Vireilletulo

Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 2003 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen valtion ­talousarvioksi vuodelle 2004 (HE 55/2003 vp).

Lisäksi eduskunta on 25.11.2003 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan vuoden 2004 talous­arvioesitystä täydentävän hallituksen esityksen (HE 145/2003 vp).

Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa esityksistä yhteisen mietinnön.

Talousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä seuraavat 22.10.2003 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyt talousarvioaloitteet

• TAA 1/2003 vp Eero Akaan-Penttilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiseen 31.40.78

• TAA 2/2003 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Turku—Toijala-ratayhteyden kehittämiseen 31.40.21

• TAA 3/2003 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

• TAA 4/2003 vp Mikko Alatalo /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parannukseen 31.25.50

• TAA 5/2003 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 29.70.55

• TAA 6/2003 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen säännöllisen höyrylaivaliikenteen turvaamiseen 31.60

• TAA 7/2003 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Tanssiteat­teri ERIn studiotilojen laajennukseen 29.90.53

• TAA 8/2003 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63

• TAA 9/2003 vp Janina Andersson /vihr ym. Vuosaaren sataman liikenneväylien ­rakentamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 31.99.78

• TAA 10/2003 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen energia­tukeen 32.60.40

• TAA 11/2003 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ympäristönsuojelun edistämiseen 35.10.63

• TAA 12/2003 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 kehittämiseen välillä Forssa—Humppila 31.24.78

• TAA 13/2003 vp Ulla Anttila /vihr ym. Invalidiautojen veronpalautuksen enimmäismäärän korottaminen 11.10.03

• TAA 14/2003 vp Ulla Anttila /vihr ym. Jäteveron korottaminen ja laajentaminen koskemaan teollisuuden kaatopaikkoja 11.10.08

• TAA 15/2003 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin 33.18.60

• TAA 16/2003 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan ­virkistysalueyhdistykselle Kopparnäsin virkistysalueen hankintaan 35.20.37

• TAA 17/2003 vp Sirpa Asko-Seljavaara /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtakunnallisesti keskitetyn erityistason sairaanhoidon kustannuksiin 33.32.30

• TAA 18/2003 vp Eva Biaudet /r ym. Määrärahan osoittaminen mielenterveyshuollon rahoitus- ja toimenpideohjelmaan 33.32.37 33.32.30

• TAA 19/2003 vp Eva Biaudet /r ym. Määrärahan osoittaminen saamenkielisten so­siaali- ja terveyspalveluihin 33.33.31

• TAA 20/2003 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vankien terveydenhuoltoon 25.50.21

• TAA 21/2003 vp Arto Bryggare /sd Määrärahan osoittaminen Kehä I:n leventä­miseen ja eritasoliittymien rakentamiseen Lahden moottoritien ja Itäväylän välille 31.24.79

• TAA 22/2003 vp Arto Bryggare /sd Määrärahan osoittaminen Pasilan väylän rakentamiseen 31.24.79

• TAA 23/2003 vp Tarja Cronberg /vihr Määrärahan osoittaminen kyläkoulujen oppimisympäristöjen kehittämiseen 29.40.21

• TAA 24/2003 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin 29.90.30

• TAA 25/2003 vp Tarja Cronberg /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Pohjois-­Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen ­Tekes-yksikön toimintaan 32.10.22

• TAA 26/2003 vp Kaarina Dromberg /kok Määrärahan osoittaminen kirjastojen asiakaspäätteisiin ja laajakaistayhteyksiin 29.90.30

• TAA 27/2003 vp Mikko Elo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan ­alueelliseen korkeakouluopetukseen 29.10.21

• TAA 28/2003 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen liikuntajärjestöjen lapsi- ja nuorisotoimintaan 29.98.50

• TAA 29/2003 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen Turunmaan saariston pyörätieverkon kehittämiseen 31.24.21

• TAA 30/2003 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen lasten vanhem­pien osa-aikatyön tukemiseen 33.18.60

• TAA 31/2003 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien kuntoutustoimintaan 33.22.59

• TAA 32/2003 vp Sari Essayah /kd Määrärahan osoittaminen kotipalveluiden lisäämiseen 33.32.30

• TAA 33/2003 vp Sari Essayah /kd Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämiseen 33.32.30

• TAA 34/2003 vp Sari Essayah /kd Määrärahan osoittaminen omaishoitajien tukipalveluihin 33.32.30

• TAA 35/2003 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimustoimintaan 33.32.32

• TAA 36/2003 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:lle 33.92.50

• TAA 37/2003 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 34.06.29

• TAA 38/2003 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin investointeihin 34.06.64

• TAA 39/2003 vp Merikukka Forsius /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kotihoidon tuen tason parantamiseen 33.32.30

• TAA 40/2003 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen kantatien 11877 päällystämiseen välillä Isnäs—Sarvisalo 31.24.21

• TAA 41/2003 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen valaistuksen ­rakentamiseen kantatielle 51 31.24.21

• TAA 42/2003 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Knipnäs—Gammelboda Tammisaaressa 31.24.21

• TAA 43/2003 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelu­alueiden hoitoon ja kunnossapitoon 35.20.22

• TAA 44/2003 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen kasvihuone-elinkeinon kehittämiseen 30.15.40

• TAA 45/2003 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tielle 17947 Alavetelissä 31.24.21

• TAA 46/2003 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen maantien 739 ja paikallistien 17903 peruskorjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

• TAA 47/2003 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7430 ­uuteen tielinjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

• TAA 48/2003 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen turkistar­hauksen lomituspalveluihin 33.57

• TAA 49/2003 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen pientyöpaikkojen työterveyshuollon ja työsuojelun ­kehittämiseen 33.07.50

• TAA 50/2003 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen poliisivirkojen täyttämiseen 26.75.21

• TAA 51/2003 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen virkojen lisäämiseen 26.90.21

• TAA 52/2003 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen tullilaitoksen virkojen lisäämiseen 28.40.21

• TAA 53/2003 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen 33.15.52

• TAA 54/2003 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamalisän ­korottamiseen 33.23.52

• TAA 55/2003 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintaprojektin ­tukemiseen ja laajentamiseen 33.92.50

• TAA 56/2003 vp Tony Halme /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien päiväkuntoutuksen lisäämiseen 33.92.59

• TAA 57/2003 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön toimintaan 26.75.21

• TAA 58/2003 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen Helsingin rikospoliisin tekniseen rikostiedusteluun 26.75.21

• TAA 59/2003 vp Leena Harkimo /kok Määrärahan osoittaminen Sköldvikin uuden tieyhteyden rakentamiseen 31.24.78

• TAA 60/2003 vp Satu Hassi /vihr ym. Energiaveron korottaminen 11.08.07

• TAA 61/2003 vp Satu Hassi /vihr ym. Kivihiilen verottamisen korottaminen sähköntuotannossa 11.10.07

• TAA 62/2003 vp Satu Hassi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen teknillisen yliopiston suurjännitelaboratorion tutkimuslaitteiden hankkimiseen 29.10.21

• TAA 63/2003 vp Satu Hassi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiamiehen viran perustamiseen 33.01.21

• TAA 64/2003 vp Satu Hassi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelu­alueiden hoitoon ja kunnossapitoon 35.20.22

• TAA 65/2003 vp Heidi Hautala /vihr ym. Määrärahan osoittaminen oppi­sopimuskoulutuksen lisäkoulutukseen 29.60.31

• TAA 66/2003 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 44 peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Äetsä 31.24.21

• TAA 67/2003 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 274 ­peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä Kauhajärvi—Karvia 31.24.21

• TAA 68/2003 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seututien 6700 peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Karvia 31.24.21

• TAA 69/2003 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen niille maakunnille, jotka eivät kuulu osaamiskeskusohjelman piiriin 26.98.43

• TAA 70/2003 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen selvitystyöhön valtionhallinnon toimintojen sijoittamisesta Itä-Uudellemaalle 26.98.43

• TAA 71/2003 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulutoiminnan kehittämiseksi niissä maakunnissa, joiden koulutustaso on poikkeuksellisen alhainen 29.20.30

• TAA 72/2003 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien ­vesihuoltotoimenpiteisiin Uudellamaalla 30.51.31

• TAA 73/2003 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

• TAA 74/2003 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kilpilahden uusien tieyhteyksien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 75/2003 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon itäisen ohitustien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 76/2003 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen päiväkoti-i­nvestointeihin Etelä-Suomen väestönkasvukunnissa 33.32.31

• TAA 77/2003 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen vanhusten toimi­tilojen peruskorjauksiin koti- ja laitoshoidossa 33.32.31

• TAA 78/2003 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen vesistöjen ja Itämeren suojeluun 35.10.63

• TAA 79/2003 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vanhan Porvoon rakennusten ja ympäristön säilyttämiseen 35.20.64

• TAA 80/2003 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen maatalouden kansallisten tukien korottamiseen EU:n ­komission tarkoittamalla tavalla 30.12.41

• TAA 81/2003 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen maatilatalouden rakenteen kehittämiseen 30.14.49

• TAA 82/2003 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Heinäsuon tien perusparantamiseen ja päällystystyöhön 31.24.21

• TAA 83/2003 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Köyliön—Haaran paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 84/2003 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Rahin ja Riihimaan paikallisteiden päällystyshankkeisiin 31.24.21

• TAA 85/2003 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Rymättylän keskustan ja Poikon välisen tien perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 86/2003 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Sauvo—Pyhä­loukas-tien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 87/2003 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Halikon ja Kemiön välisen Kokkilan lossin korvaavan tieyhteyden suunnittelun aloittamiseen 31.24.78

• TAA 88/2003 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen 31.24.78

• TAA 89/2003 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Turun ulomman kehätien eli ns. HAKU-tien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 90/2003 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Varsinais-Suomen ulomman kehätien rakentamisen loppuun saattamiseen 31.24.78

• TAA 91/2003 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Valtatien 8 aseman vahvistaminen ­länsirannikon korridorina 31.24.78

• TAA 92/2003 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen yksityisteiden ­valtionapuun 31.25.50

• TAA 93/2003 vp Hanna-Leena Hemming /kok ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Youth for Understanding -järjestön senaattoriohjelman toteuttamiseen 29.08.25 29.40.51

• TAA 94/2003 vp Hanna-Leena Hemming /kok ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.20.30

• TAA 95/2003 vp Hanna-Leena Hemming /kok ym. Määrärahan osoittaminen adoptiolautakunnalle 33.01.21

• TAA 96/2003 vp Rakel Hiltunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen öljyntorjunnan osaamis- ja valmiuskeskuksen suunnitteluun 35.10.27

• TAA 97/2003 vp Anne Holmlund /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turun ­yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Satakunnan yksiköiden toiminnan vakiinnuttamiseen 29.10.21

• TAA 98/2003 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän ­rakentamiseen Ulvilan keskustaajamassa 31.24.21

• TAA 99/2003 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen maantien 2554 ­parantamiseen Harjunpään ja Kaasmarkun välillä Ulvilassa 31.24.21

• TAA 100/2003 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 12887 parantamiseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Finnepäkintie—Massin liittymä Ulvilassa 31.24.21

• TAA 101/2003 vp Anne Holmlund /kok ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pidon rahoituksen lisäämiseen 31.24.21

• TAA 102/2003 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 2 rinnakkaistien rakentamiseen välillä Rantavainion teollisuusalue—Haistila Ulvilassa 31.24.21

• TAA 103/2003 vp Anne Holmlund /kok ym. Määrärahan osoittaminen Porin ja Rauman väylätöihin 31.30.77

• TAA 104/2003 vp Hannu Hoskonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapidon valtionapuun 31.25.50

• TAA 105/2003 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kainuun ­hallintokokeilun vaikutusten seurantatutkimukseen 26.98.43

• TAA 106/2003 vp Anne Huotari /vas Määrärahan osoittaminen metsämarjojen ja luonnontuotteiden talteenoton sekä niiden käytön edistämiseen 30.13.43

• TAA 107/2003 vp Anne Huotari /vas Määrärahan osoittaminen Paltamon ja Uvan välisen paikallistien 19205 perusparannukseen 31.24.21

• TAA 108/2003 vp Anne Huotari /vas Määrärahan osoittaminen Vuoreslahden tien korjaukseen 31.24.21

• TAA 109/2003 vp Anne Huotari /vas Liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelman laatiminen 32.30

• TAA 110/2003 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 33.01.21

• TAA 111/2003 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistason korottamiseen 33.18.60

• TAA 112/2003 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten omatoimisuusavustukseen 34.06.29

• TAA 113/2003 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Tampere—Jyväskylä perusparannukseen 31.40.21

• TAA 114/2003 vp Sinikka Hurskainen /sd Määrärahan osoittaminen kansalais­vaikuttamisen pilottikuntahankkeiden ­toteuttamiseen 28.80.20

• TAA 115/2003 vp Sinikka Hurskainen /sd Määrärahan osoittaminen perustienpitorahoitteiseen rakentamiseen 31.24.21

• TAA 116/2003 vp Sinikka Hurskainen /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 6 ­kehittämishankkeelle välillä Lappeenranta—Imatra 31.24.79

• TAA 117/2003 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen perustienpidon ­rahoitukseen 31.24.21

• TAA 118/2003 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen Haminan satamatien uudistamiseen 31.24.78

• TAA 119/2003 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 12 ­parannushankkeeseen välillä Mankala—Kausala 31.24.78

• TAA 120/2003 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 15 ­parantamiseen välillä Kotka—Kouvola 31.24.78

• TAA 121/2003 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen Haminan väylän syventämiseen 31.30.77

• TAA 122/2003 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Vakka-­Suomen seutukunnan yritystukeen 32.30.45

• TAA 123/2003 vp Ville Itälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turun seudun ­vesihuollon järjestämiseen 30.51.77

• TAA 124/2003 vp Liisa Jaakonsaari /sd Määrärahan osoittaminen Arktisen yliopiston toimintaan 29.08.50

• TAA 125/2003 vp Kauko Juhantalo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Niinisalon ja Huovinrinteen varuskuntien rakennushankkeisiin 28.60

• TAA 126/2003 vp Anneli Jäätteenmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin poliisilaitokselle 26.75.21

• TAA 127/2003 vp Anneli Jäätteenmäki /kesk ym. Asuntopoliittisten toimenpiteiden kohdentaminen 35.30

• TAA 128/2003 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen ateriatuen korottamiseen 29.70.57

• TAA 129/2003 vp Antti Kaikkonen /kesk Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen Tuusulan kirkonkylään 31.24.21

• TAA 130/2003 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Helsingistä pohjoiseen johtavan pääradan välityskyvyn ja palvelutason parantamiseen 31.40.78

• TAA 131/2003 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen 33.18.60

• TAA 132/2003 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen liikuntatoimeen 29.98.50

• TAA 133/2003 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Kortelan ja Unajan ­välisen kevyen liikenteen väylän rakenta­miseen Raumalla 31.24.21

• TAA 134/2003 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lappi—Hinner­joki-tien suunnitteluun 31.24.21

• TAA 135/2003 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Rauman sisään­tulotien parantamiseen valtatiellä 12 31.24.78

• TAA 136/2003 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen rataosuudella ­Rauma—Kokemäki 31.60.63

• TAA 137/2003 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Selkämeren kansallispuiston perustamiseen 35.20.22

• TAA 138/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

• TAA 139/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Rajavartiolaitokselle Pohjanlahden merivartioston esikunnan toiminnan turvaamiseen 26.90.21

• TAA 140/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan yliopiston diplomi-insinöörien koulutukseen 29.10.21

• TAA 141/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen yliopistokeskusten kehittämiseen 29.10.22

• TAA 142/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

• TAA 143/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Kokkolan satamatien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 144/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen ohitustien rakentamiseen E8-tielle Sepänkylässä 31.24.78

• TAA 145/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 146/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Vaasa—Seinäjoki sähköistämiseen 31.40.78

• TAA 147/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Ilmatieteen laitoksen säätutkan rakentamiseen Kauhavalle 31.80.21

• TAA 148/2003 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen vähimmäismäärän korottamiseen 33.19.60

• TAA 149/2003 vp Ilkka Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen E18-tien Muurlan ja Lohjan välisen moottoritien ­rakentamiseen 31.24.78

• TAA 150/2003 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pidon investointien lisäämiseen 31.24.21

• TAA 151/2003 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 4 perus­tienpitoon välille Jyväskylä—Heinola 31.24.21

• TAA 152/2003 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen Äijälän­salmen väylän kunnostukseen ja Keiteleen kanavan liikennöitävyyden parantamiseen 31.30.77

• TAA 153/2003 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen asuntojen korjausavustuksiin 35.30.60

• TAA 154/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kansainvälisen siviilikriisinhallintakeskuksen perustamiseen Keuruulle 24.99

• TAA 155/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Jyväskylän hovioikeuden perustamiseen 25.10.23

• TAA 156/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen todistajanpalkkioiden korottamiseen 25.10.29

• TAA 157/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen poliisin liikennevalvontakameroiden hankkimiseen 26.75.21

• TAA 158/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien yleisiin valtionosuuksiin 26.97.31

• TAA 159/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kuntien ­harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34

• TAA 160/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen ­Laukaan vankilan suljetun yksikön perustamiseen 28.60

• TAA 161/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Toivakan ­asevarikon kehittämiseen 28.60

• TAA 162/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen turvallisuuden parantamiseen vankiloissa 28.60

• TAA 163/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien sivistystoimen valtionosuuksiin 29.40.30

• TAA 164/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.60.31

• TAA 165/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Jyväskylän kristillisen opiston rakennushankkeeseen 29.69.52

• TAA 166/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Keuruun Iso Kirja -kansanopiston rakennushankkeeseen 29.69.52

• TAA 167/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen  nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51

• TAA 168/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen maa­talouden kansallisen tuen maksamiseen 30.12.41

• TAA 169/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen perus­tienpitoon 31.24.21

• TAA 170/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Uurainen—Kin­taus-maantien perusparannuksen loppuun saattamiseen 31.24.21

• TAA 171/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen valtatien 24 perusparantamiseen Kuhmoisissa 31.24.78

• TAA 172/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

• TAA 173/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kyläkauppojen ja kauppa-autojen tukemiseen 32.30.45

• TAA 174/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen energia­tukeen 32.60.40

• TAA 175/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen lasten hankinnan edistämiseen alhaisen syntyvyyden kunnissa 33.15

• TAA 176/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamiseen eläkeläisille 33.19.60

• TAA 177/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen lähetystyötä tekevien eläketurvan parantamiseen 33.19.60

• TAA 178/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen päih­teiden käyttäjien hoitokustannuksiin 33.32.30

• TAA 179/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin 33.32.30

• TAA 180/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen rintama­veteraanien kuntoutustoimintaan 33.92.59

• TAA 181/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten aloitteellisuuden tukemiseen 34.06.29

• TAA 182/2003 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kansainvälisen ympäristövalmiusjoukon perustamiseen 35.99

• TAA 183/2003 vp Saara Karhu /sd ym. Määrärahan osoittaminen Helvetinjärven kansallispuiston luontokeskuksen rakentamiseen 35.20.22

• TAA 184/2003 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lapsikaappausasioiden käsittelyn tehostamiseen 24.01.21

• TAA 185/2003 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lapsikaappauksiin sovellettavien rangaistussäännösten uudistamiseen 25.01.21

• TAA 186/2003 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen logopediakoulutuksen käynnistämiseen Turussa 29.10.21

• TAA 187/2003 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turun meriklusteria koskevan neuvottelukunnan asettamiseen 31.30.21

• TAA 188/2003 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen meripelastuksen ympärivuorokautiseen toimintaan 31.52.43

• TAA 189/2003 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikennepalvelujen ostoon 31.60.63

• TAA 190/2003 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen adoptiolautakunnan toimintaan 33.01.21

• TAA 191/2003 vp Jyrki Kasvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuus­järjestelmän laskentaperusteiden rakenteen muuttamisesta aiheutuviin lisämenoihin 26.97.31

• TAA 192/2003 vp Jyrki Kasvi /vihr Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan ja iltapäiväkerhotoimintaan 29.98.50

• TAA 193/2003 vp Jyrki Kasvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korot­tamiseen työttömän täysimääräisen peruspäivärahan tasolle 33.18.60

• TAA 194/2003 vp Jyrki Kasvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen ­erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten palvelukyvyn kehittämiseen sekä toipilas­kotien perustamiseen 33.32.31

• TAA 195/2003 vp Jyrki Katainen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Suomi-­koulujen toiminnan tukemiseen 29.08.50

• TAA 196/2003 vp Jyrki Katainen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Siilinjärven koulukeskuksen peruskorjausta varten 29.40.34

• TAA 197/2003 vp Jyrki Katainen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen välillä Päiväranta—Vuorela 31.24.21

• TAA 198/2003 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 kehittämiseen tieosuudella Lusi—Hartola 31.24.78

• TAA 199/2003 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kymijoen kanavan valmisteluun 31.32.77

• TAA 200/2003 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen bussiliikenteen palveluostoihin 31.60.63

• TAA 201/2003 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson verkostokorkeakoulun käynnistämiseen 29.10.21

• TAA 202/2003 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen Suomen Meri­museon uudelleen sijoittamisen nopeuttamiseksi 29.90.24

• TAA 203/2003 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen Kyminlinnan ­tulevan käytön suunnitteluun Kotkassa 35.20.37

• TAA 204/2003 vp Rauno Kettunen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Oulun ­yliopiston teknillisen tiedekunnan osaston perustamiseen Kuopion yliopiston yhteyteen 29.10.21

• TAA 205/2003 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen tien 570 peruskor­jauksen loppuun saattamiseen Hankasalmen ja Säyneisen välillä 31.24.21

• TAA 206/2003 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen tien Tossavan­lahti—Sulkavanjärvi—Kumpuselkä—Haapamäki perusparannustyön aloittamiseen 31.24.21

• TAA 207/2003 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 17 perusparannukseen Tuusniemen kirkonkylän ja Ohtaansalmen välillä 31.24.21

• TAA 208/2003 vp Anneli Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin 33.18.60

• TAA 209/2003 vp Anneli Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen raskaana olevien päihteidenkäyttäjien hoitoon 33.32.38

• TAA 210/2003 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen koululaisten ­aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseen Etelä-Suomessa 29.40.30

• TAA 211/2003 vp Kimmo Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen saamelaisten kulttuurikeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen 29.90.50

• TAA 212/2003 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen ikäihmisten neuvolatoiminnan käynnistämiseen 33.32.30

• TAA 213/2003 vp Kimmo Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen saamenkie­lisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin 33.33.31

• TAA 214/2003 vp Esko Kiviranta /kesk ym. Määrärahan osoittaminen E18-tietä koskevien valitusten käsittelyn nopeuttamiseen 25.10.22

• TAA 215/2003 vp Esko Kiviranta /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Euroopan unionin demokratiakeskuksen perustamiseen Turkuun 29.10.21

• TAA 216/2003 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen Sauvo—Pyhä­loukas-tien perusparannukseen 31.24.21

• TAA 217/2003 vp Esko Kiviranta /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman toteutta­miseen 33.32.31

• TAA 218/2003 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ammatti­korkeakoulujen aloituspaikkoihin Itä-Suomessa 29.20.25

• TAA 219/2003 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ammatti­korkeakoulujen jatkotutkintojen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.20.30

• TAA 220/2003 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen koulurakennusten perustamiskustannuksiin ja korjauksiin 29.40.34

• TAA 221/2003 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle 29.69.53

• TAA 222/2003 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen Joroisten musiikkipäivien järjestämiseen 29.90.52

• TAA 223/2003 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuviin menoihin 30.61.40

• TAA 224/2003 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.32.37

• TAA 225/2003 vp Martti Korhonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien opetustoimen käyttökustannuksiin 29.40.30

• TAA 226/2003 vp Martti Korhonen /vas Määrärahan osoittaminen Oulun sisääntuloväylän kehittämiseen 31.24.78

• TAA 227/2003 vp Martti Korhonen /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 4 yhteysvälin Oulu—Kemi kehittämiseen 31.24.78

• TAA 228/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Itäisen Tullipiirin akuutteihin resurssitarpeisiin 28.40.21

• TAA 229/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen varusmieskoulutuksen jatkamisen turvaamiseen Imatralla ja Ivalossa sekä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen toimintakyvyn turvaamiseen 26.90.21

• TAA 230/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä aluekehitystyöhön 29.20.25

• TAA 231/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Ahviontien 3562 perusparannukseen Anjalankoskella 31.24.21

• TAA 232/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson ­liikenneväylien parantamiseen 31.24.21

• TAA 233/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

• TAA 234/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Huhdasjärven—Pärnämäen tiehankkeen tiesuunnitelmaan, rakennussuunnitelman laatimiseen ja maa-alueiden lunastamiseen 31.24.76

• TAA 235/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kausalan ohi­kulkutien rakentamiseen valtatielle 12 31.24.78

• TAA 236/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 26 ­parantamiseen välillä Summa—Taavetti 31.24.78

• TAA 237/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 rakentamiseen puuttuvilta osiltaan välillä Lappeenranta—Imatra 31.24.79

• TAA 238/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kimolan ja Voikkaan sulkujen suunnitteluun sekä Pyhä­järven väylän rakentamiseen 31.30.77

• TAA 239/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vainikkalan ja Venäjän rajan välisen radan parantamiseen 31.40.21

• TAA 240/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lahti—Luumäki-rataosuuden turvallisuuden parantamiseen ja korjaustyön käynnistämiseen 31.40.78

• TAA 241/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta terveydenhuollon yksiköille aiheutuvien kustannusten kattamiseen 33.32.33

• TAA 242/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

• TAA 243/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Meriturvakeskuksen perustamiseen Kotkaan sekä Suomenlahden ja sen rannikkoalueiden ympäristövahinkojen hallintaan 35.10.27

• TAA 244/2003 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen alkurahoitukseen yhdysviemärin rakentamiseksi Halko­niemen ja Huhdanniemen puhdistamoiden välille sekä sieltä edelleen Kotkaan 35.10.77

• TAA 245/2003 vp Jari Koskinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen maa- ja metsätalousministeriön alueelliselle toimipisteelle Hämeessä 30.01.21

• TAA 246/2003 vp Jari Koskinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

• TAA 247/2003 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Turkistarhauksen tukemiseen ehdo­tetun määrärahan vähentäminen 30.14.49

• TAA 248/2003 vp Marjaana Koskinen /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Mynä­mäki—Yläne 31.24.21

• TAA 249/2003 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 189 perusparantamiseen välillä Poikko—Rymättylä 31.24.21

• TAA 250/2003 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksikön sijoittamiseksi Turkuun 33.02.21

• TAA 251/2003 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen perusnormin korottamiseen 33.32.30

• TAA 252/2003 vp Marjaana Koskinen /sd Määrärahan osoittaminen Invalidiliitto ry:lle avustajakoirien kouluttamiseen vammaisille 33.92.50

• TAA 253/2003 vp Risto Kuisma /sd Ajoneuvoverosta kertyvän tuoton poistaminen 11.10.07

• TAA 254/2003 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen perustienpidon ­rahoitukseen Uudenmaan tiepiirin alueella 31.24.21

• TAA 255/2003 vp Risto Kuisma /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pornaisten—Nikkilän maantien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 256/2003 vp Miapetra Kumpula /sd Määrärahan osoittaminen Vaasan väylän kunnostusruoppaamiseen 31.30.21

• TAA 257/2003 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien yleisiin valtionosuuksiin 26.97.31

• TAA 258/2003 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Asehankintojen indeksikorotusten poistaminen 27.10.16

• TAA 259/2003 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Runoilijan Tie Oy:lle höyrylaiva Tarjanteen investointeihin ja reittiliikenteen turvaamiseen 29.90.50

• TAA 260/2003 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden vesihuollon parantamiseen Pirkanmaalla 30.51.31

• TAA 261/2003 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Lempäälään välille Kuokkala—Nurmi 31.24.21

• TAA 262/2003 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pirkkalan ja lento­aseman välille 31.24.21

• TAA 263/2003 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien ­sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien indeksitarkistusten tekemiseen täysimääräisinä 33.32.30

• TAA 264/2003 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämiseen kunnissa, kuntayhtymissä ja valtionhallinnossa Pirkanmaalla 34.06.29

• TAA 265/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen syyttäjä­laitokselle 25.60.21

• TAA 266/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen poliisien palkkojen korottamiseen 26.75.21

• TAA 267/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen aluekeskusten kehittämisohjelmien rahoittamiseen 26.98.43

• TAA 268/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kotkan ­uuden oikeustalon hankkimiseen 28.60

• TAA 269/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Vuohi­järvi—Utti-raakavesihankkeen suunnit­teluun ja aloitukseen 30.51.77

• TAA 270/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Etelä-Karjalan jätteenkäsittelylaitoksen tieyhteyden ­rakentamiseen 31.24.21

• TAA 271/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Haminan Vilniemen paikallistien 14688 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

• TAA 272/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tieverkoston kehittämiseen 31.24.21

• TAA 273/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 387 välille Mattila—Kuusela 31.24.21

• TAA 274/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen kevyen ­liikenteen väylän rakentamiseen paikallistielle 14832 välille Haukilahti—Pulp 31.24.21

• TAA 275/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen kevyen ­liikenteen väylän rakentamiseen välille ­Taavetti—Heimala 31.24.21

• TAA 276/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Lammin ­sillan uusimiseen 31.24.21

• TAA 277/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen maantien 368 rakenteen parantamiseen Valkealassa 31.24.21

• TAA 278/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen meluvallin rakentamiseen valtatielle 7 välille Suur­niitty—Karhula 31.24.21

• TAA 279/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 14688 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Haminan Vilniemeen 31.24.21

• TAA 280/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 14547 rakenteen parantamiseen Elimäellä 31.24.21

• TAA 281/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 14654 rakenteen parantamiseen Vehkalahdella 31.24.21

• TAA 282/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Paimen­portin tasoliittymän kehittämiseen Kotkassa 31.24.21

• TAA 283/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 6 kunnostamiseen Joutsenonkankaan kohdalla 31.24.21

• TAA 284/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 15 perusparannukseen välillä Tykkimäki—Rantahaka 31.24.21

• TAA 285/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen E18-tien ­Loviisan ja Kotkan välisen moottoritien suunnitteluun 31.24.78

• TAA 286/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen E18-tien ­Loviisan ja Kotkan välisen Siltakylän ohitustien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 287/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Haminan ohittavan valtatien 7 yleissuunnitelman laatimiseen 31.24.78

• TAA 288/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Haminan ­satamatien uusimiseen 31.24.78

• TAA 289/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyjen kehittämiseen 31.24.78

• TAA 290/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen ohituskaistan rakentamiseen valtatielle 7 välille Hamina—Vaalimaa 31.24.78

• TAA 291/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 15 tieosuuden Kotka (Rantahaka)—Kouvola kehittämiseen 31.24.78

• TAA 292/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kymijoen kanavoinnin jatkosuunnitteluun 31.30.21

• TAA 293/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Lahden—Kouvolan—Vainikkalan ja Viipurin—Pietarin—Moskovan rataosuuksien saneeraussuunnitteluun 31.40.78

• TAA 294/2003 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen suunnitteluun keskussairaalaverkoston siirtämiseksi kunnilta valtiolle 33.01.21

• TAA 295/2003 vp Esko Kurvinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Barentsin alueyhteistyöhön 24.50.66

• TAA 296/2003 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Oulun tiepiirissä 31.24.21

• TAA 297/2003 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 4 liittymäjärjestelyihin Oulun kohdalla 31.24.78

• TAA 298/2003 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 20 kehittämiseen välillä Hintta—Korvenkylä 31.24.78

• TAA 299/2003 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen Raahen meriväylän syventämiseen 31.30.21

• TAA 300/2003 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen rataverkon ja ­tasoristeysturvallisuuden parantamiseen Seinäjoki—Oulu-rataosuudella 31.40.21

• TAA 301/2003 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

• TAA 302/2003 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennuksen kalusto- ja laiteinvestointeihin 30.32.21

• TAA 303/2003 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen maantien 524 ­perusparannukseen välillä Lieksa—Kuhmo 31.24.21

• TAA 304/2003 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuk­sien Niirala—Säkäniemi ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämiseen 31.40.21

• TAA 305/2003 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

• TAA 306/2003 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Kuopion Kallan siltojen korottamiseen 31.24.78

• TAA 307/2003 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kotimaisen energian käytön tukemiseen 32.60.40

• TAA 308/2003 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen pienten lasten kotihoidon tukeen 33.32.30

• TAA 309/2003 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen terveyskeskusten ilta- ja yöpäivystysten lisäämiseen 33.32.30

• TAA 310/2003 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen perhe­neuvonnan tukemiseen 33.92.50

• TAA 311/2003 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymisen edistämiseen avoimilla työmarkkinoilla 34.06.29

• TAA 312/2003 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen Uudellamaalla 26.80.22

• TAA 313/2003 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen homeongelmien korjaamiseen 29.40.34

• TAA 314/2003 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen perustamishankkeisiin 29.40.34

• TAA 315/2003 vp Jaakko Laakso /vas ym. Määrärahan osoittaminen Nuuksion kansallispuiston ja Vantaanjoen palvelukeskittymien suunnitteluun ja toteutukseen 35.20.22

• TAA 316/2003 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen talousvaikeuksissa olevien vuokratalojen korjausavustuksiin Vantaalla 35.30.60

• TAA 317/2003 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen lähiöiden peruskorjaamiseen Vantaalla 35.30.60

• TAA 318/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin 26.90.21

• TAA 319/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Niiralan raja-aseman laajennukseen Värtsilässä 26.90.74

• TAA 320/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Värtsilän rajavartioaseman perusparannukseen 26.90.74

• TAA 321/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelmaan 26.98.43

• TAA 322/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämiseen 26.98.62

• TAA 323/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. Puolustusmateriaalihankintojen perusteiden muuttaminen 27.10

• TAA 324/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Niiralan raja-aseman tullitilojen laajennukseen (28.40.21)

• TAA 325/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Niiralan tullin lisä­henkilöstön palkkaukseen 28.40.21

• TAA 326/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan ajoneuvokatosten rakentamiseen 28.60

• TAA 327/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan kasarmin 4 peruskorjaukseen 28.60

• TAA 328/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan uimahallin peruskorjaukseen 28.60

• TAA 329/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan valvomon peruskorjaukseen 28.60

• TAA 330/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskuntasairaalan peruskorjaukseen 28.60

• TAA 331/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Nurmeksen käräjä­oikeuden tilajärjestelyihin 28.60

• TAA 332/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Sotinpuron harjoitusalueen huoltotilojen rakentamiseen 28.60

• TAA 333/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen opetusministeriön ­rakennerahastohankkeiden valtionosuuteen Pohjois-Karjalassa 20.01.62

• TAA 334/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Mek­rijärven kenttä­tutkimuslaboratorion rakentamiseen Ilomantsiin 29.10.22

• TAA 335/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen ammatillisen opettajakorkeakoulun perustamiseen Joensuuhun 29.20.25

• TAA 336/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Wärtsilä-talon peruskorjaamiseen Joensuussa 29.20.25

• TAA 337/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Itä-Suomen metsä­koulun investointiin 29.40.34

• TAA 338/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kaprakan ammatil­lisen koulutuskeskuksen peruskorjaukseen 29.40.34

• TAA 339/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Uimaharjun koulun peruskorjaukseen 29.40.34

• TAA 340/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Enon kirkonkylän koulukeskuksen yläasteen peruskorjaukseen 29.40.34

• TAA 341/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ilomantsin Keskuskoulun peruskorjaukseen 29.40.34

• TAA 342/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ortodoksisen kult­tuurikeskuksen rakentamiseen 29.88.53

• TAA 343/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen uudis­rakennuksen kalusto- ja laiteinvestointeihin 30.32.21

• TAA 344/2003 vp Esa Lahtela /sd Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.41.42

• TAA 345/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

• TAA 346/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Joensuun tutkimus­aseman toimintaan 30.42.21

• TAA 347/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 17 Ylämyllyn taajamassa 31.24.21

• TAA 348/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joen­suussa ja Kontiolahdella sijaitsevan Iiksenjoen paikallistien 15699 pin­­noitukseen 31.24.21

• TAA 349/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 486 Tohma­järvellä 31.24.21

• TAA 350/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatielle 17 Palorannan kylään Outokummussa 31.24.21

• TAA 351/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen ­väylän rakentamiseen valtatien 6 rinnalle ­Puhokseen 31.24.21

• TAA 352/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen ­väylän rakentamiseen välille Kitee—Koivikko 31.24.21

• TAA 353/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen ­väylän rakentamiseen välille valtatie 17—Outokumpu 31.24.21

• TAA 354/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen tieosuuden Kinahmo—Ruvaslahti—Martonvaara perus­korjaukseen 31.24.21

• TAA 355/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kolin alueen tie­verkon kehittämiseen 31.24.21

• TAA 356/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kunonniemen—Haarajärven ja Ruppovaaran paikallisteiden ­peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 357/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Maljasalmen paikallistien peruskorjaukseen Outokummussa 31.24.21

• TAA 358/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Mönnin sillan rakentamiseen 31.24.21

• TAA 359/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Niiralan raja-aseman liikennejärjestelyihin 31.24.21

• TAA 360/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ohvanan ja Lotokan—Kostamon paikallisteiden peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 361/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Onttola—Huhmari-paikallistien peruskorjaukseen Kontio­lahdella 31.24.21

• TAA 362/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Oravisalon paikallistien perusparantamiseen Rääkkylässä 31.24.21

• TAA 363/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen paikallistien Val­timo—Pajukoski—Lotma peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 364/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Polvijärven kirkon­kylän ohitustien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

• TAA 365/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Onkamo—Niirala—valtakunnan raja parannukseen 31.24.21

• TAA 366/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Tikkala—Viesimo-paikallistien peruskorjaukseen Tohma­järvellä 31.24.21

• TAA 367/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 lin­jauksen muuttamiseen Pyhäselän kunnan alueella Reijolan taajaman kohdalla 31.24.21

• TAA 368/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Varmonniemen—­Tasapään paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 369/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen yleisten teiden kunnossapitoon Pohjois-Karjalassa 31.24.21

• TAA 370/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 6 kehätieosuuden liittymien parantamiseen Joensuussa 31.24.78

• TAA 371/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Itkonsalon yksityistien rakentamiseen 31.25.50

• TAA 372/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Mertalammen yksityistien peruskorjaukseen 31.25.50

• TAA 373/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50

• TAA 374/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kymijoki—Mänty­harju-kanavan suunnittelun jatkamiseen 31.30.77

• TAA 375/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kalasatamien rakentamiseen 31.32

• TAA 376/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Karjalan radan eri­tasoliittymien rakentamiseen välillä Parikkala—Joensuu 31.40.21

• TAA 377/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen rataosuuden Niirala—Joensuu—Kontiomäki peruskorjaukseen 31.40.21

• TAA 378/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Säkäniemi—Niirala- ja Joensuu—Uimaharju—Nurmes-rataosuuksien sähköistämiseen 31.40.77

• TAA 379/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen tuen tason säilyttämiseen 31.60.63

• TAA 380/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Juuan kivikylän tuotantotiloihin 32.30.45

• TAA 381/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pampalon kultakaivoshankkeen käynnistämiseen 32.30.45

• TAA 382/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen lapsilisien indeksitarkistusten budjettiperusteiseen toteuttamiseen 33.15.52

• TAA 383/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen budjettiperusteiseen tasokorotukseen 33.19.60

• TAA 384/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työllistämistuen nostamiseen työmarkkinatuen tasolle 34.06.29

• TAA 385/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien liikkumisen edistämiseen Valtionrautateillä 34.06.29

• TAA 386/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisena valtionapuna peruskoulujen korjausinvestointeihin 34.06.63

• TAA 387/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosaston käyttöön 34.06.64

• TAA 388/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen öljyvahingoista aiheutuvaan vesijohtoverkostojen rakentamiseen 35.10.27

• TAA 389/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Aittolammen siirto­viemärin rakentamiseen Kontiolahdessa 35.10.77

• TAA 390/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen erityisjätteen kaatopaikan perustamiseen Joensuun seudulle 35.10.77

• TAA 391/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Höytiäisen venereitin III vaiheen rakentamiseen 35.10.77

• TAA 392/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen maa- ja metsätalouden kuormittamien vesistöjen kunnostamiseen Värtsilässä ja Nurmeksessa 35.10.77

• TAA 393/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pyhäjärven venereitin II vaiheen rakentamiseen 35.10.77

• TAA 394/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ­ympäristökeskukselle saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen 35.10.77

• TAA 395/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen siirtoviemärin rakentamiseen välille Ristee—Uusi-Värtsilä—Tenka 35.10.77

• TAA 396/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Tohmajärven kunnassa sijaitsevan Tohmajärven veden laadun ­parantamiseen 35.10.77

• TAA 397/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen vaikeasti työllistet­tävien työllistämiseen ympäristötöissä 35.10.77

• TAA 398/2003 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Möhkön museoalueen kulttuurihistoriallisten töiden toteuttamiseen 35.20.64

• TAA 399/2003 vp Kalevi Lamminen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 rakentamiseen välillä Pori—Söörmarkku 31.24.78

• TAA 400/2003 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen kehitys­yhteistyöhön 24.30.66

• TAA 401/2003 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen määräytymisperusteiden muuttamiseen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsi­lisän osalta 33.32.30

• TAA 402/2003 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen Pro ­Saaristomeri ‐toiminnan vakinaistamiseen 35.10.67

• TAA 403/2003 vp Henrik Lax /r ym. Määrärahan osoittaminen Svenska Finlands Folkting -toiminnan valtionapuun 29.01.50

• TAA 404/2003 vp Henrik Lax /r ym. Määrärahan osoittaminen perustienpidon ­rahoitukseen Uudenmaan tiepiirin alueella 31.24.21

• TAA 405/2003 vp Henrik Lax /r ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuden Lapin­kylä—Heikinkylä päällystämiseen 31.24.21

• TAA 406/2003 vp Henrik Lax /r ym. Määrärahan osoittaminen alemman tie­verkon kunnossapitoon Tammisaaressa 31.24.21

• TAA 407/2003 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seurantalojen ­entistämis- ja korjaustöihin 29.90.50

• TAA 408/2003 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Koirakiven—Pertunmaan paikallistien 15076 parantamiseen 31.24.21

• TAA 409/2003 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 419 ­kehittämiseen Mäntyharjulla 31.24.21

• TAA 410/2003 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 4143 ­perusparantamiseen Heinolassa 31.24.21

• TAA 411/2003 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen Mikkelin eteläpuolella 31.24.78

• TAA 412/2003 vp Suvi Lindén /kok Määrärahan osoittaminen opettajien täydennyskoulutukseen 29.69.22

• TAA 413/2003 vp Suvi Lindén /kok ym. Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 29.70.57

• TAA 414/2003 vp Suvi Lindén /kok Määrärahan osoittaminen liikunnan kansalaistoimintaan sekä lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan 29.98.50

• TAA 415/2003 vp Suvi Lindén /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 20 ­parantamiseen välillä Hintta—Korvenkylä 31.24.78

• TAA 416/2003 vp Suvi Lindén /kok Määrärahan osoittaminen tasoristeyksien poistotyön ja eritasoristeyksien rakenta­misen aloittamiseen Seinäjoki—Oulu-rataosuudella 31.40.21

• TAA 417/2003 vp Suvi Lindén /kok Määrärahan osoittaminen sisältötuotannon tutkimus- ja kehityshankkeisiin 32.20.40

• TAA 418/2003 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Käkisalmen sillan suunnitteluun 31.24.21

• TAA 419/2003 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 3132 perusparantamiseen osuudella Vuorenmylly—Kalkkinen 31.24.21

• TAA 420/2003 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuun 31.25.50

• TAA 421/2003 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

• TAA 422/2003 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotukeen lapsilisän yksinhuoltajakorotusta saaville henkilöille 33.32.30

• TAA 423/2003 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.92.59

• TAA 424/2003 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laadun ­parantamiseen 29.40.30

• TAA 425/2003 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen siviilipal­velusmiesten asumiskustannusten korvaa­miseen 34.99.23

• TAA 426/2003 vp Rosa Meriläinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen nuorten mielenterveyskuntoutujien asumisen tukemiseen 35.30.60

• TAA 427/2003 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen turvaamiseen 31.60.63

• TAA 428/2003 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan korotuksen maksamiseen 33.17.51

• TAA 429/2003 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työttömyyden pahimmin uhkaamille työmarkkina-alueille 34.06.29

• TAA 430/2003 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtion tukityöllistettävien lisäämiseen 34.06.29

• TAA 431/2003 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen työmark­kinatuen arviomäärärahan lisäämiseen 34.06.52

• TAA 432/2003 vp Tapani Mäkinen /kok Määrärahan osoittaminen Kehä III:n suunnitteluun ja rakentamisen jatkamiseen 31.24.78

• TAA 433/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen huume­rikollisuuden kasvun pysäyttämiseen 26.75.21

• TAA 434/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen teknillis­tieteellisen koulutuksen järjestämiseen ­Jyväskylän yliopistossa 29.10.21

• TAA 435/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun päärakennuksen laajennukseen 29.40.34

• TAA 436/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen opinto­rahan tasokorotukseen 29.70.55

• TAA 437/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän maksamiseen ympärivuotisesti 29.70.55

• TAA 438/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseen 29.70.57

• TAA 439/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 osuuden Kirri—Äänekoski paranta­miseen 31.24.78

• TAA 440/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen ympäristöteollisuuden kehittämiseen 32.20.40

• TAA 441/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen huume­valistukseen 33.53.50

• TAA 442/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.99.50

• TAA 443/2003 vp Olli Nepponen /kok ym. Ylimääräisten eläkkeiden myöntä­minen Sotainvalidien Veljesliiton toimihenkilöille 28.07.06

• TAA 444/2003 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin ­ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaan 29.20.30

• TAA 445/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Suomen Järvi­kalastusmuseon toiminnan aloittamiseen 30.41.77

• TAA 446/2003 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mäntyharjun kanavahankkeen edistämiseen 31.30.77

• TAA 447/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Haukivuoren ja Pieksämäen välisen tien 4474 kunnostamiseen 31.24.21

• TAA 448/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Jäppilän kirkonkylän ja Karkkolan välisen maantien 4520 peruskorjaamiseen 31.24.21

• TAA 449/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Koirakivi—Pertunmaa-paikallistien 15076 parantamiseen 31.24.21

• TAA 450/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Kolkonpää—­Sulkava-tieosuuden 4371 parantamiseen 31.24.21

• TAA 451/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkeli—Puu­mala-tien (kantatie 62) perusparannukseen 31.24.21

• TAA 452/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Puumala—Ris­tiina-tien 4323 päällystämiseen 31.24.21

• TAA 453/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen tien 419 yhteyden Mäntyharjun keskusta—valtatie 5 parantamiseen 31.24.21

• TAA 454/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen tieosuudella Koirakivi—Karankamäki 31.24.21

• TAA 455/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen tieosuudella Mäntysenlampi—­Toivola 31.24.21

• TAA 456/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen tieosuudella Pitkäjärvi—Kaihu 31.24.21

• TAA 457/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen tieosuudella Tiilikkala—Hurus 31.24.21

• TAA 458/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Voikoskentien 4143 peruskunnostuksen loppuun saattamiseen 31.24.21

• TAA 459/2003 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin seudun tieverkoston kehittämiseen 31.24.21

• TAA 460/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Sarvikummuntien 447 loppuosan parantamiseen 31.24.21

• TAA 461/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen myönnettävään valtionapuun 31.25.50

• TAA 462/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen syväväylän siirtoon Kyrönsalmesta Laitaatsiltaan Savonlinnassa 31.30.77

• TAA 463/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen rataosan Mynt­tilä—Ristiina parantamiseen 31.40.21

• TAA 464/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Savonradan ­nopeustason nostamiseen välillä Kouvola—Pieksämäki 31.40.21

• TAA 465/2003 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Seinäjoen lentokenttien kehittämiseen ja ­ylläpitoon 31.52.41

• TAA 466/2003 vp Olli Nepponen /kok Korvaus sotilasilmailun valmiustehtävien hoidosta Mikkelin ja Seinäjoen lentoken­tille 31.52.43

• TAA 467/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen rintamalisän tasokorotuksiin 33.21.52

• TAA 468/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen kunnille korvat­tavien sotainvalidien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen laajentamiseen 33.22.50

• TAA 469/2003 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen rintama­veteraanien kuntoutukseen 33.22.59

• TAA 470/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen veteraanien, ­heidän puolisoidensa ja sotaleskien avus­tajatoimintaprojektin tukemiseen ja laajentamiseen 33.92.50

• TAA 471/2003 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen saimaannorpan suojeluun 35.20.22

• TAA 472/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen ja korkeakoulujen tutkintojen aloituspaikkojen lisäämiseen Etelä-Savossa 29.10.21

• TAA 473/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen säännöllisen höyrylaivaliikenteen turvaamiseen Suomessa 31.60

• TAA 474/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen järvikalastusmuseon toiminnan ja rakentamisen tukemiseen 30.41.77

• TAA 475/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Enon­koski—Karvila-paikallistien parantamiseen 31.24.21

• TAA 476/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Hanhi­järvi—Paakkunala-tieosuuden kunnostukseen Enonkoskella 31.24.21

• TAA 477/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Heinä­vesi—Viljolahti-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

• TAA 478/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen kantatien 62 peruskorjaukseen välillä Mikkeli—­Imatra 31.24.21

• TAA 479/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kauvon­niemi—Kirjavala-maantien perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 480/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kesä­mäki—Kolkonpää-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

• TAA 481/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Nojamaa—Haapala Savonlinnassa 31.24.21

• TAA 482/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kumpu­rannan paikallistien kunnostukseen Keri­mäellä 31.24.21

• TAA 483/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Purujärven ja Punkaharjun välisen maantien parantamiseen 31.24.21

• TAA 484/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rönkönvaaran paikallistien kunnostukseen ­Savonrannalla 31.24.21

• TAA 485/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Sarvikummun ja Lepikkomäen välisen Petruman paikallistien kunnostamiseen Heinävedellä 31.24.21

• TAA 486/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ­Savonlinna—Koli-matkailutiehen kuuluvan Sarvikummun tien loppuosan parantamiseen 31.24.21

• TAA 487/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Simanala—Kinnaraho-maantieosuuden parantamiseen Kerimäellä 31.24.21

• TAA 488/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Simanala—Oravi-maantien kunnostamiseen 31.24.21

• TAA 489/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Särki­lahti—Lohikoski-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

• TAA 490/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Tuusmäentien ja Pahakkalantien välisen tieosuuden parantamiseen Rantasalmella 31.24.21

• TAA 491/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Vaaran ­paikallistien parantamiseen Punkaharjulla 31.24.21

• TAA 492/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamistyön käynnistämiseen välillä Mikkeli—Juva 31.24.21

• TAA 493/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Vehmas­kyläntien loppuosan peruskorjaukseen ja päällystykseen välillä Soutjoki—Narilan tienhaara 31.24.21

• TAA 494/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ­Savonlinnan liikennejärjestelyjen rakennustyön aloittamiseen 31.24.78

• TAA 495/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapujen lisäämiseen 31.25.50

• TAA 496/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ­Savonlinna—Huutokoski-rataosuuden peruskorjaukseen 31.40.21

• TAA 497/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Polvijärven vedenottamon ja kirkonkylälle vedettävän runkojohdon rakentamishankkeeseen Heinävedellä 35.10.77

• TAA 498/2003 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Ranta­salmen ympäristökasvatusinstituutin perusrahoituksen turvaamiseen 35.99.65

• TAA 499/2003 vp Tuija Nurmi /kok Tuloverokertymän arvioidun tuoton vähen­täminen kotiin palkatun henkilön aiheuttamien menojen verovähennysoikeuden vuoksi 11.01.01

• TAA 500/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen toimintamenoihin 26.90.21

• TAA 501/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen huumekoirien koulutukseen 28.40.21

• TAA 502/2003 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen Rykmentin rakennuksen 26 perusparannukseen 28.60

• TAA 503/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenialle 29.10.22

• TAA 504/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahden Sibeliustalon uusiin urkuihin 29.90.31

• TAA 505/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Sotilaslääke­tieteen museon investointi- ja käyttömenoihin 29.90.32

• TAA 506/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten esitystoiminnan tukemiseen Lahden Tanssiopistossa 29.90.52

• TAA 507/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:lle 29.90.52

• TAA 508/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen tieosuuksien ­Hämeenlinna—Tuulos ja Tuulos—Lahti ­kehittämiseen 31.24.21

• TAA 509/2003 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Lahti—Kouvola—Luumäki-rataosan parantamiseen 31.40.21

• TAA 510/2003 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Reuma­säätiön sairaalan TEL-TULES-kehittämisohjelman tietoteknisiin laite- ja osaamis­investointeihin 33.33

• TAA 511/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Kaarisilta ry:n vammaisten taide- ja työtoiminnan tukemiseen 33.92.50

• TAA 512/2003 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen omaishoitajien ja hoidettavien yhteiskuntoutukseen 33.92.50

• TAA 513/2003 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen pohjavesi­selvityksiin ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmiin 31.51.22

• TAA 514/2003 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan alemman tieverkon perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 515/2003 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon ­saaristotien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 516/2003 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen Sköldvikin uusien tieyhteyksien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 517/2003 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen 31.60.64

• TAA 518/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen erikoispoliisi­koirien koulutukseen 26.75.21

• TAA 519/2003 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Haapamäen vankilan suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen 28.60

• TAA 520/2003 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuksen lisäämiseen 29.10.21

• TAA 521/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen harkinnanvaraisiksi valtionavuiksi pienten kyläkoulujen, yläasteiden ja lukioiden säilyttämiseen 29.40.30

• TAA 522/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Keuruun Haapa­mäen yhteiskoulun lukion audiovisuaalisen viestinnän, mediakasvatuksen ja elokuvaopetuksen käynnistämiseen ja aikuis­lukio/etälukiotoiminnan aloittamiseen 29.40.30

• TAA 523/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen ­yhteiskoulun lukion valtionosuuden korottamiseen 29.40.30

• TAA 524/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen ­vanhan yhteiskoulutalon kunnostamiseen Keuruulla 29.90.75

• TAA 525/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen valtatien 23 yhteyteen Keuruulla 31.24.21

• TAA 526/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Kivijärven ja Perhon välisen tien kunnostamiseen 31.24.21

• TAA 527/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 261 Keuruu—Liesjärvi perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 528/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Pajupuro (Saarijärvi)—Sahrajärvi (Multia)-maantien perusparantamiseen ja päällystämiseen 31.24.21

• TAA 529/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Petäjäveden ­Kintauden ja Uuraisten välisen maantien ­peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 530/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Saarijärven ja Viitasaaren tieyhteyden parantamiseen välillä Riihipelto—Kumpu 31.24.21

• TAA 531/2003 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen­selkätien rakennus- ja parannustöihin 31.24.21

• TAA 532/2003 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Jyväskylä—Vaasa-valtatien rakennustöiden jatkamiseen välillä Multia—Ähtäri 31.24.78

• TAA 533/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäki—Pori-rautatien käyttöönoton perusselvityksen tekemiseen 31.40.78

• TAA 534/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31

• TAA 535/2003 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lääkäreiden yöpäivystyksen ja terveyskeskusten palvelutason turvaamiseen 33.32.30

• TAA 536/2003 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen raittiin ja päihteettömän elämäntavan edistämiseen 33.53.50

• TAA 537/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen rintamasotilas­tunnusten myöntämiseen 33.92.59

• TAA 538/2003 vp Reino Ojala /sd Määrärahan osoittaminen ohituskaistojen suunnitteluun valtatielle 11 Murhisaaren mäkiin Nokialla 31.24.21

• TAA 539/2003 vp Reino Ojala /sd Määrärahan osoittaminen Nokian rautatie­aseman ajanmukaistamiseen 31.40.21

• TAA 540/2003 vp Reino Ojala /sd ym. Määrärahan osoittaminen Tottijärven—­Sorvan siirtoviemärin ja syöttövesijohdon rakentamiseen Nokialla 35.10.77

• TAA 541/2003 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen perusopetuksen laadun parantamiseen 29.10.21

• TAA 542/2003 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ohitusraiteen rakentamiseen välille Kerava—Järvenpää 31.40.78

• TAA 543/2003 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen Jyväskylän ­yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteishankkeen, Gerocenterin, perustamiseen 29.10.21

• TAA 544/2003 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 parantamiseen välillä Heinola—Jyväskylä 31.24.78

• TAA 545/2003 vp Heikki A. Ollila /kok Määrärahan osoittaminen Pälkäneen vanhan kirkon arkeologisten kaivausten jatkamiseen ja kunnostuksen rahoitukseen 29.90.75

• TAA 546/2003 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 6 parantamiseen välillä Lappeenrannan Tapa­vainola—Imatra 31.24.78

• TAA 547/2003 vp Reijo Paajanen /kok Määrärahan osoittaminen Lahden ja Luu­mäen välisen rataosuuden kehittämiseen 31.40.78

• TAA 548/2003 vp Aila Paloniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Äänekoski—Haapajärvikunnostamiseen 31.40.21

• TAA 549/2003 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan lastenkulttuurikeskuksen perustamiseen 29.90.50

• TAA 550/2003 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 kehittämiseen tieosuudella Pori—Helsinki 31.24.78

• TAA 551/2003 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan Järvikeskuksen rahoittamiseen 35.10.63

• TAA 552/2003 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Selkämeren kansallispuiston ja Puurijärven-Isosuon kansallispuiston rahoittamiseen 35.20.22

• TAA 553/2003 vp Klaus Pentti /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ympäristö­rakentamisalan koulutus-tutkimuskeskuksen toiminnan käynnistämiseen Nokian ­Pitkäniemessä 35.99.22

• TAA 554/2003 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen kotipalvelutoiminnan kehittämiseen 33.32.30

• TAA 555/2003 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen omaishoi­tajien aseman parantamiseen 33.32.30

• TAA 556/2003 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvaltionosuuteen 33.32.32

• TAA 557/2003 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.32.37

• TAA 558/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen kirjaston peruskorjaukseen ja laajennukseen Kiuruvedellä 29.90.30

• TAA 559/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Ylä-Savon vesihuollon kehittämishankkeeseen 30.51.77

• TAA 560/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Kiuruvedellä sijaitsevan maantien 5611 peruskorjaukseen välillä Heinäkylä—Runni 31.24.21

• TAA 561/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen maantien 570 perus­parantamiseen ja päällystämiseen välillä Hankamäki—Säyneinen Rautavaaralla 31.24.21

• TAA 562/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen maantien 5602 perus­parannukseen ja päällystämiseen Keiteleen kunnassa 31.24.21

• TAA 563/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen maantien 5862 perus­parantamiseen ja päällystämiseen välillä ­Poromäki—Laakajärvi Sonkajärvellä 31.24.21

• TAA 564/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Nilsiässä sijaitsevan paikallistien 16371 perusparantamiseen ja päällystämiseen välillä Pajulahti—Murtolahti 31.24.21

• TAA 565/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen paikallisteiden perus­parannukseen ja päällystämiseen Iisalmessa 31.24.21

• TAA 566/2003 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen 32.30.45

• TAA 567/2003 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen ­tasokorotukseen 33.19.60

• TAA 568/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten toiminnan tukemiseen 34.06.29

• TAA 569/2003 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Iisalmen satama-alueen kunnostustyöhön 35.10.77

• TAA 570/2003 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen Porin ja Porin sataman välisen radan sähköistykseen 31.40.21

• TAA 571/2003 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen rataosuudella Tampere—Pori 31.40.77

• TAA 572/2003 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen Turun ja Porin välisen radan suunnitteluun 31.40.77

• TAA 573/2003 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille 34.06.29

• TAA 574/2003 vp Virpa Puisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen UNI­FEMin toiminnan tukemiseen 24.99.50

• TAA 575/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Tuloverokertymän arvioidun tuoton ­lisääminen 11.01.01

• TAA 576/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen harmaan ­talouden torjuntaan 28.18.21

• TAA 577/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen petoeläinten ­aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.41.42

• TAA 578/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen valtionapuna yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

• TAA 579/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

• TAA 580/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen myöntämisvaltuuden nostamiseksi uusiutuvan ener­giantuotannon demonstraatiohankkeita varten 32.60.40

• TAA 581/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

• TAA 582/2003 vp Susanna Rahkonen /sd Määrärahan osoittaminen nuorille naisille tarkoitetun johtajakoulutusohjelman käynnistämiseen 29.69.25

• TAA 583/2003 vp Susanna Rahkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 33.01.21

• TAA 584/2003 vp Susanna Rahkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen tasa-arvotyön tehostamiseen 33.01.21

• TAA 585/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteri­toiminnan avustamiseen 26.80.22

• TAA 586/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen rakentamistekniikan ja puutekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen sekä siihen liittyvän tutkimuksen käynnistämiseen Oulun yliopistossa 29.10.21

• TAA 587/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen Oulun läänin perus­tienpitoon 31.24.21

• TAA 588/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen valtatien 20 muuttamiseen nelikaistaiseksi välillä Oulu—Kiiminki 31.24.78

• TAA 589/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

• TAA 590/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten turvaamiseen 31.32.42

• TAA 591/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen rautatien eritaso­risteyksien rakentamiseen välille Seinä­joki—Oulu 31.40.21

• TAA 592/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

• TAA 593/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen vähävaraisten rintamaveteraanien rintamalisän korottamiseen ja asumistukeen 33.21.52

• TAA 594/2003 vp Lyly Rajala /kd Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutuksen laajentamiseen 33.22.59

• TAA 595/2003 vp Lyly Rajala /kd ym. Määrärahan osoittaminen asumismenojen omavastuun puolittamiseen toimeentulo­tuessa 33.32.30

• TAA 596/2003 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen yksikön peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeeseen 30.32.74

• TAA 597/2003 vp Antti Rantakangas /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lehtoselän paikallistien 18649 kunnostamiseen Muhoksella 31.24.21

• TAA 598/2003 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maaseutuneuvonnan rahoittamiseen 30.15.40

• TAA 599/2003 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän ja kevyen liikenteen alikulun ­rakentamiseen kantatielle 67 Teuvalla 31.24.21

• TAA 600/2003 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seututien 687 perusparannuksen aloittamiseen ­välillä Teuva—Karijoki 31.24.21

• TAA 601/2003 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ­yhdystien 17017 perusparannuksen aloit­tamiseen välillä Suojoki—Uttermossa 31.24.21

• TAA 602/2003 vp Maija Rask /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kemin Ajoksen ja Tornion Röyttän satamien tuloväylien ­syventämiseen 31.30.77

• TAA 603/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vankeinhoidon toimintamenoihin psykiatrisen hoidon ­resurssien lisäämiseksi 25.50.21

• TAA 604/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen alueellisten ­romaniasiain neuvottelukuntien sihteerien ­vakinaistamiseen 26.05.21

• TAA 605/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen erityisopettajien kouluttamiseen 29.10.21

• TAA 606/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen opettajien koulutukseen 29.10.21

• TAA 607/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen puheterapeuttikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.10.21

• TAA 608/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 29.40.30

• TAA 609/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen 29.40.30

• TAA 610/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen oppisopimus­koulutukseen 29.60.31

• TAA 611/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen aikuisten kou­lutustason kehittämisohjelmaan 29.69.34

• TAA 612/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen opintorahan ja asumislisän vuokrakaton korottamiseen sekä vanhempien luona asuvien opiskelijoiden ikärajan poistamiseen 29.70.55

• TAA 613/2003 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen opiskelijoiden asumislisän maksamiseen ympärivuotisesti 29.70.55

• TAA 614/2003 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseen 29.70.57

• TAA 615/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen maahanmuut­tajien kotoutumista edistävien yhdistysten toimintaan 29.99.50

• TAA 616/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen romaninuorten toimintaan syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi 29.99.50

• TAA 617/2003 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien korottamiseen 33.15.52

• TAA 618/2003 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen vanhempainrahan korottamiseen 33.18.60

• TAA 619/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten ennalta ehkäisevän psykiatrisen hoidon ­kehittämiseen ja hoitojonojen purkamiseen 33.32.30

• TAA 620/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen lapsiperheiden ennalta ehkäisevään kotipalveluun 33.32.30

• TAA 621/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen neuvolatoiminnan resurssien lisäämiseen 33.32.30

• TAA 622/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen lisäämiseen 33.32.30

• TAA 623/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen psykiatrisen avohoidon resurssien lisäämiseen 33.32.30

• TAA 624/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vanhustenhuollon ammatillisen henkilöstön lisäämiseen 33.32.30

• TAA 625/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vanhusten kotipalveluiden kehittämiseen 33.32.30

• TAA 626/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

• TAA 627/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen päihteettömien huumehoitojen kehittämiseen 33.92.50

• TAA 628/2003 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen pitkäaikaistyöt­tömien eläke-edellytysten selvittämiseen 34.06.29

• TAA 629/2003 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ­kalastusmuseon toiminnan käynnistämiseen 29.90.32

• TAA 630/2003 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lahti-Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen 31.52.41

• TAA 631/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Lieksa—Kuhmo-seututien 524 perusparantamiseen osuudella Nurmijärvi—Teljo Lieksan kunnassa 31.24.21

• TAA 632/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 476 ­kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ­Liperin kunnassa välille Salokylä—Liperi 31.24.21

• TAA 633/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15667 Viinijärvi—Siikakoski ja maantien 15666 Siikakoski—Kompero perusparantamiseen Liperin kunnassa 31.24.21

• TAA 634/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15793 parantamiseen välillä Nuottirannantie—Oriniementie Polvijärven kunnassa 31.24.21

• TAA 635/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15798 parantamiseen välillä Ruvaslahti— Kihnamo Polvijärven kunnassa 31.24.21

• TAA 636/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 15850 Kelvä—Jaakonvaara perusparantamiseen Salonkylässä 31.24.21

• TAA 637/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen peruskunnostuksen loppuun saattamiseen Liperin kunnan Vaivion maantiellä 15670 31.24.21

• TAA 638/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Polvijärven kunnan Solan maantien 15780 perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 639/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Suvisrannan maantien 15657 perusparantamiseen Liperin kunnassa ja Outokummun kaupungissa 31.24.21

• TAA 640/2003 vp Eero Reijonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuuteen ­kauppa- ja teollisuusministeriön osalta 32.30.62

• TAA 641/2003 vp Eero Reijonen /kesk Määrärahan osoittaminen Liperin kunnan Paloaukean päiväkodin perustamiskustannuksiin 33.32.31

• TAA 642/2003 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen puoluetoiminnan tukemiseen 23.27.50

• TAA 643/2003 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen Seinäjoki—Oulu-rataosuuden kunnostustyön aikaistamiseen 31.40.21

• TAA 644/2003 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon 31.52.41

• TAA 645/2003 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan 33.22.56

• TAA 646/2003 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 33.32.32

• TAA 647/2003 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.32.37

• TAA 648/2003 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen kunnille huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin 33.32.38

• TAA 649/2003 vp Paula Risikko /kok Määrärahan osoittaminen terveyden edistämiseen 33.53.50

• TAA 650/2003 vp Jukka Roos /sd ym. Määrärahan osoittaminen taajamajuna­liikenteen käynnistämiseen välillä Turku—Salo 31.60.63

• TAA 651/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Kaavin kunnan koulukeskuksen ja liikuntahallin peruskor­jaukseen 29.40.34

• TAA 652/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Karttulan Pihkainmäen koulun peruskorjaukseen ja laajentamiseen 29.40.34

• TAA 653/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Pielaveden lukion peruskorjaukseen 29.40.34

• TAA 654/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen kansainvälisen kurssi- ja leirikeskus Metsäkartanon majoitustilojen rakentamiseen 29.99.50

• TAA 655/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Kaavin kunnan taajaman liikennejärjestelyjen parantamiseen 31.24.21

• TAA 656/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Siilinjärven kunnan raja—Maaningan kunnan taajama 31.24.21

• TAA 657/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Luvelahti—Särkinen-maantien perusparannukseen ja päällystämiseen 31.24.21

• TAA 658/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 570 Hankamäki—Säyneinen perusparannuksen loppuun saattamiseen 31.24.21

• TAA 659/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Saikarin tien ­peruskorjaukseen ja päällystämiseen Sisä-Savossa 31.24.21

• TAA 660/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Vuonamon­salmen kevyen liikenteen sillan rakentamiseen Keiteleellä 31.24.21

• TAA 661/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 9 liikenteen sujuvuuden parantamiseen 31.24.78

• TAA 662/2003 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savon radan perusparantamiseen 31.40.71

• TAA 663/2003 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Vesannon sairaalan peruskorjaukseen 33.32.30

• TAA 664/2003 vp Simo Rundgren /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen toiminnan turvaamiseen 26.90.21

• TAA 665/2003 vp Simo Rundgren /kesk ym. Määrärahan osoittaminen saamen­kielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen 33.33.31

• TAA 666/2003 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vankien kuntoutukseen 25.50.21

• TAA 667/2003 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 33.01.21

• TAA 668/2003 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lääke­korvausten omavastuun maksukaton laskemiseen 33.18.60

• TAA 669/2003 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vapautuvien vankien jälkihoitoon 33.92.50

• TAA 670/2003 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kunnan siirtoviemäri- ja vesijohtohankkeen toteutukseen Hausjärvellä 35.10.77

• TAA 671/2003 vp Tero Rönni /sd ym. Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen valvontayksikön perustamiseen poliisitoimeen 26.75.21

• TAA 672/2003 vp Matti Saarinen /sd Määrärahan osoittaminen valaistuksen ja hirviaidan rakentamiseen valtatielle 1 välille Veikkola—Lohjanharju 31.24.21

• TAA 673/2003 vp Matti Saarinen /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 25 peruskorjaukseen tieosuudella Mustio—Meltola 31.24.21

• TAA 674/2003 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 51 Kivenlahti—Kirkkonummi-osuuden ensimmäiseen rakennusvaiheeseen 31.24.78

• TAA 675/2003 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Karjaan ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen 31.24.78

• TAA 676/2003 vp Matti Saarinen /sd Valtionapu yksityisten teiden kunnossa­pitoon ja parantamiseen 31.25.50

• TAA 677/2003 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hanko—­Hyvinkää-rataosuuden sähköistämiseen 31.40.78

• TAA 678/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toiminta­menoihin 26.75.21

• TAA 679/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Pohjanlahden meri­vartiostolle 26.90.21

• TAA 680/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen pienpetojen kiinniotosta ja hävittämisestä maksettaviin korvauksiin 30.41

• TAA 681/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Alahärmä—Kortesjärvi rakentamiseen 31.24.21

• TAA 682/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kantatien 68 parantamiseen välillä Virrat—Pietarsaari 31.24.21

• TAA 683/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen tieosuuksille Torkkola—Merikaarto ja Perkiö—Saarenpää 31.24.21

• TAA 684/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen maantien 6871 parantamiseen välillä Ruto—Marttila 31.24.21

• TAA 685/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen tien 7175 paranta­miseen välillä Merikaarto—Kolkki—Staversby 31.24.21

• TAA 686/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Ylihärmässä sijaitsevan Harjuntien 17759 perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 687/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 19 parantamiseen välillä Nurmo—Lapua 31.24.78

• TAA 688/2003 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Vaasan väylän ruoppaamiseen 31.30.77

• TAA 689/2003 vp Petri Salo /kok Työvoimapolitiikkaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.29

• TAA 690/2003 vp Pertti Salovaara /kesk Määrärahan osoittaminen Uudenmaan tiepiirille poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varautumiseksi 31.24.21

• TAA 691/2003 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen iltapäivä­kerhotoimintaan 29.40.30

• TAA 692/2003 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien ­sitomiseksi indeksiin ja lapsilisien korottamiseen 33.15.52

• TAA 693/2003 vp Kimmo Sasi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian ­instituutin perusrahoitukseen 33.32.32

• TAA 694/2003 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen yleissivis­tävän koulutuksen tukemiseen 29.40.30 34.06.29

• TAA 695/2003 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pidon tason säilyttämiseen 31.24.21

• TAA 696/2003 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen pelastushelikop­teritoiminnan tukemiseen 26.80.22

• TAA 697/2003 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen ja vakinaistamiseen 29.99.51

• TAA 698/2003 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan ­tukemiseen 30.15.45

• TAA 699/2003 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen Juvalla sijaitsevan Siikakosken paikallistien 15151 kunnostamisen loppuun saattamiseen 31.24.21

• TAA 700/2003 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63

• TAA 701/2003 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten toiminnan turvaamiseen 34.06.29

• TAA 702/2003 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen saimaannorpan suojelemiseen 35.20.22

• TAA 703/2003 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelu­yksiköiden siirtoa koskevaan suunnitteluun 28.52.21

• TAA 704/2003 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Riista- ja ­kalatalouden tutkimuslaitoksen siirtoa koskevaan selvitystyöhön 30.42.21

• TAA 705/2003 vp Timo Seppälä /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Hollolan Rantatielle 31.24.21

• TAA 706/2003 vp Timo Seppälä /kok Määrärahan osoittaminen Koskenmyllyn ja Koitin välisen maantien 4251 perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 707/2003 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 12 parantamiseen välillä Uusikylä—maakunnan raja 31.24.78

• TAA 708/2003 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

• TAA 709/2003 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16

• TAA 710/2003 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtakunnallisten ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujärjestöjen tukemiseen 35.99.65

• TAA 711/2003 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen vankien terveydenhuoltopalveluihin 25.50.21

• TAA 712/2003 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisten ­taiteilijaeläkkeiden lukumäärän nostamiseen 28.07.06

• TAA 713/2003 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan tasokorotukseen 29.70.55

• TAA 714/2003 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyk­sien hankkimiseen 29.90.30

• TAA 715/2003 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen taiteilija-apurahavuosien määrän nostamiseen 29.90.51

• TAA 716/2003 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kehä II:n ja Kehä IV:n suunnittelun jatkamiseen 31.24.78

• TAA 717/2003 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 295 parantamiseen välillä Levanto—Marttila 31.24.21

• TAA 718/2003 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ­ympäristökeskuksen uusien projektitoimintojen siirtämiseen Päijät-Hämeeseen 35.60.21

• TAA 719/2003 vp Timo Soini /ps ym. Ajoneuvoveron verokertymän lisäyksen poistaminen 11.10.03

• TAA 720/2003 vp Timo Soini /ps ym. Puoluetukeen varatun määrärahan alentaminen 23.27.50

• TAA 721/2003 vp Timo Soini /ps ym. EU-vaalitukeen osoitetun määrärahan poistaminen 23.27.52

• TAA 722/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tieosuuksien 1551 ja 1552 välille Tarkkinen—Voolahden risteys Porvoossa 31.24.21

• TAA 723/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 170 perusparantamiseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Ernestas—Kulloo Porvoossa 31.24.21

• TAA 724/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 12287 kunnostamiseen ja päällystämiseen Liedossa 31.24.21

• TAA 725/2003 vp Timo Soini /ps Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 15666 ja 15667 parantamiseen välillä Viinijärvi—Kompero Liperissä 31.24.21

• TAA 726/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen tien 1605 parantamiseen välillä Porvoo—Myrskylä 31.24.21

• TAA 727/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 tieosuuksien 209—214 Taavetti—Lappeenranta korjaussuunnitelmien aloittamiseen ja kunnostuksen käynnistämiseen 31.24.78

• TAA 728/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan budjettiperusteiseen palauttamiseen eläkeläisille 33.19.60

• TAA 729/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vanhustenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden korottamiseen, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön määrän lisäämiseen ja määräaikaisten virkojen vakinaistamiseen 33.32.30

• TAA 730/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

• TAA 731/2003 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen lisäämiseen 33.92.50

• TAA 732/2003 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.40.21

• TAA 733/2003 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien korottamiseen 33.15.52

• TAA 734/2003 vp Ilkka Taipale /sd ym. Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.90.50

• TAA 735/2003 vp Ilkka Taipale /sd Määrärahan osoittaminen sanakirjaprojektiin 29.90.50

• TAA 736/2003 vp Ilkka Taipale /sd Määrärahan osoittaminen tietokirjallisuuden kääntämiseen suomen kielelle 29.90.52

• TAA 737/2003 vp Ilkka Taipale /sd Määrärahan osoittaminen arboretumien ylläpitoon 35.20.22

• TAA 738/2003 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 10 parantamiseen välillä Hämeenlinna—Tuulos 31.24.21

• TAA 739/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Rajavartijakoulutuksen keskittämisestä luopuminen 26.90

• TAA 740/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Arktisen kaukokartoituksen osaamiskeskukseen 26.98.43

• TAA 741/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Lapin kyläasiamiehen palkkaamiseen 26.98.43

• TAA 742/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Posion Anetjärven koulun toiminnan turvaamiseen 29.40.30

• TAA 743/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Utsjoen ­Karigasniemen koulun liikuntahallin rakentamiseen 29.40.34

• TAA 744/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Lapin läänin kirjastoja yhdistävän kirjastoverkon luomiseen 29.90.30

• TAA 745/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Lappia-talon peruskorjaukseen ja laajennukseen 29.90.50

• TAA 746/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen porotalouden tuen lisäämiseen 30.12.41

• TAA 747/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Ivalo—­Nellim-tien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 748/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kaivosalueiden yhteyksien rakentamiseen Lapissa 31.24.21

• TAA 749/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen ­liikenteen väylän rakentamiseen Vanttauskoskelle 31.24.21

• TAA 750/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Martti—Tulppio-tien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 751/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Salla—­Kemijärvi—Vikajärvi-tieosuuden parantamiseen 31.24.21

• TAA 752/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen tien kunnostukseen välillä Simon Asema—Alaniemi 31.24.21

• TAA 753/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Sodankylän ja Meltauksen välisen tien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 754/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Tornion AvestaPolaritin tien leventämiseen 31.24.21

• TAA 755/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin välisen tien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 756/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen uuden sillan rakentamiseen Kittilän Kaukosessa 31.24.21

• TAA 757/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 5 järjestelyyn Sodankylän keskustassa 31.24.21

• TAA 758/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 21 parantamiseen Pellon ja Tornion välillä 31.24.21

• TAA 759/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 21 peruskorjaukseen välillä Palojoensuu—Kilpisjärvi 31.24.21

• TAA 760/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Venetti—Venejärvi—Vaattojärvi—Sieppijärvi-tien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 761/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Yllästunturin maisematien rakentamiseen 31.24.21

• TAA 762/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kemi—Tornio-tiehankkeen siltojen rakentamiseen 31.24.78

• TAA 763/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kolarin ja Kittilän välisen ratayhteyden suunnitteluun 31.40.21

• TAA 764/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen yhdistelmätukeen sisältyvän markkinatuen korottamiseen 34.06.52

• TAA 765/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen työllisyysavustukseksi Kittilän lentoaseman laajentamiseen 34.06.64

• TAA 766/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Pyhä-Luoston vesihuoltohankkeeseen 35.10.63

• TAA 767/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemijärven säännöstelystä aiheutuvien vaurioiden raivaamiseen 35.10.77

• TAA 768/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen ympäristötöiden rahoittamiseen Ounasjokivarressa Lapissa 35.10.77

• TAA 769/2003 vp Kimmo Tiilikainen /kesk Määrärahan osoittaminen Koitsan­lahden hovin museotoiminnan uudelleen aloittamiseen 29.90.24

• TAA 770/2003 vp Kimmo Tiilikainen /kesk Määrärahan osoittaminen Koitsan­lahden hovin korjaustöihin 29.90.75

• TAA 771/2003 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen opintorahan budjettiperusteiseen korottamiseen 29.70.55

• TAA 772/2003 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen budjettiperusteiseen korottamiseen 29.70.57

• TAA 773/2003 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen teattereiden val­tionosuuksien korottamiseen 29.90.31

• TAA 774/2003 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen maantien 230 ­kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ­välille Urjalankylä—Urjala 31.24.21

• TAA 775/2003 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

• TAA 776/2003 vp Marja Tiura /kok Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien kuntoutuksen lisäämiseen 33.22.59

• TAA 777/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen ympäristötekno­logian osaamiskeskuksen perustamiseen Kaakkois-Suomeen 26.98.43

• TAA 778/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Asehankintojen indeksitarkistuksen poistaminen 27.10.16

• TAA 779/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Uusien aseversioiden hankintaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.10.16

• TAA 780/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kymijoen Koivukosken toimivien kalateiden rakentamiseen 30.41.77

• TAA 781/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Hamina—Taavetti-tien perusparannukseen 31.24.21

• TAA 782/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen melunsuojauksen parantamiseen erityisesti Kymenlaaksossa 31.24.21

• TAA 783/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Vilniemen paikallistien jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen Haminassa 31.24.21

• TAA 784/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Loviisa—Kotka-tieosuuden nykyisen tielinjauksen mukaisen moottoriliikennetien rakentamiseen 31.24.78

• TAA 785/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen tieosuuden Hamina—Vaalimaa liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.24.78

• TAA 786/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kouvolan ja ­Parikkalan välisen rataosuuden nykyaikaistamiseen 31.40.21

• TAA 787/2003 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen junaliikenteen palveluostoihin 31.60.63

• TAA 788/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kouvolan ja Kuopion välisen rataosuuden H713- ja H714-taajamajunien liikennöinnin jatkamiseen 31.60.63

• TAA 789/2003 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen energiatuen nostamiseen ja ns. demonstraatiotuen ­palauttamiseen 32.60.40

• TAA 790/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoito­piireille 33.32.30

• TAA 791/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Suomenlahden suojeluun ja erityisesti fosforikuormituksen vähentämiseen 35.10.67

• TAA 792/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson lintuvesien kunnostamiseen 35.20.22

• TAA 793/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston kulkuverkon kehittämiseen ja opastuskeskuksen perustamiseen 35.20.22

• TAA 794/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Suur-Saimaan kansallispuiston suunnitteluun ja perustamiseen 35.20.76

• TAA 795/2003 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansalaisjärjestöille Suomenlahden, varsinkin itäisen Suomenlahden, saariston suojelun edistämiseen erityisesti öljy- ja kemikaalionnettomuuksien varalta 35.99.65

• TAA 796/2003 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden henkilötyövuosimäärän lisäämiseen 29.90.31

• TAA 797/2003 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten kotihoidon tukeen 33.32.30

• TAA 798/2003 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.32.37

• TAA 799/2003 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen asuntoyhtiöiden perusparannuslainoihin 35.30.60

• TAA 800/2003 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen kasvukeskusten maanhankintaan ja infrastruktuurin ­rakentamiseen 35.30.60

• TAA 801/2003 vp Tapani Tölli /kesk ym. Määrärahan osoittaminen siirtoviemärin rakentamiseen Hailuodosta mantereelle 35.10.77

• TAA 802/2003 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen rataverkon perusparannusluonteisiin korvausinvestointeihin 31.40.21

• TAA 803/2003 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen asunto-osake­yhtiötalojen perusparannuslainoihin 35.30.60

• TAA 804/2003 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Suomen YK-­liiton toiminnan tukemiseen 24.99.50

• TAA 805/2003 vp Jutta Urpilainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yliopistokeskusten kehittämiseen 29.10.22

• TAA 806/2003 vp Jutta Urpilainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Pohjanmaan museokeskukselle 29.90.32

• TAA 807/2003 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen 29.40.30

• TAA 808/2003 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen erityis­opetustarpeen kasvun aiheuttamiin kustannuksiin Uudellamaalla 29.40.30

• TAA 809/2003 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 51 rakentamiseen välillä Kivenlahti—Kirkkonummi 31.24.78

• TAA 810/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen tekno­logiakeskuksen Brain Centerin toisen vaiheen rahoitukseen 29.10.21

• TAA 811/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ollinsaaren ala-asteen peruskorjaukseen Raahessa 29.40.34

• TAA 812/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Pattasten homekoulun korjaamiseen Raahessa 29.40.34

• TAA 813/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen ammattioppilaitoksen sähköosaston peruskorjaukseen ja kalustamiseen 29.40.34

• TAA 814/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ruukin maaseutuoppilaitoksen navetan rakentamiseen 29.40.34

• TAA 815/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Vihannin kunnan liikuntahallin rakentamiseen 29.40.34

• TAA 816/2003 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan ­asumislisän maksamiseen koko kalenterivuoden ajalta 29.70.55

• TAA 817/2003 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen ­asumislisän vuokrakaton korottamiseen 29.70.55

• TAA 818/2003 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen haja-asutus­alueiden tieverkon kunnossapitoon ja peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 819/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ketunperäntien peruskorjaukseen Raahessa 31.24.21

• TAA 820/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen Parhalahdelle Haaralan—Pietiläntien risteykseen 31.24.21

• TAA 821/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Olkijoki—­Siikajoki 31.24.21

• TAA 822/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Sikapaari—Sattumäki Ylivieskassa 31.24.21

• TAA 823/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Luohua—­Ylipää—Heinolanperä-paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 824/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Koskenkankaantien perusparantamiseen välillä Ruukki—Huumola 31.24.21

• TAA 825/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen maantien 7891 ­perusparantamiseen Pyhäjoella 31.24.21

• TAA 826/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Pyhäjoen—­Vihannin maantien perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 827/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raudaskylän—Sievin maantien perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 828/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ylivieska—Pulkkila-tien kehittämiseen 31.24.21

• TAA 829/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 8 perusparantamiseen Mettalanmäen kohdalla Raahessa 31.24.78

• TAA 830/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen sataman väylähankkeen jatkovalmisteluun ja suunnitteluun 31.30.77

• TAA 831/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Tauvon sataman uusimiseen Siikajoella 31.30.77

• TAA 832/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen kaupungin satamaan johtavan radan sähköistykseen 31.40.21

• TAA 833/2003 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen seutukunnan Steelpolis-kehittämisohjelmaan kuuluvan Hitsausteknologian yksikön rahoittamiseen 32.20.27

• TAA 834/2003 vp Jan Vapaavuori /kok ym. Määrärahan osoittaminen konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenoihin 25.01.22 34.06.29

• TAA 835/2003 vp Jan Vapaavuori /kok ym. Määrärahan osoittaminen urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen 29.98.50 34.06.29

• TAA 836/2003 vp Ahti Vielma /kok ym. Määrärahan osoittaminen Hankasalmen—Vaajakosken siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen 35.10.77

• TAA 837/2003 vp Ahti Vielma /kok ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon 31.24.21

• TAA 838/2003 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen 30.15.45

• TAA 839/2003 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Purmojoen keskiosan tulvasuojeluun Kortesjärvellä 30.51.77

• TAA 840/2003 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rengonharjun lentokentän kehittämiseen ja ylläpitoon Seinäjoella 31.52.41

• TAA 841/2003 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen siirtoviemärin rakentamiseen Kuortaneella ja Lapualla 35.10.77

• TAA 842/2003 vp Pia Viitanen /sd Määrärahan osoittaminen opintokeskusten käyttökustannuksiin 29.69.55

• TAA 843/2003 vp Pia Viitanen /sd Määrärahan osoittaminen harrastajamusiikin ­tukemiseen 29.90.52

• TAA 844/2003 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen eläinsuojelujärjestöjen tukemiseen 30.01

• TAA 845/2003 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Tampere—Toi­jala-rataosan kolmannen raiteen rakentamiseen 31.40.78

• TAA 846/2003 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin 35.10.63

• TAA 847/2003 vp Jari Vilén /kok ym. Määrärahan osoittaminen kuljetusten alueelliseen tukemiseen 32.30.44

• TAA 848/2003 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien ­vesihuoltotoimenpiteisiin 30.51.31

• TAA 849/2003 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen Itä-Uudenmaan alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

• TAA 850/2003 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen nuorten huumausaineongelmien ehkäisemiseen ja torjumiseen 33.53.50

• TAA 851/2003 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

• TAA 852/2003 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen asumismenoista kunnille aiheutuviin kustannuksiin 33.32.30

• TAA 853/2003 vp Erkki Virtanen /vas ym. Pitkäaikaisten aravalainojen myöntäminen perusparantamiseen 35.30.60

• TAA 854/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen poliisin ­talousrikostutkinnan tehostamiseen 26.75.21

• TAA 855/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen koulujen ­home- ja kosteusvaurioiden ja -haittojen poistamiseen ja ehkäisyyn 29.40.34

• TAA 856/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjän ammatinvaihdoksesta johtuvasta opintotuen takaisinperinnästä luopumiseen 29.70.55

• TAA 857/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden varastointitukeen 30.12.41

• TAA 858/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen turkistarhojen suojaus- ja turvajärjestelyihin 30.14

• TAA 859/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

• TAA 860/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kalaportaan rakentamiseen Pyhäjoen Haapakosken ja Venetpalon voimalaitoksiin 30.41.77

• TAA 861/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen alikulkujen, kevyen liikenteen väylien ja automaattisen nopeudenvalvontalaitteiston rakentamiseen valtatielle 4 Kärsämäen taajamaan 31.24.21

• TAA 862/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Jokikylän tien kunnostamiseen Evijärvellä 31.24.21

• TAA 863/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kalliojärven tien peruskorjaukseen Vetelissä 31.24.21

• TAA 864/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kantatielle 63 Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylässä 31.24.21

• TAA 865/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen l­iikenteen väylän rakentamiseen paikallistielle 17689 välillä Kullanmutka—Hoisko 31.24.21

• TAA 866/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen valtatien 16 ja kantatien 68 risteyksessä Alajärvellä 31.24.21

• TAA 867/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maanteiden Halla-aho—Koivumäki ja Koivumäki—­Uusikylä perusparantamiseen 31.24.21

• TAA 868/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien Niinimaa—Hynnilä kunnostamiseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

• TAA 869/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 956 peruskorjaamiseen ja päällystämiseen välillä Köngäs—Tepasto 31.24.21

• TAA 870/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7056 kunnostamiseen välillä Autionmäki—Katteluskylä 31.24.21

• TAA 871/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7071 Rantatöysä—Virtala perusparannus- ja päällystystöihin Vaasan tiepiirissä 31.24.21

• TAA 872/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7411 peruskorjaamiseen välillä Purmo­järvi—Kuoppa-aho 31.24.21

• TAA 873/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 17541 peruskorjaamiseen välillä Laasala—Jokivarsi 31.24.21

• TAA 874/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 17613 peruskorjaamiseen välillä Hanhi­koski—Malkamäki 31.24.21

• TAA 875/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallis­teiden 17847 ja 17849 perusparantamiseen Lappajärvellä 31.24.21

• TAA 876/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 15911 peruskorjaamiseen ja päällystämiseen Nurmeksessa 31.24.21

• TAA 877/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien Sykäräinen—Rahkonen peruskorjaamiseen Ullavan ja Toholammin kuntien alueella 31.24.21

• TAA 878/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon 31.24.21

• TAA 879/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Soinin ja Karstulan välisen Lehtomäen paikallistien 16853 peruskorjaukseen 31.24.21

• TAA 880/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Sydänmaan paikallistien 18447 peruskorjauksen aloittamiseen 31.24.21

• TAA 881/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen metsäteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon 31.25.50

• TAA 882/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

• TAA 883/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen pienlentokenttien rakennus- ja perusparannushankkeisiin 31.52.41

• TAA 884/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Työterveyslaitokselle uuden työpaikkakiusaamista seuraavan ja tutkivan yksikön perustamiseen 33.07.50

• TAA 885/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen lääkärin määräämän hieronnan sairausvakuutus­korvauksiin 33.18.60

• TAA 886/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen pelkkää kansaneläkettä saaville maksettavaan perustoimeentulolisään 33.19.60

• TAA 887/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintama­sotilastunnuksen ja rintamalisän myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille veteraaneille 33.21.52

• TAA 888/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen lapsettomien sotaleskien kuntoutukseen 33.22.56

• TAA 889/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 33.92.50

• TAA 890/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Alajärven kunnostamiseen 35.10.77

• TAA 891/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Lappajärven rehevöitymisen ehkäisyyn 35.10.77

• TAA 892/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Niskos­lammen, Niskosjoen ja Viinamäenlahden kunnostamiseen Kihniöllä 35.10.77

• TAA 893/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Räyringinjärven kunnostamiseen 35.10.77

• TAA 894/2003 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen turkistarhojen siirtämisavustuksiin pohjavesialueilla 35.10.77

• TAA 895/2003 vp Matti Väistö /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Niiralan raja-aseman tullihenkilöstön lisäämiseen 28.40.21

• TAA 896/2003 vp Matti Väistö /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pohjois-­Karjalan petoeläinvahinkojen estämiseen ja korvaamiseen 30.41.42

• TAA 897/2003 vp Matti Väistö /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Mönnin ­sillan rakentamiseen Kontiolahdella 31.24.21

• TAA 898/2003 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen perus- ja ­erikoistumiskorvauksen tutkintokorvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa yllä­pitäville kuntayhtymille 33.32.33

• TAA 899/2003 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Lehtimäen opiston toimintaan 29.69.50

• TAA 900/2003 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen vapaa-ajankalastus­yhdistysten tiedotustoimintaan 30.41.51

• TAA 901/2003 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Katilantien päällystämiseen Seinäjoella 31.24.21

• TAA 902/2003 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Seinäjoen Heikkilänmäki—Kiikun risteys 31.24.21

• TAA 903/2003 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Ämmälänkyläntien ­peruskorjaukseen Seinäjoella 31.24.21

• TAA 904/2003 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Yrittäjien työvoimakustannusten alentamiskokeilusta johtuvan tulo- ja varallisuusverotuksen verokertymän vähentäminen 11.01.01

• TAA 905/2003 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen valtionosuuksien yksikköhintoihin 29.40.30

• TAA 906/2003 vp Ben Zyskowicz /kok ym. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.29

sekä eduskunnan 27.11.2003 lähettämät talousarvioaloitteet

• TAA 907/2003 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen elokuva­opetuksen järjestämiseen Haapamäen ­yhteiskoulun lukiossa 29.40.30

• TAA 908/2003 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden pienten lukioiden etä-, verkko- ja aikuislukiotoiminnan kehittämiseen 29.40.30

Lausunnot

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan.

Vuoden 2004 talousarvioesityksestä ovat määräajassa lausunnon antaneet

• hallintovaliokunta HaVL 4/2003 vp
• lakivaliokunta LaVL 7/2003 vp
• liikenne- ja viestintävaliokunta LiVL 15/2003 vp
• maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL 6/2003 vp
• puolustusvaliokunta PuVL 3/2003 vp
• sivistysvaliokunta SiVL 5/2003 vp
• sosiaali- ja terveysvaliokunta StVL 6/2003 vp
• talousvaliokunta TaVL 12/2003 vp
• työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyVL 4/2003 vp
• ympäristövaliokunta YmVL 15/2003 vp.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa.

YLEISPERUSTELUT

Talouspolitiikka.

Talousarvioesityksen Suomen talouskehitystä koskeva arvio perustuu näkemykseen, että maailmantalous alkaa vähitellen vahvistua Yhdysvaltain johdolla. Viime­aikaiset tiedot viittaavat siihen, että tämä näkemys on oikea. Teollisuusmaiden järjestö OECD ennustaa Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia. Talouskasvu on nopeutunut myös ­Aasiassa. Näiden vanavedessä myös euroalueen kasvun odotetaan voimistuvan, minkä arvioidaan heijastuvan jo kuluvan vuoden loppu­puolen kasvuun myös Suomessa. Euroalueella ennen muuta Ranskan ja Saksan avoin vakaus- ja kasvusopimuksen rikkominen luo epävarmuutta.

Täydentävässä talousarvioesityksessä ko­konaistuotannon arvioidaan jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2003, mutta nopeutuvan ensi vuonna jo 2,7 prosenttiin. Taloudelliset tutkimuslaitokset ovat esittäneet valiokunnalle jopa tätä korkeampia kasvuarvioita.

Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on ollut pitkälle yksityisen kulutuksen varassa. Kansainvälisen talouden elpymisen myötä Suomen viennin kasvun arvioidaan nopeutuvan lähitulevaisuudessa, mikä selittää optimistisempia kasvuarvioita vuodelle 2004. Korkotason pysyessä alhaisena näkymien paraneminen kääntänee myös tuotannolliset investoinnit pieneen kasvuun vuoden 2004 aikana.

Kuluvana vuonna valtiontalous muodostunee likimain tasapainoiseksi. Hallitus on ilmoittanut talousarvioesityksen yleisperusteluissa pyrkivänsä finanssipolitiikassaan siihen, että valtiontalous pysyy vahvana, jotta julkinen ­talous voisi lähivuosikymmeninä selviytyä väestön ikääntymisen myötä kasvavista vastuistaan ilman kohtuutonta tulevien sukupolvien harteille tulevaa rahoitustaakkaa.

Työllisyys.

Talousarvioesityksessä on myös ­todettu, että hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä kuluvan vaalikauden loppuun mennessä. Seuraavan vaalikauden lopussa tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta. Tämän hallituskauden työllisyystavoitetta oltaneen nostamassa johtuen teollisuustyöpaikkojen viimeaikaisesta, varsin voimakkaasta vähenemisestä; teollisuuden työvoima on verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen supistunut saadun selvityksen mukaan noin 27 000 henkeä eli runsaat viisi prosenttia. Palveluissa työllisyys kasvaa edelleen, vaikkakin hidastuvalla tahdilla. Työllisyysaste jäänee kuluvana vuonna jopa täydentävään talousarvioesitykseen kirjattua 67,4 prosenttia alhaisemmaksi. Etenkin ­yhdestä yrityksestä riippuvilla paikkakunnilla viimeaikaiset irtisanomiset ovat merkinneet huomattavia vaikeuksia. Merkittävää on kuitenkin se, että työttömyysaste näyttää pysyvän viimeisten tietojen mukaan viime vuoden 9,1 prosentissa.

Edellä todettu merkitsee, että hallituksen työllisyystavoite kuluvalla vaalikaudella tulee yhä vaikeammaksi saavuttaa. Vuonna 2004 työllisyysasteen odotetaan hieman kohoavan. Täydentävässä talousarvioesityksessä työttömyysasteen odotetaan painuvan 8,8 prosenttiin eli hieman alemmaksi kuin vuoden 2004 talous­arvioesityksen pohjana olleessa ennusteessa ­arvioitiin. Työpaikkojen määrä alkanee ensi vuonna uudelleen lisääntyä, kun talouskasvu nopeutuu ja etenkin palvelujen työvoimatarve kasvaa edelleen. Tämä edellyttää kuitenkin sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa lisäävien toimenpiteiden tehostamista nykyisestään. Toi­mien on samanaikaisesti lisättävä työvoiman kysyntää ja ylläpidettävä kansantalouden kilpailukykyä.

Veropolitiikka.

Työllisyyden ja talouskasvun edellytyksien parantamiseksi ansiotulojen verotusta on kevennetty hallitusohjelman mukaisesti. Kuluvan vuoden verotusta kevennettiin vuositasolla ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä 295 miljoonalla eurolla. Vuoden 2004 talousarvioesityksen verolinjaus merkitsee tämän lisäksi varsin tuntuvaa kevennystä kokonaisverotukseen. Ansiotuloverotus kevenee arvion mukaan 775 miljoonalla eurolla, ja alkoholiveron kertymän arvioidaan supistuvan 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi budjettiin sisältyy muun muassa arvonlisäveron alarajan tekeminen liukuvaksi, vaikka muutoksen fiskaaliset vaikutukset realisoituvat vasta vuonna 2005.

Etupainotteisesti toteutettavat, ennen muuta työn verotukseen kohdistuvat veronkevennykset vahvistavat kysyntää ja ovat siten suhdannepoliittisesti osuvia. Ansiotulojen verotuksen keventäminen ja suuntaaminen pieni- ja keskituloisille palkansaajille lisää työnteon kannustavuutta ja ostovoimaa.

Hallitus on myös antanut kannanottonsa yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisesta. Merkittävin muutos on se, että osakeyhtiöiden verokanta laskee 29 prosentista 26 prosenttiin. Tämän arvioidaan keventävän yritysten verorasitusta vuositasolla 555 miljoonaa euroa. ­Uudistus tähtää siihen, että yritystoiminnan ja taloudellisen kasvun edellytykset säilyvät hyvinä ja että verojärjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä voidaan parantaa.

Valiokunta katsoo, että verotusta uudistet­taessa tulee myös veronsaajan intressi ottaa huomioon. Tämä pätee sekä valtioon että kuntiin. Hyvinvointipalvelujen turvaaminen edellyttää riittävää veropohjaa ja tämän mukaista verokertymää. Veronmaksajan näkökulmasta veroratkaisuilta odotetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Kehysmenettely.

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2004 on ensimmäinen uudistetun kehysmenettelyn mukainen esitys. Hallitusohjelman mukaisesti kehysmenettelyä uudistettiin kuluvan vuoden keväällä ja toukokuun kehyspäätöksen yhteydessä hallitus hyväksyi tarkistetun kehyksen mukaisen menosäännön. Samassa yhteydessä julkaistiin arvio valtion tuloista sekä perustelumuistio arvion kokonaistaloudellisista taustaoletuksista ja keskipitkän ajan taloudelliseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä samoin kuin arviointi valtiontalouden kestävyydestä. Myös lisätalousarvioesitykset sisällytettiin kehyksiin. Suhdanneherkät sekä muut paljolti hallituksen päätöksistä riippumattomasti muuttuvat menot jätettiin menoperusteiden muutoksia ­lukuun ottamatta menosäännön ulkopuolelle. Talousarvion rakenteeseen tai menojen tasoon vaikuttavat hallinnolliset järjestelyt tai budjettitekniset muutokset muuttavat kehyksiä vastaavasti. Hallitus antoi valtiontalouden kehykset vuosille 2004—2007 eduskunnalle selontekona, jonka eduskunta käsitteli kevätistuntokauden päätteeksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 9/2003 vp pohjalta.

Hallituksen esityksen ( HE 55/2003 vp ) ja siihen liittyvän täydentävän esityksen ( HE 145/2003 vp ) myötä talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi hallitus on ehdottanut 27 730 miljoonaa euroa, mikä jää kehysmäärärahatason alapuolelle 358 miljoonaa euroa (ns. jakamaton varaus). Tämänluonteiseksi eräksi voidaan laskea myös valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.81.96 sisällytetty 20 miljoonan euron määräraha edeltä ­arvaamattomia tarpeita varten, jota valiokunta on pienentänyt 10 miljoonaan euroon. Jakamattomasta ­varauksesta on tarkoitus rahoittaa vuoden 2004 mahdolliset lisätalousarviotarpeet. Lisäksi siitä on tarkoitus tulevaisuudessa rahoittaa kehys­päätöksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön tarpeisiin varattu 14 miljoonan euron määräraha. Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen määräksi ehdotetaan täydentävän esityksen jälkeen 9 294,8 miljoonaa euroa.

Euromääräisesti merkittävimmät muutokset on valiokuntakäsittelyssä tehty liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan. Ongelmallista on, kuten valiokunta on pääluokkaperusteluissa todennut, että vaalikauden menokehyksessä ei ole riittävästi otettu huomioon liikenneverkon kehittämistarpeita. Merkittävimmät kehittämistarpeet on todettu olevan perustienpidossa ja -radanpidossa. Valiokunta on tässä yhteydessä viitannut hallitusohjelmaan, jonka mukaan laadukkaat ja toimintavarmat liikenneväylät ovat perusedellytys koko yhteiskunnan tehokkaalle, alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle toiminnalle.

Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty neljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa: tietoyhteiskuntaohjelma, työllisyysohjelma, yrittäjyyden politiikkaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Näiden hallinnon rajat ylittävien politiikkaohjelmien määrärahat kirjattiin kehyksiin omina erinään. Talousarvioesityksen yleisperusteluissa on lueteltu momentit, joilta näitä ohjelmia rahoitetaan.

Peruspalvelubudjetti.

Keväällä hyväksytyissä menokehyksissä otettiin hallitusohjelman mukaisesti huomioon peruspalvelujen rahoituksen, kuntatalouden ja valtionosuudet täsmentävä ­peruspalvelubudjetti. Tämä pohjautuu koko hallituskauden kattavaan valtion ja kuntien väliseen peruspalveluohjelmaan, jossa arvioidaan kuntien tehtävistä ja muista velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot kuntaryhmittäin sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi.

Hallituksen esityksen yleisperustelujen ­mukaan vuonna 2004 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 24,7 miljardia euroa. Tästä noin 80 prosenttia eli 19,8 miljardia euroa muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa. Koko kehyskaudella sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kehyspäätöksen mukaan asteittain yhteensä 422 miljoonaa euroa. Opetusministeriön hallinnonalan rahoitukseen osoitetusta kehyslisäyksestä kuluvalle vaalikaudelle kuuluu peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin runsaat 120 miljoonaa euroa.

Valtiovarainvaliokunta esitti jo valtiontalouden kehyksistä antamassaan mietinnössä tyytyväisyytensä siihen, että peruspalveluiden rahoitus on nostettu esille määrärahakehyksissä ja että niihin suunnataan lisää voimavaroja. Valiokunnan mielestä on myös erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään, sillä palveluiden järjestäminen aiheuttaa lähitulevaisuudessa yhteiskunnalle mittavia haasteita muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Hallituksen valitsema menettelytapa on myös edistysaskel valtion ja kuntien taloussuhteiden ja koko julkisen talouden tasapainon näkökulmasta. Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on, että loppuvaalikauden mittainen peruspalveluohjelma valmistuu siten, että se voidaan ottaa mukaan valtion seuraavan kehysriihen aineistoon. Jo vuoden 2005 talousarvion yhteyteen liitetyssä peruspalvelubudjetissa on tarkoitus käsitellä kuntien lakisääteiset menot ja niihin tarvittava rahoitus.

Peruspalveluohjelma ja siihen kiinteästi liittyvä peruspalvelubudjetti luovat aivan uudenlaisen tavan hahmottaa ja käsitellä valtion ja kun­tien suhteita ja mahdollisuuksia rahoittaa lakisääteiset peruspalvelut. Peruspalveluohjelma edistää myös sektoriministeriöiden yhteistyötä ja koordinaatiota ja parantaa sitä kautta valtioneuvoston toimintaedellytyksiä. Tarkastelu ­antaa aikaisempaa kattavamman kuvan kunta­talouden kokonaisuudesta ja erityisesti valtion toimenpiteiden vaikutuksista. Valiokunta on ­luvun 26.97 perustelujen kohdalla pitänyt todennäköisenä, että nämä pitkän tähtäyksen toimenpiteet ja valtionosuuksien lisäys näkyvät ennen pitkää myös kuntalaisille tarjottavien palvelujen paranemisena. Luvun 33.32 perusteluissa valiokunta pitää tärkeänä, että peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä budjetti saadaan kokonaisuudessaan voimaan vuodesta 2005 lukien. Samassa yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota kuntien perusrahoituksen turvaamiseen peruspalvelubudjettia laadittaessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvio­esityksessä päätettyjen ja muiden toimien tuloksena syntyy kokonaisuus, jossa myös kunta­talouden vakaus voidaan turvata. Edellä todetun palvelujärjestelmän rinnalle voidaan nostaa henkilöstön saatavuus; valtion ja kuntien pitää olla tulevaisuudessa kilpailukykyisiä työnantajia. Määräaikaisista työsuhteista ollaan pyrkimässä valtionhallinnossa eroon. Valiokunta katsoo, että työsuhteen pysyvyyteen on myös kuntasektorilla kiinnitettävä huomiota. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kaikki toimenpiteet, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa, ovat kannatettavia. Tässä mielessä hallitusohjelman kirjaus, että perhevapaista aiheutuvia työnantajakustannuksia tasataan nykyistä enemmän, on tärkeä.

Muuta.

Suomen perustuslain 84 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarvioon otetaan arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja muut talousarvion perustelut. Pykälän perustelujen mukaan talousarvion tulisi sisältää täysimääräisesti arviot kaikkiin tiedossa oleviin vuotuisiin tuloihin ja määrärahat kaikkiin tiedossa oleviin menoihin. Valiokunta toteaa, että useilla hallinnonaloilla on jo nyt tiedossa menoja, jotka olisi asianmukaista ottaa varsinaiseen talous­arvioon.

Valiokunta on todennut, että eri hallinnonaloilla toimintamenomomenttien siirtyvät erät ovat pienentyneet aiemmasta. Hyvä budjetointitapa ja järkevä toiminta edellyttäisivät noin kuukauden kulutusmenoja vastaavaa siirtyvää erää virastojen ja laitosten budjeteissa. Tämä ei näytä toteutuvan useimmilla hallinnonaloilla. Siirtyvien erien pieni määrä ei johda myöskään ­taloudellisesti edullisimpaan tulokseen.

Valtiovarainvaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä laiksi Senaatti-kiinteistöistä mietinnössään VaVM 34/2003 vp esittänyt huolensa virastojen ja laitosten vuokramäärärahojen riittävyydestä. Läpinäkyvyyden parantamiseksi eduskunnan tulee jatkossa myös talous­arvioiden yhteydessä nähdä, mikä osa toimintamenoista on käytettävissä varsinaiseen toimintaan ja mikä on vuokrien osuus.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 21

EDUSKUNTA

40. Valtiontalouden tarkastusvirasto

21. Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 40/2002 vp huomiota VTV:n henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyyteen ja siitä ­aiheutuneeseen henkilöstön huomattavaan vaihtuvuuteen. Valiokunta palasi asiaan juuri antamassaan mietinnössä VaVM 29/2003 vp Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta.

Tarkastusvirasto on selvittänyt viraston henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyyttä ja henkilöstön vaihtuvuutta. Kuluvan vuoden huhtikuussa valmistuneen raportin mukaan virastosta lähti vuosina 2000—2002 yhteensä 28 tarkastushenkilöstöön kuulunutta työntekijää. Ylitarkastajien ja tarkastajien vaihtuvuus tänä ajanjaksona on ollut keskimäärin noin 11 prosenttia vuodessa, kun asiantuntijavaihtuvuus valtionhallinnossa on valtiovarainministeriön mukaan ollut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Palk­kauksen jälkeenjääneisyys tarkastusviraston selvityksessä käytettyihin keskeisiin vertailuryhmiin vaihtelee ylitarkastajien osalta välillä 19—34 prosenttia ja toimistohenkilöstön osalta välillä 5—15 prosenttia.

Eduskunnan virastojen virkamiesten ja työsuhteisten työntekijöiden työaikoja yhtenäistettiin kansliatoimikunnan 2.5.2002 tekemällä työaikapäätöksellä. Tuolloin palveluksessa jo ­olleella henkilöllä, joka vapaaehtoisesti ja asianomaisen viraston suostumuksella siirtyy uuteen työaikaan, on oikeus työajan pidennystä vastaavaan täysimääräiseen korvaukseen. Käsittelyssä oleva vuoden 2004 talousarvioesitys sisältää tätä varten määrärahan valtiontilintarkastajien kanslian ja eduskunnan oikeusasiamiehen osalta. Käytännössä näissä virastoissa toteutettava työajan pidentäminen samaksi kuin tarkastusvirastossa ja siitä maksettava kompensaatio tulee ­lisäämään tarkastusviraston henkilöstön palk­kauksen jälkeenjääneisyyttä vastaavaa työtä muissa virastoissa tekeviin nähden.

Tarkastusviraston sisällä on jo noin kolmen vuoden ajan neuvoteltu uuden palkkausjärjestelmän kehittämisestä. Kansliatoimikunta piti ­ennen VTV:n siirtymistä eduskunnan yhteyteen tekemässään päätöksessä kesäkuussa 2000 ­oikeana periaatetta, että tarkastusvirasto kehittää palkkausjärjestelmäänsä noudattaen valtion palkkausjärjestelmän yleisiä kehittämistavoitteita ja ottaen huomioon eduskunnan virastoissa vallitseva palkkapolitiikka. Toistuvista yrityksistä huolimatta yksimielisyyttä uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä ei viraston sisällä ole saavutettu. Tarkastusvirasto onkin kuluvan vuoden lokakuussa ilmoittanut kansliatoimikunnalle, ettei se toistaiseksi jatka uuden palkkausjärjestelmän kehittämistä erillisenä hankkeena eduskunnan muista virastoista. Eduskunnan muissa virastoissakaan ei tällaista palkkausjärjestelmän uudistusta ole toistaiseksi tekeillä.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tarkastusviraston toimintaedellytykset ja kilpailukyky työnantajana tulee varmistaa. Tämä edellyttää myös palk­kauksen jälkeenjääneisyyden korjaamista jo ennen kuin varsinainen palkkausjärjestelmän uudistus voidaan aloittaa. Tarkastus­viraston henkilöstön palkkaustason kehittämiseksi tarvitaan samalla useampivuotinen ohjelma. Valiokunta pitää tärkeänä, että VTV:n palkkauskysymykset ratkaistaan pikaisesti.

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTO

27. Poliittisen toiminnan avustaminen

50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Puoluetoiminnan tukemiseen on hallituksen esityksessä varattu 12 988 000 euroa. Määrärahaan sisältyy 1 181 000 euroa kertaluonteisena menona vuoden 2004 kunnallisvaaleista aiheutuviin kustannuksiin.

Eduskunta korotti puoluetukea kolme vuotta sitten tekemällään päätöksellä. Päätöksen pohjana olleessa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä VaVM 43/2000 vp todettiin, että "puolueiden tehtävä Suomen kansanvaltaisessa järjestelmässä on tuoda erilaiset poliittiset vaihtoehdot esille kaikille kansalaisille. Tämän tehtävän kustannukset nousevat jatkuvasti, koska kansalaiset ­tavoitetaan yhä pirstaloituneemman ja kalliimman tiedonvälityksen kautta. Myös puolueiden yleiset toimintakulut ovat viime vuosina merkittävästi nousseet. Osin EU:n myötä puolueiden kansainvälisen toiminnan vaatimukset ovat niin ikään kasvaneet."

Edellä todettu puoluetuen korotus tehtiin ­tilanteessa, jossa puoluetuki oli reaalisesti alimmalla tasolla yli 20 vuoteen. Puolueet ovat ­viime vuosina joutuneet merkittävästikin sopeuttamaan toimintaansa ja supistamaan henkilös­töään sekä puoluetoimistoissa että aluetasolla. Henkilöstösupistukset ovat ulottuneet puolueiden perustoimintoihin saakka. Mikäli kehitys jatkuu, vaarana on, että puolueista tulee pelkkiä vaalipuolueita. Tämä on valiokunnan käsityksen mukaan vastoin sitä, mitä puolueilta ja puoluetyöltä tulevaisuudessa odotetaan. Valiokunta odottaa hallituksen turvaavan puoluetyön edellytykset.

Puoluetukimäärärahasta on tarkoitus rahoittaa myös kansalaisvaikuttamisen politiikka­ohjelmaa. Tätä on tarkoitus rahoittaa myös momentilta 23.99.52 Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Euroopan parlamentin Suomen edusta­jien vaaleissa sekä eräiltä muilta momenteilta. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma on yksi neljästä hallitusohjelman mukaisesti käynnistetystä poikkihallinnollisesta politiikkaohjelmasta. Sen tarkoituksena on, kuten talousarvioesityksen yleisperusteluissakin on todettu, vahvistaa demokratiaa tuomalla esille edustuksellista demokratiaa, kansalaisten ja hallinnon välistä suhdetta sekä kansalaisten omaehtoista toimintaa koskevia kehittämistarpeita.

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä­raha 3 v)

Lukuperusteluissa on todettu, että hallituksen kansainvälinen kehityspolitiikka perustuu YK:n vuosituhatjulistuksen kehityspäämääriin. Köyhyyden vähentäminen on edelleen kehitysyhteistyön päätavoite. Suomen kehitysyhteistyöllä ­tuetaan köyhien maiden omia kehitysponnis­teluja. Perusteluissa on myös todettu YK:n suositus kohdistaa 0,15 prosenttia BKTL:sta vähiten kehittyneille maille. Valiokunta toteaa, että Suomen osuus ei ole kuitenkaan kasvanut 1990-luvun jälkeen ja on tällä hetkellä noin 0,08 prosenttia BKTL:sta.

Kehitysyhteistyömäärärahojen BKTL-osuuden kokonaisuudessaan arvioidaan talousarviossa ensi vuonna nousevan 0,37 prosenttiin. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja tavoitteena nostaa niiden osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä yleinen talouskehitys kuitenkin huomioon ottaen.

Kehitysyhteistyön kokonaisrahoitus on vuoden 2004 talousarvioesityksessä 545,6 miljoonaa euroa, mistä 453,2 miljoonaa euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kuluvan vuoden keväällä tehdyn kehyspäätöksen mukaisella kokonaisrahoituksella kehitysyhteistyömenoissa päästäneen vuonna 2007 noin 0,44 prosentin BKTL-osuuteen.

Valtioneuvos Harri Holkerin johdolla toiminut asiantuntijaryhmä sai kuluvan vuoden ­keväällä valmiiksi selvityksensä Suomen kehitysyhteistyön tasosta ja laadusta. Työryhmä esitti, että kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,7 prosentin bruttokansantulotasolle siten, että ne ovat 0,41 prosenttia vuonna 2004, 0,46 prosenttia vuonna 2005, 0,51 prosenttia vuonna 2006 ja 0,55 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2007. Viime vuosina kehitysyhteistyön laatuun on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota, mitä valiokunta pitää oikeana lähtökohtana.

Määrällisesti suurinta lisäystä talousarvio­esityksessä on tapahtunut maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä, jonka maksatusmäärä­rahoissa 128 miljoonassa eurossa on lisäystä 15,9 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Valiokunta korostaa myös monenkeskisen kehitysrahoituksen merkitystä jatkossa. Myönteinen kehitys edellyttää useampivuotisen yhteistyön mahdollistavia myöntö- ja sopimusvaltuuksia.

Hallitus valmistelee uutta kehityspoliittista ohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena saatujen ­tietojen mukaan tulee olemaan kansalaisjärjestötuen osuuden kasvattaminen kehitysyhteistyömäärärahoista. Myös tämän, vielä vahvistamattoman tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vastaavassa suhteessa kasvavia myöntö- ja sopimusvaltuuksia. Valiokunta suhtautuu myönteisesti kansalaisjärjestöjen tuen kehittämiseen.

Suomi on kehitysmaiden tukemisessa eräiden muiden maiden tapaan siirtymässä osittain budjettiperusteiseen tukeen. Esimerkiksi Mosambikin osalta, joka on suurin avunsaaja Suomen kahdenvälisestä avusta, suoran budjettituen osuus vuoden 2004 kokonaismäärärahasta tulee saadun selvityksen mukaan olemaan peräti 23 prosenttia. Vuodentakaisessa budjettimietinnössään valtiovarainvaliokunta katsoi, että suoran budjettituen edellytyksenä tulee olla ennen muuta se, että vastaanottajamaan keskushallinto ja paikallishallinto ovat toimivia ja luotettavia. ­Ilman tätä avun perillemenon valvonta on mahdotonta. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös Suomen edustustojen resursseihin ao. maissa.

Korkotukeen on talousarvioesityksessä ehdotettu määrärahoja 10 miljoonaa euroa. Lisäksi on ehdotettu, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2004 myöntää niin, että korkotuki on enintään 28 miljoonaa euroa. Momentin 24.30.66 ­perustelujen selvitysosassa on todettu, että ­korkotukiluottojen käyttökohteita on tarkoitus laajentaa ottaen huomioon OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskeva ns. konsensus­sopimus.

Valiokunta toteaa, että OECD:n kehitysapukomitean DACin evaluaatioraportissa vuodelta 2001 suositellaan, että Suomi harkitsisi korko­tukiluottojen asteittaista lopettamista, koska korkotuen vaikutus köyhyyden vähentämiseen on epäselvä. Kannanotto korkotukiluottoja vastaan sisältyi myös vuonna 2002 valmistuneeseen synteesitutkimukseen, joka laadittiin Suomen toimeenpaneman kahdeksan maaohjelman evaluaation pohjalta. Korkotukiluotoista on tehty erillinen evaluaatio ja asiaa valmistellaan ­osana edellä todettua, valtioneuvoston tekeillä olevaa kehityspoliittista ohjelmaa. Valiokunta odottaa hallituksen linjausta korkotukeen tässä yhteydessä. Linjausta tehtäessä edellä todetut kriittiset näkökohdat otettaneen huomioon.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentin käyttösuunnitelman kohtaan Suomen YK-liitto ry on esitetty 240 000 euroa. Valtionapu pysyisi siten kuluvan vuoden tasolla. Vaikka YK-liiton saama avustus onkin parin edellisen vuoden aikana hieman kasvanut, on se reaaliarvoltaan kuitenkin pienempi kuin 10 vuotta sitten.

Saadun selvityksen mukaan YK-liiton tehtäväkenttä on laajenemassa. Tähän vaikuttavat niin kansainväliset tapahtumat, globaaleista ­asioista käytävä keskustelu kuin järjestelyt itse YK:n sisälläkin. YK-liiton tiedotuksen ja koulutuksen muotoja on jouduttu voimakkaasti kehittämään nykyvaatimuksia vastaaviksi. Tässä liitto on saadun selvityksen mukaan panostanut ­erityisesti verkkotiedotukseen ja -koulutukseen.

Suomen YK-liiton perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta syksyllä 2004. Vuonna 2005 vietetään Yhdistyneiden kansakuntien 60-vuotisjuhlaa. Tuolloin tulee kuluneeksi myös 50 vuotta siitä, kun Suomi liittyi maailmanjärjestöön. Nämä juhlavuodet antavat Suomen YK-liitolle hyvän mahdollisuuden järjestää erilaisia ­tilaisuuksia ja kehittää liiton koulutusta ja tiedotusta siihen suuntaan, että se tukee myös Suomen YK-politiikan tavoitteita.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 25 000 euroa Suomen YK-liitto ry:lle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 508 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

Käyttösuunnitelma	€
Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus	605 000
Suomen YK-liitto ry	265 000
Suomen Pakolaisapu ry	202 000
Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi	109 000
Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry	84 000
YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys ry	50 000
Saamelaisneuvosto	47 000
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toimintaa tukevat järjestöt sekä ihmisoikeusjärjestöt	42 000
SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen Suomessa	54 000
Muut kansainvälistä toimintaa ­harjoittavat yhteisöt	50 000
Yhteensä	1 508 000

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat ­viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto.

Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 150 000 euroa avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, mistä 100 000 euroa uuden saamen kielilain edellyttämiin ­menoihin.

Uuden saamen kielilain mukaan saamelaisilla on asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella valtion viranomaisissa ja kunnallisissa viranomaisissa oikeus käyttää valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä. Kuten perustuslakivaliokunta saamen kielilakia koskevasta esityksestä antamassaan mietinnössä PeVM 4/2003 vp on todennut, lain sisältämät keinot tarkoittavat ­yhtäältä pyrkimystä lisätä saamen kieltä taita­vien henkilöiden määrää niissä viranomaisissa, joita laki koskee. Tulkkauksen ja kääntämisen käyttäminen merkitsisivät myös tulevaisuudessa tärkeää keinoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään pitänyt tärkeänä, että valtioneuvosto yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa selvittää, millaisin voimavarapanostuksin saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen hyväksi tehtyä työtä voidaan tehostaa edelleen.

Myös valtiovarainvaliokunta on useana vuonna talousarviomietinnöissään puuttunut jo tähän saakka voimassa olleen saamelaisten kielilain toteuttamiseen, ja eduskunta on valiokunnan ­ehdotuksesta myöntänyt tarkoitukseen useam­pana vuonna lisärahoitusta. Saamen kielen ­toimistolla on tällä hetkellä yhteensä neljä pohjoissaamen kielenkääntäjän virkaa, joista kolme on sijoitettu Utsjoelle tehtävänään kääntää ­ainoastaan tämän kunnan asiakirjoja. Neljännen kääntäjän toimipaikka on Inarin kirkonkylässä saamelaiskäräjien sihteeristössä. Edellä todettu lisämääräraha mahdollistaa kahden uuden kielenkääntäjän viran perustamisen, jolloin kielenkääntäjiä olisi yhteensä kuusi. Saadun selvityksen mukaan myös tätä määrää on tehtäviin nähden pidettävä riittämättömänä.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeinhoidon määrärahatilanne.

Momentille on ehdotettu nettomäärärahaa 178 403 000 ­euroa. Saadun selvityksen mukaan tästä määrärahasta on varattu vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin 158 818 000 euroa. Määrärahatarve ilman säästötoimia olisi oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan vuonna 2004 lähes 161 miljoonaa euroa. Tiedossa olevia menokehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa vuokramenojen kasvu, pitkään suunnitteilla ­olleesta vankitietojärjestelmästä aiheutuvat kustannukset sekä vankien määrän kasvu. Myös vankien terveydenhuollon menot kasvanevat edelleen.

Lakivaliokunta on antanut talousarvioesityksestä lausunnon (LaVL 7/2003 vp) omalta toimialaltaan ja keskittynyt siinä erityisesti vankeinhoidon määrärahoihin. Lakivaliokunta on katsonut, että vankeinhoitoon esitetyt määrärahat ­eivät ole sopusoinnussa vankien terveydenhoidon, kuntoutuksen ja huumeiden vastaisen työn tarpeiden kasvun ja uusintarikollisuuden vähentämisohjelmien ylläpitämisen ja kehittämisen kanssa. Määrärahatilanne kärjistyy lakivaliokunnan mukaan vuonna 2005, jolloin oikeus­ministeriön hallinnonalan menokehystä on korotettava huomattavasti. Lausunnossaan lakivaliokunta on ottanut laajasti kantaa muun muassa vankimäärään, laitoskantaan, vankien osallistumiseen toimintoihin, vankiloiden uusiin toimintamuotoihin, henkilökunnan riittävyyteen ja palkkaukseen sekä vankien terveydenhoitoon. Valtiovarainvaliokunta yhtyy pitkälle lakivaliokunnan johtopäätöksiin.

Talousarvioesityksessä on keskimääräisen vankiluvun ennustettu kasvavan vuonna 2004 kuluvasta vuodesta noin 150:llä. Valtiovarain­valiokunnan saaman tuoreen selvityksen ­mukaan vankien määrän kasvu on viime kuukausina kuitenkin selvästi hidastunut eikä vankien päivittäinen keskimäärä nousse vuosina 2003—2004 niin suureksi kuin oikeusministeriössä vielä talousarvioesitystä valmisteltaessa arvioitiin. Kuluvan vuoden keskivankiluku noussee enintään hieman yli 3 600:aan. Vuonna 2004 vankeja on tarkistetun arvion mukaan keskimäärin noin 3 750 eli 150 vankia vähemmän kuin ­talousarvioesityksessä on arvioitu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämäkin olisi kuitenkin runsaat 300 vankia enemmän kuin vuoden 2002 toteutunut keskivankiluku.

Vankeinhoitomenojen budjetointi.

Valtiovarainvaliokunta on esimerkiksi talousarvioesitysten ja valtiontaloudellisten kertomusten käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota vankeinhoidon määrärahatilanteeseen ja eräisiin sisältökysymyksiin. Kuluvilla valtiopäivillä valiokunta on ottanut asiaan kantaa hallituksen toimen­pidekertomuksesta vuodelta 2002 laatimassaan lausunnossa VaVL 7/2003 vp sekä ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä VaVM 8/2003 vp . Lisätalousarviot ovat olleet viime vuosina käytetty menettely vankimäärän arvioitua nopeamman kasvun aiheut­tamien lisämenojen kattamisessa. Valtiovarainvaliokunta on em. yhteyksissä todennut, ettei se pidä tällaista budjetointitapaa asianmukaisena eikä vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen toiminnan kannalta hyvänä.

Hälyttävänä valiokunta pitää saamiaan ajantasaisia tietoja siirtyvien erien määrästä. Kun tämä järkevälle toiminnalle välttämätön erä vielä vuoden 2001 tilinpäätöksessä oli vajaat 6,4 miljoonaa euroa, se on kuluvan vuoden tilinpäätösennusteessa enää noin 3,1 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kohdentamattoman varauksen osuus siirtyvästä erästä on pienenemässä runsaasta 1,97 miljoonasta eurosta vajaaseen 450 000 euroon.

Vankien terveydenhuolto.

Vankien terveyspalveluihin tarvittavat menot ovat saadun selvityksen mukaan kasvaneet viimeisen vuoden aikana yli 20 prosenttia samanaikaisesti, kun lääke­menot ovat kasvaneet yli 35 prosenttia. Kaiken kaikkiaan vankien terveydenhuollon menot olivat jo vuoden 2002 tilinpäätöksen mukaan yhteensä noin 9,7 miljoonaa euroa ja niiden osuus vankeinhoitolaitoksen toimintamenoista oli noin 6,5 prosenttia. Erityisen nopeasti viime vuosina ovat kasvaneet edellä todettujen lääkemenojen lisäksi ulkopuolisten terveydenhuoltopalvelujen käytöstä aiheutuneet menot.

Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon ­kehittämis- ja resurssitarpeita pohtineen työryhmän käsityksen mukaan vankien terveydenhuolto on kriisiytynyt vankien määrän kasvun ja lisääntyneen sairastavuuden sekä hoitohenkilöstön vähäisyyden vuoksi. Vankeinhoitolaitoksessa, kuten muussakin julkisen sektorin järjestämässä terveydenhuollossa, on ongelmana saada täytetyksi lääkärin ja hammaslääkärin virkoja. Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltopalvelujen tuottamista selvitetään parhaillaan käynnissä olevan laajan vankeinhoitolaitoksen hallintoa, organisaatiota ja toimintojen järjestämistä koskevan kehittämishankkeen yhteydessä.

Valiokunta esittää em. työryhmän kannan ­mukaisesti harkittavaksi, että vankien terveydenhoidon rahoitus irrotetaan erilleen muusta vankeinhoidon rahoituksesta, jotta muut toiminnot ja henkilöstö eivät joutuisi kärsimään van­kien sairastavuuden vuoksi.

Toimintoihin osallistuminen.

Erilaisiin toimintoihin osallistuminen on vangeilla usein ainoa side siviilielämään. Vielä muutama vuosi sitten keskimäärin noin 70 prosenttia kaikista vangeista oli päivittäin työssä, koulutuksessa tai muussa kuntouttavassa toiminnassa. Lukuperustelujen selvitysosan mukaan tavoitteena vuonna 2004 on, että kokopäiväiseen toimintaan osallistuvien vankien päivittäinen keskimäärä olisi vähintään 53 prosenttia ­arvioidusta vankien kokonaismäärästä. Tätä pääasiassa määrärahojen puutteesta johtuvaa ­tilannetta ei valiokunnan mielestä voida pitää ­läheskään tyydyttävänä eikä rangaistusten täytäntöönpanolain hengen mukaisena. Se merkitsee käytännössä sitä, että lähes puolet vangeista ei ole mukana toiminnoissa, vaan pääosan päivästä sellissä.

Rikosten sovittelumenettely.

Hallituksen toimenpidekertomuksesta näillä valtiopäivillä antamassaan lausunnossa VaVL 7/2003 vp valtiovarainvaliokunta piti tärkeänä selvittää keinoja, joilla vankiluvun kasvua voitaisiin hillitä. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnitti huomiota rikosten sovittelumenettelyyn. Valiokunta totesi, että tuolloin sovittelua oli saatavilla noin 150 kunnassa ja niissäkin sovittelu oli varsin eritasoisesti ja jopa sattumanvaraisesti järjestetty.

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa ­todetaan, että "rikosasioiden sovittelutoiminta vakinaistetaan ja sovittelun saatavuus turvataan yhdenvertaisesti koko maassa". Tämänmukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on valmisteltu sovittelun lakisääteistämistä ja koko maan kattavaa järjestämistä. Kunnille aiheu­tuvien kustannusten korvaamisen on arvioitu merkitsevän vuositasolla 6,3 miljoonan euron kustannusta valtiolle. Ensimmäisenä vuonna kustannusvaikutus olisi huomattavasti pienempi. Pidemmällä tähtäyksellä sovittelutoiminta tuottaisi tehtyjen laskelmien mukaan lähes kustannuksia vastaavat säästöt oikeudenkäynti­kuluissa vuositasolla. Kuten valiokunta em. lausunnossaan totesi, sovitteluun panostaminen olisi myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa sen lisäksi, että sillä saataisiin erityisesti nuoret ­ihmiset ottamaan vastuuta tekemisistään ajoissa ja kenties pidättäytymään tulevista rikoksista. Yhtään vähempiarvoista ei ole se, että sovittelulla tuotettaisiin myös rikoksen uhrille turvallisuuden tunnetta. Valiokunta viittaa tältä osin myös luvun 33.33 kohdalla lausumaansa.

Momentin määräraha.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 2 000 000 euroa vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 180 403 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 145/2003 vp)

(3. kappale kuten HE 55/2003 vp)

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

02. Ulkomaalaisvirasto

21. Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuten momentin perustelujen selvitysosassa on todettu, hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 28/2003 vp ). Valtiovarainvaliokunta toteaa, ­ettei esitystä ehditä käsitellä budjettilaeille annetussa aikataulussa. Momentin määrärahaa ei kuitenkaan tämän johdosta vähennetä. Perusteluissa on todettu myös, että Ulkomaalaisviraston lisävoimavaratarpeita katetaan vuodesta 2005 lähtien siirtämällä turvapaikka-asioiden käsittelyn ­nopeutumisen vapauttamat määrärahat työ­ministeriön pääluokasta. Valiokunta toteaa, että tämä voidaan tehdä vasta, kun valiokunnan mietinnössään luvun 34.07 kohdalla asettamat ehdot ovat täyttyneet.

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomäärä­raha 2 v)

Momentille on esitetty noin 553,1 miljoonan ­euron nettomäärärahaa. Tässä on kasvua vuoden 2002 tilinpäätökseen nähden noin 50 miljoonaa euroa. Luvun 26.75 perustelujen selvitysosan mukaan poliisimiesten määrä keskimäärin ­laskisi vuoteen 2002 nähden lähes 300:lla. Sisä­asiainministeriöltä saadun selvityksen mukaan poliisimiesten lukumäärä on kuitenkin tarkoitus pitää ensi vuonnakin vuoden 2002 tasolla. Uusi linjaus on voitu tehdä kuluvan vuoden nettomäärärahan, 532 miljoonan euron käytöstä saadun tarkentuneen arvion pohjalta. Saadun selvityksen mukaan tämä arvio lähtee siitä, että vuodelle 2004 siirtyvien erien määrä kasvaa aiemmin ­arvioituun nähden merkittävästi. Siirtyvän erän suuruus ja jakautuminen poliisin eri toiminta­yksiköiden välillä varmistuu vasta vuoden 2004 helmikuun aikana.

Poliisimiesten määrän pitäminen vuonna 2004 ennallaan saattaa poliisin joidenkin toimintayksiköiden kohdalla johtaa muun henkilöstön vähentämiseen. Toteutuessaan nämä vähennykset voisivat merkitä asiantuntijapalveluiden (DNA- ja sormenjälkitutkimukset, kansainvälinen poliisiyhteistyö sekä rikostiedustelu ja -analyysi) heikkenemistä. Valiokunta on tietoinen, että Suomella on mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi Europolin piirissä tehtävää yhteis­työtä. Tinkiminen omista asiantuntijapalveluista olisi kuitenkin vastoin aiempaa linjausta, jonka mukaan eräinä merkittävimpinä toimenpiteinä tavanomaisen rikollisuuden selvitystason nostamiseksi painotettiin juuri teknistä rikostutkimusta ym.

Pidemmällä tähtäyksellä, vuoteen 2007 mennessä investointeihin ja muihin menoihin käytettävissä oleva rahoitus on poliisitoimen kokonaisrahoituksen kasvusta huolimatta jopa euromääräisesti hienoisessa laskussa. Jo tähän saakka investointimäärärahojen vähyys on näkynyt esimerkiksi poliisin ajoneuvokannan vanhenemisena. Tulevien investointien ja kehittämishankkeiden keskeinen tarkoitus olisi tehostaa henkilöresurssien käyttöä ja toisaalta kehittää välineitä, joita poliisitoiminnan uudet haasteet edellyttävät. Jälkimmäisiin kuuluu ennen muuta järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjunta esimerkiksi tietojärjestelmien ja telepakkokeinotekniikan kehittämisellä. Järjestäytyneen rikollisuuden keskeisimpiä toiminta­muotoja on huumausainerikollisuus, johon ­valiokunta on jo aiemmin useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota.

Edellä todetuilla perusteilla valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa poliisin toimintamenojen riittävyyttä sille asetettuihin tehtäviin nähden.

Poliisitoimen lukuperusteluissa on viitattu ­rikosten ja häiriöiden ennalta estämiseen viranomaisten ja sidosryhmien kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön avulla. Valiokunta toteaa, että resursseiltaan rajoitetussa maassa uhkana on, että viranomaisten yhteistoiminta jää pinnalliseksi. Voimavarojen entistä tuntuvammalla ­yhdistämisellä ja erityisesti yhdessätekemisellä on paremmat mahdollisuudet hallita rikollisuutta kokonaisuutena. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa merkittävässä asemassa on erityisesti poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteisen rikostiedustelu- ja rikosanalyysitoiminnan järjestäminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nämä viranomaiset ovatkin valmistelemassa yhteistä vakavan rikollisuuden torjuntastrategiaa, joka luo edellytykset koordinoidulle yhteistyölle torjuttaessa yhtä hyvin kansallista kuin rajat ylittävääkin rikollisuutta. Viranomaisten väliseen yhteistoimintaan viitataan myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa.

Hallitusohjelmassa on todettu myös, että kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi sekä erityisesti huumausaine-, väkivalta- ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi laaditaan kattava, sek­torirajat ylittävä sisäistä turvallisuutta käsittelevä ohjelma. Tässä yhteydessä on tarkoitus tarkastella myös toimintaan käytettävissä olevien resurssien määrää.

80. Pelastustoimi

Pelastustoimen järjestelmä.

Kuten talousarvioesityksen lukuperusteluista ilmenee, pelastustoimen alueellinen järjestelmä käynnistyy virallisesti 1.1.2004. Pelastustoimen järjestelmä on uudistettu siten, että palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue.

Uutta järjestelmää perusteltiin siitä päätet­täessä muun muassa säästösyillä. Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, että uusi järjestelmä aiheuttaa kunnille merkittäviä lisäkustannuksia ainakin alkuvaiheessa.

Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi hätäkeskuslain mukaisesti vuoteen 2006 mennessä. Myös hätäkeskusjärjestelmän toimivuutta on syytä seurata, samoin sen kustannuksia. Hallituksen tulee reagoida järjestelmän mahdollisiin tarkentamistarpeisiin reaaliaikaisesti ja tuoda muutosesitykset pikaisesti eduskuntaan.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta.

Valtiovarainvaliokunta on jo useana vuonna talous­arviokäsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huo­miota pelastushelikopteritoimintaan. Kuluvan vuoden talousarvion käsittelyssä eduskunta ­hyväksyi valiokunnan ehdotuksesta lausuman, jossa se edellytti, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakunnallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti, jotta sen keskeiset periaatteet voidaan sisällyttää uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että "Osana turvaverkostoa kehitetään lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa. Pyrkimyksenä on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-au­tomaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi."

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnasta huolehtivat tällä hetkellä yksityiset, itsenäisesti toimivat yhdistykset, mistä johtuen toiminta­mallit ja -ohjeet eivät ole valtakunnallisesti ­yhdenmukaisia. Ensihoito- ja suuronnettomuustilanteissa helikopterin hoitohenkilökunnan ­rooli osana julkista terveydenhuoltojärjestelmää on epäselvä. Valtiovarainvaliokunta esitti vuodentakaisessa mietinnössään VaVM 40/2002 vp käsityksenään, että pelastustoiminta on kokonaisuus ja parhaimmillaankin helikopteritoiminta voi ainoastaan täydentää normaalitoimintaa. Se on osoittautunut kannattavaksi ja tärkeäksi ­toiminnaksi erityisesti saaristo-olosuhteissa, harvaan asutuilla alueilla ja suuria väestömääriä sisältävissä asutustaajamissa.

Tällä hetkellä lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoituksesta noin puolet katetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksin. Toinen puoli tulee vapaaehtoiskeräyksin hankituista avustuksista, Kansaneläkelaitoksen sairaankuljetusmaksuista sekä valtion ja kuntien avustuksista. Yksityistä lääkäri- ja pelastushelikop­teritoimintaa on Helsingissä, Turussa, Jyväs­kylässä, Varkaudessa, Oulussa ja Vaasassa sekä osavuotisesti Lapin läänissä.

Lääkäri- ja pelastushelikopterien toiminnan vuosikustannusten arvioidaan olevan noin 2 000 000 euroa/lentopaikka. Toiminnan järjestelyjen periaatteet ovat olemassa sisäasiain­ministeriön vuonna 1999 valmistuneessa työryhmämietinnössä. Raportissa esitetyn kahdeksan lentopaikan verkoston vuosikustannukset ovat arviolta noin 16 000 000 euroa. Toiminnan merkittävä kehittäminen edellyttäisi yhtenäistä rahoitusta, joka kattaisi sekä valtion että kuntien rahoitusosuudet. Kuten valtiovarainvaliokunta vuosi sitten totesi, toiminnan järjestäminen valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla olisi tärkeää myös kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ­sisäasiainministeriö on kuluvan vuoden kesäkuun lopussa asettanut työryhmän selvittämään asiaa hallitusohjelmaan otetun kirjauksen pohjalta. Työryhmän tulee kuluvan vuoden loppuun mennessä antaa raporttinsa ministeriölle. Valtio­varainvaliokunta katsoo, että tämä aikataulu mahdollistaa asian ratkaisemisen vuoden 2005 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

90. Rajavartiolaitos

21. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu nettomäärärahaa 187 692 000 euroa. Tässä on lisäystä kuluvaan vuoteen noin 2,2 miljoonaa euroa. Momentin ­perustelujen selvitysosan mukaan lisäyksessä on otettu huomioon yhteensä vajaat 600 000 euroa viranomaisradioverkon käyttömaksujen aiheuttamina menoina ja toimitilojen vuokrien investointitarkistuksista aiheutuvina menoina.

Rajavartiolaitoksen nykyisellä määräraha­tasolla sen hallinnassa olevien rakennusten kor­jauksia on jo muutaman vuoden ajan jouduttu lykkäämään. Kuten hallintovaliokunta on lausunnossaan HaVL 4/2003 vp todennut, Rajavartiolaitoksella ei myöskään ole enää määrärahoja merellisen venekaluston uusimiseen, vaikka esimerkiksi vanhimmat, 1960-luvulla hankitut rannikkovartioveneet ovat saavuttaneet käyttöikänsä päätepisteen.

Luvun 26.90 perustelujen mukaan rajaliikenteen arvioidaan vilkastuvan ja laittoman maahantulon pyrkimysten lisääntyvän. Rajavalvontapartiointia ja kiinteän valvonnan määrää ­aiotaan lisätä Suomen itärajalla erityisesti Kaakkois-Suomessa. Rajaliikenteen sujuvuus pyritään turvaamaan kehittämällä rajanylityspaik­kojen läpäisykykyä ja kohdentamalla lisähenkilöstöä rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on todettu yksiselitteisesti, että Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksistä huolehditaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Kyky rajatarkastusten tekemiseen ja rajaliikenteen sujuvuus turvataan rajanylityspaikoilla. Tämä on jo kaupallisista ja taloudellisista syistäkin perustelua.

Rajaliikenteen vilkastuminen sekä viisumivelvollisten matkustajien suhteellinen kasvu ja Venäjän rajavalvonnan supistukset Suomen rajalla edellyttävät Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärän lisäämistä. Henkilöstön lisätarve rajavalvonta- ja rajatarkastustehtäviin itärajalla on saadun selvityksen mukaan 160 henkilöä suunnittelukaudella 2004—2007. Samana aikana määrärahojen lisätarve on yhteensä noin 7 000 000 euroa verrattuna kuluvan vuoden ­toukokuussa tehtyyn valtioneuvoston kehyspäätökseen. Tarvittavasta henkilöstömäärän lisäyksestä 55 henkilötyövuotta saadaan katetuksi Rajavartiolaitoksen omin toimenpitein. Suunnittelu puuttuvan 105 lisähenkilön palkkaamiseksi on aloitettu. Suunnitelmaan kuuluu Pohjanlahden merivartioston lakkauttaminen hallintoyksikkönä 31.12.2003 sekä varusmieskoulutuksen lakkauttaminen vuoden 2005 alusta Imatran ja Ivalon rajajääkärikomppanioissa.

Valtiovarainvaliokunta näkee Rajavartiolaitoksen toiminnan tehostamisen tulevia haasteita ajatellen tärkeänä. Myös esimerkiksi Rajavartiolaitoksen ja Helsingin poliisilaitoksen yhteistyötä tulee kehittää. Haasteet ovat kuitenkin sen verran mittavat, ettei niistä selvitä ilman resurssilisäyksiä. Myöskään esimerkiksi EU:n rajavalvontaviraston mahdollinen perustaminen ei ­vähennä kansallisen rajavalvonnan tarvetta.

Rajavartiolaitos on myös osa sotilaallista maanpuolustusta. Tähän kuuluu olennaisena osana varusmieskoulutus, jolla tuotetaan maanpuolustusreserviä. Rajavartiolaitos kouluttaa ­varusmiehiä Imatralla, Ivalossa, Kajaanissa ja Onttolassa. Jokaisella paikkakunnalla sijaitsee rajajääkärikomppania. Kriisiajan rajajoukoilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli valmiutta kohotettaessa. Siksi on tärkeää, että rajajoukkoihin voidaan sijoittaa toiminta-alueen ­hyvin tuntevia reserviläisiä.

Yhteistyöstä sotilaallisen maanpuolustuksen alalla sekä sitä koskevasta kustannusten jakamisesta on sovittu puolustusministeriön ja sisä­asiainministeriön välisellä sopimuksella. Tätä on tarkennettu Pääesikunnan ja Rajavartiolaitoksen esikunnan välisellä sopimuksella. Rajavartiolaitos maksaa vakituisen henkilöstön palk­kaukset ja muut henkilöstökulut sekä kiinteistöjen ylläpidon, varusmiesten koulutuksessa tarvittavan varusteiden käyttöhuollon, lääkintähuollon, muonituksen jne. Puolustusvoimat maksaa asevelvollisten päivärahat ja hankkii ­sotavarustuksen sodan ajan joukoille.

Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen keskittäminen kahteen hallintoyksikköön ei ole valiokunnan mielestä tarkoituksenmukaista ­toiminnallisesti — ei myöskään alueellisista ja työllisyyssyistä. Momentille lisätään Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen jatkamiseen ­nykyisissä neljässä paikassa sekä rajaturvallisuuden ylläpitämiseen itärajalla ja eräiden keskeytyksissä olleiden investointien käynnistämiseen 3 400 000 euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että varusmieskoulutus jatkuu myös Imatralla ja Ivalossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 191 092 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 55/2003 vp)

97. Avustukset kunnille

Kuntatalouden kehitys.

Talousarvioesityksen yleisperusteluissa todetaan, että kuntien ja kuntayhtymien talous vahvistui selvästi vuonna 2002. Vahvistumiseen vaikuttivat erityisesti kuntatalouden vakautustoimenpiteet ja poikkeukselliset, kertaluonteiset verontilitykset. ­Kuluvana vuonna kuntien talouskehityksen ­arvioidaan sen sijaan selvästi heikkenevän vuoteen 2002 verrattuna. Kuntien yhteinen vuosi­kate laskee 800—900 miljoonalla eurolla pää­tyen noin 1,4 miljardiin euroon. Vuonna 2004 vuosikatteen arvioidaan heikkenevän vielä tästäkin.

Kuntien talouskehityksen heikkenemiseen on kaksi pääasiallista syytä, kokonaisverotulojen väheneminen ja toimintamenojen kasvu. Tilanteeseen vaikuttavat myös kuntien tappioksi koituvat verojen jako-osuuksien muutokset. Vero­tulokehitys pysähtyi tosiasiassa jo vuonna 2002, mutta kirjautuu kuntataloudessa viiveellä. Tänä vuonna kuntien verotulojen ennustetaan vähenevän yli neljä prosenttia eli 0,5 miljardia euroa. Vuonna 2004 kokonaisverotulot säilyvät samalla tasolla kuin kuluvana vuonna eli noin 13,5 miljardissa eurossa. Samalla käyttötalouden nettomenojen arvioidaan kasvavan noin 700 miljoonalla eurolla. Ennakoimatonta menojen kasvua esiintyy kaikissa kuntaryhmissä.

Kuten hallintovaliokunta lausunnossaan HaVL 4/2003 vp toteaa, kuntien talous kääntyy alijäämäiseksi kuluvana vuonna ja pysyy ali­jäämäisenä aina vuoteen 2007 saakka ulottuvan tarkastelukauden. Talousarvion yleisperusteluista ilmenee, että talouden tasapainotusongelmat ja alijäämät keskittyvät myös vuonna 2004 erityisesti asukasluvultaan pieniin, alle 6 000 asukkaan kuntiin. Kuntalain 65 §:n mukaan kunnan on talousarviossa ja -suunnitelmassa tai ­niiden hyväksymisen yhteydessä päätettävä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Valiokunta pitää saadun selvityksen mukaan ilmeisenä, että kuntalakia tosiasiassa varsin monessa kunnassa tältä osin joudutaan rikkomaan.

Vuosikatteiden heikkeneminen on ollut tyypillistä erityisesti suurille kaupungeille, joiden talouskehitys kääntyi heikkenevään suuntaan jo vuonna 2002. Syinä heikkenemiseen tuolloin olivat yleisen taloudellisen tilan ohella valtiovallan ratkaisut, jotka kohdistuivat taloudelliselta kantokyvyltään vahvoihin kuntiin.

Myös näköpiirissä olevat kunnallistalouden vaikeudet johtuvat monilta osin vuosien mittaan tehdyistä valtiovallan päätöksistä; kun ansio­tuloverovähennystä on korotettu, kunnat ovat menettäneet verotuloja. Valiokunta pitää kuitenkin positiivisena, että ensi vuodelle esitetyt ­veronkevennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Veromenetysten kompensointi ­sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korottamalla kohdentaa kompensaation varsin hyvin myös kuntakohtaisesti. Kustannustason noususta johtuvaa valtionosuuksien indeksitarkistusta ehdotetaan korotettavaksi 75 prosentilla laskennallisista kustannuksista, kun viime vuosina indeksitarkistus on ollut vain 50 prosenttia. Valiokunta pitää tavoitteena, että ­kustannustason nousu voitaisiin kompensoida tulevaisuudessa täysimääräisenä.

Valtiovarainvaliokunta vaati vuodentakaisessa budjettimietinnössään vähintäänkin vaalikauden kattavaa kuntien ja valtion yhteistä, koordinoitua sekä kuntien eri tehtävät ja erilaiset olosuhteet huomioon ottavaa, kokonaisvaltaista kuntapolitiikkaa koskevaa linjausta. Hallitus­ohjelmaan onkin kirjattu hallituskauden kattava valtion ja kuntien välinen peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä vuosittainen peruspalvelu­budjetti. Näitä toimenpiteitä voidaan pitää kuntatalouden kannalta myönteisinä. Valiokunta ­pitää todennäköisenä, että nämä pitkän tähtäyksen toimenpiteet ja valtionosuuksien lisäys ­näkyvät ennen pitkää myös kuntalaisille tarjottavien palvelujen paranemisena.

Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudelleenarviointi.

Hallitusohjelmassa on todettu myös, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää arvioidaan kokonaisuutena vuoteen 2005 mennessä. Siihen saakka kuntien yhteisövero-osuus säilytetään nykytasolla. Osana kokonaisselvitystä on tarkoitus selvittää mahdollisuudet yhteisöveron siirtämiseen kokonaan valtiolle kuntatalouden vakauden lisäämiseksi ja suhdanneherkkyyden vähentämiseksi.

Yhteisövero on tällä hetkellä keskimäärin kahdeksan prosenttia kuntien verotuloista. Sen merkitys vaihtelee kunnan elinkeinorakenteen mukaan. Saadun selvityksen mukaan noin 100 kunnan verotuloista yhteisöverot muodostavat yli 10 prosenttia. Yhteisöveron suurin etu on siinä, että sen kasvu noususuhdanteessa on palkkaveron kasvua selvästi suurempi ja se tasapainottaa alijäämän. Sen sijaan palkkaveron kasvu ­menee käytännöllisesti katsoen kuntien palkkamenojen ja sivukulujen kasvuun, eikä siitä riitä palvelutoiminnan kehittämiseen.

Toisaalta, vaikka kuntien osuus yhteisöverosta onkin laskenut alle puoleen huippuvuosista ja kuntakohtaisen osuuden laskentatapaa on muutettu, voivat erot olla edelleen kymmenkertaisia. Lukuisten yhden suuryrityksen kuntien osalta vuosittaiset muutokset voivat olla rajuja suhdannevaihteluista tai omistajavaihdoksista johtuen. Tällaisia muutoksia on erittäin vaikeaa sijoittaa valtionosuusjärjestelmän toimivaksi osaksi.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluu myös verotusoikeus ja yhteisövero on osa kuntien veropohjaa. ­Kuntien veropohja tulee turvata myös tulevassa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmässä, eikä sitä tule tehtävillä ratkaisuilla kaventaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmistelussa kuullaan ­kuntia ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitus­avustus (kiinteä määräraha)

Momentille on ehdotettu 48 068 000 euroa. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta voidaan myöntää valtionosuuslain (1147/1996) mukaan kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai ­tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tarvearviointiin vaikuttavat myös paikalliset erityisolosuhteet. Kun kunnallistalous luku­perusteluissa kuvatulla tavalla kuluvana vuonna heikkenee ja alijäämäisten kuntien määrä kasvaa, valtionosuuslaissa harkinnanvaraisen tuen ehdoksi asetetut kriteerit täyttyvät aikaisempaa useamman kunnan kohdalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä otetaan jo vuoden 2004 lisätalousarvioiden valmistelussa huomioon.

98. Alueiden kehittäminen

Viime vuosina muuttoliike kasvukeskuksiin maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista on ­ollut voimakasta. Hallitusohjelman aluepoliit­tisena tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestö­rakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Alueelliseen ­tasapainoon pyritään ohjelmaperusteisen aluepolitiikan avulla.

Keskeisenä toimintalinjana saadun selvityksen mukaan on kansallisen aluepolitiikan ja sen välineistön vahvistaminen edellytysten luomiseksi tasapainoiselle alueelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Yhteistyökokonaisuutta täydentää Euroopan unionin aluepolitiikka. Alueiden kilpailukyvyn parantamiseen pyritään panostamaan voimistamalla niiden osaamista ja omia vahvuuksia sekä lisäämällä alueiden kehittämisen omaehtoisuutta.

Toimenpidevalikoimaan kuuluu aluekeskusohjelma, jota toteutetaan 34 kaupunkiseudulla yhteensä 261 kunnassa. Aluekeskusohjelman tavoitteena on aluerakenteen tasapainottaminen luomalla maahan kaikki maakunnat kattava aluekeskusverkosto. Osaamiskeskusohjelma puolestaan keskittyy valittujen huippuosaamisalojen kehittämiseen erikseen nimetyissä osaamiskeskuksissa. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien lisäksi hallitusohjelmaa täydentävään hallituksen strategia-asiakirjaan sisältyy seutuhanke; laki seutuvaltuustokokeilusta on määräaikainen ja voimassa vuoden 2012 loppuun. Kokeiluseuduille tulee mahdolliseksi siirtää tehtäviä seudun kattavalle, asukkaiden ­välittömillä vaaleilla valitsemalle seutuvaltuustolle. Tuleviin kokeiluihin kuuluu myös Kainuun hallintokokeilu, johon on palattu jäljem­pänä. Tähän kokonaisuuteen voidaan katsoa liittyvän myös valtionhallinnon alueellistaminen, samoin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoima hanke, jolla pyritään teknologiarahoituksen alueellisesti tasapainoisempaan toimeen­panoon.

Euroopan unionin aluepolitiikkaan kuuluvat rakennerahasto-ohjelmat, ennen muita tavoiteohjelmat 1 ja 2.

Kuten edellä havaitaan, aluepolitiikan sisältämien toimenpiteiden kirjo on laaja ja monipuolinen. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että näistä muodostuu toimiva kokonaisuus, joka palvelee aluepolitiikan perimmäisiä tarkoitusperiä. Kansallisen aluepolitiikan tehostamiseen uuden alueiden kehittämislain mukaisesti on ilmeinen tarve.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärä­raha 3 v)

Maakunnan kehittämisraha on alueiden kehit­tämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämis­rahoitusta, jota suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin. Maakunnan kehit­tämisrahaan on esitetty vuoden 2004 talous­arvioesityksessä 14,1 miljoonan euron lisäystä. Ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen, jota käytetään myös maaseudun ja saariston kehittämiseen, arvioidaan käytettävän 14 miljoonaa ­euroa.

Ehdotettua lisäystä voidaan pitää olennaisena ennen muuta maakunnan kehittämiseen tarkoitetun sitomattoman maakunnan kehittämisrahan osalta. Korotuksella tullaan luvun 26.98 perustelujen mukaan, ottaen huomioon hallitusohjelma sekä valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 40/2002 vp , vahvistamaan kansallisen alue­kehitystyön ja aluepolitiikan voimavaroja sekä lisäämään alueellisia osaamispanostuksia.

Viime vuosina sitomaton maakunnan kehittämisraha on pysynyt kuta kuinkin ennallaan, kun samanaikaisesti osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman toteuttamiseen tarkoitetut maakunnan kehittämisrahan osuudet ovat olennaisesti kasvaneet. Näiden lisäksi sisäasiainministeriö on varannut vuosittain osuuden maa­kunnan kehittämisrahasta valtakunnallisiin ja omiin tarkoituksiinsa. Mikäli käytäntö jatkuu ja ulottuu vuonna 2004 vielä hallituksen politiikkaohjelmiin, ei aidosti sitomattoman määrärahan lisäys toteudu aiotussa laajuudessa.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että maakunnan kehittämisrahan todellinen vaikuttavuus maakuntien kehityksen ohjaamisessa edellyttää, että sen käyttöä ohjataan ministeriötasolta mahdollisimman vähän. Laissa säädetty ohjaus tulisi tältä osin riittää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maakunnan kehittämisrahan suuntaaminen osaamiseen, tietoyhteiskuntaan, yrittäjyyteen, elinkeinotoimintaan, kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan ja aivan erityisesti osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmiin tulisi jättää kunkin maakuntaohjelman painotusten mukaisesti toteutettavaksi ja rahoitettavaksi. Päätökset sitomat­toman määrärahan suuntaamisesta tulee tehdä yksiselitteisesti aluetasolla. Maakunnallisten, vapaiden kehittämisvarojen lisääminen parantaa mahdollisuuksia kehittää kasvukeskusten ulkopuolisten, kasvukykyisten seutujen kilpailukykyä. Erityisen tärkeää on lisätä alueellisia osaamispanostuksia, joilla tuetaan voimakkaasti osaamisrakenteiden vahvistamista kasvupoten­tiaalisilla alueilla. Alueelliset tarpeet voidaan parhaiten ottaa huomioon vahvistamalla ­maakunnan liittojen roolia aluekehityslain ­mukaisina aluekehitysviranomaisina ja kanavoimalla aluekehitysvaroja yhä kasvavasti niiden kautta.

Kainuun hallintokokeiluun on momentin määrärahasta varattu 400 000 euroa. Kokeilun on tarkoitus alkaa varsinaisesti vasta vuoden 2005 alusta. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin saadun selvityksen mukaan nähtävissä, että talousarvioesityksessä esitetty määräraha on riit­tämätön; se riittää kattamaan vain osaksi hallintokokeilun suunnitteluun palkatun henkilöstön ­kuluja. Uusi maakunnallinen toiminta edellyttäisi saadun selvityksen mukaan jo käynnistysvaiheessa panostusta muun muassa tietojärjestelmiin. Samalla kun valtiovarainvaliokunta katsoo, että kokeilun resursoinnista tulee huolehtia, se toteaa, että tällaiset kustannukset olisi pitänyt kyetä ennakoimaan jo kokeilusta päätettäessä.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kumppanuusohjelma.

Hallinnonalan määrä­rahat ovat täydentävän talousarvioesityksen jälkeen 2 073,3 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 1,4 prosentin BKT-osuutta. Jälkimmäistä kasvattavat yhtäältä arvonlisäveromenojen siirto vuoden 2003 talousarviosta lähtien valtiovarainministeriön pääluokasta puolustusministeriön pääluokkaan. Näiden osuus vuoden 2004 talousarviossa on 172,5 miljoonaa euroa. Lisäksi puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen mukaiset pääomavuokramenot ovat 75 miljoonaa euroa vuonna 2004.

Puolustushallinnon ydintehtävänä pidetään maanpuolustusta muiden ollessa tukipalveluita. Tukipalveluissa pyritään hallinnonalan integroitumiseen muuhun yhteiskuntaan erilaisten kumppanuusjärjestelyjen kautta. Tavoitteena on pääluokkaperustelujen mukaan rakentaa järjestelmä, jonka rakennetta ei tarvitse muuttaa valmiutta kohotettaessa. Puolustusministeriön käynnistämä kumppanuusohjelma pitää luvun 27.10 perustelujen mukaan sisällään seitsemän kehittämisaluetta: terveydenhuolto, tietohallinto, korjaamotoiminta, kuljetustoiminta, ruokahuolto, vaatetushuolto ja taloushallinto.

Kumppanuusohjelmalla pyritään saadun selvityksen mukaan noin 20 prosentin, jopa yli 30 prosentin säästöihin. Säästöt eivät ole kuitenkaan olleet hallinnonalan ensisijainen motiivi sen käynnistäessä kumppanuusohjelmaansa, vaan tavoitteena on ollut jo rauhan aikana saada koko yhteiskunta mukaan maanpuolustukseen. Esimerkiksi Ilmavoimien huollon osalta tämäntyyppisestä toiminnasta on myönteisiä ko­kemuksia jo pitkältä ajalta. Kumppanuusohjelman kehittämisessä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tässä vaiheessa kyse pilotoinnista, jonka perusteella tehdään arvio kump­panuusohjelman kehittämisestä.

Valtiovarainvaliokunta pitää kumppanuus­ohjelman kehittämisessä hyvänä sitä, että puolustushallinto joutuu tässä prosessissa arvioimaan myös omaa toimintaansa. Puolustushallinnon henkilöstöjärjestöt katsovat, että oma henkilöstö on tällä hetkellä ammattitaitoista ja kustannustehokasta. Tämän henkilöstön työpanoksen mahdollinen korvaaminen ostopalveluilla tulee valtiovarainvaliokunnan mielestä harkita perusteellisesti. Useat tukitoiminnoista ovat erittäin keskeisiä myös kriisiaikoina. Tällöin ulko­puolisten palvelujentarjoajien käyttäminen saattaa olla ongelmallista. Kustannusnäkökulmaa ei valiokunnan mielestä myöskään tule unohtaa; ostopalveluista joudutaan maksamaan arvonlisäveroa, mikä pienentää mahdollista kustannushyötyä ratkaisevasti. Valiokunta pitää mahdollisena, että ostopalveluiden käyttö eräissä tapauksissa saattaa tulla kokonaiskustannuksiltaan jopa nykyistä toimintamallia kalliimmaksi.

Edellä olevan perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että puolustushallinnon kumppanuusohjelma tuodaan pilotointivaiheen jälkeen vielä erikseen eduskunnan arvioitavaksi.

Varikot.

Varikkojärjestelmän kehittäminen oli olennainen osa valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ­sisältämää rationalisointiohjelmaa. Puolustushallinnossa katsotaan, että varikoita on edelleen liikaa. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen johdolla valmistellaan saadun selvityksen ­mukaan vuoden 2004 tammikuun loppuun mennessä perusteita rationalisointitoimenpiteiden jatkamiseksi. Ratkaisuesitykset on tarkoitus tehdä ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Valiokunta on tietoinen puolustusteollisuuden valmiudesta hoitaa eräitä varikoille ­nykyään kuuluvia tehtäviä. Tämä vaihtoehto voi valiokunnankin mielestä tulla kyseeseen tietyissä ­yksittäistapauksissa. Varikkolaitosta tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa maanpuolustuksen tarpeet, alueelliset näkökohdat ja työllisyys on otettu huomioon. Puolustusmateriaalin on myös jatkossa tarpeen olla siellä, missä joukkoja kriisiaikoina käytetään. Vaikka kokoamista suurempiin yksiköihin eräiltä osin tapahtui­sikin, lopputuloksen tulee olla hajautettu, ­alueellistamista tukeva varikkojärjestelmä. Työntekijöiden irtisanomisiin tulee turvautua vain poikkeustapauksissa.

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Yleistä.

Puolustusmateriaalihankintoihin on esitetty 572,6 miljoonaa euroa, missä on lisäystä kuluvaan vuoteen 53,6 miljoonaa euroa. Uusia tilausvaltuuksia talousarvioesitykseen sisältyy kaksi. Hankevalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan esitetään PROTO 2004 -tilausvaltuutta, jota täydentävässä talousarvioesityksessä on pienennetty alkuperäisestä 20,6 miljoonasta eurosta 15,8 miljoonaan euroon. Samalla vuodelle 2004 varattavaa määrärahaa on esitetty ­pienennettäväksi 2,2 miljoonasta eurosta 1,7 miljoonaan euroon. Toisena uutena tilausvaltuutena esitykseen sisältyy 111,5 miljoonan euron Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyvyn kehittämiseksi tarkoitettu IHT 2004 -tilausvaltuus. Tähän liittyviin maksatuksiin varataan ensi vuodelle 3,5 miljoonaa euroa.

PROTO 2004.

Valiokunta pitää PROTO 2004 ‐tilausvaltuutta erityisen tärkeänä kotimaisen puolustustarviketeollisuuden näkökulmasta. ­Tilausvaltuus mahdollistaa sen, että puolustusvoimat voi valmistella tulevia hankkeita etu­käteen tilaamalla asiaan liittyviä selvityksiä ym. ilman, että se automaattisesti johtaisi sarja­tilaukseen. Tämä menettely auttaa myös kotimaista teollisuutta osallistumaan yhä enemmän haastavampien teknologiakokonaisuuksien ­kehittelyyn ja tätä kautta kehittämään kilpailukykyään kansainvälisiä markkinoita ajatellen. Tästä tilausvaltuudesta ajateltuun hyötyyn nähden valiokunta pitää siihen vuosille 2004—2006 varattua panostusta varsin vähäisenä.

Tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota puolustusvoimilla materiaalihankintoihin käytettävissä oleviin henkilöresursseihin. Hankittava materiaali muodostuu lähivuosina yhä enemmän laajoista järjestel­mistä, joiden hankintamäärittelyt ovat varsin vaativa tehtävä. Tässä tarvitaan sekä puolustusvoimien sotilaallista asiantuntemusta että yhä enemmän myös erityisteknologioiden asiantuntijoita ja projektinhoitajia. Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimat on käynnistänyt hankevalmistelun uudistamisohjelman, joka osaltaan auttanee hankintaprosessien selkeyttämisessä ja nopeuttamisessa. Uudistusohjelmassa on otettu huomioon myös teollisuuden ottaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ­mukaan hankevalmisteluun.

Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista ­kohdistetaan vuonna 2004 kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Tämä edellyttää luonnollisesti puolustusvoimilta riittävää tilauskantaa. PROTO 2004 ­‐tilausvaltuuden antamien mahdollisuuksien lisäksi puolustusmateriaalihankintoihin myönnettävien määrärahojen käyttöä ­pyritään myös muutoin tehostamaan, esimerkiksi edellisiltä vuosilta siirtyneiden määrärahojen tehostetulla käytöllä.

Valiokunta toteaa, että 1990-luvun loppupuolella käyttöönotetun selontekomenettelyn ­yhtenä tarkoituksena oli parantaa myös puolustus­materiaalihankintojen suunnitelmallisuutta. ­Tilausvaltuusmenettely on omalta osaltaan helpottanut määrärahojen suunnitelmallista käyttöä. Tätä taustaa vasten valtiovarainvaliokunta pitää yllättävänä, että osana Merivoimien ­Laivue 2000 -hanketta toteutettavaksi tarkoitettu ilmatyynyalusprojekti on päätetty kuluvana vuonna keskeyttää. Tarkoituksena oli hankkia neljä ilmatyynyalusta, joiden hinnaksi loppuun vietynä olisi tullut 172 miljoonaa euroa. Merivoimat ehti ennen projektin keskeyttämistä hankkia yhden ilmatyynyaluksen prototyypin, jonka kokonaiskustannukset olivat noin 16 miljoonaa euroa. Hankkeen keskeyttämisen perusteeksi on esitetty puolustusvoimien johdon tarkentunut linjaus Merivoimien roolista osana kehittyvää puolustusjärjestelmää. Tämä muutti Merivoimien aiempaa kehittämisen painopistettä pintatorjuntakyvystä valvontakykyyn, pitkäaikaisen merelläolokyvyn ja meriliikenteen suojaamiskyvyn kehittämiseen.

On ilmeistä, että ilmatyynyalushankinnassa tarkastelua ei ole ulotettu riittävän pitkälle aikavälille. Myös teknisessä valmistelussa on ollut ilmeisiä puutteita. Hankkeen valmistelussa on valiokunnan saamien tietojen mukaan ollut esillä myös poikkeavia näkökantoja. Valiokunta ­pitää tarpeellisena toimia, joilla edellä todetun kaltaiset kalliit virheinvestoinnit voidaan välttää ja päästä entistä suunnitelmallisempaan toimintaan myös materiaalihankinnoissa.

FMS-sopimukset.

Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa tuloutettiin 15,7 miljoonaa euroa sen johdosta, että osa Hornet-torjuntahävittäjäkaluston hankintasopimusten mukaisista maksusuorituksista palautui Suomeen hankinnoissa noudatettuun ns. FMS-maksujärjestelyyn liittyen. Sen sijaan lisätalousarvioon ei sisältynyt puolustusministeriön siihen esittämää ­samansuuruista lisämäärärahaa Ilmavoimien Hornet-torjuntahävittäjäkaluston osalta jo tehtyjen alkuperäisten hankintasopimusten mukaisiin käyttökohteisiin. Saadun selvityksen mukaan näille määrärahoille oli suunniteltu kotimaisuuspainotteinen käyttö. Lisämäärärahasta noin 9,5 miljoonaa euroa olisi käytetty kotimaisen teollisuuden tilauksiin. Mikäli tämä määräraha lopullisesti menetetään, se aiheuttaa Ilmavoimille vaikeuksia eräiden järjestelmien käyttöönsaannissa. Tilausten viivästyessä myös kotimainen puolustustarviketeollisuus joutuu sopeuttamaan toimintaansa tilauskannan perusteella.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot

96. Edeltä arvaamattomat tarpeet (kiinteä määräraha)

Momentille ehdotetaan myönnettäväksi 20 000 000 euroa. Vastaava määräraha on ollut budjetissa jo pitkään, mutta huomattavasti pienempänä. Viime vuonna se oli 168 000 euroa.

Määrärahan käyttö tulee kysymykseen äkil­lisissä kriisi- tai muissa vastaavissa muutostilanteissa, joissa välitön varainkäyttö on tarpeen ja lisätalousarvioprosessi liian hidas reagointitapa. Määrärahaa on korotettu edellisvuodesta, jotta se olisi riittävä tällaisissa tilanteissa. Aiempi taso oli niin matala, ettei määrärahasta olisi ollut käyttötarpeen ilmentyessä juuri apua.

Valiokunta pitää määrärahaa perusteltuna. Vaikka se jää useimpina vuosina kokonaan tai valtaosin käyttämättä, arvaamattomiin tarpeisiin on syytä valiokunnankin mielestä varautua. Valiokunta pitää ehdotettua määrärahaa kuitenkin tarpeettoman suurena ja ehdottaa, että momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yleistä

Opetusministeriön hallinnonalan budjetti on muutosten jälkeen yhteensä 6 053 748 000 ­euroa eli noin 16 prosenttia koko talousarviosta. Opetusministeriön hallinnonalan määrärahojen kasvu on noin 175 miljoonaa euroa eli noin 3 prosenttia vuoteen 2003 verrattuna. Opetusministerin toimialalla kasvu on noin 3 prosenttia ja kulttuuriministerin toimialalla noin 4 prosenttia. Valiokunta pitää määrärahakehitystä myönteisenä. Opetusministeriön hallinnonalan painopisteenä vuonna 2004 on koulutuksellisen ja kulttuurisen tasa-arvon turvaaminen. Painopisteenä on myös mm. peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta huolehtiminen sekä arvioinnin kehittäminen. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja ­alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Kou­lutusta ja tutkimusta kehitetään alueiden vahvuuksia ja ominaispiirteitä tukien tavoitteena työllisyysasteen nostaminen. Hallitusohjelman mukaan ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen. Vuoteen 2007 tulee koulutuksen vahvistamiseen olemaan käytettävissä kaikkiaan noin 70 miljoonaa euroa.

Opetustoimen määrärahakehitys on talous­arvioesityksessä myönteinen. Tilanne kunta- ja koulutasolla koetaan kuitenkin monilta osin vaikeaksi kuntien yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Valiokunnan mielestä erityisesti kuntien asukaslukupohjaisen valtionosuuden leik­kausten purkaminen on välttämätöntä myös perusopetuksen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Asukaslukupohjaisen valtionosuuden leikkaus vielä kumuloituu vuosittain, joten leikkaukset on kiireellisesti purettava.

Kulttuuribudjetin osalta valiokunta pitää erityisesti myönteisenä sitä, että veikkausvoitto­varojen jakoa koskeva ns. jakosuhdelaki otetaan hallitusohjelman mukaisesti kokonaisuudessaan käyttöön ensi vuonna. Talousarvioesitys ­kokonaisuudessaan lisää erityisesti nuorisotyön mutta myös taiteen ja kulttuurin määrärahoja. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että liikunnan määrärahoihin ehdotetaan vain vähäistä lisäystä, mikä ei ole riittävä. Valiokunta viittaa myös myöhemmin momentin 29.90.30 perusteluissa lausuttuun.

Valiokunta kiinnittää huomiota taiteilijoiden taloudelliseen asemaan. Tuore taiteen keskustoimikunnassa tehty tutkimus taiteilijakunnan työmarkkinatilanteesta ja tulotasosta osoittaa, että monilla taiteen alueilla toimeentulo on todella huono. Valiokunta pitää ensisijaisena ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän nostamista 65:een nykyisestä 35:stä. Tutkimus osoittaa myös, että apuraha on suurelle osalle taiteilijoista oleellinen osa tulonmuodostusta. Sen vuoksi taiteilija-apurahajärjestelmän ja näyttöapurahajärjestelmän voimistaminen ja laajentaminen on tärkeää.

01. Opetusministeriö

22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v)

Koulutuksen arviointineuvosto asetettiin nelivuotiskaudeksi maaliskuussa 2003, ja sihteeristö on aloittanut toimintansa kuluvan syksyn ­aikana. Parhaillaan arviointineuvosto laatii ­alkaneeksi toimikaudeksi ulkopuolisen arvioinnin ohjelmaa. Arviointihankkeet tullaan rahoittamaan yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kehittämismäärärahoista. Talous­arvioesityksessä lisärahoitusta arviointiin ei ole voitu osoittaa. Valiokunta painottaa, että ­arviointitoiminta on keskeistä nykyisten koululakien tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi tulee huolehtia siitä, että koulutuksen arviointineuvoston toiminnalle osoitetaan riittävät voimavarat.

05. Kirkollisasiat

50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Opetusministeriö on esittänyt valtion talous­arvioissa otettavaksi määrärahan Lontoon merimieskirkon peruskorjaukseen. Talousarvioesitykseen ei tätä määrärahaa sisälly. Valiokunta on tutustunut Lontoon merimieskirkon korjaus­tarpeeseen ja pitää peruskorjausta välttämättömänä. Sen vuoksi määrärahan käyttötarkoitusta muutetaan ja momentille lisätään Suomen Merimieskirkon avustuksiin 250 000 euroa käytettäväksi Lontoon merimieskirkon peruskor­jaukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 637 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään 152 000 euroa Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen ja enintään 250 000 euroa Lontoon merimieskirkon rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet.

Käyttösuunnitelma	€
Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille	152 000
Avustus Suomen Merimieskirkolle	485 000
— mistä Lontoon merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään)	250 000
— mistä Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakentamisavustuksiin (enintään)	152 000
Yhteensä	637 000

07. Opetushallitus

21. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa ­ortodoksisen uskonnon opettajien käytettäväksi tarkoitetusta oppimateriaalista ollaan tuottamassa vain verkkoversiona. Tämä on ongelmallista varsinkin kiertäville opettajille, koska kaikilla ei ole verkkoyhteyttä käytettävissään. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että opetushallituksen vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen ­varatuista määrärahoista rahoitetaan kirjamuotoisten ortodoksisen opettajan oppaiden tuottaminen.

08. Kansainvälinen yhteistyö

Arktinen yliopisto on pohjoisten alueiden yliopistoverkosto, jossa on mukana yli 50 korkeakoulua edustavaa laitosta koko sirkumpolaariselta alueelta. Arktisen yliopiston toimintaa on pidettävä tärkeänä osana Suomen kansainvälistä opetus- ja kulttuuriyhteistyötä. Toiminta on jo alkuvuosina tarjonnut uusia opiskelumahdollisuuksia alueen nuorille sekä muutenkin edistänyt vuorovaikutusta koko arktisella alueella. Arktinen yliopisto on tänä vuonna käynnistänyt aktiivisen toiminnan kaikissa Arktisen neuvoston jäsenmaissa (Pohjoismaat, Kanada, Venäjä, USA) yliopiston rahoituspohjan vahvistamiseksi. Yliopisto on laatinut rahoitusstrategian, jonka mittapuuna on Suomen nykyinen rahoitus ja jonka pohjalta yritetään nostaa muiden maiden suhteellista rahoitusosuutta. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee huolehtia omasta rahoitusosuudestaan ja arktisen yliopiston toimintamahdollisuudet edelleenkin turvataan.

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Yliopistojen perusrahoitus ja tilakustannukset.

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossa (SiVL 5/2003 vp) yliopistojen perusrahoituksesta ja tilakustannuksista todettuun ja painottaa sitä, että yliopistot vastaavat Suomessa uuden tiedon tuottamisesta ja sille rakentuvasta laadukkaasta koulutuksesta. Sen vuoksi on tärkeää, että koulutus- ja tiedepolitiikka on sekä ­tavoitteiden että voimavarojen osalta pitkäjänteistä ja vakaata.

Vuoden 2004 talousarvioesityksessä yliopistokoulutukseen ja -tutkimukseen osoitetut määrärahat kasvavat noin 6 prosentilla. Yliopistojen toimintamenorahoitus määräytyy pitkälti laskennallisen mallin kautta, jonka tavoitteena on ollut lisätä tavoitteiden ja määrärahojen yhteyttä sekä turvata yliopistojen nykyisten perustehtä­vien, opetuksen ja tutkimuksen, ohella tarkoituksenmukaisella tavalla myös yhteiskunnallisten palvelutehtävien rahoitus. Yliopistolaitoksen vuosittaisen rahoituksen määrä määritellään hallituksen menokehysten yhteydessä.

Yliopistojen kannalta vaikeaksi ovat osoittautuneet tilakustannuksiin liittyvät ongelmat, jotka olemassa olevien tilojen osalta johtuvat lähinnä siitä, että vuokrat ovat indeksisidonnaisia. Opetusministeriön tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa vuosittaiseen yliopistojen rakennusinvestointitasoon on oleellisesti heikentynyt Senaatti-kiinteistöjen perustamisen jälkeen. Vuokravaltuuskäsittelyn kautta opetusministeriö pystyy osittain vaikuttamaan hankkeiden etenemiseen, mutta valtuusmenettelyllä ei ole kuitenkaan selkeää yhteyttä rahoituskehykseen. Tilakustannusten kohoaminen vähentää suoraan opetukseen tarkoitettuja määrärahoja, koska vuokrista aiheutuvia lisäkustannuksia ei kompensoida yliopistoille kuin osin.

Valiokunta viittaa Senaatti-kiinteistöjä koskevasta hallituksen esityksestä antamaansa mietintöön ( VaVM 34/2003 vp — HE 108/2003 vp ) ja toteaa, että olennaisinta valtiovarainvaliokunnan mielestä on, että Senaatti-kiinteistöjen ­asiakkaina olevilla virastoilla ja laitoksilla on käytettävissään riittävät määrärahat toimitilakustannuksista selviämiseen niin, ettei niiden kattamiseen tarvitse käyttää varsinaiseen toimintaan tarkoitettuja määrärahoja.

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useassa yhteydessä huomiota yliopistojen lahjoitusmaihin, joista myös peritään yleisen pääoman tuottovaatimuksen mukaista vuokraa. Valiokunta on Senaatti-kiinteistöjä koskevan esityksen yhteydessä todennut, että liikelaitoslaki ja laki Senaatti-kiinteistöistä antavat periaatteessa mahdollisuuden asettaa näille maille kuitenkin alemman tuottovaatimuksen, jos niin päätetään.

Valiokunta seuraa yliopistojen tilakustannuksiin tarkoitettujen määrärahojen riittävyyttä ja tarkastelee tilannetta uudelleen, koska ongelma voi muodostua yliopistoille kestämättömäksi.

Apurahat ja määräaikaiset virka- ja työsuhteet yliopistoissa.

Valtiovarainministeriö on antanut 14.10.2003 ohjeet määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä ja näiden vähentämiseen tähtäävistä toimista. Ohjeiden mukaan kaikkien ­virastojen tulee tarkastella käytettyjen määrä­aikaisten palvelussuhteiden perusteita ja ryhtyä määräaikaisten palvelussuhteiden käyttämiseen vain perustelluista syistä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yliopistoissa on paljon määräaikaisia palvelussuhteita vaikka tehtävät ovat pysyväisluonteisia. Yliopistoissa tuleekin ottaa annetut ohjeet pikaisesti huomioon määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituksena ei ole myöntää apurahoja palvelussuhteen omaiseen työskentelyyn. Valiokunta ­pitää tärkeänä, että välittömästi sosiaali- ja terveysministeriön apurahoilla työskentelevien henkilöiden asemaa käsittelevän työryhmän työn valmistuttua ryhdytään tarvittaviin muutoksiin.

22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Yliopistokeskusten toiminnan kehittäminen.

Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä (OPM:n työryhmien muistioita 28:2001) esitti mm. yliopistokeskuksia eräille paikkakunnille, joissa on yliopistotoimintoja mutta ei omaa yliopistoa. Yliopistokeskuksia on kuudella paikkakunnalla eli Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella. Yliopistokeskusten toiminnan vahvistaminen on alueellisesti tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeä tavoite. Yliopistokeskusten tavoitteena on mm. sellaisten uutta tutkintorakennetta hyödyntävien maisteriohjelmien ja aikuiskoulutusohjelmien luominen, jotka palvelevat alueen työelämän tarpeita tai tukevat alueen yleisen koulutustason nostamista. Yliopistokeskuksissa yhdistetään alueellista yliopistotoimintaa laajoiksi kokonaisuuksiksi, jotta toiminnan korkea laatu voidaan turvata. Yliopistokeskukset tekevät myös verkostoyhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Valiokunta pitää yliopistokeskusten roolia alueillaan ja siten koko Suomen alueellisen tasapainon kannalta merkittävänä. Sen vuoksi momentille lisätään aloitteiden TAA 141/2003 vp ja TAA 805/2003 vp perusteella 3 000 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä yliopistokeskusten toimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 23 772 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen.

Käyttösuunnitelma		€
1.	Tutkimus-, kehittämis- ja ­julkaisutoiminta	8 772 000
2.	Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet	9 000 000
3.	Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen	3 000 000
4.	Yliopistokeskusten kehittäminen	3 000 000
Yhteensä		23 772 000

(3.—5. kappale kuten HE 55/2003 vp)

20. Ammattikorkeakouluopetus

Vuonna 2001 ammattikorkeakouluissa tuli voimaan säännös, jonka mukaan opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan sen ­lyhentämättä säädettyä opiskeluaikaa. Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän kahden vuoden poissaoloajan, mutta piti sitä melko pitkänä, koska tämän pelättiin aiheuttavan ammattikorkeakouluille ongelmia mm. talouden ja opetuksen ennakoinnin suhteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näin onkin käytännössä käynyt. Sen vuoksi valiokunta katsoo, että pikaisesti tulee selvittää mahdolliset muutostarpeet.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammatillinen opettajankoulutus.

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossa ammatillisesta opettajankoulutuksesta todettuun. ­Ammatillinen opettajien peruskoulutus ei kuulu valtionosuusjärjestelmän piiriin, vaan rahoitus toteutetaan ylimääräisenä valtionavustuksena. Opettajankoulutusmääriä on kasvatettu viime vuosina, mutta valtionavustus ei ole kasvanut vastaavassa määrin. Valiokunta painottaa sitä, että ammatillisessa opettajankoulutuksessa ­tulee huolehtia annettavan koulutuksen alueellisesta kattavuudesta. Sen vuoksi momentille lisätään 100 000 euroa ammatillisen opettajankoulutuksen valtionavustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 336 797 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 55/2003 vp)

40. Yleissivistävä koulutus

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Eduskunta on usean talousarvion käsittelyn yhteydessä pitänyt opetustoimen investointeihin suunnattuja määrärahoja liian pieninä ja lisännyt määrärahoja talousarvioon. Tarve opetustoimen rakentamishankkeisiin ja perusparannuksiin on edelleen suuri. Sen vuoksi momentille ­lisätään 1 500 000 euroa ja myöntämisvaltuutta korotetaan 2 500 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 71 200 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

Vuonna 2004 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2004 kustannustasossa yhteensä enintään 64 500 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 27 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2004 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2005 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2004 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 80 000 000 euroa.

60. Ammatillinen koulutus

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossa ammatillisesta koulutuksesta todettuun. Valiokunta kiirehtii tehostettuja toimenpiteitä ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi sekä ammatillisen erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen lisäämistä.

Ammatillinen erityisopetus.

Valiokunta painottaa sitä, että koulutuksellisen tasa-arvon edellytysten mukaisesti jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua oppimis- ja toimintaedellytyksistään riippumatta toisen asteen koulutukseen. Nykyisin ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulutustaustassa, oppimisvalmiuksissa ja aikaisemmassa opintomenestyksessä on suuria eroja. Opiskelijoiden joukossa on myös lisääntyvä määrä maahanmuuttajia, syrjäytymisvaarassa olevia ja toisaalta myös lukion kokonaan tai osittain suorittaneita tai jonkin muun koulutuksen suorittaneita. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten opettaminen vaatii muun muassa keskimääräistä enemmän pienryhmäopetusta ja työvaltaisia opetusmenetelmiä.

Opintojen ohjaus.

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossa opintojen ohjauksesta todettuun ja painottaa sitä, että opintojen keskeyttämisiä voidaan vähentää oikea-aikaisella ja tehostetulla opintojen ohjauksella. Erityisen tärkeää se on koulutuksen nivelvaiheissa ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa ­sivistystyö

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Vuosina 2003—2007 toteutettavan Noste-ohjelman tarkoituksena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden 30—54-vuotiaiden työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisten aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa osaltaan työllisyysasteeseen. Keskeisenä tavoitteena on, että ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt suorittavat aikaisempaa enemmän ammatillisia ja tietokoneen ajokorttitutkintoja. Lisäksi tavoitteena on, että aikaisempaa useampi peruskoulun tai lukion keskeyttänyt suorittaa opintonsa loppuun. Peruskoulun keskeyttäneiden kohdalla ikäraja on 25—54 vuotta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ­ohjelman toteuttamisessa olisi tarvetta tarkistaa koulutukseen osallistumisen kriteereitä. On ­oikein, että painotus on edellä todetun mukaisesti vähän koulutusta saaneiden koulutustason nostamisessa. Jatkossa tulee harkita kriteerien väljentämistä koulutustaustan osalta.

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lehtimäen opisto on vammaisten erityiskansanopisto, joka järjestää ympärivuotista koulutus- ja kurssitoimintaa moni- ja vaikeavammaisille henkilöille. Saadun selvityksen ja aloitteen TAA 899/2003 vp perusteella momentille lisätään 150 000 euroa Lehtimäen opiston toiminnan avustamiseen.

Lehtimäen opisto on yksi kolmesta erityiskansanopistosta, jonka yksikköhintaa on vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 §:n nojalla porrastettu ylläpitämisluvassa määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella. Muita tähän ryhmään kuuluvia opistoja ovat Hengitysliitto HELI ry:n ylläpitämä Hoikan opisto ja Kuurojen Liitto ry:n ylläpitämä Kuurojen kansanopisto. Näiden erityiskansanopiston valtionosuuden perusteena olevan yksikköhinnan korotusprosentti on 75 prosenttia kaikkiin opiskelijaviikkoihin. Valiokunta pitää välttämättömänä selvittää näiden erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuus ja tehdä tarvittavat muutokset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan pysyvästi turvata.

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuuden ja tekee tarvittavat muutosehdotukset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan turvata.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 45 282 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään 1 696 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin ­kehittämisavustuksiin ja avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen ­rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa ja ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen ­oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 289 500, josta noin 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu-nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuk­sien maksamiseen.

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa opintokeskusten rahoituksesta todettuun. Opintokeskuksilla osana vapaan sivistystyön toimintaa on merkittävä tehtävä muun muassa hallitusohjelman kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteuttamisessa. Sen vuoksi ­momentille lisätään 200 000 euroa, josta 32 000 euroa opintokerhotoimintaan, ja laskennallisia opetustunteja lisätään vastaavasti 2 980 tunnilla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 12 878 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisäämiseen, mukaan lukien opintosetelikokeilu, muihin kehittämishankkeisiin ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 773 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 189 820. Tuntikiintiön estämättä määrä­rahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutu­vien valtionosuuksien maksamiseen.

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kesäyliopistojen tehtävänä on järjestää alueellaan avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta. Rahoitus määräytyy kansalaisopistojen yksikköhinnan mukaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kesäyliopistojen koulutustarjonnasta suurin osa on avointa yliopisto-opetusta eikä kansalaisopistojen yksikköhinta siten ole tarkoituksenmukainen niiden valtionosuuden perusteena. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kesäyliopistoille määritellään oma valtionosuuden perustana oleva yksikköhinta, jossa otetaan huomioon niiden lakisääteisen koulutustehtävän mukaisesta opetuksesta aiheutuvat kustannukset.

70. Opintotuki

Hallitusohjelman mukaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. Opetusministeriö teettää parhaillaan selvityksiä opiskelijoiden opintososiaalista asemaa ja tutkintojen tavoiteaikaa koskevista kysymyksistä. Valiokunta kiirehtii tarvittavien opintotukeen liittyvien epäkohtien poistamista ja opiskelijoiden opinto­sosiaalisten etujen parantamista, sen jälkeen kun selvitykset ovat valmistuneet.

Opintotuen takaisinperintään liittyvät ongelmat.

Nykyinen malli siitä, miten opiskelijan tulot vaikuttavat opintotukietuuksiin, otettiin käyttöön vuoden 1998 alusta. Muutosten tavoitteena oli kannustavuus ja joustavuus. Opintotukien takaisinperintämäärät ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi vuonna 2000 takaisinperintätapauksia oli 22 800 ja takaisinperittävä määrä oli 21 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitoksen toimenpiteillä ei määriä enää pystytä vähentämään. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että hallitus edellä mainittujen opintotukeen tarvittavien muutosten yhteydessä tekee tarvittavat muutosehdotukset lainsäädäntöön, jotta takaisinperintämääriä voidaan vähentää.

57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki ­(arviomääräraha)

Momentille on varattu korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 16 700 000 euroa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ateriatuen määrä on 1.1.2002 lukien ollut 1,27 euroa ateriaa kohti. Aterioiden enimmäishintoja korotettiin viimeksi alan kustannuskehityksen perusteella 1.8.2003 lukien 5,1 prosentilla. Momentille lisätään 2 000 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseksi 0,20 eurolla ­ateriaa kohden.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 18 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen opiskelijaruokaloille alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi. Ateriatuen määrä on 1,47 euroa ateriaa kohti. Muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle voidaan lisäksi myöntää ylimääräistä avustusta enintään 0,84 euroa sellaista ateriaa kohden, josta maksetaan ateriatukea, kuitenkin enintään opiskelijaruokailusta aiheutuvien tila- ja laitekustannusten määrä.

90. Taide ja kulttuuri

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjastoon on suunniteltu digitaalinen DAISY-äänikirjajärjestelmä. Hanke on merkittävä näkövammaisten ja muiden lukemis­esteisten henkilöiden kannalta. Opetusministeriö esitti talousarvioehdotuksessaan määrärahaa järjestelmän käyttöönotolle, mutta hallituksen esitykseen sitä ei ole otettu. Rahoitusta tarvitaan digitaalisen äänikirjatuotannon käynnistämiseen ja analogisen äänikirjakokoelman digitointiin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uusi järjestelmä korvaa nykyiset C-kasetit, mikä jatkossa vähentää postituskustannuksia kirjastolta. Valiokunnan mielestä äänikirjajärjestelmän käyttöönotto tulee tehdä vuonna 2004. Sen vuoksi momentille lisätään 150 000 euroa Näkövammaisten kirjaston toimintamenoihin.

Talousarvioesityksessä määrärahat eivät riitä Näkövammaisten kirjaston muutosta aiheutuviin kustannuksiin ilman, että kirjasto joutuu käyttämään siihen varsinaiseen toimintaan tarkoitettuja varoja. Valiokunta pitää tärkeänä, että lisämäärärahat otetaan tarvittaessa tuleviin lisätalousarvioihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 750 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kirjastojen lakisääteisiä valtionosuuksia on valtiontalouden säästötoimenpiteinä rahoitettu vuodesta 1994 lukien myös veikkausvoittovaroin. Ensi vuonna kokonaisuudessaan voimaantulevan veikkausvoittovarojen jakoa koskevan lain (1054/2001) mukaan veikkausvoittovarojen osuutta kirjastojen valtionosuuksista vähennetään siten, että kirjastojen valtionosuudet katetaan yleisestä budjetista kokonaisuudessaan ­viimeistään vuonna 2012. Lain 1 §:n mukaan veikkauksen tuotosta käytetään 25 prosenttia ­urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 prosenttia nuorisotyön edistämiseen, 17,5 prosenttia tieteen edistämiseen ja 38,5 prosenttia taiteen edistämiseen sekä 10 prosenttia näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa vuosittain tarkemmin päätettävällä tavalla. Lain 2 §:n mukaan veikkausvoittovarojen osuus vuonna 2004 saa olla kirjastojen valtionosuuksista enintään 75 prosenttia. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan tämä prosenttiosuus on 67,2 prosenttia vuonna 2004. Kirjastojen käyttökustannuksia ehdotetaan rahoitettavaksi yleisestä budjetista 28,7 miljoonalla eurolla ja veikkausvoitto­varoista 62,7 miljoonalla eurolla. Ottaen huo­mioon veikkausvoittovarojen edunsaajien rahoitukselliset tarpeet, valiokunta katsoo, että kirjastojen valtionosuudet tulisi siirtää yleisestä budjetista katettavaksi nopeammin kuin ns. jakosuhdelaki edellyttää.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut, että valtiovarainvaliokunta lisää kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien rahoittamista yleisillä budjettivaroilla vuoden 2004 talous­arviossa ja edellyttää, että kirjastojen valtionosuuksien kattaminen osin veikkausvoittovaroilla puretaan kuluvan vaalikauden aikana kokonaisuudessaan. Valtiovarainvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan kannanottoon ja kiirehtii suunnitelman laatimista siitä, miten purkaminen vaalikauden aikana tapahtuu. Purkamalla kirjastojen valtionosuudet pois veikkausvoittovaroista vapautuvat nämä varat veikkauksen alku­peräisten edunsaajien eli tieteen, taiteen, nuorison ja liikunnan toimintaedellytysten parantamiseen. Valiokunta huomauttaa myös, että ns. jakosuhdelaki säädettiin sivistysvaliokunnan aloitteesta ja alkuperäinen tarkoitus oli, että laki olisi tullut kokonaisuudessaan voimaan jo vuonna 2002.

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistellessaan vuoden 2005 talousarviota nopeuttaa merkittävästi kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien siirtämistä rahoitettavaksi kokonaan yleisillä budjettivaroilla.

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan kannanottoon myös siitä, että kirjastolaitoksen kehittäminen ja rahoituksen turvaaminen on tärkeää. Talousarvioesityksessä kirjastojen kunnille maksettavissa käyttökustannusten valtionosuuksissa on otettu huomioon 1,8 prosentin indeksikorotus. Kirjastoille osoitetut avustusmäärärahat ­pysyvät suunnilleen vuoden 2003 tasolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä kirjastojen toiminnan vahvistamiseksi Kirjastostrategia 2010:n linjausten ­mukaan. Kirjastostrategian tavoitteita ovat muun muassa kirjastojen toiminnan laadun ­parantaminen, toimivan kirjastoverkon turvaaminen, kirjastojen palveluvalikoiman ja tietopalvelun laajentaminen sekä kirjastojen oppijoiden tietohuoltoon ja tiedon hallintataitoihin liittyvien tehtävien kehittäminen.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja ­orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valtionosuutta saavien teattereiden henkilötyövuosien määrä ei vastaa teattereiden todellista henkilötyövuositarvetta. Talousarvioesityksessä määrä nousee 14 henkilötyövuodella. Vaje ­teattereiden ilmoittamien tarpeiden ja valtion talousarvion välillä on 259 henkilötyövuotta. Tavoitteena on lisätä henkilötyövuosia valtion talousarviossa vuosittain noin 10 prosentilla vajeesta. Teattereiden rahoitusjärjestelmän toimivuudesta tehdyn selvityksen perusteella valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä. Tämä vaikuttaa teattereiden toimintamahdollisuuksiin erityisesti siksi, että noin 75 prosenttia teattereiden toiminnan kuluista on palkkamenoja, jotka on sidottu työehtosopimuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitetään mahdollisuudet palauttaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin ns. ­indeksipykälä koskemaan orkestereiden lisäksi jälleen myös teattereita.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille ­(arviomääräraha)

Keski-Pohjanmaan alue kuuluu maakunta­museoiden aluejaon mukaan Pohjanmaan ­museon alaisuuteen. Suunnitteilla on museokeskushanke, jossa mm. kehitetään Keski-Pohjanmaan alueen museoiden yhteistyötä ja kulttuuriympäristöä koskevan tiedon välittämistä. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena hankkeen edistämistä.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Seurantalojen korjausavustukset.

Korjaustöiden avustamisen lähtökohtana on ollut kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastaminen ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan tukeminen. Vuosina 1978—2002 on tuettu yhteensä noin 1 750 talon kunnostamista noin 39 miljoonalla eurolla. Talousarvioesityksessä on seuran­talojen kunnostamiseen esitetty yhteensä 1,26 miljoonaa euroa. Momentille lisätään 100 000 euroa seurantalojen korjaustöihin.

Rauhantyön edistäminen.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää rauhantyön avustamiseen osoitettuja määrärahoja riittämättöminä. Aloitteen TAA 734/2003 vp perusteella momentille lisätään 25 000 euroa Itämerikeskussäätiön toiminnan tukemiseen.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken­nusten kunnossapito.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämisavustuksiin ei ole esitetty kasvua vuodelle 2004, vaan määräraha on vuoden 2003 tasolla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kulttuuriympäristön suojelu on kansallisesti arvokasta, joten siihen tulee osoittaa riittävät voimavarat.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 713 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

98. Liikuntatoimi

Valiokunta viittaa edellä pääluokan perusteluissa ja momentin 29.90.30 perusteluissa todettuun. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että liikuntatoimeen osoitetut määrärahat ovat pysyneet lähes samana viimeiset kymmenen vuotta. Kirjastojen valtionosuuksien purkaminen veikkausvoittovaroista on liikunnan määrärahakehityksen kannalta tärkeää. Valiokunta korostaa erityisesti terveysliikunnan merkitystä, tarvetta tukea seurojen lasten ja nuorten toimintaa nykyistä enemmän sekä tarvetta lisätä lähiliikuntapaikkarakentamista.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Maa- ja metsätalousministeriö

Eläinsuojelu on Suomessa järjestetty viranomaistoimintana, jota säätelee ennen muuta eläinsuojelulaki. Laissa säädetään myös viranomaisten yhteistyöstä ja esimerkiksi poliisin virka-avusta.

Jo noin 100 vuoden ajan eläinsuojelun viranomaistoimintaa ovat täydentäneet erilaiset eläinsuojelujärjestöt, joista valtakunnallisia ovat Suomen eläinsuojeluyhdistys ry, Helsingin eläinsuojeluyhdistys sekä Eläinsuojeluliitto Animalia ry. Näistä kullakin on oma roolinsa eläinsuojelukentässä. Nämä järjestöt tekevät ­yhteistyötä paitsi viranomaisten, myös toisten järjestöjen kanssa.

Eläinsuojelujärjestöjä ei tueta tällä hetkellä valtion varoista. Ne rahoittavat toimintaansa ­jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla. Erilaisten kansalaisjärjestöjen taloudellinen tukeminen on osa toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöillä on merkittävä rooli muun muassa hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteuttamisessa. Eläinsuojelujärjestöt kuuluvat itse­oikeutetusti kansalaisjärjestöjen laajaan kenttään.

Hallitusohjelmassa on todettu, että oikeusvaltion periaatteita kunnioittavia eläinsuojelujärjestöjä tuetaan. Valiokunta korostaa, että tuen ehdoksi on ehdottomasti asetettava laillisten keinojen käyttäminen toiminnassa. Valtion tukea eivät voi valiokunnan mielestä tulevaisuudessakaan saada järjestöt, jotka ovat tekemisissä ­eläinanarkistien kanssa. Eläinten hyvinvointiin tähtäävän toiminnan nimissä ei voida valiokunnan mielestä myöskään vaikeuttaa laillista elinkeinotoimintaa. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo hallitusohjelman mukaisen esityksen eläinsuojelujärjestöille annettavaksi valtionavuksi vuoden 2004 lisätalousarviossa.

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet

Suomen hallitus ja EU:n komissio päättivät ­lokakuun puolivälissä sopimuksesta, jonka pohjalta hallitus teki marraskuun alkupuolella virallisen tukiohjelmaesityksen komissiolle liit­tymissopimuksen 141 artiklaan ja perustamis­sopimuksen 87 artiklaan perustuvan tukijärjestelmän sisällöstä vuosille 2004—2007. Tuki­ohjelmaesitys perustui hallituksen ja tuottaja­järjestöjen väliseen neuvottelutulokseen, josta kuitenkin Svenska lantbruksproducenternas centralförbund jättäytyi ulkopuolelle. Neuvot­telutuloksen pohjalta jatketaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja artikla 141 ‐ratkaisun toimeenpanon valmistelua.

Nykyinen tuki on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Virallinen komission päätös tuen jatkamisesta vuosien 2004—2007 tuotannolle on odotettavissa joulukuussa. Suomi pyrkii varmistamaan tukiohjelmaesityksen käsittelyn komissiossa siten, että tukien maksu vuonna 2004 voi jatkua häiriöttä ja että viljelijät voivat olla ­varmoja tukijärjestelmän jatkosta vuoden 2007 jälkeen. Valtiovarainvaliokunta tukee näitä ­tavoitteita.

Saavutetun yhteisymmärryksen mukaan liittymissopimuksen artiklaan 141 perustuvat tuet alentuvat 38,5 miljoonalla eurolla eli 29 prosentilla kuluvan vuoden tasosta vuoteen 2007. ­Lisäksi maatalousuudistukseen sisältyy yhteensä 116 miljoonan euron luonnonhaittakorvauksen (LFA) korotus, joka kohdistetaan eri tuotannonaloille ja alueille mahdollisimman oikeudenmukaisesti ottaen huomioon muissa tukijärjestelmissä tapahtuvat muutokset. Suomi sitoutuu käyttämään hyväksi yhteisen maatalouspolitiikan mahdollisuudet täysimääräisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa maksimitasojen soveltamista investointitukiin. Samoin LFA-tuki nostetaan maatalousuudistuksen edellyttämälle tasolle eli 25 prosenttia nykytasoa korkeammalle.

Komission tulevaa päätöstä on tarkoitus päästä soveltamaan täysimääräisesti vuonna 2005. Valiokunta katsoo, että myös tarvittavat rahoitusratkaisut tulee sovittaa toimeenpanon aikatauluun siten, ettei rahoitusvajetta pääse syntymään. Toimeenpano tulee olemaan hallinnollisesti haastavaa. Maatalousuudistukseen liittyvät elementit (CAP-reformi, LFA-tuen korottaminen, uusi ympäristötukiohjelma jne.) on pantava toimeen samaan aikaan. Ratkaisut merkitsevät myös viljelijöille suuria muutoksia.

13. Maataloustuotteiden markkinointi ja ­tuotannon tasapainottaminen

43. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelma.

Momentin perustelujen selvitysosan mukaan kansallisiin markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimiin varatusta määrärahasta (yhteensä 4 467 000 euroa) osoitetaan 60 000 euroa Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelman toteuttamiseen. Määrärahan vaikuttavuustavoitteena on lisätä kuluttajien ja ruokaketjun ammattilaisten tietämystä koko elintarvikeketjusta.

Ensimmäisen kerran Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelmalle osoitettiin määrärahaa vuoden 2002 talousarviossa, jolloin eduskunta päätti valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta 50 000 euron suuntaamisesta ammattikeittiöille. Määrärahaa ei sisältynyt myöskään kuluvan vuoden talousarvioesitykseen, mutta valiokunnan ehdotuksesta eduskunta lisäsi momentille 60 000 euroa tämän valmennusohjelman jatkamiseen. Ohjelman toteuttavat yhdessä Finfood LUOMU ja Suonenjoen luomukeittiökeskus.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on valtio­varainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa MmVL 6/2003 vp todennut, että nykyinen määräraha ei riitä valmennusohjelman kehittämiseen ja henkilökohtaiseen konsultointiin. Tämä on kuitenkin ehdoton edellytys valtakunnallisten cateringyritysten ja ravintolaketjujen ­mukaan saamiselle sekä suurteollisuuden luomutuotteiden käytön nopealle lisäämiselle. Valtiovarainvaliokunta ehdottaakin momentille ­lisättäväksi 20 000 euroa Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelman toteuttamiseen, jolloin tarkoitukseen on vuonna 2004 käytettävissä 80 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 722 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

MAKERA.

Edellä luvussa 30.12 todettu liittymissopimuksen artikla 141 -ratkaisun jatko ­tulee lisäämään myös Maatilatalouden kehittämis­rahaston (MAKERA) menoja. Ratkaisun mukaisten investointitukien rahoitus toteutetaan lähtökohtaisesti MAKERAn käyttösuunnitelman, valtion vuosien 2004—2007 menokehyksissä maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukimomentille 30.14.49 varattujen määrärahojen sekä kehyksissä maatalouden rakenteen kehittämistä ja muita kehittämistarpeita varten varatun runsaan 14 miljoonan euron määrärahan puitteissa.

Alustavissa arvioissa ns. 141-ratkaisun vaikutuksista rakennepolitiikan menoihin on päädytty noin 30—40 miljoonaan euroon/vuosi vuosina 2004—2007. Tämän jälkeen kustannusvaikutus olisi vuosittain noin 5 miljoonaa euroa. Lisä­menot johtuvat investointien korotetusta tuki-­intensiteetistä.

Artikla 141 -neuvotteluiden mukainen investointien tukitasojen nostaminen johtaa kahteen tukitasoon samantyyppisissä investoinneissa. Tätä eriarvoisuutta ei pysty saadun selvityksen mukaan käytännössä estämään, jos hanke on jo aloitettu.

MAKERAn varojen käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa myös se, että rahoitustukihakemusten käsittely TE-keskuksissa on valiokunnan saa­mien tietojen mukaan ruuhkautunut. Pääasiallinen syy ruuhkautumiseen on ollut määrärahojen puute. Mikäli hakemusruuhka purettaisiin kahden seuraavan vuoden aikana, aiheuttaisi tämä vuosina 2004 ja 2005 kumpanakin noin 20 miljoonan euron menoerän avustuksiin.

Edellä todetuista syistä MAKERAn rahoitustilanne on muuttunut ratkaisevasti verrattuna tilanteeseen, jolloin talousarvioesitys vuodelle 2004 laadittiin. Asiaa selvittämään on maa- ja metsätalousministeriö asettanut työryhmän, jossa ovat edustettuina myös valtiovarainministeriö ja tuottajajärjestöt. Valtiovarainvaliokunta pitää selvänä, että MAKERAn rahoitustilanteeseen joudutaan palaamaan lisätalousarvion ­yhteydessä.

61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Momentilta vähennetään 2 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi

Momentille myönnetään 59 718 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE 55/2003 vp)

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kylätoiminnan kehittäminen.

Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahasta on tarkoitus osoittaa 120 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Samansuuruinen määräraha osoitettiin valtiovarainvalio­kunnan ehdotuksesta tähän tarkoitukseen myös kuluvan vuoden talousarviossa, jolloin se ei sisältynyt itse talousarvioesitykseen. Siihen saakka kylätoimintaa kehitettiin pelkän hankerahoituksen turvin. Kylätoiminnan kehittäminen on ollut keskeisellä sijalla tavoite 1 -ohjelmien ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ­toimintaryhmätyössä sekä Leader+- ja Pomo+-ohjelmissa.

Valtiovarainvaliokunta katsoi kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä, että kylätoiminnan tehostamisella ja organisoitumisella on runsaasti yhteiskunnallista tarvetta. Voimakas muuttoliike on aiheuttanut todel­lisen uhkan kylien elinkelpoisuudelle ja asukkaiden taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Kylien kehittämisellä kyetään hillitsemään muuttoliikettä ja sen yhteiskunnalle ­aiheuttamia moninaisia kustannuksia.

Kylätoimintaa edistävien järjestöjen ja ­kyläyhdistysten valtakunnallisena yhteistyö­elimenä toimii Suomen Kylätoiminta ry. Sen tehtävänä on eri tavoin tukea kylien ja muiden paikallisten toimijoiden kansainvälistä hanke- ja muuta yhteistyötä. Valiokunta korostaa, että ­kylätoiminnassa tulee keskittyä ennen muuta kansalliseen toimintaan.

Yhä enemmän kylät ovat ottaneet itse vastuun omasta tulevaisuudestaan toteuttamalla ­kyläsuunnitelmassa sovitut tavoitteet yhdessä muun muassa kuntayhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Noin 2 200 kylää on jo rekisteröitynyt kyläyhdistyksiksi, jolloin ne ovat vastuullisia toimijoita ja yhä suuremmassa määrin myös työllistäjiä. Lisäksi kylät ovat hanke- ym. ­yhteistyötä varten muodostaneet kuhunkin maakuntaan kylien maakunnallisia yhteenliittymiä kyläasiamiesverkostoineen. Suomen Kylätoiminta ry:n tukeman toiminnan ja organisoimisen myötä satoja erilaisia kehittämishankkeita onkin toteutettu eri puolilla Suomea hyvin tuloksin. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimivista malleista jaetaan tietoa tehokkaasti kyläyhteisöjen välillä.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 100 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen, jolloin määräraha vuodelle 2004 tähän tarkoitukseen on yhteensä 220 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 023 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

15. Muut maatalouden menot

40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Maaseutuneuvonnan valtionapu.

Momentin määrärahasta on varattu maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen 8 552 000 euroa. Tämä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Valtionapu kohdistuu neuvontaan, jota ­toteuttavat suomenkieliset ja ruotsinkieliset maaseutukeskukset.

Maaseutuneuvonnan valtionapu on alentunut vuoteen 1995 verrattuna saadun selvityksen ­mukaan noin kahdella miljoonalla eurolla. Kun palkkakustannusten nousu otetaan huomioon, valtionavun reaaliarvo on alentunut noin 3,8 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia.

Valtionavun osuus neuvontajärjestöjen toiminnan rahoituksessa on noin 20 prosenttia, mikä vastaa Euroopan maiden neuvontaorganisaatioiden valtionavulle asettamaa tavoitetta. Erityisen tärkeitä maatalousneuvonnan resurssit ovat EU:n uuden ohjelmakauden alkaessa vuonna 2007. Neuvontajärjestöt voivat omalta osaltaan olla edesauttamassa työpaikkojen säilyttämistä ja uuden yritystoiminnan kehittämistä maaseudulla.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 150 000 euroa maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen, jolloin tähän tarkoitukseen varattaisiin vuonna 2004 ­yhteensä 8 702 000 euroa.

Maatalousmuseohanke.

Momentin perustelujen selvitysosasta ilmenee, että määrärahasta on varattu 672 000 euroa maatalousmuseon palk­kaus-, vuokra- ja muihin kulutusmenoihin vuonna 2004. Selvitysosasta käy myös ilmi, että kyseessä on hanke, jota koskeva valtioneuvoston periaatepäätös tehtiin jo vuonna 2000. Tämän päätöksen mukaan valtioneuvosto sai ryhtyä toimenpiteisiin maatalousmuseon perustamiseksi ja sitoutua maksamaan vuodesta 2004 alkaen valtionapua maatalousmuseon kulutusmenoihin enintään 4 000 000 markkaa (672 000 euroa).

Asiaa pohtineen työryhmän ehdotuksen mukaisesti maatalousmuseon hallinto on järjestetty säätiöpohjaisena. Tarkoitus on, että museo valmistuisi aikataulun mukaisesti Loimaalle vuonna 2004. Säätiö aloitti pääomansa kartuttamisen vuoden 2001 lopulla, ja sen suunnitelmissa on järjestää valtakunnallinen kansalaiskeräys loppuvarojen keräämiseksi rakennuttajan tehtyä museon investointipäätöksen. Museon toimintakulujen kattamiseksi säätiö on ollut yhteydessä seudun kuntiin. Kunnat ovat valtuustopäätöksillään sitoutuneet tukemaan museon toimintaa 16 prosentin osuudella museon vuosittaisista toimintakuluista.

Maa- ja metsätalousministeriö ja museo­säätiö ovat yhdessä neuvotelleet myös opetus­ministeriön kanssa hankkeen tarkoituksen­mukaisuudesta. Opetusministeriö on asettunut puoltamaan museon aikaansaamista ja todennut museon ottamisen valtionosuuden piiriin ja nimeämisen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi olevan mahdollista museon toimittua ammatillisesti kaksi vuotta. Tarkoitus on, että maatalousmuseo saa valtionapua vuoteen 2010 saakka maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta.

Valtaosa valtionavusta menee Senaatti-kiinteistöille maksettavaan vuokraan. Kun itse ­investoinnin arvo arvonlisäveroineen on noussut päätöksentekohetken 5,5 miljoonasta eurosta noin 7,3 miljoonaan euroon, myös vuokra­kulut ovat nousseet vastaavasti. Momentille lisätään maatalousmuseon palkkaus-, vuokra- ja muihin kulutusmenoihin 180 000 euroa, jolloin tarkoitukseen on varattu yhteensä 852 000 ­euroa. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että tämän tulee olla valtionavun vähimmäistaso myös tulevina vuosina.

Valtiovarainvaliokunta muistuttaa maatalousmuseohankkeen käynnistymiseen johtaneessa mietinnössään VaVM 33/1999 vp esittämästään kannasta, jonka mukaan perustettavan maa­talousmuseon on harjoitettava yhteistyötä ­olemassaolevien arvokkaiden maatalouskone­kokoelmien kanssa. Yhteistyötä voitaisiin harrastaa esimerkiksi entisöintiasiantuntemukseen ja konekannan toiminnan esittelyyn liittyvän tietotaidon levittämisessä. Yksi keskeinen maa­talousmuseon tehtävä olisi kokonaisvaltaisen ­luetteloinnin kehittäminen, jossa yksityisillä museoilla olisi merkittävä tiedontuottajan rooli. Myös erillisestä, keskitetystä varaosien "välityspankista" olisi hyötyä sekä maatalousmuseolle että yksityisille kokoelmille. Yhteistyön näkökohta sisältyi myös maa- ja metsätalousministeriön vuonna 1996 asettaman työryhmän muis­tioon, jonka pohjalta maatalousmuseohanke käynnistettiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 12 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen nojalla annetun maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti neuvontaan ja tutkimukseen myönnettä­vien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville organisaatioille. Määrärahaa saa käyttää myös maatalousmuseon perustamisesta ­aiheutuviin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin sekä ­museon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään 852 000 euroa.

45. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määrä­raha)

Momentille on ehdotettu 4 520 000 euron ­määrärahaa, joka on euromääräisesti sama kuin kuluvalle vuodelle myönnetty määräraha. Valtionavun määrä 4H-toimintaan oli saadun selvityksen mukaan enimmillään 33 miljoonaa markkaa (5,55 miljoonaa euroa) vuonna 1991. Valtiontaloudellisista syistä sitä on sen jälkeen supistettu samalla, kun toiminnan kustannukset ovat kasvaneet vähintäänkin yleistä kustannustasoa vastaavasti.

4H-nuorisotyön haasteena on ollut toiminnan kehittäminen ja säilyttäminen asutukseltaan harvenevilla maaseutualueilla samanaikaisesti, kun on ollut tarpeen entisestään kehittää myös asutuskeskuksiin soveltuvia toimintatapoja. 4H-toiminnan haasteena on ollut tukea nuorten työmarkkinavalmiuksien kehittymistä siten, että mahdollisimman suuri osuus kustakin ikäluokasta olisi työhalunsa ja -kykynsä osalta työmarkkinoiden käytettävissä.

Valiokunta toteaa, että 4H-järjestö on Suomen suurimpia nuorisojärjestöjä, jonka toiminnan piirissä ovat lähes kaikki kaupungit ja kunnat. Nuorisojäseniä järjestössä on yli 70 000. On asianmukaista, ettei 4H-nuorisotyön tuki jää jälkeen muiden nuorisojärjestöjen valtionavustusten kehityksestä.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 720 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

21. Maa- ja elintarviketalouden tutkimus­keskus

21. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Siemenperunatutkimus.

Kuten maa- ja metsä­talousvaliokunta budjettilausunnossaan toteaa, vastauksessaan hallituksen esitykseen Siemenperunakeskuksen muuttamiseen osakeyhtiöksi liittyväksi lainsäädännöksi ( HE 70/2002 vp ) eduskunta edellytti siemenperunatutkimuksen rahoituksen järjestämistä. Eduskunnan hyväksymässä lausumassa edellytettiin, että tuolloin Siemenperunakeskuksella ollutta tehtävää tutkia ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi tulee jatkaa Maa- ja elintar­viketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Ruukin tutkimusasemalla ja että valtion talousarviossa osoitetaan vuosittain perunanviljelyä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan riittävät määrä­rahat.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa todetaan, että tulevaisuuden perunantuotannossa siemenperuna tulee menestymään parhaiten, koska siemenperuna-alalla on hyvät mahdollisuudet lisätä tuotantoaan vientimarkkinoiden kautta. Tuotannon laajentumisen ehdottomana edellytyksenä on kuitenkin siemenperunan ­hyvän laadun varmistaminen ja pohjoisen tuotantoympäristön myönteisten vaikutusten todentaminen.

Maa- ja metsätalousministeriön valtiovarainvaliokunnalle antamasta asiantuntijalausunnosta ilmenee, että perunatutkimusta tuetaan tällä hetkellä sekä perunanviljelyn kansallisen tutkimuksen momentilta (30.12.41) että sitomattomista tutkimusvaroista. Perunantuotantoa, markkinoita ja markkinointia koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen on saadun selvityksen mukaan kuluvana vuonna myönnetty kansallista tukea yhteensä 240 000 euroa. Tämä tutkimusten ja selvitysten tekemiseen varattu tuki on varauduttu pitämään samalla tasolla myös vuonna 2004. Maatalous- ja elintarviketutkimukseen osoitetuista sitomattomista tutkimusvaroista tuettiin perunatutkimusta vuonna 2003 yhteensä 321 000 eurolla. Yhteensä perunatutkimukseen kohdistuvaan hankerahoitukseen on siten kuluvana vuonna käytetty 561 000 euroa. Hankkeet käsittelivät muun muassa perunan ­tyvimätää, perunaruttoa, koloradokuoriaisia, kylmänkestävyyden parantamista sekä perunan luomuviljelyä.

Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema on toteuttanut soveltavaa perunatutkimusta määrä­tietoisesti vuodesta 1997 lähtien. Tutkimus­asema on joutunut rahoittamaan tutkimuksiaan lähinnä MTT:n ulkopuolisin varoin; MTT:n osuus perunatutkimuksen palkkarahoituksesta on ollut noin 10—14 prosenttia. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon yhtyen valtio­varainvaliokunta katsoo, että Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman lisärahoitustarve olisi katettava vuosittain tältä momentilta 30.21.21. MTT:n tulee huolehtia siitä, että Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle ohjataan toiminta­menoihin varatusta määrärahasta riittävä osuus siemenperunatutkimuksen turvaamiseen.

Edellä olevan perusteella momentille ehdotetaan lisättäväksi momentilla jo olevan määrä­rahan lisäksi 150 000 euroa MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle käytettäväksi siemenperunatutkimuksen rahoitukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 438 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahasta arvioidaan käytettävän 150 000 euroa luonnonarvokaupan pilottihankkeen ­toteuttamisesta ja 200 000 euroa metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkoston ­pilottihankkeiden suunnittelemisesta ja toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan alueella.

Metsien monimuotoisuusohjelman (Metso) kokeiluvaihe on käynnistynyt ennen muuta Satakunnassa saadun selvityksen mukaan varsin ­hyvin. Kokeilu perustuu luonnonarvokaupan ­kehittämishankkeeseen, ja siihen on varattu vuosille 2003—2007 Satakunnan alueella yhteensä 2 000 000 euroa. Kokeilu rahoitetaan yhtä suurin osuuksin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön pääluokista.

Luonnonarvokaupassa metsänomistaja yllä­pitää tai lisää luonnonarvoja metsässään ja saa siihen korvausta valtiolta. Omistaja tekee omistamastaan kohteesta tarjouksen metsäkeskukselle, joka arvioi tarjottavan kohteen ja neuvottelee sopimuksesta sekä palkkion suuruudesta metsänomistajan kanssa. Kohteiden valinta tapahtuu maanomistajien tarjousten perusteella. Sopimus tehdään 10 vuodeksi, ja sopimuskauden päättyessä alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla. Palkkio maksetaan ­yhdellä kertaa sopimuskauden alussa, ja se on ­verotonta tuloa.

Valiokunta katsoo, että onnistuessaan malli voi muodostaa toimivan pohjan metsäluonnon suojelulle Suomessa. Luonnonarvokaupan ­ansiona voidaan nähdä maanomistajalähtöisen suojelun käynnistyminen. Hankkeen myötä myös maanomistajien sitoutuminen luonnon­suojeluun todennäköisesti lisääntyy. Kokeilun onnistuminen edellyttää kuitenkin sen rahoituksen turvaamista.

Tarkoituksena on, että luonnonarvokauppa vähitellen korvaisi vanhojen metsien suojelu­ohjelman Etelä-Suomessa. Tavoitteena on ulottaa metsien monimuotoisuusohjelma koko maahan. Ongelmana kuitenkin on, että maa- ja ­metsätalousministeriö ei voi rahoituksen puuttumisen vuoksi osallistua tähän ympäristöministeriön kanssa yhdessä toteutettavaan ohjelmaan täysimääräisesti. Tällä hetkellä rahoituksesta puuttuu saadun selvityksen mukaan noin 25 prosenttia.

Edellä olevan perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että metsien monimuotoisuusohjelman jatkaminen turvataan siten, että myös maa- ja metsätalousministeriö voi osallistua siihen täysimittaisesti.

32. Metsäntutkimuslaitos

21. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahan mitoituksessa on bruttomenoissa otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennuksen ­investointeina. Joensuun tutkimuskeskuksen ­kehittäminen on Metsäntutkimuslaitoksessa ­ollut etusijalla. Metlan vaikea taloudellinen ­tilanne näkyy kuitenkin myös Joensuun tutkimusaseman kohdalla. Taloudellista tilannetta on viime vuosina kiristänyt tehtävien laajentuminen. Kuluva vuosi on ollut Metlalle erityisen vaikea eräiden odottamattomien lisämenojen vuoksi. Myös maksullinen palvelutoiminta on kehittynyt odotettua heikommin.

Tutkimuskeskuksen uudisrakennus valmistuu lokakuussa 2004, mikä merkitsee vuokra­kulujen kaksinkertaistumista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näitä ei otettu raken­tamispäätöstä tehtäessä huomioon. Joensuun tutkimusaseman kasvavat vuokramenot edellyttäisivät pysyvää vuosittaista lisäystä Metlan toimintamenoihin.

Asiantuntijakuulemisessa on myös käynyt ­ilmi, ettei Joensuun uudisrakennuksen rakentamisessa ole varauduttu riittävästi sen kalusta­misen, kulunvalvonnan ja tietoliikennejärjestelmien aiheuttamiin kustannuksiin.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että vaikea ­taloudellinen tilanne edellyttää erityistä tarkkuutta talouden suunnittelussa, jolloin esimerkiksi investointikustannukset on kyettävä ennakoimaan tavallistakin tarkemmin. Myös vuokrakulujen kasvun pitäisi olla ennustettavissa ­uusien tilojen myötä.

Momentille lisätään 100 000 euroa Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennuksen investointeihin hallituksen esittämän määrärahan lisäksi, jolloin tarkoitukseen varataan yhteensä 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 367 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

41. Kala-, riista- ja porotalous

Hyljevahingot.

Hylkeet aiheuttavat ammatti­kalastajille huomattavaa vahinkoa. EU:n komissio antoi Suomelle luvan maksaa ammattikalastajille korvauksia hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista vuosilta 2000 ja 2001. Tarkoitukseen varattiin 1,7 miljoonaa euroa. Vahingot nousivat saadun selvityksen mukaan kuitenkin noin 7,5 miljoonaan euroon, joten vahingoista voitiin korvata ainoastaan 23 prosenttia tänä vuonna suoritetun maksatuksen yhteydessä. ­Komission päätös ei mahdollista maksatusten jatkamista — toisin kuin Ruotsissa, jossa tämä tiettävästi turvattiin liittymissopimuksen yhteydessä.

Suomen Ammattikalastajaliitto on esittänyt, että korvaukset vuosien 2000 ja 2001 osalta maksettaisiin täysimääräisinä. Samoin se on esittänyt hylkeiden metsästyksen tehostamista. Tänä syksynä on päätetty metsästysajan pidentämisestä. Metsästys ei kuitenkaan saadun selvityksen mukaan vielä vaikuta kovinkaan merkittävästi kannan sääntelyyn. EU-komissio on antanut Suomelle myös luvan tukea hylkeenkes­tävien pyydysten hankintaa. Maa- ja metsä­talousministeriö ei kuitenkaan ole vielä tältä osin ryhtynyt käytännön toimiin.

Valtiovarainvaliokunta pitää hyljevahinkokorvauksia tärkeinä koko kalastuselinkeinon kannalta. Hallituksen tuleekin käynnistää ­neuvottelut EU-komission kanssa vielä jäljellä olevien korvausten maksamiseksi. Jatkossa ­tulee panostaa ennen muuta ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tässä hylkeenkestävien pyydysten kehittäminen ja käyttöönotto sekä metsästyksen tehostaminen ovat ensisijaisia toimenpiteitä.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että kalatalouden vakava tilanne edellyttää pikaisia ratkaisuja jo vuonna 2004.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää EU-komission kanssa neuvottelut vuosien 2000 ja 2001 hyljevahinkokor­vausten loppuerien maksatuksesta ja esittää tarvittavat lisämäärärahat tarkoitukseen lisätalousarviossa.

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Porotalouden tilanne on kuluvana vuonna kriisiytynyt. Tämä on tapahtunut enimmäkseen elinkeinon harjoittajista itsestään riippumattomista syistä. Poronlihan tuottajahinta on romahtanut ja poronlihan menekki on tyrehtynyt. Ostajat ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen markkinatalouden sallimalla tavalla.

Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun selvityksen mukaan tarkoitus on puuttua poromiesten taloudelliseen ahdinkoon korottamalla eläinkohtaista tukea EU:n hyväksymään maksimiin eli 27 euroon/eloporo. Samanaikaisesti poro­talouden on kuitenkin itse aktivoiduttava ja käynnistettävä tehokkaammat markkinointitoimet poronlihan menekin edistämiseksi. Eläinkohtaisen tuen korottaminen olisi kertaluonteinen ratkaisu, kun taas markkinointiketjun toiminnan edistäminen edellyttäisi pysyvämpää ratkaisua.

Momentin määrärahasta on tarkoitus ohjata Paliskuntain yhdistyksen tukemiseen 732 800 euroa. Vaikka momentilla on lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna 44 000 euroa, siitä kohdistuu perusneuvontaan ja porotalouden kehittämiseen saadun selvityksen mukaan vain 10 000 euroa. Käytännössä varat ovat edelleen riittämättömät toiminnalle asetettuihin vaatimuksiin ja tehtäviin nähden. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi Paliskuntain yhdistykselle 100 000 euroa porotalouden perusneuvontaan ja kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 708 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

51. Vesivarojen käyttö ja hoito

Valtiovarainvaliokunta on jo pidemmän ajan vuosittaisten talousarvioiden yhteydessä kiinnittänyt huomiota vesihuoltoon ja ehdottanut lisättäväksi myös siihen osoitettuja määrärahoja. Vuoden 2004 talousarviossa vesivarojen käytössä ja hoidossa voimavaroja suunnataan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä maaseutuyhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen. Vesivarojen käyttöön ja hoitoon on talousarvioesityksessä esitetty yhteensä noin 27,5 miljoonaa euroa. Tässä on vähennystä edellisvuoteen lähes 1,3 miljoonaa euroa. Osa vesivaratehtävien hoitoon tarvittavista määrärahoista on entiseen tapaan budjetoitu ympäristöministeriön pääluokkaan.

Valiokunta korosti toimivan vesihuollon merkitystä vuosi sitten antamassaan talousarviomietinnössä tilanteessa, jolloin useat alueet olivat kärsineet vähäsateisen kesän ja syksyn jälkeen kuivuudesta. Talvella 2002/2003 vallinnut kuivuus osoitti, että etenkin maaseudun vesihuollossa on vielä huomattavia puutteita. Vesihuoltopalveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla hidastaa omalta osaltaan myös muuttoliikettä.

Vesihuollon palvelut ovat ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan toiminnalle elintär­keitä välttämättömyyspalveluja. Vesijohto- ja viemäriverkostojen liittymisasteet ovat Suomen laajat harvaan asutut alueet huomioon ottaen varsin korkeita. Maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuolto on kuitenkin monin paikoin ­jäänyt jälkeen keskustaajamien vesihuoltopalveluista sekä talousveden laadun ja saantivarmuuden että viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisin haja-asutusalueilla yli 350 000 asukkaan talousvedessä on puutteita ja noin 600 000 asukasta asuu kiinteistöissä, joilla on puutteellinen jätevesien viemäröinti tai puhdistus.

Vastuu vesihuollon kehittämisestä on kunnalla. Vesihuoltolain mukaisesti vesihuoltolaitosten investoinnit ja kustannukset katetaan ensi­sijaisesti asiakkailta perittävillä maksuilla. Koska maksujen tulisi kuitenkin olla kohtuulliset ja tasapuoliset, on myös valtiolla tärkeä rooli vesihuollon edistämisessä. Valtio tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä tarkoitukseen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Valtiovarainvaliokunta on useana vuonna kiinnittänyt huomiota työllisyysmäärärahojen käyttöön vesihuoltotöissä. Rajoitus, jonka mukaan näitä määrärahoja ei ole mahdollista käyttää sellaisten uusien aloitettavien hankkeiden rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus merkitä valtion taseeseen, poistettiin työministeriön pääluokan asianomaisen momentin perusteluista jo vuoden 2002 talousarviossa. Näin ollen työllisyysmäärärahoja on mahdollista osoittaa muun muassa ympäristökeskuksille niissäkin tilanteissa, joissa hanke valmistuttuaan siirtyy kunnan hallintaan ja omistukseen. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että vesihuolto- ja ympäristötyöt ovat usein varsin työvoimavaltaisia ja niillä saattaa olla alueellisesti ja paikallisesti huomattavakin työllistävä merkitys. Työllisyysmäärärahoja tulisikin tässä tilanteessa ohjata tehostetusti vesihuolto- ja ympäristötöihin.

31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen­piteisiin (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta toteaa, että momentilla 30.51.30 ­vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki ei vuodesta 2002 alkaen ole enää ollut uusien korkotukilainojen myöntövaltuutta. Myöntämisvaltuuden poistuminen kompensoidaan lisäämällä vastaavasti vesihuoltoavustuksiin tarkoitettuja määrärahoja tällä momentilla 30.51.31. Esitetty määräraha on silti lähes 0,5 miljoonaa euroa kuluvan vuoden tasoa pienempi. Tarve vesihuolto­toimenpiteiden avustamiseen olisi kuitenkin paljon suurempi.

Edellä olevaan ja luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 446 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetty määräraha on 3,4 prosenttia kuluvan vuoden tasoa alempi. Supistus heikentäisi mahdollisuuksia käynnistää uusia hank­keita ja hidastaisi jonkin verran suunniteltuja ­perusparannustoimia. Ilman lisäystä määrä­rahalla voitaisiin aloittaa ainoastaan viisi uutta vesihuoltohanketta. Lisäksi vesivarahankkeita voidaan toteuttaa työllisyysvaroin ja EU:n tuella. Rahastokaudella 2000—2006 EAKR:n tuella toteutettavien vesivarahankkeiden rahoituksen arvioidaan jatkuvan 4—4,5 miljoonan euron ­tasolla. Maaseudun kehittämiseen liittyviä vesivarahankkeita, esimerkiksi kylien vesihuollon kehittämistä, voidaan toteuttaaa myös ­EMOTRin tuella.

Edellä olevaan ja luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 800 000 euroa pienehköihin vesistö- ja vesihuoltotöihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 865 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

61. Maanmittauslaitos

Tilusjärjestelytoiminta.

Maanmittauslaitoksen tehtäväksi on muun ohella säädetty tilusjärjestelytoiminnasta huolehtiminen. Tilusjärjestelytoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä Maanmit­tauslaitoksen tehtäväalueeseen kuuluvia keinoja, joilla voidaan parantaa kiinteistö­jaotusta ja edistää kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on budjetti­lausunnossaan kiinnittänyt valtiovarainvaliokunnan huomiota siihen, että Maanmittauslaitoksen on laajennettava tilusjärjestelytoimintaansa kasvavan kysynnän sekä toimintaympäristön muutosten vaatimalla tavalla. Tämä vaatii nykyistä suurempaa valtion panostusta tilus­järjestelytoimitusten kustannuksiin. Osan tilusjärjestelyjen vaatimista kustannuksista Maanmittauslaitos on varautunut kattamaan sisäisin järjestelyin. Mikäli kysynnän kasvu ylittää ­sadan henkilötyövuoden vuosittaisen tarpeen, tarvitaan tarkoitukseen kuitenkin lisärahoitusta. Hallituksen tuleekin seurata tilusjärjestelyjen vaatimaa resurssitarvetta ja varautua tarvittaessa lisämäärärahoihin.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pitkän aikavälin investointiohjelma.

Hallitus on asettanut ministerityöryhmän selvittämään pitkän aikavälin liikenneväyläpolitiikkaa. Työryhmän tehtävänä on arvioida perusväylänpidon rahoituksen riittävyyttä ja laatia investointi­ohjelma, joka kattaa tämän hallituskauden. ­Lisäksi työryhmä laatii vuoteen 2013 asti ulot­tuvan investointiohjelman. Työryhmän tulee ­arvioida eri rahoituskeinoja ja tehdä ehdotus ­investointiohjelman rahoittamiseksi. Toimeksiannon ­mukaan työryhmän tulee laatia ehdotukset liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitettujen määrärahakehysten puitteissa. ­Uusien rahoitusmuotojen osalta valtiolle myöhemmin aiheutuvat kustannukset on tällöin otettava huomioon.

Valtiovarainvaliokunta pitää työryhmän työtä erittäin tärkeänä koko väyläverkon tulevaisuuden kannalta. Tehtävä on myös sikäli ainutlaatuinen, että ensimmäistä kertaa eri liikennemuotojen kehittämistarpeet linjataan näin laajasti samassa yhteydessä. Menokehyksen tiukkuus huomioon ottaen on myös erittäin tärkeää, että työryhmä selvittää mahdollisuudet uusien rahoitusmallien käyttämiseen.

Ongelmallista on kuitenkin se, että vaalikauden menokehyksessä ei ole riitävästi otettu huomioon liikenneverkon kehittämistarpeita. Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan laadukkaat ja toimintavarmat liikenneväylät ovat perusedellytys koko yhteiskunnan tehokkaalle, alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle toiminnalle. Liikenneinvestoinnit parantavat myös työllisyyttä. Valiokunta pitää uusien liikennehankkeiden käynnistämistä välttämättömänä myös tällä vaalikaudella.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että talousarvion informatiivisuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi väylänpidon budjetointia kehitetään niin, että esim. vuotuiset ylläpitokustannukset ja investoinnit eritellään nykyistä selkeämmin toisistaan.

Väyläverkon rakentaminen ja ylläpito aiheuttaa Suomessa huomattavia kustannuksia moniin muihin maihin verrattuna mm. pitkien etäisyyksien ja vaativan ilmaston vuoksi. Liikenteellä on kuitenkin huomattavaa merkitystä myös valtion tulolähteenä.

Arvonlisävero.

Valtiovarainvaliokunta on valtiontalouden kehyksiä koskevaa selontekoa käsitellessään (VaVM 9/2003 vp ) kiinnittänyt huomiota siihen, että arvonlisäveromenot on sisällytetty hallinnonalojen kehyksiin ja menosäännön piiriin. Vuoden 2002 tilinpäätöstietojen perusteella arvonlisäveromenot olivat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan menoista 19,4 prosenttia. Valtion maksamista arvonlisäveroista 34 prosenttia on liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa. Arvonlisäveromenojen sisältyminen menosääntöön saattaa vaikuttaa päätöksentekoon, sillä ulkopuolelta ­ostettujen palvelujen hintaan lisätään arvonlisäveron osuus, mutta oman työn hinnasta ei makseta arvonlisäveroa. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että omaa työtä joudutaan suosimaan palvelujen ostamisen sijasta sellaisissakin ­tapauksissa, joissa jälkimmäinen olisi taloudellisesti järkevämpää. Valiokunta pitää tärkeänä, että menokehysmenettelyä kehitettäessä kiinnitetään huomiota myös arvonlisäveron budjetointiin liittyviin kysymyksiin.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Perustienpitoon on esitetty 558,3 miljoonan ­euron määrärahaa, joka on noin 50 miljoonaa ­euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Saadun selvityksen mukaan määrärahalla voidaan varmistaa tieverkon nykyisen palvelutason säilyminen ja pysäyttää tieverkon kunnon heikkeneminen. ­Sillä ei sen sijaan voida parantaa edellisvuosina tapahtunutta rakenteellisen kunnon heikkenemistä.

Valiokunta pitää perustienpidon alhaista määrärahatasoa erittäin huolestuttavana. Maantie­liikenteellä on Suomessa erityisen suuri merkitys mm. teollisuuden kilpailukyvyn ja alueel­lisen elinvoimaisuuden kannalta. Suomessa kuljetetaan maanteitse tavaraa asukasta kohden enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenmaassa. Huonot päällysteet, soratiet ja kelirikko lisäävät entisestään maantieliikenteen kustannuksia. Myös siltojen huononeva kunto vaikeuttaa etenkin raskaan liikenteen kuljetuksia. Tehtyjen selvitysten mukaan yleisillä teillä on jo lähes 700 huonoa tai erittäin huonokuntoista siltaa. Siltojen korjaustarpeen kasvaessa tulisi vuosittain tehtävien korjausten määrää lisätä oleellisesti.

Keskisuuret investointihankkeet.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että perustienpidon laajennus- ja uusinvestointien toteuttaminen on vähentynyt. Syynä siihen on mm. se, että keskisuuret investointihankkeet ovat perustienpidon määrärahatasoon nähden liian kalliita, mutta toisaalta ne ovat liian pieniä rahoitettaviksi varsinaisiin kehittämishankkeisiin suunnatuista määrärahoista. Esimerkiksi kasvavien taajamien läpi kulkevat väylät ovat usein ruuhkautuneet siten, että ne aiheuttavat turvallisuusriskejä sekä taajaman sisäiselle liikenteelle että pitkämatkaiselle liikenteelle. Valiokunta on ­aiemminkin korostanut erilaisten ohjelmien ja teemahankkeiden merkitystä ja katsoo, että eräänä teemahankkeena tulisi käynnistää hanke, jolla tuettaisiin kasvavien alueiden kehitystä. Myös seutukuntien välisten teiden kunnossapitoon on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että Olkiluodon ydinvoi­malatyömaan käynnistymiseen mennessä on huolehdittava raskaan liikenteen käyttämien teiden perusparannuksesta.

Liikenneturvallisuus.

Lähivuosien tavoitteet ja toimenpiteet tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on määritelty valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2010 mennessä liikennekuolemien vuosittainen määrä nykyisestä noin 400:sta 250:een. Myös hallituksen 25.9.2003 hyväksymässä strategia-asiakirjassa korostetaan liikenneturvallisuuden parantamista.

Liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa varsin monilla toimenpiteillä, mm. liikennekäyttäytymisellä sekä myös joukkoliikennettä edistämällä. Liikenneonnettomuuksien ehkäisyssä on keskeinen rooli myös tiestön kunnolla, teiden talvihoidolla, taajamaliikenteen järjestelyillä ja kevyen liikenteen väylillä.

Ensi vuodelle ehdotetun määrärahan puitteissa liikenneturvallisuutta voidaan parantaa vain pienehköillä liikenneympäristöön kohdistuvilla investoinneilla, kohdennetuilla nopeusrajoitusten alentamisilla ja ­lisäämällä automaattista ­nopeuden valvontaa. Liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle noin kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset, joten liikenneturvallisuuden parantamiseen suunnatut investoinnit ovat myös taloudellisesti perusteltuja.

Momentin määräraha.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 25 000 000 euroa. Valiokunta toteaa, että perustienpidon määrärahakehys ei ole jatkossakaan riittävä ja että kehystä tulee arvioida uudelleen ministerityöryhmän työn valmistuttua.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 583 326 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Tällä hetkellä on käynnissä tai käynnistymisvaiheessa poikkeuksellisen paljon suuria tiehankkeita. Niiden sopimusvaltuudet ovat yhteensä noin 233 miljoonaa euroa. Valiokunta korostaa sitä, että hankkeiden rahoituksesta huolehditaan jatkossakin niin, että ne voidaan toteuttaa tehokkaasti ja taloudellisesti optimaalisella tavalla.

Ministerityöryhmän työn ollessa vielä kesken valiokunta ei ota tässä vaiheessa kantaa uusiin kehittämishankkeisiin. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että kehittämishankkeita ­toteutetaan tasaisesti ja että niitä käynnistetään myös tämän hallituskauden aikana. Päätökset uusien hankkeiden aloittamisesta on myös tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa. Suurien liikennehankkeiden toteuttamistapa, mm. tarjouspyyntöjen valmistelu ja kilpailuttaminen, johtaa siihen, että hanke voidaan käytännössä aloittaa vasta noin vuoden kuluttua siitä, kun sen aloittamisesta on päätetty. Käytännössä kaikki muut käynnissä olevat hankkeet paitsi suuret erillishankkeet (E18 ja Vuosaaren liikenne­yhteydet) valmistuvat vuoteen 2006 mennessä. Jotta uusia hankkeita voitaisiin käynnistää välittömästi edellisten päätyttyä, on niiden aloittamisesta päätettävä jo ensi vuoden aikana.

Euroopan kasvualoitteeseen sisältyvän ns. pikaohjelman puitteissa on tarkoitus käynnistää mm. lukuisa joukko liikennehankkeita, joiden rahoitukseen EU osallistuu. Suomen kannalta on tärkeää, että tässä yhteydessä voidaan edistää Pohjolan kolmioon liittyvien liikenneyhteyk­sien kehittämistä.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossa­pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen ehdotetaan 11,1 miljoonan euron määrä­rahaa. Yksityisteitä on arviolta 280 000 km. Niillä on suuri merkitys maaseudun elinvoimaisuuden kannalta, sillä niiden varrella asuu pysyvästi noin 500 000 ihmistä. Teiden varrella on arvioitu olevan noin 160 000 vapaa-ajan asuntoa. Yksityistiet ovat tärkeitä myös peruselinkeinoelämälle, sillä esim. puutavarasta yli 90 prosenttia kuljetetaan yksityisteiden varrelta.

Yksityisteiden kunnossapidon kannalta eräs keskeinen ongelma on teiden kunnosta huolehtivien vastuunkantajien väheneminen ja nykyisen talkootyyppisen työn häviäminen. Suomen Tieyhdistys on siksi suunnitellut tieisännöitsijöiden koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää tieisännöinnistä uusi ammatti ja sivuelin­keino. Tieisännöitsijä hoitaa mm. hallinnollisia tehtäviä, tilaa ja valvoo työt sekä seuraa teiden kuntoa.

Koulutuksen rahoitukseen ovat osallistuneet mm. Suomen Tieyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, tiepiirit ja maakuntaliitot. Koulutuksen jatkorahoitusta suunniteltaessa on pidetty tärkeänä, että myös liikenne- ja viestintäminis­teriö osallistuisi hankkeen rahoitukseen.

Valiokunta ehdottaa, että momentin perusteluosaan tehdään aloitteen TAA 676/2003 vp perusteella määrärahan käyttötarkoitusta koskeva lisäys. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että yksityisteiden kunnossapitoon suunnataan jatkossa lisää resursseja.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 55/2003 vp)

Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionapujen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yksityisteiden tieisännöitsijöiden kouluttamiseen ja tiekuntien opastamiseen.

30. Merenkulkulaitos

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Myös meri- ja sisävesiväylien investointihankkeet arvioidaan pitkän aikavälin liikennepolitiikkaa selvittävässä ministerityöryhmässä. Valiokunta ei siksi tässä vaiheessa ota tarkemmin kantaa väyläverkon kehittämiseen.

Teollisuuden kuljetusten ja kilpailukyvyn kannalta on joka tapauksessa välttämätöntä, että madaltuneiden väylien kunnostuksesta huolehditaan. Meriväylästö on pääosin 20—30 vuotta vanhaa, ja huonokuntoisia kauppamerenkulun väyliä on yli 900 km. Ilman kunnostustoimen­piteitä väylien sallittua kulkusyvyyttä joudutaan alentamaan, mikä lisää kuljetuskustannuksia ja vaikeuttaa myös jäänmurtoa. Teollisuuden toimintaedellytysten kannalta etenkin Tornion ja Raahen väylät kaipaavat pikaista syventämistä liikenteen voimakkaan kasvun ja alusten suurentumisen vuoksi. Huonokuntoiset väylät heikentävät myös alusturvallisuutta, mikä korostuu erityisesti öljy- ja kemikaalikuljetuksiin käytetyillä reiteillä.

Valiokunta korostaa meriväylien ohella myös sisävesiväylien kehittämistä logistiikan ja matkailun tarpeet huomioiden.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon ylläpitäminen turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä nykyisessä laajuudessaan edellyttää noin 170 miljoonan euron vuosittaisia korvausinvestointeja. Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan korvausinvestointeihin on käytettävissä noin 106 miljoonaa ­euroa, mikä on vain 60 prosenttia määräraha­tarpeesta.

Ehdotettu määrärahataso johtaa siihen, että liikennerajoitusten määrä kasvaa tuntuvasti. Liikennerajoituksia on nykyisin noin 310 km, mutta vuonna 2004 rajoituksia arvioidaan olevan jo 400 km ja vuonna 2007 noin 800 km. Samalla myös piilevät turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Vaihtoehtona voi olla myös se, että rataverkkoa joudutaan supistamaan.

Tällä hetkellä vain noin kahdella prosentilla rataverkosta voidaan käyttää 25 tonnin akselipainoja, vaikka juuri vaunukuormien kasvattaminen lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy maanteille.

Ratatöillä on myös huomattava työllistävä vaikutus. Ellei määrärahaa koroteta, ratatöitä ­tekevästä henkilökunnasta joudutaan arvioiden mukaan irtisanomaan 100—200 henkeä tai vaihtoehtoisesti lomauttamaan 1 000 henkeä 1—2 kuukauden ajaksi.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että rataverkon toimivuudesta ja turvallisuudesta huolehditaan. Tämä edellyttää ensi vuoden osalta sitä, että puuttuvat määrärahat otetaan huomioon lisätalousarviossa. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden toista lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 20/2003 vp ) ja korostaa edelleen sitä, että perusradanpidon rahoitus ei saa perustua jatkuvaan lisätalousarviomenettelyyn. Rataverkon kunnosta tulee huolehtia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti, jolloin hankkeet voidaan toteuttaa taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tämä edellyttää selkeää tasokorotusta tulevien vuosien määrärahakehykseen.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut

41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (kiinteä määräraha)

Momentille ehdotetaan 1 000 000 euron määrärahaa, jota saa käyttää enintään 90 prosentin suuruisen valtionavun maksamiseen Seinäjoen ja Mikkelin säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja laitteiden parantamiseen ym.

Saadun selvityksen mukaan molemmilla lentokentillä on vaikeuksia selviytyä kaikista niistä velvoitteista, joita esim. lentoturvallisuutta koskevat määräykset ja muut kehittämistoimet edellyttävät. Vaikka lentoliikennettä olisi vain vähän, on lentokentän tehtävä esim. kiristyneiden turvatarkastusten sekä palvelutason ylläpidon edellyttämät investoinnit. Useita investointeja joudutaan jatkuvasti siirtämään, mikä tuo lähivuosille erittäin suuria menopaineita.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Mikkelin ja Seinäjoen kenttien toimintaedellytyksistä huolehditaan ja että niiden tulevaisuus turvataan nykyistä pitkäjänteisemmillä ratkaisuilla. Jatkossa esim. Seinäjoen osalta on syytä varautua kiitotien pidentämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 200 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, ­korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioehdotuksen mukaan joukkoliikenteeseen osoitetaan ensi vuonna 79,3 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 3,7 miljoonan euron vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Meno­kehyksen mukaan määräraha olisi samalla tasolla myös vuonna 2005 ja alenisi sen jälkeen edelleen 78,3 miljoonaan euroon. Määrärahan aleneminen merkitsisi noin 600 linja-autovuoron ja 15 junan poistamista ostoliikenteestä vuoteen 2005 mennessä.

Budjettivaroin ylläpidettävillä joukkoliikennepalveluilla pyritään turvaamaan kansalaisten alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo. Määrärahatason aleneminen merkitsisi erityisesti haja-asutusalueilla asuvien ja joukkoliikennepalvelujen varassa olevien ihmisten liikkumismhdollisuuksien heikkenemistä. Kulkuyhteyksien puute haittaa erityisesti iäkkäiden ihmisten asumismahdollisuuksia maaseudulla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että alueellisen ja paikallisen liikenteen toiminnan jatkuvuus turvataan ja että kokonaisia rataosuuksia koskevista henkilöliikenteen lakkautussuunnitelmista luovutaan. On myös tärkeää, että taksien käyttämistä haja-asutusalueiden ostoliikenteessä parannetaan.

Valtio ei tue joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla eikä myöskään Tampereella eikä Turussa. Näillä paikkakunnilla tehdään suurin osa kaikista joukkoliikenteen matkoista. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä joukkoliikenteen käytön vähenemistä erityisesti pääkaupunkiseudun ­kehyskuntien alueella. Tämä kehitys uhkaa voimistua mm. lippujen hinnannousun ja palvelujen heikkenemisen myötä, mikä lisää puolestaan henkilöautoliikennettä ja sen myötä liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Valiokunnan mielestä työmatkaliikennettä ­tulisi entistä enemmän ohjata joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi. Joukkoliikenteen suosiota tulisi myös pyrkiä lisäämään erityisesti siellä, missä liikennettä on paljon, jolloin voidaan saavuttaa liikennepoliittista vaikuttavuutta. Jatkossa olisi syytä arvioida uudelleen kaikkien suurten kaupunkien mahdollisuudet saada joukkoliikenteen tukea.

Eduskunta on useita kertoja korostanut työsuhdematkalipun verotusarvon alentamista ja katsonut, että sitä tulisi verrata työsuhdeauton verotukseen. Asia on nyt mainittu myös hallitusohjelmassa. Valiokunta kiirehtii asian selvittämistä ja toteaa, että verotusarvon alentamisella voitaisiin parantaa joukkoliikenteen suosiota nimenomaan suuriin kasvukeskuksiin suuntautuvassa työmatkaliikenteessä.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 3 000 000 euroa.

Lentoliikenteen tukeminen.

Hallitusohjelman mukaan hallitus turvaa vähäliikenteisten lentoreittien toimivuuden erityisesti elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden tarvitse­mien yhteyksien kannalta. Asiaa selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä katsoi 14.5.2003 luovuttamassaan mietinnössä, että kannattamattoman lentoreitin turvaaminen julkisin varoin voi olla perusteltua, jos lentoyhteydelle on olemassa aitoa tarvetta.

Valiokunta on aiemminkin korostanut lentoyhteyksien merkitystä ja pitää työryhmän tavoin perusteltuna, että lentoliikennettä tuetaan yhteiskunnan toimenpitein tilanteissa, jolloin muita keinoja välttämättömien reittien turvaamiseen ei löydy. Joukkoliikenteen tukemiseen tarkoitetun määrärahan niukkuus ja muut käyttötarpeet huomioon ottaen valiokunta katsoo, että lentoliikenteen tukeminen edellyttää kuitenkin lisäresursseja nykyiseen määrärahakehykseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 82 318 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 55/2003 vp)

72. Viestinnän korvaukset ja avustukset

42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha)

Momentin määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 1 000 000 eurolla kohonneen kustannustason vuoksi. Saadun selvityksen mukaan tuki kohdentuu käytännössä lehtien paperiversioiden ilmestymisen tukemiseen. Tarkoituksena on kuitenkin laajentaa tuen käyttöä siten, että sen avulla lehdet voisivat kehittää myös sähköistä julkaisutoimintaansa.

Valiokunta pitää määrärahan lisäystä myönteisenä. Tuen kohdistuminen aiempaa enemmän sähköiseen julkaisutoimintaan palvelee myös tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteiden toteutumista.

80. Ilmatieteen laitos

21. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eduskunta on mm. kuluvan vuoden talous­arviota koskevassa mietinnössään korostanut Kauhavan säätutkan tarpeellisuutta ja edellyt­tänyt, että Pohjanmaan säätutkahankkeen rahoitus selvitetään ja hanke käynnistetään mahdollisimman pian.

Suomen säätutkaverkko on lähes koko maan kattava, mutta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alue on etenkin talvella tutkaverkoston katvealueella. Säätutkatietoja tarvitaan useissa toiminnoissa, mm. liikenteen ja maatalouden kannalta ajantasaiset säätiedot ovat tärkeitä. Lisäksi Ilmavoimat on päättänyt suihkukonekaluston peruskoulutuksen keskittämisestä Kauhavalle vuoden 2006 alusta. Kauhavalle pyritään saamaan myös eurooppalainen hävittäjälentämisen koulutuskeskus. Tutkan kustannusarvio on noin 1,6 miljoonaa euroa.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 300 000 euroa Pohjanmaan säätutkahankkeen käynnistämistä varten.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 391 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

81. Merentutkimuslaitos

Saadun selvityksen mukaan Merentutkimuslaitoksen henkilöstön ja erityisesti tutkijoiden palkkaustaso on jäänyt selvästi jälkeen muista tutkimuslaitoksista. Palkkaustason jälkeenjääneisyydestä johtuen pätevintä henkilökuntaa siirtyy jatkuvasti mm. muihin tutkimuslaitoksiin.

Merentutkimuslaitos tekee arvokasta työtä niin kotimaan kuin myös kansainvälisiin tarpeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön palkkauksesta huolehditaan niin, että se on kilpailukykyinen muiden kotimaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Merentutkimusalus Arandaa pidetään eräänä maailman parhaimmista merentutkimusaluksista. Sen tutkimuslaitteet ja muu kalusto alkavat kuitenkin olla jo vanhoja, ja aluksen perus­korjaus tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että aluksen kunnostuksesta huolehditaan ja että asia otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2005 ­talousarviota.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Hallinto

22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

TE-keskukset toimivat keskeisessä asemassa alueellisen elinkeinopolitiikan edistäjinä. Ne vastaavat erityisesti alkuvaiheessa olevien ­yritysten neuvonnasta ja ohjauksesta sekä osallistuvat myös yritysten alkuvaiheen rahoituksen järjestelyihin.

TE-keskuksiin voidaan palkata ensi vuonna noin 25 uutta teknologia-asiantuntijaa. Valiokunta pitää teknologia-asiantuntijoiden määrän lisäämistä erittäin merkittävänä alueellisen ­tutkimus- ja teknologiaosaamisen kehittämisen kannalta. Näin voidaan myös edistää tasapainoista alueellista kehitystä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että toiminnan tehostamiseksi TE-keskusten tulisi toimia nykyistä aktiivisemmin myös sijaintipaikkakuntiensa ­ulkopuolella, etsiä koko alueen vahvuuksia ja tutustua alueen yrittäjiin ja toimijoihin. Valiokunta katsoo, että yrittäjän kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että esim. rahoitushakemuksia koskevien asioiden hoitaminen sujuu nopeasti, joustavasti ja keskitetysti ja että asiakas ei joudu laatimaan laajoja hakemuksia erikseen eri viranomais­tahoja varten. Niin ikään keskitetty arviointi­menettely nopeuttaisi hakemusten käsittelyä ja olisi yhteiskunnan voimavarojenkin kannalta ­perusteltua. Yrittäjä­ystävällisen lähestymis­tavan juurtuminen kaikkiin yhteiskunnan eri toimijoihin edistäisi omalta osaltaan kansalaisten kiinnostusta yrittäjyyteen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että TE-keskusten toimintamäärärahojen kehityksessä otetaan vastaisuudessa huomioon keskusten tehtävien lisääntyminen. Muun muassa maa­talouden valvontatehtävät ovat lisääntyneet määrällisesti ja TE-keskuksille on myös tullut uusia valvontatehtäviä. Valiokunta korostaa myös sitä, että eri ministeriöiden hallinnonaloille budjetoitujen määrärahojen käytön tulisi olla ­siten koordinoitua, että määrärahat tulevat tarkoituksiinsa tehokkaasti käytetyiksi.

Valiokunta viittaa vielä valtiontalouden tarkastus­viraston kertomuksen johdosta antamaansa mietintöön VaVM 29/2003 vp . Valiokunta on mm. katsonut, että kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousministe­riön yhteistyötä TE-keskusten johtamisessa on syytä edelleen tiivistää ­tavoitteena yksi yhteinen tulosohjausasiakirja. Jo vuosia kestänyt epäselvyys TE-keskusten ­ohjauksen ja kehittämisen seurannasta tulee ­ratkaista pikaisesti TE-keskusministeriöiden ­yhteisen näkemyksen pohjalta.

30. Yrityspolitiikka

Yrittäjyyden edistäminen.

Yrittäjyyden lisääminen on eräs hallitusohjelmaan sisältyvän yrittäjyyden politiikkaohjelman keskeinen tavoite. Asia on erittäin ajankohtainen, sillä lähitulevaisuudessa useat kymmenettuhannet yrittäjät saavuttavat eläkeiän, jolloin tarvitaan uusia yrit­täjiä jatkamaan perheyrityksiä, ­ostamaan eläkkeelle jäävien yrityksiä ja perustamaan myös ­uusia yrityksiä. Eräs keskeinen ongelma on ­kuitenkin se, että yrittäjyyttä kohtaan ei tunneta riittävästi kiinnostusta. Mikäli hallituksen asettama 100 000:ta uutta työpaikkaa koskeva tavoite halutaan saavuttaa, on välttämätöntä, että yrittäjyyttä ­aletaan pitää nykyistä houkuttelevampana vaihtoehtona. Pelkkä yritysten suuri lukumäärä ei kuitenkaan voi olla tavoitteena, vaan huo­miota tulee kiinnittää mm. yritysten työllistämiskykyyn, elinkelpoisuuteen ja kasvuun.

Yrittäjyyden edistämisessä valittavat välineet riippuvat paljolti siitä, minkälaisesta yrityksestä on kysymys. Kansainvälisen kilpailun kannalta keskeisessä asemassa ovat innovaatio­yritykset, jotka suuntautuvat heti yrittäjyyden alussa kansainvälisille markkinoille.

Suomessa syntyy vuosittain huomattava määrä kaupallisesti lupaavia uusia teknologioita ja ­innovaatioita. Teknologioiden kaupallistamiseen tähtäävästä järjestelmästä puuttuu kuitenkin se osuus, jota tarvitaan tuotteiden saattamiseksi markkinoille. Kaupallistaminen jää nykyisin lähes yksinomaan yritysten ja yksittäisten yrittäjien vastuulle, mihin yrittäjien voimavarat eivät kuitenkaan aina riitä.

Erityisen haastavaksi teknologioiden kaupallistamisen ja teknologiatuotteiden markkinoinnin tekee se, että toiminnan on yhä useammin ­tapahduttava kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisilla teknologiayrityksillä on kansainvälistymisen pakko, sillä kotimainen kysyntä ei ole riittävää toiminnan kannattavuuden kannalta.

Valiokunnan mielestä järjestelmää tuleekin ­pikaisesti kehittää niin, että teknologioiden ja teknologiaan perustuvien tuotteiden aktiivista saattamista markkinoille parannetaan ja samalla tuetaan yritysten kaupallista ja markkina-alan osaamista. Valiokunta korostaa samalla myös ­sitä, että innovaatiopolitiikan tehtävänä on ­tuote- ja teknologiainnovaatioiden lisäksi vahvistaa tietoisesti myös uusia johtamisen käytäntöjä ja sosiaalisia innovaatioita.

Valiokunta katsoo, että yritysperustan vahvistaminen edellyttää erityishuomion kiinnit­tämistä starttirahajärjestelmän ja yritysten ­siemenrahoituksen käytäntöjen kehittämiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että julkiset rahoittajat lisäävät valmiutta innovaatioyritysten riskien jakamiseen.

Hallitusohjelmaan sisältyvillä politiikka­ohjelmilla ei ole erillistä budjettia, vaan ne ­rahoitetaan eri pääluokista ja useilta eri momenteilta. Valiokunta katsoo, että jatkossa on tär­keää kiinnittää huomiota määrärahojen riittävyyteen, kohdentamiseen ja yrittäjyyden edistämisen käytännön toteutukseen.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishank­keiden tukeminen (arviomääräraha)

Kansainvälisen talouden arvioidaan päässeen vihdoin kasvu-uralle, mutta Suomessa viennin ja etenkin investointien kehitys on ollut heikkoa ja teollisuuden tuotantonäkymät ovat yhä vaatimattomat. Viime aikoina monet yritykset ovat irtisanoneet ja lomauttaneet henkilökuntaa ja toimintoja on myös siirretty kokonaan halvan työvoiman maihin. Teollisuuden työpaikkojen arvioidaan edelleen vähenevän.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että teollisuuden toimintaedellytykset pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan ja että vaikeimmille työttömyysalueille suunnataan tarvittaessa riittävästi erityistoimia. Tämä on erityisen tärkeää esim. Kemijärven, Raahen ja Uudenkaupungin kaltaisessa tilanteessa, jossa sama paikkakunta tai työssäkäyntialue on menettänyt lyhyessä ajassa huomattavan määrän alueen työpaikoista. Myös yksittäisten yritysten vajaatyöllisyysjakson aikana tulisi pyrkiä turvaamaan osaamisen säilyminen ja sitä kautta luoda edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle.

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

Valiokunta on kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään kiinnittänyt huo­miota mm. kuluttajavalituslautakunnan ja velkaneuvonnan rahoituksen niukkuuteen. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaan ehdotetut määrärahat ovat käytännössä kuluvan vuoden tasolla myös ensi vuonna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahatarve on kaikilla kuluttaja- ja kilpailupolitiikan toimijoilla selvästi ehdotettua suurempi. Niin virastojen, kuluttajavalituslautakunnan kuin myös velkaneuvonnan tehtävät ovat lisääntyneet ja muuttuneet haastellisimmiksi. Käsit­telyajat ovat pidentyneet ja asiat ruuhkautuneet. Toiminnan kehittämiseen ei ole määrärahojen puitteissa mahdollisuuksia, ja henkilökunnan palkkataso on myös monin paikoin alhainen tehtävien haasteellisuuteen nähden. Tämä lisää henkilökunnan vaihtuvuutta ja vaikeuttaa edelleen tehtävien hoitamista.

Hallitusohjelman mukaan kuluttajavalitus­lautakunta on tarkoitus siirtää oikeusministe­riön hallinnonalalle. Oikeusministeriö on myös asettanut työryhmän laatimaan hallitusohjelman ­mukaista velkahallintaohjelmaa. Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2004.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota koko kuluttaja- ja kilpailupolitiikan määrärahatilanteeseen. Resurssien niukkuus heikentää kansalaisten oikeusturvaa ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Myös alalla työskentelevät virkamiehet ja velkaneuvojat ovat uupuneita. Valiokunta toteaa, että tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää jatkossa sitä, että toimintaa arvioidaan niin organisaation kehittämistarpeiden kuin myös tarvittavien voimavarojen kannalta.

60. Energiapolitiikka

Vuoden 2005 alusta alkava EU:n päästökauppa muuttaa energiapolitiikan toimintaympäristöä siten, että ennen päästökauppaa käytössä olleita ohjauskeinoja kuten energiaverotusta ja -tukia voidaan joutua muuttamaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan EU:n päästökaupan, energiaverotuksen ja energiatuotannon tukien yhteensovittamista. Työryhmän määräaika on 31.5.2004. Myös ­ilmastostrategian uusimistyö on käynnistetty ja selvitys valmistuu vuoteen 2005 mennessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että päästökauppaan ja ilmastostrategiaan liittyvien asioiden valmistelussa kiinnitetään edelleen huomiota kotimaisten energialähteiden käytön edistämiseen sekä puuperäisten polttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja turpeen yhteiskäytön tehostamiseen. Erityisesti bioenergia työllistää merkittävästi alueellisesti, tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa myös teknologian vientiä.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Adoptiolautakunnan toiminnan tehostaminen.

Vuoden 2004 talousarvioon on varattu 20 000 euroa adoptiolautakunnan toimintamenoihin. Kansainvälinen lapseksiottaminen on jatkuvasti laajentunut, minkä vuoksi adoptiolautakunnan tehtävät ovat viime vuosina huomattavasti ­lisääntyneet. Lautakunnan toimintaa on vaikeuttanut etenkin se, että sillä ei ole ollut mahdollisuutta vakituisen sihteerin palkkaamiseen.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 70 000 euroa adoptiolautakunnan toiminnan tehostamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 720 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 55/2003 vp)

15. Perhekustannusten tasaus

Lapsilisiä korotetaan ensi vuoden alusta niin, että perheen ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä nousee 10 eurolla. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, joka maksetaan jokaisesta lapsesta, korotetaan kolmella eurolla. Mainittuihin lapsilisäjärjestelmän uudistuksiin osoitetaan vuoden 2004 talousarvioesityksessä noin 74 miljoonan euron määräraha.

Käytännössä toimeentulotukea tarvitsevan lapsiperheen saama tuki ei uudistuksen johdosta parane, koska lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa. Tämän ­arvioidaan vähentävän kuntien toimeentulotukimenoja noin 4,6 miljoonalla eurolla. Valiokunnan mielestä tilanne on toimeentulotukea saa­vien lapsiperheiden kannalta kohtuuton, sillä lapsilisien korotus olisi taloudellisesti kaikkein merkittävin niille kotitalouksille, joilla on vähiten muita tuloja.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Köyhyysongelma koskee nimenomaan perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Hallitusohjelman mukaan lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta laaditaan kokonaissel­vitys ottaen huomioon sosiaalietuuksien ja tulojen, palveluiden, maksujen, verojen ja perhe­vapaiden yhteisvaikutukset. Valiokunta kiirehtii kokonaisselvityksen laatimista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että köyhimpien lapsiperheiden asemaa parannetaan mahdollisimman pian. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy mahdollisimman pian toimenpiteisiin köyhimpien lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja että erityistä huomiota kiinnitetään toimeentulotukea saavien lapsiperheiden aseman parantamiseen.

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

Sotilasvammalain perusteella kunnille kor­vataan kustannukset, jotka aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden järjestämisestä sotainvalideille, joiden työkyvyttömyys­aste on vähintään 25 prosenttia. Työkyvyttömyysasteen tuli aiemmin olla 30 prosenttia, mutta se alennettiin vuoden 2003 alusta 25 prosenttiin.

Sotainvalidien korkea ikä ja nopeasti lisääntyvä avun tarve huomioon ottaen valiokunta ­pitää tärkeänä, että avopalvelujen korvattavuus laajennetaan mahdollisimman pian koskemaan kaikkia sotainvalideja. Avohoidon tukitoimilla voidaan vähentää myös laitoshoidon tarvetta.

Rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan on ensi vuonna käytettävissä noin 35,8 miljoonaa euroa, josta valtaosa rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista. Valtionavustuksen suuruus on 8 000 euroa. Tehtyjen arvioiden mukaan määrärahalla voidaan kuntouttaa noin 30 000 rintamaveteraania.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntoutuksen sisältöä kehitetään jatkossa niin, että se painottuu nykyistä enemmän avopalveluihin. Näin kuntoutujien määrää voidaan lisätä, jolloin ­veteraaneilla on mahdollisuus saada kuntoutusta aiempaa useammin.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Eduskunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota kuntien rahoituspohjan sekä kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen. Ensi vuoden talousarvioesitys on sikäli myönteinen, että kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden perusrahoitukseen tarkoitettua val­tionosuutta korotetaan nykyisestä 28,06 prosentista 31,82 prosenttiin. Korotuksesta tosin valtaosa on ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatiota kunnille. Varsinainen valtionosuuden lisäys on tarkoitettu kohdennettavaksi erityisesti kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan hankkeen rahoittamiseen.

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on laatia hallituskauden kattava valtion ja kuntien välinen peruspalveluohjelma sekä siihen liittyvä vuosittainen peruspalvelubudjetti. Valiokunta pitää tärkeänä, että peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä budjetti saadaan kokonaisuudessaan voimaan vuodesta 2005 lukien. Peruspalvelubudjettia laadittaessa tulee kiinnittää huomiota kuntien perusrahoituksen turvaamiseen. Esimerkiksi kansalliseen terveydenhuoltohankkeeseen ja sosiaalialan kehittämishankkeeseen sisälty­vien tavoitteiden toteutuminen edellyttää kunnilta selkeitä lisäpanostuksia. Molempien hankkeiden toimeenpano riippuu näin ollen paljolti siitä, kuinka kunnat selviytyvät omasta rahoitusosuudestaan. Siksi on tärkeää, että valtionosuuksien korotusten ohella valtion toimenpitein huolehditaan kuntatalouden vakaudesta ja ennustettavuudesta. On myös tärkeää, että kuntakohtaiset erot ja yksittäisten kuntien erityispiirteet ja ‐olosuhteet otetaan huomioon.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on huomattavia kuntakohtaisia eroja, ja kuntalaiset ovat monien palveluiden suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi omaishoitoon, vammaispalveluihin ja vanhushuoltoon liittyvät palvelut on järjestetty eri kunnissa hyvin eri tavalla. Samoin lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestäminen on epäyhtenäistä. Kun­tien laaja itsehallinto sekä käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen soveltamiskäytäntöjen yhtenäistäminen on vaikeaa. Subjektiivisten oikeuksien laajentaminen parantaisi kuntalaisten asemaa ja oikeusturvaa, mutta edellyttäisi huomattavia lisäpanostuksia niin kunnilta kuin valtiolta.

Kuntapalveluiden epätasaisuutta voidaan jossakin määrin vähentää laatusuosituksilla, jotka auttavat kuntia arvioimaan palvelutarpeita sekä sitä, miten niihin vastataan. Valiokunta pitää tärkeänä, että laatusuositusten toteutumista myös seurataan. Palvelujen parantumisen suhteen on myös erittäin keskeistä, miten kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan hankkeen toteutuksessa tullaan onnistumaan.

Valiokunta viittaa vielä valtiontalouden kehyksiä koskevaan mietintöönsä VaVM 9/2003 vp ja pitää tärkeänä sitä, että valtionosuuksien kohdentumiseen liittyvää seurantaa tehostetaan ja että tarvittaessa otetaan käyttöön tarpeellisia valvonta- ja ohjauskeinoja.

Vanhushuolto ja omaishoidon järjestäminen.

Kuntien valtionosuuksia korotetaan 14 miljoonalla eurolla vanhustenhuollon kehittämiseksi. Kuntien toivotaan parantavan ja kehittävän vanhustenhuoltoa erityisesti lisäämällä vanhustenhuollon virkoja. Määräraha on erittäin tärkeä, mutta koko maata ajatellen vielä vaatimaton, sillä etenkin vanhusten palveluissa on nykyään huomattavia kuntakohtaisia eroja.

Valiokunta pitää tärkeänä erityisesti niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan hoidon porrastuksen toimivuutta sekä avun ja hoidon oikea-aikaisuutta. Vanhusten kotonaselviytymistä tulee parantaa riittävin koti- ja tukipalveluin. Valiokunta korostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden toimijoiden saumattoman ja asiakaslähtöisen yhteistyön merkitystä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vanhustenhuoltoon suunnatun määrärahan käyttöä seurataan sen selvittämiseksi, tulevatko kunnat käyttämään lisämäärärahan vanhustenhuollon parantamiseen.

Osana vanhustenhuollon kokonaisuutta omaishoitajien asemaa on kohennettava. Omaishoidon tukea käytetään kunnissa hajanaisesti, ja kuntalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa heille myönnettävän tuen suuruuden sekä myös perittävien asiakasmaksujen suhteen. Omaishoidon keskeinen ongelma on edelleen se, ettei se ole kaikissa kunnissa saavuttanut tunnustettua asemaa sellaisena vaihtoehtona, jolla voidaan siirtää kalliin laitoshoidon tarvetta.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan ja pitää tärkeänä, että omaishoitoa kehitetään määrätietoisesti ja ripeästi mm. turvaamalla vapaapäiväjärjestelyt ja kohtuullistamalla sijaisavun kustannuksia.

Vammaispalvelut.

Myös vammaispalvelujen saatavuuteen liittyy epäkohtia. Tilapäishoidon saaminen on monilla paikkakunnilla sidottu omaishoidon tuen saantiin, ja näin moni perhe jää ilman tilapäishoitomahdollisuutta. Perheillä on myös paljon epätietoisuutta palveluista ja niiden hakemisesta, ja yhteydenpito viranomaisiin koetaan usein hankalaksi.

Hallitusohjelmaan sisältyy vammaisten asemaa parantavia uudistuksia. Valiokunta kiirehtii erityisesti asiakaslähtöisen palveluohjauksen kehittämistä, minkä avulla voidaan vähentää avun hakemista useasta eri toimipaikasta ja vastata paremmin vammaisen ja hänen perheensä tarpeisiin. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että avustajajärjestelmää kehitetään ripeästi. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamista on suunniteltu jo useita vuosia, mutta palvelun järjestäminen on edelleen harkinnanvaraista. Avustajien tarve kasvaa mm. kotona vammaista lasta hoitavien vanhempien ikääntyessä. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jossa kiirehditään näitä toimenpiteitä.

Valiokunnan lausumaehdotus 9

Eduskunta edellyttää, että vammaispalvelujen parantamiseksi hallitus kiirehtii toimenpiteitä palveluohjauksen toimivuuden kehittämiseksi sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toteuttamiseksi.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vammaispoliittinen selonteko laaditaan jo hallituskauden alkupuolella ja että siinä kiinnitetään huomiota em. hankkeiden etenemiseen.

Sosiaalialan kehittämishanke.

Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena on turvata sosiaalipalvelujen saatavuus ja laatu, uudistaa palveluita ja kehittää henkilöstön osaamista ja työ­oloja. Kuntia kannustetaan lisäämään seudullista yhteistyötä sosiaalipalvelujen tuottamisessa. Tavoitteena on myös parantaa asiakkaan oikeutta päästä palvelun tarpeen arviointiin vanhuspalveluissa ja kunnallisessa sosiaalityössä.

Hankkeen eräänä tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon ja sosiaalityön johtajuutta. Valiokunta pitää tätä tavoitetta erittäin tärkeänä alan kehittämisen näkökulmasta. Sosiaalihuollon osuus kuntien tehtävissä ja määrärahojen käytössä on huomattavan suuri, ja sosiaalihuollon johtamisessa käytetään myös laajaa sosiaali­poliittista valtaa.

Ammatillisen johdon puuttuminen on tehtyjen selvitysten mukaan myös eräs syy työn­tekijäpulaan. Lisäksi alan palkkaus on koulutustasoon nähden huono ja työ on raskasta ja vaativaa. Valiokunta katsoo, että henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttää paitsi koulutuspaikkojen lisäämistä myös selkeitä toimenpiteitä sosiaalitoimistojen vetovoimaisuuden ja työolojen parantamiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ohjelman resurssien riittävyyteen. Hankkeiden toteuttaminen voi olla ongelmallista taloudellisesti vaikeassa asemassa oleville kunnille, mikäli kunta ei pysty huolehtimaan omasta rahoitusosuudestaan. Hankkeelle on muutoinkin osoitettu selvitysmiesten ehdottamaa rahoitustasoa vähäisemmät resurssit.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että perusturvan alhaisuus lisää huomattavasti kuntien sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä. Tehtyjen arvioiden mukaan noin kaksi kolmannesta nykyisistä sosiaalitoimistojen toimeen­tulotukiasiakkaista on joutunut toimeentulotuen hakijaksi ensisijaisten etuuksien alhaisen tason vuoksi. Toimeentulotuen saajista 48 prosentilla ensisijaisena toimeentulotuen lähteenä on työttömyysturva.

Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon StVL 6/2003 vp ja katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön tulisi yhdessä selvittää, miten pitkä­aikaistyöttömien perustoimeentulo on tarkoituksenmukaista järjestää ja mitkä olisivat työttömyysturvan ja muiden siihen liittyvien etuuk­sien korotuksen vaikutukset kuntien sosiaalityöhön ja yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin.

Hammashuolto.

Yhteiskunnan tukema hammashuolto laajeni koko väestöä koskevaksi 1.12.2002 alkaen. Päävastuu hammashuolto­palveluiden järjestämisessä on kunnilla, mutta palvelujen järjestäminen edellyttää myös yksityisten hammaslääkäripalveluiden käyttämistä. Etenkään suurten kaupunkien hammashoito ei ole vielä pystynyt järjestämään kysyntää vastaavia palveluja. Asiakas voi aina kääntyä yksityisen hammaslääkärin puoleen, mutta yksityisistä palveluista maksetaan sairausvakuutuslain mukainen korvaus, jota on tarkistettu viimeksi vuonna 1989. Proteettiset ja hammastekniset kustannukset eivät kuulu sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän piiriin.

Valiokunta kiinnittää huomiota hammashuoltopalveluiden kehittämistarpeisiin ja pitää tärkeänä, että hammashuollosta tulee vähitellen toimiva osa muuta terveydenhuoltoa.

Pidennetty oppivelvollisuus.

Eduskunta muutti lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamista koskevaa hallituksen esitystä niin, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten ja sairaiden lasten vanhempia tuetaan myös lapsen kolmannen perusopetusvuoden aikana ( HE 77/2003 vp — StVM 18/2003 vp ). Muutoksesta aiheutuu kunnille ensi vuonna 52 500 euron lisäkustannukset, josta valtion osuus on 16 742 euroa. Edellä mainitusta muutoksesta johtuen momentille lisätään 40 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 319 040 000 ­euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Ensi vuodelle ehdotettu määräraha on kuluvan vuoden tasolla, mutta vuoden 2003 budjetissa määrärahaa korotettiin tuntuvasti. Tämä johtui siitä, että valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan tarkoitetusta valtion kor­vauksesta siirrettiin 8 000 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vastaava siirto tehdään myös vuosina 2004 ja 2005. Vuonna 2006 tutkimustoimintaan palautetaan 8 000 000 euroa. Muutoksen tarkoituksena oli edistää lääkäreiden siirtymistä kliiniseen työhön terveyskeskuksiin ja muihin sairaaloihin lievittämään lääkäripulaa. Lisäyksellä on korotettu yliopistosairaaloiden lääkäri- ja hammaslääkäritutkintojen korvauksen määrää sekä muiden sairaaloiden ja terveyskeskusten kuukausikorvausta.

Näistä muutoksista huolimatta kunnat ja kuntayhtymät pitävät korvausta edelleen liian alhaisena. Opetuksen volyymi on kasvanut voimakkaasti, kun lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden määrä on kasvanut, ja kuntayhtymät katsovat joutuvansa aiempaa suurempaan vastuuseen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja jatkokoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Valiokunta katsoo, että koulutuksen taloudellinen kokonaisvastuu kuuluu valtiolle, ja pitää tärkeänä sitä, että momentin määrärahan mitoitus arvioidaan todellisten kustannusten pohjalta valmisteltaessa vuoden 2005 talousarviota. Viimeistään vuoden 2006 talousarviossa momentin määrärahan mitoitus on arvioitava kokonaisuudessaan uudelleen.

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin (kiinteä määräraha)

Eduskunta on vuosina 2000—2003 osoittanut kunnille erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin. Lisäksi kuntien valtionosuuksia on korotettu lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Eduskunta myönsi myös Kansaneläkelaitokselle vuosina 2000—2002 lasten ja nuorten kuntoutuksen toteutukseen yhteensä 10,43 miljoonan euron erillisrahoituksen.

Lasten ja nuorten psykiatriaan osoitetuilla määrärahoilla on parannettu palveluita, luotu uusia toimintatapoja, palkattu lisää henkilökuntaa, perustettu uusia osastoja ja käynnistetty erilaisia projekteja. Ensi vuoden talousarvioesitykseen erillistä määrärahaa ei enää sisälly.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt psykoterapiaan liittyvää työnjakoa kuntien ja Kansaneläkelaitoksen ­välillä. Työryhmä totesi 7.11.2003 päivätyssä muistiossaan, että julkisella terveydenhuollolla on vastuu psykiatrisesta kuntoutuksesta ja että Kansaneläkelaitoksen järjestämä psykiatrinen kuntoutus täydentää julkisen terveydenhuollon järjestämää kuntoutusta. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on koordinoida kuntayhtymän alueella tapahtuvaa psykiatrisen kuntoutuksen suunnittelua. Työryhmä totesi edelleen, että Kansaneläkelaitoksen järjestämän psykoterapian kohderyhmänä ovat 16 vuotta täyttäneet henkilöt ja että lasten ja nuorten (5—15-vuotiaat) psykiatrisessa kuntoutuksessa Kansaneläkelaitos painottaa monimuotoisen perhekuntoutuksen järjestämistä.

Valiokunta yhtyy työryhmän kannanottoon siitä, että ensisijainen vastuu mielenterveys­palveluiden järjestämisestä kuuluu julkiselle terveydenhuollolle. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus täydentää kunnille kuuluvaa lakisääteistä järjestämisvelvollisuutta.

Nyt tehty julkisen terveydenhuollon ja Kelan välistä työnjakoa koskeva päätös johtaa siihen, että kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee suunnata aiempaa enemmän voimavaroja erityisesti alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen. Vaikka kunnille on viime vuosina osoitettu selkeitä lisäresursseja näiden tehtävien hoitamiseen, ei palvelujen taso edelleenkään vastaa hoitotarpeita. Palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja myös hoidon vaikeusaste on kohonnut. Saadun selvityksen mukaan sairaanhoitopiirit eivät myöskään ole varautuneet ensi vuoden talousarvioissaan nyt tehtyjen muutosten vaatimiin rahoitustarpeisiin.

Vaarana on, että jo aloitetut hankkeet ja muut kehittämistoimet hidastuvat ja että lasten ja nuorten hoitotilanne heikkenee. Valiokunta katsoo siksi, että alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden turvaaminen edellyttää erillisen määrärahan osoittamista sairaanhoitopiireille.

Valiokunta on aiemmin katsonut, että lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa jatkuvasti erillistä määrärahaa, vaan erillismäärä­rahan tehtävänä on vahvistaa rahoituspohjaa toimintojen alkuvaiheessa. Valiokunta katsoo edelleen, että erillismääräraha on vain tilapäinen järjestely ja että lähivuosina toiminnan rahoitus tulee saattaa pysyvälle pohjalle.

Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 18/2003 vp , TAA 224/2003 vp , TAA 557/2003 vp , TAA 647/2003 vp ja TAA 798/2003 vp perusteella talousarvioehdotuksesta poistettu momentti 33.32.37 palautetaan ja sen nimike muutetaan ja että momentille osoitetaan 7 000 000 euroa alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen.

Määräraha osoitetaan sairaanhoitopiireille, jotka voivat järjestää toiminnan joko omana toimintana tai ostopalveluina. Valiokunta toteaa, että hoitoa ja kuntoutusta voidaan järjestää myös terveyskeskuksen toimesta, jolloin sairaanhoitopiirin tulee ohjata perusterveydenhuollon yhteydessä järjestettävää toimintaa vastaava osuus alueensa terveyskeskukselle.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

37. 37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille alle 16-vuotiaiden lasten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta ja palvelujen edelleen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustuksen määrä on enintään 80 prosenttia toiminnan ­aiheuttamista kustannuksista. (Uusi)

33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot

Sovittelutoiminnan laajentaminen

Rikosasioiden sovittelutoimintaa ei ole lainsäädännössä erikseen säännelty. Sovittelun organisointi ja ohjaaminen on kuntien harkinnanvaraisesti järjestämää ja kustantamaa toimintaa. Käytännössä sovittelu on laajentunut siten, että se kattaa vajaat puolet kunnista ja kolme neljäsosaa väestöstä.

Sovittelua koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa on lähtökohtana ollut, että lääninhallituksille tulisi vastuu siitä, että sovittelupalveluja on kattavasti läänin alueella. Kunnille aiheutuvien kustannusten korvaamisen on arvioitu merkitsevän vuositasolla 6,3 miljoonan euron kustannusta valtiolle.

Hallitusohjelman mukaan rikosasioiden sovittelutoiminta vakinaistetaan ja sovittelun saatavuus taataan yhdenvertaisesti koko maassa. Valiokunta pitää kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta tärkeänä, että kaikilla on asuinpaikasta riippumatta tarvittaessa mahdollisuus hakeutua sovittelun piiriin. Valiokunta kiirehtii asian valmistelua ja katsoo, että riita- ja rikos­asioiden sovittelua koskeva hallituksen esitys tulee antaa eduskunnalle mahdollisimman pian ja että tarvittavat määrärahat tulee ottaa huo­mioon ensi vuoden lisätalousarviossa. Valiokunta viittaa myös momentin 25.50.21 kohdalla lausumaansa.

31. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määrä­raha)

Saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on osoitettu erillinen määräraha vuodesta 2002 lukien. Määräraha oli 200 000 euroa vuonna 2002 ja 300 000 euroa vuonna 2003. Myös ensi vuodelle ehdotetaan 300 000 euron määrärahaa. Rahoituksella on tuettu etenkin saamenkielistä päivähoitoa sekä vanhusten palveluita.

Saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurin lähtökohdista toteutettavia palveluita on toistaiseksi vielä varsin vähän. Käytännössä on kuitenkin tärkeää aloittaa uusia hankkeita erityisesti varhaiskasvatuksen ja vanhustenhuollon kehittämiseksi. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 300 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden hallinnointi vie kohtuuttoman suuren osan TE-keskusten työpanoksesta suhteessa saatavaan asiakas- ja kehittämishyötyyn. Hallinnointi on monimutkaista ja hidasta. Myös sidosryhmien halukkuus toimia ESR-projekteissa on vähentynyt viime aikoina tuntuvasti.

Valiokunta katsoo, että hankkeiden hallinnointia tulee joustavoittaa kaikilla niillä keinoilla, joihin kansallisella tasolla on mahdollisuus. On myös tärkeää, että hankkeisiin liittyvät ­menettelytavat eri hallinnonaloilla ovat yh­teneväisiä. Seuraavan ohjelmakauden valmistelussa tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että hankkeiden hallinnointi yksinkertaistuu ja että niiden valvonta painottuisi nykyistä enemmän tuloksellisuuden arviointiin. Valiokunta toteaa, että hankkeiden hallinnoinnissa on tärkeää huolehtia myös siitä, että maksatukset toimivat moitteettomasti ja ilman turhia viiveitä.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työvoiman osaamisen parantaminen.

Hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Hallitusohjelmaan sisältyvän työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Kehyskauden ensimmäisinä vuosina aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään voimakkaasti.

Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy useita toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan rakenteelliseen työttömyyteen. Tarkoituksena on lisätä räätälöityjä työvoimapalveluita ja koulutusta sekä kehittää mm. asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vaikeasti työllistyvien palvelut keskitetään palvelukeskuksiin, joita on tarkoitus perustaa ensi vuonna 10 paikkakunnalle. Palvelukeskuksiin kootaan työvoimatoimiston, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen, Kelan ja muiden palvelujen tuottajien asiantuntemus. Tavoitteena on, että jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle laaditaan yksilöllinen ­aktivointiohjelma ja että alle 25-vuotiaille työttömille järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

Pitkäaikaistyöttömyys ja pitkäaikainen toistuvaistyöttömyys ovat työllisyyspolitiikan keskeisiä ongelmia. Valiokunta pitää hallinnonrajat ylittävien palvelukeskusten perustamista erittäin tärkeänä ja katsoo, että niiden avulla on ­aiempaa paremmat mahdollisuudet vähentää ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä järjestää asiakaslähtöistä palvelua. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että palvelukeskusten tehtävien haasteellisuus edellyttää selkeitä panostuksia henkilökunnan koulutukseen. Valiokunta painottaa myös sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle pystytään tarjoamaan ­yksilöllisesti räätälöityjä ja mielekkäitä ratkaisuja, jotka tukevat hänen selviytymistään yhteiskunnassa ja parantavat ammatillisia valmiuksia. Nuorten aktivointi on myös tärkeää työllisyysasteen nostamisen kannalta, sillä työkokemuksen puute vaikeuttaa usein nuorten työnsaantia.

Valiokunta pitää myös tärkeinä työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä, jotka tähtäävät työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja pitkittyvän työttömyyden ehkäisyyn. Työpaikkakoulutuksella voidaan ennaltaehkäistä mm. ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen ­omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista sekä tukea työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Valiokunta korostaa myös työntekijöiden työssä jaksamista sekä työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden tehostamista.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osalta valiokunta kiinnittää erityistä huomiota koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen sekä siihen, että koulutuksen järjestämisessä kiinnitetään huomiota talousalueen työvoimatarpeisiin. Myös koulutushalukkuuden kannalta on tär­keää, että koulutustarjonta vastaa työelämän tarpeita.

Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen suunnataan lisäresursseja siten, että ensi vuonna arvioidaan järjestettävän 5 000 työkunnon tutkimusta. Tämä tarkoittaisi tutkimusten kaksinkertaistumista kuluvaan vuoteen verrattuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että eläke-edellytysten selvittämistä jatketaan mahdollisimman tehokkaasti ja että siihen suunnataan jatkossakin riittävät resurssit.

Valiokunta viittaa myös työelämä- ja tasa-­arvovaliokunnan budjettilausuntoon (TyVL 4/2003 vp) ja kiirehtii vajaakuntoisten, ikään­tyneiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyä koskevan erillislain valmistelua niin, että laki voi tulla voimaan vuoden 2004 aikana.

Työllisyysmäärärahojen käyttö.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan valtion, kuntien ja yritysten yhteisin talous- ja työllisyyspoliittisin toimin huolehditaan alueellisesti tasapainoisesta työllisyydestä niin, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa. Talous­arvioesityksen mukaan tämä tarkoittaa työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä vuosi­tasolla 80 prosentilla maan keskimääräisestä ­tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa, kun alueen työttömyys ylittää vuosi­tasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.

Työllisyystilanne on hyvin erilainen eri puolilla maata, ja se voi vaihdella huomattavasti myös saman maakunnan sisällä. Valiokunta ­pitää tärkeänä, että alueellisiin eroihin ja erityisongelmiin kiinnitetään huomiota jo riittävän ­aikaisessa vaiheessa ja että määrärahojen jaossa painotetaan alueen työttömyysastetta. Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluihin sekä luvun 32.30 kohdalla esitettyyn ja korostaa sitä, että työllisyystilanteen voimakkaaseen heikkenemiseen reagoidaan myös nopeilla ja ­tehokkailla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä.

Ensi vuoden talousarvion rakennetta muutetaan niin, että valtaosa luvun 34.06 määrärahoista kootaan yhdelle momentille. Keskeisimmät määrärahat momentilla ovat palkkaperusteisen työllistämisen ja työvoimakoulutuksen hankinnan määrärahat. Valiokunta pitää tätä muutosta erittäin tärkeänä aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden tehostamiseksi. Näin määrärahojen käyttöä voidaan tehostaa ja joustavoittaa sekä lisätä määrärahojen käyttöä alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Työttömyyden alentamiseksi ja alueellisten erojen pienentämiseksi on myös tärkeää, että työllisyysrahat kyetään käyttämään mahdollisimman täysimääräisesti ja että määrärahojen käyttöä seurataan.

Työttömyysturvan korottaminen.

Toimeentulotuen saajista työttömyysturva on 48 prosentilla ensisijaisena toimeentulon lähteenä. Kaikista työttömyysturvaa saavista selvästi yli puolet saa joko työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa. Näiden etuuksien matala taso on johtanut siihen, että suuri osa pitkäaikaistyöttömistä joutuu täydentämään toimeentuloturvaansa kunnallisesta toimeentulotuesta. Tuen saajat ovat siten sekä työvoimahallinnon että kunnallisen sosiaalitoimen asiakkaita.

Valiokunta viittaa edellä luvun 33.32 kohdalla esitettyyn ja toteaa myös tässä yhteydessä, että jatkossa on tarpeen selvittää pitkäaikaistyöttömien toimeentulon järjestäminen. Kunnallisen sosiaalityön toimintaedellytysten kannalta olisi tärkeää, että sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä varsinaiseen sosiaalityöhön.

07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat

Valiokunta pitää erittäin huolestuttavana sitä, että turvapaikanhakijoiden hakemusten käsit­telyajat ovat edelleen erittäin pitkiä. Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt, mutta tähän keskiarvoon sisältyy suuri määrä nopeutetussa käsittelyssä olleita hakemuksia. Tavallinen käsittelyaika on saadun selvityksen mukaan edelleen noin kaksi vuotta.

Huonosti toimiva turvapaikkamenettely pitkittää odotusaikoja ja lisää samalla vastaanottokeskusten kustannuksia. Hitaalla menettelyllä on myös vaikutuksia niin myönteisen kuin kielteisen päätöksen saavien turvapaikanhakijoiden terveydentilaan, hyvinvointiin ja toiminta­kykyyn.

Turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on pyritty nopeuttamaan ja viranomaisten resurs­seja parantamaan. Valiokunta pitää nykytilannetta edelleen kestämättömänä niin inhimilliseltä kuin taloudelliseltakin kannalta ja kiirehtii toimenpiteitä turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi.

Talousarvioesityksen mukaan ulkomaalais­viraston turvapaikka-asioiden käsittelyajat tulevat lyhenemään siinä vaiheessa, kun vielä eduskunnan käsiteltävänä oleva ulkomaalaislaki on tullut voimaan. Tällöin työministeriön pääluokan turvapaikkamenoissa voidaan saavuttaa säästöjä. Tarkoituksena on, että uuden ulkomaalaislain aiheuttamia lisävoimavaratarpeita katetaan vuodesta 2005 lukien siirtämällä turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeuttamisen vapauttamat määrärahat työministeriön pääluokasta sisäasiainministeriön pääluokkaan.

Valiokunta toteaa, että määrärahojen vähentäminen työministeriön pääluokassa on mahdollista vasta siinä vaiheessa, kun käsittelyajat ovat selvästi lyhentyneet ja turvapaikanhakijoiden määrä vastaanottokeskuksissa on myös käytännössä vähentynyt.

99. Työministeriön hallinnonalan muut ­menot

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Siviilipalveluslain mukaan siviilipalvelus­miehellä on palvelusaikanaan oikeus ilmaiseen majoitukseen. Palveluspaikka vastaa ylläpidosta, johon sisältyy mm. majoitus, ruokailu ja ­terveydenhuolto. Siviilipalveluspaikat vastaavat yleensä hyvin muista lakisääteisistä ylläpitovelvoitteista, mutta asumiskustannusten korvaamisen osalta syntyy jatkuvasti ongelmia. Työ­ministeriön tekemien selvitysten mukaan vain alle 50 prosenttia palveluspaikoista hoitaa asumiskustannuksiin liittyvät velvoitteensa moitteitta. Siviilipalveluspaikka jää usein saamatta sen vuoksi, että siviilipalvelusmies ei ole suostunut tai pystynyt maksamaan itse asumiskustannuksiaan.

Asiaa on selvitetty monella eri taholla. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan ­oikeusasiamies ovat korostaneet pikaisten toimenpiteiden tarvetta varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten yhdenvertaisen kohtelun saavuttamiseksi. Asiaa pohtinut työministeriön työryhmä on katsonut, että asumiskustannukset tulisi korvata valtion varoista. Myös eduskunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota ­siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen ja siihen liittyviin ongelmiin. Eduskunta on katsonut, että asumiskustannukset ­tulee korvata valtion varoista.

Valtiovarainvaliokunta viittaa eduskunnan ­aiempiin kannanottoihin ja pitää edelleen tärkeänä, että majoitukseen liittyvät epäkohdat ratkaistaan. Asumiskustannusten siirtäminen edes osittain valtion maksettaviksi lisäisi todennäköisesti siviilipalveluspaikkojen tarjontaa. Siviilipalvelusta suorittavien työpanosta tulisi myös hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin erilaisissa yhteiskunnalle kuuluvissa tehtävissä.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahat ovat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna noin 5 prosenttia suuremmat. Määrärahojen nousu johtuu mm. siitä, että öljyntorjuntapalveluiden ostoon Varustamoliikelaitokselta on osoitettu erillinen määräraha. Myös luonnonsuojelu­ohjelmien toteutukseen osoitettu määräraha on korotettu vuoden 1996 rahoituosohjelman ­mukaiselle tasolle. Ympäristöministeriön määrärahoista osoitetaan suurin osa asumistuki­menoihin, joihin käytetään noin 64 prosenttia hallinnonalan menoista.  

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kuluvan vuoden talousarviosta poistettiin ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin tarkoitettu määräraha ja se suunnattiin mm. hallinnonalan toimintamenoihin. Edistämisavustuksia oli myönnetty usean vuoden ajan pääasiassa yrityksille ja kunnille, mutta jossakin määrin myös ­järjestöille. Hyväksyessään kuluvan vuoden ­talousarvion eduskunta edellytti, että ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin tarvittava määräraha otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2004 talousarviota. Ensi vuoden talousarvioesityksessä ei ole kuitenkaan otettu huo­mioon eduskunnan kannanottoa.

Valiokunta pitää erittäin valitettavana sitä, että ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin ei enää suunnata resursseja. Tuen poistaminen on merkinnyt sitä, että valtiolla ei ole enää minkäänlaista laaja-alaisesti ympäristönsuojelun edistämiseen tähtäävää taloudellista tukijärjestelmää. Määrärahojen poisjääminen merkitsee myös sitä, että huomattava määrä asianmukaisia ympäristönsuojelun kehittämishankkeita jää ­toteuttamatta.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että valtakunnallisen jätesuunnitelman ja kansallisen biojätestrategian täytäntöönpano merkitsevät yhdyskuntien jätehuollossa ­lähivuosina aivan poikkeuksellisia kehittämistarpeita, joista aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia. Hyväksyessään jäteveron korotuksen eduskunta edellytti valtion taloudellisen tuen ­lisäämistä yhdyskuntajätehuollon kehittämiseen. Valiokunta katsoo, että valtion tuen kohdentaminen yhdyskuntien jätehuoltoon on erittäin tärkeää ja kiireellistä, ja pitää välttämättömänä, että tämä otetaan huomioon myös määrärahakehyksissä.

67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen ­lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v)

Suomi on sitoutunut avustamaan Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamista 10 miljoonalla eurolla siten, että rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle. Lisäksi maatalouden ympäristötuen määrärahaa käytetään Itämeren suojelun parantamiseen. Ympäristöministeriön pääluokasta rahoitetaan mm. Suomen lähialueilla toteutettavia teknisen avun yhteistyöhankkeita sekä pienehköjä ympäristönsuojelun investointihankkeita.

Valiokunta korostaa sitä, että Itämeren suojeluohjelman toteutumisesta huolehditaan ja että siihen suunnataan jatkossakin riittävät taloudelliset resurssit. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että eduskuntaa informoidaan säännöllisesti ­ohjelman toteutumisesta, määrärahojen riittävyydestä sekä muista ohjelman etenemiseen liittyvistä asioista.

70. Ympäristövahinkojen torjunta-alusten ­peruskorjaus (siirtomääräraha 3 v)

Vielä 1990-luvun alussa Suomenlahdella kuljetettiin öljyä noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Viimeisimpien arvioiden mukaan vuosittaiset öljynkuljetukset ovat jo lähes 70 miljoonaa tonnia ja sadan miljoonan tonnin vuosittainen raja saattaa ylittyä jo ennen vuotta 2005.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tärkeintä ja taloudellisesti kannattavinta öljyvahinkojen torjuntaa, mutta myös onnettomuustilanteiden hallintaan ja vahinkojen torjuntaan tarvitaan voimavaroja.

Itämeren suojelun ja merenkulun turvallisuuden parantamiseksi on käynnistetty useita toimenpiteitä. Ensi vuoden talousarvioon on varattu 8 miljoonaa euroa väylänhoitoalus Seilin ­peruskorjaukseen sekä kahden Tursas-luokan vartiolaivan kunnostamiseen öljynkeräystehtäviin. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan tarkoitetun monitoimimurtajan hankintaa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt myös öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista koskevan selvitystyön, jonka pitäisi valmistua 31.12.2004 mennessä. Meriliikenteen turvallisuutta parantaa myös ensi heinäkuussa käyttöönotettava Suomen, Viron ja Venäjän ­yhteinen meriliikenteen ohjausjärjestelmä. Myös EU on tiukentanut eräitä öljynkuljetukseen liittyviä määräyksiä, ja vireillä on mm. säädösmuutoksia, joilla pyritään parantamaan merikuljetusten turvallisuutta ja selkeyttämään vastuukysymyksiä.

Öljyntorjuntaan liittyvien tehtävien hoitaminen vaatii yhä enenevässä määrin taloudellisia voimavaroja sekä kunnilta että myös valtiolta. Näin siitäkin huolimatta, että Suomeen suuntautuvien öljynkuljetusten riskit eivät ole kasvaneet, vaan kyseessä on lähinnä varautuminen Venäjän satamista lähtevien öljynkuljetusten riskeihin. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että lähialueyhteistyötä onnettomuuksien estämiseksi ja torjuntavalmiuden parantamiseksi kehitetään edelleen.

Valiokunta kiirehtii monitoimimurtajan hankintaa ja katsoo, että aluksen tilaamisesta tulisi päättää jo ensi vuoden lisätalousarvion yhteydessä. Hanke on tärkeä myös riittävän jäänmurtokapasiteetin kannalta. Käyttö- ja ylläpitokustannusten kannalta on erittäin tärkeää, että alukselle löytyy muutakin käyttöä. Monitoimimurtajan hankintaa selvitettäessä on syytä arvioida myös öljysuojarahaston toimintaa sekä rahaston korvausvelvollisuutta koskevia periaatteita, joihin valiokunta kiinnitti huomiota kuluvan vuoden ensimmäistä lisätalousarviota koskevassa mietinnössään ( VaVM 8/2003 vp ).

Valiokunta kiirehtii myös öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista koskevan selvitystyön etenemistä. Tehokas, ympärivuorokautisessa päivystyksessä oleva keskus olisi onnettomuustilanteissa tehokas apu. Suomessa on jo nyt alaan liittyvää huippuosaamista, ja keskuksella olisi tärkeä merkitys myös koulutuksessa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöihin ehdotetaan 9 000 000 euron määrärahaa, jolla rahoitetaan muun muassa siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeita, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia ja vesistökunnostuksia.

Eduskunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota ympäristötöiden rahoituksen niukkuuteen. Määrärahan tulevaisuus näyttää erittäin huonolta, sillä menokehyksen mukaan määräraha ­alenee ensi vuoden jälkeen puolen miljoonan ­euron vuosivauhdilla siten, että se on vuonna 2007 vain 7,5 miljoonaa euroa.

Tarve määrärahan lisäämiseksi on kuitenkin erittäin suuri, sillä Itämeren ja sisävesien suojelun tehostamiseksi pitäisi käynnistää useita siirtoviemärihankkeita ja nopeuttaa vesistöjen kunnostamista. Myös pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarpeet ovat jatkuvasti kasvaneet. Tehtyjen kartoitusten mukaan Suomessa on mahdollisesti pilaantuneita kohteita yhteensä noin 20 000, joista kiireellisiä kohteita on noin 3 300. Suurin osa kustannuksista lankeaa pilaantumisen aiheuttajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi, mutta esim. entisten kaatopaikkojen ja teollisuusalueiden kunnostusvastuu jää usein kunnan vastuulle.

Ympäristötöillä on myös selkeä työllistävä vaikutus. Niihin on aiemmin käytetty lisäksi työministeriön pääluokasta osoitettuja työllisyysmäärärahoja, mutta myös nämä määrärahat ovat viime vuosina vähentyneet.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskevien muutosten kustannusvaikutuksiin. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva asetus kiristää huomattavasti haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskevia vaatimuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan tarve valtion tuen myöntämiseen. Haja-asutusalueiden jäte­vesijärjestelmien rakentamisella on vaikutusta myös Itämeren suojeluun.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 1 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossa­pitoon osoitettu määräraha on viime vuosina kasvanut luonnonsuojelualueiden määrän lisääntyessä. Suojeluhankintojen edistymisen myötä hoidettavan pinta-alan määrä kasvaa edelleen. Toisaalta samanaikaisesti luontomatkailun suosio kasvaa nopeasti, jolloin myös tarve erilaisten palvelujen, kuten polkujen, hiihtoreittien ja opasteiden ylläpitoon lisääntyy voimakkaasti.

Valiokunta kiinnittää huomiota tuleviin määrärahatarpeisiin, jotta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja ennallistamisesta sekä myös luontomatkailun tarpeista voidaan huolehtia. Valiokunta katsoo, että nykyinen määrärahataso huomioon ottaen on tärkeää huolehtia olemassa olevien luontokeskusten toiminnasta ja niiden kehittämisestä. Uusien luontokeskusten ­perustaminen edellyttäisi selkeitä lisäresursseja.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että määrä­rahan käytössä kiinnitetään huomiota sellaisten valmiuksien parantamiseen, joita tarvitaan ­öljyonnettomuustilanteessa luonnonvaraisten, vahingoittuneiden eläinten hoidossa.

76. 35.20.87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)

Luonnonsuojeluohjelmia toteutetaan vuonna 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että ohjelma toteutetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Rahoitusohjelman toteutuma ja taso tarkistetaan ensi vuoden aikana talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että luonnonsuojeluohjelmien rahoituksesta huolehditaan ja että ohjelma voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Myös Metso-ohjelman jatkorahoitukseen on suunnattava riittävät resurssit.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Aravalainajärjestelmän toimivuus ja kehittämistarpeet

Valtion tukeman asuntotuotannon tavoite oli ­kuluvana vuonna 10 000 asuntoa, mutta tuotanto jää noin 6 000 asuntoon. Vuoden 2004 tavoitteeksi asetetaan myös 10 000 valtion tukemaa asuntoa, mutta tämäkään tavoite ei todennäköisesti toteudu. Syynä tähän on mm. se, että aravalainaehdot eivät ole uustuotannossa vieläkään kilpailukykyisiä markkinakorkojen kanssa ja että yleishyödyllisyysmääräykset vaikeuttavat uustuotannon käynnistymistä. Markkinakorkojen ollessa jo pitkään poikkeuksellisen alhaisia vuokralaisia on myös yhä enenevässä määrin siirtynyt vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin. Lisäksi tonttien vaikea saatavuus ja kuntien vaikeudet tuottaa ja rahoittaa palveluja väestönkasvun edellyttämässä tahdissa hidastavat aravatuotantoa.

Aravajärjestelmän epäkohtiin on jo useiden vuosien ajan kiinnitetty huomiota. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta muutti budjetin perusteluja siten, että arava­lainajärjestelmän pahimpiin epäkohtiin oli tehtävä selkeitä parannuksia. Kuluvan vuoden aikana on kahdessa eri yhteydessä parannettu aravalainan ehtoja mm. alentamalla vuonna 1990 tai sen jälkeen myönnettyjen aravayhtenäislainojen korkoja markkinakorkojen tasolle. Nykyisen vuosimaksulainan rinnalle on myös 1.10.2003 lukien tullut kiinteälyhenteinen laina, jossa omistaja tietää etukäteen lyhennysten määrän.

Tehdyt muutokset ovat tärkeitä, mutta eivät kuitenkaan vielä riittäviä. Valiokunta toteaa, että uusien ja vanhojen aravalainojen ehtojen on ­oltava jatkuvasti kilpailukykyisiä suhteessa markkinakorkoihin. Hallituksen aiemmin tänä vuonna tekemät muutokset eivät ole koskeneet ennen vuotta 1990 myönnettyjen lainojen korkoja. Myös perusparannuslainojen korkotaso on vielä liian korkea. Valiokunta kiirehtii sitä, että myös näiden lainojen korkotasoa kohtuullistetaan ja että myös muilla toimenpiteillä helpotetaan lainanottajan asemaa. Myös yleishyödyllisyyslainsäädäntöä on tarpeen kehittää edelleen tarkoituksenmukaisemmaksi ja toimivammaksi.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan ja ­toteaa, että sosiaalisen asuntotuotannon riittävyydestä tulee huolehtia tulevaisuudessakin. Valiokunta katsoo, että aravajärjestelmää ei tule kuitenkaan kehittää siihen suuntaan, että sillä ­tuettaisiin vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä. Tämä voisi johtaa asukkaiden ja asuinalueiden leimautumiseen. Etenkin kasvukeskuksissa on edelleen suurta tarvetta valtion tukemiin, vuokraehdoiltaan kohtuullisiin asuntoihin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki ­tulee tarvitsemaan noin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2010 mennessä, ja kohtuuhintaisten asuntojen riittämätön tarjonta vaikeuttaa jo nyt uusien työntekijöiden rekrytointia. Valiokunnan mielestä aravajärjestelmään liittyvät tulorajat on syytä poistaa mahdollisimman pian. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että asukasvalinnat tapahtuvat valtioneuvoston hyväksymien asukasvalintaperusteiden mukaisesti.

Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelman valmistuttua ryhdytään ripeästi kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää arava- ja korkotukituotannon käynnistymistä ja parantaa muutoinkin järjestelmien toimivuutta.

Aravalainojen käyttö perusparannukseen

Talousarvioesityksen mukaan perusparannukseen ei enää myönnetä aravalainaa, vaan rahoitus turvataan korkotukilainoituksella. Asian­tuntijakuulemisessa on arvioitu, että erityisesti opiskelija-asuntojen peruskorjaaminen vaikeutuu, sillä niiden peruskorjaukset soluasunnoista yksiöiksi tai perheasunnoiksi ovat varsin kalliita ja matalakorkoisen vapaarahoitteisen lainan ottaminen ei ole mahdollista vakuuksien puut­tuessa.

Korkotukilainoitukseen liittyy valtion täytetakaus. Tästä huolimatta siirtyminen yksinomaan korkotukilainoitukseen saattaa tuottaa monelle yhteisölle ongelmia ja vaarantaa sosiaalisen asuntokannan peruskorjaamisen. Valiokunta pitää perusteltuna, että aravalainoitus säilyy vaihtoehtona myös perusparantamisessa ja ehdottaa, että aloitteen TAA 853/2003 vp perusteella momentin perusteluihin tehdään muutos, joka mahdollistaa pitkäaikaisten perusparannuslainojen myöntämisen myös vuonna 2004.

Aravalainojen lainaehtoja on parannettu, mutta muutokset eivät ole koskeneet perusparannuslainoja. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös perusparannusaravalainojen ehtoja kohtuullistetaan niin, että nekin ovat kilpailukykyisiä markkinaehtoisen rahoituksen kanssa.

Perusparannusaravan jatkamisesta johtuen ­talousarvioesityksessä mainittu aravalainojen myöntämisvaltuus ei todennäköisesti ole riittävä. Vastaavasti korkotukilainojen kysyntä ­perusparannukseen jäänee ensi vuonna ennakoitua pienemmäksi. Valiokunta toteaa, että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset tulee ottaa huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisä­talousarviossa.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 10

Eduskunta edellyttää, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä markkina­ehtoisiin lainoihin verrattuna, ja että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset otetaan huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainat perusparantamiseen

Syksyllä 2002 kaksivuotisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä palautettiin asunto-osakeyhtiöille mahdollisuus saada korkotukilainaa peruskorjauksiin. Ensi vuoden talousarvioesitykseen tätä tukimuotoa ei kuitenkaan enää sisälly. Tuen poistamista perustellaan mm. edullisella markkinakorkotasolla.

Vaikka tuki on kattanut vain pienen osan kuluista, on sillä valiokunnan mielestä ollut tärkeä merkitys ja sen jatkaminen olisi ollut perusteltua. Monet asunto-osakeyhtiöt ovat teknisesti huonommassa kunnossa kuin vuokratalot, kun laajempia perusparannuksia ei ole voitu rahoitussyistä tehdä. Tuki on kuitenkin rohkaissut monia taloyhtiöitä tekemään korjauspäätöksiä ja siten parantamaan asumisen ja ympäristön laatua. Korkotukilainoja on haettu Valtion asuntorahastosta yli 10 000 asunnolle, mikä on osoitus siitä, että tuelle on ollut tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että asuntopoliittisessa ohjelmassa harkitaan vielä uudelleen mahdollisuudet korkotukilainoituksen jatkamiseen.

Korjaus- ja energia-avustukset

Talousarvioesityksen mukaan korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan 60 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, mikä on 15 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta alhaisempi.

Korjaus- ja energia-avustukset ovat merkit­tävä edistäjä asuntokannan kunnon säilyttämisessä ja kohentamisessa. Korjausavustuksilla on huomattava merkitys mm. vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamisessa, hissien rakentamisessa sekä liikuntaesteiden poistamisessa. Niillä on voitu edistää selkeästi vanhusten, ­veteraanien ja vammaisten mahdollisuuksia kotona selviytymiseen. Suomen noin miljoonasta kerrostaloasunnosta 40 prosenttia on hissittömissä taloissa, joissa asuu noin 700 000 asukasta. Mikäli asuinympäristöjen esteettömyyttä ei paranneta nykyistä ripeämmin, aiheutuu yhteiskunnalle tulevaisuudessa suuria kustannuksia mm. lisääntyvänä laitoshoitona.

Korjausrakentamisen tarve kasvaa jatkuvasti myös siitä syystä, että rakennuskanta vanhenee. Korjausrakentamisella on myös huomattava työllistävä vaikutus.

Myöntämisvaltuudesta on tarkoitus osoittaa energia-avustuksiin 15 miljoonaa euroa. Energia-avustusjärjestelmä otettiin käyttöön vasta kuluvana vuonna, mutta lyhyestä hakuajasta huolimatta avustuksia haettiin noin 18 miljoonaa euroa. Energia-avustuksia voidaan käyttää kerros- ja rivitalojen energiakorjauksiin. Niillä tuetaan mm. kansallisessa ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Valiokunta pitää korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotettua valtuutta riittämättömänä ja ehdottaa, että korjaus- ja energia-avustuksiin tarkoitettu myöntämisvaltuus korotetaan 70 miljoonaan euroon, josta energia-avustuksiin suunnataan ilmasto-ohjelman mukaiset 17 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että energia-avustusten myöntämistä laajennetaan tulevaisuudessa siten, että niitä voidaan suunnata koko rakennuskantaan.

Avustus kunnallistekniikan rakentamiseen

Pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa ­sijaitsevien uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen voidaan ensi vuonna myöntää hankekohtaisia avustuksia 3,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan avustus on tarkoitus laajentaa myös muiden kasvavien ­alueiden asuntotuotannon ja uusien asunto­alueiden toteuttamisen edistämiseen. Ensi vuoden talousarvioesitykseen tätä laajennusta ei kuitenkaan vielä sisälly.

Eduskunta on pitänyt kunnallistekniikka-avustusta tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena keinona käynnistää asuntopulasta kärsivän ­alueen asuntotuotantoa sekä edesauttaa alue­rakenteen tarkoituksenmukaista kehittymistä. Eduskunta on myös katsonut, että vastaavan­laiset valtion tukitoimet tulee ulottaa myös niihin muihin alue- ja kasvukeskuksiin, joissa ­tapahtuu vastaavanlaista sitoutumista alueen ­kehittämiseen kuin valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien kanssa on tehty.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on useita voimakkaasti kasvavia alueita, joissa mainittu avustus olisi erittäin tärkeä. Myös keväällä 2003 valmistuneessa kaupunkipoliittisessa tavoite- ja toimenpideohjelmassa korostetaan sitä, että suurille kaupungeille tulee myöntää kohdennettua erityistukea sellaisiin investointeihin, jotka tähtäävät asuntotuotannon lisäämiseen ja yhdyskuntarakentamisen eheytymiseen. Tampereen ja Lempäälän yhteinen Vuores-projekti on esimerkki hankkeesta, jossa avustus myötävaikuttaisi merkittävästi hankkeen käynnistymiseen sekä samalla koko kaupunkiseudun kehittymiseen. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 11

Eduskunta edellyttää, että viimeistään vuoden 2005 talousarviossa uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitetun avustuksen käyttöä laajennetaan pääkaupunkiseudun ja sen ­kehyskuntien lisäksi myös muihin kasvukeskuksiin ja että avustuksen kokonaismäärää nostetaan tuntuvasti.

Tyhjien asuntojen ongelmat

Väestöennusteiden mukaan väestö vähenee kulumassa olevana kymmenvuotiskautena noin 300 kunnassa. Tyhjien vuokra-asuntojen ongelma on toistaiseksi melko rajallinen, mutta tulevina vuosina aravavuokratalojen vajaakäyttö­ongelmien arvellaan lisääntyvän. Tyhjien asuntojen ongelmaan on pyrittävä vaikuttamaan ­ennaltaehkäisevästi ja asunnoille tulisi myös löytää muuta käyttöä. Kuten talousarvioesityksessä on todettu, vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin sisältyviä valtion laina- ja takausriskejä on syytä ehkäistä vapauttamalla taloja tarpeen mukaan rajoituksista. Myös lainapääoman osittainen anteeksiantaminen voi olla joissakin ­tilanteissa perusteltua. Mikäli tyhjien asuntojen ongelma pahenee, on välttämätöntä selvittää myös talojen purkamiskustannuksiin liittyviä kysymyksiä ja harkita esim. purkuavustusten käyttöönottamista.

Asunnottomuus

Valtiovallan, pääkaupunkiseudun kuntien, vuokratalojen omistajien ja palveluja tuottavien järjestöjen yhteinen asunnottomuuden vähentämisohjelma käynnistettiin vuoden 2002 alussa. ­Ohjelman tavoitteena on rakentaa ja hankkia asunnottomille vuosittain 1 000 uutta asuntoa ja organisoida tarvittavat tukipalvelut. Asunnot­tomuus on hieman vähentynyt, mutta asunnot­tomia on edelleen varsin paljon etenkin pääkaupunkiseudulla.

Valiokunta katsoo, että pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten kuntien tulee edelleen tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Pienten ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ohella tarvetta on myös tukiasunnoista sekä asumista tukevista palveluista. Asunnottomuuden ennalta ehkäiseminen on tärkeää, sillä asunnottomuus aiheuttaa huomattavia kustannuksia etenkin kuntien sosiaali- ja terveystoimelle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 55/2003 vp)

Aravalainat

Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja yhteensä enintään 410 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2003 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 2004 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja omaksilunastamislainoja lukuun ottamatta.

(3. ja 4. kappale kuten HE 55/2003 vp)

(5. kappale kuten HE 145/2003 vp)

(6.—12. kappale kuten HE 55/2003 vp)

Avustukset

Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston ­varoista myöntää asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (102/2002) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 70 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2003 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä valtuutta vastaava määrä.

(14.—18. kappale kuten HE 55/2003 vp)

70. Valtion asuntorahasto

Pienimuotoisten asuntoalueiden kehittäminen ja puurakentaminen

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa, joissa on korostettu tiiviin, matalan ja ihmis­läheisen pientalovaltaisen asuntotuotannon merkitystä sekä puurakentamisen roolin vahvistamista. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että tarkoituksena on edelleen edistää puurakentamista erityisesti pientalotuotannossa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös lainsäädännöllä ja muilla säännöksillä ja määräyksillä tuetaan puurakentamisen kilpailukykyä. Uusien pientalovaltaisten asuinalueiden toteutumisen vauhdittamiseksi olisi tärkeää kehittää myös ­uusia rahoitusmalleja.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Eduskunta on useita kertoja kiinnittänyt huomiota määrärahan niukkuuteen. Momentin määrärahaa ei ole useisiin vuosiin korotettu, vaikka sen käyttöön on jatkuvasti suuria paineita. Avustusta saavat järjestöt tekevät merkittävää työtä ympäristön, luonnonsuojelun sekä myös asumisen ja rakentamisen alalla.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ympäristökasvatuksen merkitykseen ja sen tukemiseen. Kuten edellä on todettu, esim. jätehuollon kehittäminen edellyttää jatkossa huomattavan paljon tiedotusta ja valistusta. Kaiken kaikkiaan olisi tärkeää, että järjestöjen toiminta voisi ­perustua nykyistä pitkäjänteisempään rahoitukseen.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin asemaan. Instituuttia pidetään ympäristökasvatuksen tärkeänä asiantuntijana, ja sen toiminta on laajentunut myös kansainväliseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että instituutin perusrahoitus saadaan pysyvälle pohjalle, mikä luo edellytykset osaamisen ylläpitämiselle sekä toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle.

TULOARVIOT

Osasto 15

LAINAT

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

Momentille ehdotetaan lisättäväksi 39 810 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on yhteensä 1 213 489 000 euroa. ­Lisäys johtuu menomomenteille ehdotetuista muutoksista, joiden yhteismäärä on 39 810 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille merkitään nettotuloa 1 273 489 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 55/2003 vp)

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tulo- että menoarvio päätyvät 37 064 553 000 euroon.

Näin ollen sekä menojen että tulojen loppusummat ovat 39 810 000 euroa hallituksen esitystä suuremmat.

Tuloarvioiden eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

	Esitys €	Valiokunta €
Yhteensä	37 024 743 000	37 064 553 000
Os. 11	30 343 017 000	30 343 017 000
Os. 12	4 281 094 000	4 281 094 000
Os. 13	1 021 853 000	1 021 853 000
Os. 15	1 378 779 000	1 418 589 000

Määrärahojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

	Esitys €	Valiokunta €
Yhteensä	37 024 743 000	37 064 553 000
Pl. 21	100 740 000	100 740 000
Pl. 22	8 170 000	8 170 000
Pl. 23	47 883 000	47 883 000
Pl. 24	766 022 000	766 047 000
Pl. 25	668 566 000	670 566 000
Pl. 26	1 439 178 000	1 442 578 000
Pl. 27	2 073 256 000	2 073 256 000
Pl. 28	5 354 524 000	5 344 524 000
Pl. 29	6 046 273 000	6 053 748 000
Pl. 30	2 687 045 000	2 687 045 000
Pl. 31	1 749 994 000	1 778 494 000
Pl. 32	964 018 000	964 018 000
Pl. 33	9 356 651 000	9 364 061 000
Pl. 34	2 305 474 000	2 305 474 000
Pl. 35	674 949 000	675 949 000
Pl. 36	2 782 000 000	2 782 000 000

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2004 hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävän esityksen mukaisena edellä mainituin muutoksin,

että edellä ehdotetut lausumat 1—11 hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 18, 141, 224, 557, 647, 676, 734, 798, 805, 853 ja 899/2003 vp hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 1—17, 19—140, 142—223, 225—556, 558—646, 648—675, 677—733, 735—797, 799—804, 806—852, 854—898 ja 900—908/2003 vp hylätään,

että talousarviota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2003

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk
vpj. Matti Ahde /sd
jäs. Eva Biaudet /r
Jyri Häkämies /kok
Kyösti Karjula /kesk
Jari Koskinen /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Reijo Laitinen /sd
Maija-Liisa Lindqvist /kesk
Mika Lintilä /kesk
Pekka Nousiainen /kesk
Pirkko Peltomo /sd
Iivo Polvi /vas
Virpa Puisto /sd
Markku Rossi /kesk
Matti Saarinen /sd
Kimmo Sasi /kok
Anni Sinnemäki /vihr
Irja Tulonen /kok
Kari Uotila /vas
Jukka Vihriälä /kesk
vjäs. Janina Andersson /vihr
Arto Bryggare /sd
Christina Gestrin /r
Klaus Hellberg /sd
Susanna Huovinen /sd
Mikko Immonen /vas
Timo Kalli /kesk
Bjarne Kallis /kd
Esko Kiviranta /kesk
Mikko Kuoppa /vas
Eero Lämsä /kesk
Olli Nepponen /kok
Tuija Nurmi /kok
Maija Perho /kok
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Maija Rask /sd
Sari Sarkomaa /kok
Pia Viitanen /sd
Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila.

Yleisperustelut

Sosiaalisesti eriarvoistuva Suomi

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän budjettivaihtoehdossa korostuu pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä perheiden ja peruspalvelujen tukemiseen. Se on linjassa puolueen vaaleissa esittämien tavoitteiden kanssa.

"Sosiaalisesti eheä Suomi" jäi viime hallituskaudella haavekuvaksi, eivätkä myöskään Vanhasen hallituksen suunnitelmat ja teot vastaa tuohon huutoon. Suuri osa vaalien alla esitetyistä tavoitteista on joko unohdettu tai siirretty selvitettävien osastolle. Ympäripyöreitä tavoitteita sisältävä hallitusohjelma aiheuttaa väistämättä kokemuksen katteettomista lupauksista, kun hallitusohjelmaa ja sen toteuttamiseen varattuja määrärahoja vertailee.

Ei hallituksen ohjelmaan eikä sen toteuttamiseksi laadittuun kehyspäätökseen sisälly juurikaan välineitä taloudellisen ja sosiaalisen eri­arvoisuuden vähentämiseksi. Näin ollen ei myöskään käsillä oleva budjettiesitys tuota päämäärää edistä.

Hallituksen budjettilinjalle on olemassa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Se on eri kansalaisryhmien kannalta tasapuolisempi ja oikeudenmukaisempi kuin hallituksen esitys. Kristillisdemokraattien vaihtoehdossa pörssissä kauppaa käyvät pääosin ulkomaiset sijoittajat ja satunnaisia luovutusvoittoja saaneet joutuisivat maksamaan nykyistä enemmän. Voittajia olisivat mm. useimmat lapsiperheet, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja tarvitsevat, opiskelijat ja vähimmäisvanhempainrahaa saavat.

Mittavat lisäykset perhetukiin

Kristillisdemokraatit esittävät perhetukiin mittavia korotuksia. Niiden kustannusvaikutus on hallituksen esitykseen nähden yhteensä 165 miljoonaa euroa suurempi. Tavoitteena on perheiden taloudellisen hyvinvoinnin ja perheiden yhteisen ajan lisääminen sekä alenevan väestökehityksen kääntäminen. Ryhmä korottaisi kaikkien lapsien lapsilisiä 10 eurolla kuussa, nostaisi pienimpiä äitiys- ja vanhempainpäivärahoja ja kotihoidon tukea ja parantaisi vanhempien mahdollisuuksia osapäivätyön tekemiseen. Hallituksen esitykseen sisältyvä lapsilisäkorotus merkitsee sitä, että lapsilisien reaaliarvo entisestään laskee vaalikauden aikana kaikilla muilla paitsi yksilapsisilla perheillä, mitä kd ei pidä oikeana linjana. Ryhmä esittää myös lapsiasiainvaltuu­tetun viran perustamista vuoden 2004 alusta.

Kuntien taloudellinen asema vahvemmaksi

Ennakkotietojen mukaan suuri osa kuntien talousarvioista valmistuu alijäämäisinä. Lisäksi vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien määrä lisääntyy. Myös hallituksen budjettiperustelujen mukaan kuntatalous jää tänä vuonna alijäämäiseksi, mikä kehitys jatkuu aina vuoteen 2007 saakka. Kuntien vuosikate ei kata suunnitelman mukaisia poistoja, ja joka vuodelta kertyy uutta budjettialijäämää. Se pitää kattaa tulevaisuudessa vastaavilla ylijäämillä. Näin synkkää kuntien näkymää ei viime vuosikymmeniltä löydy.

Uusia kuntien lakisääteisiä velvoitteita ovat muun muassa terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus, palvelusetelin käyttöönotto kotipalveluissa, lasten aamu- ja iltapäivätoiminta, esiopetuksen koulumatkaetu sekä osittaisen hoitorahan laajentaminen. Myös vanhustenhuollon kehittäminen, kuntouttava työtoiminta sekä terveysprojektin toteuttaminen lisäävät kuntien menoja. Kuntatalouksien ongelmia kasvattavat vielä henkilöstömenot, väestön ikääntyminen, muuttoliike ja terveydenhuollon teknologian kehittyminen. Lisäksi lakisääteisten tehtävien vaatimien investointien rahoitus on jätetty kuntien vastuulle. Kansallisen terveysprojektin tavoitteiden toteuttaminen uhkaa kaatua kuntien vaikeuksiin hoitaa oma osuutensa sen rahoituksesta.

Valtion tulee nykyistä paremmin turvata kuntien mahdollisuudet huolehtia kansalaisten elintärkeistä peruspalveluista. Kuitenkin hallituksen talousarvioesitys pikemminkin kiristää kuntien taloutta kuin parantaa sitä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä parantaisi kuntien toimintaedellytyksiä muuttamalla yhteisöveron jakoperusteita sekä toteuttamalla valtion osuuksien indeksikorotukset täysimääräisinä. Tämä merkitsisi sitä, että kuntien tulot nousisivat 62 miljoonalla eurolla, mikä vahvistaa kuntien mahdollisuuksia hoitaa peruspalvelujaan.

Sairaiden asemaa helpotettava

Kansalaiset ilmoittavat olevansa valmiit jopa veronmaksun lisäämiseen riittävien terveyspalvelujen turvaamiseksi. Suomalaisen terveydenhoidon rahoitus suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on alhaisin kaikista EU-maista, 6,6 prosenttia BKT:stä, kun muissa EU-maissa käytetään terveydenhuoltoon keskimäärin yli 8 prosenttia. Väestön voimakas ikääntyminen lähivuosina ­aiheuttaa terveyspalveluille kaksinkertaisen paineen. Paikoittainen lääkäripula on vasta esi­makua tulevasta hoitohenkilöstön puutteesta.

Suomessa sairauskulujen, etenkin lääkkeiden omavastuut ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin korkeita ja niitä on viime vuosina korotettu. Kristillisdemokraattien mielestä lääkekorvausten omavastuuosuuden maksukattoa tulee laskea pitkäaikaissairaiden aseman helpottamiseksi. 20 miljoonan euron lisäpanostuksella lääkekorvausten omavastuun vuotuinen maksukatto voidaan laskea 528 euroon. Tällöin lääkkeiden lisäkorvauksen saajien lukumäärä nousee noin 34 prosenttia.

Päihteiden käyttö lisääntyy ja aiheuttaa niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle paljon taakkaa. Samanaikaisesti päihdehoitoresurssit ovat hyvin riittämättömiä. Päihteiden käyttäjien hoitokustannuksiin on kd:n vaihtoehtobudjetissa lisäresursseja, samoin päihdeongelmista kärsi­vien vankien kuntoutuksen ja vankilasta vapautuneiden tukitoimien järjestämiseen. Suomessa vankeinhoidon resurssit ovat riittämättömiä, mikä heijastuu vankien rikoskierteen jatku­misen suurena todennäköisyytenä. Turvallisuuteen kristillisdemokraatit panostaisivat lisäämällä poliisien toimintamenoja siten, että ensi vuonna mahdollistuisi 250 nyt avoimena olevan poliisin viran täyttäminen.

Opiskelijoiden talouteen kohennusta

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää opiskelijoiden taloudellisen aseman parantamista 27,5 miljoonan euron lisäpanostuksella. Asumislisä tulee muuttaa ympärivuotiseksi koskemaan myös kesäkuukausia, ja asumislisän vuokra­kattoa tulee korottaa. Opiskelijoiden ateriatukea tulee korottaa kattamaan nousseet ateriakustannukset. Opiskelijoiden taloudellisen aseman parantamisen kautta opintoajat lyhentyvät ja alkavasta eläköitymisaallosta kärsiville työmarkkinoille saadaan aiempaa nopeammin koulutettua työvoimaa.

Erityistyöllistämistukea vaikeimmille alueille

Kristillisdemokraatit esittävät työllistämis­tukiin yhteensä 20 miljoonan euron lisäpanostusta hallituksen esitykseen nähden. Niille kunnille, joissa työttömyysaste on merkittävästi maan keskiarvoa korkeampi, maksettaisiin erityistyöllistämistukea. Perustienpitoon ja kansalliseen maataloustukeen osoitetut lisäresurssit tukevat osaltaan työllisyyttä, mutta ovat myös turvallisuuskysymys.

Globaali vastuu velvoittaa

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä panostaisi 15 miljoonaa euroa enemmän kehitysavun korottamiseen kuin hallitus esityksessään. Ryhmä pitää kehitysavun nostamista 0,4 prosentin BKT-tasoon realistisena ja vastuullisena ­välitavoitteena kohti YK:n suosittamaa 0,7 prosentin tasoa, johon myös hallitus on ohjelmassaan sitoutunut.

Sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan verotukseen

Kristillisdemokraattien vaihtoehto ei hallituksen esitykseen verrattuna lisää valtion velanoton tarvetta, vaan pikemmin vähentää sitä noin 120 miljoonalla eurolla. Emme esitä vaihtoehtoamme myöskään rahoitettavaksi ns. dynaamisilla vaikutuksilla.

Jäätteenmäen ja Vanhasen hallitukset aloittivat kumpikin kautensa tuloveronkevennyksillä, joilla hallitus tavoittelee työllisyyttä elvyttävää kansalaisten ostovoiman lisäämistä. Tavoite on oikea, mutta kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on vakuuttunut siitä, että kulutusta lisättäisiin parhaiten tukemalla lapsiperheitten, eläkeläisten ja vähätuloisten ostovoimaa. Ruoan ­arvonlisäveron keventäminen viidellä prosenttiyksiköllä 12 prosenttiyksikköön merkitsisi sitä, että veronkevennykset koituisivat kaikkien ­tulonsaajaryhmien hyväksi yhtä suurina, mikä palvelisi etenkin lapsiperheiden ja pienituloisimpien kansalaisten tarpeita. Alennuksen vaikutus on noin 65 euroa henkeä kohden vuodessa.

Kristillisdemokraatit ovat valmiita eräiden pääomaliikkeiden tuntuvamman verottamisen avulla rahoittamaan perhetukien ja peruspalvelujen parannuksia. Ryhmä uudistaa vaatimuksensa pörssikaupalle säädettävästä 0,1 prosentin verosta ja esittää lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittojen nykyistä korkeampaa verotusta sekä haittaveroa K-15/18-viihteelle. Ryhmä ei ole valmis korottamaan hallituksen esityksen mukaisesti ajoneuvoveroa 10 eurolla, vaan esittää ajoneuvoveron (auton käyttömaksun) korotuksen korvattavaksi matkustajaverolla aikuisten yhden päivän mittaisille laivamatkoille.

Kristillisdemokraattien esityksessä tuloveroa kevennetään hallituksen esitystä vähemmän ja alkoholiverotuksen keventämisestä pidättäydytään. Pidämme pyrkimystä ansiotulojen verotuksen keventämiseen erityisesti matalammissa ­tuloluokissa kannatettavana tavoitteena. Tässä tilanteessa ansiotuloverojen kevennykset olisivat mielestämme voineet olla nähtyä maltillisemmat, koska hallituksen esittämiä kevennyksiä joudutaan rahoittamaan lisävelanotolla.

Olemme valmiit saattamaan väkivaltaa ja muuta epäeettistä aineistoa sisältävät kuvatallenteet erillisen haittaveron piiriin ja nostamaan eräitä haittaveroja.

KD:n budjettivaihtoehdon yhteenveto

	Kustannusvaikutus valtion budjettiin:
VEROTUS:	euroa
Tuloveronalennus hallituksen esitystä pienempänä	+ 320 000 000
Alkoholiverotus säilytetään ennallaan	+ 200 000 000
Ruoan arvonlisäveron alentaminen	- 320 000 000
Alv-maksu EU:lle pienenee	+ 16 000 000
Pörssivero 0,1 %	+ 180 000 000
Tuntuvampi verotus luovutusvoitoista, jotka perustuvat alle 6 kuukauden ­omistamiseen	+ 110 000 000
Ajoneuvoveron korotus korvataan matkustajaverolla	+/- 0
K-18-vero väkivaltaviihteelle	+ 4 000 000
Yhteensä:	+ 510 000 000
PERHETUET:
Lapsilisien tasokorotus kaikille lapsille 10 euroa	- 55 000 000
Pienten lasten hoidon tuen tason korotus 17,4 %:lla (kustannus kunnille ja valtiolle yhteensä)	- 44 000 000
Vähimmäisvanhempainrahan korottaminen työmarkkinatuen 19,80 ­euron/arkipäivä eli 495 euron/kk tasolle	- 26 000 000
Vanhemmille tukea osa-aikatyöhön siirtymiseksi	- 40 000 000
Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen	- 1 000 000
ELÄKELÄISET:
Pienimpien kansaneläkkeiden korotus 17 euroa/kk	- 25 000 000
OPISKELIJAT:
Asumislisän ympärivuotistaminen	- 16 500 000
Asumislisän vuokrakaton korotus 1.8.2003	- 10 000 000
SAIRAAT:	euroa
Lääkkeiden maksukaton alentaminen 528 euroon/v	- 20 000 000
Päihdehuollon hoitopaikkojen lisääminen	- 3 000 000
Vankien kuntoutus ja tukitoimet	- 5 000 000
PERUSPALVELUT:
Verontilityslain muuttaminen kuntien hyväksi	- 30 000 000
Täydet indeksikorotukset kuntien valtionosuuksiin	- 32 000 000
ASUMISKULUT:
Toimeentulotuen asumiskustannusten 7 prosentin omavastuuosuuden ­puolittaminen	- 20 000 000
TYÖLLISYYS:
Erityistyöllistämistuki vaikeimmille työttömyysalueille:
Työllistämistukiin kunnille, valtiolle ja yrityksille	- 15 000 000
Työllisyysperusteisiin investointeihin	- 5 000 000
Perustienpitoon	- 8 500 000
Kansalliseen maataloustukeen	- 8 000 000
TURVALLISUUS:
Poliisin toimintamenot / 250 virkaa	- 10 000 000
GLOBAALI VASTUU:
Kehitysyhteistyömäärärahojen korottaminen	- 15 000 000
VELANOTON VÄHENNYS:	- 121 000 000

Edellä olevan perusteella ehdotan, että yleis­perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että hallituksen talouspoliittinen linja ei paranna työllisyyttä, vaan kasvattaa kuilua yhteiskuntaryh­mien ja kuntien välillä. Ensi vuonna reilut 50 kuntaa joutuu korottamaan veroprosenttiaan ja monissa kunnissa kansalaisille tärkeiden peruspalvelujen taso heikkenee. Hallituksen talousarvioesitys ei ole linjassa vaalien alla esitettyjen linjausten kanssa. Eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus jää ensi vuoden budjettiesityksessä 0,37 prosenttiin ­arvioidusta bruttokansantuotteesta, vaikkakin hallituksen esityksessä kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan edellisvuotisesta. Kristillis­demokraatit pitävät kehitysavun nostamista 0,4 prosentin BKT-tasoon realistisena ja vastuullisena välitavoitteena kohti YK:n suosittamaa 0,7 prosentin tasoa, johon myös hallitus on ohjelmassaan sitoutunut. Tutkimusten mukaan kansalaisten enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa juuri köyhimpien maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Maailmanlaajuisen hädän lievittämiseksi tulee kehitysyhteistyön voimavaroja tavoitteellisesti nostaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 305/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan li­säyksenä 15 000 000 euroa maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Vuodesta 2000 lähtien vankien määrä Suomessa on ollut kasvussa. Vuonna 2004 on ennustettu vankeja olevan noin 3 750, minkä vuoksi vankeinhoitolaitokselle tarvitaan kipeästi lisä­resursseja. Lisääntyneen vankimäärän vuoksi vankilat ovat liian täysiä eikä henkilökuntaa ole riittävästi. Vakava henkilöstön puute Suomen vankiloissa lisää vankien turvattomuutta, vaikeuttaa päihdekuntoutusta ja pitää yllä poik­keuksellisen korkeaa rikosten uusimisriskiä.

Vangit ovat tulleet entistä moniongelmaisemmiksi, ja yksilöllisen hoidon ja ohjauksen tarve on korostunut. Suurella osalla vangeista on muiden sosiaalisten ongelmien lisäksi vaikea päihdeongelma. Nykyisellään vankeinhoidon rahoituksesta entistä suurempi osa menee peruskoulutusta suorittavien vankien koulutusmenoihin ja entistä sairaampien potilaiden terveydenhuoltomenoihin. Tämä on pois vankeinhoidon perustoiminnasta. Samalla vankien tuottava työtoiminta on vähentynyt.

Suomi on ratifioinut vankeinhoitoa koskevat kansainväliset sopimukset, ja eduskunta on määritellyt tason, jolla vankeinhoidon tulee olla. Nykyisillä resursseilla vankeinhoito ei näitä kriteerejä kuitenkaan kaikilta osin täytä, ja siksi vankeinhoidon resursseja on lisättävä erityisesti henkilökunnan lisäämiseksi, jotta vankien kuntoutuksesta voidaan huolehtia riittävässä määrin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 666/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.50.21 otetaan li­säyksenä 3 000 000 euroa vankien kuntoutukseen.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Poliisin henkilöstövaje on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Avoinna olevien poliisin virkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa huumausainerikollisuus levittäytyy yhä uusille alueille. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan talous­rikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen. 10 miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 250 poliisin virkaa täytettyä vuodeksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 138/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.75.21 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin avoinna olevien poliisin virkojen täyttämiseksi.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen mukaan valtio osallistuu kustannustason noususta joh­tuvaan kuntien lakisääteisten valtionosuustehtävien menojen lisäykseen 75 prosentin osuudella, mikä on vastoin etenkin päähallituspuolueen ennen vaaleja antamia lupauksia. Indeksikorotuksen toteuttaminen 75-prosenttisesti leikkaa kunnilta 32 miljoonaa euroa vuonna 2004 niille kuuluvia valtionosuuksia. Köyhimmille kunnille, joilla on jo ennestään suuria vaikeuksia lakisääteisten palvelujen ylläpitämisessä, indeksileikkaus on kaikkein pahin, koska niille valtionosuuksien suhteellinen merkitys on kaikkein suurin. Hallituksen esitys lisää näin edelleen kuntien ja kuntalaisten eriarvoisuutta.

Kuntien valtionosuudet jakautuvat kolmen pääluokan kesken siten, että 32 000 000 euron lisäystarve kohdistuu seuraavasti:

• sisäasiainministeriö 960 000 euroa
• opetusministeriö 10 134 000 euroa
• sosiaali- ja terveysministeriö 20 900 000 euroa.

Kristillisdemokraatit esittävät kuntien valtionosuuksiin täysimääräistä indeksitarkistusta kaikissa em. pääluokissa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 158/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.97.31 otetaan li­säyksenä 960 000 euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien yleisiin valtionosuuksiin.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin 26.97.31 kohdalla esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 163/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.40.30 otetaan li­säyksenä 10 134 000 euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen opetustoimen valtionosuuksiin.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

a) Opintotuki on välttämätön edellytys sille, että kaikilla nuorilla on sosiaalisesta taustastaan riippumatta mahdollisuus opiskella tehokkaasti ­kykyjensä mukaisesti. Opintotukijärjestelmään liittyvää asumislisää ei kuitenkaan makseta opiskelijalle niiltä kuukausilta, joina hän ei opiskele päätoimisesti. Tämä on epäkohta, joka tulee mahdollisimman pian korjata. Opiskelijan on asuttava vuoden ympäri, ja asumisesta aiheutuu samanlaiset kustannukset kaikkina kuukausina.

Muut kuin opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea, mistä seuraa se, että opiskelijat ovat perusteettomasti epäoikeudenmukaisessa asemassa muihin väestöryhmiin verrattuna. Ympärivuotinen asumistuki helpottaisi opiskelijoiden taloudellista ahdinkoa ja vähentäisi myös toimeentulotuen tarvetta. Parannuksella olisi opiskeluaikoja lyhentävä myönteinen vaikutus.

Opetusministeriön selvityksessä arvioidaan, että noin 35 500 opiskelijan opintotuki lisääntyisi, jos asumislisää voisi nostaa myös kesäloma-aikana. Jos vuokraraja on nykyinen, kustannukset olisivat noin 16,5 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 613/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 16 500 000 ­euroa opiskelijoiden asumislisän budjettiperusteiseen maksamiseen kokovuotisena.

b) Tällä hetkellä noin puolella asumislisänsaajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton, eikä opintotukilaissa määritelty asumislisän vuokrakatto vastaakaan todellista vuokratasoa. Lähtökohtana tulisi olla opiskelijoiden ja muun väestön asumisen tuen tason yhtenäisyys. Tämä on myös opetusministeriön työryhmän mietinnössään Kannustava opintotuki 18:2002 esittämä kanta.

Vuokrakaton korottaminen kohdentuu kaikille asumislisän saajille jokaisella korkeakoulupaikkakunnalla opiskelukuukausina. Em. opetusministeriön asiantuntijatyöryhmä on esittänyt vuonna 2002, että asumislisän vuokrakattoa korotetaan 252 euroon. Asumislisän vuokra­katon korottaminen vastaamaan paremmin todellisia asumiskustannuksia toisi asumislisää nostavalle opiskelijalle lisää tukea enimmillään noin 30 euroa kuussa. Uudistus tulisi voimaan 1.9.2004.

Jos opintotuki vastaa paremmin opiskelijoiden todellisia opiskelukustannuksia, opiskelijoiden on mahdollista keskittyä päätoimisemmin opiskeluun, ja pelkästään toimeentulon vuoksi tehty työ vähenee. Muutoksella on valmistumisaikoja lyhentäviä vaikutuksia, ja se kohentaa opiskelijoiden opintojenaikaista toimeentuloa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 5/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 ­euroa opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton budjettiperusteiseen korottamiseen.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet

41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Edessä on sekä EU:n laajenemisesta että tukien muusta leikkauksesta johtuva maatalouden alasajon kiihtyvä vauhdittuminen. Suomalaiset ha­luavat pitää maaseudun asuttuna ja elinvoimaisena, ja lisäksi he pitävät puhtaan kotimaisen ruoan saannin turvaamista erittäin tärkeänä asiana. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään 8 000 000 euron lisäystä maatalouden kansallisen tuen määrärahaan. Summa on vaatimaton, mutta sen hyväksyminen on selkeä osoitus vastuun ottamisesta Suomen tulevaisuudesta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 168/2003 vp viitaten esitän,

että momentille 30.12.41 otetaan li­säyksenä 8 000 000 euroa maatalouden kansallisen tuen korottamiseen.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Maamme perustiestön kunto on viime vuosina heikentynyt varsin huomattavasti. Tiestön perusparannukseen ei ole riittänyt läheskään tarpeeksi määrärahoja, ja myös kunnossapitotyöt ovat jääneet vähiin. Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 169/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan li­säyksenä 8 500 000 euroa perustien­pitoon.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

21. Sosiaali- ja terveysministeriön toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi on ratifioinut ilman varaumia lapsen ­oikeuksien yleissopimuksen, jossa määritellään eri valtioiden hyväksymät lapsen oikeudet. YK:n asettama lapsen oikeuksien komitea on useita kertoja suositellut Suomelle lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista. Komitea on huolissaan seurannan sekä valtionhallinnon ja kun­tien välisen koordinaation puutteesta lapsipolitiikassa. Jo seitsemän vuotta sitten hallituksen lapsipoliittisessa selonteossa ehdotettiin lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista lainsäädännön tasoisesti. Lapsiasiainvaltuutetun toimiston perustaminen on välttämätöntä, jotta voitaisiin paremmin valvoa ja edistää lasten oikeuksia ja etuja yleisellä hallinnon ja yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 667/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.01.21 otetaan li­säyksenä 500 000 euroa lapsiasiain­valtuutetun viran perustamiseen.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisien reaaliarvo on jo pudonnut viimeisten yhdeksän vuoden sisällä noin viidenneksen suorien leikkausten vuoksi ja siksi, että niitä ei ole sidottu indeksiin. Lapsiperheiden aseman parantamiseksi kristillisdemokraatit ovat esittäneet kaikkien lapsien lapsilisien korottamista 10 eurolla kuussa.

Hallituksen lapsilisäkorotus merkitsee sitä, että lapsilisien reaaliarvo edelleen laskee vaalikauden aikana kaikilla muilla paitsi yksilapsisilla perheillä. Tämä yksilapsimalli purkaa lapsi­lukumäärän mukaan nousevaa lapsilisäporrastusta, mitä jo aiempien lapsilisäleikkausten ­yhteydessä on toteutettu huonoin seurauksin. Lapsilisätyöryhmän selvityksen mukaan kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa ovat monilapsiset perheet. Tämä on yksi syy siihen, että suomalaiset eivät Väestöliiton tutkimuksen mukaan uskalla hankkia niin suuria perheitä kuin haluaisivat.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 617/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.15.52 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 55 000 000 ­euroa lapsilisien budjettiperusteiseen korottamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

a) Äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimi­määrä tulee nostaa pienimmän työttömyysturvan tasolle kaikkien etuuden saajien osalta. Nykyisen äitiyspäivärahan minimimäärä on 11,45 euroa päivässä, ja sitä maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Ilman lapsikorotuksia maksettu täysi työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän peruspäiväraha on 23,02 euroa päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jotta ­äitiyspäiväraha olisi kuukausitasolla vastaavan suuruinen, sen tulisi olla 19,18 euroa.

Lapsia syntyy vuosittain noin 60 000. Tästä määrästä äitejä noin neljäsosalla on alle 23,02 euron suuruinen vanhempainraha. Perustoimeentuloksi on laskettu riittävän 23,02 euron työttömyyspäiväraha, joten ei voi ajatella, että vähemmällä korvauksella tulisi toimeen. Äitiyspäivärahan pienuutta perustellaan lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 618/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 26 000 000 ­euroa vanhempainrahan vähimmäismäärän budjettiperusteiseen korottamiseen.

b) Suomalaisten potilaitten omakustannusosuus terveydenhuollon rahoituksesta on OECD-maiden huipputasoa. Kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuollon kustannuksista on tällä hetkellä noin 22 prosenttia, kun se vielä 1990-luvun alussa oli noin 15 prosenttia. Suomessa niin lääkkeille, asiakasmaksuille kuin matkakuluillekin ovat käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1 300 euron. Tämän lisäksi tulevat hammashoidon ja fysikaalisen hoidon kustannukset.

Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten ja kroonisesti sairaiden hoitoon hakeutumista. Sairauden toteamisen ja hoidon välisen ajan viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa muuttua lisämenoiksi. Taloudelliset vaikeudet saavat avohuollon potilaan laiminlyömään lääkityksensä, joka sairaalahoidossa ei maksaisi hänelle mitään. Merkittävin syy mielenterveyspotilaan joutumiseen yhteiskunnalle kalliiksi tulevaan sairaalahoitoon on juuri avohoidon lääkityksen laiminlyönti.

Vuonna 2003 lääkkeiden vuotuinen omavastuuraja on 601,15 euroa. Rajan ylittävät lääkekustannukset korvataan kokonaan, mikäli vuotuisen omavastuurajan ylitykset yhteensä ovat enemmän kuin 16,82 euroa. Lääkkeiden vuotuinen omavastuuraja määräytyy KEL-indeksin mukaan, joten raja on arviolta 611,40 euroa vuonna 2004. Kristillisdemokraatit esittävät, että lääkekorvausten omavastuun vuotuista maksukattoa lasketaan 528 euroon. Tällöin lääkkeiden lisäkorvauksen saajien lukumäärä nousee noin 34 prosenttia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 668/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 ­euroa lääkekorvausten omavastuun maksukaton laskemiseen budjettiperusteisesti.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Suomessa arvioidaan olevan pelkkää kansan­eläkettä saavia henkilöitä noin 115 000. Kansaneläkkeen on tarkoitus turvata perustoimeentulo henkilölle, joka ei saa ansioeläkettä tai jolle on kertynyt vain pieni ansioeläke. Yksinäisen henkilön täysi kansaneläke on vuonna 2003 1. kuntaryhmässä 493,45 euroa ja 2. kuntaryhmässä 472,93 euroa kuukaudessa. Puolisoilla vastaavat määrät ovat 434,17 ja 416,69 euroa. Kansaneläkkeen nykyinen taso ei riitä takaamaan toimeentuloa. Verotus huomioon ottaen Suomen minimieläke on Pohjoismaiden pienin.

Kansaneläkkeen alhainen taso aiheuttaa ­yhteiskunnalle kustannuksia toisaalla. Vähä­varaiset eläkeläiset tinkivät esimerkiksi lääkkeiden hankinnassa, minkä seurauksena joudutaan hoitamaan vaikeutuneita sairauksia aikaisempaa kalliimmalla. Säästöt ruokaostoksissa johtavat ravitsemustason laskuun ja näin myös terveydellisiin ongelmiin. Eläkeläisten tuloerojen kasvu on johtamassa kasvavaan eriarvoisuuteen ja vanhusten syrjäytymiseen. Noin kolmannes köyhyysrajan alapuolella elävistä on eläkeläisiä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 148/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.19.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 25 000 000 ­euroa kansaneläkkeen vähimmäismäärän budjettiperusteiseen korottamiseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

a) Momentin 26.97.31 kohdalla esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 179/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 900 000 ­euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin.

b) Perheille tulee taata todellinen mahdollisuus valita omaan elämäntilanteeseensa sopiva tapa hoitaa alle kouluikäistä lastaan. Nykyisentasoiset perhepoliittiset etuudet eivät tue vanhemmuutta ja kotien hoivatyötä. Siksi kristillis­demokraatit ehdottavat pienten lasten hoidon tuen tason nostamista vuoden 1997 tasolle. Korotuksen aiheuttamat lisäkustannukset kunnille korvataan täysimääräisinä.

TEL-indeksi on noussut 17,4 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 2003. Se tarkoittaa, että kotihoidon tuki ensimmäisen lapsen hoitorahana nostetaan 252,28 eurosta 296,23 euroon kuukaudessa, muiden alle 3-vuotiaiden lasten hoitoraha nostetaan 84,09 eurosta 98,74 euroon ja yli 3-vuotiaiden 50,46 eurosta 59,25 euroon. Yksityisen tuen hoitoraha nostetaan 117,73 eurosta 138,60 euroon kuukaudessa ja osittainen hoitoraha nostetaan 63,07 eurosta 74,06 euroon kuukaudessa.

Lasten kotihoidon tuen tarkoituksena on ollut antaa perheille mahdollisuus jäädä hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta kotiin. Lapsiperheet ovat erilaisista perhepoliittisista etuuksista kuitenkin tyytymättömimpiä kotihoidon tuen heikkoon tasoon.

Lasten päivähoidon järjestämisen lähtökohtana tulisi olla lasten etu. Useat lapsen kehitystä koskevat tutkimukset todistavat, että persoonallisuuden kasvulle olisi parasta, että lapsi saisi elää kolme ensimmäistä vuotta kotona vanhempien hoidossa. Lasten mielenterveyden häiriöillä on todettu yhteys liian varhain aloitettuun ja toisaalta etenkin henkilöstöpulan vuoksi heikkotasoiseen päiväkotihoitoon. Lastenlääkärit ovat toistuvasti muistuttaneet kotihoidon vähentävän pienten lasten infektiotautiriskiä. Alle 3-vuotiaiden lasten sairastavuus on selkeästi suurempi kunnallisessa päivähoidossa kotihoitoon verrattuna.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 308/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 44 000 000 ­euroa lasten kotihoidon tuen budjetti­perusteiseen korottamiseen.

c) Vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen tulee laajentaa. Osa-aikatyön edistämisellä parannetaan vanhempien mahdollisuuksia huolehtia itse lapsistaan siten, että he samalla voisivat säilyttää yhteytensä työelämään. Jos vanhempi saisi taloudellisen mahdollisuuden jakaa aikaansa työlle ja lapsilleen, parannettaisiin sekä lapsen että vanhemman hyvinvointia, ja myös työnantaja hyötyisi lisääntyneestä työ­tehosta. Lisäksi lapsen syntymästä saakka ko­tona olleen vanhemman paluu täysipäiväiseen työelämään tulisi helpommaksi. Osa-aikatyöskentely vapauttaa myös vanhempien ­aikaa pienten koululaisten iltapäivähoitoon sekä vahvempaan kasvatusvastuuseen isommista koululaisista.

Ryhmämme talousarvioaloitteessa TAA 30/2003 vp esitetään määrärahan osoittamista osa-aikatyön tukemiseksi. Osittaisen hoito­vapaan ajalta maksettavaa osittaista hoitorahaa tulisi maksaa nykyisen kolmen vuoden ikärajan sijaan alle 12-vuotiaan vanhemmalle ja hoito­raha porrastaa riippuvaiseksi vanhemman tulotasosta siten, että ansionmenetyksestä korvataan puolet, mutta korkeintaan 250 euroa kuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ehdotan

momentin 33.32.30 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen vanhempien osa- aikatyön edistämisestä laajentamalla mahdollisuutta osittaiseen hoitovapaaseen ja ulottamalla osittainen hoitoraha 12-vuotiaiden vanhemmille asti.

d) Nykyinen asumistukimenojen 7 prosentin omavastuuosuus toimeentulotuen perusteita määrättäessä tulee puolittaa 3,5 prosentiksi. Muutoksesta kunnille aiheutuva toimeentulo­menojen kasvu rahoitetaan kokonaisuudessaan valtion varoista korottamalla kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta 20 miljoonalla eurolla.

Kohtuullinen asuminen kuuluu jokaisen ­perusoikeuksiin. Asumismenot ovat kuitenkin viime vuosina kohonneet huomattavasti mm. yleishyödyllisten asunto-osakeyhtiöiden vuok­rien nousun myötä niiden siirryttyä markkina­talousmaiseen vuokrien määrittelyyn. Pieni­tuloiset ihmiset, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ovat joutuneet tinkimään välttämättömistäkin menoistaan, jopa ruoasta, selvitäkseen asumismenojen nykyisen 7 prosentin omavastuuosuuden maksamisesta. Omavastuuosuuden pienentäminen puoleen nykyisestä helpottaisi kaikkein köyhimpien henkilöiden elämää.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 595/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä li­säyksenä 20 000 000 ­euroa asumismenojen omavastuun puolittamiseen toimeentulotuessa budjettiperusteisesti.

e) Huumausaineiden ja alkoholin käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Päihdekuntoutuksen saatavuus on viime vuosina voimakkaasti laskenut, vaikka päihdeongelmaisten määrä on lisääntynyt. Laitoskuntoutuspaikat ovat vähentyneet ja hoitojaksot lyhentyneet. Kun päihteiden käyttö lisääntyy, vaatii myös hoidon järjestäminen käytöstä vapautumaan pyrkiville entistä enemmän toimenpiteitä ja resursseja.

Resursseja tulee kohdentaa tasokkaaseen huumevieroitus- ja kuntoutushoitoon, jossa pyritään irrottautumaan huumeista ja alkoholista kokonaan. Erityisen kannattavaa ja kiireellistä on kohdentaa vieroitusta raskaana oleville naisille. Huumeiden ja alkoholinkäytön lisääntyminen on kaikkein voimakkainta tyttöjen ja nuorten naisten kohdalla, minkä seurauksena myös päihderaskaudet ovat lisääntyneet.

Kaikkein vakavin hoitoon liittyvä ongelma on se, että hoidon kustannusten maksajia ei aina löydy. Koska tuloksellinen hoito kestää jopa ­yhdestä kahteen vuotta, hoidon kustannukset ­yhden henkilön osalta nousevat jopa puoleen miljoonaan markkaan. Tällainen summa on henkilön kotikunnalle kunnallistalouden vaikeuk­sien ja muiden paineiden vuoksi usein ylivoimainen. Pienen kunnan osalta yksikin huumehoitotapaus johtaa kunnan suuriin vaikeuksiin. On vaarana, että päihteidenkäytön lisääntyessä yhä useampi hoitoon haluava ei sinne pääse kotikunnan maksuvaikeuksien takia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 178/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 3 000 000 ­euroa päihteiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustuksen maksamiseksi kunnille ja kuntayhtymille.

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton ­käyttö

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

1990-luvulla vankeusrangaistuksen uusijoiden suhteellinen määrä pysyi melko vakaasti vajaassa 60 prosentissa. Vuoden 2002 tilastojen mukaan noin 90 prosenttia vapautuneista nuorisovangeista päätyy uudestaan vankilaan. Puolet uusijoista aloittaa uuden vankeusrangaistuksensa jo yhden vuoden sisällä. Vankeusrangaistuksen uusiminen on Suomessa hieman yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa vapau­tuville vangeille tarvittavista koordinoiduista ­tukitoimista on valtava pula. Monen vapautuvan vangin rikoskierre voitaisiin katkaista tehokkailla tukitoimilla vapautumisen jälkeen.

Maassamme toimii lukuisia kansalaisten perustamia yhdistyksiä, jotka täydentävät julkisia palveluja monien vaikeuksissa ja syrjäytymässä olevien väestöryhmien kohdalla. Sosiaalista työtä tekevien yhdistysten rahoituksen järjestyminen on suuri ongelma, koska säästösyiden vuoksi vain harva kunta myöntää tarvittavat maksu­sitoumukset. Kristillisdemokraatit pitävät välttämättömänä, että valtio tukee aiempaa enemmän kansalaisjärjestöjen vapautuvien vankien parissa tekemää työtä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 669/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.92.50 otetaan li­säyksenä 2 000 000 euroa vapautuvien vankien tukemiseksi tehtävään työhön.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pitkäaikaistyöttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttaja. Suuri huolenaihe on kasautuva työttömyys, jossa pitkäaikaistyöttömyydestä sen kaikkine seurannaisvaikutuksineen on tullut joidenkin ryhmien kohtalo ja jopa oma alakulttuurinsa. Kuitenkaan viranomaistaholla ei perheiden työttömyyttä tarkastella kokonaisvaltaisesti ja hallinnolliset esteet koetaan suurina. Poikkihallinnollisen tarkastelun puute on synnyttänyt tilanteen, jossa itse ­asiassa mikään taho ei edes seuraa työttömyyden kasautumista perheisiin. Työttömien perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen ja ongelmanratkaisu on akuutti tarve, johon niin valtakunnan tasolla kuin paikallistasollakin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Hyvinvointiyhteiskunnastamme ei pitäisi löytyä yhtäkään perhettä, jossa molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa työttöminä. Työttömän perheen kannalta tämä ei ole kohtuuton vaatimus, eikä sen täyttäminen edellytä yhteiskunnalta kohtuutonta panosta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että pääluokan 34 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla mm. aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpitein jokaisessa perheessä ainakin toiselle huoltajalle taataan työpaikka.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

29. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (arviomääräraha)

Kaikkein pahimmilla työttömyysalueilla kunnat ovat lähes ainoita, jotka voivat työllistää ih­misiä. Kuntien talous on kuitenkin erittäin kireä. Niillä ei ole ilman valtion voimakasta tukea mahdollisuutta työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttömiä, joiden työllistäminen on tärkeintä. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa on yhteensä 20 000 000 euroa työllistämistoimenpiteiden lisärahoitukseen erityisesti niille alueille, joissa työttömyysaste on merkittävästi keskimääräistä korkeampi.

Väärin kohdistuneista tukityöllistämishankkeista ja erilaisista turhista kurssituksista rahat on pian siirrettävä tehokkaampiin toimenpiteisiin, muun muassa oppisopimuskoulutukseen ja suoraan työllistämistukeen myös yksityiselle sektorille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 37/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 34.06.29 otetaan li­säyksenä 15 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Eri puolilla maata on tärkeitä investointihankkeita, jotka eivät käynnisty ilman valtion lisä­panostusta. Näillä järkevillä investoinneilla voidaan sekä parantaa akuuttia työllisyystilannetta että luoda uusia pysyviä työpaikkoja.

Tämän momentin määrärahan ohjeistuksessa korostetaan rahan käyttämistä työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huo­mioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Erityisen tärkeää tämä on sellaisilla alueilla, joilla on jouduttu nopeasti tämän pahenevan työttömyyden kouriin, kuten esimerkiksi Uudessakaupungissa. Nopeasti heikentyneissä oloissa kunnan on vaikea harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ilman valtion määrärahaa työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla puolestaan voitaisiin tukea jo olemassa olevia yrityksiä ja toisaalta houkutella alueelle uusia. Kuntien työllisyysperusteinen tukeminen on todellakin tär­keää sellaisessa tilanteessa, jossa veronalennusten luvattu kompensaatio ei kuitenkaan tuo näille alueille yhtään uutta veroeuroa, vaan heikentyvä työllisyys päinvastoin pienentää verotuloja.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 38/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 34.06.64 otetaan li­säyksenä 5 000 000 euroa työllisyys­perusteisiin siirtomenoihin investointeihin.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Kansantuotteen kasvusta on työllisyyden vahvistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi kohdennettava oma osuutensa kaikille kansalaisryhmille. Kristillisdemokraatit alentaisivat kaikille kansalaisille keskeistä elintarvikkeiden arvonlisäveroa 5 prosenttiyksiköllä (LA 39/2003 vp).

Hallitus on ehdottanut tuloverotuksen keventämistä 775 miljoonalla eurolla vuonna 2004. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi progressiiviseen tuloveroasteikkoon yhden prosentin inflaatiotarkistus, jonka arvioidaan alentavan valtion tuloveron tuottoa 70 miljoonalla eurolla. Hyväksymme ansiotulovähennyksen noston sekä inflaatiotarkistuksen tuloveroasteikkoon, mutta emme muutoin valtion tuloverotuksen keventämistä.

Kristillisdemokraatit ovat esittäneet satunnaisten luovutusvoittojen verotusta lisättäväksi nykyisestä 29 prosentista esimerkiksi 50 prosenttiin, silloin kun luovutusvoitto perustuu alle 6 kuukauden omistamiseen (LA 104/2003 vp). Mielestämme verojärjestelmän pitäisi suosia pitkäjänteistä säästämistä, mitä tarkoitusta esittämämme muutos myös palvelisi. Esimerkiksi USA:ssa lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittoa verotetaan huomattavasti ankarammin kuin yli vuoden omistuksessa olleen omaisuuden myyntiä.

Olemme myös esittäneet palaamista maltil­liseen pörssikaupan leimaveroon (LA 103/2003 vp). Muutos lisäisi valtion verotuloja merkit­tävästi myös talouden taantuman olosuhteissa. Talouden nousukauden aikana veromuutos hillitsisi arvopaperikaupan ylikuumenemista. Pörssin kansainvälisen kilpailutilanteen kannalta pörssikaupan 0,1 prosentin vero ei olisi kohtuuton.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että osaston 11 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää maaliskuuhun 2004 mennessä mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan vahvistamiseksi palauttamalla ns. pörssiveron ja lisäämällä lyhytaikaiseen omistamiseen perustuvaa myyntivoiton verotusta.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuden laajentaa "saastuttaja maksakoon" -periaatetta sovellettavaksi myös mielen saastuttamiseen niin, että väkivaltaista tai muutoin epäeettistä kuvausta sisältäville kuvatallenteille säädetään erillinen haittavero.

3. Eduskunta edellyttää, että tulevissa veroratkaisuissa varmistetaan se, että kaikki kansalaisryhmät pääsevät kasvusta osallisiksi mm. alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa 12 prosenttiyksikköön.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2003

Bjarne Kallis /kd

Yleisperustelut

Hyytynyt kasvuvauhti käännettävä uudelleen nousuun

Viimeiset kolme vuotta Suomen talous on ollut lähes pysähtyneessä tilassa. Tuotannon kasvu on hidastunut, viennin veto on ollut heikkoa, ja työttömyysasteen lasku on pysähtynyt. Työn tuottavuuden kasvu on jäänyt vaatimattomaksi. Viime vuosina myös teollisuuden investoinnit ovat jääneet aiempaa pienemmiksi, tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvu on pysähtynyt ja työllisyys on supistunut vuoteen 2000 verrattuna.

Nykyistä, jo kolmatta vuotta jatkuvaa taantumaa edelsi poikkeuksellisen pitkä kasvun kausi. Bruttokansantuote kasvoi vuosina 1993—2000 keskimäärin 4,4 prosenttia vuodessa. Yritykset ammensivat kasvua erityisesti viennistä, jonka osuus bruttokansantuotteesta kasvoi 32 prosentista 43 prosenttiin. Kun vertaa näinä vuosina tapahtunutta kehitystä 2000-luvun alun kehitykseen, huomaa hyvin sen, kuinka vaatimattomiksi kasvuluvut ovat kolmen viime vuoden aikana jääneet. Teollisuustuotannon kasvu on jäänyt lähelle nollaa, joka on selvästi myös pitkäaikaista keskiarvoa vaatimattomampi luku. Kuluvana vuonna Suomi ei myöskään ole enää kansain­välisten kasvuvertailujen kärjessä bruttokansantuotteen kasvulla mitattuna; alkuvuonna kasvu jäi meillä jopa OECD-maiden keskiarvoa alhaisemmaksi.

Suomen talouteen tarvitaan uutta dynamiikkaa

Poikkeuksellisen pitkän kasvun kauden taustalla oli osittain kansainvälisen talouden verrattain myönteinen kehitys. Suurelta osin saadaan kiittää myös onnistunutta talouspolitiikkaa ja sen osana veropolitiikkaa, jotka oli vahvasti viritetty talouden kasvua tukeviksi. Suomen valitsema strategia 1990-luvun alun syvästä lamasta nousemiseksi perustui korkean tason osaamiseen ja vientivetoiseen talouskasvuun. Strategiavalinta osoittautui paitsi oikeaksi, myös välttämättömäksi.

Noudatetut talous-, elinkeino- ja työmark­kinapolitiikat olivat viime vuosikymmenellä monelta osin varsin onnistuneita. Uusia työpaikkoja syntyi 1990-luvun alun laman jälkeen yli 300 000. Toisaalta lamasta palautumisen yhteydessä korkea työttömyysaste näyttää jämähtäneen paikalleen. Työttömyys on muuttunut paljolti rakenteelliseksi. Siitä on muodostunut kansallinen ongelma. Korkea työttömyys osoittaa, että työmarkkinat eivät toimi tyydyttävästi. Työmarkkinoilta puuttuu liikettä, dynamiikkaa. Työllistymiseen vaikuttavat palkanmuodostuksen ja työsuhdeturvan ohella ratkaisevasti verotus ja erilaiset sosiaaliturvajärjestelmät, jotka yhteisvaikutukseltaan ovat luoneet nykyisen, pysyvältä vaikuttavan rakenteellisen työttömyyden.

Hallituksen tavoitteena on kuluvan vaalikauden aikana luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä työllisyystavoite on mitä kannatettavin ja nauttii laajaa tukea. Valitettavasti jopa hallitukselta itseltään näytti loppuvan usko tavoitteen toteutumiseen jo hallituskauden alkumetreillä. Hallituksen järjestämien työseminaarienkaan jälkeen työllisyystavoitteen toteutuminen ei näytä muuttuneen yhtään todennäköisemmäksi. Hallitus lähtee taisteluun rakennetyöttömyyttä vastaan samoin — sinänsä hyviksi koetuin — keinoin, joita hyödynnettiin jo viime vaalikaudella. Ainoa ero viime vaalikauteen näyttää tässä suhteessa olevan aktiivisen työvoimapolitiikan volyymi, jota on entisestään kasvatettu. Hallitukselta näyttääkin puuttuvan rohkeutta lähteä toteuttamaan sellaisia muutoksia, joilla työmarkkinoita saataisiin muutettua toimivammiksi ja siten puututtua rakennetyöttömyyden syihin.

Samanaikaisesti työttömyystilanne on ainoastaan heikentynyt hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen. Uutiset yt-neuvotteluista ovat jokapäiväisiä. Tilastokeskuksen uusimpien työllisyyslukujen mukaan työllisiä oli lokakuussa 35 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 8 000 vähemmän kuin punamultahallituksen aloittaessa maaliskuussa 2003. Välimatka hallituksen työllisyystavoitteeseen on näin ollen kasvanut, ei kaventunut. Tuorein kuluttajien luottamusindikaattori kertoo, että kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt työttömyysnäkymien kehityksestä johtuen. Tämäkin osaltaan hidastaa melkein kokonaan kotimaisen kysynnän varassa lepäävää talouskasvua. Uutiset kansainvälisen talouden kehityssuunnasta ovat onneksi tällä hetkellä positiivisia, joskin hyvin epävarmoja.

Korkeatasoinen osaaminen, innovatiivisuus ja tuottavuuden sekä jalostusasteen nosto ovat välttämättömiä. Niihin on panostettava lisää. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä asetetun työllisyys­tavoitteen saavuttamiseksi. Panostus korkean ­tason osaamiseen ja matalan tuottavuuden töiden lisääminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Molempia tarvitaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on tarvetta kysyä, riittääkö harjoitettu konsensuspohjainen politiikka antamaan vastauksen yritysten kohtaamiin haasteisiin tulevaisuudessa. Monissa Euroopan maissa on meneillään pakon edessä rajuja rakennemuutoksia työmarkkinoilla. Suomi on yleensä kyennyt muuttumaan vasta kriisien kautta. Tilannetta ei kuitenkaan pidä tällä kertaa päästää kehittymään kriisiksi asti. On aika katsoa eteenpäin. Välttämättömät, kipeätkin muutokset on tehtävä hallitusti, ennakoiden ja harkiten. Näiden muutosten toteuttamisessa kokoomus lupasi hallitukselle tukensa jo vaalikauden alkaessa. Nyt on aika muutokselle ja vauhdinlisäykselle. On aika avata ennakkoluuloton keskustelu useilla eri foorumeilla.

Kokoomuksen esitykset työllisyyden lisäämiseksi

Kokoomus totesi jo ennen vaaleja, ettei nykyistä rakennetyöttömyyttä ole mahdollista purkaa vain vanhoilla keinoilla — tarvitaan uusia toimenpiteitä ja ennakkoluulottomia ehdotuksia. Kokoomus onkin omalta osaltaan esittänyt alkuvaalikauden aikana toimenpiteitä, joilla voitaisiin vaikuttaa työllisyyskehitykseen lisäämällä työn kysyntää. Tulevina vuosina näiden toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä, erityisesti jos hallitus aikoo tosissaan pyrkiä asettamaansa työllisyystavoitteeseen.

Keinovalikoima työmarkkinoiden toiminnan lisäämiseksi on laaja. Yritystoiminnassa ratkaisevaa on työn teettämisen kannattavuus. Kansalliseen keskiarvoon perustuva palkanmuodostusmalli ja siitä johtuva suppea palkkahajonta ovat muodostuneet kasvavaksi rasitteeksi sekä ­matalan tuottavuuden aloilla että kilpailtaessa korkean tason osaajista. Tämä on johtanut siihen, että Suomesta on tullut itsepalveluyhteiskunta. Liian moni työ, kuten kotitalouksien tarvitsemat palvelut, on tullut niin kalliiksi, ettei kuluttajalla ole siihen varaa. Arvokasta osaamista jää hyödyntämättä samalla, kun osa työvoimasta on hinnoiteltu ulos. Se on merkinnyt syrjäytymistä työelämästä ja joutumista sosiaalisen turvaverkon varaan.

Viimeisimmät kokoomuksen konkreettiset esitykset työllisyyden edistämiseksi (yrittäjien työvoimakustannusten alentaminen palkkatason mukaan porrastetusti ja kotitalousvähennyksen parantaminen) kaatuivat hallituspuolueiden ­äänestettyä niitä vastaan. Työvoimakustannusten porrastaminen palkkatason mukaan lisäisi ns. matalapalkkaisen työn kysyntää ja tarjoaisi siten ­yhden ratkaisun sinnikkään rakennetyöttömyyden purkamiseksi. Ongelma on tähän saakka ­ollut erityisesti se, että matalan tuottavuuden työn kokonaishinta veroineen ja sivukuluineen on useasti muodostunut yrittäjälle niin korkeaksi, ettei palvelulle tai tuotteelle ole tuolla hinnalla riittävää kysyntää. Kotitalousvähennys on esimerkki yksinkertaisesta ja kustannustehokkaasta ratkaisusta, jolla on todistettavasti saatu lisättyä kotipalveluiden kysyntää ja siten luotua ­uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Kotitalousvähennyksen parantamisella saataisiin edistettyä tätä positiivista kierrettä.

Yleisesti kokoomus on jo pitkään korostanut rakenteellisten toimien tarvetta työmarkkinoiden toiminnan lisäämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi:

• Ansiotulojen verotuksen keventämistä on jatkettava. Viime vuosien veronkevennyksistä huolimatta työtä verotetaan edelleen liian kireästi. Hallituksen on jatkettava ­tuloverotuksen keventämistä myös vuoden 2004 jälkeen.
• Työnteon pitää aina kannattaa. Sosiaaliturvaa ja verotusta on yhteensovitettava poistaen kannustin- ja tuloloukkuja. Kannustinloukkutyöryhmän toimenpiteiden on tieteellisesti osoitettu lisänneen työllisyyttä. Samankaltaisille toimenpiteille on edelleen tarvetta.
• Työssäoloaikaa on pidennettävä turvaamalla opiskelijoille mahdollisuudet no­peaan valmistumiseen ja myöhentämällä eläkkeelle jäämistä.
• Yritys- ja pääomaverotus on tehtävä kilpailukykyiseksi sekä yrittäjyyteen kannustavaksi. Yritysverotuksen sovittua kokonaisuutta on muutettava niin, etteivät kas­vavat ja työllistävät yritykset kuulu uudistuksen häviäjiin.
• Vähemmän erityisosaamista vaativien ­alojen työllistämismahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä tapahtuu sekä alentamalla työn hintaa kyseisissä töissä että tukemalla tuotettujen palveluiden ostamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme yleis­perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti valmistelemaan sellaisia välttämättömiä rakenteellisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat hallituksen työllisyystavoitteen toteutumisen kuluvan vaalikauden aikana.

Kokoomuksen muutosesitykset vuoden 2004 valtion talousarvioon

Vuoden 2004 osalta ensisijaisinta on pikaisten toimenpiteiden aloittaminen työllisyyskehityksen tukemiseksi. Työllisyysasteen nousun ja kasvaneen talouden toimeliaisuuden ansiosta myös julkisen sektorin tulot kasvaisivat, mikä mahdollistaa hyvinvointipalvelujen kestävän ­rahoituksen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa tämän lisäksi yksittäisiä perheiden arkea ja aitojen työpaikkojen luomista tukevia muutoksia tehtäväksi vuoden 2004 valtion talousarvioon. Ehdotetut muutokset tuloihin ja menoihin tasapainottuvat, joten muutosehdotuksilla ei ko­konaisuudessaan ole vaikutusta budjettitasapainoon.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomäärä­raha 2 v)

Hallitus esittää poliisitoimelle 553,1 miljoonan euron suuruista määrärahaa vuodelle 2004. Ehdotettu määräraha sisältää 22 miljoonan euron kasvun kuluvan vuoden määrärahatasoon verrattuna, mutta pelkästään uuden palkkausjärjestelmän ja virkaehtosopimuksen edellyttämä määrärahan lisätarve on noin 19 miljoonaa euroa. ­Talousarvioehdotus ei näin ollen sisällä taso­korotusta poliisin toimintamenoihin.

Poliisihallinnolla on kuitenkin huomattavia uusia menopaineita vuodelle 2004, jotka johtuvat mm. kustannustason noususta, lisääntyneistä tehtävistä, poliisin tietohallintokeskuksen ­alueellistamispäätöksestä sekä välttämättömistä kehittämishankkeista ja investoinneista. Sisä­asiainministeriön poliisiosasto esittikin valtioneuvoston kehyspäätökseen verrattuna noin 20 miljoonan lisäystä nettorahoitukseen, mutta tämä esitys ei sisälly talousarvioesitykseen.

Sen sijaan talousarvioesityksessä on arvioitu poliisimiesten määrän vähenevän noin 200:lla nykyisestä tasosta. Sisäasiainministeri on kuitenkin ilmoittanut, että määrä tästä huolimatta pidetään kuluvan vuoden tasolla, joka on noin 7 750 poliisimiestä. Suuren haasteen poliisien määrän kehitykselle muodostaa joka tapauksessa poliisimiesten lisääntyvä eläköityminen lähivuosina. Ennakoitavissa olevat eläke- ja muut poistumat huomioon ottaen kuluvan vuosikymmenen lopussa maassamme arvioidaan nykyisillä koulutusmäärillä olevan noin 180 poliisimiestä nykyistä vähemmän. Pidemmällä aikavälillä on lisäksi uhkana, että poliisi joutuu rahapulan vuoksi vähentämään muuta kuin varsinaista ­poliisihenkilöstöä niin voimakkaasti, että sillä tulee olemaan merkittävä negatiivinen vaikutus poliisin palvelukykyyn ja -verkostoon.

Kansalaisten perusteltu huoli arjen turvallisuudesta edellyttää poliisien määrän lisäämistä. Kokoomus esitti vaaliohjelmassaan kenttäpoliisien määrän lisäämistä 100:lla nykyisestä erityisesti huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tällä hetkellä poliisin peruskoulutuksen aloittaa vuosittain 360 henkilöä. Tavoiteltu sadan kenttäpoliisin lisäys voidaan saavuttaa lähivuosina nostamalla Tampereen poliisikoulun opiskelijamäärää pysyvästi 65 opiskelijalla. Poliisikoulun rahoituskehystä on tästä johtuen nostettava 1,5 miljoonalla eurolla vuonna 2004 ja tätäkin suuremmilla summilla seu­raavina vuosina.

Poliisitoimen rahoitusta tulee lisätä muuhunkin tarkoitukseen kuin henkilöstömenoihin. Selkeällä määrärahakorotuksella mahdollistetaan lisääntyneiden ja vaikeutuneiden tehtävien edellyttämät, etenkin poliisin kaluston ikääntymisestä johtuvat välttämättömät investoinnit.

Poliisin toimintaedellytykset on turvattava asianmukaisella tavalla, sillä mm. kansainvälistyminen, tietotekniikan kehitys ja rikollisuuden eri lajien poliisin työlle aiheuttamat lisäpaineet ja velvoitteet ovat johtaneet siihen, että osoitetut voimavarat ovat alimitoitettuja yhteiskunnassa tapahtuneeseen kehitykseen nähden. Varsinkin moninainen huumerikollisuus ja yhä huolestuttavammaksi käyvä järjestäytynyt rikollisuus edellyttävät poliisille uusien toimintavaltuuk­sien lisäksi myös tuntuvasti lisää voimavaroja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset

06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Hallituksen esityksen mukaan momentilta 28.07.06 saadaan myöntää uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle viimeistään vuonna 2006. Ylimääräisellä eläkkeellä on mahdollistettu kyseisille henkilöille samantasoinen eläketurva kuin julkisella sektorilla valtion palveluksessa vastaavissa tehtävissä työskenteleville.

Kaunialan sotavammasairaalassa ja Kyyhkylän kuntoutussairaalassa työskentelee mm. apuhoitajina, sairaanhoitajina ja osastonhoitajina runsaat 40 henkilöä, joille ylimääräisen eläkkeen eläkeikä on 58 tai 60 vuotta. Heidän kohdallaan nykyisen ylimääräiseläkejärjestelyn lopettaminen merkitsee eläkeiän nousua enimmillään 5—7 vuodella. Hallituksen ehdottama vuoteen 2006 ulottuva siirtymäaika on kohtuuton. Esimerkiksi yksityisalojen TEL-eläkeuudistus sisältää suojasäännöksen viimeistään vuonna 2011 eläkkeelle siirtyville. Mikäli ylimääräiseläkejärjestelyn voimassaolon takarajaksi otettaisiin vastaavasti vuosi 2011, saisi huomattava osa kyseisistä ns. vanhan alemman erityiseläkeiän piirissä olevista eläkkeen ennakoimallaan tavalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 28.07.06 perusteluja muutetaan siten, että ylimääräisten ­eläkejärjestelyjen voimassaolon takarajaksi asetetaan vuosi 2011.

81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot

96. Edeltä arvaamattomat tarpeet (kiinteä määräraha)

Hallitus on nostanut ns. ennalta arvaamattomiin tarkoituksiin käytettäväksi varatun kiinteän määrärahan tason vuoden 2003 varsinaiseen ­talousarvioon verrattuna jopa 120-kertaiseksi vuodelle 2004. Määrärahaa on kuluvalle vuodelle budjetoitu ainoastaan 168 000 euroa. Ar­vaamattomista tarpeista johtuvien välttämättömien menojen maksamiseen varautuminen on sinällään perusteltua, mutta tasokorotus on tästä huolimatta ylimitoitettu. Valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään määrärahan pienentämistä puolella eli 10 miljoonaan euroon. Tämäkin tuntuu ylimitoitetulta summalta verrattuna kuluvan vuoden budjettiin.

Kiinteää määrärahaa voidaan hyvin pienentää tätäkin enemmän, 2 miljoonaan euroon. Mikäli yllättävien menojen muutos on em. summaa suurempi, on se perusteltua tuoda eduskunnan käsittelyyn lisätalousarviossa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 28.81.96 vähennetään 8 000 000 euroa.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Perusopetuksen oppilasmäärät pienenevät tulevina vuosina ikäluokkien pienentymisen myötä. Hallitusohjelmassa todetaan, että oppilas­määrien pienenemisestä aiheutuvat säästöt on ohjattava ensisijaisesti opetuksen kehittämiseen ja laatuun. Opetusta tukevat toimet, kuten pienten koululaisten iltapäivätoiminta ja kulje­tusetuuden parantaminen, ovat kannatettavia ­uudistuksia, mutta niitä ei voida pitää koulutuksen kehittämisenä. Siten niihin on löydyttävä ­rahoitus erikseen, eikä niitä mielestämme saa ­rahoittaa opetuksen laadun kustannuksella, ­kuten nyt on käymässä.

Hallituksen talousarvioehdotuksen linjaus, jossa kuntien talouden arvioidaan olevan negatiivinen koko vaalikauden ajan, on huolestut­tava. Opetuksessa kustannustason nousu vie kunnilta enemmän rahaa kuin valtionosuudet antavat. Tämä vaikeuttaa merkittävästi kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukasta perusopetusta. Jos resursseja perusopetuksen lisättäisiin val­tionosuuksien yksikköhintoihin, kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet pienentää perusopetuksen opetusryhmiä sekä turvata tuki- ja erityisopetus ja opintojen ohjaus. Tällä olisi myös ehkäisevä vaikutus syrjäytymisongelmiin.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 905/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ­lisäyksenä 60 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä

Opiskelijoiden asumisen tukea parannettiin viimeksi vuonna 2000 toteutetun uudistuksen ­yhteydessä, jolloin aiempia leikkauksia ja asumiskustannusten nousua pystyttiin hieman kompensoimaan. Tämän jälkeen asumiskustannukset ovat edelleen kohonneet, sillä huoneistojen vuokrat nousevat noin 2—6 prosenttia vuodessa asuinkaupungista riippuen. Nykyinen asumis­lisän vuokrakatto ei siten vastaa todellisia ­asumiskustannuksia.

Opetusministeriön Kannustava opintotuki ‐työryhmä selvitti vuonna 2002 erilaisia vaihtoehtoja opintotuen kehittämiseksi ja esitti ensi­sijaisena toimenpiteenä pitkien tutkintojen enimmäistukiajan korottamista, jonka edellinen hallitus ehtikin jo toteuttaa. Toisena toimen­piteenä työryhmä ehdotti, että lukuvuonna 2004—2005 tulisi korottaa opiskelijoiden ­asumislisässä huomioon otettavan vuokran ­rajaa 252 euroon kuukaudessa. Tämä tukisi opinto­tuen riittävyyttä ja kohdistuisi välttämättömien asumiskustannusten korvaamiseen. Vuokra­katon korottamisen etuna olisi tuen kohdentuminen kaikille asumislisän piirissä oleville arviolta noin 75 000 opiskelijalle, joilla vuokra on vähintään 252 euroa kuukaudessa. Pidämme perusteltuna vuokrakaton korottamista työryhmän esittämällä tavalla, jonka kustannukset vuositasolla ovat noin 20 miljoonaa euroa. Korotus tulisi voimaan lukuvuoden 2004 alusta eli 1.8.2004, joten kustannukset olisivat ensi vuoden osalta noin 10 miljoonaa euroa.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 5/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa.

90. Taide ja kulttuuri

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja ­orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Eduskunta edellytti vuoden 2002 talousarvio­käsittelyn yhteydessä, että hallitus selvittää teattereiden valtiontukijärjestelmässä olevat epäkohdat ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Tämän pohjalta opetusministeriössä työryhmä selvitti vuonna 2002 teatteri- ja orkesterilain sekä valtionosuusjärjestelmän toimivuutta kustannusrakenteeltaan erilaisten teattereiden kohdalla ja esitti, että henkilötyövuosijärjestelmä on toimiva laskentamalli myös tulevaisuudessa. Ongelmana on kuitenkin rahoituksen jälkeenjääneisyys, minkä vuoksi on ­perusteltua korottaa teattereiden henkilötyövuosien määrää. Vajaus työvuosissa on 259 henkilötyövuotta. Ottaen huomioon eduskunnan aiempi lausuma pidämme perusteltuna korottaa henkilötyövuo­sien määrää noin 100:lla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.90.31 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Momentilta 30.14.61 siirretään momentille 30.14.63 yhteensä 10 miljoonaa euroa käytettäväksi Maatilatalouden kehittämisrahaston menoihin artikla 141 -ratkaisujen vuoksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 30.14.61 vähennetään 10 000 000 euroa.

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) menot tulevat lisääntymään artikla 141 -ratkaisujen vuoksi. Jo tällä hetkellä erilaisia investointihakemuksia TE-keskuksissa on niin paljon, että ensi vuoden varat kuluvat jo nyt sisällä oleviin hakemuksiin. Lisäksi ensi vuonna MAKERAlla on vähemmän varoja käytettävissä kuin kuluvana vuonna. Maatalouden rakennemuutoksen edistämiseksi ja maatalouden kehittämiseksi on välttämätöntä, että MAKERAn käyttöön siirretään lisäresursseja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.14.63 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa.

Lisäksi ehdotamme

momentin 30.14.63 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistellessaan EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen täytäntöönpanoa ja artikla 141 -ratkaisun toteuttamista huolehtii siitä, että maatalouspoliittiset ratkaisut ovat maan eri osien ja eri tuotantosuuntien välillä tasapuolisia ja oikeudenmukaisia.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esitti perustienpitoon alun perin 558,3 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Tiehallinnon mukaan määrärahalla on mahdollista ainoastaan huolehtia yleisten teiden jokapäiväisestä liikennöitävyydestä ja tieverkon kunnosta. Mainittu rahoitus ei mahdollista tiestön kunnon parantamista nykyisestä. Valiokunta lisäsi määrärahaa 25 miljoonalla eurolla 583 miljoonaan todeten kuitenkin samalla, että määrärahakehys ei ole jatkossakaan riittävä.

Maantieliikenteellä on Suomessa suuri merkitys teollisuuden kilpailukyvyn ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Liikenneväylien kunto ja toimivuus vaikuttavat monella tavalla kuljetuskustannuksiin, talouselämän kilpailukykyyn ja kuluttajahintoihin. Talousarvioesityksen ­perusteluissa mainitaan, että liikennepolitiikan tavoitteena on huolehtia laadukkaiden, turvallisten ja edullisten yhteyksien tarjoamisesta. Tieverkon välityskyvyllä ja kunnolla on tässä oleellinen merkitys.

Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat lisäävät maantieliikenteen kustannuksia. Alempiasteisen tieverkon kunto on heikentynyt viime vuosien aikana ja huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jo muutettu sorateiksi. Sorateille joudutaan puolestaan asettamaan kelirikon aiheuttamia painorajoituksia, mikä aiheuttaa kuljetusten siirtymistä korvaaville reiteille tai jopa niiden väliaikaista keskeytymistä. Tämä vähentää kuljetusyritysten ­tuloja tai aiheuttaa lisää kustannuksia. Esimerkiksi metsäteollisuudelle kelirikko aiheuttaa vuosittain 100 miljoonan euron lisäkustannukset.

Siinäkin tapauksessa, että perustienpidon ­nykyinen rahoitustaso turvattaisiin, kasvaa peruskorjauksen tarve entisestään tulevina vuosina. Esimerkiksi peruskorjattavien siltojen määrä tulee lisääntymään huomattavasti. Lähes puolet Suomen silloista on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla, joten niiden peruskorjauksen ajankohta on käsillä. Huonokuntoiset sillat aiheuttavat haittaa etenkin kuorma-autoliikenteelle, sillä siltojen painorajoitukset tulevat lisääntymään, ellei korjaustöitä voida tehdä riittävän ­nopealla aikataululla.

Perustienpidon laajennus- ja uusinvestointeihin jää käytettäväksi huomattavasti tarvetta pienempi rahoitus, eikä liikenneturvallisuutta ­voida edistää riittävällä tavalla. Tiehallinnon arvion mukaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista liikennekuolemien vähentämistavoitetta ei Tiehallinnon vastuulla olevien toimien osalta voida tällä määrärahatasolla saavuttaa. Myös ­kevyen liikenteen väylien rakentaminen tulee ensi vuonna vähentymään merkittävästi perus­tienpidon määrärahojen laskiessa. Tälläkin on selkeitä merkityksiä liikenneturvallisuuden kehittymiseen ja liikennekuolemien määrään. Kokoomuksen tavoite liikennekuolemien osalta on nolla, sillä jokainen tieliikenteen onnetto­muusuhri on liikaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan ­lisäyksenä 16 000 000 ­euroa.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossa­pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityistiet ovat merkittävä osa tieverkostoamme ja yhä varsin tärkeitä lukemattomille kansalaisille. Yksityisteitä on arviolta 280 000 kilometriä, ja niiden varrella asuu vakituisesti noin 500 000 ihmistä. Yksityisteillä on näin ollen suuri merkitys erityisesti harvaan asuttujen seutujen liikenneyhteyksien ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta. Yksityistiet ovat monelle ainoa yhteys palvelujen luo, taajamien asukkaille yhteys luontoalueille ja mökeille sekä usein erityisesti vanhusten turvallisuuden tae. Yksityistiet ovat myös elinkeinoelämälle, lähinnä maa- ja metsätalouden kuljetuksille, tärkeä kuljetusväylä. Mm. puutavarasta yli 90 prosenttia kuljetetaan yksityisteitä hyväksi käyttäen.

Valitettavan monin paikoin yksityistiet ovat päässeet kohtuuttoman huonoon kuntoon ja raskaat kuljetukset rasittavat tiestöä lisää niin, ­etteivät yksityisteiden osakkaiden voimavarat riitä huolehtimaan niiden kunnossapidosta. Hallituksen tavoitteena on oltava päivittäisen liikennöitävyyden ja tasa-arvoisen liikkumisen turvaaminen yksityisteillä sekä niiden käyttökunnon säilyttäminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.25.50 otetaan ­lisäyksenä 3 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusradanpitoon esitetään talousarviossa 106 miljoonaa euroa. Todellisuudessa rataverkon ­ylläpitoon ja korjausinvestointeihin tarvitaan vuositasolla noin 170 miljoonaa euroa, jotta ­rataverkko voitaisiin pitää turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä. Vuosikymmenen vaihteessa rataverkon korjausinvestointeihin pystyttiin osoittamaan 180—190 miljoonaa ­euroa vuosittain. Tällä summalla ratoja on ­perusparannettu ja rataverkon rappeutumiskehitys pysäytetty.

Nyt tilanne on heikentynyt radikaalisti. Tärkeää ja kiireellistä perusparannustyötä on tekemättä noin 2 000 ratakilometrin osalta, ja tavara- ja huoltoratapihojen kunnostus on vasta alkamassa. VR:n arvion mukaan vuoden 2004 talousarvioesityksessä esitetty määräraha on vain noin 60 prosenttia todellisesta tarpeesta. Tämä kehitys johtaa liikennerajoitusten uudelleen lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman tavoitetta. Turvallisuusriskit kasvavat ja liikenteen täsmällisyys heikkenee, mikä on jo nyt johtanut matkustajien tyytymättömyyden lisääntymiseen. Heikkokuntoisesta rataverkosta aiheutuu esimerkiksi VR:lle kymmenien miljoonien eurojen menetykset vuosittain. Nämä johtuvat mm. hitaista aikatauluista aiheutuvista markkinaosuuksien menetyksistä sekä akselipainojen ­alhaisuudesta tavaraliikenteessä. Mainitut menetykset vaikuttavat luonnollisesti heikentävästi VR:n tulokseen. Puuttuva rahoitus myös ­hidastaa merkittävien rataosuuksien päällysrakenteen uusimisia ja perusparannuksia. Työt joudutaan samasta syystä tekemään pätkittäin, mikä lisää lopullisia kustannuksia huomattavasti.

VR:n arvion mukaan talousarvioesitys ennakoi VR-radalle joko 100—200 henkilön irti­sanomisia tai vaihtoehtoisesti 1 000 työntekijän lomauttamista 1—2 kuukauden ajaksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan ­lisäyksenä 15 000 000 euroa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

21. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin tehtävänä on tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Toiminnan tuottavuuden lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi Stakesin tulisi nykyistä huomattavasti selkeämmin keskittyä sellaiseen tutkimukseen, josta on välitöntä hyötyä kunnille ja valtiolle päätettäessä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tulonsiirtojen kehittämisestä käytännössä. Tämän vuoksi Stakesin toimintamenoihin hallituksen esityksessä varatun määrärahan vähentäminen on perusteltua.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 33.02.21 vähennetään 2 000 000 euroa.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsiperheiden taloudelliset ongelmat ovat laajalti tiedossa. Jopa joka kymmenes lapsiperhe elää köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti monilapsiset ja yhden huoltajan perheet ovat taloudellisesti huonossa asemassa. Perheiden taloudellinen epävarmuus ja varsinkin nuorten naisten heikko työmarkkina-asema pätkätöineen ovat pakottaneet perheet siirtämään lasten hankintaa tai luopumaan toiveista hankkia enemmän lapsia.

Lapsilisillä tasataan lapsiperheiden suurempia kuluja lapsettomiin perheisiin verrattuna. Vuoden 1995 jälkeen lapsilisiä ei ole korotettu eikä lapsilisiin ole tehty kustannusten nousua korvaavaa indeksitarkistusta, kuten automaattisesti tehdään monien muiden sosiaalietuuksien kohdalla. Elinkustannukset sen sijaan ovat näiden vuosien aikana nousseet n. 12 prosenttia. Näin ollen lapsilisien reaaliarvon voidaan sanoa laskeneen kohta kymmenen vuoden ajan.

Edellä olevan sekä talousarvioaloitteen TAA 692/2003 vp perusteella ehdotamme

momentin 33.15.52 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla lapsi­lisien taso sidotaan elinkustannusindeksiin.

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Sotiemme veteraaneja elää keskuudessamme noin 120 000, ja heidän keski-ikänsä on 83 vuotta. Heidän toimintakykynsä heikkenee, ellei omatoimista selviytymistä tueta tehokkaasti. Riittävä, asianmukainen ja ennen kaikkea säännöllisesti tapahtuva kuntoutus turvaa ja edistää ikääntyneiden veteraanien kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista kotioloissa, omin avuin ja mahdollisimman pitkään. Samalla vähenee kalliin laitoshoidon tarve.

Potentiaalinen kuntoutettavien lukumäärä vuonna 2004 on vajaat 90 000, kun veteraanien kokonaismäärästä on vähennetty sotainvalidit, joilla on oikeus vuosittaiseen kuntoutukseen. Mikäli kuntoutusmahdollisuutta käyttäisi ve­teraaneista sama osuus kuin sotainvalidikuntoutuksessa, kuntoutukseen hakeutuisi noin 50 000 veteraania.

Rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha on 35,6 miljoonaa euroa vuonna 2003. Tällä määrärahalla arvioidaan kuntoutettavan noin 35 000 henkilöä. Summalla päästään joka toinen vuosi tapahtuvaan kuntoutukseen. Lisäämällä avo­kuntoutusjaksoja voidaan pienemmällä määrä­rahalisäyksellä päästä vuosittaiseen kuntoutukseen. Lisämäärärahan tarve on 6—16 miljoonaa euroa. Nykyisin eri käytössä olevien kuntoutusmuotojen suhde on arviolta 35 prosenttia avokuntoutusta ja 65 prosenttia laitoskuntoutusta.

Momentille 33.22.59 esitettävä lisämäärä­raha tulee käyttää ensisijaisesti lähikuntoutukseen, jolloin tavoite vuosittaisesta kuntoutuksesta olisi mahdollinen toteuttaa. On tärkeää, että kuntoutuksen sisältöjä kehitetään vastaamaan paremmin veteraanien tarpeita. Nykyinen laitoskuntoutusjakso on varsin raskas, ja kuntoutuksen hyöty jää usein vähäiseksi.

Vuonna 2002 valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2003 talousarvioksi eduskunta hyväksyi lausuman, jossa "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuden parantaa rintamaveteraanien kuntoutuksen laatua ja määrää siten, että jokaisella sotiemme veteraanilla olisi mahdollisuus päästä vuosittaiseen kuntoutukseen." Myös hallitusohjelmassa on todettu, että rintamaveteraanien säännönmukaista kuntoutusta kehitetään.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 469/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 33.22.59 otetaan ­lisäyksenä 3 000 000 euroa

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kotipalvelutoiminta on tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointipalveluja. Kotipalvelun on tarkoitus mahdollistaa iäkkäille ihmisille asuminen omassa kodissa pidempään, tukea vammaisia ja heidän perheitään arjen toimien sujumisessa sekä auttaa pienten lasten vanhempia selviytymään vaikeiden aikojen yli esimerkiksi kotonaan lasta hoitavan vanhemman sairastuessa. Kotipal­veluilla voidaan ehkäistä ennenaikaista laitostumista sekä syrjäytymistä. Toimiva kotipalvelutoiminta säästää kunnan varoja pitkällä tähtäimellä, koska näiden palveluiden asiakkailla on avun turvin paremmat edellytykset itsenäiseen selviytymiseen.

Kotipalveluja on viime vuosina karsittu huolestuttavassa määrin. Kotiavun ja ennaltaehkäisevän perhetyön määrän pudottua lasten huostaanotot, siirrot ja muut rankat kriisitoimet ovat lähes kolminkertaistuneet. Väestön ikääntyminen tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan maamme suurimpia haasteita niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Kehitysvammabarometrin mukaan vammaisten kotipalvelujen ja kotiin saatavan tilapäishoidon on koettu huonontuneen jo ennestään heikoksi koetusta tasosta.

Iäkkäät, vammaiset ja lapsiperheet ovat valtakunnallisesti eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa asuvat. Kunnat antavat ­kotipalveluita usein melko suppealle asiakaskunnalle ja rajatummin kuin mihin lainsäädäntö antaa mahdollisuuden. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että monen kunnan taloustilanne on pitkällä aikavälillä ollut laskusuunnassa, eivätkä kunnat pysty huolehtimaan niille asetetuista velvoitteista. Tänä vuonna kunnallistalouden rahoitustilanne heikkenee vielä selvemmin. Jotta kotipalveluja voitaisiin tuottaa sosiaalihuoltolaissa annetun asetuksen mukaisesti, valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamenoihin on selkeästi kasvatettava.

Vanhuksen tai vammaisen läheisen hoidosta vastuun ottaa usein vapaaehtoisesti omaishoitaja. Omaishoitaja tekee pääsääntöisesti yksinäistä työtä ja kantaa vastuuta monista asioista. Omaishoitajalla on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus vain korkeintaan kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Yksi vapaa viikonloppu kuukaudessa sekä vuosittain yhtäjaksoinen vähintään viikon pituinen vapaa ovat asetuksen mukaan ­lisäksi mahdollisia. Tästä tavoitteesta ollaan kuitenkin käytännössä kaukana, ja lakisääteisten kahden vapaapäivänkin järjestelyt ontuvat.

Iäkkäiden omaishoitajien tilanteen ohella olisi nykyistä enemmän kiinnitettävä huomiota myös niihin omaishoitajiin, jotka huolehtivat vammaisista lapsista. Tällainen hoito saattaa jatkua vuosikymmeniä ja olla vaativuudeltaan työssäkäynnin ohella tai ympärivuorokautisena erittäin rankkaa. Omaishoitajavanhempien tulisi myös voida tarjota vammaisille lapsilleen ­samankaltaisia virkistysmahdollisuuksia kuin terveiden lasten vanhemmat voivat tehdä.

Eduskunta on kiinnittänyt useaan otteeseen huomiota omaishoitajien aseman parantamiseen. Vastikään kesäkuussa valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaosto on osaltaan vaatinut hallitusta kiinnittämään huomiota omaishoitajien tasavertaiseen asemaan ja riittävän tuki- ja palvelutason takaamiseen asuinkunnasta riippumatta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että omaishoitajien asemaa parannetaan. Tässä ­talousarviossa on tilaisuus siirtyä sanoista tekoihin.

Edellä olevan sekä talousarvioaloitteiden TAA 554/2003 vp ja TAA 555/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 5 000 000 euroa

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Erityisvaltionosuus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen ja -tutkimuksen korvaamiseksi eli ns. EVO-tulot ovat olleet tärkeä tulonlähde yliopistollisille keskussairaaloille. Valtion yliopistosairaaloille myöntämä korvaus on pienentynyt vuodesta 1994 lähtien 30 prosenttia. Tutkimukseen ja opetukseen tarkoitettu määräraha oli ­aiemmin 12 prosenttia sairaalan kustannuksista, kun se tällä hetkellä kattaa juuri ja juuri 4 prosenttia. Suomessa lääkärien ja hammaslääkärien peruskoulutettavien määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1994 vuoteen 2002. Kokonaisvaltionavun määrää ei kuitenkaan olla nostamassa vuoden 2004 talousarviossa, joten lääkärikoulutus jää jatkossa yhä enemmän kun­tien maksettavaksi.

Terveystieteellinen tutkimus on maassamme keskittynyt pääasiassa viiteen yliopistosairaalaan: Helsinkiin, Kuopioon, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Tutkimus on ankarasti säädeltyä siten, että eettinen toimikunta sekä klinikoiden ylilääkärit hyväksyvät tutkimussuunnitelmat. Tavallisimpia tutkimusmenetelmiä ovat potilaan kutsuminen jälkitarkastukseen hoidon ­tuloksen arviointia varten sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Käynti klinikalla samoin kuin tutkimukset maksavat. Ei ole oikein, että yliopistosairaaloita rahoittavat kunnat maksavat suurimman osan tutkimuskuluista, kuten tällä hetkellä on asian laita. Tulokset ja hoidon kehittäminen hyödyttävät kuitenkin kaikkia suomalaisia.

Yliopistosairaaloilla on tärkeä rooli uuden lääketieteellisen tiedon luomisessa ja soveltamisessa sekä sen välittämisessä tuleville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Rahoituksen kuihtumisella on kielteinen vaikutus tutkimustyön mahdollisuuksiin. Epävarmuus rahoituksen jatkumisesta heijastuu kiinnostuksen vähenemisenä tutkimustyötä kohtaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.32 otetaan ­lisäyksenä 2 500 000 euroa.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin 33.32.32 yhteydessä esitettyjen perustelujen perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.33 otetaan ­lisäyksenä 2 500 000 euroa.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Työttömyyden vähentäminen edellyttää toimenpiteitä, jotka luovat pysyviä oikeita työpaik­koja. Tämän vuoksi talouskasvua on tuettava, työelämän rakenteita on muutettava sekä työvoimahallinnon palveluita on tehostettava.

Nykyisen kaltaista aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan työttömyyden ongelmien lieventämiseksi. Nykyinen työvoimapolitiikka ei kuitenkaan ole täysin onnistunut tehtävässään. Erityisesti pitkään jatkunutta rakennetyöttömyyttä ei ole kyetty oleellisesti vähentämään. Työllistämistoimin on vain hetkellisesti kyetty keskeyttämään työttömyys, mutta tukikauden jälkeen ei työllistetylle tai ammatillisen aikuiskoulutuksen kurssin käyneelle ole löytynyt ­oikeita töitä. Selvitysten mukaan työvoima­poliittisiin toimenpiteisiin osallistuneen työllistymisen todennäköisyys ei ole korkeampi kuin työttömien, jotka vastaaviin toimiin eivät ole osallistuneet. Usein työvoimapoliittisiin toimiin osallistuminen jopa ehkäisee työllistymistä.

Hallituksen budjettiesityksessä esitetään tästä huolimatta perinteisten työllistämistoimien ja kurssituksen määrien lisäämistä. Työvoimapo­litiikan toimeenpanoon esitettyjä määrärahoja on perusteltua edellä olevan perusteella vähentää yhteensä 30 miljoonaa euroa. Tämä määrä­raha käytetään budjetin muissa pääluokissa siten, että sillä luodaan edellytyksiä talouden kasvulle ja oikeiden työpaikkojen syntymiselle.

29. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet ­(arviomääräraha)

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin hallitus esittää myönnettäväksi 518 878 000 euroa. Tätä määrärahaa käytetään mm. ammatilliseen työvoimakoulutukseen, valmentavaan työvoimakoulutukseen sekä tukityöllistämiseen. Näihin toimenpiteisiin esitettyä määrärahaa vähennetään edellä esitetyn mukaisesti 20 miljoonalla eurolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.29 vähennetään 20 000 000 euroa.

50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha)

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisiin etuuksiin hallitus esittää myönnettäväksi 135 040 000 euroa. Tätä määrärahaa käytetään koulutustukien ja yllä­pitokorvausten maksamiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuville. Momentille 34.06.29 esitetyn muutoksen myötä myös momentille 34.06.50 osoitettavien määrärahojen tarve vähenee.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.50 vähennetään 6 000 000 euroa.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Työmarkkinatukeen hallitus esittää myönnettäväksi 1 080 060 000 euroa. Tästä määrärahasta maksetaan ylläpitokorvausta työvoimapoliit­tisiin toimenpiteisiin osallistuvalle sekä täysi työmarkkinatuki työvoimapoliittiseen toimen­piteeseen osallistuvalle, jolle muutoin maksettaisiin työnmarkkinatuki tarveharkinnasta joh­tuen alennettuna. Koska työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin esitettyä määrärahaa vähennetään, on myös momentille 34.06.52 osoitettua määrärahaa perusteltua vähentää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.52 vähennetään 4 000 000 euroa.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Asuntoyhtiöiden korkotuki peruskorjauksiin ei sisälly hallituksen talousarvioesitykseen. Asiasta sovittiin syksyn 2002 tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessä. Taloyhtiöt ovat voineet hakea tämän vuoden alusta korkotukea lainoihinsa, joilla korjataan julkisivuja, kattoja ja putkia. Monet asunto-osakeyhtiöt ovat tehneet suunnitelmat myös ensi vuodeksi, koska asunto-osakeyhtiöitä on kannustettu peruskorjaamaan talonsa myös työllisyysnäkökohtiin vedoten.

Korkotuen poisvetäminen ensi vuodelta tietää remonttien siirtämistä esimerkiksi lähiöissä, joissa on kymmeniätuhansia korjaamattomia asuintaloja. Jo entisestään räikeä ero yhteiskunnan ja avustusten turvin korjattujen vuokra­talojen sekä rapistuvien omistustalojen välillä vain kasvaa tulevaisuudessa, ellei asiaan saada korjausta.

Asuntoyhtiöiden remontoiminen vaatii pitkäjänteisyyttä, jota ei tue yksivuotinen laki korkotuen saamiseksi. Laina-avustusta hakevat eivät ole voineet varautua siihen, että vuonna 2004 laki ei enää olekaan voimassa.

Edellä olevan sekä talousarvioaloitteen TAA 799/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2004 ­saadaan hyväksyä korkotukilainoiksi myös asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia ­perusparannuslainoja.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulo ja varallisuusvero

Hallitus on julkistanut aikeensa siirtää yhteisöveron tuotto kokonaan valtiolle ja korvata tästä kunnille aiheutuva tulonmenetys valtionosuuksien korotuksella. Kokoomuksen mielestä yhteisöveron tuottoa ei tule poistaa kunnilta edes kuntatalouden vakauden nimissä. Kuntien oma tulopohja on kunnallisen itsehallinnon peruskysymys. Nykyinen malli on kannustanut kuntia elinkeinopolitiikkansa kehittämiseen ja sitä kautta oman tulopohjansa vahvistamiseen. Verotulojen siirto valtionosuuksiksi lisää kuntien riippuvuutta valtiosta ja heikentää kunnallista itsehallintoa.

Yhteisöveron poiston sijaan kuntien yhteisövero-osuus on asteittain palautettava edellistä leikkausta edeltäneelle tasolle. Tämä tarkoittaa kuntien jako-osuuden nostamista takaisin 23,2 prosenttiin kuluvan vaalikauden aikana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.01.01 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan yhteisöveron jako-osuuksien muutosta niin, että kuntien jako-osuus nostetaan 23,2 prosenttiin kuluvan vaalikauden aikana. Verotulojen tasausraja on säilytettävä 90 prosentissa.

Osasto 13

KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET

03. Osinkotulot

01. Osinkotulot

Hallitus pääsi marraskuussa sopimukseen vuoden 2005 alussa voimaan tulevista muutoksista pääoma- ja yritysverotukseen. Ratkaisun mukaisesti osinkoja aletaan osittain verottaa kahdenkertaisesti. Tämä tulee suurella todennäköisyydellä lisäämään vuodelta 2004 jaettavien osinkojen määrää. Varsinaisesti päätökset osingonjaosta tehdään tammi—maaliskuussa yritysten viimeistellessä kuluvan vuoden tilinpäätöksiään. Viitteitä suurien osinkojen jakamiseen on nähty kuitenkin jo syksyn aikana sekä pörssi- että pk-yrityksissä.

Kuluvan vuoden osalta valtiolle arvioidaan kertyvän osinkotuloja lähes 670 miljoonan ­euron edestä. Vuoden 2003 varsinaisen talous­arvion osinkotuloarviota nostettiinkin vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa noin 210 miljoonalla eurolla toteutuneiden kertymätietojen perusteella. Osingonjaon lisääntyminen tulee varmasti vaikuttamaan myös valtion saamiin osinkotuloihin, joita on vuodelle 2004 budjetoitu 600 miljoonaa euroa. Tätä osinkotuloarviota on syytä maltillisesti nostaa kuluvan vuoden toteutuneesta kertymästä.

Radanpidon määrärahoihin tarvittava 15 miljoonan euron lisämääräraha on johdonmukaista rahoittaa tulouttamalla valtiolle vastaava summa VR Oy:n voitosta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.03.01 otetaan ­lisäyksenä 88 000 000 euroa.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2003

Jari Koskinen /kok
Jyri Häkämies /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Kimmo Sasi /kok
Irja Tulonen /kok
Maija Perho /kok
Olli Nepponen /kok
Sari Sarkomaa /kok

Yleisperustelut

Talouspolitiikan suurimpina tulevaisuuden haasteina Suomessa on väestön ikääntyminen ja korkeana jatkuva rakennetyöttömyys. Hallitus on luvannut maahamme 100 000 uutta työpaikkaa. Todellisuudessa työpaikkojen määrä on vähentynyt erityisesti yksityisellä sektorilla, ja samaan aikaan myös työllisyysaste heikkenee.

Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä työvoima vähenee ja työikäisten huoltotaakka kääntyy jyrkkään nousuun. Jos annamme työttömyyden kasvaa ja työllisyysasteen heiketä, seurauksena on julkisen talouden tilanteen vaikeutuminen entisestään. Tällä vuosikymmenellä eläkkeelle siirtyvien määrä tulee kasvamaan voimakkaasti ja huoltosuhde eli työikäisten lukumäärän suhde lasten, koulu- ja opiskelijaikäisten sekä eläkeläisten lukumäärään tulee nopeasti muuttumaan paljon epäedullisemmaksi kuin nyt. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi työllisyysaste on saatava nousemaan.

Hallituksella on ollut hyvin vähän uusia eväitä työllisyyden parantamiseksi. Tärkeimpinä työllisyyttä edistävinä toimina talousarviossa on esitetty tuloveron kevennystä ja työvoimapolitiikkaa. Tuloveron kevennyksen ja työvoima­politiikan toimeenpanomomentin sisältämä ­investointi työllisyyden parantamiseen tätä kautta on lähes kolme miljardia euroa. Vihreät haluaisivat ennakkoluulottomasti tutkia myös muita mahdollisuuksia tämän investoinnin kohdistamiseksi. Olisivatko esimerkiksi palvelu­alojen arvonlisäveron alentaminen, keskituloa pienemmistä palkoista maksettavien työnantajamaksujen alentaminen tai pienyritysten ensimmäisen palkatun työntekijän sosiaaliturvamaksun poistaminen vielä tehokkaampia keinoja?

Kansalaisten mielestä toimivien ja laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen on tärkeämpää kuin verojen alentaminen. Valtion tehtävänä on taata kansalaisille perustuslain suoma ­oikeus tasavertaisiin peruspalveluihin. Peruspalvelut tuotetaan pääosin kunnissa. Niiden turvaaminen edellyttää, että valtio omalta osaltaan turvaa kuntien rahoituspohjan pysymisen terveellä tasolla. Kun työn verotusta alennetaan, työllisyyden paraneminen tuo menetetyistä vero­tuloista takaisin noin kolmanneksen. Jotta koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa ei tarvitsisi entisestään kuristaa, tarvitaan uusia verotuloja.

Suomea uhkaa lähitulevaisuudessa veropohjan kapeneminen. Hyvinvointiyhteiskunnan ­ylläpitäminen edellyttää riittävää verotuottoa. Energia- ja ympäristöverotuksen tiukentaminen on kestävää kehitystä tukeva tapa turvata verotuotot. Hallituksen esittämissä veronalennuksissa on ansionsa. Tuloveronalennusten painotus pieniin tuloihin ja pienyritysten arvonlisäverovelvollisuuden rajan muuttaminen liukuvaksi ovat esityksiä, joita vihreät ovat ajaneet jo vuosia. Hallitus ottaa kuitenkin melkoisen riskin, koska se ei pyri kompensoimaan verotuottojen laskua minkään muun veron korotuksella. Mikäli veronalennukset eivät tuotakaan toivottua työllisyystulosta, valtio ja sen mukana kunnat joutuvat ojasta allikkoon.

Kunnilla on hyvin epätasaisesti jakautuvia velvoitteita, jotka olisi otettava huomioon val­tionosuusjärjestelmän laskentaperusteissa. Näitä ovat esimerkiksi muuttoliike, toimeentulo­tukiasiakkaiden määrä, joukkoliikennepalvelujen tarve, vammaisten osuus kuntalaisista, maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen järjestäminen ja huumeongelmat. Näyttääkin yhä ilmeisemmältä, että kuntalaisten tasavertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää valtionosuusjärjestelmän ja verotulojen tasausjärjestelmän rakenteellista muuttamista.

Yhteisöveron jako-osuuksiin viime vuosina tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi erityisesti Helsingin kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Uudistusten seurauksena Helsingille tulevat valtionosuudet ovat pienentyneet niin, että Helsinki itse asiassa maksaa valtiolle. Kuntien yhteisövero-osuutta tulisi nostaa kaikkien kuntien osalta sellaiselle tasolle, että se turvaisi myös Helsingille yhteisöverotulon, joka vastaa pitkän ajan keskiarvoa vähennettynä arvonlisäveron takaisinperinnän poistumisesta saadulla hyödyllä. Tämä edellyttäisi kuntien yhteisövero-osuuden korottamista noin 30 prosenttiin.

Yhteisövero on keskeinen osa kuntapalveluiden rahoitusta. Se myös kannustaa kuntia elinkeinopolitiikassa ja siihen liittyvässä kaavoituspolitiikassa. Yhteisöveron poisto toisi lisää epävarmuutta kuntien talouteen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme yleis­perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää toimenpiteitä, joilla laskenut työllisyysaste saadaan uudelleen nousuun muun muassa palvelualojen syrjimisen lopettamisella ja hallituksen oma työllisyystavoite 100 000 työpaikkaa verrattuna vaalikauden alun tilanteeseen voidaan saavuttaa.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, joilla näillä näkymin koko vaalikauden kestävä kuntatalouden alijäämä saadaan korjattua siten, että kunnat pystyvät huolehtimaan kuntalaisten peruspalveluista.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa köyhien lapsiperheiden asemaa muun muassa vihdoinkin pienintä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa nostamalla.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Vastuu toisista ihmisistä ja ympäristöstä ulottuu yli rajojen. Tulevat haasteet edellyttävät ­demokraattista päätöksentekoa niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisellakin tasolla. Talouden hallitsematon globalisaatio uhkaa paitsi kehitysmaiden mahdollisuuksia kohentaa kansalaistensa elinoloja myös pohjoismaista ­hyvinvointivaltiota. Talouden on toimittava kansalaisten hyväksi eikä päinvastoin.

Kehitysyhteistyön tason ja laadun selvitysryhmä antoi loppuraporttinsa 19.3.2003. Valtioneuvos Holkerin vetämä työryhmä totesi mm. seuraavaa: "Kehitysyhteistyöllä on tärkeä merkitys tavoiteltaessa laajaa turvallisuutta globalisoituvassa maailmassa. Köyhyyden vähentäminen on yhteistyön päätavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee erityisesti korostaa tasa-arvon edistämistä ja ihmisoikeuksien kunnioitusta.

Yhteistyön vaikuttavuutta voidaan lisätä paitsi keskittymällä temaattisesti YK:n vuosituhatjulistuksen kehityspäämääriin myös kanavoimalla Suomen tuki entistä harvempiin, mutta suurempiin yhteistyökokonaisuuksiin. Kahdenvälisessä yhteistyössä painotetaan osallistumista, jossa Suomella on omista lähtökohdistaan syntyvää lisäarvoa. EU:ssa Suomi tähtää yhteisön avun laadun parantamiseen ja kehityskysymysten johdonmukaiseen huomioimiseen EU:n kaikissa toiminnoissa. Kansainvälisesti edistetään yhteistyön parempaa koordinointia ja harmonisointia.

Kehitysyhteistyömäärärahat tulee nostaa 0,7 prosentin bruttokansantulotasolle YK:ssa tekemämme sitoumuksen mukaisesti vuoteen 2010 mennessä. Osuutta kasvatetaan tällä vaalikaudella 0,41 prosenttiin vuonna 2004, 0,46 prosenttiin vuonna 2005, 0,51 prosenttiin vuonna 2006 ja 0,55 prosenttiin vuonna 2007.

Määrärahojen kasvu kohdistetaan vuosina 2004—2007 painotetusti monenkeskiseen ­yhteistyöhön. Tätä kompensoidaan myöhemmin kahdenvälisen yhteistyön nopeammalla kasvattamisella siten että pitkällä aikavälillä Suomen monenkeskisen ja kahdenvälisen yhteistyön välinen suhde ei olennaisesti muutu."

Kehitysyhteistyömäärärahojen tason korottaminen on perusteltua myös siksi, että nykyisellä tasolla Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat hädin tuskin EU-maiden keskiarvossa. Suomen on vauraana maana satsattava köyhimmissä maissa asuvien ihmisten auttamiseen ja näiden maiden kehityksen tukemiseen. Tämä on investointi maailmanlaajuiseen turvallisuuteen.

Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin osuustavoitteeseen. Selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista olisi valmis nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason 0,5 prosenttiin kansantuotteesta. Holkerin työryhmän esittämän aikataulun mukaisesti esitämme, että määrärahataso vuoden 2004 talousarviossa korotetaan vastaamaan 0,41 prosenttia bruttokansantulosta.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 708/2003 vp ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan ­lisäyksenä 44 320 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat ­viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Uuden saamen kielilain mukaan saamelaisilla on asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella valtion viranomaisissa ja kunnallisissa viranomaisissa oikeus käyttää valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä. Lain tavoitteena on, että laissa taattu saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään toteutuisi myös käytännössä.

Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisilla on velvollisuus edistää toiminnassaan saamen kielen käyttämistä. Niiden tulee käyttää saamen kieltä esimerkiksi asiakkaalle lähetettävissä kirjeissä ja ilmoituksissa, jos on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä, että vastaanottaja on saamenkielinen. Kunnallisten viranomaisten tulee käyttää suomenkielen ohella saamen kieltä pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joilla on yleistä merkitystä. Lisäksi erityisesti saamelaisia koskevat lait, muut säädökset ja määräykset tulee julkaista saamenkielisinä.

Saamelaisten kotiseutualueen valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten on henkilöstöä palkatessaan huolehdittava siitä, että kussakin ­virastossa pystytään palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. Niiden tulee myös koulutusta järjestämällä tai muilla tavoin huolehtia siitä, että henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito.

Selvitysten perusteella voidaan todeta, että saamen kielen taitoista henkilöstöä on tällä hetkellä niin vähän, ettei saamen kielellä asioiminen ole mahdollista ilman suuria käytännön vaikeuksia ja asian käsittelyn viivästymistä. Saameksi asioiminen ei usein ole lainkaan mahdollista ilman tulkkia.

Saamen kielilaissa tarvetta tulkkaukseen ja kääntämiseen pyritään vähentämään mm. virkamiesten kielitaitovaatimuksia ja kielen opiskelua varten myönnettävää virkavapautta koskevilla säännöksillä, joiden avulla saamenkielentaitoisten virkamiesten määrä on tarkoitus saada nykyistä suuremmaksi.

Kielilain voimaantulon aiheuttamiin lisäkustannuksiin on varattu 100 000 euroa, jolla voidaan perustaa kaksi uutta kielenkääntäjä-tulkin virkaa saamen kielen toimistoon. Jotta tulkkauksen ja kääntämisen tarpeen vähentämisessä virkamiesten kielitaitoa parantamalla päästään edes alkuun, on tätä varten varattava huomattavasti esitettyä suurempi määräraha.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että momentille 25.01.51 otetaan ­lisäyksenä 300 000 euroa saamen kielilain edellyttämiin menoihin.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Lain mukaan vankiloiden terveydenhuolto on järjestettävä siten, että vangilla on muun väestön kanssa yhdenvertainen mahdollisuus terveytensä edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja riittäviin terveydenhuollon palveluihin. Vangin terveydelle ei saa aiheutua haittaa vankilassa olosta. Vankilassa pyritään myös terveydenhuollon keinoin edistämään vangin selviytymistä vapaudessa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista koskee myös vankipotilaita.

Vankiloissa on entistä enemmän sairaanhoitoa tarvitsevia vankeja. Sekä ulkopuolisesta sairaanhoidosta aiheutuneet menot että lääkemenot ovat viime aikoina kasvaneet kymmenien prosenttien vuosivauhtia. Vankiloiden terveydenhuollon kehittämis- ja resurssitarpeista on kuluvan vuoden alussa valmistunut Rikosseuraamusviraston asettaman työryhmän selvitys.

Työryhmän selvityksen mukaan 46 prosentilla vangeista on todettu huumeriippuvuus tai huumeiden haitallinen käyttö. Hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö todettiin 39 prosentilla vangeista. Lähes 30 prosentilla vangeista on C-hepatiitti, HIV on 1,1 prosentilla. Jatkuvaa lääkitystä saa 58 prosenttia ja psykiatrista lääkitystä 39 prosenttia vangeista. Vaikeiden tapausten ­lisääntyminen on johtanut siihen, että vankiloiden terveydenhuoltohenkilöstö toimii nykyisin voimavarojensa ylärajoilla.

Vuonna 2001 vangit kävivät polikliinisissä hoidoissa yli 28 000 kertaa. Näistä lähes 17 prosenttia oli vankilan ulkopuolisissa terveydenhuollon palveluissa. Ulkopuolisen terveydenhuollon kustannukset olivat viime vuonna 1,8 miljoonaa euroa. Kasvua on kahdessa vuodessa 64 prosenttia, jossa sairaaloiden hoitopäiväkustannusten kasvu on jopa 120 prosenttia. Ulkopuolista sairaalahoitoa tarvitaan mm. silloin, kun vankisairaalan tarjoamat palvelut eivät ole riittäviä tai potilaspaikat ovat täynnä.

Työryhmä kiinnitti huomiota myös siihen, että vankiloihin näkyy kerääntyvän yhä enemmän erittäin vaikeahoitoisia ja vakavasti sairaita potilaita, joilla on sekä krooninen psykiatrinen sairaus että henkeä uhkaavia päihdevieroitus­oireita. Työryhmä piti jäsentensä kliinisen ko­kemuksen ja suoritetun selvityksen perusteella ilmeisenä, että syrjäytyneisyyteen liittyvät vakavat terveysongelmat lankeavat enenevässä määrin vankeinhoidon terveydenhuollon hoidettaviksi. Taustalla näyttää selvästi olevan alkoholin ja huumeiden käytön lisääntyminen ja hyvin todennäköisesti myös kunnallisen psykiatrisen sairaanhoidon raju alasajo 1990-luvun alussa. Vakavasti häiriintyneitä, jopa kroonisesti skitsofreenisiä potilaita päätyy päihderiippuvuuden kautta vankilaan, koska heidän rikoksensa ovat niin lieviä, ettei heille tehdä mielentilatutkimusta.

Vankien terveydenhuolto on kriisiytynyt. Vankiloihin ei enää tahdota saada vakinaisia lääkäreitä. Kaikki vankien terveydenhuollon kustannukset maksaa vankila. Vankeinhoitolaitos ei juuri voi itse vaikuttaa kustannusten kehittymiseen: sairaat ja hoidon tarpeessa olevat vangit on hoidettava rangaistuksen täytäntöönpanon aikana.

Terveydenhoidon menot kasvavat siten vankeinhoitolaitoksesta riippumattomista syistä hallitsemattomasti. Mikäli niihin ei osoiteta riittävää rahoitusta, ne osaltaan syövät vankeinhoidon toimintamenoja ja kaventavat toiminta-aluetta.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittävät, että rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoja lisätään kahdella miljoonalla eurolla. Tämä satsaus ei kuitenkaan ole riittävä kriisiytyneen tilanteen purkamiseksi. Vuoden 2003 tilinpäätösennusteen perusteella on arvioitu, että tiedossa olevien lisämenojen ja esitettyjen kehittämistarpeiden mukainen lisätarve on yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Sen vuoksi vihreä eduskuntaryhmä esittää, että vankiloiden terveydenhoitopalvelujen turvaamiseksi rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin lisätään vielä 3 000 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 20/2003 vp ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan ­lisäyksenä 3 000 000 euroa vankien terveydenhuollon turvaamiseen.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ja verotulojen tasausjärjestelmä eivät pysty vastaamaan kunnallisista erityispiirteistä aiheutuviin ongelmiin sen paremmin muuttotappioalueilla kuin ns. urbaaneilla alueilla eli kasvukeskuksissa ja niiden ympärille syntyvillä alueilla. Ylipäätään kunnilla on epätasaisesti jakautuvia velvoitteita, jotka tulisi ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteissa.

Tällaisia velvoitteita aiheuttavat mm. kasautuvat sosiaaliset ongelmat, joukkoliikennepalvelujen tarve, vammaisten osuus kuntalaisista, maahanmuuttajien äidinkielen opetus, vankien kotiuttaminen siviilielämään, toimeentulotukiasiakkaiden määrä ja huumeongelmat. Valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteiden rakennetta on muutettava siten, että edellä mainitut ­ongelmat tulevat paremmin huomioonotetuiksi.

Yhteisöveron jako-osuuksiin viime vuosina tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi erityisesti Helsingin kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Valtio on yksipuolisilla päätöksillään ottanut itselleen yhä suuremman osan yhteisöverojen tuotosta, ts. pienentänyt kuntien osuutta. Samaan aikaan kuntien keskinäistä ­jakoa on muutettu Helsingin tappioksi.

Koko kuntatalous on ensi vuonna edelleen alijäämäinen, kuten se tämänhetkisten näkymien mukaan tulee olemaan koko hallituskauden. ­Peruspalvelujen järjestämiseksi kunnilla tulee olla mahdollisuus kerätä veroja, ja yhteisövero tuleekin säilyttää kuntien verotusmuotona.

Kuntatalous on vuonna 2003 heikentynyt merkittävästi. Vuosikatteiden heikkeneminen on ollut tyypillistä erityisesti suurille kaupungeille, joiden talouskehitys kääntyi heikkenevään suuntaan jo vuonna 2002. Syitä heikkenemiseen tuolloin olivat huonon yleisen taloudellisen tilan ohella valtiovallan ratkaisut, jotka kohdistuivat taloudelliselta kantokyvyltään vahvoihin kuntiin. Yhteisövero on keskeinen osa kuntapal­veluiden rahoitusta. Se myös kannustaa kuntia elinkeinopolitiikassa ja siihen liittyvässä kaavoituspolitiikassa.

Yhteisöveron poisto toisi lisää epävarmuutta kuntien talouteen. Tiheät veroperusteiden ja valtionosuusjärjestelmän muutokset sekä uudet, kustannusvaikutuksiltaan epäselvät palvelu-­uudistukset ovat vaikeuttaneet jo monena vuonna kuntien taloussuunnittelua. Nykyinen kuntakohtaisen jako-osuuden laskentatapa tasaa riittävästi yhteisöveron suhdannevaihteluita, ja kunnan saama osuus on aiempaa selvästi paremmin ennakoitavissa. Kunnilla on myös talouden ja ­tilinpidon keinoja yhteisöveroheilahtelujen tasoittamiseksi. Valtiovarainministeriön keskeinen perustelu kuntien yhteisöverotusoikeuden leikkaamiselle on siten poistunut.

Vihreä eduskuntaryhmä vastustaa hallituksen kaavailuja yhteisöveron poistamisesta kunnilta. Tilanteessa, jossa hallitus tavoittelee 100 000 uuden työpaikan syntymistä, on suunnitelma yhteisöveron poistamisesta outo: hallitus ei voi viedä kunnilta niiden ainoaa aitoa kannustinta uusia työpaikkoja synnyttävään elinkeinopolitiikkaan. Vielä vaalien alla yhteisöveron tuotto luvattiin säilyttää kunnilla. Myös Kuntaliitto on vastustanut voimakkaasti kuntien yhteisövero-osuuden poistamista.

Hallitus ei ole loppuun asti miettinyt mitä seurauksia yhteisöveron poistamisella tosiasiassa voi olla kuntien elinkeinopolitiikalle. Yhteisövero on ollut kunnille aito kannustin hankkia itse aktiivisesti uusia työpaikkoja. Kun koko maa tarvitsee lisää uusia työpaikkoja, ei valtio kerta kaikkiaan voi mennä ottamaan tätä vähäistäkin porkkanaa pois kunnilta.

Hallituksen malli saattaa myös kiihdyttää ­yhdyskuntarakenteen hajoamista, koska se suosii kaupunkien ympäristökuntia keskuskaupunkien kustannuksella. Pääministeri Vanhanen on esittänyt ajatuksen, että Helsingin seudun kun­tien osuus yhteisöverosta voitaisiin antaa pääkaupunkiseudulle yhteisesti. Tätä ideaa ovat myös vihreät esittäneet viime kunnallisvaalien alla. Yhteisöveron poistamisen sijaan hallituksen tulisi vakavasti tutkia Vanhasen mallia.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 191/2003 vp ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 50 000 000 ­euroa valtionosuusjärjestelmän lasken­ta­perusteiden rakenteen muuttamisesta aiheutuviin lisämenoihin.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Suomen asukaslukuun suhteutetut puolustusmäärärahat ovat yli kaksinkertaiset NATOon kuulumattomien Euroopan valtioiden keski­arvoon verrattuna. Asejärjestelmämme on jo nykyisellään NATO-yhteensopiva. Viime vuosina puolustuksen pääluokka on kasvanut voimakkaasti suhteessa valtion muihin menoihin. Tämän johdosta ehdotamme, että puolustusmate­riaalihankintoja leikataan viisi prosenttia hallituksen esittämästä siten, että leikkaus painottuu ulkomailta tehtäviin asehankintoihin.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 709/2003 vp ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 28 630 000 euroa puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetusta määrärahasta.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

18. Verohallinto

21. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiolta jää miljardeja euroja verotuloja saamatta harmaasta taloudesta ja ylikansallisesti mahdollisesta veronkierrosta johtuen. Varsinainen talousrikollisuus on viime aikoina entisestään laajentunut ja kerännyt piiriinsä entisten toimijoiden lisäksi huume- ja muuta rikollisuutta. Myönteistä on, että talousarviossa lisätään miljoona euroa poliisin määrärahoihin talous­rikostutkinnan tehostamiseen. Kuitenkin myös varsinainen harmaan talouden torjunta edellyttää lisämäärärahoja, jotta toimintaa voitaisiin tehostaa. Tämä sijoitus yhdessä alan tutkijoiden esittämien lainsäädäntötoimien kanssa maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin vielä tällä vaalikaudella.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 576/2003 vp ehdotamme,

että momentille 28.18.21 otetaan ­lisäyksenä 3 000 000 euroa harmaan talouden torjuntaan.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä­raha 3 v)

Hallitusohjelman mukaan Suomi nostaa lähivuosina tutkimusrahoitustaan, sen sijaan yliopistojen vuosina 2002—2004 saama lisärahoitus kasvaa jatkossa vähemmän. Kuitenkin nykyinenkin lisärahoitusohjelma on ollut riittämätön eikä ole saavuttanut kohdettaan, sillä lisäykset ovat menneet opiskelijamäärän kasvuun. Todellisuudessa tilanne yliopistojen sisällä ei ole siis parantunut.

Yliopistoille ohjattu julkinen rahoitus on viime vuosina käytetty yliopistojen laajentamiseen, ei niiden tason nostamiseen. Vuosina 1992—2001 kasvoi opiskelijoiden määrä 33 prosenttia, maisterien määrä 38 prosenttia ja tohtorien määrä 128 prosenttia. Opettajien määrä sen sijaan supistui 3 prosenttia. Vaikka Suomessa puhutaan tutkimuksen laadusta enemmän kuin koskaan ennen, panostetaan yliopistotyössä määrään. Yliopistojen rahoitusmalli ajaa yliopistoja ensi sijassa haalimaan paljon tutkintoja. Tuloksena on, että perusopetus on resurssi­pulan vuoksi kärsinyt. Tämä perusopetuksen ­resurssipula näkyy massaluentoina, kirjatentteinä ja paljon puhutun henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puutteena. Tässä voi olla yksi syy myös pitkiin valmistumisaikoihin.

Opettajien määrää ei voi vähentää tason laskematta. Samalla uusia tutkimusaloja syntyy, tutkimuslaitteet kallistuvat ja kansainvälisissä tapahtumissa on oltava mukana. Resursseja tulee nyt kohdentaa perusopetuksen laadun parantamiseen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 541/2003 vp ehdotamme,

että momentille 29.10.21 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa yliopistojen perusopetuksen laadun parantamiseen.

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on koulutuksen tärkeä tehtävä. Koulutuksellinen syrjäytyminen on ongelma sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Suomessa muutamaa sataa nuorta lukuun ottamatta lähes kaikki nuoret suorittavat peruskoulun loppuun. 7—8 prosenttia nuorista jää kuitenkin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle joko koulutuksen aloittamisvaiheessa tai keskeyttää myöhemmin opintonsa. Koulutuksesta tapahtuvan syrjäytymisen ehkäisemisessä keskeistä on panostaa peruskouluopetuksen laatuun ja jatko-opintojen ulkopuolelle syystä tai toisesta jäävien tai jättäytyvien nuorten ohjaukseen ja motivointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnilla olisi oltava riittävästi resurs­seja esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, ammatillisen toisen asteen lähiopetustuntien määrän riittävyyden varmistamiseen ja riittävän opintojen ohjauksen takaamiseen lukiossa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 424/2003 vp ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 ­euroa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laadun parantamiseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotuen asumislisä korvaa 80 prosenttia korkeintaan 214,44 euron suuruisista vuokrakuluista. Asumislisä voi olla siis enimmillään 171,55 euroa kuukaudessa. Asumislisää saadakseen opiskelijan on oltava taloudellisen tuen tarpeessa ja hänen opintojensa on edettävä.

Asumislisän korkein korvattava vuokra ei kuitenkaan vastaa opiskelijoiden käytännössä maksamia vuokria. Suurella osalla opiskelijoista asumiskustannukset ovat jopa puolet kuukausittaisista käytettävissä olevista tuloista. Asumislisän vuokrakattoa korottamalla olisi opintoihin sitoutuminen mahdollista nykyistä paremmin. Korotus asumislisän vuokrakattoon kohdentuu kaikkien koulutusasteiden opiskelijoille.

Opetusministeriön Kannustava opintotuki ‐muistiossa ehdotetaan asumislisän vuokra­katon korottamista 252 euroon, jolloin asumis­lisä olisi enintään 201,64 euroa kuukaudessa. Korotus astuisi voimaan 1.9.2004.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 5/2003 vp ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 ­euroa opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 252 euroon.

90. Taide ja kulttuuri

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Itseään kunnioittava kansa arvostaa kansallista kulttuuria. Sivistynyt yhteiskunta takaa kattavat kulttuuripalvelut. Maksuton kirjastoverkko on suomalainen ylpeys. Kulttuuri edistää terveyttä ja avaa toisia maailmoja.

Mistä päin maailmaa tahansa tuleva vieras ei voi olla ihailematta maksutonta kirjastoverk­koamme, joka tarjoaa kirjojen lisäksi lainaksi musiikkia, elokuvia ja mahdollisuuden liikkua verkossa. Kirjastoilla on suuri tehtävä myös tasa-arvoisen, kaikille avoimen tietoyhteiskunnan kehityksen turvaajana. Tällaista järjestelmää ei pidetä yllä ja kehitetä ilman että siihen myös varataan riittävästi rahaa. Jos köyhyys on osattomuutta siitä, mihin valtaosalla on mahdollisuus, niin juuri kirjasto pystyy tehokkaasti poistamaan tällaista osattomuutta.

Valtiontalouden säästötoimenpiteinä on kirjastojen lakisääteisiä valtionosuuksia siirretty veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavaksi vuodesta 1994 lähtien niin, että vuoden 2001 ­talousarviossa alle 10 prosenttia valtionosuuksista katettiin yleisillä budjettivaroilla. Valtion­talouden tilanteen parantuessa eduskunta on ­useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että lakisääteiset menot tulisi kattaa yleisillä budjettivaroilla. Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 2000 talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin hallitukselta suunnitelmaa, jonka mukaisesti nyt veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista rahoitettavat ­lakisääteiset valtionosuudet siirretään vähitellen yleisistä budjettivaroista katettaviksi. Vuonna 2001 hyväksytyssä laissa raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä säädetään, että kirjastojen valtionosuuden siirtäminen yleisistä budjettivaroista katettavaksi 10 vuoden siirtymäajalla aloitetaan vuoden 2003 budjetissa.

Arpajaislain hyväksymisen yhteydessä hyväksytyn aikataulun kiinnikuromiseksi esitämme, että kirjastojen käyttökustannuksiin varattua määrärahaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 24/2003 vp ehdotamme,

että momentille 29.90.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 ­euroa yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon hyvä toimivuus on perusta koko liikennejärjestelmän toimivuudelle. Rataverkon keskeiset ongelmat ovat ikääntyminen ja rata­kapasiteetin puute. Rataverkon ja rautatieliikenteen kehittäminen on edellytys junaliikenteen kilpailukyvyn parantamiselle. Sen sijaan, että radanpidon määrärahoja leikataan, tulisi niitä määrätietoisesti lisätä.

Perusradanpitoon kuuluvat ratojen kunnossapito ja korvausinvestoinnit, mm. päällysrakenteen uusiminen ja turvalaitetyöt. Vuoden 2000 kustannustasolla rataverkon kunnossapidon kustannukset ovat vuositasolla 115 miljoonaa euroa. Suomen radat ovat ikääntyneet ja korvausinvestointitarve on kasaantunut 1980-luvulla ­tapahtuneiden laiminlyöntien takia. Vaikka 1990-luvulta alkaen korvausinvestointeja on tehty runsaasti, sitovat ne edelleen suuren osan perusradanpidon rahoista. Jotta korvausinvestointeja pystyttäisiin tekemään suunnitellussa tahdissa ja jotta liikenne- ja käyttörajoituksiin liikenneverkossa ei tarvitse korvausinvestointien viivästymisen takia turvautua, on perusteltua, että perusradanpidon rahoituspohjaa vahvistetaan.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 732/2003 vp ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan ­lisäyksenä 12 000 000 euroa perus­radanpitoon.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, ­korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus esittää joukkoliikenteen osto- ja kehittämismomentille 79,3 miljoonaa euroa, josta yksi miljoona euroa kohdennettavaksi Merenkurkun liikenteen tukemiseen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien budjettisopimuksen mukaan momentille lisätään kolme miljoonaa euroa. Liikenteen määrän kasvun kiihtyessä määrärahaa ei hallituspuolueiden lisäyksen jälkeenkään voida pitää riittävänä, mahdollisuudet alue- ja kunta­tason liikenteen tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen heikkenevät entisestään. Karu tosiasia on, että joukkoliikenteen toimintaedellytykset esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen haja-asutusalueilla tulevat vaikeutumaan ja matkustaminen kallistuu.

Joukkoliikenteen osto- ja kehittämismäärä­rahojen vähäisyys puree myös kaupunkien joukkoliikenteeseen: joukkoliikenteen kehittäminen hidastuu ja paineet lippujen hintojen korottamiseen kasvavat. Hallituksen tavoite kasvattaa joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteessä kaupunkiseuduilla ei tämän määrärahan puitteissa näin ollen tule toteutumaan.

Esitys ei myöskään tue ponnisteluja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, sillä joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen henkilöliikenteessä on tutkimusten mukaan paras tapa parantaa liikenneturvallisuutta.

Joukkoliikenteen kehittämiseen tarvitaan myös uusia avauksia. Valtion budjetista tulisi voida hakea avustusta myös alueellisten joukkoliikennejärjestelmien (mm. pikaraitiotieyhteyksien suunnittelu ja rakentaminen) sekä matkakeskusten kehittämiseen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 8/2003 vp ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan ­lisäyksenä 5 200 000 euroa joukkoliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen.

99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot

78. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha)

Vuosaaren satamahanke uhkaa monia sataman alle jääviä sekä sen läheisyydessä sijaitsevia biotooppeja ja lajeja. Juuri alueen luontoarvojen vuoksi hankkeen ympäristövaikutuksista on ollut välttämätöntä laatia perusteelliset selvitykset. Selvitykset ovat osoittaneet, että satama­hanke heikentäisi merkittävästi ko. Natura-­alueen suojeluarvoja. Samalla se on ollut EU:n luonto- ja lintudirektiivien tavoitteiden vastainen.

Satamaa koskevan asian käsittely on edelleen kesken EU:n komissiossa. On mahdollista, että komissio katsoessaan Suomen rikkoneen yhteisöoikeutta päättää viedä asian EY-tuomioistuimeen. Jos EY-tuomioistuin toteaa Suomen rikkoneen yhteisöoikeutta, on mahdollista, että se vaatii Vuosaaren sataman rakennuslupien purkamista ja satama-alueen ennallistamista. On tärkeää ensin odottaa yhteisön tasolla tapahtuvaa ratkaisua asiassa ennen kuin sataman rahoituspäätöksiä tehdään Suomessa. Sataman liikenneväylien rakentamiseen varattu määräraha esitetään poistettavaksi.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 9/2003 vp ehdotamme,

että momentti 31.99.78 ja sille ehdotettu 51 000 000 euron määräraha poistetaan talousarviosta.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Uusiutuvien energialähteiden tuki

Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen edellyttää hallitukselta pitkäjänteisiä toimia ja ennakoitavissa olevaa tukitasoa. Uusiutuvien energialähteiden kilpailukyvyn parantamisessa avainasemassa on teknologian kehittäminen. Eduskunnan keväällä 2001 hyväksymässä kansallisessa ilmasto-ohjelmassa todetaan, että Kioton ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen suunnattavan vähintään 33 500 000 ­euroa julkista energiatukea vuosittain vuoteen 2010 saakka.

Viimeksi eduskunta edellytti hallituksen toteuttavan kansallisen ilmasto-ohjelman päätökset liittäessään ydinvoiman lisärakentamista kos­kevan periaatepäätöksen reunaehdoksi uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä ja energian säästöä koskevat ponnet. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman ­uudessa versiossa esitetään uusiutuvien energialähteiden käytölle ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannon lisäämiselle ­korkeampaa tavoitetasoa kuin tähän saakka. Vuoteen 2003 saakka toteutunut energiatuki on vuosittain jäänyt noin 10 miljoonaa euroa alle ­ilmasto-ohjelman tavoitteen. Hallituksen esitys vuoden 2004 talousarvioksi ei korjaa tilannetta. Siinä energiatukeen esitetään 27 miljoonaa ­euroa. Määräraha jää 6,5 miljoonaa euroa alle kansallisen ilmasto-ohjelmassa linjatun tarve­tason. Tämä merkitsee, että hallitus ei aio toteuttaa uusiutuvien energialähteiden uusittua edistämisohjelmaa, koska rahaa siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen ei ole.

Pidemmällä aikavälillä Suomessa on otettava käyttöön markkinapohjainen uusiutuvan ener­gian edistämisjärjestelmä. Eduskunta edellytti tätä yhdessä niistä lausumista, jotka se hyväksyi toukokuussa 2002 ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen yhteydessä. Järjestelmässä valtio velvoittaa sähköä myyvät yhtiöt tuottamaan myymästään sähköstä vuosittain kasvavan osuuden niin sanotuilla uusilla uusiutuvilla energianlähteillä eli biomassalla sekä tuuli- ja aurinkoenergialla ja pienvesivoimalla. Jos sähköä myyvä yhtiö ei itse tuota sähköä, sen tulee ostaa markkinoilta vastaava määrä vihreän sähkön sertifikaatteja. Näin markkinoilla toimivat yhtiöt velvoitetaan edistämään uusiutuvan energian käyttöä, mutta niille annetaan vapaus etsiä tähän edullisimmat mahdolliset ratkaisut.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 10/2003 vp ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan ­lisäyksenä 6 500 000 euroa energia­tukeen.

Demonstraatiohankkeiden tuki

Kansallisessa ilmasto-ohjelmassa (VNS 1/2001 vp) linjattiin neljä instrumenttia, joilla energian hankintaa monipuolistetaan ja ohjataan vähemmän kasvihuonekaasuja päästävään suuntaan Kioton ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä instrumentit ovat investointi­tuki, verotuki, uuden teknologian kehittäminen ja uuden rahoitusinstrumentin kehittäminen suurille demonstraatiohankkeille. Hallitus on vuoden 2003 toisessa lisätalousarviossa ensimmäistä kertaa tehnyt esityksen listassa mainitun neljännen instrumentin käyttöön ottamisesta eli ­demonstraatiotuen myöntämisestä uutta energiateknologiaa edustavan suuren koelaitoksen rakentamista varten. Myönnetty summa on 9,4 miljoonaa euroa. Demonstraatiohanketukea koskevan rahoitusinstrumentin avaaminen on myönteistä. Tukeen varattu kolmen vuoden siirtymämääräraha vain on erittäin pieni verrattuna kansallisessa ilmasto-ohjelmassa linjattuun tarpeeseen, 17—34 miljoonaan euroon. Tätä vastaava summa tulisi varata suuriin demonstraatiohankkeisiin joka kolmas vuosi.

Ilmastostrategian ja keväällä 2002 tehdyn ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen lausumien valossa demonstraatiohanketuen sisällyttäminen energiatuen myöntämisvaltuuksiin on välttämätöntä. Myös uudistetussa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa todetaan, että esimerkiksi tuulivoiman rakentamisen edistäminen toivotussa aikataulussa edellyttää hanke­rahoitusta demonstraatiohanketuen puolelta. Vain suuriin demonstraatiohankkeisiin tarkoitetun tuen avulla on mahdollista päästä uuden energiateknologian, kuten tuulivoiman, laajamittaiseen ja nopeutuvaan käyttöönottoon tulevaisuudessa myös Suomessa. Mikäli energia­tukea korotetaan vihreän eduskuntaryhmän ehdottamalla tavalla talousarvioaloitteen TAA 10/2003 vp mukaisesti 6,5 miljoonalla eurolla, nousee energiatuen myöntämisvaltuus 34 228 000 euroon. Kun demonstraatiohankkeiden edistämiseen varataan hallituksen esittämän 9 400 000 euron lisäksi 15 400 000 euroa, nousee energiatuen myöntämisvaltuuden kokonaissumma 59 228 000 euroon.

Uusiutuvien energialähteiden edistäminen ei ole Suomessa edennyt toivotulla tavalla. Tähän viittasi myös kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen eduskunnan kyselytunnilla 6.11.2003 lausuessaan seuraavasti: "Suomi on sitoutunut siihen, että vuonna 2010 esimerkiksi sähköstä tuotetaan 31,5 prosenttia uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä ja tämä ikään kuin uusiutuvien investointi, millä nyt edetään, kieltämättä ei sillä vauhdilla saavuteta tuota tavoitetta 2010 mennessä. Meidän pitää panna lisää kaasua tähän asiaan." Demonstraatiolaitoksen rakentamiseen tarkoitettua tukea on siten kohdennettava ensisijassa uuden bioenergiateknologian käyttöönottoon sekä uutta energiateknologiaa käyttävän suuren tuulivoimapuiston rakentamiseen. Määrärahaa ei pidä kohdentaa jätteen polton tukemiseen, koska sitä tuetaan jo nyt huomattavan suurilla summilla verrattuna esimerkiksi jätelain hierarkian mukaan ensisijalla olevaan jätteen synnyn ehkäisyyn käytettäviin määrärahoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 32.60.40 perustelujen viides kappale muutetaan muotoon: "Vuonna 2004 energiatukea saa myöntää enintään 59 228 000 euroa, josta 25 000 000 euroa käytetään 1—3 suuren demonstraatiohankkeen tukemiseen."

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 32.60.40 perusteluja täydennetään seuraavasti: "Demonstraatiohankkeiden tukemiseen tarkoitettu määräraha on suunnattava sellaisen uutta energiateknologiaa käyttävän suuren koelaitoksen rakentamiseen, joka tukee uusiutuvan energian tuotannon edistämistä kansallisen ilmasto-ohjelman mukaisesti. Tuen ei siten tule koskea kierrätyspolttoaineen eli käytännössä yhdyskuntajätteen polton tai kaasutuksen edistämistä. Jätteen polton edistäminen heikentää motivaatiota ja resursseja jätelain hierarkian ensisijaisen tavoitteeseen eli jätteen synnyn ehkäisyyn."

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

21. Sosiaali- ja terveysministeriön toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ­toteutumista valvova lapsen oikeuksien komitea pyrkii edistämään lapsiasiamiesjärjestelmän yleistymistä kansainvälisellä tasolla. Tutkimusten mukaan lasten oikeudet saavat vain harvoin ilman itsenäisen elimen valvontaa niiden vaatiman etusijan ja tarkastelun yhteiskunnassa.

Pyrkimyksenä on siirtyä yleisestä lapsen edun valvonnasta yksittäisten lasten ongelmiin. Lapsiasiamiehen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu edistää lapsen oikeuksien yleissopimuksen ko­konaisvaltaista täytäntöönpanoa ja korostaa lasten erityisasemaa yhteiskunnassa. Lapsiasiamies pyrkii kehittämään yleisiä lapsiin kohdistuvia asenteita sekä edistämään lapsiasioiden koordinointia hallinnon eri tasoilla. Tehokkaasti toimivassa järjestelmässä lapsiasiamiehen tulee myös voida vaikuttaa lapsiin liittyvään lainsäädäntöön, politiikkaan ja käytäntöihin sekä aktiivisesti esittää niihin tarvittavia muutoksia. Lisäksi lapsiasiamiehen tulee yhteiskunnassa edistää lapsille suunnattujen voimavarojen tehokasta käyttöä sekä tarkastella lasten oikeusturvan ­toteutumista. Lapsiasiamiehen tulee luoda ­lasten mielipiteille kanava ja olla lasten suoraan tavoitettavissa sekä myös vastata yksittäisten lasten ongelmiin ja valituksiin.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 63/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.01.21 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa lapsiasiamiehen viran perustamiseen.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Pääministeri Vanhanen herätti alkusyksystä suurta huomiota patistelemalla suomalaisia hankkimaan lisää lapsia. Nurinkurista ja ristiriitaista on, että talousarvioon hallitus esittää lapsilisän korottamista vain ensimmäisen lapsen osalta. Mikään järkisyy ei puhu tällaisen ratkaisun puolesta. Viimeisen kymmenen vuoden ­aikana lapsiperheet ovat köyhtyneet suhteessa muuhun väestöön, ja erityisesti näin on tapahtunut monilapsisille perheille. Lapsilisän korotuksen suuntaaminen suhteellisesti suuremmalta osalta yksilapsisille perheille ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista. Hallituksen esityksen toteutuessa kaikkien muiden paitsi yksilapsisten perheiden lapsilisien reaaliarvo tulee tällä vaalikaudella laskemaan.

Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyysriski on suurin niissä perheissä, joissa lapset ovat pieniä, ja yksinhuoltajaperheissä. Siksi esitämme lapsilisän korotuksen uudelleen kohdistamista siten, että kaikille alle kouluikäisille lapsille maksetaan lapsilisän korotuksena 12 ­euroa kalenterikuukaudessa ja että yksinhuoltajakorotusta nostetaan 33,60 eurosta 40 euroon kuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 733/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.15.52 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 2 000 000 ­euroa lapsilisien korottamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottaminen

Tulotilastojen mukaan lapsiperheistä suurimman tuen tarpeessa ovat päivähoitoikäisten lasten vanhemmat. Kasvukeskuksissa päivähoito­ikäisten lasten perheiden taakkana ovat vielä ­kohonneet asumiskustannukset, jotka rasittavat tällaisia perheitä voimakkaammin kuin jo ­asumisolonsa vakiinnuttaneita perheitä. Suurin ongelma lapsiperheiden tulonsiirroissa koskee kuitenkin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistasoa. Vähimmäistasoa tulisi korottaa selvästi, vähintään työttömän täysimääräisen ­peruspäivärahan tasolle. Tämä tarkoittaa 11,57 euron korotusta, jolloin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärä olisi 23,14 euroa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 193/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 47 000 000 ­euroa äitiys-, isyys- ja vanhempain­rahan vähimmäistason korottamiseen työttömän täysimääräisen peruspäivärahan tasolle.

Vaikeavammaisten henkilökohtaiset avustajat

Vammaisten sosiaaliturvaa on ajanmukaistet­tava ja voimavarat kohdennettava niin, että ne kannustavat vammaisia aktiivisuuteen kuten opiskeluun, työssäkäyntiin tai kuntoutukseen. Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avustajan järjestelmää tulee muuttaa laajemmaksi subjektiiviseksi oikeudeksi. Tämän lisäksi tulee avustajapalvelujen rahoitus siirtää Kansaneläkelaitoksen alaisuuteen, jolloin avustajapalvelujen saatavuus ei vaihtelisi asuinkunnan vammaismyönteisyydestä riippuen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 15/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 ­euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Pienten lasten päivähoidon vaihtoehtona on ­kotihoidontukijärjestelmä. Jotta kotihoidon tuki olisi todellinen vaihtoehto päivähoidolle, on sen tasoa korotettava ja tukeen varattava lisää määrärahaa. Nykyisen suuruinen kotihoidon tuki ei käytännössä useinkaan mahdollista kotihoidon valitsemista, koska perheen tulot laskevat liian paljon yhden kuukausipalkan jäädessä pois. Lapsiperheiden menot ovat suurimmillaan asumisen ja muiden kulujen takia lasten ollessa pieniä. Tämän vuoksi kotihoitoa ei monessa perheessä voida edes harkita vaihtoehtona, vaikka halua siihen muutoin löytyisikin.

Valtion tehtävänä on huolehtia kotihoidon tuen riittävästä tasosta, jotta kaikki perheet olisivat tasa-arvoisessa asemassa peruspalvelujen suhteen. Kotihoidon tuen korottaminen helpottaa myös kuntien rahoitustilannetta, nk. kunta­lisien korotuspaineen lieventyessä. Näistä syistä kotihoidon tuen tason parantamiseksi esitetään kotihoidon tukea korotettavaksi 33 euroa kuukaudessa, jolloin kotihoidon tuen hoitoraha nousee perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 285,28 euroon ja kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta 117,09 euroon sekä kus­takin muusta lapsesta 83,46 euroon kalenterikuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 39/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 25 000 000 ­euroa kotihoidon tuen tason parantamiseen.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

99. Työministeriön hallinnonalan muut ­menot

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Siviilipalvelusmiehet ovat siviilipalveluksen ­aikana oikeutettuja ilmaiseen majoitukseen, jonka kustantaminen on siviilipalveluslaissa säädetty palveluspaikan tehtäväksi. Käytännössä tämä laissa turvattu oikeus ei kuitenkaan toteudu. Työministeriön vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalvelus­paikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Ääritapauksissa palveluspaikat ovat vaatineet siviilipalvelusmiehiltä kirjallisia sopimuksia, joissa miehet luopuvat lakisääteisestä oikeudestaan ilmaiseen majoitukseen palvelusaikana. Lainvastaiseen käytäntöön syyllistyvät mm. useat suuret kaupungit ja yliopistot.

Siviilipalvelusmiehet, joiden asumiskustannuksia ei palveluspaikka korvaa, eivät yleensä saa tukea asumiskustannuksiin muualtakaan. Ongelma on niin laaja, ettei se ole ratkaistavissa yksin viranomaisvalvontaa lisäämällä. Valvonnan kiristyminen myös luultavasti johtaisi siviilipalveluspaikkojen, joista jo nyt on ajoittain pulaa, määrän vähenemiseen. Tällöin osa siviilipalvelusmiehistä jäisi vaille palveluspaikkaa. Tälläkin hetkellä esimerkiksi monet kuntien ­organisaatiot tarvitsisivat ja ottaisivat mielellään vastaan siviilipalvelustyövoimaa, mutta kyseisillä tahoilla ei ole varoja asumiskustannusten korvaamiseen. Ratkaisu, joka turvaisi siviilipalvelusmiesten oikeuksien tasavertaisen toteutumisen, olisi siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten siirtäminen valtion vastuulle. Asumiskustannusten osittainen siirto valtiolle sisältyi työministeriön keväällä 2000 laatimaan siviilipalveluslain muutosesitykseen. Parannus kuitenkin karsiutui esityksestä ennen hallituksen käsittelyä.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 425/2003 vp ehdotamme,

että momentille 34.99.23 otetaan ­lisäyksenä 3 700 000 euroa siviilipal­velusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristön suojelun edistäminen on muutakin kuin vesiensuojelua. Esimerkiksi jätteiden synnyn ehkäisemistä tai materiaalien käytön eko­tehokkuuden parantamista koskevia hankkeita on voitava edistää myös valtion talousarvion kautta. Hyvänä esimerkkinä ympäristönsuojelun edistämisestä on jätehuolto, joka juuri nyt on jatkuvassa muutostilassa. Euroopan yhteisön ­jätehuoltopolitiikan ohjaavana periaatteena on jätehuoltovaihtoehtojen tärkeysjärjestys, jonka mukaan ensisijaisesti pyritään ehkäisemään jätteiden syntymistä, toissijaisesti hyödyntämään jätteitä (mm. uudelleenkäyttö, kierrätys ja energian talteenotto, jolloin etusijalla on tietyin edellytyksin jätemateriaalin hyödyntäminen) ja viimeisenä vaihtoehtona käsittelemään jätteet ­lopullisesti (mm. jätteenpoltto ilman energian talteenottoa ja sijoittaminen kaatopaikalle). Jätteiden synnyn ehkäisyä tukeviin hankkeisiin on panostettava voimakkaasti.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 11/2003 vp ehdotamme,

että momentille 35.10.63 otetaan ­lisäyksenä 4 000 000 euroa suunnattavaksi ympäristönsuojelua edistäviin hankkeisiin pois lukien yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit.

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

22. Luonnonsuojelualueiden hoito- ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossa­pitoon tarkoitettua määrärahaa käytetään mm. metsien ja soiden ennallistamisen, luonnontyyppien perusinventoinnin sekä retkeily- ja hiihtoreittien ja latu-urien ylläpitoon. Viime vuonna määrärahan piiriin tuli myös perinnebiotooppien hoito sekä maakotkan reviirin seuranta. Luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossa­pidon piiriin kuuluva toiminta on varsin työvoimavaltaista. Lisäksi rahoista suuri osa käytetään maaseutualueilla. Toisin sanoen määrärahalla on merkitystä paikallisena työllistäjänä. Hyvin hoidetut luonnonsuojelualueet houkuttelevat matkailijoita ja luovat siten edellytyksiä matkailuelinkeinon ja uusien työpaikkojen syntymiselle paikallisesti.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 64/2003 vp ehdotamme,

että momentille 35.20.22 otetaan ­lisäyksenä 2 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossa­pitoon.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Asumisen suhteen erityinen ongelmaryhmä ovat nuoret mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen arjesta. Kynnys palata sairaalajakson jälkeen yhteiskuntaan alentuu, mikäli nuorella on mahdollisuus saada ympäri vuorokauden tukea ja apua. Käytännössä tällaisen mahdollistaisi asuntola- ja palvelutalotyyppinen asuminen, jossa olisi ympärivuorokau­tisesti apua saatavissa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 426/2003 vp ehdotamme,

että momentille 35.30.60 otetaan ­lisäyksenä 2 000 000 euroa nuorten mielenterveyskuntoutujien asumisen ­tukemiseen.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristöministeriön hallinnonalan "Eräät avustukset" -momentilta maksettavien avustusten jakajien määrä on viime vuosina lisääntynyt samalla kun esimerkiksi ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen tehtäväkenttä on laajentunut. Uusia tehtäviä esimerkiksi ympäristöjärjestöille on tullut muun muassa kansalaisten osallisuutta edistämään pyrkivän ja ympäristöpolitiikkaa säätelevän kansainvälisen lainsäädännön kautta.

Tuen piirissä olevien järjestöjen lisäksi maassamme toimii vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeviä valtakunnallisia järjestöjä, jotka tekevät merkittävää ehkäisevää ja korjaavaa eläinsuojelutyötä, huolehtivat valtiolle kuuluvasta eläinsuojeluvalvonnasta vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien avulla sekä tiedottavat eläinsuojelukysymyksistä. Näiden järjestöjen avustuksista luovuttiin kokonaan vuonna 1992 lamaan vedoten. Eläinsuojelukysymysten yhteiskunnallinen merkitys on kuitenkin voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina, esimerkiksi EU-alueen ruokaskandaalien myötä. Tämä puoltaa julkisen tuen myöntämistä myös valtakunnallisten eläinsuojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen.

Hallitusohjelmassa luvataan edistää ympäristökasvatusta. Myös valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota ympäristökasvatuksen merkitykseen ja sen tukemiseen. Kolmannen sektorin panos ympäristökasvatustyössä on merkittävä ja jatkuvasti kasvava. Sen vuoksi olisi tärkeää, että järjestöjen toiminta voisi perustua nykyistä pitkäjänteisempään rahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 710/2003 vp ehdotamme,

että momentille 35.99.65 otetaan ­lisäyksenä 300 000 euroa valtakunnallisten ympäristö-, luonnonsuojelu-, eläinsuojelu- ja ympäristökasvatusjärjestöjen tukemiseen.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2003

Anni Sinnemäki /vihr
Janina Andersson /vihr

Yleisperustelut

Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto asettaa palvelut ja työllisyyden veronkevennysten edelle. Se asettaa maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden asevarustelun edelle. Se asettaa myös ympäristöverojen ohjaavuuden verotuottojen ­lisäämisen edelle, siksi ympäristöveroilla ei mielestämme voi kestävästi rahoittaa tuloveron kevennyksiä.

Vanhasen—Kalliomäen hallituksen linjana on ollut toteuttaa nopeaan tahtiin inflaatiota suurempia tuloverojen kevennyksiä. Tämän lisäksi Vanhasen hallitus keventää yhtiöiden verotusta yhtiöverouudistuksessa. Nämä kevennykset hallitus tekee siitäkin huolimatta, että alkoholi­veroa joudutaan alentamaan, vaikkakaan ei hallituksen esittämällä määrällä, kun Suomen siirtymäkaudeksi EU:lta saamat poikkeukset alkoholin yksityistuonnin rajoittamiseksi poistuvat. Vanhasen avokätisestä veronalennuslinjasta seuraa julkisten menojen tiukka rajoittaminen. Linjaan sisältyy myös se riski, että meillä hei-kon talouden kasvun oloissa on samanaikaisesti kasvava alijäämä ja korkea työttömyys, mikä ajaa menoleikkauksiin.

Heikosta talouskehityksestä ja julkisten ­menojen rajoittamisesta seuraa, että kuntasek­tori on koko kehyskauden miinuksella. Aluksi moni kunta turvautuu lainanottoon, mutta ennen pitkää Vanhasen hallituksen linja johtaa väistämättä palvelujen heikentämiseen ja kunnallis­veroprosentin korottamiseen. Itse asiassa runsaat 50 kuntaa korottaa veroprosenttia jo ensi vuodeksi.

Vasemmistoliiton linja poikkeaa Vanhasen linjasta. Vasemmistoliitto esittää

• vaikeimmassa asemassa olevien aseman parantamista ja
• panostamista peruspalveluihin.

Vanhasen hallitus perustelee veronalennuslinjaa ja tylyä asennetta vaikeimmassa asemassa olevia kohtaan sillä, että veronalennukset auttavat elvyttämään taloutta.

Tähän hallituksen ajatteluun sisältyy ongelmia ja vääriä päätelmiä.

Ensinnäkin me vasemmistoliitossa pidämme veronalennusten tehoa epävarmana. On selvää, että veronalennus ei suinkaan vaikuta koko ­summallaan yksityiseen kulutukseen vaan toistuvien irtisanomis- ja lomautusuutisten takia kansalaisten halukkuus kulutuksen lisäämiseen jää heikoksi. Vientiä veronalennukset eivät auta.

Veronalennusten kotimarkkinoita elvyttävä voima haihtuu, kun kunnat joutuvat karsimaan rajusti investointejaan. Se heikentää työllisyyttä. Vain kuntien taloudellisen aseman vahvistaminen turvaa korkean investointitason.

On selvää, että hallituksen työllisyyspolitiikka epäonnistuu:

• teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 27 000 henkeä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna,
• työllisyysaste alenee ja jää jopa alhaisemmaksi kuin täydentävään talousarvio­esitykseen kirjattu 67,4 prosenttia ja
• tavoite 100 000 työpaikasta liukuu yhä kauemmaksi.

Toiseksi veronalennuslinja on hyvinvointival­tion tulevaisuuden kannalta kyseenalainen. Se sisältää julkilausumattoman halun supistaa ­julkista sektoria ja näkyy siinä, että kunnille ei anneta tarpeeksi rahaa palveluihin. Näin pal­velut heikkenevät ja kunnat joutuvat lisäksi korottamaan veroäyriä.

Kolmanneksi hallituksen esitys on epäsolidaarinen, sillä veronkevennystä ei ole kohdennettu pieniin ja keskisuuriin tuloihin. Valtaosa eläkeläisistä jää kokonaan kevennyksen ulkopuolelle, eivätkä siitä liioin hyödy työttömyysturvan varassa elävät.

Neljänneksi veronalennuslinja velkarahalla johtaa budjettivajeen nousuun ja uhkaa johtaa menoleikkauksiin tai veronkiristyksiin suhdannepolitiikan kannalta väärään aikaan eli taantuman tai erittäin heikon kasvun oloissa.

Vasemmistoliiton mielestä on oikeuden­mukaisempaa pidättyä suurista veronkevennyksistä ja panostaa kotimaassa köyhyyden poistamiseen, palvelujen parantamiseen, asumiseen ja ympäristöön.

Kansainvälistä oikeudenmukaisuuden toteutumista voimme rahoittaa vähentämällä varustelumenoja.

Vasemmistoliiton esittämä vaihtoehto on se, että kuntien palvelut, työllisyys, oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasapaino ovat veronkevennyksiä tärkeämpiä. Tämä vastaa myös kansalaisten mielipidetiedusteluissa ilmaisemia toiveita kuntalaisten palveluista. Siksi esitämme valtionosuuksien indeksitarkistusta täysimääräisenä, yhteisöveron jako-osuuden muuttamista kuntien hyväksi ja valtionosuuden todellista korotusta eikä vain veromenetysten kompensaatiota.

Kuntien tarjoamat palvelut ovat kansalaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta oleellisen tärkeitä. Julkisilla palveluilla ja niiden kehittämisellä on myös tärkeä työllistävä ja työmarkkinoiden toimintaan osallistumista tukeva vaikutus. Julkisiin palveluihin panostamalla tuetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä julkisilla palveluilla on suuri merkitys naisten työllistäjänä.

Vasemmistoliiton esittämillä lisäpanostuksilla voidaan

• taata kansallinen terveysohjelman ja hoitotakuun sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen
• estää muiden kuntien palvelujen joutuminen leikkausten kohteeksi
• lisätä kansalaisten turvallisuutta ja ehkäistä ennalta rikollisuutta.

Yleisperusteluissa valiokunnan enemmistö väittää vastoin kaikkea tietoa, että pitkän tähtäyksen toimenpiteet ja valtionosuuksien lisäys näkyvät ennen pitkää myös kuntalaisille tarjottavien ­palvelujen paranemisena. Tämä on katteetonta optimismia. Tosiasiassa kuntatalous on vaikeuksissa koko vaalikauden ja monessa kunnassa ­veroprosentti nousee heti kunnallisvaalien jälkeen.

Valiokunnan mietinnössä todetaan luvun 33.32 perusteluissa kansallisen terveydenhuoltohankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanon riippuvan kuntien mahdollisuudesta selviytyä omasta rahoitusosuudestaan. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan ole halunnut toimia kuntien ahdingon poistamiseksi val­tionosuuksia lisäämällä. Valtionosuuden ko­rotuksesta valtaosa on veroratkaisujen aiheuttamien veromenetysten kompensointia kunnille, eikä muu vähäisempi lisäys auta kuntia niiden ahdingossa.

Työllisyys ja elinkeinojen kehittäminen

Työllisyyden parantaminen veronkevennysten avulla on epävarmaa. On oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa tukea kotimaista kulutuskysyntää panostamalla kuntien palveluihin ja lisäämällä vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten ostovoimaa. Myös työllisyysmäärära­hoja ehdotamme lisättäväksi.

Elinkeinotoiminnan edistämiseksi pitkäjänteisesti esitämme

• käynnistettäväksi kaupallisten palvelujen innovaatioiden ja tuottavuuden kehittämisohjelman
• käynnistettäväksi metalli- ja elektroniikkateollisuuden kehitysohjelman
• panostamista rata- ja tieverkkoon niiden rapautumisen estämiseksi.

Ikääntymisen julkiselle taloudelle asettamiin haasteisiin ja maailmanlaajuistumisen yhteiskunnallemme tuomiin kilpailuhaasteisiin ha­luamme vastata osaamiseen panostamalla — emme matalapalkkayhteiskuntaa luomalla.

Hallituksen joukkoliikenteen tukea koskeva esitys olisi johtanut merkittäviin supistuksiin. Määrärahaa on nyt valiokunnassa lisätty, mutta ei tarpeeksi. Välttämätöntä on kuitenkin varmistaa, että rautatieliikenne voidaan turvata kestävällä ratkaisulla.

Yleisarvio valiokunnan muutoksista

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimat muutokset, jotka nyt on kirjattu valiokunnan mietintöön, eivät korjaa ensi vuoden talous­arvion keskeisiä puutteita: peruspalvelujen heikentämistä, tuloerojen kasvattamista ja alueellisten erojen kärjistymistä. Kuntien talousahdinkoon ei puututa, ja siksi kansalaisten peruspalvelut heikkenevät. Ylimääräisistä veronalennuksista hallituspuolueiden ryhmät pitävät kiinni samalla, kun ne lyövät laimin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat kansalaiset.

Valiokunnassa on lisätty liikenteen määrä­rahoja ja osoitettu lisämääräraha lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon. Liikenteen määrä­rahan lisäys ei kuitenkaan tuo kestävää ratkaisua joukkoliikenteen ongelmiin.

Myönteisenä pidämme myös sitä, että valiokunnassa on voitu saavuttaa yhteisymmärrys valtion pitkäaikaisten perusparannuslainojen säilyttämisestä. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan oli tarkoitus, että vuonna 2004 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja. Näin ollen aravalainojen myöntäminen perusparantamiseen olisi lopetettu. Vasemmistoliiton mielestä aravalainojen korvaaminen korkotukilainoituksella ei vastaa asuntopoliittisia tarpeita, koska perus­parantamiseen myönnettävien aravalainojen lopettaminen olisi vaarantanut kunnallisten vuokratalojen, opiskelija-asuntojen, vanhuksille suunnattujen asuntojen ym. sosiaalisen asuntokannan peruskorjaamisen. Tästä asiasta olimme tehneet myös talousarvioaloitteen (TAA 853/2003 vp — Erkki Virtanen /vas ym.) Onneksi valiokunta kuitenkin päätyi hylkäämään hallituksen kannan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimiin pienimpien kansaneläkkeiden tason korottamiseksi välittömästi, mistä hyötyvät kaikkein pienintä eläkettä saavat.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että kuntatalous on alijäämäinen koko kehyskauden, ja edellyttää hallituksen varaavan tulevissa talousarvioissa suuremmat määrärahat kuntatalouden tasapainottamiseksi, jotta kuntalaisille tarjottavia päivähoitoa, vanhustenhuoltoa ja muita sosiaalipalveluja sekä terveyspalveluja samoin kuin opetus- ja kulttuuripalveluja voidaan parantaa niiden heikentymisen asemasta.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää kaupallisten palvelujen innovaa­tioiden ja tuottavuuden kehittämisohjelman työllisyyden parantamiseksi.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että metalli- ja elektroniikkateollisuuden yksinkertainen komponenttien valmistus ja monet perinteiset työt uhkaavat siirtyä paitsi lähialueiden halvempien kustannusten maihin myös Kiinaan ja muualle Aasiaan, ja edellyttää, että hallitus käynnistää metalli- ja elektroniikkateollisuuden kehitysohjelman vastapainona tälle kehitykselle.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomi ja koko ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan aiemmin. Silti emme ole pystyneet poistamaan maailmasta nälkää, epäinhimillisiä elinolosuhteita emmekä turvattomuutta. Tekemällä enemmän työtä köyhyyden ja kehitysmaiden muiden vakavien ongelmien vähentämiseksi voimme poistaa maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden poistaminen estää samalla tehokkaasti konflikteja, jotka heikentävät maailmanlaajuista turvallisuutta. Tekemällä työtä globaalin hyvinvoinnin eteen, voimme samalla estää pakolaisvirtoja, huumeongelmia, HIV:n ja AIDSin leviämistä ja kansainvälistä rikollisuutta ja puuttua kansainvälisen terrorismin syihin. On myös suomalaisten velvollisuus, että tuleville sukupolville on luotavissa nykyistä oikeudenmukaisempi ja turvallisempi maailma.

Hallitus esittää tavoitteekseen, että vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus BKT:sta on nostettu 0,7 prosenttiin. Hallituksen talousarvioesityksessä kehitysyhteistyön arvioidaan olevan vain noin 0,37 prosenttia BKT:sta. Viime maaliskuussa työnsä päättäneen kehitysyhteistyön tasoa ja laatua selvittäneen työryhmän mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tulisi vuonna 2004 olla vähintään 0,41 prosenttia BKT:sta.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee pyrkiä nostamaan kehitysmäärärahat mahdollisimman nopeasti 0,7 prosentin tasolle, viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.

Luopumalla Hornet-hävittäjien lisävarustelusta voimme osoittaa kehitysyhteistyöhön vuosina 2004—2009 kaikki Hornet-varusteluun tarkoitetut rahat eli yhteensä 111,5 milj. euroa. Vuoden 2004 budjetissa se tarkoittaisi 3,5 milj. euroa. Euroopassa ei ole näköpiirissä sellaista sotilaallista uhkaa, että se edellyttäisi Hornetien lisävarustamista. Sen sijaan kehitysyhteistyöhön panostaminen on välttämätöntä. Kehitysyhteistyön lisäksi Suomen tulee pyrkiä myös maailmankaupassa kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden näkökulmasta tasapainoisempiin ratkaisuihin. Näin Suomi osallistuu maailman epävakauden ja turvallisuusuhkien poistamiseen tehokkaammin kuin se onnistuu Hornetien lisä­varustamisella. Tämän lisäksi tulee poistaa PROTO-tilausvaltuus, jonka kokonaissumma on kaikkiaan 15,8 miljoonaa euroa ja josta vuonna 2004 aiheutuu menoa 1,7 milj. euroa.

Suomen kehitysyhteistyön suuri sisällöllinen ongelma on, että siitä suuntautuu aivan liian pieni osa kaikkein köyhimpien maiden hyväksi.Viite: TAA 400/2003 vp — Annika Lapintie /vas ym.Jotta kohteita voidaan järkevästi suunnitella pitkäjänteisesti, tarvitaan riittävät myöntövaltuudet monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta ja samalla saadaan määrärahat tehokkaampaan käyttöön.

Ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan li­säyksenä 5 200 000 euroa ja

että momentin 24.30.66 perusteluissa monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntövaltuuksiin lisätään 20 000 000 ­euroa.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Heitä asuu Suomessa noin 7 500, joista vajaat 4 000 saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiset ovat asukkaiden enemmistönä vain Utsjoen kunnassa. Suomen saamelaisista noin kolmasosa puhuu saamen kieltä äidinkielenään, kun taas suomea vajaat 4 000. Suomessa puhutaan pohjoissaamea (äidinkielenään yli 1 700), inarinsaamea (noin 300) ja koltansaamea (vajaat 400). Ne ovat eri kieliä, joista yhden osaaminen ei merkitse muiden ymmärtämistä.

Saamen kielilain tarkoituksena on turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa omaa saamen kieltään. Lain pääpaino on selkeästi tämän tavoitteen jälkimmäisessä osassa. Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin ylläpitämiseen ja yleiseen kehittämiseen laki liittyy ennen muuta vahvis­taessaan saamen kielen virallista asemaa ja madaltaessaan kynnystä käyttää kieltä virallisissa ­yhteyksissä. Tämä tavoite edellyttää toteutuakseen ehdotettua suurempaa rahoitusta.

Ehdotamme,

että momentille 25.01.51 otetaan li­säyksenä 200 000 euroa saamen kielen tulkki- ja kääntämispalvelujen turvaamiseksi.

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Määräraha on tarkoitus käyttää vankeinhoito­laitoksen ulkopuolisten terveydenhoitopalveluiden käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Tällä hetkellä vankien terveydenhuollossa on selviä puutteita, muun muassa oikeusministeriö on ollut huolissaan tilanteesta. Vankien määrä on viime vuosina lisääntynyt ja vankiloiden täyttöaste on ylittänyt reilusti normit, mutta samaan aikaan terveydenhuoltopalveluita ei ole pystytty lisäämään tarvetta vastaavasti. Tämä ­aiheuttaa muun muassa vankien tulotarkastusten lykkääntymisen ja viivästyksiä muun terveydenhuollon palveluissa.

Resurssien lisäämisen tarkoituksena on turvata vankien terveydenhuollon asianmukainen järjestäminen ja lisätä sekä vankien että vankeinhoidon henkilökunnan turvallisuutta.

Hallituspuolueiden sopimuksen mukaisesti valiokunta on lisännyt 2 milj. euroa toiminta­menoihin, mutta se ei kohdennu vankien terveydenhuoltopalveluihin.

Viite: TAA 711/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan ­lisäyksenä 3 000 000 euroa, mistä 1 200 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kainuun hallintomalli tarvitsee tukea

On käynyt ilmi, että Kainuun hallintomallin toteutuksessa välttämättömien uusien tietoyhteyksien luomiseen ja kuntien tietojärjestelmien yhdentämiseen ei ole varattu määrärahaa. Pidämme välttämättömänä, että lisätalousarviossa turvataan kokeilun eteneminen.

Rikollisuuden ennalta ehkäiseminen

Oikeisto tarjoaa kärkkäästi ratkaisuksi kovempia rangaistuksia ja poliisien määrän ja toimivaltuuksien lisäämistä. Usein se vaatii myös van­kilaolojen ankaroittamista.

Perinteisesti vasemmisto on etsinyt muita keinoja rikollisuuden ennalta estämiseksi ja toisaalta tuomittujen auttamiseksi takaisin yhteiskuntaan.

Vasemmistossa syitä poikkeavaan käyttäytymiseen on haettu yhteiskunnan oloista mutta myös yksilön tilanteesta ja terveydestä. Ja tällöin vasemmisto on mieluummin painottanut keinoina universaalia toimeentuloturvaa ja ­hyvinvointipalveluja sekä erityisesti lastensuojelun, päihdehuollon ja mielenterveyspalvelujen tärkeyttä. Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää myös parantaa työn ja perhe-elämän yhteen­sovittamista ja lisätä perheen yhdessä olon ­aikaa. Se luo lapsille paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

Nuorten joutumista rikoskierteeseen on pyrittävä välttämään. Siksi on tärkeää, että tuetaan nuorten oppimista, peruskoulutuksen ja ammattivalmiuksien hankkimista.

Nuorten vakavien rikosten kohdalla taustana ovat usein kodin vakavat ongelmat tai nuorten mielenterveysongelmat. Siksi on tärkeää kehittää neuvolan, päiväkodin, lastensuojelun, koulun ja kouluterveydenhuollon kykyä ajoissa ­havaita ongelmat ja puuttua niihin. Tärkeää on myös eri viranomaisten välinen tiedonkulku. Tämä edellyttää, että kunnilla on taloudelliset mahdollisuudet pitää yllä hyviä palveluja.

Merkittävän osan anastusrikoksista tekevät huumeista riippuvaiset, huumesairaat. Siksi anastusrikollisuuteen vaikuttaa oleellisesti, miten onnistutaan rajoittamaan huumeiden leviämistä ja miten auttamaan narkomaaneja. Siksi oleellista on, miten kunnat varautuvat narkomaanien hoitoon ja miten niillä on siihen taloudellisia edellytyksiä.

Vanhempien ikäluokkien kohdalla rikollisuutta torjutaan monelta osin päihdehuollon ja mielenterveyspalvelujen avulla. Estämällä yksilön syrjäytyminen, lisäämällä hänen kykyään hallita omaa elämäänsä ja parantamalla hänen mahdollisuuksiaan työelämässä voidaan torjua rikollisuutta. Tärkeää on myös ehkäistä koti­väkivaltaa.

Vankiloilla on usein taipumuksena vahvistaa rikollisuraa. Tästä syystä niiden tilalle on pyritty kehittämään yhdyskuntapalvelua. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä kehittää yhdyskuntapalvelua. Sovittelu rikosasioissa on tärkeää pyrittäessä torjumaan rikollista uraa.

Kun tällä hetkellä merkittävä osa vangeista on päihteiden ja huumeiden väärinkäyttäjiä tai mielenterveysongelmaisia, tulee vankilajärjestelmää uudistaa niin, että mahdollisimman moni selviytyy näistä ongelmista. Tavoitteena on ­oltava vankeinhoidon sisällön kehittäminen niin, että uusintarikollisuus vähenisi. Samalla on otettava tarkasteltavaksi päihdehuollon ja mielenterveyspalveluiden mahdollisuudet rikosten ehkäisyssä. Tämä edellyttää, että kunnilla on riittävät taloudelliset mahdollisuudet huolehtia myös näistä palveluista.

Emme esitä poliisien määrän lisäämistä vaan pyrimme kuntien taloudellisia edellytyksiä kohentamalla vaikuttamaan ennalta ehkäisevästi rikollisuuteen. Ehdotuksemme merkitsevätkin tuntuvaa panostusta kunnallisiin palveluihin.

75. Poliisitoimi

Poliisi vastaa ulkomaalaisten oleskelulupien jatkamisesta. Jatkolupaa hakevan lupa menee hakuajan alkaessa umpeen, jolloin hän ei käytännössä voi poistua maasta, sillä paluu ei ole mahdollista, koska entinen lupa on jo tällöin umpeutunut.

Paikkakuntaisesti on suuria eroja siinä, miten nopeasti jatkolupa kyetään normaalitapauksissa käsittelemään. Turussa oleskelu- ja työlupien normaali toimitusaika on kohtuullinen kaksi viikkoa ja kiireellisissä tapauksissa on myöntämisen pystynyt hoitamaan jopa samana päivänä. Helsingissä esimerkiksi oleskeluluvan jatkon käsittely kestää usein puoli vuotta, ellei perusteena ole erityinen syy, esimerkiksi ammatin harjoittaminen tai työnantajan tarve. Poliisin ilmoituksen mukaan "kiireelliset tapaukset" ­kyetään Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla hoitamaan muutamassa päivässä. Tämä mahdollisuus koskee kuitenkin vain osaa hakijoista, ja kaikki poikkeukset puolestaan lykkäävät ­muiden lupahakemusten käsittelyä kuukausia. Tilannetta ei voida pitää hyväksyttävänä.

Suurin syy viivästymiseen hakemusten käsittelyssä on hakemusten voimakas, noin 20 prosentin kasvu vuositasolla, samalla kun henkilöstövoimavarat ovat pysyneet ennallaan. Tehtäviä lisää myös se, että sama lupahallinto hoitaa myös muita ulkomaalaisiin liittyviä lupa-asioita, kuten henkilökorttihakemuksia. EU:n laajentuminen lisää edelleen lupa-asioita arviolta 3 000:lla vuodessa ja lisäksi ulkomaalaisvirastosta siirtyy 3 000 Suomen kansalaisen perheenjäsenen oleskeluluvat.

Ehdotamme, että luvun 26.75 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että paikkakunnasta riippuen ulkomaalaisen oleskeluluvan jatkamisen käsittely kestää jopa puoli vuotta normaalitapauksessakin, ja edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin käsittelyaikojen lyhentämiseksi henkilöstövoimavaroja kohdentamalla tai lupamenettelyä yksinkertaistamalla.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Kuntatalouden ennustetaan olevan selvästi alijäämäinen kaikkina Vanhasen hallituskauden vuosina. Tämä johtaa väistämättä palvelujen heikkenemiseen ja veronkorotuksiin. Esitämme kuntien taloudellisen aseman parantamista talousarvion eri kohdissa.

Viite: TAA 257/2003 vp — Mikko Kuoppa /vas ym. Siinä ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä varsinaiseen budjettiesitykseen nähden.

Kun emme ole hyväksyneet hallituksen esitykseen HE 145/2003 vp sisältyvää 1 433 000 euron vähennystä, on lisäystarve mietintöön nähden kaikkiaan 2 433 000 euroa.

Ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 2 433 000 ­euroa kuntien yleisiin valtionosuuksiin.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2004 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 48 miljoonaa euroa, kun vastaava määräraha vuoden 2002 tilinpäätöksen mukaan oli 54,157 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 talousarviossa määräraha oli 47 miljoonaa euroa. Kuntataloudesta tehtyjen ennakkoarvioiden mukaan kuntien taloudellinen tilanne on edelleen heikko, ja voimakkaana jatkuva muuttoliike heikentää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa kuntien taloudellista asemaa.

Viite: TAA 851/2003 vp — Erkki Virtanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 26.97.34 otetaan ­li­säyksenä 21 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Vanhasen hallitus esittää 19 245 359 euron määrärahaa indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen. Hallitus ei sen sijaan halua sitoa lapsilisiä indeksiin, jolloin niiden reaaliarvo laskee. Asehankintoihin käytetyt määrärahat hallitus on sitonut asealan hintaindeksiin. Hallituksen arvovalinta ei vastaa vasemmistoliiton käsitystä asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Viite: TAA 258/2003 vp — Mikko Kuoppa /vas ym. ja TAA 778/2003 vp — Pentti Tiusanen /vas.

Talousarvioesityksessä ja täydentävässä esityksessä on ehdotettu seuraavat tilausvaltuudet: IHT (ilmavoimien hävittäjien tunnistus- ja tietojärjestelmien uudistaminen), PROTO (uusien asejärjestelmien kehittämisvaltuus) ja KASI (kaksipuolinen taistelun simulointijärjestelmä).

Ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 19 200 000 euroa asehankintojen indeksikorotuksiin ehdotetusta määrä­rahasta ja

että momentilta 27.10.16 vähennetään 5 200 000 euroa ja poistetaan uudet tilausvaltuudet.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset

06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Uusia ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä on vuosittain myönnetty 35. Yhä useammalla taiteilijalla ei ole vakituista tulonlähdettä eikä takuuta ta­loudellisesta mahdollisuudesta tehdä taidetta, ei vakituista työsuhdetta, ei vakituisen työsuhteen tuomaa sosiaaliturvaa eikä eläkettä. Varsinkin kuva- ja tanssitaiteilijoiden asema Suomessa on heikko. Alhaisista, epäsäännöllisistä ja epävarmoista tuloista ei myöskään ole varaa maksaa ­itselleen kohtuukokoista yrittäjäeläkettä tai so­siaaliturvaa, ja monen yllätykseksi vuosien yrittäjäeläkkeen maksamisen tuloksena onkin vain muutama euro kansaneläkkeen lisukkeena.

Lisärahan tarkoituksena on nostaa vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä 35:stä 45:een.

Viite: TAA 712/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Katsomme, että Sotainvalidien Veljesliiton ylläpitämissä hoito- ja kuntoutuslaitoksissa työskentelevien henkilöiden ylimääräisten eläkkeiden myöntämistä tulisi jatkaa esitettyä ­kauemmin.

Ehdotamme,

että momentille 28.07.06 otetaan li­säyksenä 127 700 euroa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lukumäärän nostamiseksi 35:stä 45:een ja

että momentin perustelujen toista kappaletta muutetaan niin, että määrä­rahasta saadaan myöntää uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle viimeistään vuonna 2011.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Yliopisto-opetus ja tutkimus

29.10.21 Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on perusteltua osoittaa lisää rahaa, sillä ehdotettu määräraha ei riitä turvaamaan nykyistä tasoa.

Ministeriön tulosohjausmalli suosii kapea-alaisia yliopistorakenteita kustannuskertoimissa. Esimerkiksi Oulun musiikinopettajien koulutuksessa kustannuskerroin on 1,5 Lapin yliopiston kuvaamataidon opettajien koulutuksessa noin 3,7, ja Sibelius-Akatemian vastaava kerroin on 4,5. Vaikka eroilla on perusteensa, tulisi niitä ilmeisesti kuitenkin saattaa lähemmäksi.

Ehdotamme,

että momentille 29.10.21 otetaan li­säyksenä 10 000 000 euroa

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 29.10.21 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että yliopistojen rahoituksessa eri koulutusalojen sisällä kustannuskertoimet vaihtelevat kohtuuttomasti, ja edellyttää niiden nykyistä suurempaa yhdenmukaistamista alimpia kustannuskertoimia korottamalla.

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntatalous on ennusteiden mukaan alijäämäinen koko vaalikauden. Osana toimenpiteitä kuntien taloudellisen aseman kohentamiseksi esitämme kuntien opetustoimen valtionosuuksien indeksitarkistuksen maksamista täysimääräisenä.

Viite: TAA 225/2003 vp — Martti Korhonen/vas ym. Siinä ehdotetaan 13 milj. euron ­lisäystä varsinaiseen budjettiesitykseen nähden.

Kun emme ole hyväksyneet hallituksen esitykseen HE 145/2003 vp sisältyvää 8 142 000 euron ­vähennystä, on lisäystarve mietintöön nähden kaikkiaan 21 142 000 euroa.

Ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 21 142 000 ­euroa kuntien aseman helpottamiseksi ja kuntien opetustoimen valtionosuuk­sien indeksitarkistuksen maksamiseksi täysimääräisenä.

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Ehdotettu määräraha on riittämätön. Pidämme tärkeänä sen korottamista nykytasolle.

Ehdotamme,

että momentille 29.40.34 otetaan ­lisäyksenä 4 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintorahan asumislisän vuokrakatto

Pienimpien etuuksien korottamisella on tärkeä osa köyhyysongelman voittamisessa. Opiskelijoiden opintorahan jälkeenjääneisyyden korjaaminen on siksi keskeinen tavoite. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus keskittyä päätehtäväänsä eli opiskeluun. Opintorahapainotteista tukijärjestelmää vahvistamalla mielestämme taataan se, että useimmilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen taloudellinen mahdollisuus keskittyä kokopäiväisesti opiskeluun ja siten kartuttaa elinkeinoelämäämme ja hyvinvointiamme edistävää suomalaista tieto- ja taitopääomaa.

Opintorahan asumislisän vuokrakatto ei nykyisellään vastaa todellisia asumiskustannuksia ja asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan muihin tuensaajiin nähden. Nykyisin opintotuen asumislisä korvaa 80 prosenttia opiskelijan kuukausittaisista opiskeluaikaisista asumiskustannuksista aina 214,44 euroon asti eli suurin kuukausittainen asumislisä on 171,55 euroa. Vuokrakaton ylittävän osan opiskelija joutuu maksamaan täysimääräisesti itse. Kuitenkin yli 70 prosentilla opiskelijoista asumiskustannukset ylittävät ylimmän korvattavan määrän ja noin puolella asumislisän saajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton.

Vuokrakaton korottaminen kohdentuu kaikille asumislisän saajille jokaisella korkeakoulupaikkakunnalla opiskelukuukausina. Opetus­ministeriön asiantuntijatyöryhmä on esittänyt jo vuonna 2002, että asumislisän vuokrakattoa on korotettava 252 euroon. Asumislisän vuokra­katon korottaminen vastaamaan paremmin todellisia asumiskustannuksia toisi kuukausittain asumislisää nostavalle opiskelijalle lisää tukea enimmillään noin 30 euroa.

Viite: TAA 817/2003 vp — Unto Valpas /vas ym.

Asumislisän ympärivuotistaminen

Opintotuen taso on nykyisin riittämätön, ja opintotukea on syytä kehittää ja korottaa eri tavoin. Yksi osaparannus olisi opintotuen asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi siten, että opiskelijalla olisi mahdollisuus saada opintotuen asumislisää koko kalenterivuodelle eli myös ­lomakaudella, mikäli hänen tulonsa eivät ylitä opintotukilain 17 §:ssä säädettyä määrää. Asumislisän puuttuminen kesäkuukausilta aiheuttaa opiskelijoille usein ylimääräisiä toimeentulo-ongelmia, koska esim. yleistä asumistukea ei myönnetä niin lyhyeksi ajaksi. Opiskelijat ovat usein joutuneet hakemaan toimeentulotukea ­kesäkuukausiksi. Asumislisän ympärivuotisuus kohentaisi etenkin niiden opiskelijoiden asemaa, jotka opiskelevat myös kesäkuukausina tai jotka eivät onnistu saamaan kesätyötä. Opiske­lija-asuntojen tyhjäkäyttö vähenisi. Muutos ­vähentäisi myös kuntien toimeentulotuki­menoja.

Opetusministeriön selvityksessä (Opetus­ministeriön työryhmien muistioita 18:2002) ­arvioidaan, että noin 35 500 opiskelijan opintotuki lisääntyisi, jos asumislisää voisi nostaa myös kesäloma-aikana. Jos vuokraraja on nykyinen, kustannukset olisivat noin 16,5 miljoonaa euroa.

Viite: TAA 816/2003 vp — Unto Valpas /vas ym.

Opintorahan korottaminen

Vuonna 2004 opintorahan saajien määräksi ­arvioidaan 246 000 opiskelijaa, joista korkeakouluopiskelijoita on 151 000. Asumislisän saajiksi arvioidaan 160 000 opiskelijaa.

Nykyisellä tasolla opintoraha ei vastaa elinkustannusten tasoa. Opintorahan taso on vuodesta 1995 jäänyt noin 12 prosenttia jälkeen yleisestä kustannusten noususta. Opintorahan jälkeenjääneisyys onkin yksi tärkeimpiä syitä opiskeluaikojen pitkittymiseen, koska opiskelijoiden on käytävä ansiotyössä opintojensa ohessa.

Viite: TAA 713/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä li­säyksenä 59 500 000 ­euroa, josta 20 000 000 euroa opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseksi budjettiperusteisesti 252 ­euroon 1.1.2004 alkaen, 16 500 000 ­euroa opintorahan asumislisän maksamiseen budjettiperusteisesti koko kalenterivuoden ajalta ja 23 000 000 euroa opintorahan korottamiseen budjetti­perusteisesti 1.8.2004 alkaen siten, että opintoraha on

1. Vanhempansa luona asuvalle opis­kelijalle 43,32 euroa korkeakoulussa ja 24,48 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 118,68 euroa korkeakoulussa ja 71,58 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta.

2. Muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 141,28 euroa korkeakoulussa ja 94,18 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias.

3. Muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 290,09 euroa ja muussa oppilaitoksessa 239,23 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta tai on avioliitossa taikka elatusvelvollinen.

90. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (2000—2004) tavoitteena on ollut, että Suomi on maailman kärkimaita osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntana. Parhaillaan valmistellaan uutta opetusministeriön kulttuurista tietoyhteiskuntastrategiaa. Sisältötuotantohanke on osa tätä tietostrategiaa. Tarkoituksena on luoda edellytyksiä Suomen nostamiseksi tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi ja kasvattaa suomalaisen kulttuurin osuutta kotimaan markkinoilla ja viennissä.

Tietoyhteiskuntahankkeiden tarkoituksena on myös edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia selviytyä muuttuvassa maailmassa sekä estää tiedollista ja taidollista syrjäyttämistä. Tavoitteena on kansalaisten tietoyhteiskunta. Siksi erilaisilla hankkeilla kansalaisia koulutetaan käyttämään uutta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Jotta kansalaisten mahdollisuudet kehittää tietoyhteiskunnan vaatimia taitojansa sekä hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia olisivat myös todellisuudessa olemassa, edellytyksenä on, että kansainvälisestikin arvostettu kirjastoverkkomme on osa tätä hanketta. Nykyisillä resursseilla näin ei ole käymässä. Määrärahaa on syytä korottaa 4 milj. euroa tästä syystä.

TAA 714/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Emme ole hyväksyneet hallituksen esitykseen HE 145/2003 vp sisältyvää 689 000 euron vähennystä. Katsomme, että myös tältä osin kuntataloutta on vahvistettava.

Ehdotamme,

että momentille 29.90.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 4 689 000 ­euroa, mistä 4 000 000 euroa tieto­yhteiskuntahanketta tukevien ja kansalaisten tasa-arvoisuutta lisäävien julkisten asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Taide on kautta aikojen elänyt taiteenrakasta­jien tukemana. Menneitten vuosisatojen mesenaatteja on kuitenkin tänään vaikea löytää kulttuuriamme rahoittamaan. Eikä harvinainen kielemme, omaleimainen kulttuurimme ja vähälukuinen kansamme luo todellista pohjaa kaupallistuneelle tai ylikansalliselle kulttuurituotannolle. Siksi yhdentyvässä Euroopassa ja pienentyvässä maailmassa julkinen tuki kulttuurille on tärkeämpää kuin koskaan.

Me suomalaiset arvostamme aikaisempien vuosikymmenten menehtyneitä mestareitamme ja luomme omaa identiteettiämme näiden mestareiden varaan. Jotta myös tulevaisuudessa meillä on oman aikamme mestareita ihailtavaksi, meidän on varmistettava, että myös tänään on eläviä taiteilijoita.

Eläviä taiteilijoita ei kuitenkaan ole, elleivät mahdollisuudet työskennellä, elää tai vaikkapa sairastaa ja jäädä ansaitulle eläkkeelle ole olemassa myös taiteen ammattilaisille. Esittämällämme määrärahalla on tarkoitus nostaa valtion taiteilija-apurahavuosien määrä hallituksen esittämästä 445:stä 470:een.

Viite: TAA 715/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.90.51 otetaan li­säyksenä 738 000 euroa taiteilija-apurahavuosien määrän nostamiseen 445:stä 470:een.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Tiestön kunto heikkenee valtakunnallisesti huolestuttavaa vauhtia. Varsinkin alemmanasteisen tiestön kunto on heikentynyt viime vuosina voimakkaasti Tiehallinnon selvitysten mukaan. Syynä tähän ovat riittämättömät investoinnit perustienpitoon ja peruskunnostukseen. Monen tärkeän hankkeen aloittaminen on lykkääntymässä riittämättömien määrärahojen takia. Lisäksi alueelliset erot kasvavat, mistä varsinkin harvaan asutuilla seuduilla elävät ihmiset ovat joutuneet kärsimään.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2004 perustienpitoon varataan 558 miljoonan euron määräraha, joka suunnataan ensisijaisesti tiestön jokapäiväisen liikennöitävyyden, tieverkon kunnosta huolehtimisen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alimitoitettu määräraha johtaa siihen, ettei yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun synnyttämiin perus­tienpidon investointitarpeisiin voida vastata. Rahoitus ei mahdollista edes pienien uusien perustienpidon investointien käynnistämistä.

Kuten liikennevaliokunnan lausunnossa todetaan, liikenneturvallisuudelle asetetut tulostavoitteet voivat vakavasti vaarantua tieverkon huonon kunnon takia.

Tieverkon rapistuminen uhkaa muodostua elinkeinoelämän kehityksen jarruksi. Uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntyminen kasvukeskusten ulkopuolelle edellyttää toimivaa liikenneverkostoa. Samoin kasvukeskuksissa henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämistarpeet edellyttävät perustienpidon investointien ­lisäämistä nykyisestä tasosta aluksi 50 000 000 eurolla ja tason nostamista seuraavissa talous­arvioissa asteittain, jotta tiestöä voidaan kestävällä tavalla kehittää järkevästi.

Perustienpidon tarpeita arvioitaessa ei ole riittävästi huomioitu yleistä kustannustason nousua, joka on syönyt tiemäärärahojen lievät korotukset viime vuosina. Hankkeiden jäädyttäminen samaan aikaan kasvavien liikennemäärien kanssa lisää turvallisuusriskejä. Mitä nopeammin uusia hankkeita saadaan käyntiin, sitä suurempia säästöjä voidaan saavuttaa pitkässä juoksussa. Viite: TAA 150/2003 vp — Matti Kangas /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan li­säyksenä 50 000 000 euroa perustien­pitoon

30. Merenkulkulaitos

77. Väyläverkoston kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Teollisuuden kuljetusten ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä kehittää väyläverkostoa. Myös valiokunta toteaa tämän tarpeen, mutta ei esitä lisäystä Tornion ja Raahen väylien kehittämiseen. Tornion väylien syventäminen palvelisi Tornion terästehtaan laajentumista kuljetustarpeen moninkertaistuessa. Raahen väylän syventäminen 2 metrillä antaisi mahdollisuuden vaihtaa kuljetuksissa alustyyppiä, jolloin kuljetukset tulevat edullisemmiksi. Myös valiokunta tunnustaa näiden pikaisen kehitystarpeen, mutta ei osoita tarkoitukseen määrärahaa.

Ehdotamme

että momentille 31.30.77 otetaan li­säyksenä 5 000 000 euroa Tornion ja Raahen väylien kehittämiseen.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallituksen politiikka nojaa kestävään kehitykseen. Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluonteisiin korvaus­investointeihin varattu rahoitus on tällä vuosikymmenellä vähentynyt merkittävästi. Huono kehitys on johtanut liikennerajoitusten uudelleen lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman ­radanpidon palvelutason tavoitetta. Valtion ­talousarvioesityksessä vuodelle 2004 korvaus­investointien kokonaissumma on enää 106,4 miljoonaa euroa. VR on laskenut tämän kattavan noin 60 prosenttia tarpeesta.

Puuttuva rahoitus hidastaa merkittävästi useiden rataosuuksien perusparannuksia, kasvattaa turvallisuusriskejä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä. Työllisyys vaikeutuu ja uudet lomautukset alkavat ensi vuonna, jollei määrä­rahaa koroteta. Perusradanpidon rahoitus on saatava kestävälle ja pitkäjänteiselle tasolle. Lisä­talousarviot ja yksittäiset määrärahalisäykset ­eivät toimi.

Heikkokuntoisilla rataosuuksilla joudutaan myös lisäämään nopeusrajoituksia. On selvää, etteivät nämä heikennykset voi olla vaikuttamatta asiakastyytyväisyyteen ja junaliikenteen imagoon ja matkustajamääriin. Heikkokuntoisesta rataverkosta aiheutuu VR:lle vuosittain kymmenien miljoonien eurojen menetykset mm. hitaista aikatauluista johtuvien markkinaosuuksien menetyksien ja tavaraliikenteen alhaisten akselipainojen takia.

Ensi vuodeksi esitetty määräraha ja hallituksen määrittelemä menokehys johtavat väistämättä siihen, että koko nykyistä rataverkkoa ei voida pitää tehokkaasti ja turvallisesti liikennöitävässä kunnossa, vaan pitkällä aikavälillä lähes kolmannes siitä on lakkautettava. Rataverkon kunto heikkenee ja yli-ikäisten rataosien määrä kasvaa. Liikennerajoitukset kolminkertaistuvat verrattuna nykyiseen.

Myös kehittäminen hidastuu. Esimerkiksi nopeustaso jää nostamatta 140 kilometriin tunnissa Jyväskylä—Pieksämäki-välillä.

Viite: TAA 802/2003 vp — Kari Uotila /vas ym.

Ehdotamme,

Että momentille 31.40.21 otetaan li­säyksenä 40 000 000 euroa rataverkon perusparannusluonteisiin korvaus­investointeihin.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, ­korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Vuoden 2003 talousarviossa määräraha oli 83 milj. euroa, mutta vuodeksi 2004 Vanhasen hallitus esittää enää vain 79,3 milj. euroa. Hallituksen joukkoliikenteen tukea koskeva esitys johtaa merkittäviin liikenteen supistuksiin. Ympäristön kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että joukkoliikenteen tuki pidetään sellaisena, että vuorojen supistuksiin ei jouduta.

Valiokunta on tyytynyt Vanhasen hallituksen joukkoliikennepalveluiden rajuun heikentämiseen. Tämä on vakava isku aluepolitiikalle. Bussiliikenteessä tämä merkitsee jopa 400 päivittäisen ostovuoron lopettamista vuoden 2004 ai­kana ja edelleen 200 ostovuoron lakkauttamista vuoden 2005 aikana. On pelättävissä, että käytännössä lakkautettavien bussivuorojen määrä nousee vielä tästäkin, sillä ostovuorot ovat usein osana laajempia autokiertoja. Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset ovat tehneet selvityksen, jonka mukaan talousarvioesitykseen tarvitaan bussi- ja taksivuorojen ostoon 3,1 miljoonan euron suuruinen lisärahoitus.

VR:n mukaan liikenteen ylläpitämisen tarve on ensi vuonna 39 miljoonaa euroa. Valtion ­talousarvioesityksessä vuodelle 2004 ostomäärärahaesitys on vain 37,5 miljoonaa euroa. Momentin perusteluiden mukaan tarkoituksena on junaliikenteen ostojen sopeuttaminen 37 miljoonan euron tasoon vuoteen 2005 mennessä. Tämä merkitsisi vuoteen 2003 verrattuna keskimäärin 15 junan poistamista ostolistalta ja sitä, että vuonna 2004 poistettaisiin keskimäärin 10 ­junaa.

Määrärahan leikkaus olisi johtanut liikenteen supistamiseen siten, että henkilöliikenne lakkautetaan kokonaisilta rataosilta. Määrärahat on kuitenkin saatava pysyvästi korkealle tasolle, riittävää ei ole, että niitä korotetaan kertaluonteisesti tai lisätalousarvioissa.

Valiokunnassa määrärahaa on korotettu niin, että se auttaa turvaamaan henkilöliikenteen oston pääosin. Pääkaupunkiseudulle, Turkuun tai Tampereelle ei sen sijaan ole varauduttu osoittamaan määrärahaa. Näillä alueilla on jouduttu korottamaan lippujen hintoja ja heikentämään tasoa. Tämä on johtamassa kierteeseen, jossa käyttäjämäärät vähenevät, mikä johtaa palvelujen heikentymiseen ja lippuhintojen tason nostoon. Siksi on tarpeen osoittaa joukkoliikennetukea näille alueille.

Viite: TAA 200/2003 vp — Matti Kauppila /vas ym. (linja-autoliikenne) ja TAA 787/2003 vp — Pentti Tiusanen /vas ym. (junaliikenne).

Ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan li­säyksenä 4 600 000 euroa pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun joukko­liikenteen lipputukeen sekä paikallis­liikenteen valtionavustukseen ja haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelujen tason turvaamiseen.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Yrittäjyyspolitiikka

Hallitus on ottanut yhdeksi politiikkaohjelmakseen yrittäjyyden politiikkaohjelman. Tavoitteena elinkeinopolitiikassa on edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukea vakaata aluekehitystä ja turvata Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteet ovat oikeita, mutta ovatko toimenpiteet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi? Politiikka­ohjelmassa todetaan, että kansalaisten valmiuksia ryhtyä yrittäjiksi lisätään yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen keinoin sekä liiketoimintaosaamista vahvistamalla. Liiketoiminataosaamisen haaste on kuitenkin huomattavasti laajempi ja olennainen Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Siksi esitämme, että eduskunta edellyttää, että yrittäjyyden politiikka­ohjelmaan lisätään maininta liiketoimintaosaamisen laaja-alaisesta kehittämisohjelmasta.

Ehdotamme,

että luvun 32.30 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liiketoimintaosaamisen laaja-alaisen kehittämisohjelman laatimisen.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Hallitus ei ole turvannut taloudellisia edellytyksiä tehokkaille toimille energiatalouden kehittämiseksi ympäristömyönteiseksi ja uusiutuvan energian käyttöönotolle, joita eduskunta edellytti hyväksyessään periaatepäätöksen viidennestä ydinvoimalasta. Tätä vaatii myös eduskunnan vuonna 2001 hyväksymä Kansallinen ilmasto-ohjelma.

Edelleenkään demonstraatiotukea ei ole energiatuen osana. Demonstraatiotuki on erityistukimuoto energiahankkeelle, jonka tukemiseen valtiovalta osallistuu tavallista suuremmalla suhteellisella osuudella hankkeen sisältämien erityisarvojen vuoksi. Tällaisia ovat mm. uusiutuvien energialähteiden, kuten bioenergian ja tuulivoiman energiatehokkuutta lisäävät hankkeet, jotka voimaperäisemmin vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Demonstraatiotuella voi olla merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Tuki edistää sellaista ener­giantuotantoa, joka lisää työllisyyttä ja myös avaa mahdollisuuksia vientiin.

Viite: TAA 789/2003 vp — Pentti Tiusanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan li­säyksenä 7 000 000 euroa energiatuen lisäämiseen ja demonstraatiotuen sisällyttämiseen talousarvioon.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Lasten ja alle 16-vuotiaiden nuorten hoidon tarpeen tulee olla hoitomuotojen valinnan lähtökohta. Hoidon piirissä tulisi olla koko perheen. Ensisijainen vastuu lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta kuuluu kunnille. Valtion on pidettävä huolta siitä, että kunnilla on riittävät voimavarat. Elleivät kunnat itse pysty turvaamaan riittäviä palveluja, ne voivat ostaa palveluja yksityiseltä sektorilta. Järjestelmän tulee toimia siten, että kaikki hoitoa tarvitsevat saavat sitä sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta sekä asuinpaikasta riippumatta. Siirtymävaiheessa on huolehdittava siitä, että potilaat eivät joudu kärsimään.

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

21. Sosiaali- ja terveysministeriön toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Lapsen oikeuksien yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 2. syyskuuta 1990. Sopimuksessa on määritelty eri valtioiden hyväksymät lapsen oikeudet. Suomi ratifioi sopimuksen kesäkuussa 1991. Lapsiasiainvaltuutetun viran tarpeellisuudesta on keskusteltu siitä lähtien, ja Suomi onkin pohjoismaista ainoa, jossa lapsi­asiainvaltuutetun virkaa ei ole. Norja sai oman virkansa jo vuonna 1981 ja Islantikin jo vuonna 1995.

Huolimatta hallitusohjelmassa olevaa lupausta lapsiasiainvaltuutetun viran perustamisesta, Vanhasen hallitus ei ole varannut määrärahaa lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista varten. Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen olisi kuitenkin välttämätöntä lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen kannalta yhteiskunnassa. Lapsiasiainvaltuutetun tärkeimpiin tehtäviin kuuluu lapsen oikeuksien kokonaisvaltainen edistäminen yhteiskunnassa. Tehokkaasti toimivassa järjestelmässä lapsiasiainvaltuutetun tulee voida vaikuttaa myös lapsiin liittyvään lainsäädäntöön, politiikkaan ja käytäntöihin sekä aktiivisesti tehdä aloitteita. Viite: TAA 110/2003 vp — Anne Huotari /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.01.21 otetaan li­säyksenä 200 000 euroa lapsiasiain­valtuutetun viran perustamiseen.

15. Perhekustannusten tasaus

Jäljempänä vastalauseemme luvussa 33.32 olemme käsitelleet sitä seikkaa, että lapsilisän korotus toimeentulotuen saajalle ei lisää tukea.

17. Työttömyysturva

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Useat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat tulleet ­köyhyysongelman ja työttömyyden rakenteen ar­vioinneissaan siihen lopputulokseen, että työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottaminen ovat paras lääke köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi.

Työministeriön hallinnonalan luvun 34.06 perusteluissa valiokunnan enemmistö toteaa, että toimeentulotuen saajista työttömyysturva on 48 prosentilla ensisijaisena tulon lähteenä ja kaikista työttömyysturvaa saavista selvästi yli puolet saa joko työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa. Näiden etuuksien matala taso on johtanut siihen, että suuri osa pitkäaikaistyöttömistä joutuu täydentämään toimeentuloturvaansa kunnallisesta toimeentulotuesta. Valiokunta ei kuitenkaan esitä tasokorotusta.

Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Jo kolme viidesosaa kaikista työttömistä joutuu tulemaan toimeen peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ­ilman erityisiä tukitoimia. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Talouden heikkojen kasvunäkymien vuoksi mitään työllisyystilanteen äkillistä parantumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kokonaistyöttömyys voi kääntyä jopa kasvuun, jolloin rakenteellisten työttömyysongelmien voidaan olettaa kärjistyvän. Siitäkin syystä työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta tulee parantaa.

Viite: TAA 428/2003 vp — Markus Mustajärvi /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.17.51 otetaan li­säyksenä 4 000 000 euroa 1,70 euron suuruisen korotuksen maksamiseksi budjettiperusteisesti työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan 1.7.2004 lukien.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korottamista samalle tasolle kuin työttömän henkilön perusturva.

Suomessa syntyy lapsia vuosittain noin 55 000. Tästä määrästä äitejä noin neljäsosalla äitiyspäivärahan tai vanhempainrahan määrä on pienempi kuin työttömyysturvan peruspäivärahan määrä. Lapsiperheiden tukeminen taloudellisesti on perusteltua tulevaisuuden kannalta. Jo nyt monet äitiyttä suunnittelevat siirtävät perheen perustamista saadakseen ensin työn tuoman taloudellisen turvan. Tämä on johtanut osittain siihen, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut. Samalla tavoin äitiyspäivärahan pienuus ajaa perheitä sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin.

Lapsiperheiden taloutta rasittavat usein lastenhoitokustannusten lisäksi monet muut kustannukset, muun muassa korkeat asumiskustannukset, opintolainat ja päivähoidon maksut. Suurin perheiden ongelma on kuitenkin äitiys- ja vanhempainrahan vähimmäistason alhaisuus.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ­perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämänhetkinen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taso ei täytä perustoimeen­tulon tasoa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan tasoa korotettavaksi peruspäivärahan tasolle.

Viite: TAA 111/2003 vp — Anne Huotari /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 35 000 000 euroa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamiseen budjettiperusteisesti peruspäivärahan tasolle.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkkeen määrään tehtiin vuoden 1984 jälkeen ensimmäinen tasokorotus 1.6.2001 vasemmistoliiton tavoitteen mukaisesti. Sen jälkeen pienimpien eläketulojen varassa elävät eivät ole saaneet käteen jäävään tuloon lisää veronalennustenkaan muodossa, joita erityisesti nykyinen hallitus jakaa etupainotteisesti suuri­tuloisille. Nykyisellään kansaneläke ei riitä turvaamaan tarpeellista perustoimeentuloa. Sen vuoksi on välttämätöntä tehdä kansaneläkkeisiin 18 euron tasokorotus jo ensi vuoden aikana. Verovähennyksen noustessa kansaneläkkeen myötä ulottuu korotuksen vaikutus käteen jäävään verolla vähennettyyn tuloon myös muihin kuin vain pelkkää kansaneläkettä saaviin.

Kansaneläkkeen merkitys on suuri pienipalkkaisille, usein naisille, pienyrittäjille, palkatonta kotityötä tekeville ja niille, joilla on epäyhtenäinen ja katkonainen työhistoria, kuten pitkäaikaistyöttömillä, omaishoitajilla ja pätkätyön tekijöillä. Epätyypillisiä työsuhteita on yhä enemmän, ja näin kansaneläke tulee olemaan edelleen merkittävä pienituloisten eläketurvan takaajana.

Viite: TAA 567/2003 vp ­— Iivo Polvi /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.19.60 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 74 00 000 ­euroa 18 euron suuruisen lisän maksamiseksi budjettiperusteisesti kansaneläkkeisiin kuukausittain 1.7.2004 lu­kien.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuuosuus

Kun vuonna 1997 säädettiin laki toimeentulo­tuesta, toimeentulotukeen tehtiin samalla merkittävä huononnus ottamalla käyttöön asumiskustannusten ns. omavastuuosuus. Se on laissa ilmaistu säännöksellä, jonka mukaan toimeen­tulotuen perusosaan sisältyy 7 prosenttia tarpeellisen suuruisesta asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettujen asumismenojen määrästä.

Asumiskulujen omavastuuosuuden sisällyttäminen toimeentulotuen normilaskelmaan oli osa Lipposen ensimmäisen hallituksen kannustinloukkutyöryhmän esitystä. Alun perin esitettiin 20 prosentin omavastuuta, mutta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaatimuksesta budjettiriihessä omavastuuta pienennettiin 7 prosenttiin. Asumiskulujen omavastuuosuuden sisällyttämistä toimeentulotukimenoihin ajaneet perustelivat toimeentulotuen perusosan leikkausta työllistämiskynnyksen alentamisella ja sillä, että toimeentulotukea saavat hakeutuisivat uudistuksen jälkeen pienempiin asuntoihin asumismenojensa pienentämiseksi.

Käytäntö on vastaansanomattomasti osoittanut, ettei lain muutoksella ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Sen sijaan sillä on vaikeutettu voimakkaasti ja kohtuuttomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää ja heitä auttamaan pyrkivien kuntien sosiaalityöntekijöiden päivittäistä työtä. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut tilanteen ongelmallisuuden lausuessaan hallituksen vuoden 2002 toimintakertomuksesta mm. "Valiokunta pitää edelleen tarpeellisena toimeentulotukea saavien aseman parantamista, jolloin esimerkiksi tulisi tarkastella toimeentulotuen määrää alentavasti vaikuttavan asumiskustannusten omavastuun asianmukaisuutta."

Edellä sanotuista syistä johtuu, että lakia olisi mielestämme korjattava poistamalla sen 7 §:n 2 momentista asumiskustannusten omavastuuosuutta koskeva määräys. Tästä muutoksesta kunnille aiheutuu kustannuksia yhteensä 42 miljoonaa euroa vuodessa.

Viite: TAA 852/2003 vp — Erkki Virtanen /vas ym.

Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsi­lisän etuoikeuttaminen toimeentulotukea määriteltäessä

Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän korotuksen lapsilisiin ensimmäisen lapsen osalta 10 euroa kuussa ja yksinhuoltajille kolmen euron korotuksen. Lapsilisien korottaminen tulee varmasti tarpeeseen monissa pienituloisissa perheissä. Hallituksen näkemyksen mukaan lapsi­lisien korottaminen vähentää lapsiperheiden köyhyyttä, joka on laman jälkeisinä vuosina lisääntynyt huimasti Suomessa. Lapsilisien korottaminen ei kuitenkaan valitettavasti vaikuta kaikista huonoimmassa taloudellisessa tilassa elävien lapsiperheiden arkeen.

Valtioneuvoston päätöksellä toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan perheen tuloina huomioon toimeentulolaskelmaa tehtäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimeentulotuella kuitataan lapsilisät.

Joka kymmenes lapsi elää nykyisin perheessä, joka joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Monet toimeentulotuen varassa elävät perheet ovat taloudellisesti todella tiukoilla. Pitkän ajan kuluessa toimeentulotuella eläminen ai­heuttaa lapsiperheiden syrjäytymistä. Vaikka pelkillä suurilla tuloilla ei välttämättä kasvateta tasapainoisia ja hyvinvoivia lapsia, alituinen niukkuus on kuitenkin hyvin suuri riskitekijä.

Jos köyhyys on pitkäaikainen tai pysyvä tila, se koettelee sekä aikuisten että lasten voimia. Toimeentulopulmat painavat myös lasten mieltä, eivätkä työttömien lapset usein usko itsekään saavansa työpaikkaa. Vakavimmin rahan puute vaikuttaa vanhempien jaksamiseen ja perheen ilmapiiriin. Synkeys lisää lasten käytösongelmia, masennusta ja alkoholin käyttöä, joiden hoito tulee kalliiksi verrattuna perheen tukemiseen ajoissa.

Kunnallista toimeentulotukea saavien perheiden ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on laskettava perheen etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin se ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea. Näin kaikkein pienituloisimpien perheiden tulot kasvavat ensimmäisen lapsen saaman lapsilisän verran eli noin 90 euroa. Vasta tämän muutoksen jälkeen kaikista pienituloisimmat perheet olisivat myös oikeutettuja saamaan hallituksen kaavailemat korotukset ensimmäisestä lapsesta maksettaviin lapsilisiin.

Käsitellessään lapsilisän korottamista valiokunta myöntää luvun 33.15 perusteluissa, että toimeentulotukea tarvitsevan lapsiperheen saama tuki ei parane, koska lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa. Valiokunta pitää tilannetta kohtuuttomana, mutta tyytyy tältä osin asianomaisessa luvussa esittämään suhteellisen pyöreää lausumaa, johon toki olemme sinänsä yhtyneet. Katsomme kuitenkin, että asiassa tulisi edetä jo tämän talousarvion ­yhteydessä.

Viite: TAA 401/2003 vp — Annika Lapintie /vas ym.

Valtionosuuden indeksitarkistus

Hallitus esitti valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin vain osittaisen indeksitarkistuksen 75 prosentin suuruisena kustannusten noususta, vaikka kuntien talouden arvioidaan olevan koko kehyskauden alijäämäinen. Näin kuntien on maksettava kustannusten nousu täysimääräisenä.

Palvelujen tarve on väestön ikääntymisestä johtuen edelleen lisääntyvä, mikä aiheuttaa kunnille kasvavia kuluja. Samaan aikaan kuntien ­tulisi suoriutua niukoissa oloissa mm. hoito­takuusta. Jo nyt viisikymmentä kuntaa on korottanut veroprosenttia vuodeksi 2004, ja sen lisäksi tiedossa on, että monet kunnat nostavat prosenttia kunnallisvaalien jälkeen selviytyäkseen lakien asettamista palvelujen tarjoamisvelvoitteista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on monissa kunnissa karsittu, mikä on tapahtunut usein henkilöstöä vähentämällä ja jonoja kasvattamalla.

Viite: TAA 263/2003 vp — Mikko Kuoppa /vas ym., jossa ehdotetaan 18 milj. euron lisäystä varsinaiseen budjettiesitykseen nähden.

Kun emme ole hyväksyneet hallituksen esitykseen HE 145/2003 vp sisältyvää 21 milj. ­euron vähennystä, on lisäystarve mietintöön nähden kaikkiaan 39 milj. euroa.

Ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ­ylimääräisenä lisäyksenä 42 000 000 euroa toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuuden poistamisesta kunnille aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

Samalle ehdotamme

momentin perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle ehdotuksen toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuuden poistamisesta.

Edelleen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 35 000 000 ­euroa toimeentulotuen määräytymis­perusteiden muuttamiseen perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta.

Samalle ehdotamme

momentin perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle ehdotuksen toimeentulotuen määräytymisperusteiden muuttamisesta niin, että ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää ei oteta huomioon toimeentulotuen suuruutta määrättäessä.

Lisäksi ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 39 000 000 ­euroa sosiaali- ja terveydenhuollon indeksitarkistusten tekemiseksi täysimääräisinä ja kuntatalouden aseman vahvistamiseksi.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

29. (34.06.02, 25 osa, 27, 29, 30, 50 osa, 63 ja 65) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet ­(arviomääräraha)

Työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistäminen valtionhallintoon

Palkkaperusteisia työllistämistukia valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty viime eduskuntakausilla sillä perusteella, että työttömyystilastot ovat parantuneet. Tilastojen kaunistuessa määrärahoja onkin vähennetty seuraavasti: Kun tilinpäätöksen mukaan palkkaperusteisiin työllistämistukiin vuonna 1998 käytettiin valtion varoja yhteensä 282 miljoonan euron edestä, niin vuonna 2001 ne olivat tilinpäätöksen mukaan puolittuneet 141 miljoonaan ­euroon. Ensi vuodelle on tarjolla enää 112 miljoonaa ­euroa.

Perusteita määrärahan alentamiseen alku­peräisestä syystä ei enää ole, koska työttömyys ei enää laskekaan entiseen tahtiin, vaan päinvastoin työttömyyden lasku on jo viime vuonna lähes pysähtynyt ja nähtävissä on, että uhkana onkin työttömyyden lähteminen uuteen nousuun. Siksi on perusteltua korottaa määrärahaa aiempien vuosien tasolle varsinkin siksi, että pitkä­aikaistyöttömien määrä on pysynyt viime vuosina itsepintaisesti korkeana osoittamatta juuri lainkaan laskun merkkejä.

Esitämmekin pitkäaikaistyöttömien työllis­tämistä kunnon töihin kunnon palkalla sen sijaan, että nyt esitetään kuntouttavan työtoiminnan varjolla työmarkkinatukilaisten työllistämistä yhden euron lisäkiihokkeella osaksi valtion käytännössä järjestämää uutta matalapalkka-armeijaa.

Esittämästämme 30 miljoonan euron lisämäärärahasta olisi tarkoituksenmukaista käyttää 20 miljoonaa euroa kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteisiin työllistämistukiin ja loput 10 miljoonaa euroa valtion vastaaviin tukiin.

Viite: TAA 573/2003 vp — Veijo Puhjo /vas ym.

Omatoimisuusavustus

Työttömyys on edelleen maamme vakavin ongelma. Lähitulevaisuudessa työvoimastamme niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla on jäämässä eläkkeelle valtava määrä työntekijöitä. Suuri haaste tulee olemaan, miten nyt työttömänä olevat henkilöt työllistyvät eläköityvien tilalle. Myös uusien työpaikkojen täyttäminen nyt työttömänä olevista on vaikeaa, mikäli työttömänä olevat ihmiset syrjäytyvät työelämästä ja muustakin yhteiskunnallisesta toiminnasta. Näin voi tapahtua, jos työttömyysaikana ihmisellä ei ole sopivaa sosiaalista ympäristöä, jossa hän voisi osallistua ja vaikuttaa sekä omiin että yhteisiin asioihin.

Työttömien yhdistykset ovat yksi tärkeä so­siaalinen yhteisö työttömille. Sen lisäksi, että työttömien yhdistykset antavat vertaistukea työttömille, monet niistä myös työllistävät paljon pitkään työttöminä olleita ihmisiä. Yhdistysten järjestämä ruokailu on yksi tärkeä osa niin fyysistä kuin psyykkistäkin ehkäisevää terveydenhoitoa. Monissa yhdistyksissä on myös terveydenhoitajan palveluja, joista on erittäin hyviä kokemuksia.

Työttömien yhdistysten toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että rahoitus toiminnanjohtajan palkkaamiseen on kunnossa. Nyt tilanne vaihtelee eri TE-keskusten alueilla. Omatoimisuusavustusta on käytetty toiminnanjohtajien palkkaukseen, mutta kaikkein aktiivisimpiinkaan yhdistyksiin sitä ei syystä tai toisesta ole riittänyt. Tämän aloitteen tarkoitus on taata omatoimisuusavustukseen rahoitus niin, että jokaiseen toimivaan yhdistykseen voidaan palkata toiminnanjohtaja ja isoimpiin yhdistyksiin, jotka työllistävät työntekijöitä, voidaan palkata myös henkilö, joka hoitaa työnantajavelvoitteista johtuvat paperityöt.

Viite: TAA 112/2003 vp — Anne Huotari /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 34.06.29 otetaan li­säyksenä 37 000 000 euroa, mistä 30 000 000 euroa työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistämiseen valtionhallintoon ja 7 000 000 euroa omatoimisuusavustukseen työttömien yhdistysten toiminnan turvaamiseksi.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Yhdistelmätuki

Köyhyydestä, joka lisääntyi 1990-luvulla laman ja siihen liittyneiden ratkaisujen myötä, uhkaa tulla Suomessa pysyvä ongelma. Toimeentulo­tukea saavien määrä on vakiintumassa korkealle tasolle. Vuonna 2002 toimeentulotuen piirissä oli 262 000 kotitaloutta ja 440 000 henkeä, eikä vähennystä edelliseen vuoteen juuri tapahtunut. Jos pienituloisuuden rajana pidetään 60 prosenttia mediaanitulosta, pienituloisten osuus oli 10,80 prosenttia vuonna 2001. Vuonna 1990 vastaava osuus oli 7,9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole nujerrettu, ja useat kymmenettuhannet ihmiset ovat syrjäytymässä työmarkkinoilta. Tässä tilanteessa tarvitaan uusia sosiaali- ja työvoimapoliittisia ratkaisuja köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi.

Vuodesta 1998 lähtien työmarkkinatuki on voitu tietyin ehdoin maksaa työnantajalle tukena palkkauskustannuksiin osana ns. yhdistelmätukea ja nyttemmin yhdistelmätukikokeilussa myös sellaisenaan ilman työllistämistukea. Tästä säädetään nyt työttömyysturvalaissa (1290/2002) ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002 ). Yhdistelmätukea voidaan myöntää kunnille ja yksityisille työn­antajille, mutta ei valtion laitoksille, ja se on tarkoitettu ensi sijassa työmarkkinatuelle pudonneiden pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Yhdistelmätukeen sisältyvä työllistämistuki on korkeintaan normaalin työllistämistuen suuruinen eli 19,85 euroa päivässä. Kun täysi työmarkkinatuki ilman lapsikorotuksia on 23,02 ­euroa päivältä, voidaan laskea, että yhdistelmätuki on yleensä korkeintaan noin 920 euroa kuukaudessa. Koska tällä voidaan peittää kaikki palkkauskustannukset, myös eläke- ja muut so­siaaliturvamaksut, yhdistelmätuella työllistetyn työntekijän ansiotaso on yleensä hyvin alhainen.

Yhdistelmätuen osuus työllisyyspolitiikassa on kasvanut viime vuosina. Se on korvannut normaalia palkkaperusteista työllistämistukea. Yhdistelmätuella sijoitettujen palkat ovat kuitenkin usein pienet, ja suurelta osin kyse on hyvin pienipalkkaisesta osa-aikatyöstä. Tämä johtuu ainakin osittain tuen ehdoista, jotka mahdollistavat palkkauskustannusten rajoittamisen tuen määrään. Yhdistelmätukea käytetään työllistämiskeinona paljon ns. kolmannella sektorilla, jossa työnantajalla ei ole juuri mahdollisuuksia omaan rahoitusosuuteen palkkauskustannuksissa. Vaarana on, että järjestelmä synnyttää eräänlaiset C-luokan työmarkkinat, joissa palkkataso ja työehdot ovat tavanomaista huonommat. Tätä kuvaa vahvistaa myös se, että työttömyysturvan työssäoloehdon karttumista on rajoitettu yhdistelmätukitöissä.

Yhdistelmätuella voisi olla myönteisempi osuus pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä ja heidän toimeentulonsa vahvistamisessa, jos järjestelmän ehtoja kehitetään. Yksi keino tähän olisi yhdistelmätuen tason kohottaminen. Se voisi tapahtua siten, että työmarkkinatuki maksetaan korotettuna silloin, kun se maksetaan työnantajalle tukena palkkauskustannuksiin. Tämä kannustaisi työnantajia paremmin palkattujen töiden järjestämiseen ja lisäisi muutenkin järjestelmän houkuttelevuutta. Kohtuullisena korotusprosenttina voisi olla 30.

Jos yhdistelmätuen piirissä on keskimäärin noin 15 000 työllistettyä, voidaan arvioida, että yhdistelmätukeen sisältyvän työmarkkinatuen korottaminen 30 prosentilla merkitsee valtion ­talousarviossa noin 27 miljoonan euron lisä­menoa.Viite: TAA 764/2003 vp — Esko-Juhani Tennilä /vas ym.

Työmarkkinatuki

Useat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat tulleet köyhyysongelman ja työttömyyden rakenteen ar­vioinneissaan siihen lopputulokseen, että työmarkkinatuen ja työttömyysturvan peruspäivä­rahan korottaminen ovat paras lääke köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi, milloin asianomaiselle ei voida osoittaa työtä.

Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Jo kolme viidesosaa kaikista työttömistä joutuu tulemaan toimeen peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Talouden heikkojen kasvunäkymien vuoksi mitään työllisyystilanteen äkillistä parantumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kokonaistyöttömyys voi kääntyä jopa kasvuun, jolloin ­rakenteellisten työttömyysongelmien voidaan olettaa kärjistyvän. Siitäkin syystä työmark­kinoilla vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta tulee parantaa.

Viite: TAA 431/2003 vp — Markus Mustajärvi /vas.

Ehdotamme,

että momentille 34.06.52 otetaan li­säyksenä 67 000 000 euroa, mistä 27 000 000 euroa yhdistelmätukeen sisältyvän työmarkkinatuen korottamiseen budjettiperusteisesti 30 prosentilla ja 40 000 000 euroa 1,70 euron suuruisen työmarkkinatuen korotuksen maksamiseksi budjettiperusteisesti 1.7.2004 lukien.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahaa on käytetty yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Vanhasen hallitus ei esitä määrä­rahaan korotusta. Tämän lisäksi määrärahaa ­tulee voida käyttää myös jätteiden synnyn ehkäisemiseen, jätteiden hyödyntämiseen tai ma­teriaalien käytön ekologisen tehokkuuden parantamiseen ja näin laventaa sen käyttöaluetta. Määrärahalla on myös työllisyysvaikutus.

Ehdotamme

Että momentille 35.10.63 otetaan li­säyksenä 4 000 000 euroa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vuonna 2003 tarkoitukseen myönnettiin lisä­talousarvio mukaan lukien 10,9 milj. euroa, mutta ensi vuodeksi hallitus esittää vain 9 milj. ­euroa. Emme ole pitäneet vähennystä harkittuna varsinkaan, kun vähennyksellä on myös työllisyysvaikutuksia. Valiokunnan 1 milj. euron ­lisäys palauttaa määrärahan lähes viime vuoden tasolle, mutta on vieläkin riittämätön.

Ehdotamme

että momentille 35.10.77 otetaan li­säyksenä 3 000 000 euroa.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Korjausavustusvaltuudet

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2004 esitetään asuntojen korjausavustusvaltuudeksi 60 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden määräraha oli 75 miljoonaa euroa. Valiokunnan 10 milj. ­euron lisäyksen jälkeenkin määräraha alenee viime vuodesta. Asuntojen korjausavustusvaltuus tulee säilyttää vähintään tämän vuoden tasolla, sillä esimerkiksi hissien rakentamisen avustaminen on jatkuvasti kasvussa. Myös tänä vuonna käyttöön otettuja energia-avustuksia tullaan ensi vuonna hakemaan paljon järjestelmän tultua tutuksi. On myös muistettava, että asuntojen korjaustoiminta on työllistävää toimintaa.

Viite: TAA 153/2003 vp — Matti Kangas /vas ym.

Asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaiset perusparannuslainat

Asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamisen tukeminen aloitettiin vasta vuonna 2003. Tukimuodolle on selvästi tarvetta, sillä hakemuksia tuli yli 10 000 asunnolle. Tukipaketti on toiminut hyvin, sillä melko pieneen tukeen (29 prosenttia lainan korosta = henkilökohtaisen lainan korkojen verovähennys) on yhdistetty onnistuneesti ARAn laatu- ja kustannusohjausta. Hallituksen talousarvioesityksen vuodelle 2004 mukaan asunto-osakeyhtiötalojen korkotukea perusparantamiseen ei enää myönnetä. Tulopoliittisessa sopimuksessa sovitun mukaisesti työllisyys- ja suhdannesyistä on jatkettava asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainojen myöntämistä myös ensi vuonna. On myös muistettava, että asuntojen perusparannustoiminnalla on merkittävä työllistävä vaikutus rakennusalalla.

Viite: TAA 803/2003 vp — Kari Uotila /vas ym.

Ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluja muutetaan siten, että avustuksia asuntojen korjaustoimintaan voidaan maksaa enintään 75 000 000 euroa, josta 20 000 000 euroa osoitetaan energia-avustuksiin ja että vuonna 2004 voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi myös asunto-osakeyhtiötalolainojen korko­tuesta annetun lain mukaisia perusparannuslainoja.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahalla tuetaan valtakunnallisia ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujärjestöjä sekä valtakunnallisia asunto- ja rakennusalan järjestöjä valistus- ja neuvontatoiminnassa. Sen lisäksi siitä maksetaan mm. avustusta erinäisiin saariston ja tunturialueiden hankkeisiin sekä eräisiin kasvatus- ja valistushankkeisiin. Määräraha on viime vuodet pysynyt euromääräisesti samana.

Ehdotamme,

että momentille 35.99.65 otetaan ­lisäyksenä 150 000 euroa valtakunnallisten ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujärjestöjen tukemiseen.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2003

Iivo Polvi /vas
Kari Uotila /vas
Mikko Immonen /vas
Mikko Kuoppa /vas