noin 60 kilometrin matkalla. Kohteet sijaitsevat vilkkaimmilla päätiejaksoilla, joilla vakavien onnettomuuksien määrä on suuri. Teemalla vaikutetaan erityisesti vakavien kohtaamisonnettomuuksien määrään.

Valiokunta on korottanut hallituksen esitystä 10 miljoonalla eurolla 588 770 000 euroon. Emme pidä korotusta kuitenkaan riittävänä ja esitämme siksi 10 miljoonan euron lisäystä valiokunnan enemmistön kantaan.

Viite: TAA 212/2004 vp — Matti Kangas /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallituksen politiikka nojaa kestävään kehitykseen. Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluontoisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus on tällä vuosikymmenellä vähentynyt merkittävästi. Huono kehitys on johtanut liikennerajoitusten uudelleen lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman ­radanpidon palvelutason tavoitetta.

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2005 korvausinvestointien kokonaissumma on 140 miljoonaa euroa. Tämä ei riitä, vaan rahoituksen puute hidastaa merkittävästi useiden rataosuuksien perusparannuksia, kasvattaa turvallisuusriskejä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä.

Heikkokuntoisilla rataosuuksilla joudutaan myös asettamaan paino- ja nopeusrajoituksia. On selvää, etteivät nämä heikennykset voi olla vaikuttamatta asiakastyytyväisyyteen ja junaliikenteen imagoon sekä rahti- ja matkustajamääriin ja VR:n kannattavuuteen.

Viite: TAA 934/2004 vp — Kari Uotila /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan li­säyksenä 20 000 000 euroa rataverkon perusparannusluonteisiin korvausinvestointeihin.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, ­korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle, joukko­liikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle. Esimerkiksi matkapalvelukeskusten ja joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen edellyttävät riittävää rahoitusta.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2005 joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin esitetään käytettäväksi vain 2,5 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi kuluvan vuoden talousarviossa määräraha on 5,8 miljoonaa euroa. On selvää, ettei joukkoliikenteen kehittämistoimintaa voida turvata näin pienellä rahoituksella. Aloitteessa TAA 911/2004 vp — Pentti Tiusanen /vas ym. ehdotetaankin momentille lisäystä joukkoliikenteen kehittämistoimintaan.

Kaupunki- ja seutuliikenteen tukeminen

Liikennepolitiikan lähtökohtana on oltava kestävän kehityksen periaate. Hallitusohjelmassa on tavoitteena joukkoliikenteen parantaminen ja työmatkaliikenteen ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön. Toimiva joukkoliikenne on kaupunkialueilla perusedellytys. Laadukasta joukkoliikennettä ei voida ylläpitää pelkillä asiakastuloilla ja kuntien rajallisella rahoituksella, vaan joukkoliikenteen turvaaminen julkisella tuella on välttämätöntä.

Nykyinen kehitys, jossa lippuhintojen korotukset johtavat matkustajamäärien vähenemiseen, kustannusten kasvuun ja siten palvelujen supistamispaineisiin, on kestämätön. Jotta tämä negatiivinen kierre saadaan katkaistua, on riittävät määrärahat turvattava valtion talousarviossa.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2005 kaupunki- ja seutulippualennusten valtion-avustukseen ja alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisen liikenteen valtionavustukseen varattuja määrärahoja on leikattu. Tämä vaarantaa joukkoliikenteen palvelutason turvaamisen ja työmatkaliikenteen painottumisen joukkoliikenteeseen.

Aloitteessa TAA 618/2004 vp — Outi Ojala /vas ym. (kaupunki- ja seutuliikenne) ehdotetaan lisäystä pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenteen lipputukeen.

Linja-autoliikenteen palveluostot

Tieliikenne on yhteiskuntamme merkittävin liikennemuoto. Toimiva tiestö on kansalaisten ­arjen kannalta ensiarvoisen tärkeä ja se on myös kestävän aluepolitiikan perusta. Linja-autoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun ulkopuolisen joukkoliikenteen matkustajamääristä on 90 prosenttia. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2005 johtaa joukkoliikennepalveluiden heikentymiseen. Linja-autoliikenteessä tämä merkitsee jopa satojen päivittäisten ostovuorojen lopettamista vuoden 2005 aikana.

Aloitteessa TAA 263/2004 vp — Matti Kauppila /vas ym. ehdotetaan momentille lisäystä ­alueellisen linja-autoliikenteen palveluostoihin.

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 3 miljoonaa euroa niin, että määräraha olisi 81 275 000 euroa. Emme pidä lisäystä riittävänä.

Viite: TAA 911/2004 vp — Pentti Tiusanen /vas ym., TAA 618/2004 vp — Outi Ojala /vas ym. (kaupunki- ja seutuliikenne) ja TAA 263/2004 vp — Matti Kauppila /vas ym. (linja-autoliikenne).

Ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan li­säyksenä 7 000 000 euroa, mistä osoitetaan 3 000 000 euroa joukkoliikenteen kehittämiseen, 2 000 000 euroa pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun joukkoliikenteen lipputukeen sekä paikallisliikenteen valtionavustukseen ja 2 000 000 euroa alueellisen linja-autoliikenteen palveluostoihin.

Lisäksi ehdotamme,

että momentin perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että joukkoliikenteen rahoitusta nostetaan määräraha­kehyksissä siten, että palvelutason paranemisella saadaan joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvuun ja että joukkoliikenteen tukea osoitetaan nykyisten paikkakuntien lisäksi myös Helsingin, Turun ja Tampereen seutujen joukkoliikenteelle.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Suomi on jäämässä jälkeen Kioton sopimuksen velvoitteestaan ja Euroopan unionin yhteisestä taakanjakosopimuksesta, jonka mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tulee seurantajaksolla pysyä vuoden 1990 tason alapuolella.

Kuitenkaan vuoden 2005 talousarvion kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan energiapolitiikkaluvussa ei ole esitetty todellisia edellytyksiä tehokkaille toimille energiatalouden kehittämiseksi ympäristömyönteiseksi ja uusiutuvan energian käyttöönotolle.

Edelleenkään demonstraatiotuki ei ole energiatuen osana. Demonstraatiotuki on erityistuki-muoto, jonka tukemiseen valtiovalta osallistuu tavallista suuremmalla suhteellisella osuudella hankkeen sisältämän erityisarvon vuoksi. Soveltamalla demonstraatiotukea voidaan uusiutuvan energian käyttöönottoa edistää voimaperäisesti ja nykyistä nopeammin, mikä on myös Kansallisen ilmastostrategian toteutumisen vaatimuksena. Demonstraatiotuen puuttuminen talousar­viosta johtaa puolestaan suurien erityishankkeiden etenemisen viivästymiseen.

Viite: TAA 913/2004 vp — Pentti Tiusanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan li­säyksenä 8 000 000 euroa energiatuen lisäämiseen ja demonstraatiotuen sisällyttämiseen talousarvioon.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

17. Työttömyysturva

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Peruspäivärahan korottaminen

Ensi vuoden talousarvioesityksestä ei löydy minkäänlaista parannusta työttömien etuuksiin. Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Jo kolme viidesosaa kaikista työttömistä joutuu tulemaan toimeen peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työt­tömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan ­pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Talouden heikkojen kasvunäkymien vuoksi mitään työllisyystilanteen äkillistä parantumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kokonaistyöttömyys voi kääntyä jopa kasvuun, jolloin ­rakenteellisten työttömyysongelmien voidaan olettaa kärjistyvän. Siitäkin syystä työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta tulee parantaa.

Aloitteessa TAA 512/2004 vp — Markus Mustajärvi /vas ehdotetaan momentille lisäyksenä 4 000 000 euroa 1,70 euron suuruisen budjettiperusteisen korotuksen maksamiseen työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan 1.7.2005 lukien.

Sovitellun työttömyysetuuden uudistaminen

Työttömyys on Suomessa edelleen iso ongelma, ja viimeisen tilaston mukaan työttömien määrä on lisääntynyt. On siis tehtävä kaikki voitava työvoiman kysynnän ja tarjonnan parantamiseksi.

Työttömyysturvalain mukaan voidaan maksaa soviteltua työttömyyspäivärahaa, mikäli henkilö on lyhytaikaisissa työsuhteissa. Ihmisiltä tulleen palautteen mukaan tulee kuitenkin usein tilanne, että nykyinen soviteltu päivärahajärjestelmä ei riittävästi kannusta työn vastaanottamiseen. Joissakin tilanteissa työstä saatava tulo, tulonhankkimiskustannukset ja soviteltu päiväraha antavat vähemmän rahaa kuin ko­konaan työttömän päiväraha.

Aloitteessa TAA 144/2004 vp — Anne Huotari /vas ym. ehdotetaan momentille lisäyksenä 10 000 000 euroa työttömyysturvalain mukaisen sovitellun työttömyysetuuden uudistukseen.

Viite: TAA 512/2004 vp — Markus Mustajärvi /vas ym. (peruspäivärahan korottaminen) ja TAA 144/2004 vp — Anne Huotari /vas ym. ­(sovitellun työttömyysetuuden uudistus).

Ehdotamme,

että momentille 33.17.51 otetaan ­lisäyksenä 14 000 000 euroa, mistä osoitetaan 4 000 000 euroa 1,70 euron suuruisen korotuksen maksamiseksi budjettiperusteisesti työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan 1.7.2005 lukien ja 10 000 000 miljoonaa euroa työttömyysturvalain mukaisen sovitellun työttömyysetuuden uudistamiseen budjettiperusteisesti.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korottamista samalle tasolle kuin työttömän henkilön perusturva. Olemme tätä uudistusta yrittäneet jo viime vuonna vuoden 2004 budjetin käsittelyssä.

Suomessa syntyy lapsia vuosittain noin 55 000. Tästä määrästä äitejä noin neljäsosalla äitiyspäivärahan tai vanhempainrahan määrä on pienempi kuin työttömyysturvan peruspäivärahan määrä. Lapsiperheiden tukeminen taloudellisesti on perusteltua tulevaisuuden kannalta. Jo nyt monet äitiyttä suunnittelevat siirtävät ­perheen perustamista saadakseen ensin työn tuoman taloudellisen turvan. Tämä on johtanut osittain siihen, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut. Samalla tavoin äitiyspäivärahan pienuus ajaa perheitä sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin.

Lapsiperheiden taloutta rasittavat usein ­lastenhoitokustannusten lisäksi monet muut kustannukset, muun muassa korkeat asumiskustannukset, opintolainat ja päivähoidon maksut. Suurin perheiden ongelma on kuitenkin äitiys- ja vanhempainrahan vähimmäistason alhaisuus.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ­perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämän hetkinen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taso ei täytä perustoimeen­tulon tasoa. Edellä esitettyjen perusteella ehdotamme äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan tasoa korotettavaksi peruspäivärahan tasolle.Viite: TAA 259/2004 vp.

Ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 35 000 000 ­euroa äitiys-, isyys- ja vanhempain­rahan vähimmäistason korottamiseen budjettiperusteisesti peruspäivärahan tasolle.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkkeen määrään tehtiin vuoden 1984 jälkeen ensimmäinen tasokorotus 1.6.2001. Sen jälkeen pienimpien eläketulojen varassa elävät eivät ole saaneet käteen jäävään tuloon lisää veronalennustenkaan muodossa, joita erityisesti nykyinen hallitus on jakanut etupainotteisesti suurituloisille.

Kuluvan vuoden aikana hallituksen toteuttama alkoholin hinnanalennus alentaa elinkustannusindeksin kasvua noin yhdellä prosenttiyksiköllä ja alentaa siten samalla kansaneläkkeeseen tehtävää indeksikorotusta. Siten hallituksen ­talousarvion yhteydessä kansaneläkkeisiin esittämää "tasokorotusta" onkin pidettävä tasoko­rotuksen sijasta viinan hinnan "vääristämän" eläkeindeksin aiheuttaman menetyksen oikaisuna. Kun kansaneläke hallituksen esittämän tarkistuksen jälkeenkään ei riitä turvaamaan tarpeellista perustoimeentuloa, esitämme, että kansaneläkkeisiin tehdään 18 euron tasokorotus ensi vuoden aikana.

Kiinnitämme huomiota myös siihen, että palkkatuloihin sovellettavaa kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä on nyt useiden vuosien ajan nostettu, mutta vastaavaa tarkistusta ei tehdä eläketulovähennykseen, vaan siihen tarkistus tehdään vain kansaneläkkeen tasokorotuksen yhteydessä. Ellei tasokorotusta kansaneläkkeeseen tehdä, etääntyvät eläkkeet palkkatuloista verotuksen erojen takia yhä enemmän. Sama ongelma koskee myös veronalaisia päivärahoja.

Viite: TAA 669/2004 vp — Iivo Polvi /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.19.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 94 000 000 ­euroa 18 euron suuruisen lisän mak­samiseksi budjettiperusteisesti kansaneläkkeisiin kuukausittain 1.7.2005 lu­kien.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toimeentulotuen asumiskustannusten oma­vastuuosuus

Kun vuonna 1997 säädettiin laki toimeentulo­tuesta, toimeentulotukeen tehtiin samalla merkittävä huononnus ottamalla käyttöön asumiskustannusten ns. omavastuuosuus. Se on laissa ilmaistu säännöksellä, jonka mukaan toimeen­tulotuen perusosaan sisältyy 7 prosenttia tarpeellisen suuruisesta asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettujen asumismenojen määrästä.

Asumiskulujen omavastuuosuuden sisällyttäminen toimeentulotuen normilaskelmaan oli osa Lipposen ensimmäisen hallituksen kannustinloukkutyöryhmän esityksiä. Alun perin esitettiin 20 prosentin omavastuuta, mutta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaatimuksesta budjettiriihessä omavastuuta pienennettiin 7 prosenttiin. Asumiskulujen omavastuuosuuden sisällyttämistä toimeentulotukimenoihin ajaneet perustelivat toimeentulotuen perusosan leikkausta työllistämiskynnyksen alentamisella ja sillä, että toimeentulotukea saavat hakeutuisivat uudistuksen jälkeen pienempiin asuntoihin asumismenojensa pienentämiseksi.

Käytäntö on vastaan sanomattomasti osoittanut, ettei lain muutoksella ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Sen sijaan sillä on vaikeutettu voimakkaasti ja kohtuuttomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää ja heitä auttamaan pyrkivien kuntien sosiaalityöntekijöiden päivittäistä työtä. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut tilanteen ongelmallisuuden lausuessaan hallituksen vuoden 2002 toimintakertomuksessa muun muassa seuraavaa: "Valiokunta pitää edelleen tarpeellisena toimeentulotukea saavien aseman parantamista, jolloin esimerkiksi tulisi tarkastella toimeen­tulotuen määrään alentavasti vaikuttavan ­asumiskustannusten omavastuun asianmukaisuutta."

Edellä sanotuista syistä johtuu, että lakia olisi mielestämme korjattava poistamalla sen 7 §:n 2 momentista asumiskustannusten omavastuuosuutta koskeva määräys. Tästä muutoksesta kunnille aiheutuu kustannuksia yhteensä 43 miljoonaa euroa vuodessa.

Hoitoon pääsyn turvaamisesta kunnille aiheutuviin kustannuksiin

Eduskunta sääti kevätistuntokauden 2004 päätteeksi hoitoon pääsyn turvaamisesta eli ns. ­hoitotakuusta. Lakien voimaansaattaminen edellyttää siirtymävaiheessa erikoissairaanhoidon kuntayhtymiin kuuluvilta kunnilta voimakasta taloudellista lisäpanostusta, koska 28.2.2005 olevat erikoissairaanhoidon hoitojonot on kokonaisuudessaan purettava 31.8.2005 mennessä. Sairaanhoitopiirien tuoreen arvion mukaan tämä tulee koko maassa aiheuttamaan vähintään 120 000 000 euron lisäkustannuksen sairaanhoitopiireille. Tämän lisäksi peruskunnille aiheutuu hoitotakuusta siirtymävaiheessa lisäkustannuksia myös perusterveydenhoitoon, koska useimmat kunnat joutuvat palkkaamaan terveyskeskuksiinsa lisähenkilöstöä välittömän yhteyden saannin ja kolmessa päivässä hoidon ­arviointiin pääsemisen turvaamiseksi. Esimerkiksi Kuopion kaupunki on arvioinut, että tästä koituu sille 3,5—5,0 miljoonan euron lisäkustannukset vuonna 2005.

Hallituksen talousarvioesitykseen 2005 on momentille 33.32.30 (valtionosuus kunnille ­sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin) otettu lisäyksenä huomioon 91 713 000 ­euroa kansallisen terveydenhuollon ja kansallisen sosiaalihankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. On arvioitu, että tästä noin 70 000 000 ­euroa suuntautuisi kansalliseen terveyshankkeeseen, jonka yksi osa hoitoon pääsyn turvaaminen on. Edellä olevasta käy selkeästi ilmi, että esitetyillä valtionosuuksilla siirtyminen hoito­takuuseen tulee merkittävästi heikentämään kuntien muutenkin heikkoa taloudellista tilannetta.

Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsi­lisän etuoikeuttaminen toimeentulotukea määriteltäessä

Vuoden 2004 talousarviossa lapsilisiä korotettiin ensimmäisen lapsen osalta 10 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajille annettiin vielä kolmen euron korotus. Lapsilisien korottaminen tuli tarpeeseen monissa pienituloisissa perheissä. Vaikka korotusta perusteltiin sillä, että se vähentää lapsiperheiden köyhyyttä, ei Vanhasen—Kalliomäen hallituksen vastustuksen vuoksi ­korotus kuitenkaan parantanut kaikkein pieni­tuloisimpien lapsiperheiden toimeentuloa. Hallitus ei näet halunnut puututtavan siihen, että lapsilisän korotus leikkasi samalla toimeentulotukea.

Joka kymmenes lapsi elää nykyisin perheessä, joka joutuu turvautumaan toimeentulo­tukeen. Monet toimeentulotuen varassa elävät perheet ovat taloudellisesti todella tiukoilla. Pitkän ajan kuluessa toimeentulotuella eläminen ­aiheuttaa lapsiperheiden syrjäytymistä. Vaikka pelkillä suurilla tuloilla ei välttämättä kasvateta tasapainoisia ja hyvinvoivia lapsia, alituinen niukkuus on kuitenkin hyvin suuri riskitekijä.

Jos köyhyys on pitkäaikainen tai pysyvä tila, se koettelee sekä aikuisten että lasten voimia. Toimeentulopulmat painavat myös lasten mieltä, eivätkä työttömien lapset usein usko saavansa itsekään työpaikkaa. Vakavimmin rahan puute vaikuttaa vanhempien jaksamiseen ja perheen ilmapiiriin. Synkeys lisää lasten käytösongelmia, masennusta ja alkoholin käyttöä, joiden hoito tulee kalliiksi verrattuna perheen tukemiseen ajoissa.

Kunnallista toimeentulotukea saavien perheiden ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on laskettava perheen etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin se ei vähennä perheen saamaa toimeen­tulotukea. Näin kaikkein pienituloisimpien perheiden tulot kasvavat ensimmäisen lapsen saaman lapsilisän verran eli noin 100 euroa. Vasta tämän muutoksen jälkeen kaikista pienituloisimmat perheet ovat myös oikeutettuja saamaan hallituksen viime vuoden budjetissa myöntämät korotukset ensimmäisestä lapsesta maksettaviin lapsilisiin.

Valtionosuuden indeksitarkistus

Hallitus esittää kustannusten nousun korvaamista kunnille 75-prosenttisesti. Tämä merkitsee kunnille huomattavaa lisärasitusta. On olemassa vaara, että kunnat joutuvat nostamaan maksuja ja taksoja tai karsimaan sosiaali- ja terveyspalveluja saadakseen pidettyä talouden edes siedettävässä kunnossa. Terveys- ja sosiaalipalveluista karsiminen saattaa aiheuttaa myöhemmin huomattavia lisäkustannuksia, eikä pitkällä tähtäyksellä synny säästöjä vaan lisäkustannuksia. Kunta joutuu maksamaan kustannukset täysimääräisesti, joten myös valtion tulee maksaa kustannusten nousu osaltaan täysimääräisenä.

Viite: TAA 988/2004 vp — Erkki Virtanen /vas ym. (toimeentulotuen asumismenojen omavastuu), TAA 987/2004 vp — Erkki Virtanen /vas ym. (Hoitoon pääsyn turvaaminen), TAA 481/2004 vp — Annika Lapintie /vas ym. (lapsilisä toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi), TAA 329/2004 vp — Mikko Kuoppa /vas ym. (valtionosuuden ylimääräinen korottaminen).

Ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 43 000 000 ­euroa toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuuden poistamisesta kunnille aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 33.32.30 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ­antaa pikaisesti eduskunnalle ehdotuksen toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuuden poistamisesta.

Ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 70 000 000 euroa valtionosuuksiin kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin kohdennettuna hoitoon pääsyn turvaamisesta aiheutuviin siirtymävaiheen kustannuksiin

Ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 35 000 000 euroa toimeentulotuen määräytymis­perusteiden muuttamiseen perheen ­ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta.

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 33.32.30 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle ehdotuksen toimeentulotuen määräytymisperusteiden muuttamisesta niin, että ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää ei oteta huomioon toimeentulotuen suuruutta määrättäessä.

Ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 28 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon indeksitarkistusten tekemiseksi täysimääräisinä ja kuntatalouden aseman vahvistamiseksi.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2005 on vähennetty huomattavasti valtion korvausta erikoissairaanhoitolain mukaisesta tutkimustoiminnasta terveydenhuollon yksiköille ­aiheutuviin kuluihin.

Vähennys on toteutettu 8 miljoonan euron siirtona sinänsä tärkeään ja lisäystä kipeästi tarvitsevaan määrärahaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta terveydenhuollon yksiköille ­aiheutuviin kustannuksiin. Tällä määrärahalla oikaistaan aiemman määrärahan se sisäinen vääristymä, että määrärahan jakoperusteena otettiin huomioon vain valmistuneiden lääkäreiden määrä, mutta ei opiskelunsa aloittaneiden määrää. Määrärahan varsinaiseen kustannustason ­noususta johtuvaan jälkeenjääneisyyteen tämä li­säys ei tuo korjausta.

Lisäksi tästä terveydenhuollon yksiköille eli pääosin kuntien kustantamille sairaanhoito­piireille tarkoitetusta määrärahasta on vähennetty 2,7 miljoonaa euroa käytettäväksi siirtona Työterveyslaitokselle valtion ja yksityisten työterveyspalvelujen ja työterveyslääkäreiden koulutuksen kehittämiseen. Talousarvioesitys siis siirtää terveydenhuollon yksiköissä rahaa 8 miljoonaa kuntayhtymien omasta taskusta toiseen ja 2,7 miljoonaa euroa muiden taskuihin.

Viite: TAA 619/2004 vp — Outi Ojala /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.32.32 otetaan li­säyksenä 10 700 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan terveydenhuollon yksiköissä.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Kiinnitämme huomiota siihen, että työttömyyden ei pitäisi myöskään jollakin alueella nousta yleistä tasoa merkittävästi suuremmaksi.

Ehdotamme,

että luvun 34.06 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää työministeriön tarkkaan huolehtivan siitä, että minkään työmarkkina-alueen työttömyys ei ylitä yli 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa.

51 (34.06.29) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistäminen valtionhallintoon

Palkkaperusteisia työllistämistukia valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty viime eduskuntakausilla sillä perusteella, että työttömyystilastot ovat parantuneet. Tilastojen kaunistuttua määrärahoja onkin vähennetty seuraavasti: kun tilinpäätöksen mukaan palkkaperusteisiin työllistämistukiin vuonna 1998 käytettiin valtion varoja yhteensä 282 miljoonan euron edestä, niin vuonna 2001 ne olivat tilinpäätöksen mukaan puolittuneet 141 miljoonaan ­euroon. Sen jälkeen valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille myönnetyt tuet valtion talousarviossa ovat ­romahtaneet; tälle vuodelle 111 miljoonaan ­euroon ja ensi vuodelle peräti alle 102 miljoonaan euroon.

Perusteita määrärahan alentamiseen alku­peräisestä syystä ei enää ole. Työttömyysasteen jumiutuminen kaksi vuotta sitten nykyiselle ­aivan liian korkealle tasolle on osoitus siitä, että aktiivisia työllistämisvaroja tulee nimenomaan lisätä eikä vähentää, kuten nyt talousarviossa esitetään. Me katsomme vasemmistoliitossa, että valtiovallan tulee tukea aiempaa enemmän kansalaistensa työllistymistä kunnon töihin kunnon palkalla. Erityisen tärkeää tämä on sen takia, että pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole vähentynyt vuosiin lainkaan, sekä myös sen takia, että hoitotakuu mukaan lukien julkisten palveluiden tarvitsema sijaisten oikea määrä on turvattava.

Me vasemmistoliittolaiset vaadimme myös, että valtion vuoden 2005 talousarvion perusteluita muutetaan vähintään esittämäämme lisämäärärahaa vastaavasti eli että myös kuntien ja kuntayhtymien töihin lisää työllistettävien osalta olisi mahdollista maksaa esittämämme määrärahan verran heidän palkkakustannuksensa kokonaisuudessaan aivan samoin kuin nyt esitetään valtionhallintoon työllistettävien osalta.

Maamme taloustilanteessa esityksemme on täysin realistinen. Me emme kannata sosiaaliongelmia runsaasti lisäävän matalapalkka-armeijan luomista vaan töiden järjestämistä niin, että niillä tulee toimeen.

Koska vuosien veroalelinjan olettama työttömyyden lasku onkin täysin pysähtynyt, esitämme, että palkkaperusteisessa työllistämisessä palattaisiin vuoden 2001 tasolle. Esittämästämme 40 miljoonan euron lisämäärärahasta olisi tarkoituksenmukaista käyttää 30 miljoonaa euroa kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteisiin työllistämistukiin ja loput 10 miljoonaa euroa valtion vastaaviin tukiin.

Omatoimisuusavustus

Lähitulevaisuudessa työvoimastamme niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla on jäämässä eläkkeelle valtava määrä työntekijöitä. Suuri haaste tulee olemaan, miten nyt työttöminä olevat henkilöt voisivat työllistyä eläköityvien henkilöiden tilalle. Myös uusien työpaikkojen ­täyttäminen nyt työttöminä olevista on vaikeaa, mikäli työttöminä olevat ihmiset syrjäytyvät työelämästä ja muustakin yhteiskunnallisesta toiminnasta. Näin voi tapahtua, jos työttömyysaikana ihmisellä ei ole sopivaa sosiaalista ympäristöä, jossa hän voisi osallistua ja vaikuttaa sekä omiin että yhteisiin asioihin.

Työttömien yhdistykset ovat yksi tärkeä so­siaalinen yhteisö työttömille. Sen lisäksi, että työttömien yhdistykset antavat vertaistukea työttömille, monet niistä myös työllistävät paljon pitkään työttöminä olleita ihmisiä. Yhdistykset auttoivat vuoden 2003 aikana yli 4 000:ta työtöntä heidän elämänhallinnassaan. Yhdistykset käyttivät laajasti erilaisia toimenpidemahdollisuuksia, esimerkiksi yli 2 300 henkilöä oli palkattuna yhdistelmätuella, lähes 400 henkilöä oli työharjoittelussa työmarkkinatuella, työelämävalmennuksessa oli 338 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 148 henkilöä.

Samalla tavalla yhdistysten järjestämä ruokailu on yksi tärkeä osa niin fyysistä kuin psyykkistäkin ehkäisevää terveydenhoitoa. Monissa yhdistyksissä on myös terveydenhoitajan palveluja, joista on erittäin hyviä kokemuksia.

Työttömien yhdistysten toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että rahoitus toiminnanjohtajan palkkaamiseen on kunnossa. Myös laajat aktiivisen työvoimapolitiikan toimet edellyttävät toiminnanjohtajaa, sillä työllistäminen ei ole järkevää, jos työllistettävillä ei ole yhtään pysyvää esimiestä ja työnohjaajaa. Nyt tilanne vaihtelee eri TE-keskusten alueilla. Omatoimisuusavustusta on käytetty toiminnanjohtajien palkkaukseen, mutta kaikkein aktiivisimpiinkaan yhdistyksiin sitä ei syystä tai toisesta ole riittänyt. Tämän aloitteen tarkoitus on taata omatoimisuusavustukseen rahoitus niin, että ­jokaiseen toimivaan yhdistykseen voidaan palkata toiminnanjohtaja ja isoimpiin yhdistyksiin, jotka työllistävät työntekijöitä, voidaan palkata myös henkilö, joka hoitaa työnantajavelvoitteista johtuvat paperityöt. Työttömien yhdistyksiä on yhteensä 185.

Määrärahaa tulisi edellä sanotun vuoksi korottaa 3 000 000 euroa työttömien yhdistysten toiminnan turvaamiseksi.

Viite: TAA 675/2004 vp — Veijo Puhjo /vas ym. (työllistämistuki) ja TAA 112/2003 vp — Anne Huotari /vas ym. (omatoimisuusavustus).

Ehdotamme,

että momentille 34.06.51 otetaan li­säyksenä 40 000 000 euroa työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistämiseen valtionhallintoon.

Ehdotamme,

että momentille 34.06.51 otetaan li­säyksenä 3 000 000 euroa omatoimisuusavustukseen työttömien yhdistysten toiminnan turvaamiseksi.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Köyhyydestä, joka lisääntyi 1990-luvulla laman ja siihen liittyneiden ratkaisujen myötä, uhkaa tulla Suomessa pysyvä ongelma. Toimeentulo­tukea saavien määrä on vakiintumassa korkealle tasolle. Vuonna 2002 toimeentulotuen piirissä oli 262 000 kotitaloutta ja 440 000 henkilöä, eikä vähennystä edelliseen vuoteen juuri tapahtunut. Jos pienituloisuuden rajana pidetään 60 prosenttia mediaanitulosta, pienituloisten osuus oli 10,8 prosenttia vuonna 2001. Vuonna 1990 vastaava osuus oli 7,9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole nujerrettu ja useat kymmenet tuhannet ihmiset ovat syrjäytymässä työmarkkinoilta. Tässä tilanteessa tarvitaan uusia sosiaali- ja työvoimapoliittisia ratkaisuja köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi.

Vuodesta 1998 lähtien työmarkkinatuki on voitu tietyin ehdoin maksaa työnantajalle tukena palkkauskustannuksiin osana ns. yhdistelmätukea ja nyttemmin yhdistelmätukikokeilussa myös sellaisenaan ilman työllistämistukea. Tästä säädetään nyt työttömyysturvalaissa (1290/2002) ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002). Yhdistelmätukea voidaan myöntää kunnille ja yksityisille työnantajille, mutta ei valtion laitoksille, ja se on tarkoitettu ensi sijassa työmarkkinatuelle pudonneiden pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Yhdistelmätukeen sisältyvä työllistämistuki on korkeintaan normaalin työllistämistuen suuruinen eli 19,85 euroa päivässä. Kun täysi työmarkkinatuki ilman lapsikorotuksia on 23,02 ­euroa päivältä, voidaan laskea, että yhdistelmätuki on yleensä korkeintaan noin 920 euroa kuukaudessa. Koska tällä voidaan peittää kaikki palkkauskustannukset, myös eläke- ja muut so­siaaliturvamaksut, yhdistelmätuella työllistetyn työntekijän ansiotaso on yleensä hyvin alhainen.

Yhdistelmätuen osuus työllisyyspolitiikassa on kasvanut viime vuosina. Se on korvannut ­normaalia palkkaperusteista työllistämistukea. Yhdistelmätuella sijoitettujen palkat ovat kuitenkin usein pienet, ja suurelta osin kyse on ­hyvin pienipalkkaisesta osa-aikatyöstä. Tämä johtuu ainakin osittain tuen ehdoista, jotka mahdollistavat palkkauskustannusten rajoittamisen tuen määrään. Yhdistelmätukea käytetään työllistämiskeinona paljon ns. kolmannella sektorilla, jossa työnantajalla ei ole juuri mahdollisuuksia omaan rahoitusosuuteen palkkauskustannuksissa. Vaarana on, että järjestelmä synnyttää eräänlaiset C-luokan työmarkkinat, joissa palkkataso ja työehdot ovat tavanomaista huonommat. Tätä kuvaa vahvistaa myös se, että työt­tömyysturvan työssäoloehdon karttumista on rajoitettu yhdistelmätukitöissä.

Yhdistelmätuella voisi olla myönteisempi osuus pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä ja heidän toimeentulonsa vahvistamisessa, jos järjestelmän ehtoja kehitetään. Yksi keino tähän olisi yhdistelmätuen tason kohottaminen. Se voisi tapahtua siten, että työmarkkinatuki maksetaan korotettuna silloin, kun se maksetaan työnantajalle tukena palkkauskustannuksiin. Tämä kannustaisi työnantajia paremmin palkattujen töiden järjestämiseen ja lisäisi muutenkin järjestelmän houkuttelevuutta. Kohtuullisena korotusprosenttina voisi olla 30, mistä tulisi säätää työttömyysturvalain 9 luvun 2 §:ssä.

Jos yhdistelmätuen piirissä on keskimäärin noin 15 000 työllistettyä, voidaan arvioida, että yhdistelmätukeen sisältyvän työmarkkinatuen korottaminen 30 prosentilla merkitsee valtion ­talousarviossa noin 27 miljoonan euron lisä­menoa.

Työmarkkinatuki

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Useat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat tulleet köyhyysongelman ja työttömyyden rakenteen arvioinneissaan siihen lopputulokseen, että työttömyysturvan peruspäivärahan korottaminen on paras lääke köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi.

Talouden heikkojen kasvunäkymien vuoksi mitään työllisyystilanteen äkillistä parantumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kokonaistyöttömyys voi kääntyä jopa kasvuun, jolloin rakenteellisten työttömyysongelmien voidaan olettaa kärjistyvän. Siitäkin syystä työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta tulee parantaa.

Ehdotamme, että budjettiperusteisesti ryhdyttäisiin 1.7.2005 lukien maksamaan 1,70 euron suuruista työmarkkinatuen korotusta päivältä.

Viite: TAA 883/2004 vp — Esko-Juhani Tennilä /vas (yhdistelmätuki) ja TAA 513/2004 vp — Markus Mustajärvi /vas ym. (työmarkkina­tuen korotus).

Ehdotamme,

että momentille 34.06.52 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 27 000 000 ­euroa yhdistelmätukeen sisältyvän työmarkkinatuen korottamiseen budjetti­perusteisesti 30 prosentilla.

Ehdotamme,

että momentille 34.06.52 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 40 000 000 ­euroa 1,70 euron suuruisen työmark­kinatuen korotuksen päivältä maksamiseksi budjettiperusteisesti 1.7.2005 lukien.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahaa on käytetty yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Vanhasen hallitus ei esitä määrä­rahaan korotusta. Tämän lisäksi määrärahaa ­tulee voida käyttää myös jätteiden synnyn ehkäisemiseen, jätteiden hyödyntämiseen tai mate­riaalien käytön ekologisen tehokkuuden parantamiseen ja näin laventaa sen käyttöaluetta. Määrärahalla on myös työllisyysvaikutus.

Haja-asutuksen vesiensuojeluun kohdistuu uusia lakisääteisiä velvoitteita. Samalla kuitenkin vesihuollon tukemisesta annetun lain 686/2004 mukaisten avustusten maksamiseen tarkoitetun momentin määrärahaa on pienennetty vuoden 2004 tasosta. Tästä syystä aloitteen TAA 146/2004 vp — Anne Huotari /vas ym. mukaan momentille tulisi ottaa lisäyksenä 250 000 euroa ympäristönsuojelun edistämiseen. Valiokunta lisäsi määrärahaa. Muu tarve on silti 3 000 000 euroa.

Ehdotamme,

että momentille 35.10.63 otetaan li­säyksenä 3 000 000 euroa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3v)

Ympäristötöiden tarve on jatkuvasti lisääntymässä. Lisäksi työt suoritetaan niissä maamme osissa, joissa työttömyys on erityisen suurta. Vuoden 2004 talousarviossa tarkoitukseen oli varattu 39,5 miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi hallitus esitti kuitenkin vain 28,5 miljoonaan ­euroa. Valiokunta lisäsi tähän 2,5 miljoonaa euroa, vaikka olisi tarvittu 5 miljoonaa euroa.

Viite: TAA 916/2004 vp — Pentti Tiusanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan li­säyksenä 2 500 000 euroa.

20. Yhdyskunnat, alueiden käyttö ja luonnonsuojelu

22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on tyytynyt hallituksen esittämään 23,9 miljoonaan euroon vuodeksi 2005. Näennäisesti määräraha nousi edellisestä vuodesta 3 905 000 euroa, mutta tästä lisäyksestä johtuu 2 425 000 euroa Metsähallituksen julkisista tehtävistä ja 1 200 000 aikaisemmin Metsähallituksen liiketoiminnasta rahoitetusta Etelä-Suomen metsien toimintaohjelmasta. Edelleen lisäyksestä 280 000 euroa on siirtoa toiselta momentilta.

Näin ollen momentille ei tosiasiallisesti ole esitetty lisäystä. Määrärahaa tulisi kuitenkin ­korottaa luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Esimerkiksi lintuvesien hoito, kunnostaminen ja suojelu ovat pahasti suunnitelmista jäljessä. Todellinen rahoituksentarve on merkittävä.

Viite: TAA 821/2004 vp — Suvi-Anne Siimes /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 35.20.22 otetaan li­säyksenä 1 000 000 euroa.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Pitkäaikaisten aravalainojen myöntäminen perusparantamiseen

Hallitus esittää vuoden 2005 talousarvioesityksessään, ettei vuonna 2005 myönnettäisi rakennusaikaisia lainoja, perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja. Samaa hallitus esitti jo vuoden 2004 talousarvioesityksessään. Tuolloin valtionvarainvaliokunta lausui asiasta mietinnössään yksimielisesti seuraavaa:

"Talousarvioesityksen mukaan perusparannukseen ei enää myönnetä aravalainaa, vaan rahoitus turvataan korkotukilainoituksella. Asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että erityisesti opiskelija-asuntojen peruskorjaaminen vaikeutuu, sillä niiden peruskorjaukset soluasunnoista yksiöiksi tai perheasunnoiksi ovat varsin kalliita ja matalakorkoisen vapaarahoitteisen lainan ottaminen ei ole mahdollista vakuuksien puut­tuessa.

Korkotukilainoitukseen liittyy valtion täytetakaus. Tästä huolimatta siirtyminen yksinomaan korkotukilainoitukseen saattaa tuottaa monelle yhteisölle ongelmia ja vaarantaa sosiaalisen asuntokannan peruskorjaamisen. Valiokunta pitää perusteltuna, että aravalainoitus säilyy vaihtoehtona myös perusparantamisessa ja ehdottaa, että aloitteen TAA 853/2003 vp perusteella momentin perusteluihin tehdään muutos, joka mahdollistaa pitkäaikaisten perusparannuslainojen myöntämisen myös vuonna 2004.

Aravalainojen lainaehtoja on parannettu, mutta muutokset eivät ole koskeneet perusparannuslainoja. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös perusparannusaravalainojen ehtoja kohtuullistetaan niin, että nekin ovat kilpailukykyisiä markkinaehtoisen rahoituksen kanssa.

Perusparannusaravan jatkamisesta johtuen talousarvioesityksessä mainittu aravalainojen myöntämisvaltuus ei todennäköisesti ole riittävä. Vastaavasti korkotukilainojen kysyntä perusparannukseen jäänee ensi vuonna ennakoitua pienemmäksi. Valiokunta toteaa, että laina­valtuuksiin tarvittavat muutokset tulee ottaa huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisäta­lousarviossa.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 10

"Eduskunta edellyttää, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä markkinaehtoisiin lainoihin verrattuna, ja että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset otetaan huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa."

Valtiovarainvaliokunnan mietintö tuli myös yksimielisesti koko eduskunnan kannaksi. Tästä huolimatta ei perusparannusaravalainoja ole ­kuluvana vuonna myönnetty. Viime vuoteen verrattuna mikään ei ole muuttunut pitkäaikaisen perusparannuslainoituksen tarpeen osalta. Siitä huolimatta hallitus toistaa viimevuotisen esityksensä perusparannusaravalainoituksen ­lopettamisesta. On siis syytä toistaa viimevuotinen aloite.

Viite: TAA 989/2004 vp — Erkki Virtanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2005 ­perusparantamiseen voidaan myöntää pitkäaikaisia perusparannuslainoja.

Lisäksi ehdotamme

että momentin 35.30.60 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että ne ovat ­nykyistä kilpailukykyisempiä markkinaehtoisiin lainoihin verrattuna, ja että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset otetaan huomioon vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahalla tuetaan valtakunnallisia ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujärjestöjä sekä valtakunnallisia asunto- ja rakennusalan järjestöjä valistus- ja neuvontatoiminnassa. Sen lisäksi siitä maksetaan muun muassa avustusta erinäisiin saariston ja tunturialueiden hankkeisiin sekä eräisiin kasvatus- ja valistushankkeisiin. Määräraha on viime vuodet pysynyt euromääräisesti samana.

Määrärahaa on pystytty vuosittain kehittämään ja saaristojen sekä tunturialueiden jätehuoltoa on edistetty. Ympäristökasvatus on entistä tärkeämpää ja kansalaisjärjestöjen tehtävät tällä alueella ovat entistä haasteellisempia. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa kansalaisjärjestöille vahvan vastuun samoin Suomen­lahden kautta kulkevien öljykuljetusten nopea nousu vuosikymmenen lopulla 200 miljoonaan tonniin lisäävät tämän momentin merkitystä.

Viite: TAA 920/2004 vp — Pentti Tiusanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 35.99.65 otetaan li­säyksenä 200 000 euroa valtakunnallisten ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujärjestöjen tukemiseen.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat menot

01. Tulo- ja varallisuusvero

Liikennepolitiikan lähtökohtana on oltava kestävän kehityksen periaate. Jotta joukkoliikenteen käyttö niin työmatka- kuin vapaa-ajankin liikkumisessa olisi nykyistä houkuttelevampaa, on lippujen hintataso pidettävä kilpailukykyisenä muiden kulkuvälinemuotojen hintatasoon verrattuna.

Tehokas keino edistää joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla on työsuhdematkalipun verotuskohtelun muuttaminen siten, että työnantajan luontoisetuna työntekijälleen tarjoaman matkalipun verotusarvo olisi sen ostohintaa pienempi. Työsuhdematkalippu oikeuttaisi julkisen liikenteen käyttöön asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla. Nykymuotoinen, työsuhdematka­lipun epätasa-arvoinen verokohtelu suhteessa autoetuun on perusteetonta, ja se on omiaan estämään työmatkaliikenteen siirtymistä raiteille ja busseihin. Joukkoliikenteen käytön lisääntymisen tarve on suurin kasvukeskuksissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa liikenneruuhkat ovat kymmenen viime vuoden aikana paikoin jopa kaksinkertaistuneet työssäkäyntialueiden jatkuvasti kasvaessa ja yksityisautoilun lisään­tyessä työmatka- ja vapaa-ajan liikkumisessa. ­Autojen seisominen ruuhkissa on haitallista niin ympäristölle kuin ihmisten terveydelle.

Laajasti koko Suomessa käytettynä työsuhdematkalippu tukisi monella alueella nyt vakavissa vaikeuksissa olevaa joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen haasteet ja liikenteen kasvavat ympäristöhaitat edellyttävät kiireellisiä toimia.

Hallitusohjelmaan on tavoitteena kirjattu joukkoliikenteen parantaminen ja työmatka­liikenteen ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön. Nykyinen tilanne, jossa verotuksellisesti suositaan henkilöautoliikennettä, on niin ympäristön kuin joukkoliikenteen edistämisenkin kannalta kestämätöntä. Työsuhdematkalipun ­verotuskohtelun muuttaminen olisi todellinen näyttö halusta edistää joukkoliikennettä ja ratkaista liikenteeseen liittyviä ongelmia. Työsuhdematkalipun verotuskohtelun lieventämistä ­ehdotti viimeisimpänä liikenne- ja viestintä­ministeriön asiaa tutkinut työryhmä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.01.01 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kevään 2005 aikana tarvittaviin toimiin työsuhdematkalipun verokohtelun muuttamiseksi siten, että työnantajan luontoisetuna työntekijälleen tarjoaman matkalipun verotusarvo olisi sen ostohintaa pienempi.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2004

Kari Uotila /vas
Mikko Immonen /vas
Iivo Polvi /vas
Mikko Kuoppa /vas

VASTALAUSE 3

Yleisperustelut

Sosiaalisesti eriarvoistuva Suomi

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän budjettivaihtoehdossa korostuu pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä perheiden ja peruspalvelujen tukemiseen. Se on linjassa puolueen niin eduskunta- kuin kunnallisvaaleissakin esittämien tavoitteiden kanssa.

"Sosiaalisesti eheä Suomi" jäi viime hallituskaudella haavekuvaksi, eivätkä myöskään Vanhasen hallituksen suunnitelmat ja teot vastaa tuohon huutoon. Suuri osa vaalien alla esitetyistä tavoitteista on joko unohdettu tai siirretty selvitettävien osastolle. Hallituksen päätavoite 100 000 uuden työpaikan luomisesta on kaik­kien tavoite, mutta tavoitteeseen pääseminen edellyttää hallitukselta toimia. Sanotaan, että työ on paras sosiaaliturva. Jos ja kun työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät ole tasapainossa, pitää saattaa ne tasapainoon poliittisilla päätöksillä. Työ on tehtävä kannattavammaksi sen tekijälle, mutta myös työllistämiskynnystä tulee madaltaa. Tähän pitää löytyä valmiutta, vaikka se edellyttäisikin julkisten varojen huomattavaakin panostamista. Vanhasen hallitukselta ei ole löytynyt riittävää uskallusta ryhtyä työllisyyttä edistäviin toimiin.

Ei hallituksen ohjelmaan eikä sen toteuttamiseksi laadittuun kehyspäätökseen sisälly juurikaan välineitä taloudellisen ja sosiaalisen eri­arvoisuuden vähentämiseksi. Näin ollen ei myöskään käsillä oleva budjettiesitys tuota päämäärää edistä.

Hallituksen budjettilinjalle on olemassa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Se on eri kansalaisryhmien kannalta tasapuolisempi ja oikeudenmukaisempi kuin hallituksen esitys. Kristillisdemokraattien vaihtoehdossa pörssissä kauppaa käyvät pääosin ulkomaiset sijoittajat ja satunnaisia luovutusvoittoja saaneet joutuisivat maksamaan nykyistä enemmän. Väkevien al­koholijuomien veron nostaminen toisi lisää rahaa valtion kassaan, vähentäisi kulutusta ja säästäisi julkisia varoja, kun kulutuksesta johtuvat haitat myös vähenisivät. Samat perustelut koskevat tupakkaveron maltillista korotusta. Kd:n budjettiehdotuksen suurin voittaja olisi Vanhasen hallituksen kaikkein tärkeimpänä pitämä parempi työllisyys, kun peruspalvelujen aloille luotaisiin 10 000 uuttaa työpaikkaa. Muita hyötyjiä olisivat mm. useimmat lapsiperheet, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja tarvitsevat, opiskelijat ja vähimmäisvanhempainrahaa saavat.

Mittavat lisäykset perhetukiin

Kristillisdemokraatit esittävät perhetukiin mittavia korotuksia. Niiden kustannusvaikutus on hallituksen esitykseen nähden yhteensä 43 miljoonaa euroa suurempi. Tavoitteena on perheiden taloudellisen hyvinvoinnin ja perheiden yhteisen ajan lisääminen sekä alenevan väestökehityksen kääntäminen. Ryhmä korottaisi lapsi­lisien sisarkorotusta 5 eurolla kuukaudessa, ja kotihoidon tuen määrärahaa korottaisimme 10 000 000 eurolla. Pienintä äitiys- ja vanhempainpäivärahaa korottaisimme vastaamaan työttömän perustuloa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toteaa tyydytyksellä, että sen vuosia ajama ja aina eduskunnassa kumoon äänestetty lapsiasiamiehen virka sisältyy vihdoinkin hallituksen budjettiesitykseen.

Kuntien taloudellinen asema vahvemmaksi

Kuntien taloudellinen asema on viime vuosina heikentynyt. Menot ovat kasvaneet ja verotulot laskeneet huolimatta kunnallisveroprosentin korottamisesta monissa kunnissa. Ennätysmäärä kuntia eli 136 kuntaa on korottanut veroprosenttiaan vuodelle 2005, ja vain yksi kunta alentaa omaa veroprosenttiaan. Tämä jo sinänsä osoittaa, miten kireäksi kuntatalous on kehittynyt. Tilanne ei ensi vuonna merkittävästi parane. Hallitus lähtee kuntapolitiikassaan siitä, että vero­tulot kasvavat 4 prosentilla ja menot saman verran. Viestit kuntasektorilta kertovat jotain aivan muuta. Kuntien asema ei parane, ja yhä enemmän kuntia turvautuu hakemaan harkinnan­varaista valtionapua eli köyhäinapua.

Vanhustenhuollon kehittäminen, kuntouttava työtoiminta sekä terveysprojektin toteuttaminen lisäävät kuntien menoja. Kuntatalouksien ongelmia kasvattavat vielä henkilöstömenot, väestön ikääntyminen, muuttoliike ja terveydenhuollon teknologian kehittyminen. Lisäksi lakisääteisten tehtävien vaatimien investointien rahoitus on jätetty kuntien vastuulle. Kansallisen terveysprojektin tavoitteiden toteuttaminen uhkaa kaatua kuntien vaikeuksiin hoitaa oma osuutensa sen rahoituksesta.

Sairaiden asemaa helpotettava

Kansalaiset ilmoittavat olevansa valmiit jopa veronmaksun lisäämiseen riittävien terveyspalvelujen turvaamiseksi. Suomalaisen terveydenhoidon rahoitus suhteutettuna bruttokansantuotteeseen näyttää putoavan vuosi vuodelta ja on ­alhaisin kaikista EU-maista, 5,5 prosenttia BKT:stä, kun muissa EU-maissa käytetään terveydenhuoltoon keskimäärin yli 8 prosenttia. Väestön voimakas ikääntyminen lähivuosina ­aiheuttaa terveyspalveluille kaksinkertaisen paineen. Paikoittainen lääkäripula on vasta esi­makua tulevasta hoitohenkilöstön puutteesta.

Suomessa sairauskulujen, etenkin lääkkeiden omavastuut ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin korkeita ja niitä on viime vuosina korotettu. Kristillisdemokraattien mielestä lääkekorvausten omavastuuosuuden maksukattoa tulee laskea pitkäaikaissairaiden aseman helpottamiseksi. 20 miljoonan euron lisäpanostuksella lääkekorvausten omavastuun vuotuinen maksukatto voidaan laskea 540 euroon. Tällöin lääkkeiden lisäkorvauksen saajien lukumäärä nousee yli 30 prosenttia.

Päihteiden käyttö lisääntyy ja aiheuttaa niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle paljon taakkaa. Samanaikaisesti päihdehoitoresurssit ovat hyvin riittämättömiä. Päihteiden käyttäjien hoitokustannuksiin on kd:n vaihtoehtobudjetissa lisäresursseja, samoin päihdeongelmista kärsi­vien vankien kuntoutuksen ja vankilasta vapautuneiden tukitoimien järjestämiseen. Suomessa vankeinhoidon resurssit ovat riittämättömiä, mikä heijastuu vankien rikoskierteen jatkumisen suurena todennäköisyytenä. Turvallisuuteen kristillisdemokraatit panostaisivat lisäämällä poliisien toimintamenoja siten, että ensi vuonna mahdollistuisi 250 nyt avoimena olevan poliisin viran täyttäminen.

Opiskelijoiden talouteen kohennusta

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää opiskelijoiden taloudellisen aseman parantamista 37,6 miljoonan euron lisäpanostuksella. Asumislisä tulee muuttaa ympärivuotiseksi koskemaan myös kesäkuukausia, ja asumislisän vuokrakattoa tulee korottaa. Opiskelijoiden ­taloudellisen aseman parantamisen kautta opintoajat lyhentyvät, ja alkavasta eläköitymisaallosta kärsiville työmarkkinoille saadaan aiempaa nopeammin koulutettua työvoimaa. Todettakoon, että budjettikäsittelyn yhteydessä kristillisdemokraattien esitys vuokrakaton korottamisesta on saanut vastakaikua niin, että korotus astuu voimaan 1.11.2005. Tämän johdosta esitämme 37,6 miljoonaa euroa alkuperäisen 42 miljoonan euron sijasta.

Erityistyöllistämistukea vaikeimmille alueille

Kristillisdemokraatit esittävät työllistämis­tukiin yhteensä 30 miljoonan euron lisäpanostusta hallituksen esitykseen nähden. Niille kunnille, joissa työttömyysaste on merkittävästi maan keskiarvoa korkeampi, maksettaisiin erityistyöllistämistukea. Perustienpitoon ja kansalliseen maataloustukeen osoitetut lisäresurssit tukevat osaltaan työllisyyttä, mutta ovat myös turvallisuuskysymys.

Sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan verotukseen

Kristillisdemokraattien vaihtoehto ei hallituksen esitykseen verrattuna lisää eikä vähennä valtion velanoton tarvetta. Emme esitä vaihto­ehtoamme myöskään rahoitettavaksi ns. dynaamisilla vaikutuksilla.

Jäätteenmäen ja Vanhasen hallitukset aloittivat kumpikin kautensa tuloveronkevennyksillä, joilla hallitus tavoittelee työllisyyttä elvyttävää kansalaisten ostovoiman lisäämistä. Tavoite on oikea, mutta kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on vakuuttunut siitä, että kulutusta lisättäisiin parhaiten tukemalla lapsiperheitten, eläkeläisten ja vähätuloisten ostovoimaa. Ruoan arvonlisäveron keventäminen viidellä prosentti­yksiköllä 12 prosenttiyksikköön merkitsisi sitä, että veronkevennykset koituisivat kaikkien tulonsaajaryhmien hyväksi yhtä suurina, mikä palvelisi etenkin lapsiperheiden ja pienituloisimpien kansalaisten tarpeita. Alennuksen vaikutus on noin 65 euroa henkeä kohden vuodessa.

Kristillisdemokraatit ovat valmiita eräiden pääomaliikkeiden tuntuvamman verottamisen avulla rahoittamaan perhetukien ja peruspalvelujen parannuksia. Ryhmä uudistaa vaatimuksensa pörssikaupalle säädettävästä 0,1 prosentin verosta ja esittää lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittojen nykyistä korkeampaa verotusta. Esitykseemme sisältyy myös väkevien alkoholijuomien sekä tupakan veron korottaminen. Uutta haittaveroa K15/18-viihteelle esitämme.

Olemme valmiit saattamaan väkivaltaa ja muuta epäeettistä aineistoa sisältävät kuvatallenteet erillisen haittaveron piiriin ja nostamaan eräitä haittaveroja.

Kd:n budjettivaihtoehdon yhteenveto

  Kustannus­vaikutus valtion ­budjettiin
euroa
VEROTUS:  
Alkoholiveron korotus + 120 000 000
Pörssivero 0,1 % + 180 000 000
Tuntuvampi verotus luovutusvoitoista, jotka perustuvat alle 6 kuukauden­ omistamiseen + 110 000 000
Tupakkaveron korotus + 10 000 000
K18-vero väkivaltaviihteelle + 5 200 000
Yhteensä: + 425 200 000
PERHETUET:  
Lapsilisien sisaruskorotusten tasokorotus 5 euroa/kk - 22 000 000
Pienten lasten hoidon tuen tason korotus (kustannus kunnille ja valtiolle yhteensä) (kotihoidon tuki) - 10 000 000
Vähimmäisvanhempainrahan korottaminen työmarkkinatuen tasolle - 11 000 000
ELÄKELÄISET:  
Pienimpien kansaneläkkeiden korotus 20 euroa/kk - 25 000 000
Sotaveteraanien kuntoutus - 1 200 000
OPISKELIJAT:  
Asumislisän ympärivuotistaminen ja vuokrakaton korotus 252 euroon/kk - 37 600 000
TERVEYDENHUOLTO:  
Lääkkeiden maksukaton alentaminen 540 euroon/v - 20 000 000
  Kustannus­vaikutus valtion ­budjettiin
euroa
Omaishoidon ja tukipalvelujen laajentaminen - 25 000 000
Terveyden edistäminen - 1 900 000
Päihdehuollon hoitopaikkojen lisääminen - 3 000 000
Vankien kuntoutus ja tukitoimet - 3 000 000
PERUSPALVELUT:  
Työllistäminen kunnissa (peruspalveluihin korvamerkittyä rahaa) - 146 000 000
Erillistuki kunnille, joissa työttömyys erityisen korkea - 30 000 000
Täydet indeksikorotukset kuntien valtionosuuksiin - 34 000 000
ASUMISKULUT:  
Toimeentulotuen asumiskustannusten 7 prosentin omavastuuosuuden ­puolittaminen - 20 000 000
YMPÄRISTÖ JA MAATALOUS:  
Kyläkauppojen ja kauppa-autojen investointituki - 1 000 000
Tulva- ja myrskyvahinkorahaston peruspääoma - 2 000 000
Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen - 5 000 000
Perustienpitoon - 10 000 000
Kansalliseen maataloustukeen - 8 000 000
TURVALLISUUS:  
Poliisin toimintamenot / 250 virkaa - 10 000 000
Pelastushelikopteritoiminnan tukeminen - 1 000 000
HALLINTO:  
Luovutaan poliittisista valtiosihteereistä + 1 500 000
Menojen nettolisäys: - 425 200 000

Edellä olevan perusteella ehdotan, että yleis­perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että hallituksen talouspoliittinen linja ei paranna työllisyyttä, vaan kasvattaa kuilua yhteiskuntaryh­mien ja kuntien välillä. Ensi vuonna ennätysmäärä kuntia joutuu korottamaan veroprosenttiaan ja monissa kunnissa kansalaisille tärkeiden peruspalvelujen taso heikkenee. Hallituksen talousarvioesitys ei ole linjassa vaalien alla esitettyjen linjausten kanssa. Eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTO

01. Valtioneuvosto

01. Palkkaukset (arviomääräraha)

Toteamme, että poliittiset valtiosihteerit ovat tulleet hyväksytyiksi valtioneuvostosta annetun lain muutoksen (HE 142/2004 vp) yhteydessä. Virat on tarkoitus perustaa talousarviossa tehtävällä päätöksellä. Mielestämme virkoja ei tule perustaa eikä myöntää niiden perustamiseen määrärahoja.

Ehdotan,

että momentin 23.01.01 perusteluista poistetaan toteamus yhdeksän valtiosihteerin (A33) viran perustamisesta, ja

että momentin määrärahasta vähennetään valtiosihteerin virkojen ja heidän sihteeriensä virkojen palkkaukseen varattu 1 500 000 euron määräraha.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Vuodesta 2000 lähtien vankien määrä Suomessa on ollut kasvussa. Vuonna 2005 on ennustettu vankeja olevan noin 3 700, minkä vuoksi vankeinhoitolaitokselle tarvitaan kipeästi lisä­resursseja. Lisääntyneen vankimäärän vuoksi vankilat ovat liian täysiä eikä henkilökuntaa ole riittävästi. Vakava henkilöstön puute Suomen vankiloissa lisää vankien turvattomuutta, vaikeuttaa päihdekuntoutusta ja pitää yllä poik­keuksellisen korkeaa rikosten uusimisriskiä.

Vangit ovat tulleet entistä moniongelmaisemmiksi, ja yksilöllisen hoidon ja ohjauksen tarve on korostunut. Suurella osalla vangeista on muiden sosiaalisten ongelmien lisäksi vaikea päihdeongelma. Nykyisellään vankeinhoidon rahoituksesta entistä suurempi osa menee peruskoulutusta suorittavien vankien koulutusmenoihin ja entistä sairaampien potilaiden terveydenhuoltomenoihin. Tämä on pois vankeinhoidon perustoiminnasta. Samalla vankien tuottava työ­toiminta on vähentynyt.

Suomi on ratifioinut vankeinhoitoa koskevat kansainväliset sopimukset, ja eduskunta on määritellyt tason, jolla vankeinhoidon tulee olla. Nykyisillä resursseilla vankeinhoito ei näitä kriteerejä kuitenkaan kaikilta osin täytä, ja siksi vankeinhoidon resursseja on lisättävä erityisesti henkilökunnan lisäämiseksi, jotta vankien kuntoutuksesta voidaan huolehtia riittävässä määrin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 700/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.50.21 otetaan li­säyksenä 3 000 000 euroa vankien kuntoutukseen.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Poliisin henkilöstövaje on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Avoinna olevien poliisin virkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa huumausainerikollisuus levittäytyy yhä uusille alueille. Tavanomaisen poliisityön lisäksi ­resursseja tarvitaan monimutkaistuvan talous­rikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen. 10 miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 250 ­poliisin virkaa täytettyä vuodeksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 355/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.75.21 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin avoinna olevien poliisin virkojen täyttämiseksi.

80. Pelastustoimi

22. Erityismenot (arviomääräraha)

Valtiovarainvaliokunta katsoi jo vuonna 1999 mietinnössään, että siviilihelikopteritoiminta ei voi perustua, kuten tällä hetkellä, pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin. Toiminta on tarkoituksenmukaista vakinaistaa portaittain ja ottaa valtion ja kuntien vastuulle.

Eduskunta päätti vuoden 2003 talousarvion käsittelyn yhteydessä, että se edellyttää, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakunnallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti, jotta sen keskeiset periaatteet voidaan sisällyttää jo keväällä 2003 nimettävän uuden hallituksen hallitusohjelmaan.

Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa otettiinkin tavoitteeksi, että lääkäri- ja pelastus­helikopteritoimintaa kehitetään osana turvaverkostoa koko maassa. Tarkoituksena on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi.

Rahoitusta selvittänyt työryhmä jätti raporttinsa 8.1.2004. Työryhmä päätyi ns. kump­panuusmalliin, jossa lentotoiminnan kustannukset katettaisiin raha-automaattiavustuksilla, terveydenhuollon lisäkustannukset sisällytettäisiin täysimääräisesti sairaanhoitopiirien valtionosuuteen ja pelastustoiminnassa sekä kadonneiden henkilöiden etsinnässä käytettäisiin sisä­asiainministeriön erityismäärärahaa. Yhdistyksille jäisi vielä tarve omarahoituksen hankkimiseen, mutta sen osuus laskisi oleellisesti. Tarkoituksena on, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta osana terveydenhuolto- ja pelastusjärjestelmää tulee täysin määriteltyä ja toiminta vakiinnutetaan.

Kuitenkaan edelleenkään vuoden 2005 talousarvioesityksen laadinnan kohdalla ei eduskunnan tahto päässyt toteutumaan, eikä pelastushelikopteritoiminta saa tukea valtion budjetista. Tämän vuoksi kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää osana vaihtoehtobudjettiaan 1  miljoonan euron päänavausta pelastushelikopteritoiminnan tukemisen aloittamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 356/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.80.22 otetaan li­säyksenä 1 000 000 euroa pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen mukaan valtio osallistuu kustannustason noususta johtuvaan kuntien lakisääteisten valtionosuustehtä­vien menojen lisäykseen 75 prosentin osuudella, mikä on vastoin etenkin päähallituspuolueen ennen vaaleja antamia lupauksia. Indeksikorotuksen toteuttaminen 75-prosenttisesti leikkaa kunnilta 34 miljoonaa euroa vuonna 2004 niille kuuluvia valtionosuuksia. Köyhimmille kunnille, joilla on jo ennestään suuria vaikeuksia lakisääteisten palvelujen ylläpitämisessä, indeksileikkaus on kaikkein pahin, koska niille valtionosuuksien suhteellinen merkitys on kaikkein suurin. Hallituksen esitys lisää näin edelleen kuntien ja kuntalaisten eriarvoisuutta.

Kuntien valtionosuudet jakautuvat kolmen pääluokan kesken siten, että 34 000 000 euron lisäystarve kohdistuu seuraavasti:

  • sisäasiainministeriö 2 040 000 euroa (6 %)
  • opetusministeriö 12 580 000 euroa (37 %)
  • sosiaali- ja terveysministeriö 19 380 000 euroa (57 %).

Kristillisdemokraatit esittävät kuntien valtionosuuksiin täysimääräistä indeksitarkistusta kaikissa em. pääluokissa. Olemme budjetin yleis­perusteluissa esittäneet kritiikkiä hallituksen työllisyyspolitiikkaa vastaan. Työllisyysaste näyttää pysyvän alhaisena, eikä työttömyystilanne paljonkaan tunnu paranevan. Katsomme, että varsinkin opetus- sekä sosiaali- ja terveyshallinnon puolelle tarvitaan lisää henkilökuntaa. Määrärahan tarve on erityisen suuri sosiaali- ja terveyshallinnon puolella. Esittämästämme lisämäärärahasta 180 000 0000 euroa (34 miljoonaa + 146 miljoonaa) tulee 146 000 000 euroa käyttää lisähenkilökunnan palkkaamiseen. Yleissivistävän koulutuksen osuus em. 146 miljoonasta on 56 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveyshallinnon osuus 90 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 223/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.97.31 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 2 040 000 ­euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen budjettiperusteiseen tekemiseen kuntien yleisiin valtionosuuksiin.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin 26.97.31 kohdalla esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 230/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.40.30 otetaan li­säyksenä 68 580 000 euroa, josta 56 000 000 euroa on sidottu lisähenkilökunnan palkkaamiseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotuki on välttämätön edellytys sille, että kaikilla nuorilla on sosiaalisesta taustastaan riippumatta mahdollisuus opiskella tehokkaasti ­kykyjensä mukaisesti. Opintotukijärjestelmään liittyvää asumislisää ei kuitenkaan makseta opiskelijalle niiltä kuukausilta, joina hän ei opiskele päätoimisesti. Tämä on epäkohta, joka tulee mahdollisimman pian korjata. Opiskelijan on asuttava vuoden ympäri, ja asumisesta aiheutuu samanlaiset kustannukset kaikkina kuukausina.

Opintotuki on välttämätön edellytys sille, että kaikilla nuorilla on sosiaalisesta taustastaan riippumatta mahdollisuus opiskella tehokkaasti ­kykyjensä mukaisesti. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta.

Muut kuin opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea, mistä seuraa se, että opiskelijat ovat perusteettomasti epäoikeudenmukaisessa asemassa muihin väestöryhmiin verrattuna. Lähtökohtana tulisi olla opiskelijoiden ja muun ­väestön asumisen tuen tason yhtenäisyys. Tämä on myös opetusministeriön työryhmän mietinnössään Kannustava opintotuki 18:2002 esittämä kanta. Yli kymmeneen vuoteen opiskelijoiden opintososiaalista asemaa ei ole kohennettu, vaikka asumisen kustannukset ovat opiskelijajärjestöjen mukaan nousseet samaan aikaan 75 prosenttia.

Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 ­prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon 214,44 euroa ylittävältä osalta. Opiskelijoista yli 70 prosentilla asumiskustannukset ylittävät ylimmän korvat­tavan määrän. Jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, asumislisää ei makseta. Suomessa opiskelevan asumislisä on siten 26,90—171,55 euroa kuukaudessa.

Vuokrakaton korottaminen opetusministe­riön työryhmän esittämään 252 euroon kuussa kohdentuisi kaikille asumislisän saajille jokaisella korkeakoulupaikkakunnalla opiskelu­kuukausina. Asumislisän vuokrakaton korottaminen vastaamaan paremmin todellisia asumiskustannuksia toisi kuukausittain asumislisää nostavalle opiskelijalle lisää tukea enimmillään noin 30 euroa.

Opintotukijärjestelmään liittyvää asumislisää ei makseta opiskelijalle niiltä kuukausilta, joina hän ei opiskele päätoimisesti. Tämä on epäkohta, joka tulee myös korjata mahdollisimman ­pian. Pääsääntöisesti opiskelijoille asumisesta aiheutuu samanlaiset kustannukset kaikkina kuukausina.

Opetusministeriön laskelmien mukaan vuokrakaton korottaminen 252 euroon lisäisi menoja vuositasolla noin 20 miljoonalla eurolla. Ympärivuotinen asumislisä korotetulla vuokrakatolla merkitsisi hallituksen talousarvioehdotukseen verrattuna noin 42 miljoonan euron menolisäystä. Budjettikäsittelyn yhteydessä hallitusryhmät ovat tulleet osittain kristillisdemokraattien ­linjalle, kun se esittää vuokrakaton nostamista 1.11.2005 lähtien. Lisämäärärahan tarve alenee talousarvioaloitteessamme TAA 54/2004 vp mainitusta 42 miljoonasta eurosta 37 600 000 euroon.

Mikäli opintotuki vastaa nykyistä paremmin opiskelijoiden todellisia opiskelukustannuksia, opiskelijoiden on mahdollista keskittyä päätoimisemmin opiskeluun ja pelkästään toimeen­tulon vuoksi tehty työ vähenee.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 54/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 37 600 000 euroa opiskelijoiden asumislisän budjettiperusteiseen maksamiseen kokovuotisena.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Maatalous

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Edessä on sekä EU:n laajenemisesta että tukien muusta leikkauksesta johtuva maatalouden alasajon kiihtyvä vauhdittuminen. Suomalaiset ha­luavat pitää maaseudun asuttuna ja elinvoimaisena, ja lisäksi he pitävät puhtaan kotimaisen ruoan saannin turvaamista erittäin tärkeänä asiana. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään 8 000 000 euron lisäystä maatalouden kansallisen tuen määrärahaan. Summa on vaatimaton, mutta sen hyväksyminen on selkeä osoitus vastuun ottamisesta Suomen tulevaisuudesta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 772/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.40 otetaan li­säyksenä 8 000 000 euroa.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen kehyspäätöksessä maaliskuussa 2004 todettiin, että "jos vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 500 miljoonaa euroa, hallitus on hallitusohjelmaa täydentäen sopinut, että ylitteestä voidaan ­käyttää harkinnan mukaan enintään 10 prosenttia kertaluonteisiin lisämenoihin, lähinnä ­infrastruktuuri-investointeihin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen menosäännön tai vaalikauden kehyksen estämättä".

Hallituksen päätös merkitsee sitä, että valtion osakkeiden myyntituloista ei voida rahoittaa esimerkiksi järkeviä liikenneinvestointeja, joiden tuottavuus on hyvä ja jotka turvallisuuden kannalta ovat kiireisiä. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen totesikin Uutispäivä Demarin haastattelussa 24.5.2004, että "hallituksen sopimus osakemyyntituloista on järjetön". Myös muut ministerit ovat voimakkaasti arvostelleet hallituksen päätöstä, josta valtiovarainministeri Antti Kalliomäki kuitenkin pitää tiukasti kiinni mm. vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen KK 312/2004 vp .

Päätöstä on muutettava siten, että pääosa myyntituloista käytetään liikenneinvestointeihin ja osa mahdollisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 31.24 perusteluissa lausuttaisiin

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtion osakemyyntituloista käytetään päätettyä suurempi osa liikenneinvestointeihin.

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Maamme perustiestön kunto on viime vuosina heikentynyt varsin huomattavasti. Tiestön perusparannukseen ei ole riittänyt läheskään tarpeeksi määrärahoja, ja myös kunnossapitotyöt ovat jääneet vähiin. Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 202/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Yrityspolitiikka

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Viime vuosina on maaseudun peruspalvelujen alasajo ollut nopeaa. Hallituksen politiikka on ollut keskittävää. Kyläkauppoja on vielä jonkin verran jäljellä. Lisäksi on hyväkuntoisia rakennuksia, joista kauppatoiminta on lakannut viime vuosina. Niissä voidaan toiminta aloittaa uudelleen. Kyläkaupat tarvitsevat valtion tukea. Näin voidaan turvata peruspalvelut ja maaseudun asuttuna pysyminen sekä oikeudenmukaisuus. Myös kauppa-autojen toimintaa on syytä tukea.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 203/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.45 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa kyläkauppojen ja kauppa-autojen toiminnan tukemiseen.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Kotimaisten ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen on panostettava sekä energiantarpeen kasvun että ilmastokysymysten takia. Hallitus esittää hyvin vaatimatonta lisäystä, vaikka energiansäästön sekä erityisesti puun, tuulivoiman ja kierrätyspolttoaineen käytön lisäämiseksi panostusten tulisi olla tuntuvia juuri nyt.

Tämä aloite on osa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 55/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.60.40 otetaan li­säyksenä 5 000 000 euroa energia­tukeen energiansäästön sekä puun ja kierrätyspolttoaineiden käytön edistämiseksi.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisiä korotettiin kuluvan vuoden alussa perheen ensimmäisen lapsen kohdalla 10 eurolla kuussa. Korotukset lapsilisien sisaruskorotuksiin jäivät kuitenkin tekemättä, vaikka kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä niitä tuolloin esitti.

Vuoden alusta toteutunut lapsilisäkorotus merkitsi sitä, että lapsilisien reaaliarvo edelleen laski kaikilla muilla paitsi yksilapsisilla perheillä. Tehty korotus vain ensimmäiselle lapselle purki edelleen lapsilukumäärän mukaan nousevaa lapsilisäporrastusta, mitä jo aiempien lapsilisäleikkausten yhteydessä on toteutettu huonoin seurauksin.

Lapsilisätyöryhmän taannoisen selvityksen mukaan kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa ovat monilapsiset perheet. Tämä on yksi syy siihen, että suomalaiset eivät Väestöliiton tutkimuksen mukaan uskalla hankkia niin suuria perheitä kuin haluaisivat.

Lapsiperheiden aseman parantamiseksi ja ­väestöpoliittisten syiden vuoksi esitämme lap­silisien sisaruskorotusten nostamista 5 eurolla kuussa. Tämä aloite on osa kristillisdemokraat­tien vaihtoehtobudjettia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 709/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.15.52 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 22 000 000 euroa lapsilisien budjettiperusteiseen korottamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

a) Nykyisen äitiyspäivärahan minimimäärä on 11,45 euroa päivässä, ja sitä maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Hallitus esittää siihen 3,75 ­euron korotusta ensi vuoden alusta. Ilman lapsi­korotuksia maksettu täysi työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän peruspäiväraha on 23,16 euroa päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jotta äitiyspäiväraha olisi kuukausitasolla vastaavan suuruinen, sen tulisi olla 19,30 euroa. Tämä merkitsee sitä, että korotuksen suuruuden tulisi olla kaikkiaan 7,85 euroa.

Perustoimeentuloksi on laskettu riittävän työttömyyspäiväraha, joten ei voi ajatella, että vähemmällä korvauksella tulisi toimeen. Äideistä noin neljäsosalla on alle työttömän peruspäivärahan suuruinen vanhempainraha. Äitiyspäivärahan pienuutta perustellaan lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja, joten hallituksen esittämä 15,20 euron suuruinen minimiäitiys- ja vanhempainpäiväraha ei ole kohtuullinen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 774/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 11 00 000 ­euroa vanhempainrahan vähimmäismäärän budjettiperusteiseen korottamiseen.

b) Suomalaisten potilaitten omakustannusosuus terveydenhuollon rahoituksesta on OECD-maiden huipputasoa. Kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuollon kustannuksista on tällä hetkellä noin 22 prosenttia, kun se vielä 1990-luvun alussa oli noin 15 prosenttia. Suomessa niin lääkkeille, asiakasmaksuille kuin matkakuluillekin ovat käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1 300 euron. Tämän lisäksi tulevat hammashoidon ja fysikaalisen hoidon kustannukset. Muissa Pohjoismaissa Suomen korkeat lääkekustannukset sekä terveyskeskus- ja sairaalamaksut herättävät suurta ihmetystä. Kun suomalainen potilas maksaa lääkkeistään keskimäärin 52 prosenttia, Ruotsissa osuus on vain 29 prosenttia ja Norjassa 21 prosenttia. Asiakasmaksukatot ovat Norjassa noin 200 euron ja Ruotsissa noin 100 euron vuositasolla, ja Tanskassa terveyspalvelut ovat tyystin maksuttomia.

Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten ja kroonisesti sairaiden hoitoon hakeutumista. Sairauden toteamisen ja hoidon välisen ajan viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa muuttua lisämenoiksi. Taloudelliset vaikeudet saavat avohuollon potilaan laiminlyömään lääkityksensä, joka sairaalahoidossa ei maksaisi hänelle mitään. Merkittävin syy mielenterveyspotilaan joutumiseen yhteiskunnalle kalliiksi tulevaan sairaalahoitoon on juuri avohoidon lääkityksen laiminlyönti.

Vuonna 2004 lääkkeiden vuotuinen omavastuuraja on 604,72 euroa. Rajan ylittävät lääkekustannukset korvataan kokonaan, mikäli vuotuisen omavastuurajan ylitykset yhteensä ovat enemmän kuin 16,82 euroa.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin sisältyvässä aloitteessa esitetään, että lääkekorvausten omavastuun vuotuista maksukattoa lasketaan 532 euroon.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 56/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 euroa lääkekorvausten omavastuun maksukaton laskemiseen budjettiperusteisesti.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Suomessa arvioidaan olevan pelkkää kansaneläkettä saavia henkilöitä noin 100 000. Kansaneläkkeen on tarkoitus turvata perustoimeentulo henkilölle, joka ei saa ansioeläkettä tai jolle on kertynyt vain pieni ansioeläke.

Yksinäisen henkilön täysi kansaneläke on vuonna 2004 1. kuntaryhmässä 496,38 euroa ja 2. kuntaryhmässä 475,73 euroa kuukaudessa. Puolisoilla vastaavat määrät ovat 436,74 ja 419,16 euroa. Kansaneläkkeen nykyinen taso ei riitä takaamaan toimeentuloa. Verotus huo­mioon ottaen Suomen minimieläke on Pohjoismaiden pienin.

Kansaneläkkeen alhainen taso aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia toisaalla. Vähävaraiset eläkeläiset tinkivät esimerkiksi lääkkeiden hankinnasta, minkä seurauksena joudutaan hoitamaan vaikeutuneita sairauksia aikaisempaa kalliimmalla. Säästöt ruokaostoksissa johtavat ravitsemustason laskuun ja näin myös terveydellisiin ongelmiin. Eläkeläisten tuloerojen kasvu on johtamassa kasvavaan eriarvoisuuteen ja vanhusten syrjäytymiseen. Noin kolmannes köyhyysrajan alapuolella elävistä on eläkeläisiä.

Hallitus päätti esittää talousarvioesityksessään, että kansaneläkettä korotetaan 1.3.2005 lukien 7 euroa/kk, koska kuluvan vuoden alhainen inflaatiotaso olisi johtanut 2005 odotettavissa olevan indeksikorotuksen jäämiseen kohtuuttoman pieneksi lähinnä alkoholiverotuksen alennuksen seurauksista johtuen.

Kristillisdemokraattien mielestä tämä ei riitä, vaan pelkkää kansaneläkettä saavien minimieläkettä tulee nostaa 20 eurolla kuukaudessa, jotta he voisivat selvitä välttämättömistä elinkustannus- ja sairausmenoistaan. Jos eläkeläisen yhteenlaskettu kansaneläke ja sitä vähentävät eläkkeet jäävät alle uuden korotetun minimieläkkeen, kansaneläkkeeseen tehdään tasaava korotus.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 775/2004 viitaten ehdotan,

että momentille 33.19.60 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 25 000 000 euroa kansaneläkkeen vähimmäismäärän budjettiperusteiseen korottamiseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

a) Momentin 26.97.31 kohdalla esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 245/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 109 380 000 euroa, josta 90 000 000 euroa saa käyttää vain lisähenkilökunnan palkkaamiseen.

b) Perheille tulee taata todellinen mahdollisuus valita omaan elämäntilanteeseensa sopiva tapa hoitaa alle kouluikäistä lastaan. Nykyisentasoiset perhepoliittiset etuudet eivät tue vanhemmuutta ja kotien hoivatyötä.

Väestöliiton tuoreimman perhebarometrin mukaan suomalaiset haluaisivat enemmän lapsia kuin todellisuudessa saavat. Lapset halutaan aikaisempaa myöhemmin, ja moni nainen jää iän myötä lisääntyvän hedelmättömyyden vuoksi lapsettomaksi. Yksi keskeinen syy lasten saamisen siirtämiseen on taloudellinen epävarmuus.

Aikaisemman perhebarometrin mukaan yli 40 prosenttia päiväkotilasten vanhemmista haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan, jos se olisi ta­loudellisesti mahdollista. Yhteiskunnan tukitoimista tärkeimpinä pidetään edelleen joustavaan työaikaan ja kotihoidon tukeen liittyviä toimia. Lasten kotihoidon tuen tarkoituksena on ollut antaa perheille mahdollisuus jäädä hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta kotiin. Lapsiperheet ovat erilaisista perhepoliittisista etuuksista kuitenkin tyytymättömimpiä kotihoidon tuen heikkoon tasoon.

Lasten päivähoidon järjestämisen lähtökohtana tulisi olla lasten etu. Useat lapsen kehitystä koskevat tutkimukset todistavat, että persoonallisuuden kasvulle olisi parasta, jos lapsi saisi elää kolme ensimmäistä vuotta kotona vanhempien hoidossa. Lasten mielenterveyden häiriöillä on todettu olevan yhteyttä liian varhain aloitettuun ja toisaalta etenkin henkilöstöpulan vuoksi heikkotasoiseen päiväkotihoitoon. Lastenlääkärit ovat toistuvasti muistuttaneet koti-hoidon vähentävän pienten lasten infektiotautiriskiä. Alle 3-vuotiaiden lasten sairastavuus on selkeästi suurempi kunnallisessa päivähoidossa kotihoitoon verrattuna. Lasten sairauspäivien ­lukumäärä on suurryhmässä keskimäärin sata päivää vuodessa. Yksinomaan korvatulehdusten hoito maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Kotihoito on nykyistä tehokkaamman tukemisen arvoinen hoitomuoto lapsen kasvun ja kehityksen kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti julkisen talouden ja työn jakamisen kannalta.

Hallituksen talousarvioesityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että perheen yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahan määrä korotettaisiin nykyisestä 252,28 eurosta 294,28 euroon kalenterikuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitorahan määrä korotettaisiin nykyisestä 117,73 eurosta 137,33 euroon. Tämä korotus ei kuitenkaan vielä korvaa 1990-luvulla tehtyä suurta leikkausta.

Kristillisdemokraattien mielestä lasten kotihoidon tuki tulisi palauttaa lamaa edeltäneelle tasolle, jotta se olisi vanhemmille taloudellisesti nykyistä todellisempi vaihtoehto lasten hoidon järjestämiseksi. Siksi esitämme, että kotihoidon tuen hoitorahan määrää korotetaan nykyisestä 75 eurolla siten, että se olisi nykyisen 252,28 euron sijaan 327,28 euroa. Muutoin tuemme hallituksen esitystä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 244/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 euroa lasten kotihoidon tuen budjettiperusteiseen korottamiseen.

c) Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden lisääntyvään kysyntään tulee vastata kehittämällä voimakkaasti omaishoitoa. Omais­hoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Omaishoidossa hyödynnetään ­ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan. Kotona tapahtuva hoitotyö on usein inhimillisempää kuin laitoshoito, ja usein se on myös ikääntyneiden oma tahto.

Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa, ja heistä vain hiukan yli 26 000 saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.

Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat usein loppuvat jo puolessa välissä vuotta, eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Näin omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi. Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan omaishoidon tuen saajien määrää tulee määrätietoisesti kasvattaa ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 714/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 25 000 000 ­euroa omaishoidon järjestämiseen.

d) Nykyinen asumistukimenojen 7 prosentin omavastuuosuus toimeentulotuen perusteita määrättäessä tulee puolittaa 3,5 prosentiksi. Muutoksesta kunnille aiheutuva toimeentulo­tukimenojen kasvu rahoitetaan kokonaisuudessaan valtion varoista korottamalla kuntien ­sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta 20 miljoonalla eurolla.

Kohtuullinen asuminen kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Asumismenot ovat kuitenkin viime vuosina kohonneet huomattavasti mm. yleishyödyllisten asunto-osakeyhtiöiden vuokrien nousun myötä niiden siirryttyä markkinatalousmaiseen vuokrien määrittelyyn. Pienituloiset ihmiset, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ovat joutuneet tinkimään välttämättömistäkin menoistaan, jopa ruoasta, selvitäkseen asumis­menojen nykyisen 7 prosentin omavastuuosuuden maksamisesta. Omavastuuosuuden pienentäminen puoleen nykyisestä helpottaisi kaikkein köyhimpien henkilöiden elämää.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 358/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 ­euroa asumismenojen omavastuun puolittamiseen toimeentulotuessa budjettiperusteisesti.

e) Huumausaineiden ja alkoholin käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Päihdekuntoutuksen saatavuus on viime vuosina voimakkaasti laskenut, vaikka päihdeongelmaisten määrä on lisääntynyt. Laitoskuntoutuspaikat ovat vähentyneet ja hoitojaksot lyhentyneet. Kun päihteiden käyttö lisääntyy, vaatii myös hoidon järjestäminen käytöstä vapautumaan pyrkiville entistä enemmän toimenpiteitä ja resursseja. Tämä aloite on osa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia.

Resursseja tulee kohdentaa tasokkaaseen huumevieroitus- ja kuntoutushoitoon, jossa pyritään irrottautumaan huumeista ja alkoholista kokonaan. Erityisen kannattavaa ja kiireellistä on kohdentaa vieroitusta raskaana oleville naisille. Huumeiden ja alkoholin käytön lisääntyminen on kaikkein voimakkainta tyttöjen ja nuorten naisten kohdalla, minkä seurauksena myös päihderaskaudet ovat lisääntyneet.

Vuosi 2004 on ollut erityisen ongelmallinen alkoholin verotuksen alentumisen ja siten alkoholin käytön lisääntymisen aiheuttamien lisähaittojen vuoksi, eikä tulevaisuus näytä lainkaan positiivisemmalta. Alkoholi tappaa vuodessa jo nykyisellään 3 000 suomalaista, ja 700 lasta syntyy vuosittain alkoholin pysyvästi vaurioittamina. Onkin tärkeää, että päihteiden vastaista työtä tehostetaan kaikin mahdollisin tavoin.

Kaikkein vakavin hoitoon liittyvä ongelma on se, että hoidon kustannusten maksajia ei aina löydy. Koska tuloksellinen hoito kestää jopa ­yhdestä kahteen vuotta, hoidon kustannukset ­yhden henkilön osalta nousevat jopa 84 000 ­euroon. Tällainen summa on henkilön kotikunnalle kunnallistalouden vaikeuksien ja muiden paineiden vuoksi usein ylivoimainen. Pienen kunnan osalta yksikin huumehoitotapaus johtaa kunnan suuriin vaikeuksiin. On vaarana, että päihteiden käytön lisääntyessä yhä useampi hoitoon haluava ei sinne pääse kotikunnan maksuvaikeuksien takia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 58/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 3 000 000 ­euroa päihteiden käyttäjien hoidosta ­aiheutuviin kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustuksen maksamiseksi kunnille ja kuntayhtymille.

53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Kansan terveydentilasta on esitetty huolestut­tavia lausuntoja viime vuosina. Terveydentilan parantamiseen voidaan vaikuttaa monellakin tavalla. Myönteisiä esimerkkejä siitä, mitä valistuksella on saavutettu, löytyy myös runsaasti. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut vuodelle 2005 terveyden edistämiselle ja tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämiselle tulostavoitteet, joiden saavuttaminen edellyttää enemmän rahaa kuin mitä hallitus vuodelle 2005 esittää. Määräraha 7 550 000 on yhtä suuri kuin vuonna 2003 ja 2004, ja ottaen huomioon, että kansalaisten terveydentila on viime vuosina pikemmin laskenut kuin noussut, on todennäköistä, että sama kehitys jatkuu, mikäli entinen linja jatkuu.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 33.53.50 otetaan li­säyksenä 1 900 000 euroa.

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton ­käyttö

59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Veteraanien keski-ikä on jo noin 83 vuotta. Heidän toimintakykynsä heikkenee nopeasti. Kuntoutus on tärkeää. Se on tarpeen sekä veteraa­nien kannalta että myös siksi, että näin voidaan vähentää kalliin sairaalahoidon tarvetta.

Kuntien taloudellinen asema on heikentynyt jatkuvasti valtionosuus- ja veroleikkausten vuoksi. Kuntien menot ovat kasvussa. Kunnat eivät pysty rahoittamaan veteraanikuntoutusta, joka kuuluukin valtion vastuulle.

Hallitus ehdottaa talousarvioesityksessään, että avokuntoutuksen osuus nostettaisiin nykyisestä 30 prosentista 50 prosenttiin ja laitoskuntoutuksessa kuntoutusvuorokausien enimmäismäärä supistettaisiin 13 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Nämä muutokset perustellaan pää­asiassa säästösyillä. Tällaiset heikennykset ovat kuitenkin toiminnan tason ja määrän alentamisia, joihin ei ole syytä mennä. Pienehkö lisäys määrärahaan riittää hallituksen heikennysesitysten torjumiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 206/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.92.59 otetaan li­säyksenä 1 200 000 euroa.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pitkäaikaistyöttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttaja. Suuri huolen­aihe on kasautuva työttömyys, jossa pitkäaikaistyöttömyydestä sen kaikkine seurannaisvaikutuksineen on tullut joidenkin ryhmien kohtalo ja jopa oma alakulttuurinsa. Kuitenkaan viranomaistaholla ei perheiden työttömyyttä tarkastella kokonaisvaltaisesti ja hallinnolliset esteet koetaan suurina. Poikkihallinnollisen tarkas­telun puute on synnyttänyt tilanteen, jossa itse asiassa mikään taho ei edes seuraa työttömyyden kasautumista perheisiin. Työttömien perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen ja ongelmanratkaisu on akuutti tarve, johon niin valtakunnan tasolla kuin paikallistasollakin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Hyvinvointiyhteiskunnastamme ei pitäisi löytyä yhtäkään perhettä, jossa molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa työttöminä. Työttömän perheen kannalta tämä ei ole kohtuuton vaatimus, eikä sen täyttäminen edellytä yhteiskunnalta kohtuutonta panosta.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että pääluokan 34 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla mm. aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpitein jokaisessa perheessä ainakin toiselle huoltajalle taataan työpaikka.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Eri puolilla maata on tärkeitä investointihankkeita, jotka eivät käynnisty ilman valtion lisä­panostusta. Näillä järkevillä investoinneilla voidaan sekä parantaa akuuttia työllisyystilannetta että luoda uusia pysyviä työpaikkoja.

Tämän momentin määrärahan ohjeistuksessa korostetaan rahan käyttämistä työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huo­mioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Erityisen tärkeää tämä on sellaisilla alueilla, joilla on jouduttu nopeasti tämän pahenevan työttömyyden kouriin, kuten esimerkiksi Uudessakaupungissa ja Kemijärvellä. Nopeasti heikentyneissä oloissa kunnan on vaikea harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ilman valtion määrärahaa työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla puolestaan voitaisiin tukea jo olemassa olevia yrityksiä ja toisaalta houkutella alueelle uusia. Kuntien työllisyysperusteinen tukeminen on todellakin tärkeää sellaisessa tilanteessa, jossa veronalennusten luvattu kompensaatio ei kuitenkaan tuo näille alueille yhtään uutta veroeuroa, vaan heikentyvä työllisyys päinvastoin pienentää verotuloja.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 207/2004 vp viitaten ehdotan,

että momentille 34.06.64 otetaan ­lisäyksenä 30 000 000 euroa työllisyysperusteisiin siirtomenoihin investointeihin.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

35.10.61 Tulva- ja myrskyvahinkorahaston ­peruspääoma (uusi momentti)

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että keskikesän poikkeuksellisen suurten tulvien yksityisille aiheuttamat vahingot korvataan pikaisesti valtion toimesta. Myös kunnille tulisi voida korvata vahinkoja. Tämän toteuttamiseksi tulisi perustaa luonnononnettomuuksia, kuten tulva- ja myrskyvahinkoja, koskeva kor­vausrahasto. Valtion ja vakuutusyhtiöiden tulisi osallistua sen perusrahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 249/2004 vp viitaten ehdotan,

että uudelle momentille 35.10.61 otetaan 2 000 000 euroa tulva- ja myrskyvahinkorahaston peruspääoman perustamiseen.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Kansantuotteen kasvusta on työllisyyden vahvistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi kohdennettava oma osuutensa kaikille kansalaisryhmille. Kristillisdemokraatit alentaisivat kaikille kansalaisille keskeistä elintarvikkeiden arvonlisäveroa viidellä prosenttiyksiköllä (LA 39/2003 vp ).

Hallitus on ehdottanut tuloverotuksen keventämistä 775 miljoonalla eurolla vuonna 2004. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi progressiiviseen tuloveroasteikkoon yhden prosentin inflaatio­tarkistus, jonka arvioidaan alentavan valtion tuloveron tuottoa 70 miljoonalla eurolla. Hyväksymme ansiotulovähennyksen noston sekä ­inflaatiotarkistuksen tuloveroasteikkoon, mutta emme muutoin valtion tuloverotuksen keventämistä.

Kristillisdemokraatit ovat esittäneet satunnaisten luovutusvoittojen verotusta lisättäväksi 50 prosenttiin, silloin kun luovutusvoitto pe­rustuu alle kuuden kuukauden omistamiseen (LA 114/2004 vp ). Mielestämme verojärjestelmän pitäisi suosia pitkäjänteistä säästämistä, mitä tarkoitusta esittämämme muutos myös palvelisi. Esimerkiksi USA:ssa lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittoa verotetaan huomattavasti ankarammin kuin yli vuoden omistuksessa olleen omaisuuden myyntiä.

Olemme myös esittäneet palaamista maltilliseen pörssikaupan leimaveroon (LA 103/2003 vp ). Muutos lisäisi valtion verotuloja merkittävästi myös talouden taantuman olosuhteissa. Talouden nousukauden aikana veromuutos hillitsisi arvopaperikaupan ylikuumenemista. Pörssin kansainvälisen kilpailutilanteen kannalta pörssikaupan 0,1 prosentin vero ei olisi kohtuuton.

Alkoholiveron alentaminen tämän vuoden maaliskuun alusta on lisännyt kulutusta ja sen johdosta myös kasvusta johtuvia ongelmia. Veronalennus vähentää myös valtion tuloja noin 300 miljoonalla eurolla vuositasolla. Kristillis­demokraatit ovat esittäneet (LA 115/2004 vp ) veron korottamista väkevien alkoholijuomien osalta

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että osaston 11 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää maaliskuuhun 2005 mennessä mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan vahvistamiseksi palauttamalla ns. pörssiveron ja lisäämällä lyhytaikaiseen omistamiseen perustuvaa myyntivoiton verotusta.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuden laajentaa "saastuttaja maksakoon" -periaatetta sovellettavaksi myös mielen saastuttamiseen niin, että väkivaltaista tai muutoin epäeettistä kuvausta sisältäville kuvatallenteille säädetään erillinen haittavero.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää helmikuun 2005 loppuun mennessä mahdollisuudet korottaa alkoholiveroa väkevien alkoholijuomien osalta.

4. Eduskunta edellyttää, että tulevissa veroratkaisuissa varmistetaan se, että kaikki kansalaisryhmät pääsevät kasvusta osallisiksi mm. alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa 12 prosenttiyksikköön.

Helsingissä 14 päivänä j