Siirry mietintöön

VaVM 40/2002 vp - HE 132/2002 vp , HE 249/2002 vp, HE 253/2002 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 20 päivänä syyskuuta 2002 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2003 ( HE 132/2002 vp ).

Lisäksi eduskunta on 26.11.2002 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan talousarvioesitystä täydentävän hallituksen esityksen ( HE 249/2002 vp ) ja 3.12.2002 hallituksen esityksen talousarvioesityksen toisesta täydentämisestä (HE 253/2002 vp).

Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa esityksistä yhteisen mietinnön.

Talousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä seuraavat 6.11.2002 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyt talousarvioaloitteet

TAA 1/2002 vp Hannu Aho /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 30.12.41

TAA 2/2002 vp Hannu Aho /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuden Märsylä—Pöntiö kunnostamiseen Himangalla 31.24.21

TAA 3/2002 vp Hannu Aho /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien Perho—Kinnula kunnostamiseen 31.24.21

TAA 4/2002 vp Hannu Aho /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Perhon ja Vimpelin välisen paikallistien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 5/2002 vp Hannu Aho /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuden Pöntiö—Ainali kunnostamiseen Himangalla 31.24.21

TAA 6/2002 vp Hannu Aho /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kotimaisen energian tukemiseen 32.60.40

TAA 7/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen eduskunnan puhelinvaihteen hoitajien palkkauksen korottamiseen 22.02.21

TAA 8/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kolmen toimistotyöntekijän palkkaamiseen eduskunnan kansliaan 22.02.21

TAA 9/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kansanedustajien avustajien palkkioihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.02.21

TAA 10/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Eduskunnan lisätilojen rakentamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 22.02.74

TAA 11/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Valtiontilintarkastajien toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.09.21

TAA 12/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kuuden uuden esittelijän palkkaamiseen eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan 22.14.21

TAA 13/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen uusien virkojen perustamiseen Valtiontalouden tarkastusvirastoon 22.40.21

TAA 14/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenoihin 22.40.21

TAA 15/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioille ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.99.21

TAA 16/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Miss Maailma ‐kilpailuun kelvollisen ehdokkaan löytämiseen 23

TAA 17/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 23.02.21

TAA 18/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen uusien esittelijöiden palkkaamiseen oikeuskanslerinvirastoon 23.03.21

TAA 19/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 23.27.50

TAA 20/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kunniamerkkeihin ehdotetun määrärahan poistaminen 23.99.24

TAA 21/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.01.21

TAA 22/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetun määrärahan poistaminen 24.30.66

TAA 23/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.30.66

TAA 24/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Lähialueyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.50.66

TAA 25/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ulkoasiainministeriön erityisasiantuntijoista aiheutuviin menoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.99.23

TAA 26/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Siviilihenkilöstön kriisinhallintamenojen maksamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.99.25

TAA 27/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomi-tietoutta lisäävään kampanjaan 24.99.50

TAA 28/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen hädänalaisten Suomen kansalaisten auttamiseen 24.99.51

TAA 29/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.99.66

TAA 30/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ulkoasiainministeriön eräisiin jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.99.66

TAA 31/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen arestirangaistuksen käyttöönoton suunnitteluun 25.01.21

TAA 32/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen takuuvelallisten aseman selvittämiseen 25.01.21

TAA 33/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vanginvartijoiden palkkauksen tasokorotukseen 25.01.21

TAA 34/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vankeinhoidon henkilökunnan koulutukseen 25.01.21

TAA 35/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ylivelkaantuneiden asemaa ja auttamismahdollisuuksia koskevaan tutkimukseen 25.01.21

TAA 36/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rikoksen uhrin käsikirjan julkaisemiseen 25.01.51

TAA 37/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rikosvahinkojen korvaamiseen valtion varoista 25.01.51

TAA 38/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Silta-Valmennuksen toiminnan tukemiseen Tampereella 25.01.51

TAA 39/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen turkistarhoihin kohdistuneiden vahingontekojen korvaamiseen 25.01.51

TAA 40/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen korkeimman oikeuden toimintamenoihin 25.10.21

TAA 41/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen muiden tuomioistuinten toimintamenoihin 25.10.23

TAA 42/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen todistajapalkkioiden korottamiseen 25.10.29

TAA 43/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen oikeusaputoimistojen palvelutason parantamiseen 25.30.21

TAA 44/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Yksityisten oikeusavustajien korvauksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 25.30.50

TAA 45/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ulosottolaitoksen toimintamenoihin 25.40.21

TAA 46/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ulosottomiesten jatkokoulutukseen 25.40.21

TAA 47/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ulosottolaitoksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 25.40.21

TAA 48/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vanginvartijoiden opintomatkoihin ulkomaille 25.50.21

TAA 49/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vankilapaikkojen ostamiseen venäläisistä vankiloista 25.50.21

TAA 50/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Vankeinhoidon toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 25.50.21

TAA 51/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Vankeinhoitolaitoksen avolaitostöihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 25.50.74

TAA 52/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen syyttäjänvirkojen perustamiseen 25.60.21

TAA 53/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Sisäasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 26.01.21

TAA 54/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Lääninhallitusten toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 26.05.21

TAA 55/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kihlakunnanvirastojen yhteisiin toimintamenoihin 26.07.21

TAA 56/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen avoinna olevien poliisivirkojen täyttämiseen 26.75.21

TAA 57/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen erikoisryhmän perustamiseen raiskausrikosten tutkintaan 26.75.21

TAA 58/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen huumerikostutkinnan teknisen välineistön hankkimiseen 26.75.21

TAA 59/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen keskusrikospoliisin laboratoriolaitteiden hankkimiseen 26.75.21

TAA 60/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kolmen helikopterin hankkimiseen poliisille 26.75.21

TAA 61/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen liikennevalvontakameroiden hankkimiseen poliisille 26.75.21

TAA 62/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen merietsintäkaluston hankkimiseen poliisille 26.75.21

TAA 63/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen poliisien opintomatkoihin ulkomaille 26.75.21

TAA 64/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen poliisikoirien hankintaan ja koulutukseen 26.75.21

TAA 65/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen poliisin autokaluston uusimiseen 26.75.21

TAA 66/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen poliisin erityismenoihin 26.75.21

TAA 67/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen poliisin palkkauksen kohentamiseen oikeudenmukaisella tavalla 26.75.21

TAA 68/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 69/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rikoksen kautta menetetyn omaisuuden jäljittämiseen 26.75.21

TAA 70/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen siviilipoliisien palkkaukseen kansainvälisissä tehtävissä 26.75.21

TAA 71/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vartijoiden palkkaamiseen keskusrikospoliisin toimitiloihin 26.75.21

TAA 72/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vihjepalkkioiden maksamiseen rikostutkinnassa 26.75.21

TAA 73/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen viranomaisradioverkon toimintamenoihin 26.75.23

TAA 74/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen pelastushelikoptereiden toimintakuluihin 26.80.22

TAA 75/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rajavartioston toimintamenoihin 26.90.21

TAA 76/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen uusien rajavartijoiden palkkaamiseen rajavartiostolle 26.90.21

TAA 77/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kahden pelastushelikopterin hankkimiseen rajavartiostolle 26.90.70

TAA 78/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kuntien valtionosuuksiin 26.97.31

TAA 79/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kyläasiamiesten toiminnan tukemiseen 26.97.31

TAA 80/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen täysimääräisen indeksikorotuksen tekemiseen kuntien valtionosuuksiin 26.97.31

TAA 81/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kuntien yhdistymisavustuksiin ehdotetun määrärahan poistaminen 26.97.32

TAA 82/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen avustamiseen 26.97.34

TAA 83/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maakuntien toiminnan kehittämiseen 26.98.43

TAA 84/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 26.98.61

TAA 85/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuuteen ehdotetun määrärahan vähentäminen sisäasiainministeriön osalta 26.98.62

TAA 86/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kevyiden ilmatorjuntaohjusten hankkimiseen puolustusvoimille 27.10.16

TAA 87/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maamiinakannan uusimiseen puolustusvoimissa 27.10.16

TAA 88/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Patria Vammas Oy:n tilauskannan tukemiseen 27.10.16

TAA 89/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen henkilöstön lisäämiseen sota-arkistossa 27.10.21

TAA 90/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kertausharjoitusten lisäämiseen puolustusvoimissa 27.10.21

TAA 91/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen varusmiesten päivärahan korottamiseen 27.10.21

TAA 92/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.30.22

TAA 93/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.30.22

TAA 94/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.99.50

TAA 95/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Valtiovarainministeriön toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.01.21

TAA 96/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen verotuksen tehotarkkailuun 28.18.21

TAA 97/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Verohallinnon toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.18.21

TAA 98/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ahvenanmaan tasoitusmaksuun ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.39.30

TAA 99/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ahvenanmaata koskevaan verohyvitykseen ehdotetun määrärahan poistaminen 28.39.31

TAA 100/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.39.40

TAA 101/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen tullilaitoksen palkkausmenoihin 28.40.21

TAA 102/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen tullilaitoksen virkojen lisäämiseen 28.40.21

TAA 103/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Tilastokeskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.52.21

TAA 104/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Lylyn varikon rakennustöihin ja toimintojen uudelleenorganisointiin 28.60

TAA 105/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vankiloiden turvallisuusjärjestelmien kehittämiseen 28.60

TAA 106/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen laajan työolosuhteita koskevan tutkimuksen käynnistämiseen valtion virastoissa 28.80.20

TAA 107/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen henkilöstön sopeutumisen tukemiseen 28.80.21

TAA 108/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen työsuojelun edistämiseen 28.80.23

TAA 109/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.81.01

TAA 110/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Postin, Telelaitoksen ja Postipankin avustuskassa Yhteistuen jäsenten saatavien maksamiseksi 28.82

TAA 111/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Eläkekassa Tuen takauskorvauksiin ehdotetun määrärahan poistaminen 28.82.41

TAA 112/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Euroopan unionille maksettaviin maksuosuuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.90.69

TAA 113/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen verosta vapautuksen johdosta takaisin maksettaviin veroihin 28.99.63

TAA 114/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuuteen ehdotetun määrärahan vähentäminen opetusministeriön osalta 29.01.62

TAA 115/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.08.25

TAA 116/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Opetusministeriön hallinnonalan kansainvälisen yhteistyön avustuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.08.50

TAA 117/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.08.66

TAA 118/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen aloituspaikkojen lisäämiseen Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 29.10.21

TAA 119/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuksen lisäämiseen Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 29.10.21

TAA 120/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen päihdelääketieteen professuurin kehittelemiseen Tampereen yliopistossa 29.10.21

TAA 121/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen teknillisen korkeakoulun toimintamenoihin 29.10.21

TAA 122/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen yliopiston toimintamenoihin 29.10.21

TAA 123/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Yliopistolaitoksen yhteisiin menoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.10.22

TAA 124/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.10.23

TAA 125/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Harjoittelukoulujen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.10.24

TAA 126/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen kehittämiseen 29.20.25

TAA 127/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kuraattori-vahtimestareiden palkkaamiseksi kouluihin 29.40.21

TAA 128/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.40.21

TAA 129/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ajokoulutuksen antamiseen lukioissa ja muissa oppilaitoksissa 29.40.30

TAA 130/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen esiopetuksen matkakustannuksiin 29.40.30

TAA 131/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Yleissivistävän koulutuksen käyttökustannusten valtionosuuteen ja -avustukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.40.30

TAA 132/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen koulujen homehaittojen poistamiseen 29.40.34

TAA 133/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Yleissivistävien oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen perustamiskustannusten valtionosuuteen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.40.34

TAA 134/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Järjestöjen valtionavustukseen ehdotetun määrärahan poistaminen 29.40.51

TAA 135/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vammaisten lasten koulutukseen tarvittavien ohjaajien koulutukseen 29.60.21

TAA 136/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.60.21

TAA 137/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen työssäoppimiseen ja harjoittelutoimintaan 29.60.24

TAA 138/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.60.31

TAA 139/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kansalaisopistojen käyttökustannusten valtionosuuteen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.69.30

TAA 140/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kansanopistojen käyttökustannusten valtionosuuteen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.69.50

TAA 141/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen lennonjohdon koulutuksen lisäämiseen 29.69.51

TAA 142/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannusten valtionosuuteen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.69.51

TAA 143/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n toiminnan tukemiseen 29.69.53

TAA 144/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen opintolainojen valtiontakaukseen ja korkotukeen 29.70.52

TAA 145/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen opiskelijoiden opintotuen tason korottamiseen 29.70.55

TAA 146/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 29.70.57

TAA 147/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Arkistolaitoksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.88.22

TAA 148/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.88.23

TAA 149/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.88.50

TAA 150/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen Ufokeskus ry:n toiminnan tukemiseen 29.88.54

TAA 151/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.90.21

TAA 152/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Museoviraston arkeologisiin kaivauksiin 29.90.24

TAA 153/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pälkäneen rauniokirkon kunnostamiseen 29.90.24

TAA 154/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Valtion elokuvatarkastamon toimintamenoihin 29.90.27

TAA 155/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Valtion elokuvatarkastamon toimintamenoihin 29.90.27

TAA 156/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen Teatterin toiminnan tukemiseen 29.90.31

TAA 157/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen valtionosuuteen ja avustukseen teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin 29.90.31

TAA 158/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kuntien kulttuuritoimintaan 29.90.33

TAA 159/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen historiallisesti arvokkaiden tanssilavojen kunnostamiseen 29.90.50

TAA 160/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Museovirastolle historiallisten kyläyhteisöjen säilyttämiseen 29.90.50

TAA 161/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen mustalaisten kulttuuritoimintojen tukemiseen 29.90.50

TAA 162/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Oma-Tupa-nimisen kiinteistön kunnostamiseen Ikaalisissa 29.90.50

TAA 163/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen pienten pakolaisryhmien sosiaalisen yhteistoiminnan kehittämiseen 29.90.50

TAA 164/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pispalan Moreeni ry:n toiminnan tukemiseen 29.90.50

TAA 165/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Ponsila-nimisen seuratalon kunnostamiseen Ikaalisissa 29.90.50

TAA 166/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Riitialan Nouseva Voima -nimisen seuran seuratalon kunnostamiseen 29.90.50

TAA 167/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen seuratalojen kunnostamiseen 29.90.50

TAA 168/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Taitelijoiden, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.90.51

TAA 169/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Ahaa-teatterin tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 170/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen harrastajateattereiden tukemiseen 29.90.52

TAA 171/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Haverin kaivoksen kunnostamiseen Viljakkalassa 29.90.52

TAA 172/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Ivalon huuliharppufestivaalin tukemiseen 29.90.52

TAA 173/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen katsomokatoksen rakentamiseen Myllykolun kesäteatteriin 29.90.52

TAA 174/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen katsomokatoksen rakentamiseen Pyynikin kesäteatteriin 29.90.52

TAA 175/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kirjastojen käyttökustannuksiin 29.90.52

TAA 176/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Kurun oopperayhdistyksen toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 177/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Lenin-museon toiminnan tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 178/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Mukamas-teatterin toiminnan tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 179/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pispalan Sottiisi ‐musiikkitapahtuman tukemiseen 29.90.52

TAA 180/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pyynikin kesäteatterin tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 181/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Rämsöön Kovan Teknolokian päivien tukemiseen 29.90.52

TAA 182/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Sata-Häme soi ‐juhlien tukemiseen Ikaalisissa 29.90.52

TAA 183/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomalaisuuden liiton toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 184/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomen elokuvasäätiölle 29.90.52

TAA 185/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomen harmonikkainstituutin toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 186/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen työväen museon toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 187/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoro ry:n toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 188/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tapsan tahdit ‐musiikkitapahtuman tukemiseen 29.90.52

TAA 189/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Teatteri Telakan tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 190/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen trokarien muistopatsaan pystyttämiseen Tampereelle 29.90.52

TAA 191/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Työväen musiikkitapahtuman tukemiseen Valkeakoskella 29.90.52

TAA 192/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vanhanaikaisten mottimestaruuskilpailujen järjestämiseen 29.90.52

TAA 193/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Taiteen tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.90.52

TAA 194/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttamiseen 29.90.72

TAA 195/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ulkomaalaisen juoksuvalmentajan palkkaamiseen 29.98.50

TAA 196/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ulkomaalaisen valmentajan palkkaamiseen Suomen jalkapallomaajoukkueelle 29.98.50

TAA 197/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen akankannon maailmanmestaruuskisojen valmennusmäärärahaan 29.98.50

TAA 198/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Nuorisokasvatuksen tukemiseen ehdotettujen veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen vähentäminen 29.99.50

TAA 199/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51

TAA 200/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.01.21

TAA 201/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen 30.01.47

TAA 202/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.02.21

TAA 203/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maatalouden kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen 30.04.26

TAA 204/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 30.12.41

TAA 205/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 30.12.41

TAA 206/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sienikannan keräämiseen ja ulkomaanviennin edistämiseen 30.12.41

TAA 207/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Maatalouden ympäristötukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.12.45

TAA 208/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Maatalouden luopumiskorvauksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.13.42

TAA 209/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen luomuviljelystä luopumiseen ja siihen liittyvään koulutukseen 30.13.43

TAA 210/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen suomalaisten erityistuotteiden markkinointiin maailmalla 30.13.43

TAA 211/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Luomutuotannon tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.13.43

TAA 212/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Pellonmetsitystukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.13.47

TAA 213/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen valtakunnallisen maatilamatkailun organisointiin 30.14

TAA 214/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kotimaisen grillihiilituotannon elvyttämiseen 30.14.61

TAA 215/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Leader-ohjelmien kansalliseen lisärahoitukseen 30.14.62

TAA 216/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Valtion rahoitusosuudeksi maaseudun kehittämiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.14.62

TAA 217/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen luontaistaloudessa elämisen mahdollisuuksien tutkimiseen 30.14.63

TAA 218/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 30.14.63

TAA 219/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maaseudun kehittämiseen 30.14.63

TAA 220/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen yrttiviljelyn kehittämiseen 30.14.63

TAA 221/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomen hevosjalostusseuralle 30.15.44

TAA 222/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen metsäistutusten siemenhuoltoon 30.31.25

TAA 223/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioiden valtionapuun ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.31.42

TAA 224/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatiolle ehdotetun valtionavun vähentäminen 30.31.42

TAA 225/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.31.44

TAA 226/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.32.21

TAA 227/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Metsien perusparannukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.32.77

TAA 228/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.41.41

TAA 229/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen petoeläinten aiheuttamien henkilövahinkojen korvaamiseen 30.41.42

TAA 230/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen poronhoidon edistämiseen Pirkanmaalla 30.41.43

TAA 231/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen metsästysseuroille peltopyykannan elvyttämiseen 30.41.50

TAA 232/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen arvokalojen sopimuskasvatustoimintaan 30.41.51

TAA 233/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kalanviljelyslaitosten ja tutkimusasemien perusparannuksiin 30.41.51

TAA 234/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 235/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen valtakunnallisen vesistötutkimuksen aloittamiseen 30.51.22

TAA 236/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen syöttövesijohdon rakentamiseen Kangasalan—Pälkäneen tekopohjavesialueelta Tampereelle 30.51.77

TAA 237/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen syöttövesijohdon rakentamiseen Kangasalan—Pälkäneen tekopohjavesialueelta Valkeakoskelle 30.51.77

TAA 238/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen syöttövesijohdon rakentamiseen välille Evijärvi—Längelmäki 30.51.77

TAA 239/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen syöttövesijohdon rakentamiseen välille Häijää—Karkku 30.51.77

TAA 240/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vesijohdon ja jätevesiviemärin rakentamiseen välille Torppakylä—Soininkylä Virroilla 30.51.77

TAA 241/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.51.77

TAA 242/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen toimintamenoihin 30.71.21

TAA 243/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 31.01.21

TAA 244/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Aureen paikallistien 14272 kunnostamiseen Parkanossa 31.24.21

TAA 245/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Haaralan—Vedenpään paikallistien 16543 kunnostamiseen Mäntässä 31.24.21

TAA 246/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen hirviaitojen rakentamiseen kolmostielle Patrakan notkoon Ikaalisissa 31.24.21

TAA 247/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Hyynilän—Haukijärven tien peruskorjaukseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 248/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Häijään eritasoristeyksen rakentamiseen Mouhijärvellä 31.24.21

TAA 249/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Höytölän paikallistien 13265 kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 250/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Inkulan vanhan kivisillan kunnostamiseen Viljakkalassa 31.24.21

TAA 251/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Ivalon ja Nellimin välisen tien peruskunnostukseen 31.24.21

TAA 252/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Kallionkielen paikallistien 13273 peruskunnostukseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 253/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Kankarin paikallistien 13341 kunnostamiseen Kihniössä 31.24.21

TAA 254/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Karpanperän paikallistien peruskunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 255/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Vanattaran tielle Lempäälässä 31.24.21

TAA 256/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Sikuri—Ikaalisten keskusta 31.24.21

TAA 257/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Kierikkalan paikallistien 13131 kunnostamiseen 31.24.21

TAA 258/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen tieosuuden Kihniö—Niskos—Kihniön asema kunnostamiseen 31.24.21

TAA 259/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Kilvakkalan ja Jämijärven välisen maantien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 260/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Kivisalmen tien 14017 peruskunnostukseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 261/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Komin—Koivistonkylän—Mäihälahden tien peruskunnostamiseen 31.24.21

TAA 262/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Kyröskosken maantiesillan uusimiseen 31.24.21

TAA 263/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Leppäsjärven paikallistien peruskunnostukseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 264/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Marjamäen ja Savon välisen tien 3110 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 265/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Martinkylän ja Tulppion välisen tien kunnostamiseen Savukoskella 31.24.21

TAA 266/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Mauri—Heinijärvi-tien kunnostamiseen Hämeenkyrössä 31.24.21

TAA 267/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Naarmin ja Korhusvallin paikallisteiden kunnostamiseen Kihniössä 31.24.21

TAA 268/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Palinperän paikallistien 13113 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 269/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pertan—Salon paikallistien kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 270/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Perämaan paikallistien 13105 kunnostamiseen Mouhijärvellä Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 271/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Poltin paikallistien kunnostukseen 31.24.21

TAA 272/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Raivalan—Suomijärven paikallistien 13247 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 273/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Riitialan—Kovelahden tien peruskunnostukseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 274/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Saarikylien paikallistien kunnostamiseen Kangasalla 31.24.21

TAA 275/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Seitsemisen paikallistien 13287 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 276/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Sisätön ja Kuruntien välisen tieosuuden 2764 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 277/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sorapintaisten paikallisteiden kesäkunnostukseen 31.24.21

TAA 278/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Sorvajärven paikallistien 14251 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 279/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Stormi—Rämsöö-paikallistien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 280/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suodenniemi—Kilvakkala-tien 2594 perusparantamiseen 31.24.21

TAA 281/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suvannon kylään johtavan tien kunnostamiseen Pelkosenniemellä 31.24.21

TAA 282/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Takamaan paikallistien kunnostamiseen Hämeenkyrössä 31.24.21

TAA 283/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tunkelon paikallistien 14247 kunnostamiseen Lempäälässä 31.24.21

TAA 284/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Urjalan—Huhdin kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Urjalassa 31.24.21

TAA 285/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Uurasjärven paikallistien päällystämiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 286/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Vahojärven paikallistien 13289 peruskunnostukseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 287/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Vaskiveden—Mustajärven paikallistien 14339 kunnostamiseen 31.24.21

TAA 288/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Vasun paikallistien 13115 peruskunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 289/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Vatusen ja Vanhatalon (13322 ja 13321) paikallisteiden kunnostamiseen Parkanossa 31.24.21

TAA 290/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Väinänperä—Karhe-tien kunnostamiseen Ikaalisten ja Viljakkalan alueella 31.24.21

TAA 291/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Välikylän paikallistien 13243 kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 292/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Äänekosken ja Lusin välisen tieosuuden kunnostamiseen nelostiellä 31.24.21

TAA 293/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen yleisten teiden peruskunnostukseen 31.24.21

TAA 294/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen ohitustien Lakalaiva—Ylöjärvi rakentamiseen 31.24.78

TAA 295/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50

TAA 296/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Merenkulkulaitoksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 31.30.21

TAA 297/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen höyrylaiva Tarjanteen sekä väyläverkon kehittämiseen Näsijärvellä 31.30.77

TAA 298/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan Pyhäjärven laivaliikenteen matkustajasatamien kunnostamiseen 31.32

TAA 299/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Runoilijan reitin matkustajasatamien kunnostamiseen 31.32

TAA 300/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen alikulkutunnelin rakentamiseen Sisättöön, Tampere—Parkano-rataosuudelle 31.40.21

TAA 301/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Oriveden—Haapamäen radan kunnostamiseen 31.40.21

TAA 302/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rautateiden perusradanpitoon 31.40.21

TAA 303/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rautatiesillan uusimiseen tiellä 2761 Mansoniemi—Raivala Ikaalisten Kovelahdessa 31.40.21

TAA 304/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Turku—Uusikaupunki-radan kunnostamiseen 31.40.21

TAA 305/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden linja-autoliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 306/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Merenkurkun laivamatkailun tukemiseen 30.60.63

TAA 307/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Maanmittauslaitoksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 31.61.21

TAA 308/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Sanomalehdistön tukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 31.72.42

TAA 309/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.10.21

TAA 310/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaan 32.10.22

TAA 311/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.20.22

TAA 312/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen puuosaamisen kehittämiseen Suomessa 32.20.27

TAA 313/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Teknologisen tutkimuksen ja kehityksen avustuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.20.40

TAA 314/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Teknologisen tutkimuksen ja kehityksen lainoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.20.83

TAA 315/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.30.21

TAA 316/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 317/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Joulumaan muutostöihin 32.30.45

TAA 318/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen korkotukeen pk-yritysten investointeja varten 32.30.50

TAA 319/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen nuorten yrittäjien toimintaan 32.30.50

TAA 320/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden kauppa-autojen investointeihin ja ylläpitämiseen 32.30.62

TAA 321/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maaseudun kyläkauppojen ylläpitämiseen 32.30.62

TAA 322/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuuteen KTM:n osalta ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.30.62

TAA 323/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Kilpailuviraston toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.40.21

TAA 324/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen tuotantoideoita tuottavaan kansalliseen kilpailuun 32.50

TAA 325/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.50.21

TAA 326/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja Finnpro ry:n avustukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.50.41

TAA 327/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen energiansäästön sekä uusiutuvan energian käytön tehostamiseen ja energiatiedotukseen 32.60.27

TAA 328/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen nestemäisten polttoaineiden kehittelyyn kotimaisesta bioraaka-aineesta 32.60.27

TAA 329/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen puun käytön edistämiseen polttoaineena 32.60.40

TAA 330/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Muna Oy Muurahainen -nimisen yhtiön toiminnan tukemiseen 32.70.88

TAA 331/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen osake-enemmistön hankkimiseen perustettavasta Muna Oy Muurahainen -nimisestä yhtiöstä 32.70.88

TAA 332/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen avioasiamiehen viran perustamiseen 33.01.21

TAA 333/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen lapsiasiamiehen viran perustamiseen 33.01.21

TAA 334/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 33.01.21

TAA 335/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen prostituoitujen sosiaalisen aseman selvittämiseen 33.02.21

TAA 336/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 33.02.21

TAA 337/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen tarkastuslautakunnan toimintaan 33.04.21

TAA 338/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen valtion mielisairaaloiden hankintamenoihin 33.14.21

TAA 339/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen valtion mielisairaaloiden toimintamenoihin 33.14.21

TAA 340/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen äitiysavustuksen korottamiseen 33.15.51

TAA 341/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen lapsilisän maksuikärajan nostamiseksi 18 vuoteen 33.15.52

TAA 342/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen työttömien peruspäivärahan korottamiseen 33.17.51

TAA 343/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen hierojan antaman hoidon sisällyttämiseksi sairausvakuutuskorvauksen piiriin 33.18.60

TAA 344/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sairausvakuutuslain mukaisten matkakustannusten omavastuun alentamiseen 33.18.60

TAA 345/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen syöpälääkkeiden Kela-korvauksen laajentamiseen 33.18.60

TAA 346/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Viagra-lääkityksen saamiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden piiriin 33.18.60

TAA 347/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamiseen eläkeläisille 33.19.60

TAA 348/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rintamalisän budjettiperusteiseen korottamiseen 33.21.52

TAA 349/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rintamasotilaseläkelain mukaisten suoritusten korottamiseen 33.21.52

TAA 350/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille veteraaneille 33.21.52

TAA 351/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ylimääräisen rintamalisän budjettiperusteiseen korottamiseen 33.21.52

TAA 352/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen hautausavustuksen maksamiseen veteraanitunnuksen saaneille 33.22.50

TAA 353/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sotilasvammakorvausten korottamiseen 33.22.50

TAA 354/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 33.22.50

TAA 355/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen 33.22.56

TAA 356/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 33.22.59

TAA 357/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen partisaanihyökkäysten kohteeksi joutuneiden kuntoutukseen 33.22.50

TAA 358/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kotiuttamisrahan maksamiseen asevelvollisille 33.28

TAA 359/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sotilasavustuksen maksamiseen varusmiesten vanhemmille 33.28.50

TAA 360/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin 33.32.30

TAA 361/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan mielenterveystyöhön 33.32.30

TAA 362/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ostopalveluiden rahoittamiseen leikkausjonojen purkamiseksi 33.32.30

TAA 363/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sovittelutoiminnan laajentamiseksi koko valtakuntaan 33.32.30

TAA 364/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pitkäniemen sairaalan peruskorjaukseen Nokialla 33.32.31

TAA 365/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen yliopistollisen sairaalan laitehankintoihin 33.32.31

TAA 366/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen HIV-tutkimuksen tehostamiseen 33.32.32

TAA 367/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen keliakian syiden ja hoidon tutkimiseen 33.32.32

TAA 368/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen kätkytkuoleman syiden tutkintaan 33.32.32

TAA 369/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen lääketieteelliseen tutkimukseen 33.32.32

TAA 370/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen yliopistollisten sairaaloiden erityisvaltionapuun 33.32.33

TAA 371/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen valtion korvaukseen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin 33.32.35

TAA 372/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen huumeidenkäyttäjien pakkohoidon toteuttamiseen 33.53.50

TAA 373/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen terveyskasvatuksen sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vastustamiseen 33.53.50

TAA 374/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vuosilomarahan palauttamiseen yrittäjille 33.57

TAA 375/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin 33.57.40

TAA 376/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen afasiayhdistysten toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 377/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Aseman Lapset ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 378/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen ensikotien toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 379/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen huumenuorten hoidon kehittämiseen 33.92.50

TAA 380/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 381/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Itä-Ikaalisten Kehitys ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 382/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 383/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Munuais- ja siirtopotilaiden liiton toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 384/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Nuorten turvatalon toimintaan Tampereella 33.92.50

TAA 385/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Omaiset Mielenterveystyön Tukena ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 386/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen lisäämiseen 33.92.50

TAA 387/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Opaskoirayhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 388/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan Epilepsiayhdistys ry:n toimintaan 33.92.50

TAA 389/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan Rintamanaiset ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 390/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 391/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen päivittäiseen tilapäisapuun kotona asuville vanhuksille 33.92.50

TAA 392/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sotaveteraanien puolisoiden kuntouttamiseen 33.92.50

TAA 393/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomen kuurosokeat ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 394/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomen mielenterveysseuran toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 395/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomen Pelastusarmeijan toimintamenoihin 33.92.50

TAA 396/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastolle 33.92.50

TAA 397/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen syöpäyhdistysten toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 398/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen Kuurojen yhdistyksen ja Tampereen Kuurot Urheilijat ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 399/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen Seudun Näkövammaiset ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 400/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen Sininauha ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 401/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys ry:n toimintaan 33.92.50

TAA 402/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Tampereen Vanhuspalveluyhdistykselle 33.92.50

TAA 403/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Veikko Hurstille vähäosaisten joulutilaisuuden järjestämiseen 33.92.50

TAA 404/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta yhteisöille ja säätiöille jaettavien avustusten vähentäminen 33.92.50

TAA 405/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Työministeriön toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.01.21

TAA 406/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Työelämäohjelmien toteuttamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.01.23

TAA 407/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtionhallinnolle 34.06.02

TAA 408/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Valmentavaan työvoimakoulutukseen ja työvoimapalvelujen hankintaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.27

TAA 409/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.29

TAA 410/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille 34.06.30

TAA 411/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Työmarkkinatukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.52

TAA 412/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen itsensä työllistämisestä maksettaviin palkkioihin 34.06.63

TAA 413/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen liikkuvuusavustuksen parantamiseen 34.06.65

TAA 414/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.07.21

TAA 415/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen inkerinsuomalaisten elinolojen kohentamiseen heidän synnyinseuduillaan 34.07.30

TAA 416/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Ulkomailta Suomeen saapuvien henkilöiden elinkustannusten korvaukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.07.30

TAA 417/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen lisävirkojen perustamiseen turvapaikkahakemusten käsittelyyn 34.07.63

TAA 418/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Somaliasta saapuneiden elintasopakolaisten palauttamiseen 34.07.63

TAA 419/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen palkkaturvaan 34.99.50

TAA 420/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Suomen lähialueen ympäristöyhteistyön edistämiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 35.10.67

TAA 421/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen happamien järvien kalkitukseen 35.10.77

TAA 422/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen 35.10.77

TAA 423/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sihtauslaitoksen rakentamiseen pienten järvien yläjuoksulle 35.10.77

TAA 424/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Suomijärven kunnostuksen jatkamiseen Karviassa 35.10.77

TAA 425/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Helvetinjärven opastuskeskuksen kehittelyyn ja rakentamiseen Ruovedellä 35.20.22

TAA 426/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon ehdotetun määrärahan vähentäminen 35.20.22

TAA 427/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen historiallisen latomaiseman kunnostamiseen Pohjanmaalla 35.20.37

TAA 428/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelualueiden hankkimiseen 35.20.87

TAA 429/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen asuinkerrostalojen julkisivujen saneeraukseen 35.30.60

TAA 430/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen opiskelija-asuntolan rakentamiseen Tampereelle 35.30.60

TAA 431/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen sotaveteraanien asuntojen kunnostukseen 35.30.60

TAA 432/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen 35.30.60

TAA 433/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Parkanon luontopäivien tukemiseen 35.40.21

TAA 434/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan ympäristökeskukselle eräiden pienvesistöjen kalkitsemiseen 35.40.21

TAA 435/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk Määrärahan osoittaminen laajaan linnustotutkimukseen 35.60.21

TAA 436/2002 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen biostatistiikan koulutuksen käynnistämiseen Turussa 29.10.21

TAA 437/2002 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Aura—Mynämäki—Mietoinen rakentamiseen 31.24.79

TAA 438/2002 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk Määrärahan osoittaminen ylikäytävän järjestelyihin Turku—Toijala-rataosuudella 31.40.21

TAA 439/2002 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk Määrärahan osoittaminen Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 440/2002 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Turunmaan saariston pyörätieverkon kehittämiseen 31.24.21

TAA 441/2002 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kotihoidon tukeen 33.32.30

TAA 442/2002 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tarkoitettuun energiatukeen 32.60.40

TAA 443/2002 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen asuntojen energia-avustuksiin 35.30.60

TAA 444/2002 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 kehittämiseen välillä Forssa—Humppila 31.24.79

TAA 445/2002 vp Ulla Anttila /vihr ym. Jäteveron korottaminen ja laajentaminen koskemaan teollisuuden kaatopaikkoja 11.10.08

TAA 446/2002 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

TAA 447/2002 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen näkövammaisten kirjaston rahoituksen parantamiseen 29.90.25

TAA 448/2002 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin 33.18.60

TAA 449/2002 vp Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.32.37

TAA 450/2002 vp Maria Kaisa Aula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen nuorisotyön edistämiseen 29.99.50

TAA 451/2002 vp Maria Kaisa Aula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lapin tiepiirille kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

TAA 452/2002 vp Maria Kaisa Aula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtionavustuksena saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen 33.33.31

TAA 453/2002 vp Maria Kaisa Aula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtionhallinnon ympäristötöihin 34.06.02

TAA 454/2002 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen terveysliikuntaan 29.98.50

TAA 455/2002 vp Tuija Brax /vihr ym. Määrärahan osoittaminen lääkekustannusten korvaamiseen 33.18.60

TAA 456/2002 vp Klaus Bremer /r ym. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 31.99.78

TAA 457/2002 vp Mikko Elo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan osaamiskeskusten toimintaan 26.98.43

TAA 458/2002 vp Merikukka Forsius /vihr ym. Määrärahan osoittaminen esiopetuksen kuljetuksen järjestämiseen 29.40.30

TAA 459/2002 vp Merikukka Forsius /vihr Määrärahan osoittaminen valtionavustukseen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan 29.69.34

TAA 460/2002 vp Merikukka Forsius /vihr Määrärahan osoittaminen suunnittelun aloittamiseen junaradan rakentamiseksi Leppävaarasta Espoon keskuksen ja Nummelan kautta Lohjalle 31.40.78

TAA 461/2002 vp Merikukka Forsius /vihr ym. Määrärahan osoittaminen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimintaohjelman toteuttamiseen 33.01.63

TAA 462/2002 vp Merikukka Forsius /vihr Määrärahan osoittaminen lapsilisien korottamiseen 33.15.52

TAA 463/2002 vp Merikukka Forsius /vihr ym. Määrärahan osoittaminen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamiseen 33.18.60

TAA 464/2002 vp Merikukka Forsius /vihr Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen korottamiseen 33.19.60

TAA 465/2002 vp Merikukka Forsius /vihr Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille veteraaneille 33.21.52

TAA 466/2002 vp Merikukka Forsius /vihr Määrärahan osoittaminen tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen 33.32.30

TAA 467/2002 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen valaistuksen rakentamiseen kantatielle 51 31.24.21

TAA 468/2002 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen Karjaan läntisen ohitustien rakentamiseen 31.24.79

TAA 469/2002 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tielle 17947 Alavetelissä 31.24.21

TAA 470/2002 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen maantien 739 ja paikallistien 17903 peruskorjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 471/2002 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7430 uuteen tielinjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 472/2002 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen rangaistuksen aikaisten kuntoutuspalveluiden ostoon Silta-Valmennusyhdistykseltä 25.50.21

TAA 473/2002 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten toiminta-avustuksen säilyttämiseen vuoden 2002 tasolla 29.69.31

TAA 474/2002 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan 29.69.34

TAA 475/2002 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen Viialan kirjaston rakentamiseen 29.90.34

TAA 476/2002 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen työvoimapalveluiden erityismenoihin 34.06.25

TAA 477/2002 vp Tuula Haatainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointeihin 33.32.31

TAA 478/2002 vp Tuula Haatainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin 33.33.32

TAA 479/2002 vp Leena-Kaisa Harkimo /kok ym. Määrärahan osoittaminen iltapäiväkerhotoimintaan 29.98.50

TAA 480/2002 vp Satu Hassi /vihr ym. Energiaveron korottaminen 11.08.07

TAA 481/2002 vp Satu Hassi /vihr ym. Määrärahan myöntäminen syöttövesijohdon rakentamiseen välille Eväjärvi—Längelmäki 30.51.77

TAA 482/2002 vp Satu Hassi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon 35.20.22

TAA 483/2002 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Eurooppa-tiedotuksen aluepisteen perustamiseen Itä-Uudenmaan maakuntaan 24.99.50

TAA 484/2002 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen selvitystyöhön valtionhallinnon toimintojen sijoittamiseksi Itä-Uudellemaalle 26.98.43

TAA 485/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulutoiminnan kehittämiseen niissä maakunnissa, joissa koulutustaso on poikkeuksellisen alhainen 29.20.30

TAA 486/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpidon parantamiseen Itä-Uudellamaalla 31.24.21

TAA 487/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon itäisen ohitustien rakentamiseen 31.24.78

TAA 488/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentamiseen 31.24.79

TAA 489/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 perusparannushankkeeseen välillä Koskenkylä—Kouvola 31.24.21

TAA 490/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Loviisan laivaväylän syventämiseen 31.30.77

TAA 491/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen päiväkoti-investointeihin Etelä-Suomen väestönkasvukunnissa 33.32.31

TAA 492/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen vanhusten toimitilojen peruskorjauksiin koti- ja laitoshoidossa 33.32.31

TAA 493/2002 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen vesistöjen ja Itämeren suojeluun 35.10.63

TAA 494/2002 vp Klaus Hellberg /sd Määrärahan osoittaminen Vanhan Porvoon rakennusten ja ympäristön säilyttämiseen 35.20.64

TAA 495/2002 vp Esko Helle /vas Valtion talousarvion pääluokkien järjestyksen muuttaminen

TAA 496/2002 vp Esko Helle /vas Kansanedustajien avustajien määrärahan käyttötarkoituksen muuttaminen 22.02.21

TAA 497/2002 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 498/2002 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Köyliön—Haaran paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 499/2002 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Rahin ja Riihimaan paikallisteiden päällystyshankkeisiin 31.24.21

TAA 500/2002 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Sauvo—Pyhäloukas-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 501/2002 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Turun ulomman kehätien rakentamiseen 31.24.79

TAA 502/2002 vp Pertti Hemmilä /kok Kauppa- ja teollisuusministeriön hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.20.28

TAA 503/2002 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen alueellisen jätehuollon edistämiseen 35.10.77

TAA 504/2002 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Kokkilan—Vartsalan—Halikon siirtoviemärin toteuttamiseen 35.10.77

TAA 505/2002 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Huovinrinteen varuskunnan muonituskeskuksen rakentamiseen 28.60

TAA 506/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen moniammatillisen ennalta ehkäisevän kasvatustyön järjestelmän kehittämiseen peruskouluissa 29.40.25

TAA 507/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutukseen 29.60.31

TAA 508/2002 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan 29.69.34

TAA 509/2002 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen opiskelijoiden asumislisän maksamiseen ympärivuotisesti 29.70.55

TAA 510/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen luonnonmarjojen ja sienten hyödynnettävyyden parantamiseen 30.13.43

TAA 511/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen Rautajoen eritasoristeyksen rakentamiseen Vammalassa 31.40.78

TAA 512/2002 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen rataosuudella Tampere—Pori 31.40.78

TAA 513/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen tasoristeysten vähentämiseen ja rataturvallisuuden parantamiseen 31.40.78

TAA 514/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen adoptiovanhempien perhevapaiden pidentämiseen 33.18.60

TAA 515/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen neuvostopartisaanien hyökkäysten kohteeksi joutuneiden kuntoutukseen 33.22

TAA 516/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen neuvolatoiminnan resurssien lisäämiseen 33.32.30

TAA 517/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn 33.32.30

TAA 518/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen korottamiseen 33.32.30

TAA 519/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen vammaisten henkilökohtaisten avustajien palkkaamisen 33.32.30

TAA 520/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen 33.32.35

TAA 521/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen 33.32.37

TAA 522/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen ennalta ehkäisevään huumetyöhön Satakunnassa 33.53.50

TAA 523/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanitunnuksia vailla olevien sodissa palvelleiden kuntoutukseen 33.92.58

TAA 524/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen 34.06.25

TAA 525/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille Satakunnassa 34.06.30

TAA 526/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin investointeihin Satakunnassa 34.06.64

TAA 527/2002 vp Leea Hiltunen /kd Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien asuntojen korjausavustuksiin 35.30.60

TAA 528/2002 vp Rakel Hiltunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Itämeri-tutkimukseen ja Itämerestä tiedottamiseen 31.81.21

TAA 529/2002 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen Ulvilan keskustaajamassa 31.24.21

TAA 530/2002 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen maantien 2554 parantamiseen Harjunpään ja Kaasmarkun välillä Ulvilassa 31.24.21

TAA 531/2002 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 12887 parantamiseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Finnepäkintie—Massin liittymä Ulvilassa 31.24.21

TAA 532/2002 vp Anne Holmlund /kok ym. Määrärahan osoittaminen Porin ja Rauman väylätöihin 31.30.77

TAA 533/2002 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kajaanin kaupunginteatterin alueteatteritoimintaan 29.90.52

TAA 534/2002 vp Anne Huotari /vas Määrärahan osoittaminen Vuoreslahden tien korjaamiseen Kajaanissa 31.24.21

TAA 535/2002 vp Anne Huotari /vas Määrärahan osoittaminen sosiaalisten yritysten toiminnan käynnistämiseen Kainuussa 34.06.63

TAA 536/2002 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 parantamiseen välillä Kirri—Äänekoski 31.24.79

TAA 537/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen Keminmaan Pölhön koulun peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 538/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamiseen 29.90.52

TAA 539/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen Kemijoen vesistön kalaportaiden rakentamiseen 30.42.21

TAA 540/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen Kaukosen sillan rakentamiseen kantatiellä 79 Kittilässä 31.24.21

TAA 541/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen maantien 952 perusparannukseen välillä Unari—Meltaus 31.24.21

TAA 542/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen Kemi—Tornio-tiehankkeen siltojen rakentamiseen 31.24.77

TAA 543/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen Ajoksen satamahankkeen toteuttamiseen 31.30.77

TAA 544/2002 vp Matti Huutola /vas ym. Määrärahan osoittaminen partisaani-iskujen uhrien korvauksiin 33.22

TAA 545/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen heidän omalla äidinkielellään 33.33.31

TAA 546/2002 vp Matti Huutola /vas Määrärahan osoittaminen työttömyyden alueellisten erojen kaventamiseen 34.06.02

TAA 547/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 22.14.21

TAA 548/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen hammaslääkäreiden peruskoulutuksen uudelleen käynnistämiseen Turussa 29.10.21

TAA 549/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuen laajentamiseen 29.70.59

TAA 550/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen E18-tiellä 31.24.21

TAA 551/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tieturvallisuuden parantamiseen valtatiellä 10 31.24.21

TAA 552/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ruoka-allergikkojen erikoisruokavalion korvaamiseen 33.18.60

TAA 553/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen veteraanitunnuksen omaavien henkilöiden lääkekustannuksiin 33.18.60

TAA 554/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon kehittämiseen 33.32.39

TAA 555/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen päihdehaittojen vähentämiseen 33.53.50

TAA 556/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Nummen Pitkäjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 557/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pusulanjärven ravinnekuormituksen vähentämiseen 35.10.77

TAA 558/2002 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen tiesuunnitelman laadintaan E18-tien osuudelle Loviisa—Kotka 31.24.79

TAA 559/2002 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen yleissuunnitelman laatimiseen valtatien 15 parantamiseksi välillä Kotka—Kouvola 31.24.79

TAA 560/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen kestävän luonnonvarojen käytön edistämiseen kehitysmaiden kotitalouksissa 24.30.66

TAA 561/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen Hennalan kasarmialueen kasarmin 23 peruskorjaukseen 28.60

TAA 562/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen Heinolassa sijaitsevan Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenoihin 29.69.21

TAA 563/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen energiapuun haketukseen 30.31.44

TAA 564/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 62 parantamiseen 31.24.21

TAA 565/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen Koitin—Koskenmyllyn maantien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 566/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kopsuontien (mt 3132) peruskorjauksen jatkamiseen 31.24.21

TAA 567/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen Levanto—Hämeenkoski-tien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 568/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen Liikolan paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 569/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 570/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen Rapalan paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 571/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen Vuorenkylän paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 572/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen moottoritien rakentamiseen tieosuudelle Lahti—Heinola 31.24.79

TAA 573/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 kehittämiseen välillä Lusi—Hartola 31.24.79

TAA 574/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 4 kunnostamiseen välillä Lusi—Joutsa 31.24.79

TAA 575/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 kunnostamiseen välillä Vihantasalmi—Mikkeli 31.24.79

TAA 576/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen myönnettävään valtionapuun 31.25.50

TAA 577/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen Kimolan—Kuusaanlammen sulkujen ja linjauksen toteuttamiseen 31.30.77

TAA 578/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen Kymijoen kanavaselvityksen jatkamiseen 31.30.77

TAA 579/2002 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mäntyharjun kanavahankkeen edistämiseen 31.30.77

TAA 580/2002 vp Timo Ihamäki /kok Määrärahan osoittaminen terveyden edistämiseen 33.53.50

TAA 581/2002 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan vapaasti käytettävän osuuden lisäämiseen 26.98.43

TAA 582/2002 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Koskenrannan risteysalueen liikenneturvallisuuden parantamiseen paikallistiellä 2294 31.24.21

TAA 583/2002 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Nahumäen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Loimaalle 31.24.21

TAA 584/2002 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 12541 kestopäällystämiseen välillä Heinijoki—Laajoki 31.24.21

TAA 585/2002 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 12542 kestopäällystämiseen välillä Otsola—Koskenkylä 31.24.21

TAA 586/2002 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 kunnostamiseen välillä Turku—Mynämäki 31.24.79

TAA 587/2002 vp Mikko Immonen /vas Määrärahan osoittaminen vajoavan rakennuskannan uudelleen paalutukseen Turussa 35.20.64

TAA 588/2002 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

TAA 589/2002 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Määrärahan osoittaminen kansallisperinnön digitointiin 29.01.22

TAA 590/2002 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Määrärahan osoittaminen opintotuen sitomiseen elinkustannusindeksiin 29.70.55

TAA 591/2002 vp Liisa Jaakonsaari /sd ym. Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.90.50

TAA 592/2002 vp Liisa Jaakonsaari /sd Määrärahan osoittaminen Helsingin saksalaiselle kirjastolle 29.90.52

TAA 593/2002 vp Ulla Juurola /sd ym. Määrärahan osoittaminen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan 29.69.34

TAA 594/2002 vp Ulla Juurola /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 167 Orimattila—Myrskylä suunnitteluun 31.24.21

TAA 595/2002 vp Ulla Juurola /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 24 Holma—Kalliola-tiehankkeen suunnitteluun 31.24.79

TAA 596/2002 vp Ulla Juurola /sd Määrärahan osoittaminen Lahti-Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen 31.52.41

TAA 597/2002 vp Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen tullin huumekoirakoulutukseen 28.40.21

TAA 598/2002 vp Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen iltapäiväkerhotoiminnan koordinointiin 29.99.50

TAA 599/2002 vp Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen ennalta ehkäisevään huumetyöhön 29.99.51

TAA 600/2002 vp Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden menekin edistämiseen 30.13.43

TAA 601/2002 vp Jouko Jääskeläinen /kd Määrärahan osoittaminen paluumuuttajien kielitesteihin 34.06.25

TAA 602/2002 vp Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Nuuksion kansallispuiston ja Vantaanjoen palvelukeskittymien suunnitteluun ja toteutukseen 35.20.22

TAA 603/2002 vp Timo Kalli /kesk ym. Määrärahan osoittaminen elintarvikealan tutkimushenkilöstön palkaamiseen 29.10.21

TAA 604/2002 vp Timo Kalli /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rauman sisääntulotien parantamiseen valtatiellä 12 31.24.79

TAA 605/2002 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen sulautettujen järjestelmien tutkimusyksikön toiminnan rahoitukseen Raumalla 29.10.21

TAA 606/2002 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen liikuntatoimeen 29.98.50

TAA 607/2002 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Kortelan ja Unajan välisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Raumalla 31.24.21

TAA 608/2002 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lappi—Hinnerjoki-tien parantamiseen 31.24.21

TAA 609/2002 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 8 Kämpän risteyksen liikenneturvallisuuden parantamiseen Eurajoella 31.24.21

TAA 610/2002 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen rataosuudella Rauma—Kokemäki 31.60.63

TAA 611/2002 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten ja toimintakeskusten avustamiseen 33.92.50

TAA 612/2002 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen kansallispuistohankkeisiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa 35.20.22

TAA 613/2002 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen vähimmäismäärän korottamiseen 33.19.60

TAA 614/2002 vp Erkki Kanerva /sd ym. Määrärahan osoittaminen lääninhallituksille rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnalliseen toteuttamiseen 26.05.21

TAA 615/2002 vp Erkki Kanerva /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuksien Niirala—Säkäniemi ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämiseen 31.40.21

TAA 616/2002 vp Erkki Kanerva /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveysministeriölle rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnalliseen toteuttamiseen 33.33.32

TAA 617/2002 vp Ilkka Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtakunnallisen merimuseon siirtämiseksi Turkuun 29.90.24

TAA 618/2002 vp Seppo Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen sotainvalidien hautausavustukseen oikeutettujen piirin laajentamiseen 33.22.50

TAA 619/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen koulujen homeongelmien korjaamiseen 29.40.34

TAA 620/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen perustienpidon rahoitustason nostamiseen 31.24.21

TAA 621/2002 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 (E75) parantamiseen välillä Heinola—Jyväskylä 31.24.79

TAA 622/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 4 parantamiseen välillä Heinola—Äänekoski 31.24.79

TAA 623/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Jyväskylän ja Suolahden välisen raideliikenteen kehittämiseen 31.40.77

TAA 624/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen työsuojelupiirin toiminnan tukemiseen 33.13.21

TAA 625/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoidon työsuhteiden vakinaistamiseen ja lisätyövoiman palkkaamiseen leikkausjonojen lyhentämiseksi 33.32.30

TAA 626/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen vanhustenhuollon laadun parantamiseen lisähenkilöstöä palkkaamalla 33.32.30

TAA 627/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Kuoreveden ja Jämsän välisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen 35.10.77

TAA 628/2002 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Leivonmäen kansallispuistohankkeen toteuttamiseen 35.20.87

TAA 629/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Jyväskylän hovioikeuden perustamiseen 25.10.23

TAA 630/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen todistajanpalkkioiden korottamiseen 25.10.29

TAA 631/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen vapautuvien vankien jälkihoidon järjestämiseen 25.50.21

TAA 632/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen syyttäjän virkojen perustamiseen 25.60.21

TAA 633/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen poliisin liikennevalvontakameroiden hankkimiseen 26.75.21

TAA 634/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen poliisin toimintaedellytysten parantamiseen 26.75.21

TAA 635/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34

TAA 636/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Toivakan asevarikon kehittämiseen 28.60

TAA 637/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen turvallisuuden parantamiseen vankiloissa 28.60

TAA 638/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen esikoulukuljetusten järjestämiseen 29.40.30

TAA 639/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.60.31

TAA 640/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Jyväskylän kristillisen opiston rakennushankkeeseen 29.69.52

TAA 641/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Keuruun Iso Kirja -kansanopiston rakennushankkeeseen 29.69.52

TAA 642/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen opintotuen myöntämiseen kaikille alle 20-vuotiaille opiskelijoille 29.70.55

TAA 643/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51

TAA 644/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 30.12.41

TAA 645/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 646/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen Kuoreveden—Jämsän siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen 30.51.77

TAA 647/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Sumiainen—Tankolampi-maantien parantamiseen 31.24.21

TAA 648/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Uurainen—Kintaus-maantien perusparannuksen loppuun saattamiseen 31.24.21

TAA 649/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 650/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kyläkauppojen ja kauppa-autojen tukemiseen 32.30.45

TAA 651/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen energiatukeen 32.60.40

TAA 652/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen tarkastuslautakunnan toimintamenoihin 33.04.21

TAA 653/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen lasten hankinnan edistämiseen alhaisen syntyvyyden kunnissa 33.15

TAA 654/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen lähetystyötä tekevien eläketurvan parantamiseen 33.19.60

TAA 655/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen HIV:n ja aidsin vastaiseen työhön 33.32.32

TAA 656/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen huumeiden käyttäjien hoitokustannuksiin 33.32.38

TAA 657/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 658/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen terveyskasvatukseen 33.53.50

TAA 659/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille 34.06.30

TAA 660/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten aloitteellisuuden tukemiseen 34.06.63

TAA 661/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin siirtomenoihin investointeja varten 34.06.64

TAA 662/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen pienten järvien kunnostamiseen 35.10.77

TAA 663/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kansainvälisen ympäristövalmiusjoukon perustamiseen 35.99.24

TAA 664/2002 vp Saara Karhu /sd ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Urjala—Huhti 31.24.21

TAA 665/2002 vp Saara Karhu /sd ym. Määrärahan osoittaminen Seitsemisen paikallistien parantamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 666/2002 vp Kyösti Karjula /kesk Määrärahan osoittaminen 4H-toimintaan 30.15.45

TAA 667/2002 vp Kyösti Karjula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perunantuotannon tutkimus- ja kehitystyöhön 30.21.21

TAA 668/2002 vp Kyösti Karjula /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kantatielle 63 välillä Kauhava—Oulu 31.24.21

TAA 669/2002 vp Kyösti Karjula /kesk Määrärahan osoittaminen Levonperäntien parantamiseen Reisjärvellä 31.24.21

TAA 670/2002 vp Kyösti Karjula /kesk Määrärahan osoittaminen nuorten projekti- ja yrityshautomoverkostoon 32.30.47

TAA 671/2002 vp Kyösti Karjula /kesk Työttömyyskassojen valtionosuuteen ehdotetun määrärahan vähentäminen 33.17.50

TAA 672/2002 vp Tanja Karpela /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kouluavustajien käyttämiseen lasten iltapäivähoidon järjestämisessä 29.40.30

TAA 673/2002 vp Tanja Karpela /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lasten päivähoidon ns. tasarahamallin kokeilua varten 33.32.30

TAA 674/2002 vp Juha Karpio /kok ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Tampere—Jyväskylä kunnostustöiden nopeuttamiseen 31.40.21

TAA 675/2002 vp Marjukka Karttunen /kok ym. Määrärahan osoittaminen logopediakoulutuksen käynnistämiseen Turussa 29.10.21

TAA 676/2002 vp Marjukka Karttunen /kok Määrärahan osoittaminen Turun lentoaseman ympärivuorokautisen aukiolon turvaamiseen 31.52.43

TAA 677/2002 vp Marjukka Karttunen /kok Määrärahan osoittaminen neuvostopartisaanien uhreille 33.22.50

TAA 678/2002 vp Tarja Kautto /sd ym. Aravaehtojen muuttaminen 35.30

TAA 679/2002 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen sotainvalidien hoitokulukorvauksen kehittämiseen 33.22.50

TAA 680/2002 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen sotilasvammalain mukaisen laitoshoidon laajentamiseen koskemaan 25 prosentin haitta-asteen sotainvalideja 33.22.50

TAA 681/2002 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen tarkoitetun valtionavun korottamiseen 33.22.56

TAA 682/2002 vp Antero Kekkonen /sd Määrärahan osoittaminen Itämeren ja Suomenlahden suojelun ja vaarallisten aineiden kuljetusten koulutus- ja harjoituskeskukseen 35.10

TAA 683/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisien peruskoulutuksen ja toiminnan turvaamiseen 26.75.21

TAA 684/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd Määrärahan osoittaminen pelastushelikopterien toimintaan 26.80.22

TAA 685/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen homevaurioisten peruskoulujen korjaamiseen 29.40.34

TAA 686/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Iso Kirja -kansanopiston liikunta- ja monitoimitilan rakentamiseen 29.69.52

TAA 687/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen maatalouden kansallisen tuen maksamiseen 30.12.41

TAA 688/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen perustiestön peruskorjaukseen ja kunnostukseen 31.24.21

TAA 689/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 33.01.21

TAA 690/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vanhusten hoivapalveluihin 33.32.30

TAA 691/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lastensuojelun kustannusten tasausjärjestelmän menoihin 33.32.35

TAA 692/2002 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Määrärahan osoittaminen esiopetuksessa olevien kuljetukseen 29.40.30

TAA 693/2002 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen myöntämiseen 33.21.52

TAA 694/2002 vp Niilo Keränen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen aluekeskusten kehittämiseen ja valtion virastojen hajasijoitukseen 26.98.43

TAA 695/2002 vp Niilo Keränen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen harvaan asuttujen alueiden lukio-opetuksen tukemiseen 29.40.30

TAA 696/2002 vp Niilo Keränen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 20 parantamiseen tieosuudella Taivalkoski—Jurmu 31.24.79

TAA 697/2002 vp Niilo Keränen /kesk Määrärahan osoittaminen Kontiomäki—Taivalkoski-radan perusparannukseen 31.40.21

TAA 698/2002 vp Niilo Keränen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kasvatuksen keinoja ja vastuita kehittävään hankkeeseen 33.02.21

TAA 699/2002 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31

TAA 700/2002 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen 33.33.31

TAA 701/2002 vp Mari Kiviniemi /kesk Määrärahan osoittaminen opintotuen indeksikorotukseen 29.70.55

TAA 702/2002 vp Mari Kiviniemi /kesk Määrärahan osoittaminen nuorten metsien hoitoon Etelä-Pohjanmaalla 30.31.42

TAA 703/2002 vp Mari Kiviniemi /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 6921 peruskorjaamiseen välillä Ylivalli—Alavalli Jalasjärvellä 31.24.21

TAA 704/2002 vp Mari Kiviniemi /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon Vaasan tiepiirissä 31.25.50

TAA 705/2002 vp Paula Kokkonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin poliisin eräiden erityistehtävien rahoittamiseen 26.75 26.75.21

TAA 706/2002 vp Paula Kokkonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen tarkoitetun määrärahan korottamiseen 33.22.56

TAA 707/2002 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin ja soveltavaan tutkimukseen Itä-Suomessa 29.20.25

TAA 708/2002 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen koulurakennusten perustamiskustannuksiin ja korjauksiin 29.40.34

TAA 709/2002 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n toimintaan 29.69.53

TAA 710/2002 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen Joroisten Musiikkipäivien järjestämiseen 29.90.52

TAA 711/2002 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen luonnonmukaisen tuotannon tuotekehitykseen ja kuluttajaneuvontaan 30.13.43

TAA 712/2002 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden käytön edistämiseen ammattikeittiöissä 30.13.43

TAA 713/2002 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen itäsuomalaisten raviratojen ympäristörakentamistyöhön 30.15.44

TAA 714/2002 vp Riitta Korhonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen kotimaisen energian käytön tukemiseen 32.60.40

TAA 715/2002 vp Juha Korkeaoja /kesk Määrärahan osoittaminen maataloudessa käytetyn kevyen polttoöljyn valmisteveron palauttamiseen maatalousyrittäjille 11.08.07

TAA 716/2002 vp Juha Korkeaoja /kesk Määrärahan osoittaminen opintotukiajan pidentämiseen yli 160 opintoviikon laajuisissa tutkinnoissa 29.70.55

TAA 717/2002 vp Juha Korkeaoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen puutarhatalouden tutkimustoimintaan Kokemäellä 30.21.21

TAA 718/2002 vp Juha Korkeaoja /kesk Määrärahan osoittaminen kalavesien kunnossapidon turvaamiseen 30.41.51

TAA 719/2002 vp Juha Korkeaoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 kehittämiseen 31.24.79

TAA 720/2002 vp Timo E. Korva /kesk Määrärahan osoittaminen vanhojen metsien suojelukompensaatioon 35.20.22

TAA 721/2002 vp Timo E. Korva /kesk Määrärahan osoittaminen rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 35.20.63

TAA 722/2002 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 723/2002 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Ahviontien 3562 perusparannukseen Anjalankoskella 31.24.21

TAA 724/2002 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Jokelan eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 15 31.24.79

TAA 725/2002 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Kausalan ohikulkutien rakentamiseen valtatielle 12 31.24.79

TAA 726/2002 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 26 parantamiseen välillä Summa—Taavetti 31.24.79

TAA 727/2002 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Huhdasjärven—Pärnämäen tiehankkeen maa-alueiden lunastamiseen 31.24.87

TAA 728/2002 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Kimolan ja Voikkaan sulkujen suunnitteluun sekä Pyhäjärven väylän rakentamiseen 31.30.77

TAA 729/2002 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 730/2002 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen sairausvakuutuksen lääkekorvauksien omavastuun vähentämiseen 33.18.60

TAA 731/2002 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Yläneen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

TAA 732/2002 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen Raisiossa 31.24.79

TAA 733/2002 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen perusnormin korottamiseen 33.32.30

TAA 734/2002 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 735/2002 vp Irina Krohn /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin 29.90.30

TAA 736/2002 vp Irina Krohn /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kirjastoille myönnettäviin avustuksiin sekä elokuva-, näyttämö- ja tanssitaiteen edistämiseen 29.90.52

TAA 737/2002 vp Irina Krohn /vihr ym. Määrärahan osoittaminen rakennusperinnön hoitoon tarkoitettuihin avustuksiin 35.20.64

TAA 738/2002 vp Kalervo Kummola /kok ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankintaprojektin toteuttamiseen 30.51.31

TAA 739/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen vaihtoehtoiseen Eurooppa-tiedotukseen 24.99.50

TAA 740/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Puolustusmateriaalihankintojen laatuvaatimusten muuttaminen 27.10.16

TAA 741/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Emäkosken ja Koskenmäen koulujen korjaamiseen Nokialla 29.40.34

TAA 742/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Pirkkalan Naistenmatkan koulun yläasteen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 743/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Valkeakosken uimahallin peruskorjaukseen ja laajennukseen 29.98.50

TAA 744/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden vesihuollon parantamiseen Pirkanmaalla 30.51.31

TAA 745/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen syöttövesijohdon rakentamiseen välille Häijää—Karkku 30.51.77

TAA 746/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kuru—Koivistonperän tienhaara 31.24.21

TAA 747/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kuokkala—Nurmi Lempäälässä 31.24.21

TAA 748/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Lukonmäen tienhaara — Tykölän tienhaara Valkeakoskella 31.24.21

TAA 749/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Pirkkala—lentoasema 31.24.21

TAA 750/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteisiin työllistämistukiin valtionhallinnolle Pirkanmaalla 34.06.02

TAA 751/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämiseen kunnissa ja kuntayhtymissä Pirkanmaalla 34.06.30

TAA 752/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Helvetinjärven kansallispuiston luontokeskuksen rakentamiseen 35.20.22

TAA 753/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen aluekeskusten kehittämisohjelmien rahoittamiseen 26.98.43

TAA 754/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Vuohijärvi—Utti-raakavesihankkeen suunnitteluun ja aloitukseen 30.51.77

TAA 755/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Etelä-Karjalan jätteenkäsittelylaitoksen tieyhteyden rakentamiseen 31.24.21

TAA 756/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Haminan Satamantien uusimiseen 31.24.21

TAA 757/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Hillosensalmen sillan uusimiseen 31.24.21

TAA 758/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantien 3593 tieosuudelle Myllykoski—Jokisilta 31.24.21

TAA 759/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen paikallistielle 14832 välille Haukilahti—Pulp 31.24.21

TAA 760/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 387 välille Mattila—Kuusela 31.24.21

TAA 761/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Taavetti—Heimala 31.24.21

TAA 762/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen maantien 368 rakenteen parantamiseen Valkealassa 31.24.21

TAA 763/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Lammin sillan uusimiseen 31.24.21

TAA 764/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen meluvallin rakentamiseen valtatielle 7 välille Suurniitty—Karhula 31.24.21

TAA 765/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen ohituskaistan rakentamiseen valtatielle 7 välille Hamina—Vaalimaa 31.24.21

TAA 766/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 14547 rakenteen parantamiseen Elimäellä 31.24.21

TAA 767/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 14573 rakenteen parantamiseen Kuusankoskella 31.24.21

TAA 768/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 14609 Vuohijärven kohdan uusimiseen 31.24.21

TAA 769/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen paikallistien 14654 rakenteen parantamiseen Vehkalahdella 31.24.21

TAA 770/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Paimenportin tasoliittymän kehittämiseen Kotkassa 31.24.21

TAA 771/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 6 kunnostamiseen Joutsenonkankaan kohdalla 31.24.21

TAA 772/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 15 tieosuuden Kotka (Rantahaka)—Kouvola kehittämiseen 31.24.21

TAA 773/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Nuijamaan uuden rajanylityspaikan tiejärjestelyjen kehittämiseen 31.24.78

TAA 774/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen E18-tien Loviisan ja Kotkan välisen moottoritien tiesuunnitteluun 31.24.79

TAA 775/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen E18-tien Loviisan ja Kotkan välisen Siltakylän ohitustien rakentamiseen 31.24.79

TAA 776/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tieverkoston kehittämiseen 31.24.79

TAA 777/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 6 Lappeenrannan ja Imatran välisen tieosuuden kehittämiseen 31.24.79

TAA 778/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 6 Pukaron ja Elimäen välisen osuuden loppuun saattamiseen 31.24.79

TAA 779/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kymijoen kanavoinnin jatkosuunnitteluun 31.30.21

TAA 780/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kimolan—Kuusaanlammen sulkujen ja linjauksen rakentamiseen 31.30.77

TAA 781/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen rataosuuksien Lahti—Kouvola—Vainikkala ja Viipuri—Pietari—Moskova saneeraussuunnitteluun 31.40.78

TAA 782/2002 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen oikoradan rakentamiseen Helsingistä Kouvolaan 31.40.78

TAA 783/2002 vp Esko Kurvinen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 20 kehittämiseen välillä Oulu—Korvenkylä 31.24.79

TAA 784/2002 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34

TAA 785/2002 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lieksa Enterprise College -hankkeen toteuttamiseen 29.40.34

TAA 786/2002 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 5224 perusparannukseen välillä Lieksa—Kuhmo 31.24.21

TAA 787/2002 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Työvoimapolitiikan toimeenpanon toteuttamiskriteerien muuttaminen 34.06

TAA 788/2002 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten ennalta ehkäisevään huumetyöhön 29.99.51

TAA 789/2002 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51

TAA 790/2002 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen 33.22.56

TAA 791/2002 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kunnille maksettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen 33.32.30

TAA 792/2002 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen terveyskeskusten ilta- ja yöpäivystysten lisäämiseen 33.32.30

TAA 793/2002 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen perheneuvonnan tukemiseen 33.92.50

TAA 794/2002 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen opiskelija-asuntotuotannon tukemiseen 35.30.60

TAA 795/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen Karttulan kunnan Pihkainmäen koulun ala-asteen peruskorjaus- ja laajennustöiden aloittamiseen 29.40.34

TAA 796/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen koulutilojen peruskorjaus-, muutos- ja laajennustöiden aloittamiseen Ylä- ja Pohjois-Savossa 29.40.34

TAA 797/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen Rautavaaran Metsäkartanon harrasterakennukseen 29.99.50

TAA 798/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän ja valaistuksen rakentamiseen Siilinjärven rajalta Maaningan keskustan ohi Pielaveden puoleiseen liittymään saakka 31.24.21

TAA 799/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 16495 päällystämiseen välillä Mäntyjärvi—Losomäki 31.24.21

TAA 800/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen Pielavedeltä Pyhäsalmeen vievän seututien perusparantamiseen ja päällystämiseen välillä Saarela—Pyhäsalmi 31.24.21

TAA 801/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 570 parannustöiden aloittamiseen välillä Hankamäki—Säyneinen 31.24.21

TAA 802/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 5824 perusparannukseen ja päällystämiseen välillä Honkakoskentie—Niemisen tie 31.24.21

TAA 803/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen Rautalammen ja Tervon välisen tien perusparannukseen ja ohituskaistojen toteuttamiseen välille Vehmasmäki—Hankasalmi 31.24.21

TAA 804/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen tieosuuksille Peltosalmi—Laidinmäki (563) ja Peltosalmi—Peltoniemi (5640) sekä Joutsenjoen tien parannukseen 31.24.21

TAA 805/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 17 perusparannustöiden toteuttamiseen 31.24.21

TAA 806/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen Vuonamonsalmen tie- ja siltajärjestelyjen toteuttamiseen Keiteleen kunnassa 31.24.21

TAA 807/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk Määrärahan osoittaminen Harjamäen yrityskeskukseen 32.30.45

TAA 808/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamiseen Itä-Suomessa 33.18.60

TAA 809/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.22.59

TAA 810/2002 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Ylä-Savon vesistöjen kunnostusohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen 35.10.77

TAA 811/2002 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen Uudellamaalla 26.80.22

TAA 812/2002 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen homeongelmien korjaamiseen 29.40.34

TAA 813/2002 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen perustamishankkeisiin 29.40.34

TAA 814/2002 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen korjausavustuksiin talousvaikeuksissa oleville vuokrataloille Vantaalla 35.30.60

TAA 815/2002 vp Jaakko Laakso /vas Määrärahan osoittaminen lähiöiden peruskorjaamiseen Vantaalla 35.30.60

TAA 816/2002 vp Esa Lahtela /sd ym. Tuloverokertymän arvioidun tuoton lisääminen 11.01.01

TAA 817/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin 26.90.21

TAA 818/2002 vp Esa Lahtela /sd ym. Puolustusmateriaalihankintojen perusteiden muuttaminen 27.10

TAA 819/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Tohmajärven koulukeskuksen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 820/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Uimaharjun koulun peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 821/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Enon kirkonkylän koulukeskuksen yläasteen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 822/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ilomantsin Keskuskoulun peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 823/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 824/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen hirviesteen rakentamiseen valtatielle 6 välille Nunnanlahti—Ahmovaara 31.24.21

TAA 825/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Iiksenjoen paikallistien 15699 peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 826/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatien 6 rinnalle Puhokseen 31.24.21

TAA 827/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kitee—Koivikko 31.24.21

TAA 828/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 17—Outokumpu 31.24.21

TAA 829/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kinahmon ja Ruvaslahden välisen tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 830/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kunnasniemen paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 831/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kunonniemen—Haarajärven ja Ruppovaaran paikallisteiden peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 832/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Maljasalmen paikallistien peruskorjaukseen Outokummussa 31.24.21

TAA 833/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ohvanan ja Lotokan—Kostamon paikallisteiden peruskorjauksen aloittamiseen 31.24.21

TAA 834/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Oravinsalon paikallistien perusparantamiseen Rääkkylässä 31.24.21

TAA 835/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen paikallistien Valtimo—Pajukoski—Lotma peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 836/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Polvijärven kirkonkylän ohitustien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

TAA 837/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Onkamo—Niirala—valtakunnan raja perusparannukseen 31.24.21

TAA 838/2002 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 linjauksen muuttamiseen Pyhäselän kunnan alueella Reijolan taajaman kohdalla 31.24.21

TAA 839/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Varmonniemen—Tasapään paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 840/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Itkonsalon yksityistien rakentamiseen 31.25.50

TAA 841/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Mertalammen yksityistien peruskorjaukseen Liperissä 31.25.50

TAA 842/2002 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kymijoki—Mäntyharju-kanavan suunnittelun jatkamiseen 31.30.77

TAA 843/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kalasatamien rakentamiseen 31.32

TAA 844/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen rataosuuden Niirala—Joensuu—Kontiomäki peruskorjaukseen 31.40.21

TAA 845/2002 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien indeksitarkistusten budjettiperusteiseen toteuttamiseen 33.15.52

TAA 846/2002 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntouttavan työtoiminnan ylläpitokorvauksen korottamiseen 34.06.52

TAA 847/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisena valtionapuna peruskoulujen korjausinvestointeihin 34.06.64

TAA 848/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työttömien liikkumisen edistämiseen Valtionrautateillä 34.06.65

TAA 849/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Palovaara—Luhtapohja-maantien peruskorjauksen loppuun saattamiseen 34.06.77

TAA 850/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosaston käyttöön 34.06.77

TAA 851/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen öljyvahingoista aiheutuvaan vesijohtoverkostojen rakentamiseen 35.10.27

TAA 852/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen 35.10.77

TAA 853/2002 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Tohmajärven kunnassa sijaitsevan Tohmajärven veden laadun parantamiseen 35.10.77

TAA 854/2002 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Kuivasensaarentien 14777 perusparannukseen 31.24.21

TAA 855/2002 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen Muurikkalan paikallistien 14745 parantamiseen välillä Muurikkala—Hurttala—Saivikkala 31.24.21

TAA 856/2002 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 14736 parantamiseen välillä Pitkäkoski—Saivikkala 31.24.21

TAA 857/2002 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 26 rakentamiseen välillä Taavetti—Summa 31.24.21

TAA 858/2002 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen heikkokuntoisten paikallisteiden kunnon parantamiseen 31.24.21

TAA 859/2002 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuihin 31.25.50

TAA 860/2002 vp Seppo Lahtela /kesk Määrärahan osoittaminen rintama-avustukseen eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille 33.22.57

TAA 861/2002 vp Reijo Laitinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Laukaan vankilan suljetun yksikön perustamiseen 28.60

TAA 862/2002 vp Reijo Laitinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Keiteleen kanavasiltojen ja -väylien kunnostukseen 31.30.77

TAA 863/2002 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen PRO Saaristomeri -ohjelman toteuttamiseen 35.10.67

TAA 864/2002 vp Markku Laukkanen /kesk Määrärahan osoittaminen puutuotealan osaamiskeskushankkeen aloittamiseen Kymenlaaksossa 29.20.25

TAA 865/2002 vp Markku Laukkanen /kesk Määrärahan osoittaminen Ahviontien perusparannuksen loppuun saattamiseen Anjalankoskella 31.24.21

TAA 866/2002 vp Markku Laukkanen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 369 Jaala—Tuohikotti parantamiseen 31.24.21

TAA 867/2002 vp Markku Laukkanen /kesk Määrärahan osoittaminen henkilöjunaliikenteen palveluiden turvaamiseen Hillosensalmen asemalla 31.60.63

TAA 868/2002 vp Markku Laukkanen /kesk Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointeihin 32.30.45

TAA 869/2002 vp Markku Laukkanen /kesk Määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston ulkoilureittien kunnostamiseen ja luontokeskuksen suunnitteluun 35.20.87

TAA 870/2002 vp Jouni Lehtimäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen Niinisalon varuskunnan keskusvaraston rakentamiseen 28.60

TAA 871/2002 vp Jouni Lehtimäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 rakentamiseen välillä Pori—Söörmarkku 31.24.21

TAA 872/2002 vp Paula Lehtomäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Kainuussa 31.24.21

TAA 873/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen huumausaineiden maahantuonnin estämiseen 28.40.21

TAA 874/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen seurantalojen entistämis- ja korjaustöihin 29.90.50

TAA 875/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen Koirakiven—Pertunmaan paikallistien 15076 parantamiseen 31.24.21

TAA 876/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 419 kehittämiseen Mäntyharjulla 31.24.21

TAA 877/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 4143 perusparantamiseen Heinolassa 31.24.21

TAA 878/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 4474 Haukivuori—Porsaskoski perusparannukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 879/2002 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen Mikkelin eteläpuolella 31.24.21

TAA 880/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen Kymijoki—Mäntyharju-kanavan suunnitteluun 31.30.77

TAA 881/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen sotilasvammakorvauksiin 32.22.50

TAA 882/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen nuorisoyrittäjyyslainajärjestelmän perustamiseen ja nuorisoyrittäjyyslainojen korkotukiin 32.30.42

TAA 883/2002 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen jätevesiasetuksen vaatimiin haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien puhdistusjärjestelmien kustannuksiin 35.10.63

TAA 884/2002 vp Johannes Leppänen /kesk Määrärahan osoittaminen Viitasaaren ja Saarijärven välisen maantien parantamiseen 31.24.21

TAA 885/2002 vp Mika Lintilä /kesk Määrärahan osoittaminen Keski-Pohjanmaan maakunnan alemmanasteisen tiestön kunnostamiseen 31.24.21

TAA 886/2002 vp Mika Lintilä /kesk Määrärahan osoittaminen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen Kokkolan palvelupisteen toiminnan turvaamiseen 32.10.22

TAA 887/2002 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maaseudun paikallisten toimintaryhmien taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseen 30.14.63

TAA 888/2002 vp Eero Lämsä /kesk Määrärahan osoittaminen Ruutana—Haapajärvi-tien päällystämiseen 31.24.21

TAA 889/2002 vp Eero Lämsä /kesk Määrärahan osoittaminen Saikarin tien päällystämiseen 31.24.21

TAA 890/2002 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden valtionapuun 31.25.50

TAA 891/2002 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien lomituspalvelujen turvaamiseen ja lomaoikeuden laajentamiseen 33.57.40

TAA 892/2002 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen viljelijöiden tukihenkilöverkoston toimintaan 33.92.50

TAA 893/2002 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen erityisen työllisyysohjelman toteuttamiseen vaikeimmilla työttömyysalueilla 34.06.77

TAA 894/2002 vp Eero Lämsä /kesk Määrärahan osoittaminen Ylä-Savon vesistöjen kunnostukseen 35.10.77

TAA 895/2002 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 896/2002 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien indeksitarkistukseen 33.15.52

TAA 897/2002 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.92.59

TAA 898/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen saamelaisten kielilain toimeenpanoon 25.01.51

TAA 899/2002 vp Hannes Manninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen saamelaisten kulttuurikeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen 29.90.50

TAA 900/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen porokuolemien korvaamiseen 30.41.43

TAA 901/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen kalatalousalan neuvontajärjestöjen tukemiseen 30.41.51

TAA 902/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen lohentutkimustoiminnan tehostamiseen Utsjoella 30.42.21

TAA 903/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen Tornionjoen tulvasuojeluun 30.51.77

TAA 904/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen Könölän paikallistien 19567 perusparannukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 905/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 970 perusparannukseen välillä Nuvvus—Ailigas 31.24.21

TAA 906/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 9401 kunnostamiseen Äkäslompolossa 31.24.21

TAA 907/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 19621 tiejärjestelyihin Ylitornion kirkonkylän taajamassa 31.24.21

TAA 908/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen Simojoen pohjoispuolisen maantien 9241 perusparannukseen välillä Malininkangas—Jokikylä 31.24.21

TAA 909/2002 vp Hannes Manninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 21 Kemin ja Tornion välisen moottoritien kustannusarvion tarkistamiseen 31.24.77

TAA 910/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuun Lapin tiepiirissä 31.25.50

TAA 911/2002 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen veteraanien kuntoutustoimintaan 33.92.59

TAA 912/2002 vp Markku Markkula /kok ym. Määrärahan osoittaminen asuntopoliittisten toimenpiteiden kohdentamiseen 35.30

TAA 913/2002 vp Hanna Markkula-Kivisilta /kok ym. Tuloverokertymän arvioidun tuoton vähentäminen kotitalousvähennyksen laajentamisen vuoksi 11.01.01

TAA 914/2002 vp Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen opettajien täydennyskoulutukseen 29.69.22

TAA 915/2002 vp Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Helsingistä pohjoiseen johtavan pääradan välityskyvyn ja palvelutason parantamiseen 31.40.77

TAA 916/2002 vp Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen koulupsykologipalvelujen parantamiseen 33.32.30

TAA 917/2002 vp Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Tuusulanjärven kunnostussuunnitelman toteutukseen 35.10.63

TAA 918/2002 vp Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen nuorten mielenterveyskuntoutujien tuettuun asumiseen 35.30.60

TAA 919/2002 vp Jukka Mikkola /sd ym. Määrärahan osoittaminen Turun seudun vesihuoltoon 30.51.77

TAA 920/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen poliisipalveluiden saatavuuden turvaamiseen 26.75.21

TAA 921/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan avustamiseen 26.80.22

TAA 922/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk Määrärahan osoittaminen Oulun yliopiston rakentamistekniikan osaston uudelleen käynnistämiseen 29.10.21

TAA 923/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk Määrärahan osoittaminen Oulun läänin perustienpitoon 31.24.21

TAA 924/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 20 muuttamiseen nelikaistaiseksi välillä Oulu—Kiiminki 31.24.78

TAA 925/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk Määrärahan osoittaminen rautateiden eritasoristeyksien rakentamiseen 31.40.78

TAA 926/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk Määrärahan osoittaminen vähävaraisten rintamaveteraanien eläkkeiden korottamiseen ja asumistukeen 33.21.52

TAA 927/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk Määrärahan osoittaminen talvi- ja jatkosodan partisaanihyökkäyksissä vammautuneille 33.22.50

TAA 928/2002 vp Kari Myllyniemi /kesk Määrärahan osoittaminen sotaveteraanien kuntoutuksen laajentamiseen 33.22.59

TAA 929/2002 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen huumerikostorjuntaan ja ennalta ehkäisevään toimintaan 26.75.21

TAA 930/2002 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Sotilasmusiikkimuseon ylläpitoa varten perustettavan säätiön peruspääomaan 29.90.32

TAA 931/2002 vp Tero Mölsä /kesk Määrärahan osoittaminen Porvoonjoen kehittämiseen virkistys- ja kalastusjokena 30.51.22

TAA 932/2002 vp Tero Mölsä /kesk Määrärahan osoittaminen Hämeen tiepiirille paikallisteiden korjaamiseen 31.24.21

TAA 933/2002 vp Tero Mölsä /kesk Määrärahan osoittaminen Pukkilan taajaman tieparannuksiin 31.24.21

TAA 934/2002 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lahti—Heinola-moottoriliikennetien muuttamiseen moottoritieksi 31.24.79

TAA 935/2002 vp Tero Mölsä /kesk Määrärahan osoittaminen Lahden ratapihan uudistamiseen 31.40.21

TAA 936/2002 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikennepalvelujen ostamiseen 31.60.63

TAA 937/2002 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen huumerikollisuuden kasvun pysäyttämiseen 26.75.21

TAA 938/2002 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen opintorahan tasokorotukseen 29.70.55

TAA 939/2002 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän maksamiseen ympärivuotisesti 29.70.55

TAA 940/2002 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseen 29.70.57

TAA 941/2002 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Äänekosken ja Haapajärven välisen radan kunnostamiseen 31.40.21

TAA 942/2002 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen ympäristöteollisuuden kehittämiseen 32.20.40

TAA 943/2002 vp Petri Neittaanmäki /kesk Määrärahan osoittaminen huumevalistukseen 33.53.50

TAA 944/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.99.50

TAA 945/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaan 29.20.30

TAA 946/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Suomen Järvikalastusmuseon toiminnan aloittamiseen 30.41.77

TAA 947/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Heinäveden ja Polvijärven pohjavedenottamon rakentamiseen 30.51.77

TAA 948/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Jäppilän kirkonkylän ja Karkkolan välisen maantien 4520 peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 949/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Koirakivi—Pertunmaa-paikallistien 15076 parantamiseen 31.24.21

TAA 950/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Kolkonpää—Sulkava-tieosuuden 4371 parantamiseen 31.24.21

TAA 951/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Koskenmylly—Koitti-maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 952/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkeli—Puumala-tien perusparannukseen 31.24.21

TAA 953/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mäntyharjun keskusta—valtatie 5 -yhteyden parantamiseen 31.24.21

TAA 954/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Puumala—Ristiina-tien 4323 päällystämiseen 31.24.21

TAA 955/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 5 Koirakivi—Karankamäki-osuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 956/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 5 Mäntysenlampi—Toivola-osuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 957/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Voikosken tien peruskunnostuksen loppuun saattamiseen 31.24.21

TAA 958/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkelin seudun tieverkoston kehittämiseen 31.24.21

TAA 959/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Sarvikummuntien loppuosan parantamiseen 31.24.21

TAA 960/2002 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Seinäjoen lentokentille 31.52.41

TAA 961/2002 vp Olli Nepponen /kok Sotilasilmailun valmiustehtävien hoidon korvaaminen Mikkelin ja Seinäjoen lentokentille 31.52.43

TAA 962/2002 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.22.59

TAA 963/2002 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen saimaannorpan suojeluun 35.20.22

TAA 964/2002 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen hyljetutkimukseen 30.42.21

TAA 965/2002 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen Kokkolan satamatien rakentamiseen 31.24.79

TAA 966/2002 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen ohikulkutien rakentamiseen E8-tielle Sepänkylässä 31.24.78

TAA 967/2002 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien rakentamiseen 31.24.78

TAA 968/2002 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen rataosan Vaasa—Seinäjoki sähköistämisen suunnitteluun 31.40.78

TAA 969/2002 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen lentoaseman investointimenoihin 31.52.41

TAA 970/2002 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen Ilmatieteen laitoksen säätutkan rakentamiseen Kauhavalle 31.80.21

TAA 971/2002 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen arvokkaiden rakennusten korjaamiseen Kristiinankaupungissa 35.20.64

TAA 972/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen maakuntien kehittämisrahaan ja aluekeskusten toimintaan 26.98.43

TAA 973/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen ja korkeakoulujen tutkintojen aloituspaikkojen lisäämiseen Etelä-Savossa 29.10.21

TAA 974/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen 29.40.34

TAA 975/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen korottamiseen 30.12.41

TAA 976/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston koneellisen metsätalouden tallennushankkeeseen 30.31.50

TAA 977/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen järvikalastusmuseon toiminnan ja rakentamisen tukemiseen 30.41.77

TAA 978/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Enonkoski—Karvila-paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 979/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Hanhijärvi—Paakkunala-tieosuuden kunnostukseen Enonkoskella 31.24.21

TAA 980/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Heinävesi—Viljolahti-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 981/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Ihamaniemi—Heinävesi-paikallistien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 982/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Juvan ja Puumalan välillä olevalle Järvenpää—Kaskii-maantieosuudelle 31.24.21

TAA 983/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kauvonniemi—Kirjavala-maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 984/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kolkonpää—Sulkava-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 985/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kumpurannan paikallistien kunnostukseen Kerimäellä 31.24.21

TAA 986/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Purujärven ja Punkaharjun välisen maantien parantamiseen 31.24.21

TAA 987/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Rönkönvaaran paikallistien kunnostamiseen Savonrannalla 31.24.21

TAA 988/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Sarvikummun ja Lepikkomäen välisen Petruman paikallistien kunnostamiseen Heinävedellä 31.24.21

TAA 989/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Savonlinna—Koli-matkailutiehen kuuluvan Sarvikummun tien loppuosan parantamiseen 31.24.21

TAA 990/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Simanala—Kinnaraho-maantieosuuden parantamiseen Kerimäellä 31.24.21

TAA 991/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Simanala—Oravi-maantien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 992/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Särkilahti—Lohikoski-maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 993/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Tunnilan maantien parantamiseen välillä Kolkonpää—Sulkava 31.24.21

TAA 994/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Tuusmäentien ja Pahakkalantien välisen tieosuuden parantamiseen Rantasalmella 31.24.21

TAA 995/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Vaaran paikallistien parantamiseen Punkaharjulla 31.24.21

TAA 996/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamistyön käynnistämiseen välillä Mikkeli—Juva 31.24.21

TAA 997/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Vehmaskyläntien loppuosan peruskorjaukseen ja päällystykseen välillä Soutjoki—Narilan tienhaara 31.24.21

TAA 998/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinnan liikennejärjestelyjen rakennustyön aloittamiseen 31.24.78

TAA 999/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapujen lisäämiseen 31.25.50

TAA 1000/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinna—Huutokoski-rataosuuden peruskorjaukseen 31.40.21

TAA 1001/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yritystoiminnan vahvistamiseen ja rahoituksen turvaamiseen Etelä-Savossa 32.30.62

TAA 1002/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen sairausvakuutuslaista johtuvien menojen valtionosuuden lisäämiseen geriatrisessa kuntoutuksessa 33.18.60

TAA 1003/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Polvijärven vedenottamon ja kirkonkylälle vedettävän runkojohdon rakentamishankkeeseen Heinävedellä 35.10.77

TAA 1004/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Määrärahan osoittaminen Kerimäen Hytermän luonnonsuojelu- ja museosaarten ylläpitoon 35.20.22

TAA 1005/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin perusrahoituksen turvaamiseen 35.99.65

TAA 1006/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Rajavartiolaitokselle 26.90.21

TAA 1007/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahden yliopistokeskuksen maisteriohjelmaan 29.10.22

TAA 1008/2002 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Sotilaslääketieteen museon investointi- ja käyttömenoihin 29.90.32

TAA 1009/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen teatteri- ja tanssiryhmien toimintaan 29.90.52

TAA 1010/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Suomen Kylätoiminta ry:lle 30.14.63

TAA 1011/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen kalastusmuseon toimintaan 30.41.50

TAA 1012/2002 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Käkisalmen sillan rakentamiseen Asikkalassa 31.24.21

TAA 1013/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen maantien 295 parantamiseen välillä Marttila—Levanto 31.24.21

TAA 1014/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 2 kehittämiseen välillä Vihti—Pori 31.24.79

TAA 1015/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahden ratapihan kunnostamiseen 31.40.21

TAA 1016/2002 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuden Lahti—Kouvola—Luumäki perusparannukseen 31.40.21

TAA 1017/2002 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kaarisilta ry:n vammaisten lasten taide- ja työtoiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 1018/2002 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen LE-invalidit ry:n toimintaan 33.92.50

TAA 1019/2002 vp Tuija Nurmi /kok Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.05.62

TAA 1020/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen erikoispoliisikoirien koulutukseen 26.75.21

TAA 1021/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kansainvälisen miinanraivauskeskuksen perustamiseen Keuruulle 27.01.74

TAA 1022/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen vankilan suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen 28.60

TAA 1023/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuksen lisäämiseen 29.10.21

TAA 1024/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Haapamäen elokuvalukion toimintaan Keuruulla 29.40.30

TAA 1025/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kyläkoulujen säilyttämiseen 29.40.30

TAA 1026/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen vanhan yhteiskoulutalon kunnostamiseen Keuruulla 29.90.75

TAA 1027/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen urheilu- ja liikuntaseurojen toimintaan 29.98.50

TAA 1028/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen valtatien 23 yhteyteen Keuruulla 31.24.21

TAA 1029/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Karklahti—Kissankulma ja Kuhmoisten keskusta—Nuutinrinne 31.24.21

TAA 1030/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kivijärven ja Perhon välisen tien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 1031/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Lehtomäen paikallistien 16853 perusparantamiseen Karstulan ja Soinin kuntien alueella 31.24.21

TAA 1032/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 261 Keuruu—Liesjärvi perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1033/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 16775 perusparantamiseen välillä Pajupuro—Sahrajärvi 31.24.21

TAA 1034/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Saarijärven ja Viitasaaren tieyhteyden parantamiseen välillä Riihipelto—Kumpu 31.24.21

TAA 1035/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomenselkätien rakennus- ja parannustöihin 31.24.21

TAA 1036/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen tiepiireille maanteiden perusparantamiseen ja päällystämiseen Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 1037/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 24 perusparantamiseen välillä Kuhmoisten Keskisenkangas—Etelä-Suomen läänin raja 31.24.21

TAA 1038/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Jyväskylän—Vaasan valtatien 18 rakennustöiden jatkamiseen välillä Multia—Ähtäri 31.24.79

TAA 1039/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50

TAA 1040/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon 31.60.63

TAA 1041/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen Höyryveturit -nimisen säätiön museorakennusten saneeraukseen 31.99.40

TAA 1042/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31

TAA 1043/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen eläkkeen maksamiseen sodan ajan lottapalveluksessa olleille lotille 33.21.52

TAA 1044/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen laitos- ja kotihoidossa olevien lasten, vanhusten ja vammaisten hoito- ja hoivatyön tukemiseen 33.32.30

TAA 1045/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen lääkäreiden yöpäivystyksen ja terveyskeskusten palvelutason turvaamiseen 33.32.30

TAA 1046/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen täysimääräisten indeksikorotusten tekemiseen kunnille maksettaviin valtionosuuksiin 33.32.30

TAA 1047/2002 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen raittiin ja päihteettömän elämäntavan edistämiseen 33.53.50

TAA 1048/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnusten myöntämiseen 33.92.59

TAA 1049/2002 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen käsi- ja taideteollisuusjärjestöille 29.69.53

TAA 1050/2002 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen opintotuessa huomioon otettavan vuokrakaton korottamiseen 29.70.55

TAA 1051/2002 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen opintotukiajan pidentämiseen tutkinnon pituutta vastaavaksi ajaksi 29.70.55

TAA 1052/2002 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenoihin 32.20.22

TAA 1053/2002 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen avustuksiin seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatyöhön 29.90.50

TAA 1054/2002 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen tiejakson Jyväskylä—Äänekoski ensimmäisen vaiheen rakentamiseen Jyväskylästä pohjoiseen välillä Jyväskylä—Kirri 31.24.79

TAA 1055/2002 vp Heli Paasio /sd ym. Määrärahan osoittaminen taajamajunaliikenteen käynnistämiseen välillä Turku—Salo 31.60.63

TAA 1056/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opetustoimen valtionosuuksien indeksitarkistuksiin 29.40.30

TAA 1057/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opintotukiajan pidentämiseen 180 opintoviikon tutkinnoissa 29.70.55

TAA 1058/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 30.12.41

TAA 1059/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitomäärärahan lisäämiseen 31.24.21

TAA 1060/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 1061/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 1062/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen teknologiarahoituksen tason parantamiseen 32.20.40

TAA 1063/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien indeksitarkistuksiin 33.15.52

TAA 1064/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamiseen 33.18.60

TAA 1065/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen veteraanien rintamalisän tasokorotukseen 33.21.52

TAA 1066/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kotihoidon tukeen 33.32.30

TAA 1067/2002 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kuntien valtionosuuksien indeksitarkistusten suorittamiseen täysimääräisinä 33.32.30

TAA 1068/2002 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34

TAA 1069/2002 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan alueelliseen korkeakouluopetukseen 29.10.21

TAA 1070/2002 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan lastenkulttuurikeskuksen perustamiseen 29.90.50

TAA 1071/2002 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseen 33.92.50

TAA 1072/2002 vp Margareta Pietikäinen /r Määrärahan osoittaminen opettajakoulutukseen 29.10.21

TAA 1073/2002 vp Margareta Pietikäinen /r Määrärahan osoittaminen homekoulujen korjaamiseen 29.40.34

TAA 1074/2002 vp Margareta Pietikäinen /r ym. Määrärahan osoittaminen Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiseen 31.40.77

TAA 1075/2002 vp Margareta Pietikäinen /r ym. Määrärahan osoittaminen Karjaan ja Hangon välisen henkilöjunaliikenteen ylläpitämiseen 31.60.63

TAA 1076/2002 vp Margareta Pietikäinen /r ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 33.01.21

TAA 1077/2002 vp Sirpa Pietikäinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen YK-pohjaisten kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen 24.99.50

TAA 1078/2002 vp Sirpa Pietikäinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Maaseutuviraston sijoituspaikan selvittämiseen 30.05.21

TAA 1079/2002 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Lapinlahden kirkonkylän koulukeskuksen rakentamiseen 29.40.34

TAA 1080/2002 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Nivan ala-asteen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1081/2002 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Rautavaaran kirkonkylän koulukeskuksen peruskorjaushankkeen toteuttamiseen 29.40.34

TAA 1082/2002 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Sonkajärven koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeen toteuttamiseen 29.40.34

TAA 1083/2002 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen tavoite 1 -ohjelman kansallisiin EAKR-vastinvaroihin 30.14.62

TAA 1084/2002 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen paikallisteiden perusparantamiseen Iisalmessa 31.24.21

TAA 1085/2002 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen Rautavaaran ja Juankosken välisen maantien 570 parantamiseen 31.24.21

TAA 1086/2002 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 17 parantamiseen Tulisalmen alueella 31.24.78

TAA 1087/2002 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten toiminnan tukemiseen 34.06.63

TAA 1088/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen pohjoisen ulottuvuuden taloudellisen ja teknologisen tutkimuskeskuksen rahoittamiseen 24.50.66

TAA 1089/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson ammattikorkeakoululle 29.20.30

TAA 1090/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Merimieskirkko ry:lle Lontoon merimieskirkon peruskorjaukseen 29.05.50

TAA 1091/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 1092/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 rakentamiseen välillä Pukaro—Mustila 31.24.79

TAA 1093/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 Lappeenrannan ja Joutsenon välisen tieosuuden parantamiseen 31.24.79

TAA 1094/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 15 parantamiseen välillä Kotka—Kouvola 31.24.79

TAA 1095/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kouvolan ja Kotkan välisen rautatien henkilöliikenteen jatkamiseen 31.60.63

TAA 1096/2002 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Repoveden luonnonsuojelualueen investointeihin 35.20.22

TAA 1097/2002 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen koulujen homevaurioiden korjaamiseen Satakunnassa 29.40.34

TAA 1098/2002 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kankaanpään liittymän rakentamiseen 31.24.21

TAA 1099/2002 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuden Humppila—Huittinen riista-aitojen rakentamiseen 31.24.21

TAA 1100/2002 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Haapamäki—Pori-rautatien käyttöönoton perusselvityksen tekemiseen 31.40.21

TAA 1101/2002 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Pori—Porin satama -radan sähköistyksen suunnitteluun 31.40.78

TAA 1102/2002 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kansallisen terveysprojektin toteuttamiseen 33.32.30

TAA 1103/2002 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille Satakunnassa 34.06.30

TAA 1104/2002 vp Virpa Puisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen demokratiakeskuksen perustamiseen Turkuun 29.88.53

TAA 1105/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen harmaan talouden vastaisten toimien tehostamiseen 11.01.01

TAA 1106/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 1107/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen teattereiden ja orkestereiden valtionosuuteen ja -avustuksiin 29.90.31

TAA 1108/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.41.42

TAA 1109/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien kehittämiseen 31.24.21

TAA 1110/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63

TAA 1111/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 1112/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelualueiden hankkimiseen 35.20.87

TAA 1113/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen ammattikeittiöiden valtakunnalliseen ja pohjoismaiseen luomutoimintaan 30.13.43

TAA 1114/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen 30.15.45

TAA 1115/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Kylätoiminta ry:lle maaseudun kehittämistyöhön 30.14.63

TAA 1116/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Harjurannan tien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1117/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Jäppiläntien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Niittypurontie—Lintulantie Savo-Karjalan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1118/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Maaningan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

TAA 1119/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen maantien 570 parantamiseen välillä Säyneinen—Hankamäki Juankosken ja Rautavaaran kunnissa 31.24.21

TAA 1120/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen paikallistien Kortteinen—Losomäki loppuosan korjaamiseen 31.24.21

TAA 1121/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 1122/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Puurtilantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 23—Kopolanniemi 31.24.21

TAA 1123/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Vuonamonsalmen tie- ja siltajärjestelyihin Keiteleellä 31.24.21

TAA 1124/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen tieverkon kehittämiseen 31.24.78

TAA 1125/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 kehittämiseen välillä Joroinen—Varkaus 31.24.79

TAA 1126/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 5 kehittämiseen välillä Päiväranta—Vuorela 31.24.79

TAA 1127/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 5 kehittämiseen välillä Siilinjärvi—Pöljä 31.24.79

TAA 1128/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 9 perusparannukseen 31.24.79

TAA 1129/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 17 kehittämiseen välillä Kuopio—Riistavesi 31.24.79

TAA 1130/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50

TAA 1131/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen Savon kanavan suunnitteluun 31.30

TAA 1132/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63

TAA 1133/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen 31.99

TAA 1134/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoidon kustannuksiin 33.32.30

TAA 1135/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lähialueyhteistyöhön 33.92.50

TAA 1136/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalisen yrityksen itäsuomalainen malli (SYIS) -projektille 34.06.02

TAA 1137/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen 34.06.31

TAA 1138/2002 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten toiminnan turvaamiseen 34.06.63

TAA 1139/2002 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen vesihuolto- ja ympäristöhankkeisiin 35.10.77

TAA 1140/2002 vp Jussi Ranta /sd ym. Määrärahan osoittaminen alueellisille taidetoimikunnille 29.90.21

TAA 1141/2002 vp Jussi Ranta /sd ym. Määrärahan osoittaminen omaishoitoon ja siinä tarvittavien apuvälineiden hankintaan 33.32.30

TAA 1142/2002 vp Jussi Ranta /sd ym. Määrärahan osoittaminen rikoksen uhrien aseman parantamiseen muun muassa Rikosuhripäivystyksen muodossa 33.92.50

TAA 1143/2002 vp Jussi Ranta /sd ym. Määrärahan osoittaminen saimaannorpan suojelemiseen ja norppakannan hoitoon 35.20.22

TAA 1144/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen maatalouden investointeihin 30.14.62

TAA 1145/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskukselle kansallisen metsäohjelman toteuttamiseen 30.31.44

TAA 1146/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen yksikön peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeeseen 30.32.74

TAA 1147/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen Siikalatvan siirtoviemäreiden ja yhteispuhdistamon rakentamiseen 35.10.77

TAA 1148/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen maantien Haapavesi—Pulkkila kunnostamiseen 31.24.21

TAA 1149/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Oulun tiepiirin alueella 31.24.21

TAA 1150/2002 vp Antti Rantakangas /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lehtoselän paikallistien 18649 kunnostamiseen Muhoksella 31.24.21

TAA 1151/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 20 kehittämiseen välillä Oulu—Kiiminki 31.24.79

TAA 1152/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Määrärahan osoittaminen EU:n tavoitealueiden ulkopuolisten alueiden yrityshankkeisiin 32.30.45

TAA 1153/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvien investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen 26.97.32

TAA 1154/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 29.70.55

TAA 1155/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatalouden ympäristötukeen 30.12.45

TAA 1156/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk Määrärahan osoittaminen Jurvan ja Kurikan välisen maantien 689 peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1157/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 44 Kauhajoki—Äetsä peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 1158/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 17273 kunnostamiseen välillä Norinkylä—Polvenkylä Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1159/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 687 perusparannukseen välillä Teuva—Karijoki 31.24.21

TAA 1160/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rintamalisän korottamiseen 33.21.52

TAA 1161/2002 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen varusmiesten kotiuttamisrahaan 33.28

TAA 1162/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen erityisopettajien kouluttamiseen 29.10.21

TAA 1163/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuspaikkojen lisäämiseen ja maahanmuuttajalääkäreiden lisäkoulutukseen 29.10.21

TAA 1164/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen opettajien koulutukseen 29.10.21

TAA 1165/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen puheterapeuttikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.10.21

TAA 1166/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen koululaisten terveyden turvaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 29.40.30

TAA 1167/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 29.40.30

TAA 1168/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen koulurakennusten peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen 29.40.34

TAA 1169/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen työssäoppimisen ja opiskelijoiden harjoittelun ohjaamiseen ammatillisessa koulutuksessa 29.60.30

TAA 1170/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen kansanopistojen käyttökustannuksiin 29.69.50

TAA 1171/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vapaan sivistystyön ylläpitoinvestointeihin 29.69.52

TAA 1172/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen opintorahan budjettiperusteiseen korottamiseen ja vanhempien luona asuvien opiskelijoiden ikärajan poistamiseen 29.70.55

TAA 1173/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien omien kotoutumista edistävien yhdistysten toiminnan tukemiseen 29.90.50

TAA 1174/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen Tampereen Kristillisen Teatterin toimintaan 29.90.52

TAA 1175/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen elintarvikevalvonnan lisäämiseen 30.72.21

TAA 1176/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen Lempäälä—Vesilahti-tien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1177/2002 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen Stormi—Rämsöö-maantien parantamiseen Vesilahdella 31.24.21

TAA 1178/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen Suodenniemi—Sävi-maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1179/2002 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien korottamiseen 33.15.52

TAA 1180/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen kolmannen polven psyykenlääkkeiden saamiseksi erityiskorvattavuuden piiriin 33.18.60

TAA 1181/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin 33.32.30

TAA 1182/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämiseen 33.32.30

TAA 1183/2002 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen lasten kotihoidon tukeen 33.32.30

TAA 1184/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen psykiatrisen avohoidon resurssien lisäämiseen 33.32.30

TAA 1185/2002 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vanhusten kotipalveluiden kehittämiseen 33.32.30

TAA 1186/2002 vp Pekka Ravi /kok Määrärahan osoittaminen Itä-Suomen metsäkone- ja maaseutuopetuskeskuksen opiskelija-asuntolan peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1187/2002 vp Pekka Ravi /kok Määrärahan osoittaminen Akkalan kylän paikallisteiden peruskorjaukseen Tohmajärvellä 31.24.21

TAA 1188/2002 vp Pekka Ravi /kok Määrärahan osoittaminen Nurmijärvi—Kuhmo-maantien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1189/2002 vp Pekka Ravi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Viinijärvi—Kompero-tien parantamiseen Pohjois-Karjalassa 31.24.78

TAA 1190/2002 vp Pekka Ravi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Joensuun kehätien liittymien parantamiseen 31.24.78

TAA 1191/2002 vp Juha Rehula /kesk Määrärahan osoittaminen urheiluseuratoiminnan kehittämiseen 29.98.50

TAA 1192/2002 vp Juha Rehula /kesk Määrärahan osoittaminen Koskimyllyn paikallistien 14033 parantamiseen Hollolassa 31.24.21

TAA 1193/2002 vp Juha Rehula /kesk Määrärahan osoittaminen Taulun liittymän uudelleenjärjestelyihin Padasjoella 31.24.21

TAA 1194/2002 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Orimattilan ohitustien suunnitteluun 31.24.79

TAA 1195/2002 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeiden tasokorotukseen 33.19.60

TAA 1196/2002 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin 33.32.31

TAA 1197/2002 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ympäristökeskuksen projektitoimintojen siirtämiseen Päijät-Hämeeseen 35.60.21

TAA 1198/2002 vp Ola Rosendahl /r ym. Määrärahan osoittaminen pohjavesiselvityksiin ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien tekemiseen 30.51.22

TAA 1199/2002 vp Ola Rosendahl /r ym. Määrärahan osoittaminen paikallisen tieverkoston kunnossapitoon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1200/2002 vp Ola Rosendahl /r Määrärahan osoittaminen valtatien E18 parantamiseen osuudella Loviisa—Kotka 31.24.78

TAA 1201/2002 vp Ola Rosendahl /r Määrärahan osoittaminen Sköldvikin uuden tieyhteyden rakentamiseen 31.24.79

TAA 1202/2002 vp Ola Rosendahl /r ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 perusparannushankkeeseen välillä Koskenkylä—Kouvola 31.24.79

TAA 1203/2002 vp Ola Rosendahl /r ym. Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien lomituspalveluihin 33.57.40

TAA 1204/2002 vp Ola Rosendahl /r Määrärahan osoittaminen Liljendalin Sävträsketin ja Hopomträsketin sekä Lapinjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 1205/2002 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kaavin kunnan koulukeskuksen ja liikuntahallin peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1206/2002 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Karttulan Pihkainmäen koulun perusparannukseen ja laajentamiseen 29.40.34

TAA 1207/2002 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pielaveden lukion peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1208/2002 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Rautavaaran kunnan yläasteen perusparannukseen 29.40.34

TAA 1209/2002 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kansainvälisen kurssi- ja leirikeskus Metsäkartanon majoitustilojen rakentamiseen 29.69.53

TAA 1210/2002 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tavoite 1 -ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen 30.14.62

TAA 1211/2002 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kaavin kunnan taajaman liikennejärjestelyjen parantamiseen 31.24.21

TAA 1212/2002 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Siilinjärven kunnan rajan ja Maaningan kunnan taajaman välille 31.24.21

TAA 1213/2002 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Luvelahti—Särkinen-maantien perusparannukseen Savo-Karjalan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1214/2002 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 570 Hankamäki—Säyneinen perusparannukseen Savo-Karjalan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1215/2002 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Saikarin tien peruskorjaukseen ja päällystämiseen Sisä-Savossa 31.24.21

TAA 1216/2002 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Vuonamonsalmen kevyen liikenteen sillan rakentamiseen Keiteleellä 31.24.21

TAA 1217/2002 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 9 liikenteen sujuvuuden parantamiseen 31.24.78

TAA 1218/2002 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Vesannon sairaalan peruskorjaukseen 33.32.31

TAA 1219/2002 vp Markku Rossi /kesk ym. Työllisyyden parantaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 34.06.64

TAA 1220/2002 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Eko-asumisen projektin aloittamiseen Tuusniemen kunnassa 35.99.22

TAA 1221/2002 vp Mirja Ryynänen /kesk Määrärahan osoittaminen yliopistojen oppimiskeskushankkeiden tukemiseen 29.10.21

TAA 1222/2002 vp Mirja Ryynänen /kesk Määrärahan osoittaminen yli 160 opintoviikon laajuisten tutkintojen opintorahan tukiajan pidentämiseen 29.70.55

TAA 1223/2002 vp Mirja Ryynänen /kesk Määrärahan osoittaminen kirjastojen asiakaspäätehankkeeseen 29.90.30

TAA 1224/2002 vp Mirja Ryynänen /kesk Määrärahan osoittaminen Pohjois-Savon metsänhoitotöiden rahoituksen turvaamiseen 30.31.42

TAA 1225/2002 vp Mirja Ryynänen /kesk ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien laskentaperusteiden muuttaminen 33

TAA 1226/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutukseen 29.10.21

TAA 1227/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen maksullisena palvelutoimintana järjestettävään aikuiskoulutukseen 29.69.31

TAA 1228/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen syrjäytymistä ehkäisevän nuorten työpajatoiminnan tukemiseen 29.99.51

TAA 1229/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen Häme-lippu-kokeilun käynnistämiseen 31.60.63

TAA 1230/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen lapsilisien maksamiseen 17-vuotiaille 33.15.52

TAA 1231/2002 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lääkekorvausten omavastuuosuuden korotuksista luopumiseen 33.18.60

TAA 1232/2002 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vanhempainrahaan 33.18.60

TAA 1233/2002 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vanhempien osa-aikatyön tukemiseen 33.18.60

TAA 1234/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen partisaanien siviiliuhrien kuntoutukseen 33.22.50

TAA 1235/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen päihdeäitien vieroitushoidon toteuttamiseen 33.32.38

TAA 1236/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen Lahden Diakoniasäätiön Löydä timantit -projektiin päihdeperheiden lasten ja nuorten tukemiseen 33.92.50

TAA 1237/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen omaishoitajia tukevaan järjestötoimintaan sekä syrjäytymistä ehkäisevään vapaaehtoiseen lähimmäis- ja ystävätoimintaan 33.92.50

TAA 1238/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 33.92.59

TAA 1239/2002 vp Päivi Räsänen /kd Määrärahan osoittaminen siirtoviemärihankkeen toteutukseen ja pohjavesialueiden suojelemiseen Hausjärvellä 35.10.77

TAA 1240/2002 vp Tero Rönni /sd ym. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tehtävien ja kiinteistöomaisuuden säilyttäminen 28.60

TAA 1241/2002 vp Tero Rönni /sd ym. Määrärahan osoittaminen Ikaalisten sisääntulotien parantamiseen 31.24.21

TAA 1242/2002 vp Tero Rönni /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 2622 Mauri—Heinijärvi parantamiseen Hämeenkyrössä 31.24.21

TAA 1243/2002 vp Tero Rönni /sd ym. Määrärahan osoittaminen työsuojelupiireille lisähenkilökunnan palkkaamiseen 33.13.21

TAA 1244/2002 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Karjaan ohikulkutien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1245/2002 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoitukseen Uudenmaan tiepiirin alueella 31.24.21

TAA 1246/2002 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valaistuksen ja hirviaidan rakentamiseen valtatielle 1 välille Veikkola—Lohjanharju 31.24.21

TAA 1247/2002 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 25 peruskorjaukseen tieosuudella Mustio—Meltola 31.24.21

TAA 1248/2002 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen henkilöliikenteen turvaamiseen rataosuudella Hanko—Karjaa 31.60.63

TAA 1249/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Arpajaisveron tuoton vähentäminen 11.10.06

TAA 1250/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Somerolla sijaitsevan kosteusongelmista kärsivän Joensuun koulun perusparantamiseen 29.40.34

TAA 1251/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Mynämäki—Vehmaa—Vinkkilä-tien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1252/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Nummi-Pusulan Koisjärven ja Someron välisen tien rakentamiseen ja peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1253/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille alemman tieverkon parantamiseen ja uusien pyöräteiden rakentamiseen haja-asutusalueilla 31.24.21

TAA 1254/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille kahden risteysalueen rakentamiseen Someron kaupungin keskustassa 31.24.21

TAA 1255/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Varsinais-Suomen ulomman kehätien rakentamisen loppuun saattamiseen 31.24.78

TAA 1256/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen pk-yritysten puuosaamisen kehittämispalveluihin 32.10.22

TAA 1257/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen TE-keskusten järjestämään koulutukseen pk-yrittäjille 32.30.45

TAA 1258/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen puun käyttötukeen erillisessä kaukolämmön tuotannossa 32.60.40

TAA 1259/2002 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen huumeriippuvaisten henkilöiden hoitopalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin Länsi-Suomen läänissä 33.53.50

TAA 1260/2002 vp Ismo Seivästö /kd Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen Varsinais-Suomessa 26.97.34

TAA 1261/2002 vp Ismo Seivästö /kd Määrärahan osoittaminen Kuusiston linnan entisöinnin loppuun saattamiseen 29.90.75

TAA 1262/2002 vp Ismo Seivästö /kd Määrärahan osoittaminen Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen 31.24.79

TAA 1263/2002 vp Ismo Seivästö /kd Määrärahan osoittaminen Turku—Helsinki-radan turvallisuuden parantamiseen 31.40.77

TAA 1264/2002 vp Ismo Seivästö /kd ym. Määrärahan osoittaminen kevytkalustokokeiluun Turku—Uusikaupunki-radalla 31.60.63

TAA 1265/2002 vp Ismo Seivästö /kd Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin Varsinais-Suomessa 33.32.31

TAA 1266/2002 vp Ismo Seivästö /kd Määrärahan osoittaminen huumehoitoon Varsinais-Suomessa 33.32.38

TAA 1267/2002 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen 26.80.22

TAA 1268/2002 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51

TAA 1269/2002 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen Juvalla sijaitsevan Siikakosken paikallistien 15151 kunnostamisen loppuun saattamiseen 31.24.21

TAA 1270/2002 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen maantielle 717 Vähäkyrössä 31.24.21

TAA 1271/2002 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 perusparantamiseen 31.24.78

TAA 1272/2002 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Lahden yliopistokeskuksen kehittämiseen 29.10.22

TAA 1273/2002 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) kemiantekniikan alueryhmän perustamiseen Päijät-Hämeeseen 32.20.22

TAA 1274/2002 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan vähentäminen puolustusmateriaalihankinnoista 27.10.16

TAA 1275/2002 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 31.99.78

TAA 1276/2002 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Myöntämisvaltuuden osoittaminen uusiutuvan energian tuotannon demonstraatiohankkeille 32.60.40

TAA 1277/2002 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen 34.99.23

TAA 1278/2002 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtakunnallisten ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelutyötä tekevien järjestöjen avustuksiin 30.04

TAA 1279/2002 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kehä II:n ja Kehä IV:n suunnittelun jatkamiseen 31.24.79

TAA 1280/2002 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalveluiden sijaintipaikan vaihtoa koskevaan suunnitteluun 28.52.21

TAA 1281/2002 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sijaintipaikkaa koskevaan selvitystyöhön 30.42.21

TAA 1282/2002 vp Sakari Smeds /kd ym. Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

TAA 1283/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen Jad Hasmona -moshavin toimintaan 24.99.66

TAA 1284/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen liikennevalvontaan 26.75.21

TAA 1285/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen varuskuntien Internet-yhteyksien parantamiseen 27.10.21

TAA 1286/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien kielikoulutukseen 29.40.30

TAA 1287/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen petoeläinvahinkojen korvaamiseen 30.41.42

TAA 1288/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen "Päihteetön elämä" -kampanjaan 33.53.50

TAA 1289/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtionhallinnolle 34.06.02

TAA 1290/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen vajaakuntoisten työllistämisen tukemiseen 34.06.02

TAA 1291/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten toiminnan tukemiseen 34.06.63

TAA 1292/2002 vp Sakari Smeds /kd Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 1293/2002 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Ylimääräinen veronalennus pienituloisten palkansaajien työllisyyden parantamiseen 11.01.01

TAA 1294/2002 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteiden rakenteen muuttamisesta aiheutuviin lisämenoihin 26.97.31

TAA 1295/2002 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Määrärahan osoittaminen partisaanien uhrien korvauksiin 33.22.50

TAA 1296/2002 vp Osmo Soininvaara /vihr ym. Määrärahan osoittaminen syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin 33.33.32

TAA 1297/2002 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Määrärahan osoittaminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin 33.32.30

TAA 1298/2002 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Vesilahden terveyskeskuksen ja vanhainkodin rakentamiseen 33.32.31

TAA 1299/2002 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 1300/2002 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Määrärahan osoittaminen kunnille syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin 33.33.32

TAA 1301/2002 vp Katja Syvärinen /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen valtatielle 12 Turajärventien ja Naarjoentien risteykseen 31.24.21

TAA 1302/2002 vp Katja Syvärinen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan Järvikeskuksen rahoittamiseen 35.10.63

TAA 1303/2002 vp Säde Tahvanainen /sd Määrärahan osoittaminen harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen Pohjois-Karjalan kunnille 26.97.34

TAA 1304/2002 vp Ilkka Taipale /sd ym. Määrärahan osoittaminen sanakirjaprojektiin 29.90.50

TAA 1305/2002 vp Ilkka Taipale /sd ym. Määrärahan osoittaminen tietokirjallisuuden kääntämiseen suomen kielelle 29.88.53

TAA 1306/2002 vp Ilkka Taipale /sd ym. Määrärahan osoittaminen arboretumin ylläpitoon 30.31.50

TAA 1307/2002 vp Hannu Takkula /kesk Määrärahan osoittaminen Lapin kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 1308/2002 vp Hannu Takkula /kesk Määrärahan osoittaminen kalateiden rakentamiseen Kemijoen voimalaitosten kunnostustöiden yhteydessä 30.41.77

TAA 1309/2002 vp Hannu Takkula /kesk Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Lapin läänissä 31.24.21

TAA 1310/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen Lapin kunnille 26.97.34

TAA 1311/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen arktisen kaukokartoituksen osaamiskeskukseen 26.98.43

TAA 1312/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Lapin kyläasiamiehen palkkaamiseen 26.98.43

TAA 1313/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Keminmaan koulukeskuksen ja Pölhön koulun peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1314/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Rovaniemen maalaiskunnan ja kaupungin yhteistyönä toteutettavaan Ylikylän koulun laajennukseen 29.40.34

TAA 1315/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Utsjoen Karigasniemen koulun liikuntahallin rakentamiseen 29.40.34

TAA 1316/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän laajentamiseen ympärivuotiseksi 29.70.55

TAA 1317/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Lapin läänin kirjastoja yhdistävän tietoverkon luomiseen 29.90.30

TAA 1318/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Lappia-talon peruskorjaukseen ja laajennukseen 29.90.50

TAA 1319/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen porotukeen 30.12.41

TAA 1320/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen hakkuujätteen saattamiseen hyötykäyttöön 30.31.24

TAA 1321/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Ivalo—Nellim-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1322/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kemijärven—Vikajärven tieosuuden peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1323/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Vanttauskoskelle 31.24.21

TAA 1324/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Könkään ja Tepaston välisen tien parantamiseen Kittilässä 31.24.21

TAA 1325/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Martti—Tulppio-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1326/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Lapin läänissä 31.24.21

TAA 1327/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Ranuan Suhangon kaivosalueen tieyhteyksiin 31.24.21

TAA 1328/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Simon Asema—Alaniemi-tien kunnostukseen 31.24.21

TAA 1329/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Sodankylän ja Meltauksen välisen tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1330/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Tervolan kirkonkylän uuden sisääntulotien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1331/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Tornion AvestaPolaritiin johtavan tien leventämiseen 31.24.21

TAA 1332/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin välisen tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1333/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen uuden sillan rakentamiseen Kittilän Kaukosessa 31.24.21

TAA 1334/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 5 liikennejärjestelyihin Sodankylässä 31.24.21

TAA 1335/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 21 parantamiseen Pellon ja Tornion välillä 31.24.21

TAA 1336/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 21 peruskorjaukseen välillä Palojoensuu—Kilpisjärvi 31.24.21

TAA 1337/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Venetti—Venejärvi—Vaattojärvi—Sieppijärvi-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1338/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemin—Tornion moottoritien puuttuvien siltojen rakentamiseen 31.24.77

TAA 1339/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Yllästunturin maisematien rakentamiseen 31.24.78

TAA 1340/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen rataverkon jatkamiseen Kolarista Kittilään 31.40.78

TAA 1341/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Utsjoen Sulaojan YVA-selvitykseen 32.30.47

TAA 1342/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtionhallinnolle Lapin läänissä 34.06.02

TAA 1343/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille Lapin läänin työttömyyden helpottamiseksi 34.06.30

TAA 1344/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen yhdistelmätukeen sisältyvän työllistämistuen korottamiseen 34.06.30

TAA 1345/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Ajoksen sataman kehittämiseen 34.06.64

TAA 1346/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen investointeja tukeviin työllisyysperusteisiin siirtomenoihin 34.06.64

TAA 1347/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen työllisyysavustukseen Kittilän lentoaseman laajentamiseksi 34.06.64

TAA 1348/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Vuotosalueen metsänhoitotöihin 34.06.77

TAA 1349/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen Pyhä-Luoston vesihuoltohankkeeseen 35.10.63

TAA 1350/2002 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemijärven säännöstelystä aiheutuvien haittojen korjaamiseen 35.10.77

TAA 1351/2002 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen laajempaa korkeakoulututkintoa suorittavien opintotukikuukausien lisäämiseen 29.70.55

TAA 1352/2002 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen Pälkäneen rauniokirkon kunnostamiseen 29.90.50

TAA 1353/2002 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 13720 ja 13721 rakentamiseen Kylmäkosken taajamaan 31.24.21

TAA 1354/2002 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 13736 Viialan taajamajärjestelyjen korjaamiseen 31.24.21

TAA 1355/2002 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen Urjalan ja Huhdin välisen tien 284 kunnostamiseen ja Urjalankylän kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tielle 230 31.24.21

TAA 1356/2002 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen Valkeakoski—Pälkäne-tien parantamiseen 31.24.21

TAA 1357/2002 vp Martti Tiuri /kok ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin 29.88.50

TAA 1358/2002 vp Martti Tiuri /kok ym. Määrärahan osoittaminen Tekesille teknologiseen tutkimukseen 32.20.27

TAA 1359/2002 vp Martti Tiuri /kok ym. Määrärahan osoittaminen Tekesille teknologisen tutkimuksen ja kehityksen avustuksiin 32.20.27

TAA 1360/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen ympäristöteknologian osaamiskeskuksen perustamiseen Kaakkois-Suomeen 26.98.43

TAA 1361/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Haukkavuoren koulun saneeraukseen Kotkassa 29.40.34

TAA 1362/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kyminlinnan linnoituksen kunnostustöiden jatkamiseen Kotkassa 29.90.75

TAA 1363/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen kalateiden rakentamiseen Kymijoen Koivukoskeen 30.41.77

TAA 1364/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Ahviontien perusparannukseen Anjalankoskella 31.24.21

TAA 1365/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Vilniemen paikallistien jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen Vehkalahdella 31.24.21

TAA 1366/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Loviisa—Kotka-tien kehittämiseen nykyistä tielinjausta noudattavana moottoriliikennetienä 31.24.78

TAA 1367/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen E18-tien liikenneturvallisuuden parantamiseen tieosuudella Hamina—Vaalimaa 31.24.79

TAA 1368/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kouvolan—Parikkalan rataosuuden nykyaikaistamiseen 31.40.77

TAA 1369/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen rataosuudella Lahti—Imatra 31.40.77

TAA 1370/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen henkilöliikenteen jatkamiseen Kouvolan—Kuopion radalla ja Hillosensalmen pysäkin säilyttämiseen 31.60.63

TAA 1371/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille 33.21.52

TAA 1372/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireille 33.32.30

TAA 1373/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Suomenlahden suojeluun fosforikuormitusta vähentämällä 35.10.67

TAA 1374/2002 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen lintuvesien kunnostamiseen Kymenlaaksossa 35.20.22

TAA 1375/2002 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Suur-Saimaan kansallispuiston suunnitteluun ja perustamiseen 35.20.87

TAA 1376/2002 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.20.25

TAA 1377/2002 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakentamiseen välillä Killinkoski—Virrat 35.10.77

TAA 1378/2002 vp Pertti Turtiainen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Saarikylien paikallistien parantamiseen Kangasalla 31.24.21

TAA 1379/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen ulkopuolisten selvitysmiesten palkkaamiseen eri uskontokuntien välisen kriisin selvittämiseksi Israelissa 24.99.25

TAA 1380/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen kuntien avustamiseen 26.97

TAA 1381/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen kuntien yleisiin valtionosuuksiin 26.97.31

TAA 1382/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 1383/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen Kuopion yliopistolle vaihtoehtoiseen kansanparannustieteeseen ja tutkimustoimintaan 29.10.21

TAA 1384/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutukseen 29.10.21

TAA 1385/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen opintokeskusten käyttökustannuksiin 29.69.55

TAA 1386/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen Snellman-instituutin tutkimustoimintaan Kuopiossa 29.88.53

TAA 1387/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Teknologian kehittämiskeskuksen toiminnan tehostaminen Itä-Suomessa 32.20.26

TAA 1388/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen kansallisin varoin 32.30.45

TAA 1389/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen kotihoidon tukeen 33.32.30

TAA 1390/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen syöpätutkimukseen istukkahoidon avulla 33.32.32

TAA 1391/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen nuorille yrittäjille yritysten perustamiseen liittyvien kustannusten kattamiseen 34.06.63

TAA 1392/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen Kuopion turveterveyshoitolan perustamiseen 34.06.77

TAA 1393/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Määrärahan osoittaminen asuntojen korjausavustuksiin 35.30.60

TAA 1394/2002 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen kosteus- ja homeongelmaisten oppilaitosten peruskorjaamiseen 29.40.34

TAA 1395/2002 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 1396/2002 vp Kari Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnan tukemiseen 24.99.50

TAA 1397/2002 vp Kari Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen aluekeskusten kehittämistyöhön 26.98.43

TAA 1398/2002 vp Kari Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen korkeakouluopintojen laajentamiseen Kokkolassa 29.10.21

TAA 1399/2002 vp Kari Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen 30.15.45

TAA 1400/2002 vp Kari Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Huopana—Aholanmäki-tien perusparantamiseen Viitasaarella 31.24.21

TAA 1401/2002 vp Kari Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Kokkolan satamatien rakentamiseen 31.24.79

TAA 1402/2002 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen 29.40.30

TAA 1403/2002 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 51 Kivenlahti—Kirkkonummi-osuuden ensimmäiseen rakennusvaiheeseen 31.24.79

TAA 1404/2002 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämiseen erityisesti sydänpotilaiden hoidossa Uudellamaalla 33.32.30

TAA 1405/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen teknologiakeskuksen Brain Centerin rakentamiseen 29.10.21

TAA 1406/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen keskuskoulun peruskorjaukseen Pyhäjoella 29.40.34

TAA 1407/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen keskuskoulun rakentamisen toiseen vaiheeseen Kärsämäellä 29.40.34

TAA 1408/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ollinsaaren ala-asteen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1409/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Pattasten homekoulun korjaamiseen Pattijoella 29.40.34

TAA 1410/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen ammattioppilaitoksen metalliosaston laajennukseen ja peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1411/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen kirjaston peruskorjaukseen ja laajentamiseen 29.40.34

TAA 1412/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ruukin maaseutuoppilaitoksen Hitech-navetan rakentamiseen 29.40.34

TAA 1413/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Vihannin kunnan liikuntahallin rakentamiseen 29.40.34

TAA 1414/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen 4-tien eteläisen liikenneympyrän kevyen liikenteen liikennejärjestelyihin Kärsämäellä 31.24.21

TAA 1415/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ketunperäntien peruskorjaukseen Raahessa 31.24.21

TAA 1416/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen Parhalahdelle Haaralan—Pietiläntien risteykseen 31.24.21

TAA 1417/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Olkijoki—Siikajoki 31.24.21

TAA 1418/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Sikapaari—Sattumäki Ylivieskassa 31.24.21

TAA 1419/2002 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen Koskenkankaantien perusparantamiseen välillä Ruukki—Huumola 31.24.21

TAA 1420/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Louhua—Ylipää—Heinolanperä-paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1421/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen maantien 7891 perusparantamiseen Pyhäjoella 31.24.21

TAA 1422/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Oulun läänin haja-asutusalueiden tieverkon kunnossapitoon ja peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1423/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Pyhäjoen—Vihannin maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1424/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raudaskylän—Sievin maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1425/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Siikajoen ja Revonlahden välisen tien päällystämiseen 31.24.21

TAA 1426/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ylivieska—Pulkkila-tien kehittämiseen 31.24.21

TAA 1427/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 8 perusparantamiseen Mettalanmäen kohdalla Raahessa 31.24.79

TAA 1428/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Tauvon sataman uusimiseen Siikajoella 31.30.77

TAA 1429/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen kaupungin satamaan menevän radan sähköistykseen 31.40.21

TAA 1430/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen seutukunnan metallialan verkosto-osaamiskeskus‐ohjelmaan vuosina 2003—2006 32.20.27

TAA 1431/2002 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualueen ympäristövaurioiden hoitoon ja reitistöjen rakentamiseen 35.10.77

TAA 1432/2002 vp Anu Vehviläinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin Pohjois-Karjalassa 29.40.34

TAA 1433/2002 vp Anu Vehviläinen /kesk Määrärahan osoittaminen opintotukiasiamiehen viran perustamiseen 29.70

TAA 1434/2002 vp Anu Vehviläinen /kesk Määrärahan osoittaminen karjalankielisen kirjallisuuden ja karjalan kieltä edistävien järjestöjen tukemiseen 29.90.50

TAA 1435/2002 vp Anu Vehviläinen /kesk Määrärahan osoittaminen nuorten yrittäjälainajärjestelmän perustamiseen 32.30.42

TAA 1436/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Pohjanmaan Opiston pienen auditorion ja luokkatilojen rakentamiseen 29.69.52

TAA 1437/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Siirtolaismuseon perustamiseen Peräseinäjoelle 29.90.32

TAA 1438/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk Määrärahan osoittaminen Itäkylä—Huopana-paikallistien peruskorjaamiseen Lappajärvellä 31.24.21

TAA 1439/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 7091 peruskorjaamiseen välillä Niemisvesi—Kukko Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1440/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 17027 peruskorjaamiseen Vanhakylän ja Kärjenkosken välillä Isojoen kunnassa 31.24.21

TAA 1441/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien 17541 peruskorjaamiseen Soinin ja Alajärven kunnissa 31.24.21

TAA 1442/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk Määrärahan osoittaminen tien rakentamiseen välillä Rengonkylä—Honkakylä Ilmajoen kunnassa 31.24.21

TAA 1443/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden vähittäiskaupan palveluiden kehittämiseen 32.30.45

TAA 1444/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lievävammaisten sotainvalidien avopalvelujen laajentamiseen 33.22.50

TAA 1445/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 33.92.59

TAA 1446/2002 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen vapaan sivistystyön suuntaviivapäätösten mukaiseen koulutukseen sekä opintokerhotoimintaan 29.69.55

TAA 1447/2002 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen laajempaa korkeakoulututkintoa suorittavien opintotukikuukausien lisäämiseen 29.70.55

TAA 1448/2002 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen harrastajamusiikin tukemiseen 29.90.52

TAA 1449/2002 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen eläinsuojelujärjestöjen tukemiseen 30.04

TAA 1450/2002 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien kehittämiseen 31.24

TAA 1451/2002 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten yrittäjälainajärjestelmän perustamiseen 32.30.42

TAA 1452/2002 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen alueellisten ympäristökeskusten toimintamenoihin 35.40.21

TAA 1453/2002 vp Pekka Vilkuna /kesk Määrärahan osoittaminen partisaanien tuhoamissa kylissä hyökkäyksen kohteiksi joutuneille rajaseudun ihmisille ja heidän omaisilleen aiheutettujen kärsimysten korvaamiseen 33.22.50

TAA 1454/2002 vp Pekka Vilkuna /kesk Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 33.22.59

TAA 1455/2002 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.51.31

TAA 1456/2002 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen Itä-Uudenmaan alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1457/2002 vp Lasse Virén /kok ym. Määrärahan osoittaminen terveydenhuollon rakenteiden uudistamiseen ja kehittämiseen Uudellamaalla 33.32.36

TAA 1458/2002 vp Lasse Virén /kok Määrärahan osoittaminen nuorten huumausaineongelmien ehkäisemiseen ja torjumiseen 33.53.50

TAA 1459/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen poliisin talousrikostutkinnan tehostamiseen 26.75.21

TAA 1460/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen koulujen home- ja kosteusvaurioiden ja -haittojen poistamiseen ja ehkäisyyn 29.40.34

TAA 1461/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjän ammatinvaihdoksesta johtuvasta opintotuen takaisinperinnästä luopumiseen 29.70.55

TAA 1462/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden varastointitukeen 30.12.41

TAA 1463/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen turkistarhojen suojaus- ja turvajärjestelyihin 30.14

TAA 1464/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 1465/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen kalaportaan rakentamiseen Pyhäjoen Haapakosken ja Venetpalon voimalaitoksiin 30.41.77

TAA 1466/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen alikulkujen, kevyen liikenteen väylien ja automaattisen nopeusvalvontalaitteiston rakentamiseen valtatielle 4 Kärsämäen taajamaan 31.24.21

TAA 1467/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Hautakylän tien peruskorjaamiseen Soinissa 31.24.21

TAA 1468/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Jokikylän tien kunnostamiseen Evijärvellä 31.24.21

TAA 1469/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Kalliojärven tien peruskorjaukseen Vetelissä 31.24.21

TAA 1470/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Leppälän tien 17469 perusparannukseen ja muihin liikenneturvallisuutta lisääviin toimiin Kuortaneella 31.24.21

TAA 1471/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen valtatien 16 ja kantatien 68 risteyksessä Alajärvellä 31.24.21

TAA 1472/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maanteiden Halla-aho—Koivumäki ja Koivumäki—Uusikylä perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1473/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maantien 7056 kunnostamiseen välillä Autionmäki—Katteluskylä 31.24.21

TAA 1474/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maantien 7071 Rantatöysä—Virtala perusparannus- ja päällystystöihin Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1475/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maantien 7210 peruskorjaukseen välillä Vöyri—Tuurala 31.24.21

TAA 1476/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maantien 7411 peruskorjaamiseen välillä Purmojärvi—Kuoppa-aho 31.24.21

TAA 1477/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maantien 17541 peruskorjaamiseen välillä Laasala—Jokivarsi 31.24.21

TAA 1478/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maantien 17613 peruskorjaamiseen välillä Hanhikoski—Malkamäki 31.24.21

TAA 1479/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen maantien Niinimaa—Hynnilä kunnostamiseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 1480/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 17847 ja 17849 perusparantamiseen Lappajärvellä 31.24.21

TAA 1481/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen paikallistien 15911 peruskorjaamiseen ja päällystämiseen Nurmeksessa 31.24.21

TAA 1482/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Porasen paikallistien 17803 kunnostamiseen Perhossa 31.24.21

TAA 1483/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Ruonan ja Menkijärven välisen tien kunnostamiseen Kuortaneella ja Alajärvellä 31.24.21

TAA 1484/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Soinin ja Karstulan välisen Lehtomäen paikallistien 16853 peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1485/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Sydänmaan paikallistien 18447 peruskorjauksen aloittamiseen 31.24.21

TAA 1486/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen paikallistien Sykäräinen—Rahkonen peruskorjaamiseen Ullavan ja Toholammin kuntien alueella 31.24.21

TAA 1487/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 1488/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen pienlentokenttien rakennus- ja perusparannushankkeisiin 31.52.41

TAA 1489/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen lääkärin määräämän hieronnan sairausvakuutuskorvauksiin 33.18.60

TAA 1490/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen ja rintamalisän myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille veteraaneille 33.21.52

TAA 1491/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen partisaanien uhrien korvauksiin 33.22.50

TAA 1492/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen lapsettomien sotaleskien kuntoutukseen 33.22.56

TAA 1493/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 33.92.50

TAA 1494/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen työttömyyden torjumiseksi käynnistettäviin investointeihin 34.06.77

TAA 1495/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Alajärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 1496/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Lappajärven rehevöitymisen ehkäisyyn 35.10.77

TAA 1497/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Niskoslammen, Niskosjoen ja Viinamäenlahden kunnostamiseen Kihniöllä 35.10.77

TAA 1498/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen Räyringinjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 1499/2002 vp Raimo Vistbacka /ps Määrärahan osoittaminen turkistarhojen siirtämisavustuksiin pohjavesialueilla 35.10.77

TAA 1500/2002 vp Matti Vähänäkki /sd ym. Määrärahan osoittaminen Haminan kaupunginmuseon peruskorjaukseen 29.90.52

TAA 1501/2002 vp Matti Vähänäkki /sd Määrärahan osoittaminen Haminan satamatien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1502/2002 vp Matti Vähänäkki /sd Määrärahan osoittaminen Kannusjärven paikallistien peruskunnostukseen Vehkalahdella 31.24.21

TAA 1503/2002 vp Matti Vähänäkki /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatien 26 varteen Vehkalahdella 31.24.21

TAA 1504/2002 vp Matti Vähänäkki /sd Määrärahan osoittaminen valtatien E18 perusparannukseen välillä Hamina—Vaalimaa 31.24.78

TAA 1505/2002 vp Matti Vähänäkki /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 26 parantamiseen välillä Taavetti (Luumäki) — Summa (Vehkalahti) 31.24.79

TAA 1506/2002 vp Matti Vähänäkki /sd Määrärahan osoittaminen Haminan meriväylän syventämiseen 31.30.77

TAA 1507/2002 vp Matti Vähänäkki /sd ym. Määrärahan osoittaminen eteläisen rannikko-HELI-radan suunnitteluun 31.40.78

TAA 1508/2002 vp Matti Väistö /kesk Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen toimintamenoihin 26.90.21

TAA 1509/2002 vp Matti Väistö /kesk Määrärahan osoittaminen Värtsilän rajavartioaseman parantamiseen 26.90.74

TAA 1510/2002 vp Matti Väistö /kesk Määrärahan osoittaminen valtion rahoitusosuuden lisäämiseen EU:n osaksi rahoittamassa maaseudun kehittämisessä Pohjois-Karjalassa 30.14.62

TAA 1511/2002 vp Matti Väistö /kesk Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Pohjois-Karjalassa 30.31.44

TAA 1512/2002 vp Matti Väistö /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon Pohjois-Karjalassa 31.25.50

TAA 1513/2002 vp Matti Väistö /kesk ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon 31.60.63

TAA 1514/2002 vp Matti Väistö /kesk Määrärahan osoittaminen kotimaista energiaa käyttävien lämpölaitosten investointeihin Pohjois-Karjalassa 32.60.40

TAA 1515/2002 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Lehtimäen opiston toimintaan 29.69.50

TAA 1516/2002 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Seinäjoen Heikkilänmäki—Kiikun risteys 31.24.21

TAA 1517/2002 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen maantien 7594 peruskorjaukseen välillä Yli-Lesti—Reisjärvi 31.24.21

TAA 1518/2002 vp Harry Wallin /sd Määrärahan osoittaminen Ämmälänkyläntien peruskorjaukseen Seinäjoella 31.24.21

TAA 1519/2002 vp Jaana Ylä-Mononen /kesk Määrärahan osoittaminen Virtain lukion ja yläasteen tilojen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1520/2002 vp Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien Kihniö—Niskos—Kihniön asema parantamiseen 31.24.21

TAA 1521/2002 vp Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen läntisen kehätien rakentamiseen 31.24.78

TAA 1522/2002 vp Jaana Ylä-Mononen /kesk Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan ympäristökeskukselle Hauhuu-Uurasjärven ja Vermasjärven kunnostukseen 35.10.77

Sekä eduskunnan 4.12.2002 valtiovarainvaliokuntaan lähettämän talousarvioaloitteen

TAA 1523/2002 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Turkistarhojen vahinkojen korvaamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen 30.01.49

Lausunnot

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan.

Vuoden 2003 talousarvioesityksestä ovat määräajassa lausunnon antaneet

lakivaliokunta LaVL 19/2002 vp
liikennevaliokunta LiVL 18/2002 vp
maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL 15/2002 vp
puolustusvaliokunta PuVL 3/2002 vp
sivistysvaliokunta SiVL 8/2002 vp.
sosiaali- ja terveysvaliokunta StVL 12/2002 vp
talousvaliokunta TaVL 15/2002 vp
tulevaisuusvaliokunta TuVL 3/2002 vp
työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta TyVL 18/2002 vp
ympäristövaliokunta YmVL 20/2002 vp

Määräajan jälkeen on lisäksi lausunnon antanut

hallintovaliokunta HaVL 25/2002 vp.

Jaostokäsittely

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa.

YLEISPERUSTELUT

Valtion talousarvioesitys on laadittu kansainvälisestä taloudesta johtuvan epävarmuuden vallitessa. Kansainvälisen talouden ja euroalueen oletetaan kehittyvän suotuisasti vuonna 2003, vaikka riskit ovat edelleen huomattavat. Talouspolitiikan päätavoitteeksi esityksessä on asetettu työllisyyden parantaminen. Työllisyyden kohenemisella ja valtiontalouden vahvistamisella pyritään varautumaan väestön ikääntymisestä aiheutuviin julkisen talouden rahoitus- ja menopaineisiin.

Kansainvälisen talouden epävarmuustekijät liittyvät esimerkiksi USA:n velkaantuneen kotitaloussektorin käyttäytymiseen. Mahdollinen sota Irakissa on toinen merkittävä riskitekijä. Euroopassa kasvu- ja vakaussopimuksen alijäämärajan ylittäminen eräissä keskeisissä maissa on muodostumassa ongelmaksi.

Talousarvioesityksen perusteluissa vuoden 2003 kokonaistuotannon kasvuksi oletetaan 2,8 prosenttia. Kasvun arvioidaan perustuvan edelleen yksityiseen kulutukseen, sillä vuositasolla ulkomaankaupan kasvuvaikutus jää vielä pieneksi ja investoinnit supistuvat. Työttömyysasteen arvioidaan kohoavan kuluvan vuoden 9,2 prosentista ensi vuonna 9,4 prosenttiin. Keskimääräinen työllisyysaste on ennusteen mukaan 67,5 prosenttia vuonna 2003. Talouskasvun ja työllisyyskehityksen osalta talousarvioesityksen taustalla olevaan ennusteeseen ei ole nähty muutostarpeita myöskään tässä vaiheessa.

Esityksen mukaan valtiontalouden neljä vuotta jatkunut ylijäämäisyys päättyisi vuonna 2003. Suomen vakausohjelman tarkistuksessa on todettu, että vakausohjelmakaudella ollaan jäämässä selvästi jälkeen hallituksen tavoittelemasta valtiontalouden ylijäämästä (1,5—2 prosenttia BKT:sta). Vakausohjelman tarkistuksessa todetaan myös, että vaikka sovittu eläkeuudistus vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä selvästi, heikompi lähtökohtatilanne varauduttaessa väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin korostaa pidättyvän menolinjan sekä julkisen sektorin toimintaa tehostavien uudistusten tärkeyttä. Heikentyvästä rahoitustilanteesta huolimatta Suomi kuitenkin täyttää lähivuosina vakaus- ja kasvusopimuksen lähellä tasapainoista tai ylijäämäistä julkista taloutta koskevat velvoitteet eläkerahastojen ylijäämäisyyden ansiosta.

Työllisyysasteen tuntuva nostaminen ja työttömyyden vähentäminen on hallituksen esityksessä todettu välttämättömiksi, jotta nykyiset hyvinvointijärjestelmät voidaan säilyttää vaarantamatta julkisen talouden kestävyyttä. Työllisyysastetta pyritään kohottamaan lyhentämällä työttömyyden kestoa, aikaistamalla työmarkkinoille tuloa ja parantamalla työvoiman ammatillisen ja alueellisen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa.

Valtiovarainvaliokunta on jo aiemmissa yhteyksissä (esim. VaVM 3/2002 vp valtiontilintarkastajain kertomuksen johdosta) todennut myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta työllisyyden ja työttömyyden alueellisten erojen kasvaneen. Yksi kehitykseen vaikuttanut tekijä on ollut se, että laman jälkeinen muuttoliike on ollut odotettua voimakkaampi. Työttömyyden alueellisen eriytymisen ohella rakenteellisen työttömyyden pitkittyminen on vakava ongelma, jonka seurauksena osa työnhakijoista on vaarassa syrjäytyä kokonaan työmarkkinoilta. Tyypillistä viime vuosille on ollut myös työttömyyden, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja lyhytaikaisten työsuhteiden vuorottelu. Edellä todetut ongelmat korostavat jatkossa eri sektoreiden yhteistoimintaa. Finanssipolitiikalla, veropolitiikalla ja yrittäjyyden edellytyksiin vaikuttavilla toimenpiteillä tulee työvoimapoliittisten toimenpiteiden ohella pyrkiä työllisyysasteen nostamiseen. Työllistämisen sivukulujen alentaminen on myös osa keinovalikoimaa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen saavuttama tulopoliittinen sopimus luo hyvän pohjan talous- ja työllisyyspolitiikan pitkäjänteiselle kehittämiselle lähivuosina. Hyvän työllisyyskehityksen ja ostovoiman kasvun tukemiseksi verotusta ehdotetaan kevennettäväksi vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetun lisäksi vuositasolla 120 miljoonalla eurolla. Tulopoliittisen sopimuksen johdosta antamassaan täydentävässä talousarvioesityksessä hallitus on esittänyt myös eräitä muita työllisyyttä edistäviä toimia.

Jo ennen tulopoliittisen sopimuksen johdosta annettua täydentävää talousarvioesitystä hallitus antoi yhden täydentävän esityksen talousarvioon liittyen. Muun ohella tässä ehdotettiin veikkauksen ja raha-arpapelien tuottoarvion alentamista hallituksen varsinaisessa talousarvioehdotuksessa esitetystä, mihin valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös pääluokan 29 lukuryhmäperusteluissa. Eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota siihen, että Oy Veikkaus Ab:lle viime vuosina asetetut tuottotavoitteet ovat olleet huomattavasti yhtiön omaa arviota korkeampia. Valtiovarainvaliokunta pitääkin välttämättömänä, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin Veikkauksen tuottoarvion oikeellisuuden parantamiseksi ja voittovaroista rahoitettavien toimintojen turvaamiseksi. Valiokunnan mielestä kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien siirtämistä yleisillä budjettivaroilla rahoitettaviksi tulee nopeuttaa.

Valtion tukeman asuntotuotannon tavoitteet eivät toteutuneet kuluvana vuonna, ja tuotannon käynnistymisen arvioidaan olevan huonoa myös ensi vuonna. Syynä tuotannon vähäisyyteen ovat aravalainaehtoihin liittyvät epäkohdat, mm. korkeat korot ja inflaatiota nopeammin kasvava vuosimaksu. Näiden seurauksena lainanhoitokustannukset tulevat kalliiksi ja asumiskustannukset nousevat. Eduskunta on useaan kertaan vaatinut aravalainojen ehtojen muuttamista sellaisiksi, että eduskunnan asettamat valtion tukeman asuntotuotannon tuotantotavoitteet saadaan toteutetuksi ja olemassa oleva asuntokanta säilytetyksi kunnossa. Nykyisillä lainaehdoilla aravalainajärjestelmä johtaa sosiaalisen asuntotuotannon näivettymiseen. Valiokunta katsoo, että ilman tuntuvia lisätoimenpiteitä kielteinen kehitys ja tuotantotavoitteiden jälkeenjääneisyys jatkuvat myös tulevina vuosina.

Vuoden 2003 talousarvioesityksen käsittelyssä myös kuntatalous on noussut keskeisesti esille. Kuntien taloudellinen tilanne on heikkenemässä; kunnissa on syntymässä alijäämää ja painetta kunnallisveroprosentin nostamiseen. Tätä ei voida pitää pitkällä tähtäyksellä kestävänä toimintalinjana. Sisäasiainministeriön pääluokan kohdalla valiokunta painottaakin tarvetta luoda vähintäänkin vaalikauden kattava, kuntien ja valtion yhteinen, koordinoitu sekä kuntien eri tehtävät ja erilaiset olosuhteet huomioon ottava, kokonaisvaltainen kuntapolitiikkaa koskeva linjaus.

Yhtenä yksityiskohtana valiokunta on kiinnittänyt huomiota kaikille hallinnonaloille tehtyyn toimintamenosäästöön, joka on 10 prosenttia suhteutettuna matkakustannuksiin. Valiokunta toteaa, että tällä on haitallisia seurauksia erityisesti niillä hallinnonaloilla, joilla matkustaminen liittyy kiinteästi varsinaiseen toimintaan.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 22

EDUSKUNTA

Kansliatoimikunta teki 2.5.2002 eduskunnan virkamiehiä koskevan työaikapäätöksen asiaa valmistelleen toimikunnan ehdotuksen pohjalta. Päätöksessä tarkoitettu työaika koskee kaikkia eduskunnan virastojen palveluksessa olevia.

Päätöksellä yhtenäistettiin eduskunnan virastojen virkamiesten ja työsuhteisten työntekijöiden työaikoja. Käytännössä päätös merkitsi virkamiesten työajan pidennystä — kuitenkin siten, että 30.4.2002 palveluksessa ollut henkilökunta säilytti nykyisen työaikansa. Henkilöllä, joka vapaaehtoisesti ja asianomaisen viraston suostumuksella siirtyy uuteen työaikaan, on oikeus työajan pidennystä vastaavaan täysimääräiseen korvaukseen, joka annetaan vapaa-aikana, rahana tai näiden yhdistelmänä.

Työaikapäätöstä tehtäessä sen rahoitus jätettiin avoimeksi. Pidennetyn työajan korvaaminen 30.4.2002 palveluksessa olleelle henkilökunnalle ei sisälly myöskään talousarvioesitykseen.

Valtiovarainvaliokunta lähtee siitä, että mikäli halukkuutta siirtyä pidempään työaikaan ilmenee työaikapäätöksessä tarkoitetuilla ehdoilla, tämän korvaamiseen tulee löytyä tarvittava rahoitus.

Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota myös riittäviin henkilöstöresursseihin. Esimerkiksi tuleva lisärakennus saattaa edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista. Myös valittavilla tietoteknisillä ratkaisuilla on vaikutuksensa henkilöstön määrään.

40. Valtiontalouden tarkastusvirasto

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 9 569 000 euroa, missä lisäystä edelliseen vuoteen on 7,8 prosenttia. Tähän sisältyy VTV:n vuokramenojen 29 prosentin nousu.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota Valtiontalouden tarkastusviraston resurssitilanteeseen. Palkkausmäärärahojen niukkuudesta johtuen osa viroista on jouduttu pitämään viime vuosina avoimina. Nyt esitetyllä määrärahalla voidaan saadun selvityksen mukaan nostaa virkojen täyttöastetta kahdella henkilötyövuodella, jolloin 145:stä virasta voidaan täyttää 137. Määrärahassa on otettu huomioon myös 2,5 prosentin palkantarkitusmahdollisuus, mutta se ei sisällä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta aiheutuvia menoja. Tätä koskevat neuvottelut ovat edelleen kesken.

Valtiontalouden tarkastusviraston uusi asema eduskunnan yhteydessä ja sen seurauksena lisääntyneet tehtävät ovat samalla nostaneet viraston työlle asetettavaa vaatimustasoa. VTV:n henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyys ja siitä aiheutunut henkilöstön huomattava vaihtuvuus vaarantavat laadukkaiden palveluiden tarjoamisen eduskunnalle, valtioneuvostolle ja muille hallinnon ohjaustahoille.

Valiokunta katsoo, että palkkaus on tärkeä kilpailutekijä, millä on merkitystä erityisesti pätevän henkilöstön rekrytoinnissa muualta hallinnosta. Paremmalla palkkauksella voidaan motivoida myös nykyistä henkilöstöä entistä parempiin työsuorituksiin. Tässäkin mielessä valtiovarainvaliokunta pitää Valtiontalouden tarkastusviraston palkkausjärjestelmän kehittämistä tärkeänä.

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ulkoasiainhallinto

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eurooppa-tiedotuksen ensimmäinen aluepiste perustettiin Helsinkiin vuonna 1993. Loput 18 aluepistettä perustettiin kevään 1994 aikana maakunnallisiin pääkaupunkeihin. Toimipistettä ei perustettu Itä-Uudellemaalle. Päätöksen lähtökohtana oli se, että Itä-Uudenmaan maakunnallinen asema poikkesi muista maakunnista eikä Porvoo ollut maakunnallinen pääkaupunki.

Valtioneuvosto vahvisti 1.1.1998 voimaan tulleen maakuntajakolain pohjalta maakuntien nimet ja alueet. Tässä yhteydessä vahvistettiin myös Itä-Uudenmaan maakunnallinen status.

Nykyiset Eurooppa-tiedotuksen alueyksiköt on sijoitettu pääosin maakuntakirjastoihin. Opetusministeriö on myöntänyt Porvoon kaupungin kirjastolle maakuntakirjasto-oikeudet 1.1.2001 alkaen.

Itä-Uusimaa on tällä hetkellä ainoa maakunta, josta puuttuu alueellinen EU-tiedotusyksikkö. Itä-Uudenmaan aluepalvelu sijaitsee Helsingin keskustassa yhdistettynä Uudenmaan maakunnan palveluihin. Saadun selvityksen perusteella valtiovarainvaliokunta katsoo, että oma Itä-Uudenmaan alueyksikkö voisi nykyistä paremmin palvella itäuusimaalaisia ja siten lisätä EU-tietämystä alueella.

Edellä esitetyn ja talousarvioaloitteen TAA 483/2002 vp perusteella momentille lisätään 30 000 euroa Eurooppa-tiedotuksen aluepisteen perustamiseen Itä-Uudenmaan maakuntaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 151 242 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahasta osoitetaan 30 000 euroa Eurooppa-tiedotuksen aluepisteen perustamiseen Itä-Uudenmaan maakuntaan. (Uusi)

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Lukuperusteluissa viitataan valtioneuvoston kehitysyhteistyötä ja kehitysmaasuhteita koskeviin periaatepäätöksiin ja linjauksiin vuosilta 1996 ja 1998. Valtioneuvoston Suomen kehitysmaapolitiikan tavoitteiden toiminnallistamista koskevassa periaatepäätöksessä vuodelta 2001 määritellään se, miten kehitysyhteistyötä kohdennetaan, sekä käytettävät instrumentit. Toiminnan lähtökohtana ovat muun muassa YK:n vuosituhatjulistus ja sen sisältämät kehitystavoitteet. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikalle ovat ominaisia pyrkimys kahdenvälisen, monenkeskisen ja EU-kehitysyhteistyön parempaan yhdenmukaisuuteen ja täydentävyyteen, keskeisten YK-järjestöjen kanssa solmittavat monivuotiset rahoitussitoumukset ja avun keskittäminen pitkäaikaisiin yhteistyömaihin.

Kehitysyhteistyön arvioidaan olevan käsiteltävänä olevassa talousarviossa noin 0,348 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on jo aiemmin sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin BKT-osuustavoitteeseen. Kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 37/2001 vp pohjalta, että hallitus laatii ohjelman aikatauluineen siitä, kuinka Suomi saavuttaa YK:n suositteleman kehitysyhteistyömenojen tason eli 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kehitysyhteistyöministeri on asettanut valtioneuvos Harri Holkerin vetämän asiantuntijaryhmän valmistelemaan esityksen siitä, miten Suomi saavuttaa kehitysyhteistyömäärärahoissaan YK:n suositteleman tason. Ryhmän on tarkoitus tehdä asiasta esitys julkiseen keskusteluun vuoden 2003 alussa ja valmistaa asiantuntijaselvitys maaliskuun 2003 eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja varten. Aiempiin kannanottoihinsa viitaten valtiovarainvaliokunta toteaa, ettei määräaika 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuuden saavuttamiselle saa olla kohtuuttoman pitkä. Asiantuntijaryhmän esityksen pohjalta uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattava selvä aikataulu kehitysyhteistyövarojen palauttamisesta tälle tasolle. Samalla valiokunta korostaa laadullisten kysymysten merkitystä asiantuntijaryhmän työssä.

Yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena pitkäaikaisissa yhteistyömaissa on hallituksen esityksen mukaan köyhyyden vähentäminen. Talousarvioesityksestä ei kuitenkaan käy yksityiskohtaisella tasolla ilmi, kuinka suuri osuus Suomen kehitysyhteistyöstä vuonna 2003 suunnataan vähiten kehittyneille maille (LDC-maille). Saadun selvityksen mukaan Suomen kehitysyhteistyö LDC-maille on vuosikymmenessä pudonnut 0,23 prosentista 0,08 prosenttiin bruttokansantuotteesta. YK:n suositus on, että avunantajat käyttäisivät 0,15 prosenttia bruttokansantuotteestaan vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen, mikä jatkossa saadun selvityksen mukaan on myös Suomen tavoitteena. Samalla on korostettu, että avun lisääminen LDC-maille on pitkän aikavälin tavoite, jota ei pystytä saavuttamaan ainoastaan painotuksia muuttamalla, vaan se edellyttää kokonaismäärärahojen kasvua.

Esillä on ollut myös siirtyminen kansainvälisessä kehitysyhteistyössä projektimuotoisesta tuesta budjettiperusteiseen tukeen. Myös Suomi on suhtautunut asiaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että suoran budjettituen edellytyksenä tulee olla ennen muuta se, että vastaanottajamaan keskushallinto ja paikallishallinto ovat toimivia ja luotettavia. Ilman tätä avun perillemenon valvonta on mahdotonta. Valiokunta suhtautuu suoraan budjettitukeen käytettävissä olevien tietojen perusteella varauksellisesti.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentin käyttösuunnitelman kohtaan Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus on esitetty 505 000 euroa. Perusteina tämän käyttösuunnitelman kohdan mitoituksessa on saadun selvityksen mukaan käytetty vuoden 2002 talousarvion ko. käyttösuunnitelman mukaista erittelyä sekä ministeriön vuoden 2002 määrärahajakopäätöksin tehtyä määrärahajakoa eri kansalaisjärjestöille. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että jo tässä vaiheessa sitoudutaan Eurooppalainen Suomi ry:n ja Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:n toiminnan turvaamiseen. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen yhteensä osoitettavasta 505 000 euron määrärahasta osoitetaan talousarvioaloitteen TAA 1396/2002 vp perusteella 219 000 euroa Eurooppalainen Suomi ry:lle ja talousarvioaloitteen TAA 739/2002 vp perusteella 51 000 euroa Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle. Momentin määräraha ei tämän johdosta muutu.

Valtiovarainvaliokunta on jo aiempina vuosina kiinnittänyt huomiota YK-pohjaisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin. Suomen YK-politiikka nauttii kansalaisten keskuudessa suurta luottamusta. Tämä luottamus on osaltaan syntynyt siitä aktiivisesta työstä, jota YK-pohjaiset kansalaisjärjestöt ovat tähän saakka tehneet. Nämä järjestöt ovat vaikuttamassa myös kansainväliseen päätöksentekoon ja edistämässä Suomen kannan tuomista esille. Suomessa omaksutun mallin mukaisesti itsenäiset kansalaisjärjestöt hoitavat myös merkittävää tiedotustehtävää. Edellä esitetyn perusteella käyttösuunnitelman kohtaan Suomen YK-liitto ry ehdotetaan lisättäväksi 30 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 383 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen varatusta määrärahasta osoitetaan Eurooppalainen Suomi ry:lle 219 000 euroa ja Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle 51 000 euroa.

Käyttösuunnitelma:	e

Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus	505 000
Suomen YK-liitto ry	240 000
Suomen Pakolaisapu ry	202 000
Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi	109 000
Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry	84 000
YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys ry	50 000
Saamelaisneuvosto	47 000
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toimintaa tukevat järjestöt sekä ihmisoikeusjärjestöt	42 000
SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen Suomessa	54 000
Muut kansainvälistä toimintaa harjoittavat yhteisöt	50 000
Yhteensä	1 383 000

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto.

Kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota saamen kielen asemaan ja tarvittaviin kielipalveluihin. Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa (516/1991) tuli voimaan vuoden 1992 alusta. Käännös- ja tulkkaustoimintaan varattiin ko. vuonna noin 319 000 euroa, kun kuluvalle vuodelle tarkoitukseen on varattu 217 000 euroa. Reaalisesti muutos on ollut tätäkin huomattavampi. Nykyinen määräraha riittää kolmen kielenkääntäjän palkkaus- ja muihin toimintakuluihin saamen kielen toimistoon, joka toimii Saamelaiskäräjien yhteydessä. Tämän lisäksi on varattu vajaat 59 000 euroa kielilain mukaisiin avustuksiin saamelaisalueen kunnille ja muille itsehallintoyhdyskunnille.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on runsas vuosi sitten suosittanut Suomen hallitusta muun ohella järjestämään suotuisat olosuhteet saamen kielen käytön edistämiseksi oikeus- ja hallintoviranomaisissa saamelaisten kotiseutualueella. Se on myös suosittanut ryhtymään erityisesti toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on parantaa tuomioistuimien ja hallintoviranomaisten henkilökunnan saamen kielen taitoa. Hallitus onkin ryhtynyt toimenpiteisiin, ja uusi kielilaki on valmis annettavaksi eduskunnalle ensi kevään aikana. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tässä yhteydessä tulee varautua myös resurssien osalta kielilain edellyttämiin toimiin.

Vuoden 2002 talousarvion käsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta katsoi myös, että oikeusministeriön tulee seurata saamelaisten kulttuurikeskus -hankeselvityksen valmistumista ja antaa tukea toteuttamisvaihtoehtojen, esimerkiksi EU-tukien kartoittamisessa.

Saadun selvityksen mukaan Saamelaiskäräjät ja Lapin liitto laativat yhdessä valtiovarainvaliokunnan tarkoittaman selvityksen helmikuussa 2002. Tässä selvityksessä lähdetään siitä, että Saamelaiskulttuurikeskus tulisi rahoittaa suunnittelun, rakentamisen ja kalustamisen osalta valtion talousarviovaroin. Perusteluna kansalliselle erityishankkeelle esitettiin, että siinä on kyse saamelaisten alkuperäiskansan toimintaedellytysten turvaamisesta. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, että näin suurta hanketta on vaikea toteuttaa lähivuosina pelkästään Lapin maakunnalle osoitettujen EU-varojen avulla.

Hallitus on iltakoulussaan 22.5.2002 todennut, että Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoitusmahdollisuudet ja toteuttamisaikataulu voidaan selvittää sen jälkeen, kun kulttuurikeskusta koskeva tarkennettu hankeselvitys on valmistunut. Tällainen hankeselvitys on myöhemmin laadittu ja toimitettu oikeusministeriölle. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että hankkeen suunnittelun käynnistämisen edellyttämä rahoitus tulee turvata.

10. Tuomioistuinlaitos

Lukuperusteluissa on todettu jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutumisen edellyttävän, että oikeudenkäynti on varmaa, nopeaa, luotettavaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. Valiokunta toteaa, että kansalaisten oikeusturvaa parantavia lainsäädäntöuudistuksia on tehty ja niitä on edelleen vireillä. Uudistukset ovat tuoneet ja tuovat tuomioistuinlaitokselle samalla uusia tehtäviä.

Lainsäädäntöuudistusten yhteydessä on pääsääntöisesti todettu, ettei niillä ole vaikutusta tuomioistuinten henkilöstön määrään tai henkilöstörakenteeseen. Oikeusministeriön hallinnonalan toimintamenojen rahoituksen kiristyminen on heijastunut myös tuomioistuinlaitokseen. Saadun selvityksen mukaan tuomioistuinten toimintamenoihin vuoden 2003 talousarvioesityksessä varattu määräraha on noin 3,6 miljoonaa euroa oikeusministeriön esittämää pienempi. Ero on huomattava ja aiheuttaa sopeuttamistoimia, joilla on kauaskantoiset vaikutukset.

Talousarvioesityksen valmistuttua tuomioistuimissa otettiin käyttöön avointen virkojen täyttölupamenettely, joka rajattiin koskemaan tiettyjä henkilöstöryhmiä. Menettely ei oikeusministeriöstä saadun selvityksen mukaan koske sellaisia ruuhkautuneita tuomioistuimia, joissa on kuluvana vuonna palkattu määräaikaista lisähenkilöstöä. Määräaikaisten osuus tuomioistuinten kokonaishenkilöstömäärästä on tällä hetkellä vajaat kolme prosenttia.

Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että tuomioistuinlaitoksen resurssit turvataan uusia tehtäviä vastaavasti ja että nykyiset määräaikaiset virat voidaan pitää täytettyinä myös vuonna 2003.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin yhteensä 165 920 000 euroa. Tästä vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan 147 220 000 euroa. Vankia kohden käytettävissä olevat muut kuin palkkausmäärärahat olisivat saadun selvityksen mukaan 10 000 euroa, kun ne vuonna 1998 olivat 13 479 euroa.

Vuoden 1998 keskivankiluku oli 2 809 vankia. Lukuperustelujen selvitysosassa vankien määrän arvioidaan nousevan vuonna 2003 noin 3 450 vankiin. Kuluvana vuonna tapahtuneen vankiluvun nousun perusteella on pääteltävissä, että ensi vuoden keskivankiluku nousee talousarviossa esitettyäkin korkeammaksi eli noin 3 500 vankiin. Keskivankiluku olisi vuonna 2003 siten noin 25 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1998.

Vankiluvun nousuun ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikuttaneet lähinnä ulkomaalaisvankien ja sakkovankien lisääntyminen sekä yhdyskuntapalvelun väheneminen. Kuluvan vuoden syyskuussa Suomen vankiloissa oli 314 ulkomaalaista henkilöä, joista virolaisia oli 129 ja venäläisiä 77. Sakon muuntorangaistusten osuus päivittäisessä vankiluvussa on kaksinkertaistunut vuosina 1999—2002 ja lisännyt vankilukua noin 100 vangilla. Sakkovangit ovat yleensä varattomia tai vähävaraisia.

Yhdyskuntapalveluun määräämiset ovat tarkastelujaksona 1997—2001 vähentyneet lähes neljänneksellä, eniten varkausrikoksissa. Samalla ehdottomat vankeustuomiot ovat lisääntyneet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut enää vuosien 1999—2001 aikana. Päärikosryhmittäin tarkastellen vankiluvun kasvuun on lähinnä vaikuttanut varkaus-, väkivalta- ja huumerikoksista tuomittujen vankien määrän lisääntyminen.

Lukuperustelujen selvitysosassa on todettu, että resursseja kohdennettaessa on erityisenä tavoitteena varmistaa jo käynnistettyjen päihteiden torjuntaa ja päihdekuntoutusta sekä uusintarikollisuuden vähentämistä koskevien toimintaohjelmien ja alueellisten yhteistyöhankkeiden toteuttaminen. Avolaitoksissa olevien osuus on keskimäärin 29 prosenttia rangaistusta suorittavien vankien määrästä.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että vankeinhoitolaitoksen määrärahatilanne vaarantaa talousarvioesityksen lukuperusteluissa esitetyn tavoitteen. Myös talousarvioesityksestä lausunnon LaVL 19/2002 vp antanut lakivaliokunta on katsonut, että vankia kohden käytettävissä olevan määrärahan aleneminen on ristiriidassa vankien terveydenhoidon, kuntoutuksen ja huumeiden vastaisen työn tarpeiden kasvun ja uusintarikollisuuden vähentämisohjelmien ylläpitämisen ja kehittämisen kanssa. Valtiovarainvaliokunnan saamien tietojen mukaan vaikea määrärahatilanne uhkaa käynnissä olevien kokeilu- ja kehittämishankkeiden jatkuvuutta. Tätä edesauttaa se, että aiempaa harvemmat suljetuissa laitoksissa olevat vangit voivat päästä avolaitoksiin, kun nämä ovat täyttyneet edellä todetuista sakkovangeista. Toiminnallisten tavoitteiden ohella avolaitosten käyttöä nykyistä enemmän puoltaisivat myös taloudelliset näkökohdat; avolaitosten toimintamenot vankia kohden ovat saadun selvityksen mukaan alle puolet suljettujen laitosten vankipaikan hinnasta.

Avolaitostoiminnan kannalta valtiovarainvaliokunta pitää huolestuttavana, että Helsingin työsiirtola ollaan näillä näkymin sulkemassa 1.1.2005. Jo kuluvan vuoden loppuun mennessä on suunniteltava, miten näin menetettävät avolaitospaikat korvataan. Eräänä vaihtoehtona on saadun selvityksen mukaan olemassa olevien vankiloiden laajentaminen ja niiden kapasiteetin ottaminen käyttöön täysimääräisesti. Edellä todetulla aikataululla tämä tarkoittaisi sitä, että rakentamiseen tulisi päästä viimeistään vuonna 2004.

Uusintarikollisuuden vähentämisen näkökulmasta tuloksia tuottavan työn ehdoton edellytys on, että vankilassa aloitettu kuntoutus jatkuu vapautumisen jälkeen. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota kuntoutuksen jatkuvuuden merkitykseen. Tampereella toimiva Silta-Valmennusyhdistys ry on tehnyt noin vuoden ajan tiivistä yhteistyötä vankeinhoitolaitoksen kanssa rangaistusaikaisen kuntoutuksen sisältöjen ja toimintamallien kehittämiseksi. Kyseessä on eräänlainen pilottihanke. Toiminnasta saadut kokemukset ovat vankien, viranomaisten ja toiminnasta vastaavan henkilöstön käsitysten mukaan erittäin myönteisiä. Rangaistusaikaisen, laitoksen ulkopuolella tapahtuvan kuntoutuksen ja avolaitostoiminnan laajentamista puoltavat valtiontaloudelliset syyt, vankien kuntoutumisesta saadut hyvät kokemukset ja uusintarikollisuuden vähentämiseen liittyvät tavoitteet. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että Silta-Valmennusyhdistys ry:n toiminta tulee turvata vuonna 2003 vähintäänkin kuluvan vuoden tasolla.

Momentille lisätään 50 000 euroa ostopalveluihin. Lisämääräraha on tarkoitettu ensisijaisesti palvelujen ostoon Silta-Valmennusyhdistys ry:ltä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 970 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 249/2002 vp)

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

02. Ulkomaalaisvirasto

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Toimintamenomomentille on esitetty 8 775 000 euroa. Kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa toimintamenoihin osoitettiin 8 157 000 euroa. Sittemmin määrärahaa on lisätty molemmissa lisätalousarvioissa yhteensä 750 000 euroa, jolloin kuluvalle vuodelle on käytettävissä 8 907 000 euroa.

Ulkomaalaisvirasto lisäsi vuonna 2001 henkilöstömääräänsä noin 40 henkilöllä. Henkilöstölisäyksillä saatiin viraston tulosta paranemaan ja käsittelyajat kääntyivät laskuun. Toisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä todettiin, että Ulkomaalaisvirastossa vireille tulleet asiat ovat lisääntyneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 19,1 prosenttia ja että turvapaikanhakijoiden lisäys edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli peräti 195 prosenttia.

Ulkomaalaisvirasto lisäsi henkilöstöään viime ja kuluvana vuonna väliaikaisesti säästämällä kaikista hankinta- ja kehittämistoimintamenoista. Hankintoja ja useita kehittämishankkeita — muun muassa sähköisen asioinnin kehittämiseksi — ei voida enää vuonna 2003 lykätä ilman, että toiminta häiriintyy.

Valiokunta katsoo, että käsittelyaikojen pitämiseksi kohtuullisina ja esimerkiksi turvapaikkatutkinnasta sekä siihen liittyvistä turvapaikkakuulusteluista selviämiseksi Ulkomaalaisvirastolle on myös vuonna 2003 taattava riittävät resurssit. Eduskunnan käsittelyssä olevan kansalaisuuslainsäädännön toteuttaminen parantanee aikanaan Ulkomaalaisviraston maksukertymää. Kuten hallintovaliokunta on talousarviosta antamassaan lausunnossa HaVL 25/2002 vp todennut, käsittelyaikojen voidaan arvioida alkavan uudestaan pidentyä ja ratkaisemattomien asioiden ruuhkan kasvaa, ellei henkilöstömäärää voida säilyttää nykyisellään. Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan tämä on vähimmäistaso Ulkomaalaisviraston tehtävistä selviämiseksi.

05. Lääninhallitukset

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu myönnettäväksi nettomäärärahaa 48 620 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 420 000 euron lisäys mielenterveyslain muutoksista aiheutuneisiin lääninhallitusten lisätehtäviin.

Kuten lukuperustelujen selvitysosassa todetaan, lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jolle valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvallisuus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehittämiselle.

Vuoden 2003 painopisteinä lääninhallitusten työssä ovat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, huumeiden saatavuuden ja käytön ehkäisy, nuorten ja riskiryhmien syrjäytymisen ehkäisy ja tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavan viranomaisten yhteistyön edistäminen. Alueellista ja seudullista hyvinvointipolitiikkaa parannetaan kehittämällä viranomaisten ja muiden toimijain yhteistyötä. Lääninhallitukset kartoittavat peruspalvelujen tarjontaa ja tarvetta alueella ja arvioivat palveluverkkojen riittävyyttä sekä palveluiden saatavuuden ja toimivuuden muutoksia.

Lääniuudistus toteutettiin 1.9.1997. Pian lääniuudistuksen jälkeen ministeriöiden lääninhallituksiin kohdistamaa tulosohjausjärjestelmää uudistettiin ja siirrettiin tehtäviä keskushallinnosta lääninhallituksiin. Liittyminen Euroopan unioniin toi uusia valvonta- ja tarkastustehtäviä eläinlääkintään ja eläinsuojeluun, ympäristöhygieniaan ja tuotantolaitosten tarkastamiseen. EU:n rakennerahastotehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet opetusministeriön ja nyt myös sosiaali- ja terveysministeriön toimialoilla. Uusin tehtäväalue liittyy laajentuneisiin mielenterveysongelmiin, joiden lievittämiseen vuoden 2003 talousarviossa lääneihin sijoitetaan viisi uutta lääninlääkärin virkaa.

Mikäli sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellun lakiehdotuksen mukaisesti tulevaisuudessa rikos- ja riita-asioiden sovittelu toteutuu valtakunnallisena järjestelmänä — kuten toivottavaa on — toisi se myös lääninhallituksille lisätehtäviä.

Saadun selvityksen mukaan jo usean vuoden ajan lääninhallitusten toimintamenojen ja tehtävien lisääntymisen välillä on vallinnut ristiriita. Tehtäviä on jatkuvasti lisätty, mutta resurssit niiden toteuttamiseen ovat pysyneet ennallaan tai suorastaan vähentyneet. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että ensisijaisena tavoitteena tulee olla sisäasiainministeriön määrärahakehyksen nostaminen tehtävien hoidon edellyttämällä tavalla. Mikäli tämä ei toteudu, ainoa mahdollisuus lienee, että ohjaavat ministeriöt osoittavat lisääntyvien tehtävien edellyttämät määrärahat lääninhallituksille.

75. Poliisitoimi

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu myönnettäväksi nettomäärärahaa 516 487 000 euroa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tilinpäätöksen mukaan poliisilla oli käytettävissään vuonna 1995 toimintamenoihin noin 433 228 000 euroa. Vuoden 2001 tilinpäätöksessä vastaava summa oli 512 783 000 euroa. Kuluvalle vuodelle poliisin toimintamenoihin on myönnetty lisätalousarviot mukaan lukien 503 560 000 euroa.

Poliisin menojen vertaaminen eri vuosina on ongelmallista, ja loppusummat eivät ole vertailukelpoisia. Aikaisemmin vertailtavuutta ovat vaikeuttaneet muun muassa paikallis- ja lääninhallinnon uudistukset sekä talousarvion rakennemuutokset. Poliisin rahoitustarvetta ovat sittemmin lisänneet tekijät, joihin poliisin toimin on voitu vaikuttaa vain rajoitetusti eikä niitä aina ole otettu huomioon kehysmenettelyssä.

Hallintovaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa HaVL 25/2002 vp viitannut kansainvälistymiseen, tietotekniikan kehitykseen ja eri rikollisuuden lajien poliisin työlle aiheuttamiin lisääntyviin velvoitteisiin ja todennut, että poliisin voimavarat ovat olleet jo pidempään alimitoitettuja ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuneeseen kehitykseen nähden. Myös poliisin palvelujen saatavuus on heikentynyt.

Valtiovarainvaliokunta on jo useana vuonna kiinnittänyt huomiota poliisin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Suomessa toimii arviolta 70 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa on noin 400 aktiivista jäsentä. Suomessa toimivien ryhmien päätoimiala on huumausainerikollisuus. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä on muutoinkin pysytellyt vuonna 2002 edellisvuosien korkealla tasolla. Lisäkustannuksia poliisille on aiheutunut myös käyttöön otetuista uusista tutkintamenetelmistä, esim. DNA-tutkimuksista. Uutena kulueränä valiokunta kiinnittää huomiota myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden saattamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Poliisi on saattanut kuluvana vuonna lokakuun loppuun mennessä jo 633 henkilöä pois Suomesta eri syistä. Vuonna 2002 tähän tarkoitukseen arvioidaan tarvittavan jo runsaat kaksi miljoonaa euroa.

Määrärahalisäyksistä huolimatta poliisi ei saadun selvityksen mukaan vuonna 2003 selviä tyydyttävästi edellä kuvatuista tehtävistään. Poliisin ylijohdon laskelmien mukaan tasapainon takaava määrärahan taso olisi ollut noin 30 miljoonaa euroa hallituksen esittämää korkeampi. Tämä vastaa noin 750 henkilön palkkausmenoja.

Koulutettujen poliisimiesten määrä väheni 1990-luvulla lähes 600 henkilöllä. Varsinaista poliisityötä päätoimenaan tekevien poliisien määrän arvioidaan vuonna 2003 vähenevän noin 100 henkilöllä. Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää sitä, että 1.9.2002—31.12.2003 välillä poliisikoulusta valmistuvista noin 550 uudesta poliisista pystytään rekrytoimaan näillä näkymin vain noin puolet toisen puolen jäädessä lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi työttömäksi. Toimintamenomomentin määrärahoilla palkattavien poliisien määrä vuonna 2003 on talousarvioesityksen mukaan 8 010. Asukasmäärään suhteutettuna tätä voidaan kansainvälisestikin pitää hyvin alhaisena.

Valtiovarainvaliokunta muistutti kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 37/2001 vp nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan tehdystä kirjauksesta. Tämän mukaan poliisin voimavaroja lisätään ja vahvistetaan toimintaedellytyksiä estää huumausainerikollisuutta, selvittää talousrikoksia sekä ehkäistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Edellä todettuun viitaten valtiovarainvaliokunta katsoo, että poliisin määrärahat eivät vuonna 2003 ole hallitusohjelman edellyttämällä tasolla.

Kuluvan vuoden keväällä valmistuneen sisäasiainministeriön selvitysmiehen raportin mukaan poliisin menot ovat liikaa painottuneet henkilöstömenoihin investointien ja muiden menojen kustannuksella. Tästä on ollut seurauksena poliisin perustyön edellytysten ja työkalujen laadullinen heikkeneminen ja pitkän tähtäyksen kehittämisedellytysten vahingoittuminen. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä poliisitoimen kehittämistä pitkäjänteisesti, jolloin henkilöstömenot ja muut menot voidaan tasapainottaa toiminnan edellyttämällä tavalla. Eräs vaihtoehto lisätä pitkäjänteisyyttä on hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämä ohjelma, jossa määriteltäisiin tavoitteet sisäisen turvallisuuden tasolle ja sen eri osa-alueille ja sitouduttaisiin samalla rahoittamaan näin määritelty taso.

80. Pelastustoimi

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta.

Valtiovarainvaliokunta on jo useana vuonna talousarvion käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota pelastushelikopteritoimintaan. Valiokunta toteaa, että pelastustoiminta on kokonaisuus ja parhaimmillaankin helikopteritoiminta voi ainoastaan täydentää normaalitoimintaa.

Valtiovarainvaliokunnan käsitys on, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on osoittautunut kannattavaksi ja tärkeäksi toiminnaksi erityisesti saaristo-olosuhteissa, harvaan asutuilla alueilla ja suuria väestömääriä sisältävissä asutustaajamissa.

Tällä hetkellä yksityistä lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa on Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Varkaudessa ja Oulussa sekä osavuotisesti Lapin läänissä. Kustannuksista keskeisin osa on katettu Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla.

Rajavartiolaitoksen helikopterit osallistuvat poliisin virka-apupyynnön perusteella etsintä- ja pelastustehtäviin maastoon kadonneiden tai siellä välittömän avun tarpeessa olevien henkilöiden auttamiseksi. Rajavartiolaitoksen helikoptereita ei ole varustettu varsinaiseen lääkärihelikopteritoimintaan. Ne osallistuvat kuitenkin meripelastustehtävien lisäksi myös kiireellisiin sairaankuljetuksiin. Saadun selvityksen mukaan tämäntyyppiset tukitehtävät pelastushelikopteritoiminnalle ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa nykyisessä laajuudessa.

Rajavartiolaitoksen lentotoiminnan laajentaminen lääkärihelikopteritoimintaan edellyttäisi huomattavia lisäinvestointeja siihen soveltuvaan helikopterikalustoon, kaluston edellyttämään huoltojärjestelmään sekä helikoptereiden operointiin tarvittavaan henkilöstöön. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että myös tällaiset investoinnit olisivat joissakin tapauksissa perusteltuja taloudellisessakin mielessä.

On ilmeistä, että odotukset kuntien mahdollisuuksista sopia keskenään toiminnan järjestämisestä ja kustannusten jaosta ovat olleet epärealistisia. Toiminnan merkittävä kehittäminen edellyttäisi yhtenäistä kokonaisrahoitusta, joka kattaisi sekä valtion että kuntien rahoitusosuudet. Toiminnan järjestäminen valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla olisi tärkeää myös kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Sekä terveydenhuolto että pelastustoiminta on järjestetty lakisääteisenä koko maan kattavana kunnallisena toimintana, mutta helikopterien käyttämisestä ei ole terveydenhuolto- tai pelastusviranomaista velvoittavia säädöksiä. Suomen olosuhteissa lääkärihelikopteritoiminnan tulisi toimia kiinteässä yhteydessä perusvastuun kantavan julkisen sairaanhoidon kanssa.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestelyjen periaatteet ovat olemassa sisäasiainministeriön vuonna 1999 valmistuneessa työryhmämietinnössä. Kokonaisrahoitus ja tarvittava lainsäädäntö edellyttävät poliittisia päätöksiä.

Valtiovarainvaliokunta on jo kolmena vuonna talousarviokäsittelyn yhteydessä kiirehtinyt asiaa. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakunnallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti, jotta sen keskeiset periaatteet voidaan sisällyttää jo keväällä 2003 nimettävän uuden hallituksen hallitusohjelmaan.

90. Rajavartiolaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lukuperusteluissa on arvioitu rajanylitysliikenteen vilkastuvan ja laittomasti maahan pyrkivien lisääntyvän. Saadun selvityksen mukaan kansainväliset rajanylityspaikat lisääntyvät, rajanylityspaikkojen aukioloajat pidentyvät ja viisumivelvollisten matkustajien suhteellinen osuus kasvaa.

Valtiovarainvaliokunta pitää selvänä, että Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutokset edellyttävät lisähenkilöstön saamista rajatarkastustehtäviin ja partiointiin tulevina vuosina. Kuluvana vuonna eduskunnan myöntämällä 2,5 miljoonan euron lisämäärärahalla toteutettu henkilöstön lisäys itärajalle joudutaan kustannustason nousun vuoksi valiokunnan saaman selvityksen mukaan purkamaan kokonaisuudessaan viimeistään vuonna 2004, ellei lisärahoitusta saada.

Hallitus on esittänyt Rajavartiolaitoksen vuoden 2003 toimintamenomäärärahaksi 182 318 000 euroa. Tämä vastaa kuluvan vuoden tasoa, mutta on noin 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin sisäasiainministeriön määrärahaehdotus.

97. Avustukset kunnille

Valtiovarainvaliokunta on vuosittain budjettimietintöjen yhteydessä kiinnittänyt huomiota kunnallistalouden tilaan ja valtion harjoittamaan kuntapolitiikkaan. Kuntatalous on kokonaistasolla ollut viime vuosina tasapainossa ja on useina vuosina jopa vahvistunut. Samanaikaisesti leimaa-antavana ovat olleet useina peräkkäisinä vuosina kasvaneet kuntien kehityserot — tarkastellaanpa asiaa kunnittain, maakunnittain tai kuntakoon mukaan. Kahtena viime vuotena kehityserot ovat kuitenkin supistuneet.

Valtion ja Suomen Kuntaliiton yhteisen kehitysarvion mukaan kuntien rahoitusasema heikkenee vuonna 2003. Rahoitusaseman heikkeneminen johtuu ennen kaikkea menojen kasvusta ja verotulojen supistumisesta. Verotuoton alenemaa lisäävät talousarvioon sisältyvät kunnallisverotuksen kevennykset ja kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen.

Kunnallistaloutta koskevan kehitysarvion mukaan kuntien vuosikate putoaa ensi vuonna 1,78 miljardista eurosta 0,98 miljardiin euroon, eli lähes puolittuu. Kuntien talous muuttuu samalla kokonaisuutena alijäämäiseksi, koska vuosikate ei riitä kattamaan poistoja — nettoinvestoinneista puhumattakaan. Kuntakoon mukaan tarkastellen kaikkien kuntien, lukuun ottamatta yli 100 000 asukkaan kuntia, vuosikate/asukas oli vuonna 2001 alemmalla tasolla kuin vuonna 1995. Kehitysarvion mukaan tilanne heikkenee edelleen vuosina 2004—2006.

Vuoden 2003 talousarvioesitys on täydentävien esitysten jälkeen myönteinen kuntataloudelle 151 miljoonan euron verran. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrän ennakoidaan vähenevän. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on ollut viime vuosina tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä selvästi pienemmille kunnille. Huolestuttavaa näiden kuntien kannalta on, että investointien vähenemisestä huolimatta niiden lainakanta on lisääntynyt. Rahoitusongelmien lisääntyessä käyttömenoja katetaan yhä useammin lainarahalla.

Viime aikoina myös pääkaupunkiseudun suurten kuntien kuntatalous on kiristynyt. Tämän katsotaan johtuneen siitä, että valtio on supistanut useaan otteeseen kuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta. Talousarvioesityksessä verovuodelle 2003 kuntien yhteisövero-osuutta esitetään alennettavaksi 19,75 prosenttiin, minkä jälkeen yhteisövero-osuus jäisi pysyväksi. Helsingissä yhteisöveron jako-osuus on pienentynyt alle puoleen vuoden 1999 tasosta.

Saadun selvityksen mukaan ensi vuonna 93 kuntaa nostaa kunnallisveroprosenttiaan. Samanaikaisesti kunnallisveron ansiotulovähennystä korotetaan. Kansalaisten keskinäistä tulonjakoa ajatellen tämä on ymmärrettävää, koska se huojentaa kaikkein pienituloisimpien verotusta. Ellei kuntien menetyksiä kompensoida, kiristyy kuntien taloudellinen tilanne, joka osaltaan saattaa muuttaa verotusta jakoverotuksen suuntaan.

Valtiovarainvaliokunta viittaa hallintovaliokunnan talousarvioesityksestä antamaan lausuntoon HaVL 25/2002 vp ja lausuntoon yhtyen katsoo, että taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien ja yleisesti heikkenevän kuntatalouden tilan vuoksi valtion tulee toimillaan turvata kuntien edellytyksiä pitää yllä riittävät peruspalvelut. Nykyisen tilanteen parantamiseksi on välttämätöntä luoda vähintäänkin vaalikauden kattava kuntien ja valtion yhteinen, koordinoitu sekä kuntien eri tehtävät ja erilaiset olosuhteet huomioon ottava, kokonaisvaltainen kuntapolitiikkaa koskeva linjaus. Osana pysyvämpiä ratkaisuja valiokunta kiirehtii valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

Kunnat voivat esimerkiksi keskinäistä yhteistyötään lisäämällä myös itse parantaa edellytyksiään suoriutua peruspalveluista. Kuntien yhdistyminen on joissakin tapauksissa paras tapa turvata kansalaisten tarvitsemat palvelut. Valtion olisikin edelleen tehostettava toimenpiteitä kuntarakenteen kehittämiseksi.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Momentille on ehdotettu 47 092 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan kuntatalouden vakautuspaketin yhteydessä 15.5.2001 hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että määräraha pidetään 50 456 000 eurona vuonna 2003. Momentin määrärahaa on vähennetty kuluvasta vuodesta 7,065 miljoonaa euroa.

Valiokunta viittaa lukuperusteluissa todettuun ja katsoo, että heikkenevä kuntatalous edellyttää vuonna 2003 panostusta myös harkinnanvaraisiin avustuksiin. Suurin osa kuntien menojen kasvusta aiheutuu tekijöistä, joihin ne itse eivät voi vaikuttaa. Erityisiä ongelmia aiheutuu kunnissa, joissa asukasluku vähenee voimakkaasti. Tällöin asukaslukuperusteiset valtionosuudet vähenevät nopeammin kuin kunnat pystyvät sopeuttamaan talouttaan. Myös yhteisöveron voimakas väheneminen heikentää eräiden kuntien tulorahoitusta. Valtionosuuksien tasausten viiveen vaikutuksesta saattavat samanaikaisesti verotulot vähentyä ja valtionosuuksien tasausvähennys kasvaa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että harkinnanvarainen rahoitusavustus on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi, vaikka lain säännös ei nimenomaisesti rajoita avustuksen myöntämistä useina peräkkäisinä vuosina. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa harkinnanvaraisiin avustuksiin käytettävissä olevan määrärahan riittävyyttä vuonna 2003 ja tuo tarvittaessa eduskunnalle esitykset lisämäärärahoiksi avustusten maksamiseen.

98. Alueiden kehittäminen

1990-luvun alun laman jälkeen tuotanto ja työllisyys ovat lisääntyneet hyvin epätasaisesti maan eri osissa. Kasvu on keskittynyt suuriin, monipuolisiin yliopistoseutukuntiin, ennen muuta Helsinkiin ja sen ympäristöön. Muuttoliike näihin kasvukeskuksiin maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista on ollut voimakasta. Nopea muutos on aiheuttanut tuntuvasti ongelmia sekä nopean kasvun alueilla että taantuvilla alueilla. Kehityssuunnan jatkuminen tulevaisuudessa johtaa yhä suurempiin eroihin myös alueiden väestörakenteissa. Tämä lisää tuntuvasti alueiden välisten tulonsiirtojen tarvetta.

Edellä todettua kehityskulkua voidaan hidastaa tehokkaalla aluepolitiikalla. Luvun perusteluissa on todettu kasvavien alueellisten kehityserojen muuttovoitto- ja muuttotappioalueiden välillä asettavan aluepolitiikalle uusia vaatimuksia. Aluepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat muuttoliikkeen tasapainottaminen ja elinvoimaisten aluekeskusten verkoston luominen. Uuden, 1.1.2003 voimaan tulevan alueiden kehittämislain (602/2002) tavoitteena on tehostaa kansallisin varoin toteutettavaa aluepolitiikkaa. Uusi alueiden kehittämislaki lisää välineitä ja menettelytapoja, joiden avulla vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja vähennetään alueiden välisiä kehittyneisyyseroja.

Valtiovarainvaliokunta piti kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 37/2001 vp tärkeänä, että jatkossakin aluekeskusohjelmien rinnalla harjoitetaan laaja-alaista, erilaisten alueiden kehittämiseen tähtäävää politiikkaa mukaan lukien maaseutupolitiikka. Aluekehitystyön tärkeimmiksi haasteiksi valiokunta näki yleisen osaamistason noston, uusien innovatiivisten työpaikkojen luomisen, koulutettujen henkilöiden rekrytoimisen sekä uusien yritysten perustamisen ja jo toimivien yritysten uusiutumiskyvyn lisäämisen.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Osaamiskeskukset.

Momentin 18 900 000 euron määrärahasta osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän 8 200 000 euroa. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat valtioneuvoston vuosiksi 1999—2006 nimeämät 14 osaamiskeskusta. Talousarvioesityksen yleisperustelujen (Y55) mukaan ohjelma tukee alueiden erikoistumista ja kasvua, jotta ne entistä paremmin pystyisivät vastaamaan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun. Alueilla toteutettavat ohjelmat ovat yrityslähtöisiä, ja niiden toimenpiteet kohdistuvat erityisesti osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, yritysten kasvuun ja työllisyyden edistämiseen.

Kuluvan vuoden talousarviossa osaamiskeskusohjelman perusrahoitus tuli ensimmäistä kertaa kokonaan maakunnan kehittämisrahasta, mikä tehostaa ohjelman toteuttamista. Ohjelman avaaminen vuonna 2003 uusille osaamisaloille ja -keskuksille edellyttää lisärahoitusta. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 200 000 euroa osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen.

Aluekeskusohjelma.

Aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipolitiikan rahoitukseen ehdotetaan ensi vuodelle 7 200 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan tämä on 1 500 000 euroa sisäasiainministeriön ehdottamaa vähemmän. Ehdotettu määräraha onkin riittämätön asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2003.

Pienten määrärahojen lisäksi ongelmana saadun selvityksen mukaan on aluekeskusohjelman yhteensovittaminen maakuntaohjelmaan. Uusi aluekehityslaki määrittelee aluekeskusohjelman valtioneuvoston hyväksymäksi erityisohjelmaksi, jonka tavoitteet ja hankkeet yhteensovitetaan maakuntaohjelmaan jo sen toteuttamissuunnitelman laadinnassa. Valtiovarainvaliokunta pitää toivottavana, että aluekeskusohjelman merkitys maakuntien kehittämisessä selkiytyy, mikä edistänee myös EU:n rakennerahasto- ja yhteisaloiteohjelmien perusteella toteutettavien hankkeiden tehostumista. Valiokunta korostaa alueiden omaa roolia päätöksenteossa ja kehittämisessä.

Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä aluekeskusohjelmaan osoitetun määrärahan korottamista. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipolitiikan rahoitukseen 700 000 euroa, joka mahdollistaisi käytännössä nykyisen toiminnan tason ylläpitämisen vuonna 2003 ja antaisi mahdollisuuden aluekeskusohjelman toiminnan vahvistamiseen.

Seutu-kokeilu.

Seutu-kokeilulainsäädännön perusteella on käynnistymässä seudullisen yhteistyön kehittämiskokeilu kahdeksassa seutukunnassa. Näistä kolme kuuluu myös aluekeskusohjelmaan. Saadun selvityksen mukaan sisäasiainministeriöllä on valmiuksia toimia seutujen yhteistyökumppanina erityisesti kokeiluseutujen keskinäisen kehittämisverkoston rakentamisessa, tiedon ja kokemusten vaihdon tehostamisessa ja asiantuntijapalvelujen kohdentamisessa seuduille. Maakunnan kehittämisrahasäännökset mahdollistavat periaatteessa seutu-kokeilun kehittämiskustannusten maksamisen tältä momentilta.

Siirtymäkauden tuki.

Sellaiset kauden 1995—1999 tavoite 2 ja 5b ‐alueet, jotka eivät päässeet mukaan uudelle kaudelle 2000—2006 tavoite 2 ‐alueeseen, saavat vuosina 2000—2005 ns. siirtymäkauden tukea. Yhteensä siirtymäkauden ohjelman kautta näille alueille tulee avustusta noin 25 euroa/asukas/vuosi kuuden vuoden aikana. Tavoite 2 -ohjelma tuo sen piirissä oleville alueille yhteensä noin 112 euroa/asukas/vuosi seitsemän vuoden aikana.

Siirtymäkauden tuki on sekä Länsi- että Etelä-Suomessa etupainotteinen. Tämä tarkoittaa, että koko kauden varoista näille alueille tulee vuonna 2003 noin 16 prosenttia, vuonna 2004 vajaa seitsemän prosenttia ja vuonna 2005 enää hiukan yli kolme prosenttia. Jäljellä olevalla siirtymäkaudella rahoitus on siten suhteellisen vähäistä, millä on selvä vaikutus alueiden kehittämismahdollisuuksiin. Nämä alueet uhkaavat jäädä ns. valkoisiksi alueiksi.

Tehokkaan kehitystyön vaatima resursointi kuuluu valiokunnan mielestä yhtenä osana kansallisen aluepolitiikan tehostamiseen. Tämän tulisi koskea siirtymäkauden alueita jo vuonna 2004. Saadun selvityksen mukaan sisäasiainministeriö ottaa oman, vuoden 2004 talousarvionsa valmistelussa ja TTS-valmistelussaan huomioon kansallisen aluekehitystyön vahvistamisen esittämällä tuntuvia lisäyksiä maakunnan kehittämisrahaan. Myös muilla hallinnonaloilla täytyisi valmistelussa ottaa huomioon tarve vahvistaa kansallisen aluepolitiikan voimavaroja. Nämä lisäykset vastaisivat eduskunnan kannanottoja nykyisen alueiden kehittämislain hyväksymisen yhteydessä ja myöhemmissä yhteyksissä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 19 800 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 249/2002 vp)

(3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 519 miljoonaa euroa, missä on lisäystä kuluvaan vuoteen noin 3,5 miljoonaa euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy uutena puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuutena 201,6 miljoonan euron suuruinen tilausvaltuus Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi (STALVA) vuosille 2003—2008. Uuden tilausvaltuuden painopiste on raskaissa ampumatarvikkeissa, ja sen avulla pyritään nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden kanssa. Tässä on tarkoitus osaltaan toteuttaa eduskunnan vuosi sitten lisätalousarvion yhteydessä hyväksymää lausumaa, jossa edellytettiin hallituksen laativan pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelman ruuti- ja ammustarviketuotannon turvaamiseksi Suomessa. Tämän kehittämissuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2001 lopulla, jolloin asetettiin työryhmä valmistelemaan raskaiden ampumatarvikkeiden tuotannon rakennejärjestelyjä STALVA-ohjelman puitteissa. Työryhmä esitti, että puolustushallinnon ja teollisuuden yhteistyönä perustetaan Patria Vammas -osakeyhtiöön osaamiskeskus, johon keskitetään raskaita ampumatarvikkeita koskevaa tietotaitoa ja vastuuta niiden toimittamisesta Suomessa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että STALVA-tilausvaltuus tarkoittaa noin 32—33 miljoonan euron panostusta vuositasolla. Alan rationaalisen tuotannon kannalta tarvittava taso tarkoittaisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin 50 miljoonan euron tasoa vastaavia vuositilauksia, joten STALVA-tilausvaltuuteen ehdotettu taso jää noin 17—18 miljoonaa euroa vuositasolla tämän alle. Edellä todettu osaamiskeskus pyrkii osaltaan vastaamaan alhaisen määrärahatason tuottamiin haasteisiin keskittämällä tällä hetkellä Suomessa hajallaan olevaa tuotantoa, jolloin resurssien käyttö olisi helpommin optimoitavissa.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että niukka määrärahataso huomioon ottaen STALVA-tilausvaltuus tulee kohdistaa mahdollisimman pitkälle ruuti- ja ammustuotannon tarpeisiin. Ruuti- ja ammustuotannon jatkuminen Suomessa on useissa yhteyksissä todettu ehdottoman tarpeelliseksi jo huoltovarmuudenkin kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusministeriö jatkaa suunnittelua vuoden 2008 jälkeisille hankinnoille niin, että STALVAn avulla käynnistetty tuotekehitystyö johtaa myös tuotannollisiin tilauksiin.

Lukuperusteluissa on todettu, että ulkomailta hankittavien tuotteiden tai järjestelmien on oltava valmiita ja niiden toiminnallisesta luotettavuudesta on oltava riittävä näyttö. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan ja kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.

Lukuperusteluissa esitetyt linjaukset on nähtävä pyrkimyksenä kansainväliseen yhteistoimintakykyyn, joka tarve on selvästi lisääntymässä. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin toteaa, etteivät nämä linjaukset saa johtaa alan kotimaisen teollisuuden aliarviointiin. Lähtökohtana ei voi olla ensisijaisesti ulkomaisten hankintojen tekeminen, jopa kansallisista erityisvaatimuksista tinkien. Hankintapäätösten perustana ovat teknisten vaatimusten lisäksi aina myös hintatekijät. Vaikka pääosa uusista, suuremmista järjestelmistä voi olla saatavissa vain ulkomailta, myös alan kotimaisella teollisuudella voi olla merkittävä rooli hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa, samoin osajärjestelmien toimittamisessa. Valtiovarainvaliokunta kiinnittääkin huomiota puolustustarvikealan kotimaisen teollisuuden osallistumismahdollisuuksiin lähiaikojen uusissa, merkittävissä ulkomaisissa järjestelmähankinnoissa. Riittävillä tuotekehityspanostuksilla kotimaisen puolustustarviketeollisuuden mahdollisuuksia osallistua tähän yhteistyöhön voidaan parantaa.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainministeriön pääluokan luvussa 28.60 todetulla tavalla valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyä on tarkoitus jatkaa vuonna 2003 siten, että kasarmi- yms. rakennusten ja -alueiden hallinta siirtyy Senaatti-kiinteistöille ja Ilmavoimien lentokenttäalueiden hallinta Ilmailulaitokselle. Valtion kiinteistövarallisuutta on tarkoitus siirtää noin 1 009 miljoonan euron arvosta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Maa- ja vesialueet muodostavat tästä talousarvioesityksen mukaan 54 miljoonaa ja rakennukset ja rakennelmat 955 miljoonaa euroa.

Momentin määrärahamitoituksessa on saadun selvityksen mukaan otettu huomioon noin 45 miljoonaa euroa kiinteistöuudistuksen aiheuttamana lisäyksenä. Uudistuksen yhteydessä on sovittu 3 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä uudisrakennuksista ja perusparannuksista aiheutuvien vuokranlisäysten maksamiseen vuosille 2004—2006.

Kiinteistöhallintouudistuksen keskeisenä tavoitteena on saattaa puolustushallinnon nykyinen kiinteistökanta asianmukaiselle tasolle sekä turvata kiinteistökannan kunto ja tarvittavat investoinnit. Tältä kannalta olennaista on myös se, että puolustushallinnolla on käytettävissään tarvittava lisämääräraha rakennusten ja rakenteiden kunnossapitotason kohottamiseksi tavoitetasolle. Samalla voidaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ko. henkilöstö työllistää tarkoituksenmukaisella tavalla siirtymäkauden ajaksi.

Valiokunnan varsinaiset kannanotot kiinteistöuudistukseen sisältyvät lukuun 28.60.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Senaatti-kiinteistöt

Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä on tarkoitus jatkaa vuonna 2003 siten, että puolustusministeriön hallinnassa olevaa valtion kiinteistövarallisuutta siirretään noin 1 009 miljoonan euron arvosta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Siirrettävä omaisuus on tarkoitus merkitä lainaehdoin annetuksi vieraaksi pääomaksi.

Lainaehdoin annetun vieraan pääoman korko on esityksen mukaan 5 prosenttia ja takaisinmaksuaika 15 vuotta siten, että kaksi ensimmäistä vuotta ovat vapaita lyhennyksistä. Valtio saisi siten korkotuottoja alkuvaiheessa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöjen edellytetään tulouttavan lisäksi voittoa budjetin kautta ensi vuonna yhteensä 31 miljoonaa euroa.

Ehdotettu kiinteistövarallisuuden siirto on kolmas ja viimeinen vaihe vuosina 2000—2001 aloitetussa puolustuskiinteistöjä koskevassa uudistuksessa. Uudistuksella on pyritty turvaamaan puolustusvoimille kilpailukykyiset kiinteistöpalvelut ja nopeuttamaan investointeja. Tavoitteena on ollut parantaa tällä tavoin puolustusvoimien mahdollisuuksia keskittyä päätehtäväänsä. Esitys noudattaa myös valtion kiinteistöstrategiaa.

Uudistus on tarkoitus toteuttaa ns. pääomavuokramallin mukaan. Puolustusvoimat solmii sen mukaan pääomavuokrasopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja erillisen sopimuksen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Rakennuslaitos toimii siis sopimussuhteessa suoraan puolustusvoimiin, joka maksaa sen kustannukset. Rakennuslaitoksen asema ja tehtävät määrittyvät muutoin yksityiskohtaisesti rakennuslaitoksen sekä puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välisillä puite-, kumppanuus- ja yhteistoimintasopimuksilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakennuslaitoksen asema turvataan riittävän pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Puolustuskiinteistöjä koskevaa uudistusta on valmisteltu valiokunnan saaman selvityksen mukaan kiinteässä yhteistyössä puolustusministeriön, valtiovarainministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen kesken. Uutta toimintamallia on ryhdytty soveltamaan jo uusissa investointikohteissa, ja niistä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Puolustusministeriön käsityksen mukaan uudesta toimintamallista on mahdollista saada aikaan maanpuolustusta edistävä aito yhteistyö ja kumppanuus. Puolustushallinnon tarkoituksena on edetä sen vuoksi mahdollisimman ripeästi ja saada aikaan toimintamalli, johon voitaisiin siirtyä joustavasti vuoden 2003 alusta.

Uudistusta koskevassa aiesopimuksessa 22.9.2000 sovittiin puolustusministeriön, valtiovarainministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kesken mm., että puolustusministeriön menokehystä korotetaan summalla, joka vastaa täysimääräisesti sovittavan vuokrajärjestelmän rakennetta. Puolustusministeriön kehykseen vuosille 2003—2006 on sisällytetty tämän mukaisesti lisäyksenä 45 miljoonaa euroa lisääntyneisiin vuokramenoihin. Lisäksi uudisrakennuksista ja perusparannuksista aiheutuvien lisävuokrien maksuun on sovittu vuosille 2004—2006 vuosittain 3 miljoonan euron lisäys. Puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön kesken on sovittu vielä erillisellä pöytäkirjalla 22.5.2002, että samaa menettelyä on tarkoitus jatkaa myös myöhempien vuosien määrärahakehyksissä ja talousarvioissa. Kehysten mahdollisesta vuosittaisesta kustannustason tarkistuksesta päätetään kunakin vuonna erikseen budjettikäsittelyn yhteydessä. Ministeriöiden kesken on sovittu lisäksi, että valtiovarainministeriö ohjaa Senaatti-kiinteistöjen toimintaa siten, että puolustushallinnon kiinteistöuudistukselle asetetut tavoitteet toteutuvat.

Vuoden 2003 talousarvioehdotus on laadittu valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellä mainittujen perusteiden mukaisesti. Puolustusministeriö on sopinut valtiovarainministeriön kanssa lisäksi, että sen johdolla perustetaan yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on seurata puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteutumista ja rahoitustarvetta sekä kehittää yhteistyötä. Yhteistyöryhmä muodostuu puolustusministeriön, valtiovarainministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Pääesikunnan, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen, Metsähallituksen, Ilmailulaitoksen ja Tielaitoksen edustajista. Sen toiminnasta on tarkoitus raportoida vuosittain hallitusta ja eduskuntaa.

Uudistusta kohtaan on esitetty valiokunnan asiantuntijakuulemisessa myös voimakasta kritiikkiä. Keskeisenä arvostelun kohteena ovat olleet henkilökysymysten lisäksi siirrettävien kiinteistöjen arvostukseen ja vastaisiin vuokranmääräytymisperusteisiin liittyvät näkökohdat. Vuokriin suunniteltua kehysmäärärahan lisäystä 45 miljoonaa euroa sekä ylimääräistä 3 miljoonan euron vuotuista määrärahan lisäystä ei ole pidetty riittävinä enää vuonna 2005 ja sen jälkeen. Vaje syntyy laajoista vuokravaikutteisista investointiohjelmista sekä vuokrien indeksivaikutuksesta. Pelkona on se, että puolustusvoimat joutuu rahoittamaan vuokrat ydintoimintaansa tarkoitetuista toimintamenoista, ellei se saa lisärahoitusta valtion budjetista. Epäilyä on esitetty myös siitä, pystytäänkö juoksevan kunnossapidon tasoa nostamaan ennakoiduin tavoin nykyisestä 0,55 prosentista 0,75 prosenttiin laskettuna rakennusten ja rakenteiden jälleenhankinta-arvosta. Arvostelua on herättänyt myös se, että puolustusvoimat olisi sidottu käytännössä monopoliasemassa olevaan vuokranantajaan. Koska puolustushallinnossa ei ole toimivia kiinteistömarkkinoita, kiinteistöomaisuuden käypää arvoa ei voida myöskään määrittää.

Puolustusvaliokunta on suhtautunut lausunnossaan kiinteistöuudistukseen varsin varauksellisesti mm. edellä esitettyjen taloudellisten seikkojen vuoksi. Se pitää olennaisena sitä, etteivät liiketaloudelliset seikat ohita maanpuolustusnäkökohtia. Puolustusvaliokunnan mukaan uudistus uhkaa lisäksi hämärtää kustannusten seurantaa, hävittää kokonaisvaltaisen otteen maanpuolustuskiinteistöihin ja vaikeuttaa poliittista ja taloudellista ohjausta.

Valtiovarainvaliokunta pitää uudistuksessa olennaisena sitä, että investointitason kasvu voidaan turvata niin, että puolustushallinnon rakennusten terveyshaitta- ja kunto-ongelmat voidaan poistaa mahdollisimman nopeasti. Senaatti-kiinteistöjen tulee valiokunnan mielestä käynnistää puolustuskiinteistöissä ripeä korjausohjelma, jossa erityistä huomiota kiinnitetään kosteusvaurioista aiheutuneiden terveysriskien poistamiseen. Olennaista on myös huolehtia vuokra- ja kunnossapitomenojen kattamisesta niin, että maksettavat vuokrat eivät vie edellytyksiä puolustushallinnon varsinaiselta toiminnalta. Vuokrakustannusten seuranta on perusteltua myös riittävän kustannusvastuun ylläpitämiseksi.

Valiokunta toteaa, että siirrettävän kiinteistömassan arvostuksessa tulee noudattaa valtion liikelaitoksista annetun ja vastikään uusitun lain periaatteita. Lain 10 §:n mukaan omaisuus arvioidaan taseessa käypään arvoon. Kiinteistön käypään arvoon vaikuttavat monet eri tekijät, kunnon ja sijainnin lisäksi mm. yleiset käyttömahdollisuudet. Koska puolustuskiinteistöt ovat erityisomaisuutta, valiokunta pitää perusteltuna sitä, että valtiovarainministeriö ohjeistaa Senaatti-kiinteistöjä siirrettävän kiinteistömassan arvostuksessa.

Puolustushallinnon kiinteistöuudistus on valmisteltu laajapohjaisesti eri osapuolten välisellä yhteistyöllä. Kokemukset tähänastisesta yhteistyöstä ovat olleet myönteisiä. Aiesopimuksessa 22.9.2000 ja pöytäkirjassa 22.5.2002 on sovittu uudistuksen rahoitusvaikutusten kattamisen periaatteista ja vuoden 2003 budjetti on laadittu niitä noudattaen. Puolustusministeriö on perustanut yhteistyöryhmän seuraamaan uudistuksen toteutusta ja rahoitustarvetta. Se on ryhtynyt omiin toimenpiteisiinsä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstön aseman selvittämiseksi ja turvaamiseksi. Uudistus on omiaan turvaamaan henkilöstön asemaa myös sitä kautta, että investointien kasvu takaa myös työllisyyttä. Lisäksi toisessa täydentävässä talousarvioesityksessä on ehdotettu Senaatti-kiinteistöjen käyttöön työllisyyttä edistäviä valtion kiinteistöjen korjaustöitä varten 15 miljoonan euron lisämäärärahaa. Valiokunta katsoo näillä perusteilla, että uudistuksessa voidaan edetä hallituksen esityksessä ehdotetuin tavoin.

Valiokunta esittää lisäksi kolmea lausumaa, joilla on tarkoitus huolehtia uudistuksen loppuunsaattamisesta suunnitelluin tavoin.

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että puolustuskiinteistöjen siirtoon liittyvän järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta tehdään kokonaisarvio vuonna 2006, jotta arviossa tehtävät johtopäätökset voidaan ottaa huomioon vuoden 2007 talousarvioesityksessä. Arvioinnin kriteerit tulee valmistella laajapohjaisesti.

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö perustaa neuvottelukunnan, joka seuraa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteutumista ja johon kutsutaan mukaan myös henkilöstön edustus.

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstön asema turvataan siten, että mahdolliset henkilöstövähennykset toteutetaan ensisijassa luonnollisen poistuman avulla ja että henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus turvataan toissijaisesti uudelleensijoittamiskeinoin.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Koulutuksen määrällinen suunnittelu.

Koulutusmäärien ennakoinnin tehtävänä on varmistaa, että suomalainen elinkeinoelämä saa osaavaa henkilöstöä oikean määrän ja niin, että koulutus alueellisesti sijoittuu tarpeen mukaan. Ennakoinnilla pyritään lisäksi takaamaan se, että osaamistaso säilyy ajantasalla ja kehittyy. Suomessa koulutuksen määrällistä suunnittelua on toteutettu viime vuosikymmeninä vaihtelevasti. Usein muuttuva suunnittelu on heikentänyt koulutuksen oikeaa kohdentamista ja samalla vaikuttanut negatiivisesti oppilasrekrytointiin. Valtiosihteeri Sailaksen kansliapäällikkötyöryhmä on 22.8.2002 todennut, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työvoimakapeikkojen syntymisen ehkäisemiseksi työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmää uudistetaan. Myös parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM:n työryhmien muistioita 3:2002) on kartoittanut koulutustarvetta. Opetusministeriö puolestaan on käynnistänyt seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelun. Suunnittelun yhteydessä on rakennettu yhteydet maakunnallisiin liittoihin ja löydetty toimiva yhteistyömuoto Työvoima 2020 -hankkeen ja erityisesti sen alue- ja ammattirakennetyöryhmän kanssa. Valiokunta katsoo, että tämä malli, jossa yhteys maakunnallisiin liittoihin ja TE-keskuksiin antaa paremman mahdollisuuden alueellisten tarpeiden huomioon ottamiseen, lisää mahdollisuuksia määrällisen suunnittelun onnistumiselle.

Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti taiteen alan koulutusmääriin. Esimerkiksi tanssitaiteen koulutuksen laajentaminen viime vuosikymmenellä on sinänsä kohottanut tanssitaiteen kansainvälisestikin korkealle tasolle. Toisaalta kuitenkin lisääntyneet koulutusmäärät ja se, että taloudellista tukea on voitu jakaa niukasti, ovat johtaneet monilla taiteen aloilla ammattikoulutuksen saaneiden työttömyyden lisääntymiseen.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietinnössään opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen määrällisestä lisäämisestä todettuun. Valiokunta painottaa myös ammatillisen koulutuksen opettajankoulutuksen lisäämistarvetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammatillinen opettajankoulutus on yksi ammattikorkeakoulusektorin vaikeimmista ongelmista tällä hetkellä. Tarve aloituspaikkojen lisäämiseen on suuri. Valtionavustusten taso on kuitenkin pysynyt useana vuonna ennallaan. Valiokunta pitää tärkeänä huomioida ammatillisen opettajankoulutuksen lisämäärärahatarpeet tulevien vuosien talousarvioissa.

Budjetin rakenne.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, etteivät opetusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa näy selkeästi kuntia koskevat osuudet taulukon tai muun vastaavan yhtenäisen selvityksen muodossa. Valiokunta katsoo, että opetusministeriön hallinnonalalla tulisi jatkossa olla tällainen selvitys.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että aikuiskoulutusmäärärahojen kokonaisuutta on vaikea talousarvioehdotuksesta hahmottaa. Aikuiskoulutusmäärärahoja on lukuisilla momenteilla, ja myös perusteluista on usein vaikea selkeästi nähdä, mikä määräraha luetaan nimenomaan aikuiskoulutukseen kuuluvaksi. Valiokunnan mielestä myös aikuiskoulutukseen osoitettavat määrärahat tulisi selkeästi näkyä esimerkiksi yhteenvedosta, johon on otettu eri momenttien aikuiskoulutusmäärärahat.

05. Kirkollisasiat

21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainvaliokunta on kuluvan vuoden talousarvioehdotusta käsitellessään pitänyt välttämättömänä, että Joensuussa toimivan ortodoksisen seminaarin opettajavoimia vahvistetaan. Määrärahaa toisen opettajan palkkaamiseksi ei kuitenkaan ole sisällytetty ensi vuodenkaan talousarvioehdotukseen. Momentin määrärahaa korotetaan tämän vuoksi 21 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 679 000 euroa.

07. Opetushallitus

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan saamenkielinen opetus on selvästi lisääntymässä peruskoulun vuosiluokilla 7—9, samalla kun pohjoiskoltansaamenkielisen opetuksen rinnalla on syksyllä 2000 aloitettu myös inarinsaamenkielinen opetus. Saamenkielisen opetuksen lisääntyessä myös oppimateriaalitarpeet kasvavat. Uusia oppimateriaaleja tulisi voida valmistaa mahdollisimman nopeasti, jotta saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden opetus olisi samantasoista ja samanarvoista suomenkielisen vastaavan opetuksen kanssa. Määrärahatarvetta aiheutuu lisäksi euroon siirtymisestä aiheutuvista matematiikan oppikirjojen uudistamistarpeista, mihin tarkoitukseen ei ole kuluvana vuonna myönnetty lisämäärärahaa. Tämän vuoksi momentille lisätään 5 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 332 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään 258 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten.

08. Kansainvälinen yhteistyö

50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri-instituutit tekevät tärkeää työtä Suomen tunnetuksi tekemiseksi ja toimivat yhteyksien luojina eri maissa. Instituuteilla on meneillään muun muassa uusia yhteishankkeita taidekorkeakoulujen kanssa. Pienimmissä instituuteissa on erityinen tarve henkilöstön vahvistamiseen.

Opetusministeriö esitti valtion talousarvioehdotukseen määrärahaa uuden kulttuuri-instituutin perustamiseen Unkariin. Määrärahaa ei kuitenkaan ole hallituksen esityksessä. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella instituutin perustaminen on kuitenkin tärkeää. Tarkoituksena on, että instituutti toimisi kulttuurin, tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän interaktiivisena yhteistyöverkostona. Opetusministeriön tarkoituksena on ollut, että insituutin toiminta voitaisiin aloittaa vuoden 2003 alussa Budapestissa.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 70 000 euroa käytettäväksi uuden instituutin perustamiseen ja 70 000 euroa käytettäväksi muiden kulttuuri-instituuttien toimintaan.

Suomi—Venäjä-Seuran toimitilakysymys on uudelleenjärjestelyjen kohteena. Kapiteeli Oy on myynyt toimitilat, ja järjestöllä on määrärahat puolen vuoden vuokraan. Tarkoitus on, että seura hankkii uudet toimitilat vuoden 2003 loppuun mennessä. Siirtymäkauden vuokramenojen kattamiseksi valiokunta katsoo, että järjestöä tulee avustaa vuokrakustannuksissa koko vuoden osalta. Momentille lisätään 55 000 euroa lisäyksenä Suomi—Venäjä-Seuran vuokramenojen kertaluonteiseen avustukseen käytettäväksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 212 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Käyttösuunnitelma:	€

Kulttuuri-instituuttien toiminta	3 099 000
Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen	253 000
Eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toiminta	1 860 000
Yhteensä	5 212 000

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Opetusministeriön korkeakoulujen alueellista tehtävää tutkinut työryhmä (OPM 26/2001) on todennut muun muassa, että alueiden osaamisrakenteilla on keskeinen merkitys aluekehityksen kannalta. Koulutus tarjoaa hyvän pohjan osaavan ja kehittyvän inhimillisen peruspääoman tuottamiselle ja levittämiselle. Tutkimus- ja kehittämistyön hyödyntämisen kautta osaamispääoman vaikutukset alueilla vahvistuvat merkittävästi. Alueiden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja vahvistamiseksi korkeakouluista tulee muodostaa riittävän vahvoja koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yksiköitä ja korkeakoulujen tulee yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa muodostaa tarkoituksenmukaisia yhteistyöverkostoja. Yksittäisten seutukuntien tarpeista voidaan huolehtia mm. aikuiskoulutusta kehittämällä ja kohdentamalla tutkimus- ja kehitystyötä näiden alueiden tarpeisiin esimerkiksi projektitoiminnalla. Valiokunta pitää näitä työryhmän linjauksia oikeina ja katsoo, että korkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä tulee kehittää. Valiokunnan mielestä eri alueiden koulutustarpeet ja muu alueellinen kehittäminen tulee ottaa huomioon eri yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa järjestettäviä koulutusaloja suunniteltaessa.

Porissa on järjestetty yliopistollista koulutusta ja tutkimusta vuodesta 1983 lähtien. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Satakunnassa on käytetty yliopistollisen koulutuksen kehittämiseen aluekehitysvaroja noin 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2001—2003 osalta yliopistollisen koulutuksen rahoitus toteutetaan yhteistyömallilla opetusministeriön, koulutusta järjestävien yliopistojen, Porin kaupungin ja alueen kuntien kesken. Tarkoituksena on, että vuodesta 2004 Porissa annettavan yliopistokoulutuksen rahoitus tulee normaaliin tapaan kokonaan valtion talousarvion määrärahoista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä toteutetaan suunnitellun mukaisesti. Valiokunta pitää muutoinkin tärkeänä selvittää tarvittavia toimenpiteitä yliopistollisen koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden tehostamiseksi.

Valiokunnan mielestä tulee tarkasti selvittää hammaslääkärikoulutuksen lisätarve ja sen toteuttaminen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaimmalla tavalla.

Eduskunta on kuluvan vuoden talousarviota käsitellessään kiinnittänyt huomiota Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että Turun yliopistolle tulee antaa oikeus diplomi-insinööritutkintojen myöntämiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota niihin ongelmiin, joita aiheutuu apurahalla työskenteleville tutkijoille. Apurahalla työskentely ei anna työsuhteen tarjoamaa sosiaaliturvaa, se ei oikeuta työterveyshuoltoon eikä apurahakausi kartuta työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa eikä eläkettä. Apuraha ei myöskään kasvata verotettavaa ansiotuloa, mistä johtuen sairaus- sekä äityispäiväraha jäävät usein vähimmäispäivärahan tasolle. Näin apurahalla työskentelevä tutkija joutuu epäoikeudenmukaiseen asemaan verrattuna työsuhteessa työskentelevään tutkijaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että apurahalla työskentelevien tutkijoiden sosiaaliturvassa olevat ongelmat selvitetään ja ryhdytään toimenpiteisiin niiden poistamiseksi.

Valiokunta on useaan kertaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta niin korkeita vuokria, että tämä supistaa merkittävästi yliopistojen käytettävissä olevia toimintamäärärahoja. Kuitenkin lainsäädäntö sallii koulutukseen tarkoitetuista tiloista perittäväksi alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Huomionarvoista on myös se, että valtiolle on siirtynyt useita lahjoituskiinteistöjä, jotka valtio on siis saanut korvauksetta.

Valiokunnan lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä, joilla yliopistokoulutukseen tarkoitetuista tiloista peritään alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Päätöksiä tehtäessä on huomioitava myös se, että lahjoituskiinteistöistä ei ole aiheutunut hankintakustannuksia valtiolle.

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on vuoden 2002 valinnoissa nostettu 550:stä 600:aan. Saadun selvityksen mukaan aloituspaikkojen lisäyksestä johtuvia lisämäärärahoja ei ole täysimääräisinä otettu talousarvioehdotukseen. Sen vuoksi momentille lisätään 100 000 euroa lääkärikoulutuksen lisäyksestä aiheutuviin menoihin.

Ehdottaessaan hyväksyttäväksi lakiehdotusta ammatillisen lisäkoulutusjärjestelmän rahoituksesta sivistysvaliokunta piti välttämättömänä täsmentää talousarvioesityksen momentin 29.10.21 perusteluissa todettua siten, että määrärahasta kohdennetaan 5 miljoonaa euroa täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Sen vuoksi momentin perusteluja muutetaan sivistysvaliokunnan kannanottoa vastaavaksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 122 805 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 5 000 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. (Uusi)

(3. ja 4. kappale kuten 2. ja 3. kappale HE 132/2002 vp)

22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 16/2002 vp ja momentin 29.10.21 perusteluihin viitaten momentille lisätään uusi 6. kappale.

Yliopistojen rehtorienneuvosto.

Yliopistolain 4 § velvoittaa yliopistoja pyrkimään keskenään yhteistyöhön siten, että niiden kesken vallitsee tarkoituksenmukainen työnjako. Yliopistojen rehtorienneuvoston toiminta tukee tätä yliopistolain velvoitetta. Rehtorienneuvoston toiminta on tärkeää muutenkin niin kotimaisen yliopistoyhteistyön kuin kansainvälisen toiminnan kannalta. Ongelmaksi on muodostunut se, miten rehtorienneuvoston toimintaa voidaan yliopistojen määrärahoista rahoittaa. Valiokunta kiirehtii asian järjestämistä niin, että rahoitus voidaan järjestää yliopistojen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1.—5. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää. (Uusi)

20. Ammattikorkeakouluopetus

Kansallista terveydenhuoltoprojektia koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan terveydenhuoltohenkilöstön koulutusta lisätään terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointitoimikunnan (STM komiteanmietintö 2001:7) suuntaviivojen mukaisesti alueelliset erityistarpeet huomioon ottaen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavaan tarpeeseen arvioidaan tarvittavan 12 000 työntekijää lisää vuoteen 2010 mennessä. Alan ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkatarpeeksi arvioidaan 7 200—7 900. Aloituspaikkoja tarvitaan mm. sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, suuhygienistin, fysioterapeutin, bioanalyytikon ja sosionomin koulutukseen. Hoitotyön koulutusohjelmaan on tehty muilta koulutusaloilta 200 koulutuspaikan uudelleenkohdennus, mikä ei kuitenkaan riitä kattamaan tarvetta. Opetusministeriön laskelmien mukaan tarvitaan yhteensä 250 koulutuspaikkaa. Valiokunta pitää välttämättömänä rahoituksen kohdentamista koko tälle määrälle.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ehdottaessaan hyväksyttäväksi lakiehdotusta ammatillisen lisäkoulutusjärjestelmän rahoituksesta sivistysvaliokunta piti välttämättömänä täsmentää talousarvioesityksen momentin 29.20.30 perusteluissa aikuiskoulutuksesta todettua siten, että ammattikorkeakouluilla on itsenäinen päätäntävalta käyttää niille aikuiskoulutukseen osoitettua määrärahaa tarpeellisiksi katsomiinsa kohteisiin muun muassa aikuisten tutkintokoulutukseen, avoimeen ammattikorkeakoulutukseen, lyhytkurssitoimintaan tai työyhteisökohtaiseen koulutukseen. Momentin perusteluja muutetaan sivistysvaliokunnan kannanottoa vastaavaksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 249/2002 vp)

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukaiseen ylimääräiseen valtionavustukseen ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä muihin kehittämishankkeisiin, tuloksellisuusrahoitukseen sekä opiskelijoiden harjoittelun ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen enintään 24 849 000 euroa. Aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen tarkoitetut lisäykset kohdennetaan ammattikorkeakoulujen tärkeänä pitämiin tarkoituksiin.

40. Yleissivistävä koulutus

Sairaalaopetuksen rahoitus.

Vastuu sairaalahoidossa olevien lasten ja nuorten opetuksesta kuuluu perusopetuslain mukaan sairaalan sijaintikunnalle. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan sijaintikunnalle maksuosuuden. Tällä pyritään turvaamaan huomattavasti muuta opetusta kalliimman sairaalaopetuksen järjestämisen edellytykset. Tämän erityisjärjestelyn tarkoituksena on, että sairaalakoulun opetuksen järjestäjällä olisi käytettävissään riittävät voimavarat. Rahoitusjärjestelmän tarkoituksena on kattaa sairaalakoulujen todelliset kustannukset. Sairaalakoulujen oppilasmäärät ovat viime vuosina nousseet merkittävästi muun muassa tehostetun lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoon pääsyn johdosta. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä sairaalakoulujen rahoituksen järjestämiseksi niin, että sairaalaopetuksen lisätarpeet huomioidaan, jotta lapsi tai nuori voi saada asianmukaisesti opetusta sairaalassaoloajan ja tarvitsemansa tuen siirtyessään takaisin omaan kouluunsa.

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta kiirehtii hallituksen toimenpiteitä sairaalakoulujen toimintaedellytysten ja rahoituksellisen aseman selvittämiseksi ja edellyttää, että tarvittavat säännösmuutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 alusta.

Romanilasten koulutus.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa romanilasten koulutuksesta todettuun ja korostaa sitä, että romanilapset tarvitsevat tukitoimia, jotta he voivat suorittaa peruskoulun asianmukaisesti ja sitä kautta päästä myöskin jatko-opintoihin ja hankkia ammatin itselleen. Tukitoimien onnistuneisuudesta on hyvänä esimerkkinä Porin kaupunki. Lähtökohtatilanne oli, että useimmat romanilapset olivat erityisluokalla ja erityisopetuksessa. Eri toimenpiteiden ansiosta kaikki lapset ja nuoret ovat nyt yleisopetuksen piirissä. Valiokunta pitää tärkeänä rahoituksen järjestämistä tukitoimille, joilla edistetään romanilasten peruskoulun suorittamista ja jatko-opintoihin osallistumista.

25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen.

MUKAVA-hanke on valtakunnallinen kokeilu- ja tutkimushanke, joka pyrkii kouluikäisten lasten sosiaalisten taitojen ja sosiaalisen pääoman vahvistamiseen, koulun oppimisympäristön ja yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä kouluyhteisön verkottumiseen kotien, lähiyhteisön ja kolmannen sektorin kanssa. Opetusministeriö on tukenut hanketta vain vähäisissä määrin kokopäiväkoulukokeilun osalta. Ministeriön mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa edistävät hankkeet ovat erityisen ajankohtaisia, mutta kehittämistarpeita on vuosittain runsaasti enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Sitra puolestaan on rahoittanut kahden lukuvuoden ajan kokonaiskoulupäiväprojektia. Siinä kehitetään oppilaiden harrastus- ja kerhotoimintaa osana koulupäivää sekä kokeillaan joustavaa koulun aloitus- ja päätösaikaa. Valiokunnan mielestä on tarkoituksenmukaista tukea hankkeita, joilla voidaan edistää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Valtion rahoittamien hankkeiden osalta tulee kuitenkin välttää päällekkäisiä toimintoja esimerkiksi Opetushallituksen vastaavien toimintojen kanssa.

Edellä todetun johdosta momentille lisätään 50 000 euroa koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämiseen käytettäväksi lisäyksenä MUKAVA-hankkeen valtionavustukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 679 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen esityksessä toiseksi täydentäväksi talousarvioksi ehdotetaan, että oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnetään lisäyksenä 5 miljoonaa euroa ja että myöntämisvaltuuksia niin ikään korotetaan 5 miljoonalla eurolla. Opetusministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille 2003—2006 on voitu ottaa noin 24 prosenttia siihen kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien esittämistä hankkeista. Vuodelle 2003 rahoitussuunnitelmaan sisältyy 48 yleissivistävän koulutuksen hanketta sekä 11 ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen hanketta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuodelle ehdotetut määrärahat yhteensä mahdollistavat sen, että myöntämisvaltuuksia voidaan korottaa vielä 5 miljoonalla eurolla hallituksen esittämästä. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa myöntämisvaltuuksia korotettavaksi 5 miljoonalla eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 253/2002 vp)

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2003 kustannustasossa yhteensä enintään 70 000 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 31 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2003 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2004 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2003 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 60 000 000 euroa.

60. Ammatillinen koulutus

Valiokunta on huolissaan ammatillisen koulutuksen arvostuksesta. Ammatillisen koulutuksen tärkeys tulee lähivuosina yhä korostumaan ammattitaitoisen työvoiman pulan, yritysten sukupolvenvaihdosten ja elinkeinoelämän turvaamisen vuoksi. Työelämä tarvitsee kuluvalla vuosikymmenellä lukuisan määrän käytännön ammatin osaajia, jotka siirtyvät työmarkkinoille ilman korkea-asteen koulutusta. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja arvostusta on välttämätöntä lisätä tehostetuin toimenpitein ja yhteistyössä työelämän kanssa. Keinoja tähän ovat mm. nuorten ammatin osaajien ja huippuammattitaidon esille nostaminen ja erilaiset kampanjat sekä tietoiskut eri ammattien sisällöistä.

Valiokunta painottaa myös sitä, että ammatillisen koulutuksen kannalta on keskeistä, että koulutus antaa oikeat tiedot ja taidot työmarkkinoille siirtymiseen. Koulutuksen tuottaman osaamisen tulee olla laadultaan ja vaikuttavuudeltaan sellaista, että se vastaa työelämän tarpeita ja kehittymistä. Opinto-ohjaus on myös keskeistä ammatillisessa koulutuksessa.

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Sivistysvaliokunta on talousarvioehdotuksesta antamassaan lausunnossa käsitellyt laajasti aikuiskoulutuksen rahoitusta. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossa todettuun, vaikkakaan aikuiskoulutukseen osoitettuja määrärahoja ei ole ollut mahdollista nostaa siinä määrin kuin sivistysvaliokunta on ehdottanut. Valiokunta painottaa kuitenkin sitä, että aikuiskoulutukseen tulee jatkossa panostaa parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän linjausten mukaisesti.

30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Eduskunta on kahden viimeisen talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksynyt lausumat, joissa edellytetään kansalaisopistojen valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Hallitus ei kuitenkaan ole tuonut asiaa koskevia muutosehdotuksia eduskunnalle. Valiokunta painottaa edelleen sitä, että nykyisestä asutusrakenneryhmittelystä aiheutuvat ongelmat on pikaisesti ratkaistava ja kansalaisopistot saatettava asutusrakenteesta ja paikallisista olosuhteista riippumatta tasavertaiseen asemaan.

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää hallituksen antavan kansalaisopistojen valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevat muutosehdotukset eduskunnalle niin, että lainmuutokset voidaan saattaa voimaan 1.1.2004.

31. 29.69.31 ja 32 Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Eduskunta on hyväksynyt ammatillista lisäkoulutusta koskevan hallituksen esityksen (SiVM 16/2002 vp — HE 140/2002 vp) sen sisältöisenä, että ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten ns. toiminta-avustus säilytetään vielä ensi vuonna nykytasolla. Sen vuoksi momentille lisätään 4 miljoonaa euroa ja siirretään 4 096 000 euroa käyttökustannusten valtionosuudesta valtionavustuksiin maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 104 509 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksina maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen enintään 24 288 000 euroa. Määrärahaa saa lisäksi käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/1990) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin enintään 414 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 505 000 euroa avustuksina tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on 12 808. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa ja laskennallisia opiskelijaviikkoja lisätään 1 360:llä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 44 067 000 euroa

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään 1 346 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa ja ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 286 360. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Eduskunta osoitti kuluvan vuoden talousarviossa 42 000 euron lisämäärärahan kesäkuussa 2001 perustetun Viipurin kulttuuri-, tiedotus- ja kansalaistoiminnan keskuksen toimintaan. Tavoitteena on luovutetun alueen sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen ja suomalaisten kontaktien lisääminen historiallisesti Suomelle tärkeällä alueella. Valiokunta pitää tärkeänä Viipuri-keskuksen toiminnan tukemista edelleen. Sen vuoksi momentille merkitään 50 000 euroa lisäyksenä Karjalan Liitto ry:n avustukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 231 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa, josta 32 000 euroa opintokerhotoimintaan ja laskennallisia opetustunteja lisätään 3 040:llä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 12 292 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisäämiseen, mukaan lukien opintosetelikokeilu, muihin kehittämishankkeisiin ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 673 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 185 040. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 129 000 euroa ja laskennallisia opetustunteja lisätään 3 300:lla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 949 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskuntaohjelman kehittämishankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 336 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 92 300. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotukilain 7 §:n mukaan yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen voi saada opintotukea 55 kuukaudeksi. Tietyin edellytyksin opetusministeriön päätöksellä voidaan tukiaikaa pidentää. Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelman mukaan opintotukea kehitetään valmistumista paremmin tukevaksi ja tukiaikaa joustavoitetaan opintojen loppuunsaattamisen mahdollistamiseksi nykyistä paremmin. Eräiden tutkintojen osalta alan tutkintoasetuksessa on opintoviikoissa mitoitettu laajuus vahvistettu 180 opintoviikoksi tai pidemmäksi. Näitä ovat musiikin maisterin, arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin, psykologian maisterin ja kuvataiteen maisterin tutkinnot. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että näiden tutkintojen enimmäistukiajaksi vahvistetaan 60 kuukautta. Sen vuoksi ja talousarvioaloitteiden TAA 716/2002 vp, TAA 1051/2002 vp, TAA 1057/2002 vp, TAA 1222/2002 vp, TAA 1351/2002 vp ja TAA 1447/2002 vp perusteella momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi ns. pitkien opintojen opintorahakauden pidentämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 650 500 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

(Luvut 29.88, 90, 98 ja 99)

Hallitus arvioi varsinaisessa talousarvioesityksessään ensi vuodelle Veikkauksen tuoton virheellisesti. Ensimmäisessä täydentävässä talousarvioehdotuksessa (HE 249/2002 vp) Veikkauksen tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 26,52 miljoonalla eurolla. Tästä 14,26 miljoonaa euroa ehdotetaan katettavaksi yleisillä budjettivaroilla ja loput 12,26 miljoonaa euroa ehdotetaan vähennettäväksi edunsaajille tarkoitetuista määrärahoista. Tämä tarkoittaisi sitä, että tieteen tukemisesta vähennettäisiin 3,121 miljoonaa euroa, taiteen tukemisesta 5,67 miljoonaa euroa, liikunnan tukemisesta 3,43 miljoonaa euroa ja nuorisotyön tukemisesta 39 000 euroa.

Eduskunnan hylkäämien veikkausvoittovaroja koskevien hallituksen esitysten HE 136—138/2002 vp budjettivaikutus on yhteensä 14,313 miljoonaa euroa, eli tämän verran oli tarkoitus käyttää veikkausvoittovaroja hallituksen esitysten tarkoittamiin lakisääteisiin menoihin. Nyt asianomaisille momenteille palautetaan täydentävässä talousarvioehdotuksessa vähennetyt määrärahat. Hallituksen esitysten tarkoittamat lakisääteiset menot puolestaan katetaan yleisen budjetin varoista ao. momenteilta.

Sivistysvaliokunta piti lakiehdotuksia käsitellessään (SiVM 12/2002 vp) välttämättömänä, että näin vapautuvat 14,313 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan osoitetaan valtion talousarviossa edunsaajille.

88. Tiede

Talousarvioesityksessä keskeisten tutkimusorganisaatioiden rahoitus kasvaa ensi vuonna yhteensä 11,7 miljoonaa euroa. Kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna tulee lähinnä yliopistojen toimintamenojen lakisääteisten määrärahojen kasvattamisesta. Tutkimuksen rahoitusorganisaatioiden kohdalla sen sijaan muutokset ovat marginaalisia. Sen sijaan muu tutkimusrahoitus supistuu noin 6 miljoonaa euroa. Nämä ovat lähinnä ministeriöiden sitomattomia tutkimusvaroja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusmäärärahat vähenevät 8 miljoonalla eurolla ja sairaalatutkimukseen kohdennettuja erityisvaltionosuuksia on siirretty koulutukseen. Suurin lisäys 3,1 miljoonaa euroa kohdistuu sisäasiainministeriön osaamiskeskusohjelmaan. Kokonaisuudessaan vuoden 2003 tutkimusrahoituksen volyymi on arviolta noin 1 405 miljoonaa euroa. Kasvua kuluvan vuoden tasosta on nimellisesti alle yhden prosentin.

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan kannanottoihin tutkimuksen rahoituksesta ja korostaa sitä, että hyvin kohdennetut julkiset tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit lisäävät vastaavasti yksityisen sektorin tutkimuspanostusta, nopeuttavat talouden kasvua ja parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä. Valiokunta pitää välttämättömänä tutkimusrahoituksen vahvistamista edelleen. Pidemmällä aikavälillä julkisen rahoituksen nykyinen taso ei riitä. Valtion tulee johdonmukaisesti vahvistaa julkisen rahoituksen osuutta, jotta Suomi voi tulevaisuudessakin olla maailman kärjessä tutkimuksen ja innovaatioiden alueella.

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan hallituksen esityksessä talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 249/2002 vp) vähennettäväksi ehdotettu 3 121 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 75 739 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

(4. kappale kuten HE 249/2002 vp)

(5. kappale kuten HE 132/2002 vp)

(6. kappale kuten HE 249/2002 vp)

(7. kappale kuten 6. kappale HE 132/2002 vp)

90. Taide ja kulttuuri

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjastolla on useita sellaisia hankkeita, joita ei ole otettu huomioon talousarvioehdotuksessa. Kirjasto muuttaa uusiin vuokratiloihin tammikuussa 2004, mikä aiheuttaa kertaluontoista lisäkustannusta. Muuton valmisteluun liittyy lisätehtäviä, muun muassa kokoelman inventointia, johon tarvitaan lisää henkilötyövoimaa. Uusi Pallas-kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa 2003. Järjestelmä tulee muodostamaan digitaalisen kirjaston rungon, jonka pohjalle kirjaston uusia digitaalisia palveluja jatkossa kehitetään. Kirjasto on myös siirtymässä uuteen Daisy-äänikirjajärjestelmään, mikä edellyttää vaihtoehtoisten talletusalustojen ja laitteiden testausta. Edellä olevan perusteella toimintamenoihin lisätään 50 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 129 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Alueteatterit tekevät merkittävää työtä järjestäessään teatteriesityksiä erityisesti niiden paikkakuntien asukkaille, joilla muuten olisi vaikea päästä teatteriin. Valiokunta pitääkin alueteatteritoiminnan vahvistamista välttämättömänä. Sen vuoksi momentille lisätään 300 000 euroa käytettäväksi alueteattereille myönnettäviin ylimääräisiin valtionavustuksiin.

Eduskunta on hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään teattereiden valtiontukijärjestelmän selvittämistä. Valtionosuuden perusteena olevat henkilötyövuodet ovat jääneet jälkeen todellisista henkilötyövuosista. Valiokunnan mielestä tilanne on muodostumassa kestämättömäksi teattereiden kannalta. Lisämäärärahoja tarvitaan teattereille myös kehittämistyöhön.

Valiokunnan lausumaehdotus 9

Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä valtionosuutta saavien teattereiden toiminnan turvaamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 270 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha)

Koska eduskunta on hylännyt hallituksen esityksen HE 136/2002 vp, veikkausvoittovaroja ei voi käyttää kuntien kulttuuritoimintaan osoitettaviin valtionosuuksiin. Sen vuoksi momentille lisätään 5 993 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 615 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 106 000 euroa rahoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen (Uusi).

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ehdotetaan myönnettäväksi 6 miljoonaa euroa. Vireillä on yksi iso hanke eli Turun kirjaston rakennushanke, mikä estää muiden hankkeiden aloittamisen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kirjastojen perustamiskustannuksiin osoitetaan lähivuosina lisämäärärahoja. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Seurantalojen korjausavustukset.

Vuosina 1978—2002 on annettu opetusministeriön korjausavustusta noin 1 700 seurantalolle yhteensä noin 228 miljoonaa markkaa eli noin 38 miljoonaa euroa. Avustuksilla on ollut ratkaiseva merkitys siihen, että seurantalot ovat säilyneet ja että ne voivat toimia monin paikoin ainoina julkisina kokoontumistiloina maamme syrjäisimmilläkin osilla. Avustuksia on viime vuosina hakenut vuosittain lähes neljäsataa yhdistystä, joista vain noin puolelle on voitu myöntää avustusta. Momentille lisätään 150 000 euroa seurantalojen korjaustöihin käytettäviin avustuksiin.

Talousarvioaloitteen TAA 591/2002 vp perusteluihin viitaten momentille lisätään 50 000 euroa käytettäväksi Ihmisoikeusliitto ry:n toiminta-avustukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 276 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Koska eduskunta on hylännyt hallituksen esitykset HE 137/2002 vp ja HE 138/2002 vp, veikkausvoittovaroja ei voi käyttää esitysten tarkoittamiin lakisääteisiin valtionosuuksiin. Sen vuoksi momentille lisätään 8 320 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 956 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Lastenkulttuurikeskusten rahoitus.

Lapsilla ja nuorilla, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaisiin taide- ja kulttuuripalveluihin. Lastenkulttuuripoliittisen toimintaohjelman mukaisesti tapa näiden palveluiden kehittämiseksi on luoda lastenkulttuurikeskusten verkosto. Sen tarkoituksena on olla valtakunnalliset toimintaedellytykset omaava, laaja-alaisesti taiteen osaamista hallitseva, yhteistyöhön orientoitunut ja kehittämistyöhön erikoistunut lastenkulttuuriverkosto. Tavoitteena on kehittää lapsille suunnattuja palveluja koko valtakunnan alueella ja edistää niiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Verkoston tulee olla alueellisesti kattava ja sisältää monipuolista osaamista eri taiteen aloilta.

Talousarvioesityksessä on lastenkulttuurikeskustoiminnan aloittamiseen osoitettu vain 136 000 euroa. Edellä olevan perusteella momentille lisätään 270 000 euroa.

Teatteriryhmät ja tanssitaide.

Valiokunta on toistuvasti talousarvioita käsitellessään todennut vapaiden teatteriryhmien heikon taloudellisen tilanteen. Kuitenkin teatteriryhmillä on tärkeä asema suomalaisessa teatterikentässä ja sen kehittämisessä. Momentille lisätään 100 000 euroa teatteriryhmien tukemiseen.

Suomalainen tanssitaide on korkeatasoista, ja sillä on merkittävä asema kansainvälisestikin. Tanssitaiteen valtion tuki on ollut vähäistä vaikka määrärahoja on viime vuosina kasvatettu. Valiokunta pitää välttämättömänä panostaa tanssitaiteeseen nykyistä enemmän. Momentille lisätään 100 000 euroa tanssitaiteen edistämiseen.

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seuranta.

Valtioneuvoston vuonna 1998 vahvistaman arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaa varten tarvitaan lisätoimenpiteitä. Seurantatyöryhmä, joka jätti mietintönsä kuluvan vuoden kesällä, on tehnyt ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Näitä ovat muun muassa, että arkkitehtuurin tutkimusta ja kehittämistä laajennetaan ja kehitetään arkkitehtuurin laadun arviointia, käynnistetään arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön tutkimus- ja kehitysstrategian laatiminen, otetaan opetussuunnitelmien perusteiden kehittämistyössä ja opettajankoulutuksessa huomioon arkkitehtuurikasvatuksen tarpeet eri oppiaineissa sekä selvitetään vapaan sivistystyön puitteissa tapahtuvan arkkitehtuurikasvatuksen kehittäminen ja kuntien luottamushenkilöiden rakennettuun ympäristöön liittyvän koulutuksen kehittämistarpeet.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään rakennustaiteen edistämiseen 30 000 euroa käytettäväksi arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaan.

Kotimaisen elokuvan tuki.

Valiokunta toteaa, että suomalainen elokuva on vakiinnuttanut uudelleen asemansa suomalaisen yleisön keskuudessa. Tätä myönteistä kehitystä on syytä tukea ja voimistaa audiovisuaalista politiikkaa, jotta saamme parhaan mahdollisen taloudellisen ja taiteellisen hyödyn elokuvasta. Elokuva-alalla on merkittävä työllistävä ja vientiä edistävä potentiaali.

Kotimainen elokuvatarjonta uhkaa kaventua liian kapea-alaiseksi, vain monipuolinen tarjonta mahdollistaa elokuvan kehittymisen. Tulevaisuudessa suomalaisten elokuvien määrä vähenee vääjäämättä, jos määrärahaa ei voida nostaa. Osaaminen ja voimavarat jäävät tällöin vajaakäyttöön.

Elokuvien tuotantokustannukset ovat nousseet viime vuosina kustannuskehityksen vaikutuksesta ja alan vaatimusten kasvaessa. Kansainvälisen osatuotantorahoituksen saaminen edellyttää sitä, että tuotantomme yltävät hyödyntämään näitä rahoitusinstrumentteja. Liian pienet kansalliset elokuvahankkeet vaarantavat mahdollisuuden saada kansainvälistä osarahoitusta. Eurooppalaiset tuki-instrumentit, kuten MEDIA-ohjelma, kiinnittävät yhä enemmän huomiota elokuvatuotantoyhtiöiden jatkuvuuteen tukia suunnattaessa. Momentille lisätään 350 000 euroa kotimaisen elokuvan tukeen.

Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat.

Suomessa on korkeatasoinen kulttuurifestivaalitoiminta, joka on viime vuosina laajentunut ja yleisömäärä on kasvanut. Valtakunnallisten festivaalien julkisen tuen osuus on kuitenkin pudonnut huomattavasti. Valtion tuki on viimeisten kymmenen vuoden aikana pudonnut yli 15 prosentista noin 5 prosenttiin. Kulttuuritapahtumat ovat korvanneet julkisen tuen omilla tuloillaan, pääsylipputuloilla, oheismyynnillä ja yritysyhteistyöllä. Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että julkinen tuki mahdollistaa festivaaleille sisällöllisen kehitystyön ja korkean taiteellisen tason, mikä on pitkällä aikavälillä jatkuvuuden ehto. Esimerkiksi yritykset eivät luonnollisista syistä ole valmiita rahoittamaan tapahtuman perustoimintoja tai kehittämistyötä. Valiokunta pitääkin välttämättömänä julkisen tuen korottamista. Momentille lisätään 30 000 euroa lisäyksenä valtakunnallisille kulttuuritapahtumille.

Kansallisteatterin lainanhoitokulut.

Kansallisteatterin 2,8 miljoonan euron lainanhoitokulut on sijoitettu veikkausvoittovaroista rahoitettavaksi. Lisäksi Kansallisteatterin lainanhoitokulut tulevat vuodesta 2004 olemaan suunnilleen kaksinkertaiset ensi vuoden tasoon verrattuna. Valiokunta ei voi hyväksyä sitä, että kansallisen kulttuurilaitoksen peruskorjaus rahoitetaan veikkausvoittovaroista rahoitettavien kohteiden toimintaan tarkoitetuilla varoilla. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että Kansallisteatterin lainanhoitokulut siirretään rahoitettavaksi yleisestä budjetista vuodesta 2004 alkaen.

Momentin määrärahamuutokset.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan 5 670 000 euroa käytettäväksi hallituksen esityksen HE 132/2002 vp momentin selvitysosassa suunnitellulla tavalla ja lisätään 904 000 euroa, josta käytettäväksi 350 000 euroa elokuvataiteen edistämiseen, 100 000 euroa lisäyksenä teatteriryhmien tukemiseen, 30 000 euroa lisäyksenä arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaan, 100 000 euroa lisäyksenä tanssitaiteen edistämiseen, 270 000 euroa lisäyksenä lastenkulttuurikeskuksille, 30 000 euroa valtakunnallisille kulttuuritapahtumille ja 24 000 euroa muuhun taiteen edistämiseen. Momentilta vähennetään 14 313 000 euroa hallituksen esitysten HE 136—138/2002 vp hylkäämisestä johtuen. Vastaavat lisäykset tehdään momenteille 29.90.33 ja 29.90.51. Tästä seuraa myös, että momentin selvitysosan taulukon 16. ja 24. kohdan otsikot poistuvat.

Hallituksen esityksen HE 249/2002 vp momentin 29.90.52 selvitysosassa todetusta poiketen valiokunta katsoo, että tehtyjen muutosten johdosta momentin määrärahaa voidaan käyttää myös kuvittajien kirjastoapurahoihin.

Momentti muuttuu seuraavasti:

Momentille myönnetään 191 232 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen (poist.) museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 2 234 000 euroa teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. (Poist.) Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 84 000 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään 135 000 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 000 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä 175 000 euroa kirjastojen muihin avustuksiin.

(3.—5.kappale kuten HE 132/2002 vp)

98. Liikuntatoimi

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan 3 430 000 euroa ja lisätään 739 000 euroa, josta käytettäväksi 319 000 euroa lisäyksenä liikuntapaikkojen rakentamiseen, 400 000 euroa lisäyksenä lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan ja 20 000 euroa lisäyksenä liikunnan koulutuskeskuksille.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 83 964 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE 132/2002 vp)

99. Nuorisotyö

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan 39 000 euroa ja lisätään 410 000 euroa, josta käytettäväksi 215 000 euroa lisäyksenä koululaisten iltapäivätoimintaan ja 195 000 euroa lisäyksenä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 20 765 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt teettää selvityksen mahdollisuuksista ministeriön hallinnonalan toimintojen uudelleensijoittamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Selvitystyön on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Valtiovarainvaliokunta korostaa toimintojen alueellistamisen merkitystä ja toteaa, että toimintojen hajasijoittamiselle pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla erityisen hyvät edellytykset.

13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen

43. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Ammattikeittiöiden luomutoiminta.

Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta momentille lisättiin kuluvan vuoden talousarvion käsittelyssä 50 000 euroa Finnfood LUOMUlle suunnattavaksi ammattikeittiöille. Finnfood LUOMU on yhdessä Suonenjoen Luomukeittiökeskuksen kanssa toteuttanut näillä varoilla Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelmaa. Valmennusohjelma on saanut hyvän vastaanoton sekä ammattikeittiöiden että valmistajien parissa.

Kuten valiokunta kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 37/2001 vp totesi, noin kolmannes ruokatarjonnasta kulkee nykyisin ammattikeittiöiden kautta, joten ne tarjoavat merkittävän markkinakanavan kasvavalle luomutuotannolle. Julkisten suurkeittiöiden tarjoama ruoka kattaa yli puolet useimpien lasten, nuorten ja vanhusten päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Ammattikeittiöt ovat merkittävä kansanterveyden voimavara ohjatessaan ruokamieltymyksiä terveyttä edistävään suuntaan.

Ammattikeittiöt käyttävät valtakunnallisten teollisuusyritysten luomutuotteiden lisäksi runsaasti pienten, paikallisten luomuyritysten erikoisvalmisteita ja tukevat hankintapaikkojensa valinnalla siten myös aluetaloudellista kehitystä. Niillä on merkittävä rooli sesongin mukaisten ja paikallisten luomutuotteiden menekin edistämisessä ja maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä.

Portaat luomuun -valmennusohjelman pilottivaiheessa oli saadun selvityksen mukaan vuoden 2002 aikana mukana yli 200 keittiötä eri puolilta Suomea. Siirtymävaiheeseen on varattu aikaa kolmesta viiteen vuoteen. Portaat luomuun -valmennusohjelman mukaisen siirtymävaiheen jälkeen keittiöt ovat valmiit hakeutumaan luomuvalvontaan. Ainoastaan luomuvalvontaan kuuluva keittiö saa markkinoida luomuruokaa, jolloin koko aterian tulee olla 95 prosentin jalostussäännön mukaan valmistettua.

Ottaen huomioon Portaat luomuun -valmennusohjelman vaatima aikajänne on tarkoituksenmukaista osoittaa sille määräraha valtion talousarviosta useammalle kuin yhdelle vuodelle. Talousarvioaloitteiden TAA 712/2002 vp ja TAA 1113/2002 vp perusteella momentille lisätään 60 000 euroa Portaat luomuun ‐valmennusohjelman jatkamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 702 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahasta osoitetaan 60 000 euroa Portaat luomuun -valmennusohjelman jatkamiseen. (Uusi)

47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentilta vähennetään 1 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 86 970 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

MAKERA.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa MmVL 15/2002 vp kiinnittänyt huomiota maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoitustilanteeseen ja rahaston tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Talousarvioesityksen lukuperustelujen mukaan MAKERAn pääoman arvioidaan olevan vuonna 2003 noin 1 200 miljoonaa euroa. Käytettävissä olevien varojen arvioidaan vähenevän kuluvaan vuoteen verrattuna. Vuonna 2003 arvioidaan MAKERAsta myönnettävän avustuksia maatilojen investointeihin ja nuorten viljelijöiden aloitustukeen yhteensä noin 48 miljoonaa euroa ja valtion lainoja noin 110 miljoonaa euroa.

Saadun selvityksen mukaan MAKERAssa vireille tulleiden uusien hakemusten määrä on kuluvana vuonna jonkin verran laskenut edellisvuodesta. Koska investointihankkeiden koko kuitenkin on kasvussa, vuosittain tarvittava investointitukimäärä jonkin verran jopa kasvaa entisestään. Mikäli tämä kehityssuunta jatkuu myös lähivuosina, MAKERAn rahoitusongelmat saattavat tulla vastaan jo vuonna 2005.

Asian johdosta maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän selvittämään maatalouden investointien rahoitustarvetta ja -resurssien tasapainottamista. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota viljelijöiden yleisen investointihalukkuuden lisäksi myös lisääntyneisiin sukupolvenvaihdoksiin. Sukupolvenvaihdoksia tehdään tänä vuonna kaikkiaan noin kolmannes enemmän kuin viime ja edellisenä vuonna keskimäärin.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma.

Valtiovarainvaliokunta on kuluvana vuonna molempien lisätalousarvioiden käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituksen turvaamiseen. Ensimmäisessä lisätalousarviossa eduskunta lisäsi määrärahaa miljoona euroa ohjelman rahoituskehyksen korjaamiseksi kansallisen rahoituksen osalta.

Valtion rahoitusosuuden lisääminen edellyttää momentin myöntämisvaltuuden korottamista talousarvioesityksessä ehdotetusta tasosta. Myöntämisvaltuuden korotustarve aiheutuu siitä, että ohjelman EU-varat (50 prosenttia julkisesta rahoituksesta) ja kansalliset julkiset varat eivät nykyisellään ole oikeassa suhteessa toisiinsa. Myöntämisvaltuuden tarvetta lisää myös se, että kunnat eivät voi osallistua maatalouden rakennetoimiin, joiden valtion rahoitusosuus tulee maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA). Kunnat eivät myöskään voi osallistua rahoitukseen, joka kohdistuu maaseudun puu- ja metsätalouden, maaseutumatkailun ja elintarviketuotannon yrityshankkeisiin. Ilman myöntämisvaltuuden lisäystä kaikkia EMOTR-O-varoja ei voida käyttää eikä Itä-Suomi-ohjelmaa toteuttaa täysimääräisesti.

Edellä olevan perusteella momentin myöntämisvaltuutta lisätään 4 120 000 eurolla 66 439 000 euroon. Momentin määräraha ei edellä todetun johdosta muutu.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 66 439 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003.

(3. ja 4. kappale kuten HE 132/2002 vp)

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kylätoiminnan kehittäminen.

Suomen kylillä on tavanomaista, että aktiivisia toimijoita on vähän. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan kylätoiminnalla, joka yhdistää monien, eri perustein sektoroituneiden yhdistysten voimia ja jäsenistöä yhteistyöhön. Kylätoiminnan tavoitteena on kylien kehittäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen siten, että kyläläisille luodaan edellytykset työhön ja riittävään toimeentuloon, hyvään ympäristöön sekä inhimilliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös vapaa-ajanasukkaille pyritään turvaamaan riittävät palvelut.

Kylätoiminta ei tähän mennessä ole saanut erityisyhdistysten tapaan valtionosuutta, vaan sitä on kehitetty hankerahoituksen turvin. Kylätoiminnan kehittäminen on keskeisellä sijalla tavoite 1 -ohjelmien ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman toimintaryhmätyössä sekä Leader+- ja POMO+-ohjelmissa. Toimintaryhmät voivat huolehtia kylien kehittämistoimenpiteiden kokoamisesta suuremmiksi hankkeiksi.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että kylätoiminnan tehostamisella ja organisoitumisella on runsaasti yhteiskunnallista tarvetta. Voimakas muuttoliike on aiheuttanut todellisen uhkan kylien elinkelpoisuudelle ja asukkaiden taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Kylien kehittämisellä kyetään hillitsemään muuttoliikettä ja sen yhteiskunnalle aiheuttamia moninaisia kustannuksia. Valiokunta katsoo, että ajatellen myös EU:n tulevaa ohjelmakautta kylätoiminnan perusrahoitus on turvattava talousarvioon otettavalla määrärahalla. Tämä varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja riittävän hankeosaamisen.

Suomen Kylätoiminta ry on kylätoimintaa edistävien järjestöjen ja kyläyhdistysten valtakunnallinen yhteistyöelin. Sen jäseninä ovat lähes kaikki paikallislähtöistä kehittämistä tukevat eri alojen valtakunnalliset järjestöt sekä maaseudun toimintaryhmät ja maakunnalliset kylien yhteenliittymät. Jäsenjärjestöjä oli kuluvan vuoden syksyllä 115.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteiden TAA 1010/2002 vp ja TAA 1115/2002 vp perusteella momentille ehdotetaan lisättäväksi 120 000 euroa Suomen Kylätoiminta ry:lle maaseudun kehittämistyöhön.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 923 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahasta osoitetaan 120 000 euroa Suomen Kylätoiminta ry:lle maaseudun kehittämistyöhön. (Uusi)

15. Muut maatalouden menot

45. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

4H-järjestön ydintehtävä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa. Toimintamenetelminä on tukea nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja arjen taitoja, yhteistyötaitoja, kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. Toimintaan osallistuu lähes 120 000 nuorta yli 300 itsenäisessä paikallisyhdistyksessä.

Toimintaympäristön muutokset, kuten esimerkiksi ikärakenteen ja elinkeinorakenteen muuttuminen, muuttoliike ja kuntien kiristyvä taloustilanne muodostavat haasteen myös 4H-toiminnalle. Nuorisoa uhkaa syrjäytyminen, mikä ilmenee muun muassa väkivallantekoina ja päihteiden käyttönä. Näiden ennaltaehkäisyyn 4H-harrastus voi tuoda käytännössä koeteltuja toimintamuotoja.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 20 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 520 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 Kansallisen metsäohjelman toteuttamisesta. Ohjelman avulla yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden määrät ovat lisääntyneet olennaisesti viimeisten parin vuoden aikana. Metsänhoitotöitä kyettäisiin tekemään enemmän, ellei määrärahojen niukkuus olisi esteenä.

Metsäkeskukset ovat saadun selvityksen mukaan kartoittaneet yksityismetsissä tulevana vuonna tehtävien metsänhoitotöiden edellyttämät valtiontuen rahoitustarpeet. Vuoden 2003 alussa joudutaan rahoittamaan kuluvana vuonna tehtäviä töitä 5,7 miljoonan euron edestä. Lisäksi joudutaan rahoittamaan vuoden 2002 myrskytuhojen edellyttämät metsänviljelytyöt, yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puuntuotannon tukeen tarvittava määräraha ylittää hallituksen talousarvioesityksessä esitetyn tason.

Lukuperustelujen mukaan puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on edelleen nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa. Puun energiakäytön lisäämisen edellytyksiä voidaan parhaiten turvata lisääntyvillä metsien hakkuilla ja metsänhoitotöillä, joiden ansiosta metsistä saadaan kestävästi ja jatkuvasti teollisuudelle ainespuuta sekä polttolaitoksille energiapuuta. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tämän tulee olla jatkossakin mahdollista lisääntyneestä metsien suojelusta huolimatta. Metsäelinkeinolla on Suomelle tärkeä yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys myös jatkossa.

Energiapuun korjuussa ja käytössä on käynnissä voimakas kehitys, johon valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt eri yhteyksissä huomiota. Käytön lisääntyessä on tarvetta kehittää energiapuuketjun logistiikkaa, alentaa kustannuksia ja etsiä keinoja energiapuun tukeen liittyvän hallinnon yksinkertaistamiseksi. Kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti, että kehitettäessä energiapuulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen.

Saadun selvityksen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut syyskuussa työryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on eduskunnan ydinvoimalayksikön lupakäsittelyn yhteydessä esittämien lausumien toimeenpano. Myös edellä todetun, valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta esitetyn lausuman edellyttämät selvitykset on sisällytetty em. työryhmän toimeksiantoon. Valtiovarainvaliokunta pitää tätä selvitystyötä tärkeänä ja kiirehtii sen edellyttämiä toimenpiteitä otettavaksi käyttöön mahdollisuuksien mukaan jo vuonna 2003.

50. Eräät metsätalouden valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentin käyttösuunnitelmaan sisältyvän Metsämuseosäätiön määrärahan mitoituksessa on perustelujen selvitysosan mukaan otettu huomioon 1 495 000 euron erityisavustus puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeeseen. Valtio myöntäisi perustelujen mukaan vuosina 2002—2004 yhteensä enintään 2 574 000 euroa rakennushankkeeseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeen kustannusarvio on 3 856 000 euroa. Valiokunta ehdottaa rakennushankkeen erityisavustukseen osoitettavaksi 500 000 euroa hallituksen ehdottamaa enemmän vuonna 2003 eli 1 995 000 euroa. Valiokunta ehdottaa, että rakennushankkeeseen vuonna 2004 myönnettävää valtionapua korotetaan hallituksen ehdottamasta enintään 413 000 eurosta 782 000 eurolla eli enintään 1 195 000 euroon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 030 000 euroa.

Metsämuseosäätiön puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakentamiseen voidaan myöntää vuonna 2004 valtionapua enintään 1 195 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille.

Käyttösuunnitelma:	€

Föreningen för Skogskultur rf	50 000
Työtehoseura ry	471 000
Metsämuseosäätiö	2 365 000
Mustilan Kotikunnas-säätiö	51 000
Suomen Metsäyhdistys ry	84 000
Euroopan Metsäinstituutti ry	1 009 000
Yhteensä	4 030 000

32. Metsäntutkimuslaitos

Kuluvan vuoden alusta lukien pääosa Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olleista luonnonsuojelualueista siirtyi Metsähallituksen hallintaan. Lapissa sijaitsevista alueista Pyhätunturin kansallispuisto ja Pisavaaran luonnonpuisto siirrettiin Perä-Pohjolan luontopalveluiden hallintaan ja Pallas-Ounastunturin kansallispuisto Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen.

Hallinnansiirron yhteydessä Kilpisjärven alue päädyttiin säilyttämään Metsäntutkimuslaitoksella. Perusteluna hallinnan säilyttämiselle asiaa pohtineessa työryhmässä katsottiin, että Kilpisjärven alueeseen kuuluva Mallan luonnonpuisto ja Saanan luonnonsuojelualueet ovat Metsäntutkimuslaitoksen Kilpisjärven tutkimusalueen kiinteitä osia, joten alueen hoito ja käyttö on tarkoituksenmukaista järjestää yhden tahon toimesta.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että Enontekiön valtion maiden ja erityisesti Kilpisjärven alueen sekä käsivarren erämaa-alueen luonnonsuojelun ohjausta, maankäytön suunnittelua, järjestämistä ja valvontaa sekä retkeilypalveluiden ja -opastuksen hoitamista varten tulee selvittää, olisiko Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevat alueet ja muut kiinteistöt syytä siirtää Metsähallituksen hallintaan.

33. Metsähallitus

Tuloutustavoite.

Valtiovarainvaliokunta on jo useana vuonna talousarvion käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota Metsähallitukselle asetettuun tuloutustavoitteeseen. Liikelaitoslain käsittelyn yhteydessä ( VaVM 31/2002 vp ) valiokunta piti tärkeänä, että liikelaitosten voitontuloutusperiaatteet olisivat nykyistä selkeämmät, ja katsoi, että näiden tavoitteiden tulisi olla mahdollisimman realistisia. Tässä yhteydessä valiokunta esitti esimerkkinä Metsähallituksen, joka viime vuosina tuloutustavoitteestaan selviämiseksi on joutunut harkitsemaan jopa lainarahoituksen käyttämistä.

Metsähallituksen tuloutus on vuodesta 1998 kasvanut koko ajan. Tuloutus on ylittänyt omistajan käyttöön jäävän osuuden tuloksesta ja johtanut siihen, että Metsähallituksen rahoitusasema on heikentynyt joka vuosi. Valtiovarainvaliokunta ei pidä tätä Metsähallituksen pitkäjänteisen toiminnan näkökulmasta asianmukaisena. Valiokunta katsoo myös, ettei tuloutustavoite saa johtaa ylisuuriin hakkuisiin.

51. Vesivarojen käyttö ja hoito

Vesivarojen käyttöön ja hoitoon on talousarvioesityksessä esitetty yhteensä 28,3 miljoonaa euroa. Määrärahataso on siten hieman suurempi kuin kuluvan vuoden talousarvion 26,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön pääluokkaan budjetoituna on lisäksi vesivaratehtävien hoitoon tarvittavia määrärahoja noin 7,9 miljoonaa euroa alueellisten ympäristökeskusten toimintamenoissa ja noin 2,2 miljoonaa euroa Suomen ympäristökeskuksen toimintamenoissa. Vesivarahankkeita voidaan luvun 30.51 määrärahojen lisäksi toteuttaa myös työllisyysvaroin ja EU:n tuella. Rahastokaudella 2000—2006 EAKR:n tuella toteutettavien vesivarahankkeiden rahoituksen arvioidaan säilyvän edellisen kauden tasolla eli noin 4,5 miljoonassa eurossa/vuosi. Maaseudun kehittämiseen liittyviä vesivarahankkeita, esimerkiksi kylien vesihuollon kehittämistä, voidaan toteuttaa myös EMOTR:n tuella.

Uusi vesihuoltolaki on ollut voimassa 1.3.2001 lähtien. Vesihuoltopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamisen ohella vesihuoltolain keskeisiä tavoitteita ovat maksujen kohtuullisuus ja tasapuolisuus sekä vesihuollon järjestämisvastuun selkiyttäminen. Odotettavissa olevan uuden jätevesiasetuksen seurauksena haja-asutuksen vesihuollon kysymykset nousevat erityisesti esille. Toimivan vesihuollon merkitys on korostunut kuluvana vuonna, jolloin useat alueet ovat kärsineet vähäsateisen kesän ja syksyn jälkeen kuivuudesta.

Vaatimusten kiristyessä kiinteistökohtaisten järjestelmien investointi- ja käyttökustannukset nousevat huomattavasti, mikä puolestaan lisää tarvetta keskitettyjen vesihuoltoverkostojen laajentamiseen. Tällöin on tärkeää tarkastella käyttövesi- ja jätevesikysymyksiä yhtenä kokonaisuutena; vesijohto- ja jätevesiverkostojen yhtäaikaisella toteutuksella saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä. Vesistötyöt ovat enää harvoin pelkästään esimerkiksi tulvasuojelu-, kuivatus- tai muita yksittäistä tarkoitusta varten tehtäviä hankkeita. Normaalisti ne ovat monialahankkeita, joilla on useita tavoitteita ja joissa ympäristön parantaminen tai ainakin huomioon ottaminen on tärkeä elementti. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tämä on otettava myös tulevassa tukipolitiikassa huomioon.

Momentin 30.51.30 uusien korkotukilainojen myöntämisvaltuus poistui vuoden 2002 talousarviosta alkaen. Momentin 30.51.31 vesihuoltoavustuksiin tarkoitettu määräraha nousee 1,5 miljoonaa euroa kuluvan vuoden tasosta ja sisältää korkotukilainojen myöntämisvaltuuden poistumista koskevan kompensaation vuoden 2003 osalta. Valiokunta toteaa, että valtionavustusten määrää olisi tarvetta lisätä lähivuosina huomattavasti kompensaatiolisäystä enemmänkin. Monin paikoin vesihuolto ei vastaa asutuksen ja elinkeinoelämän tarpeita ja ilman valtion tukea välttämättömistä vesihuoltoinvestoinneista saattaa aiheutua kohtuutonta painetta asukkailta perittäviin maksuihin.

Momentin 30.51.77 vesistö- ja vesihuoltotöihin tarkoitettu määräraha supistuu 0,5 miljoonaa euroa vuoden 2002 tasosta. Saadun selvityksen mukaan supistus hidastaa jonkin verran suunniteltuja perusparannustoimia. Määrärahojen vähyys estää kunnille ja niiden asukkaille tärkeiden ja kiireellisten uusien vesistö- ja vesihuoltohankkeiden käynnistymisen. Momentti sisältää myös vesistörakenteiden perusparannusrahoituksen ja hankekohtaisen suunnittelun määrärahat.

Pienehköjen vesistö- ja vesihuoltotöiden määrärahaesitys on vuoden 2003 talousarvioesityksessä sama 2 miljoonaa euroa kuin kuluvana vuonna. Useilla alueilla tarve näihin töihin on ollut noin kaksinkertainen saatuihin määrärahoihin verrattuna. Valiokunta toteaa, että pienehköillä hankkeilla on mahdollista saada nopeastikin parannusta ongelmiin. Lähitulevaisuudessa rahoitustarve näyttää saadun selvityksen mukaan säilyvän ennallaan. Pienehköinä vesihuoltotöinä rahoitetaan kokonaistaloudellisesti tai muutoin yleiseltä kannalta perusteltuja ylikunnallisia tai esimerkiksi poikkeustilanteiden tarpeet huomioon ottavia vesihuoltoratkaisuja. Kasvavaa tarvetta on suunnata varoja erityisesti sellaisiin maaseudun ja haja-asutusalueiden hankkeisiin, joiden toteuttamista muutoin kuin valtion tuella on pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon myös vesihuoltolain vaatimukset. Pienehköihin töihin käytettäviä määrärahoja olisi perusteltua lähivuosina asteittain lisätä alueellisesti tasapuolisen rahoitusrakenteen säilymiseksi.

Valtiovarainvaliokunta on useana vuonna kiinnittänyt huomiota työllisyysmäärärahojen käyttöön vesihuoltotöissä. Rajoitus, jonka mukaan näitä määrärahoja ei ole mahdollista käyttää sellaisten uusien aloitettavien hankkeiden rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus merkitä valtion taseeseen, poistettiin työministeriön pääluokan momentin 34.06.77 perusteluista jo kuluvan vuoden talousarviossa. Näin ollen tämän momentin rahoitusta on mahdollista osoittaa muun muassa ympäristökeskuksille, vaikka hanke valmistuttuaan siirtyy kunnan hallintaan ja omistukseen. Asiantuntijakuulemisissa on käynyt kuitenkin ilmi, että työministeriön työllisyysmäärärahojen suuntaaminen vaihtelee maan eri osissa. Eräissä TE-keskuksissa on talousarvion momentin perusteluja tulkittu siten, että vesihuoltotöiden osalta tuki voidaan osoittaa vain kunnille, jolloin avustustaso jää pienemmäksi. Työministeriöltä saadun selvityksen mukaan tällaisten TE-keskusten työvoimaosastojen tulkinta on virheellinen. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että työministeriö selkiyttää TE-keskusten ohjausta, jotta koko maassa voidaan päästä yhdenmukaiseen käytäntöön mahdollisimman pikaisesti.

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 500 000 euroa pienehköihin vesistö ja vesihuoltotöihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 565 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota toimivaan eläinlääkintähuoltoon ja eläintautien ennaltaehkäisyyn. Tämän merkitys on korostunut myös kuluvana syksynä esimerkiksi Pohjanmaan turkiseläinten joukkokuolemien yhteydessä. Suomessa todettiin myös ensimmäinen lampailla ja vuohilla esiintyvän Scrapie-taudin tapaus marraskuun alussa. Tällaisessa yhteydessä korostuu myös eri viranomaisten yhteistyö. Lukuperusteluissa on valiokunnan mielestä oikein korostettu Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen yhteistyötä erityisesti Helsingin yliopiston sekä Elintarvikeviraston ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kanssa.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Liikenne- ja viestintäministeriö

22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta vähennetään 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 909 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Tieverkon hoitoon ja ylläpitoon ehdotetaan noin 600 miljoonaa euroa. Määrärahassa on mukana kertaluontoinen 53 miljoonan euron lisäys, joka oli myös vuoden 2002 budjetissa. Korotus on merkittävä, mutta kattaa käytännössä lähinnä vain maanrakennusalan kustannustason nousua. Liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti ja myös tienpitoon liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuosittain noin 200 km ja korjausta odottavien siltojen määrä kasvaa noin 100 kappaletta vuodessa.

Valiokunta on erityisen huolissaan liikenneturvallisuuden tasosta. Liikennekäyttäytymisellä ja etenkin ajonopeuksilla on keskeinen merkitys, mutta liikenneturvallisuuteen vaikuttavat myös mm. tiestön kunto, teiden talvihoito sekä taajamaliikenteen järjestelyt. Saadun selvityksen mukaan vuodelle 2003 suunniteltu rahoitus ei riitä arvioitua tarvetta vastaaviin liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Tiehallinnon mukaan määrärahat riittävät ainoastaan siihen, että turvallisuutta parannetaan lähinnä laskemalla nopeusrajoituksia erityisesti taajamissa ja vilkkaimmilla päätiejaksoilla sekä lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun vaatimien alueellisten tieinvestointien määrä supistuu 40 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Saadun selvityksen mukaan liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan noin kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset.

Valiokunta pitää myönteisenä erilaisten tienpitoon liittyvien teemaohjelmien kehittämistä. Erityisesti on syytä korostaa liikenneturvallisuutta parantavia ohjelmia sekä toimenpiteitä raskaan liikenteen siirtämiseksi taajamien ulkopuolelle. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että elinkeinopoliittisesti tärkeiden satamateiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Lossi-siltaohjelman osalta valiokunta katsoo, että sen jatkamista on syytä arvioida suhteessa tieverkon kehittämistarpeisiin ja käytettävissä oleviin määrärahoihin.

Valiokunta katsoo, että perustienpidon rahoitustason korotukseen tulee osoittaa jatkossa riittävät resurssit.

Momentilta vähennetään 4 575 000 euroa ja vastaava lisäys tehdään luvun 31.99 uudelle momentille 31.99.62. Määräraha on tarkoitettu EU-hankkeiden kansalliseksi vastinrahaksi ja sitä on tarkoitus käyttää vuonna 2003 alkaviin hankkeisiin. Sitä ennen tehdyt sitoumukset rahoitetaan perustienpidon momentilta ja momentin perusteluihin tehdään vastaava muutos.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 599 079 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien ennen vuotta 2003 tehtyjen sitoumusten kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 2 305 000 euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-hankkeiden menoihin.

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Tärkeimpiä keskeneräisiä tiehankkeita ovat Paimion ja Muurlan välinen E18-tieosuus sekä Lohjan ja Lohjanharjun välinen E18-osuus. Muita keskeneräisiä kohteita on mm. valtateillä 4, 6 ja 9 sekä pääkaupunkiseudulla Kehä III:lla. Talousarvioehdotuksen mukaan vuonna 2003 on tarkoitus käynnistää vain kaksi uutta kehittämishanketta, Vuosaaren sataman liikenneväylien ja Nuijamaan uuden raja-aseman tieyhteyden rakentaminen. Nyt meneillään olevista hankkeista valtaosa valmistuu vuoden 2004 aikana.

Liikenneinvestointien taso on ilman erillisrahoituksella rahoitettavia hankkeita vuonna 2003 kaiken kaikkiaan noin 195 miljoonaa euroa, ja se laskee ilman uusia kehittämishankkeita vuonna 2004 noin 86 miljoonaan euroon. Jotta nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuessa olisi meneillään muitakin hankkeita ja jotta investointitaso ei lähivuosina alene huomattavasti, on valiokunnan mielestä perusteltua käynnistää useampia uusia tiehankkeita jo vuonna 2003. Niiden kustannusvaikutukset jäävät ensimmäisen vuoden aikana alhaisiksi ja varsinaiset kustannusvaikutukset ajoittuvat vuosiin 2004 ja 2005. Valiokunta katsoo, että uusien tiehankkeiden käynnistäminen on perusteltua myös työllisyysnäkökohtien vuoksi, etenkin kun tulopoliittiseen sopimukseen ei liitetty tiehankkeita työllisyyttä parantavina toimenpiteinä.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioon ja ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 294/2002 vp , TAA 536/2002 vp , TAA 572/2002 vp , TAA 732/2002 vp , TAA 934/2002 vp , TAA 1054/2002 vp , TAA 1125/2002 vp sekä TAA 1521/2002 vp perusteella vuoden 2003 aikana käynnistetään hankkeet vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 3 Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri. Hankkeiden käynnistämiseksi momentille lisätään 11,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 160 miljoonaa euroa ja momentin perusteluosaan tehdään tilausvaltuuksia koskevat muutokset.

Vt 8 Raision kohta.

Hanke käsittää mm. valtatien muuttamisen nelikaistaiseksi kolmen kilometrin matkalla ja eritasoliittymän rakentamisen. Tällä tieosuudella on liikennettä n. 20 000 autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa ja sen hyöty-kustannussuhde on 3,9. Hankkeeseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa.

Vt 5 Joroinen—Varkaus.

Hanke käsittää mm. valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km:n matkalla. Liikennemäärät ovat 5 400—8 400 autoa/vrk. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27 miljoonaa euroa ja hyöty-kustannussuhde on 1,7. Hankkeeseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala—Kalkku.

Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen sisältyy mm. moottoritien rakentaminen Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km) sekä siltojen rakentaminen Pyhäjärven yli. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 57 miljoonaa euroa. Liikennemäärät ovat n. 24 000 autoa/vrk, paikoitellen jopa n. 30 000 autoa /vrk ja liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,9, ja siihen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Vt 4 Lahti—Heinola.

Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on yksiajoratainen moottoriliikennetie, jonka etelä- ja pohjoispuolella tie on jo rakennettu moottoritieksi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on 11 900—13 400 autoa/vrk, pahimpina ruuhkapäivinä liikennemäärä on 23 000 autoa. Hanke käsittää toisen ajoradan rakentamisen (29 km) sille varatulle paikalle. Hankkeen kustannusarvio on 41 miljoonaa euroa ja sen hyöty-kustannussuhde on 2,5. Hankkeeseen osoitetaan 1 000 000 euroa.

Vt 4 Jyväskylä—Kirri.

Hanke käsittää kevennetyn tyyppisen moottoritien jatkamisen 4,8 km:n matkalla. Liikennemäärä tieosuudella on 14 900—17 200 autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 21 miljoonaa euroa, sen hyöty-kustannussuhde on 3,2, ja hankkeeseen osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa.

Hankkeet vt 6 ja 21.

Hankkeita vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio ei voitu toteuttaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisessa laajuudessa muuttuneiden kustannusarvioiden vuoksi. Esimerkiksi hankkeesta Koskenkylä—Kouvola päätettiin jättää hankkeen ulkopuolelle noin 10 kilometrin tieosuus. Valiokunta katsoo, että hankkeet tulisi saattaa kaikilta osin loppuun. Niiden käynnistäminen myöhemmin erillisinä hankkeina aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia.

Valiokunnan lausumaehdotus 10

Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle.

Muut kehittämishankkeet.

Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Savonlinnan kaupungin liikennejärjestelyjen sekä Kokkolan satamatien parantamiseen liittyvät hankkeet käynnistyvät mahdollisimman pian. Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien osalta tulee myös tehdä päätökset hankkeen toteuttamisesta. Valtatien 2 parantamiseen liittyvien hankkeiden jatkaminen on mm. teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, samoin turvallisuuden parantaminen Sköldvikin öljynjalostamon risteysalueella. Valiokunta viittaa vielä Turun sataman liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin sekä kiirehtii valtatien 8 liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden edistämistä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös Helsingistä Kirkkonummen ja Karjaan suuntaan kulkevan kantatien 51 kehittämistarpeisiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 34 500 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe, vt 8 Raision kohdalla, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimukset hankkeista Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyt enintään 14,5 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe enintään 57 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 8 Raision kohdalla enintään 14 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 5 Joroinen—Varkaus enintään 27 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 4 Lahti—Heinola enintään 41 miljoonan kokonaiskustannusten määrästä sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri enintään 21 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityisteiden valtionapuun osoitetaan 11,1 miljoonaa euroa, mikä on miljoona euroa kuluvaa vuotta enemmän. Määräraha on edelleen varsin niukka, mutta rahoitusta voidaan pitää viime vuosien tasoon nähden tyydyttävänä, kun otetaan huomioon mm. kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain antamat mahdollisuudet. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö rahoittaa selvitystä yksityisteiden erilaisista toimintamuodoista. Tämä selvitys palvelee ns. MATTI-projektia, jonka tarkoituksena on hakea uusia ratkaisuja maaseututiestön tienpitoon.

Yksityisteiden kunnossapito on jatkossa ongelmallista, koska vapaaehtoisten vastuunkantajien ja kunnossapitäjien määrä vähenee. Valiokunta pitääkin erittäin myönteisenä Suomen Tieyhdistyksen suunnittelemaa tieisännöitsijöiden koulutusohjelmaa. Sillä pyritään kehittämään tieisännöinnistä uusi ammatti ja sivuelinkeino nykyisen talkootyyppisen työn tilalle.

30. Merenkulkulaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Itämeren merenkulun turvallisuus.

Suomenlahden meriliikenne on kasvanut voimakkaasti ja sen ennustetaan edelleen kaksinkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Itämerellä purjehtivista öljytankkereista noin kolmannes on yksirunkoisia aluksia. Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 35.10.67 kohdalla esitettyyn ja korostaa, että Suomenlahden liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmän rahoitus on turvattava, jotta järjestelmä voidaan ottaa käyttöön suunnitelmien mukaisesti vuonna 2004.

Jäänmurtopalvelut.

Eduskunta edellytti kuluvan vuoden talousarviossa, että Suomen jäänmurtajakapasiteetin ja jäänmurtajapalveluiden tarve arvioidaan ja että samalla selvitetään myös monitoimimurtajan toimintamalli.

Asiaa selvittänyt työryhmä on mm. katsonut, että jäänmurtopalveluiden tuottamista varten tulisi perustaa valtion liikelaitos, joka omistaisi kaikki murtajat. Merenkulkulaitos vastaisi lähinnä jäänmurron viranomaistoiminnoista, hallinnoinnista ja jäänmurtopalveluiden tilaamisesta. Valiokunta pitää tehtyjä ehdotuksia perusteltuina ja tarkoituksenmukaisina. Monitoimimurtajien toimintaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon Suomen talviolosuhteet sekä Suomen talvimerenkulun turvaaminen.

Luotsausmaksut.

Talousarvioehdotuksen mukaan luotsausmaksuja on tarkoitus korottaa keskimäärin viisi prosenttia, mikä korottaisi luotsausmaksutuloja n. 1,2 miljoonaa euroa. Luotsausmaksuista päätetään erikseen asetuksella. Saadun selvityksen mukaan kuluvan vuoden luotsaustulokertymä on liikenteen kasvusta johtuen ennakoitua suurempi. Esitetty luotsauksen tulokertymä ja kustannusvastaavuus saavutetaan ilman maksujen korotusta. Tästä johtuen valiokunta katsoo, että luotsausmaksujen korotuksesta on tässä vaiheessa luovuttava ja että korotustarvetta tulee arvioida uudelleen keväällä 2003.

Väylien ja sisävesikanavien kunnostus.

Eräät kauppamerenkulun väylät ovat madaltuneet, ja ilman kunnostustoimenpiteitä väylien sallittua kulkusyvyyttä joudutaan alentamaan. Väylien madaltuminen vaikeuttaa jäänmurtotoimintaa, ja se lisää myös kuljetuskustannuksia. Myös sisävesikanavien rakenteet ovat monin paikoin huonoja ja korjauksen tarpeessa.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2 miljoonaa euroa, josta tulee osoittaa 1,5 miljoonaa euroa väylien kunnostukseen ja 500 000 euroa sisävesikanavien kunnostamiseen ja kanavaperinteen vahvistamiseen.

Momentilta vähennetään 151 000 euroa ja vastaava lisäys tehdään momentille 31.99.62, jolta maksetaan EU-hankkeiden kansallinen vastinraha. Myös momentin perusteluihin tehdään vastaava muutos.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 988 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia (poist.) toteuttavien ennen vuotta 2003 tehtyjen sitoumusten kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin.

(3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Meri- ja sisävesiväylien pitkän tähtäimen kehittämisohjelmaa laatineen työryhmän mietintö valmistui huhtikuussa 2002. Työryhmä piti tärkeimpinä Vuosaaren, Naantalin, Raahen ja Haminan väylien kunnostusta. Näistä väylistä aloitetaan ensi vuonna Vuosaaren ja Naantalin väylien kunnostus. Loviisan väylän kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi vasta vuoden 2006 jälkeen, mutta valiokunta katsoo, että sen kunnostusta on syytä aikaistaa. Satama on maan toiseksi suurin puutavaran vientisatama sekä vilja- ja hiilisatama. Lisäksi suunnitellaan sataman laajentamista konttisatamaksi. Merenkulkulaitos on suunnitellut Loviisan laivaväylän syventämistä 9,5 metriin, jotta laivat voisivat käydä satamassa täydessä lastissa. Hankkeen kustannusarvio on 3,3 miljoonaa euroa. Hankkeesta on valmis yleissuunnitelma, mutta rakentamissuunnitelmaa ei ole vielä laadittu.

Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteen TAA 490/2002 vp perusteella momentille lisätään 1 000 000 euroa Loviisan väylän syventämisen aloittamiseen vuonna 2003 ja että momentin perusteluihin lisätään sopimusvaltuutta koskeva maininta.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioltaan merkittävien väylä- ja kanavaverkon laajennus- ja uusinvestointien ja laitehankintojen sekä niitä vastaavien myöhemmin toteutettavien hankkeiden suunnittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheutuviin menoihin. Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan sopimus Naantalin väylän syventämisestä enintään 6 500 000 euron kokonaiskustannusten määrästä sekä sopimus Loviisan väylän syventämisestä enintään 3 300 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kuntoa uhkasi vakava romahdus 1990-luvun puolivälissä, mutta kehityksen suunta saatiin muutettua lisäämällä rahoitusta 1990-luvun loppupuolella. Rataverkon korvausinvestointeihin on ollut käytettävissä vuosina 1997—2000 keskimäärin 180 miljoonaa euroa, ja kuluvana vuonna korvausinvestointeihin oli käytettävissä 135 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle ehdotettu korvausinvestointien taso on n. 114 miljoonaa euroa.

Määrärahan tason näin huomattava laskeminen merkitsee mm. sitä, että välttämättömiä korjauksia ei voida tehdä ja käyttörajoitusten määrä kasvaa. Kuluvan vuoden lopussa käyttörajoituksia on n. 350 km, mutta ehdotetulla rahoitustasolla rajoitusten määrän arvioidaan nousevan 580 kilometriin vuonna 2005. Korjausten vähentyessä henkilökuntaa joudutaan lomauttamaan ja arvioiden mukaan 150—200 työntekijää joudutaan irtisanomaan. Kaikkein kipeimmin lisärahoitusta tarvitaan rataosuuksien Kouvola—Pieksämäki, Tampere—Jyväskylä, Ylivieska—Oulu, Pieksämäki—Kuopio ja Lahti—Imatra/Vainikkala kunnostukseen. Lisäksi Pohjois-Suomessa on tehtävä sähköistystä edeltäviä ratapihatöitä.

Momentille lisätään 4 000 000 euroa ratapihatöiden tekemiseen Pohjois-Suomessa. Muiden hankkeiden rahoitus on turvattava lisätalousarviossa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että määrärahatilanteen salliessa Pori—Tampere-rataosuutta parannetaan mm. poistamalla tasoristeykset.

Valiokunnan lausumaehdotus 11

Eduskunta edellyttää, että vuoden 2003 lisätalousarviossa osoitetaan määräraha rataosuuksien Kouvola—Pieksämäki, Tampere—Jyväskylä, Ylivieska—Oulu, Pieksämäki—Kuopio ja Lahti—Imatra/Vainikkala kunnostukseen.

Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa ja vastaava lisäys tehdään luvun 31.99 uudelle momentille 31.99.62, jota on tarkoitus käyttää EU-hankkeiden kansallisen vastinrahan maksamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 900 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)

Kerava—Lahti-oikoradan rakentamiseen liittyvä sopimusvaltuus on 331 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle ehdotetaan 80 miljoonan euron määrärahaa. Jotta hanketta voidaan viedä eteenpäin tehokkaasti ja taloudellisesti optimaalisella tavalla, arvioidaan ensi vuoden määrärahatarpeen olevan n. 35 miljoonaa euroa ehdotettua enemmän. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ensi vuoden lisätalousarviossa arvioidaan määrärahan oikeellisuus ja otetaan huomioon puuttuva määräraha.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ratojen sähköistäminen etenee ja että Seinäjoen ja Vaasan välisen rataosan sähköistyksen suunnittelu käynnistetään.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen tukeen ehdotetaan ensi vuodelle 81 miljoonan euron määrärahaa, mutta liikenne- ja viestintäministeriön selvitysten mukaan nykyisten palvelujen turvaamiseen tarvittaisiin 88,6 miljoonaa euroa.

Kaukoliikenteen ja junien lähiliikenteen palvelujen ostamiseen ehdotetaan 37,5 miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan nykyisen palvelutason mukainen ostohinta oli syksyn indeksitietojen mukaan noin 38,4 miljoonaa euroa. Mikäli ehdotettu määrärahan leikkaus toteutuu, on vaarana, että henkilöliikennettä joudutaan supistamaan. Alustavien suunnitelmien mukaan henkilöliikenne loppuisi mahdollisesti rataosilla Karjaa—Hanko ja Kotka—Kouvola. Kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustuksiin ehdotetaan 9,7 miljoonan euron määrärahaa, kun nykytason säilyttämiseen tarvittaisiin 11,4 miljoonaa euroa. Alue- ja paikallisliikenteen rahoitukseen suunnitellaan supistuksia lähivuosina, ja lääninhallitukset joutuvat jo ensi vuoden hankintoja suunnitellessaan ottamaan huomioon vuosien 2004 ja 2005 ennakoidun rahoitustilanteen. Kehittämishankkeisiin tarkoitettuun määrärahaan ehdotetaan noin 40 prosentin leikkausta kuluvaan vuoteen verrattuna. Määrärahan vähennys on tarkoitettu tilapäiseksi toimenpiteeksi, ja tavoitteena on, että määräraha olisi entisellä tasolla vuonna 2005.

Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöliikenne rautateillä voi jatkua voimassa olevien sopimusten mukaisesti ja että myös lipputukiin suunnataan ehdotettua enemmän resursseja. Myös alue- ja paikallisliikenteen tuntuvia supistuksia on pyrittävä välttämään.

Valiokunta korostaa myös sitä, että joukkoliikenteen tutkimus- ja kehitystoiminnan julkista rahoitusta ei saa vähentää pysyvästi. Kehittämistoiminta on ensisijainen edellytys sille, että joukkoliikenteen kilpailukyky ja liikenteenhoidon tehokkuus jatkuvasti paranevat. Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku eivät saa liikennepalvelujen tukemiseen valtion tukea. Eräänä syynä tähän on saadun selvityksen mukaan ollut se, että suurten kaupunkien joukkoliikenteen kehityshankkeisiin myönnetään paljon valtion tukea. Kehittämismäärärahojen supistuessa suurien kaupunkien osuus valtion joukkoliikennerahoituksesta kutistuu entisestään.

On myös tärkeää, että matkakeskusten kehittämiseen suunnataan riittävät resurssit. Matkakeskukset helpottavat erityisesti liikuntavammaisten ja vanhusten matkustamista. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että juna- ja linja-autoliikenteen yhteistoimintaa kehitetään mm. yhteensovittamalla matkustajainformaatiojärjestelmiä sekä edistämällä juna- ja linja-autoliikenteen lippujärjestelmien kehityshankkeita.

Henkilöliikenteen kehittämisen osalta valiokunta korostaa edelleen sitä, että työmatkaliikennettä tulisi ohjata yhä enemmän joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi. Työmatkaliikennettä palvelevia junayhteyksiä tulisi kehittää erityisesti Turun ja Salon sekä Karjaan ja pääkaupunkiseudun välille. Valiokunnan mielestä tulisi myös parantaa mahdollisuuksia taksien käyttämiseen haja-asutusalueiden ostoliikenteessä.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2 000 000 euroa. Muutoin joukkoliikenteen palvelujen taso on turvattava sisäisillä määrärahasiirroilla. Mikäli tässä ei onnistuta, on määrärahatilanne otettava huomioon ensi vuoden lisätalousarviossa. Saadun selvityksen mukaan erityisesti vuonna 2004 joukkoliikenteen määrärahoihin on odotettavissa huomattavaa vajausta. Toiminnan ja palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi on ensi vuoden aikana selvitettävä mm. palvelutarve, mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen sekä lähivuosien määrärahatarve.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä vielä huomiota suomalaiseen vaununrakennusalan osaamiseen ja sen tulevaisuuden näkymiin Suomessa. Talgo Oy:n junanvaunutehdas työllistää Kainuussa lähes 500 työntekijää, mutta tehdas on tilauksien puutteessa ajautumassa vaikeuksiin. Näin ollen pääkaupunkiseudun pitkän aikavälin joukkoliikenneratkaisuilla voidaan luoda osaltaan edellytyksiä VR:n investointipäätöksille. Mikäli Talgo Oy:n toiminta loppuu, Suomesta häviää vähitellen huomattava määrä vaununrakennusalan osaamista.

Työsuhdematkalipun verotusarvon alentaminen.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että työsuhdematkalipun verotusarvon alentaminen otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2003 veroratkaisuja. Saadun selvityksen mukaan asian valmistelua ei ole jatkettu mm. siitä syystä, että veropohjaa ei haluta heikentää. Valiokunta katsoo, että työsuhdematkalipun verotusarvon alentamista on syytä verrata työsuhdeauton verotukseen. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että hankkeen valmistelua jatketaan ja että asia otetaan huomioon vuoden 2004 veroratkaisujen yhteydessä.

Lentoliikenteen tukeminen.

Luvanvaraista henkilöliikennettä koskevan lain 23 §:n mukaan valtion talousarviossa osoitettua määrärahaa voidaan käyttää lentoliikennepalvelujen ostamiseen. Lentoliikenteen tukeminen on katsottu EU-säädösten vuoksi ongelmalliseksi ja myös määrärahan niukkuuden vuoksi lentoliikenteen jättäminen tuen ulkopuolelle on ollut perusteltua. Kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä päätettiin, että Savonlinnan kaupungille myönnetään määräraha matkalippujen hinnan alentamiseen Savonlinnan alueen lentoliikenneyhteyksien turvaamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on myös asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on mm. selvittää lentoliikenteen tukemiseen liittyviä kysymyksiä sekä vähäliikenteisten lentoasemien ylläpidon tarkoituksenmukaisuutta. Työryhmän määräaika päättyy 15.4.2003.

Savonlinnan ohella Suomessa on muitakin paikkakuntia, joiden lentoliikenteen jatkuminen on epävarmaa. Toisaalta näissä kaupungeissa on mm. kansainvälistä vientiteollisuutta, jonka kannalta toimivat lentoyhteydet ovat välttämättömät. Valiokunnan mielestä lentoliikenteen turvaaminen on perusteltua silloin, kun tuen myöntämiseen on jokin erityinen syy. Tällainen erityinen syy voi olla esim. elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden tarvitsemien lentoyhteyksien turvaaminen.

Valiokunnan lausumaehdotus 12

Eduskunta edellyttää, että lentoliikenteen tukemiseen liittyvät kysymykset selvitetään perusteellisesti ja että päätöksenteossa otetaan huomioon lentoliikennepalvelujen turvaaminen niillä lentoreiteillä, jotka ovat elinkeinoelämän ja kansainvälisen teollisuuden kannalta välttämättömiä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 132/2002 vp)

80. Ilmatieteen laitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen säätutkaverkko on lähes koko maan kattava, mutta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alue on tutkaverkoston katvealueella. Tästä aiheutuu erityisiä ongelmia muun muassa alueen liikenneturvallisuudelle. Säätutkatietoja tarvitaan myös maatalouden ja ilmavoimien toiminnoissa. Säätutka on tärkeä myös Kauhavalle suunnitellun lentokoulutuskeskuksen toiminnan kannalta. Pohjanmaan säätutkan avulla sääilmiöiden seuranta ja sääpalvelun edellytykset vahvistuisivat sekä alueellisesti että myös valtakunnallisesti. Säätutkan kustannusarvio on 1,7 miljoonaa euroa.

Valiokunta kiinnitti asiaan huomiota jo kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään. Valiokunta pitää hanketta edelleen erittäin tärkeänä ja kiirehtii sen toteuttamista.

Valiokunnan lausumaehdotus 13

Eduskunta edellyttää, että Pohjanmaan säätutkahankkeen rahoitus selvitetään ja hanke käynnistetään mahdollisimman pian.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta jatketaan ja että siihen suunnataan riittävät resurssit.

99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot

Postipalvelulain mukainen yleispalveluvelvoite toteutuu Suomessa hyvin. Yli 95 prosenttia talouksista saa päivän postin ennen klo 13. Postin tulevaisuuden suurin haaste on, kuinka hyvin se pystyy sopeutumaan toimintaympäristön nopeaan muutokseen. EU-maista ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa peritään postipalveluista arvonlisäveroa.

Postin tehtävänä on hoitaa myös kannattamattomia palveluja. Valiokunta pitää tärkeänä, että Postin toimintamahdollisuudet yleispalveluvelvoitteen hoitajana turvataan.

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kansallinen vastinraha maksetaan nykyisin momenteilta 31.24.21, 31.40.21 ja 31.30.21. Momenttien määrärahat ovat kaksivuotisia siirtomäärärahoja. Useimmilla hallinnonaloilla vastinrahoitus on talousarviossa esitetty ns. koontimomentilla ja määrärahat on esitetty myöntämisvaltuutena. Edellä mainitusta johtuen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastinrahojen tilastointi on ollut vaikeaa ja myös kansallisen rahoituksen saatavuudesta on ollut epäselvyyttä.

Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteen TAA 1133/2002 vp perusteella lukuun 31.99. perustetaan uusi momentti 31.99.62 ja että momentille osoitetaan 5 155 000 euroa EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuuksiin. Vastaavat määrärahavähennykset tehdään momenteille 31.24.21, 31.30.21 ja 31.40.21.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

62. 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 155 000 euroa.

Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 5 726 000 eurolla.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoite 1 ja 2 ‐ohjelmien, yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momentilta 26.98.61 olevan EU-osuuden kanssa.

78. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha)

Eduskunta on jo aiemmissa kannanotoissaan katsonut, että Vuosaaren satamahanke on tärkeä pääkaupunkiseudun ja myös koko maan elinkeinoelämän ja sen kilpailukyvyn kannalta. Helsingin satamalla on ulkomaankaupan kannalta huomattava merkitys, sillä sen kautta tapahtuvien kuljetusten arvo on noin 30 prosenttia Suomen ulkomaankaupan arvosta ja 40 prosenttia merikuljetusten arvosta. Helsingin kaupunki maksaa varsinaisen sataman rakennuskustannukset. Lisäksi Helsinki maksaa puolet liikenneväylien kustannuksista, mistä valtio ja Helsingin kaupunki ovat sopineet kirjallisesti tammikuussa 2002. Myös mahdollisesta kustannusarvion noususta aiheutuvat kustannukset maksetaan puoliksi. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuosina 2003—2008 yhteensä 103,7 miljoonaa euroa, jotka on tarkoitus saada takaisin kaavoitushyötynä Keski-Pasilasta.

Eduskunta on korostanut voimakkaasti sitä, että sataman liikenneväylien rakentaminen on toteutettava erillisrahoituksella. Eduskunta toteaa edelleen, että Vuosaaren liikenneväylien rakentaminen ei saa hidastaa muita suunnitteilla olevia liikenneväyläinvestointeja. Myös muiden satamien kilpailukyvystä ja liikenteellisistä edellytyksistä on huolehdittava.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valiokunta on keskittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla kahteen pääasiaan: Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiseen kysymykseen t&k-rahoituksen riittävyydestä sekä kansantaloudellisesti ja ympäristöpoliittisesti merkittävien energiapoliittisten ratkaisujen eteenpäinvientiin.

Valiokunta pitää lisäksi tärkeinä myös kysymyksiä alueellisen elinkeinotoiminnan edellytyksistä ja on siksi kiinnittänyt huomiota yritystukien riittävyyteen. Koska kansalaisten velkaantuminen on kasvussa ja paine velkaneuvontaan on edelleen suuri, valiokunta on ottanut kantaa myös velkaneuvontaan ohjattujen resurssien riittävyyteen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta on vähennetty matkakuluista 10 prosenttia kautta linjan yleisenä laskennallisena säästötoimena. Leikkaus kohdistuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan eri tavalla eri yksiköihin. Se aiheuttaa kuitenkin erityisiä vaikeuksia TE-keskusten ja VTT:n toimintaan. Valiokunta pitää sen vuoksi aiheellisena tarkastella leikkausten vaikutuksia tältä osin tarkemmin.

Valiokunnan mielestä talousarvioesityksen kansainvälistymispolitiikkaa koskevat ehdotukset eivät anna aihetta erityisiin huomautuksiin. Näköpiirissä on myönteisiä uusia strategisia avauksia lähialueilla ja Aasiassa. Niihin kyetään kuitenkin varautumaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan asianmukaisesti. Valiokunta pitää yleisesti hyvänä sitä, että valtio huolehtii jatkuvasti ja aikaa seuraten viennin edistämiseen ja yritysten kansainväliseen kanssakäymiseen liittyvien peruspuitteiden olemassa olosta.

Valtion omistajapolitiikka on ollut viime aikoina yleisen huomion kohteena mm. Sonera Oyj:n kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoihin liittyneiden hankintojen vuoksi. Asiaa on myös käsitelty varsin laajasti mm. valtioneuvoston ja eduskunnan piirissä. Yhteinen näkemys on ollut se, että valtion omistajaohjausta on syytä selkiinnyttää ja sen periaatteita linjata uudelleen. Samalla on todettu, että työ on syytä sisällyttää seuraavan hallituksen ohjelmaan. Valiokunta on sivuuttanut sen vuoksi tarkemman omistajapolitiikkaan liittyvän tarkastelun tässä yhteydessä.

10. Hallinto

22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Määrärahaa saa käyttää mm. pk-yritysten neuvonta-, informaatio- ja kehittämispalveluihin. Kehittämispalveluiden painopisteitä ovat vuonna 2003 esimerkiksi yrittäjyyden ja uusperustannan tukeminen, liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen.

TE-keskukset toimivat keskeisessä asemassa alueellisen elinkeinopolitiikan edistäjinä. Ne vastaavat erityisesti alkuvaiheessa olevien yritysten neuvonnasta ja ohjauksesta sekä osallistuvat merkittävällä tavalla yritysten alkuvaiheen rahoituksen järjestelyihin.

TE-keskusten harjoittama yritysohjaustoiminta perustuu pitkälti asiakkaiden luona tapahtuvaan neuvontaan. TE-keskukset suorittavat myös EU:n edellyttämiä valvontakäyntejä asiakkaiden luona. Tämän vuoksi yleinen matkustusmäärärahojen perusteella tehty 10 prosentin leikkaus aiheuttaa merkittävää haittaa TE-keskusten perustoiminnalle. Leikkaukset rajoittavat erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen TE-keskusten toimintaedellytyksiä suurien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi. Neuvonta on kuitenkin tarpeen alueiden yritystoiminnan edistämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota yleisestä leikkauksesta aiheutuviin erilaisiin seuraamuksiin paikallistasolla. Erityisesti pitkään hitaana jatkuneen suhdannekehityksen ja korkean rakenteellisen työttömyyden oloissa seuraamukset voivat olla maan pohjois- ja itäosissa siinä määrin haitallisia, että niihin on syytä puuttua. Valiokunta pitää tärkeänä, että tilannetta seurataan aktiivisesti.

20. Teknologiapolitiikka

Valiokunnan päähuoli kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa on Suomen saavuttaman hyvän kansainvälisen kilpailuaseman ylläpito myös tulevaisuudessa. Asiantuntijakuulemisessa on tullut toistuvasti esille huoli julkisen t&k-rahoituksen osuuden kasvun pysähtymisestä ja Suomen suhteellisen kilpailuaseman heikentymisestä. Julkisen rahoituksen lasku on ollut teollisuuden edustajien mukaan nopeampaa kuin kolme vuotta sitten arvioitiin, ja Suomessa on palauduttu tosiasiallisesti vuoden 1996 tasolle. Samalla teknologisen kehityksen yleinen vauhti on kasvanut jatkuvasti. Rahoituksen niukkuus on johtamassa valiokunnan saaman selvityksen mukaan siihen, että teknologinen osaamispohja heikkenee ja teollisuuden t&k-investoinnit suuntautuvat enenevästi ulkomaille. Samalla lukuisia toteuttamiskelpoisia ja tulosodotuksiltaan hyviä hanke-ehdotuksia jää hyödyntämättä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin uudestaan myös se seikka, että tietointensiivisten yritysten yhteistyökumppaneiden tutkimuksen taso ja monipuolisuus ratkaisevat suurelta osin yritysten teknologiahankkeiden sijainnin. Teknologiapolitiikan ja -rahoituksen pitkäjänteinen kehittäminen on siten osa suotuisan toimintaympäristön rakentamista. Luottamus myönteiseen kehitykseen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan välttämätön lähtökohta teollisuuden omien t&k-investointien mitoitusta ja suuntaamista koskevalle suunnittelulle. Samalla se luo suotuisaa toimintaympäristöä myös muun elinkeinotoiminnan kasvulle maassamme.

Eräiden keskeisten alan toimijoiden mukaan teknologisen osaamispohjan turvaaminen edellyttää 50 miljoonan euron vuotuista lisäystä teknologiamäärärahoihin esimerkiksi neljän seuraavan vuoden aikana. Toisen arvion mukaan vuosittaisia määrärahoja tulisi kasvattaa 5 prosentilla. Tästä lisäyksestä osa voitaisiin kanavoida Tekesin kautta ja osa ohjata suoraan yliopistoille valikoidusti tutkimuksen ja opetuksen kehityksen turvaamiseksi aloilla, joiden kasvu- ja tuottavuusvaikutukset ovat parhaat. Investointien kannattavuutta osoittavat valiokunnan mielestä mm. ne tutkimukset, joiden mukaan valtion teknologiarahoitus pk-yritysten tuotekehityshankkeisiin maksaa itsensä takaisin valtiolle 2—3 vuodessa ja tulee kymmenkertaisena takaisin 5—8 vuodessa. Vaikka tutkimushankkeiden myönteisiä vaikutuksia ei pystytä osoittamaan yhtä suoraviivaisesti, nekin ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmeisiä.

Kansallisella teknologiapolitiikalla rakennetaan perusteet pitkäjänteiselle elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan kehitykselle Suomessa. Tulevaisuuden keskeinen haaste on ikärakenteeltaan vanhenevan hyvinvointivaltion ylläpito kilpailukykyisellä veroasteella. Nämä tavoitteet edellyttävät veropohjan vahvistamista lisäämällä mm. viennin osuutta kansantuotteesta. Tämä taas puolestaan edellyttää t&k-panostusten lisäämistä. Myös hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kehitys edellyttää teknologian hyödyntämistä ja julkisia kehityspanostuksia.

Suurin yksittäinen tekijä Suomen korkeaan kilpailukykyyn on ollut valtion vuosien 1997— 1999 tutkimusrahoituksen lisäysohjelma. Samalla tavoin nyt tehtävät teknologiapoliittiset ratkaisut heijastuvat koko maan kilpailukykyyn tulevina vuosina. Valiokunta pitää sen vuoksi Suomen kannalta ehdottoman tärkeänä sitä, että julkisilla toimilla tuetaan sitä luottamusta, joka on välttämätön yritysten investointien suuntaamiseksi Suomeen.

Valiokunnan lausumaehdotus 14

Eduskunta edellyttää, että julkisen t&k-rahoituksen tarve arvioidaan 1990-luvulla saatujen kokemusten perusteella ja että valtio sitoutuu kasvattamaan määrärahoja pitkäjänteisen, avoimen suunnitelman mukaan.

22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 63 138 000 euron nettomäärärahaa. Tätä on pienennetty matkakuluja koskevan yleisen laskennallisen leikkauksen vuoksi 957 000 eurolla. Vähennys vastaa seurannaisvaikutuksiltaan VTT:n oman arvion mukaan 80 henkilötyövuoden kustannuksia.

Matkakulujen leikkaus on laskettu valiokunnan saaman selvityksen mukaan VTT:n kokonaismatkakustannusten perusteella. Ne sisältävät myös kaiken maksulliseen tutkimukseen ja muun ulkopuolisen rahoituksen turvin tehtävään toimintaan liittyvät matkakustannukset. Koska budjettirahoitteisen toiminnan osuus VTT:n toiminnasta on vain 28 prosenttia, leikkaus on 689 000 euroa liian suuri. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kaikkien nettobudjetoitujen laitosten matkakuluja on leikattu samalla tavalla. Vähennys on kuitenkin VTT:lla suhteellisesti kaikkein merkittävin.

VTT on katsonut valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, että määrärahan leikkaus heikentää ratkaisevasti sen tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä. VTT tarvitsee budjettirahoitusta voidakseen kehittää osaamistaan ja ylläpitää mm. alueellisesti merkittävää toimintaansa. Ilman riittäviä julkisia resursseja siitä uhkaa tulla tieteellistä toimintaa vailla oleva insinööri- ja konsulttitoimisto, kun sen pitäisi kulkea teknologiakehityksen kärjessä täyttääkseen tehtävänsä. Jotta VTT:n tieteellisen työn toimintaedellytykset voidaan turvata jatkossa, valiokunta esittää sitä koskevaa lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 15

Eduskunta edellyttää, että laskentaperusteen virheellisyydestä johtuva osuus VTT:n matkakustannusten leikkauksesta korvataan siten, että VTT:n tutkimus- ja kehitystyön edellytykset turvataan.

27. Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha)

Momentin myöntövaltuuteen esitetään lisättäväksi siirtona momentin 32.20.83 myöntövaltuudesta 2 miljoonaa euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 137 709 000 eurolla.

(3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Momentin myöntövaltuuteen esitetään lisättäväksi siirtona momentin 32.20.83 myöntövaltuudesta 2 miljoonaa euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään 153 687 000 eurolla.

(3. ja 4. kappale kuten HE 132/2002 vp)

83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taloudellinen tilanne ja mm. yksityisen riskipääoman saannin vaikeutuminen nykyisin näkyy erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien pk-yritysten toiminnassa. Osalla yrityksistä on ongelmia tuotekehityslainojen takaisinmaksussa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että ongelmia voitaisiin helpottaa, jos Tekes voisi tarvittaessa muuttaa vieraan pääoman ehtoisena myönnetyn lainan tai osan siitä oman pääoman ehtoiseksi lainaksi esimerkiksi silloin, kun sillä voidaan estää yksittäisen pk-yrityksen ajautuminen konkurssiin taloudellisen taantuman aikana. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja esittää sitä koskevaa muutosta.

Valiokunta pitää myös perusteltuna lisätä joustavuutta riskilainojen ja pääomalainojen väliseen jakoon. Valiokunta ehdottaa sen vuoksi, että momentin päätösosassa oleva jako vieraan ja oman pääoman ehtoisiin lainoihin siirretään selvitysosaan ja että sitä pidetään samalla suunnitelmallisena, muttei sitovana jakona.

Julkisen rahoituksen osuuden alentuminen on johtanut valiokunnan saaman selvityksen mukaan mm. siihen, että t&k-hankkeiden aikajänne on lyhentynyt. Riittävän pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön turvaamiseksi valiokunta katsoo, että Tekesin myöntövaltuuksien painopistettä pitäisi siirtää nykyistä enemmän lainoista tutkimus- ja avustusmomenteille. Valiokunta ehdottaa sen vuoksi, että momentin myöntämisvaltuudesta siirretään 2 miljoonaa euroa momentille 32.20.27 ja 2 miljoonaa euroa momentille 32.20.40 siten, että näiden kummankin momentin myöntämisvaltuutta lisätään 2 miljoonaa euroa. Muutosten vaikutus momenttien määrärahoihin voidaan ottaa huomioon tarvittaessa vuoden 2003 lisätalousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 uusia lainoja saa myöntää enintään 71 890 000 euroa (poist.).

(3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Lainoja saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja saa myöntää ensisijaisesti konkreettiseen riskipitoiseen tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen lähinnä pk-yrityksille. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, teknologian kehittämiskeskuksella on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston päätöksen (461/1998) määrittelemien ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä oman pääoman ehtoiseksi lainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityisen painavasta syystä.

30. Yrityspolitiikka

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Alueellista kuljetustukea jatketaan vuoden 2003 loppuun. Tuki vastaa vuoden 2002 tasoa.

Kuljetustuki lasketaan maapinta-alan perusteella ilman, että siinä otettaisiin huomioon vesialueiden vaikutusta kuljetuskustannuksiin. Tämä merkitsee erityisesti Itä-Suomen pk-yrityksille selvää kilpailuhaittaa niihin maihin nähden, joissa vesialueet eivät pirsto tiestöä tai joissa kuljetustuki on Suomea laajempi. Kilpailuhaitta on korostunein Suomen ja Ruotsin välillä saha-alan kuljetuksissa.

Valiokunta kiinnittää edellisvuoden tapaan huomiota kuljetustuen määräytymisperusteen tulkinnasta aiheutuvaan vakavaan kilpailuhaittaan ja esittää sitä koskevaa lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 16

Eduskunta edellyttää, että kuljetustuen määräytymisperusteena käytetään todellisen yhteysverkon mukaan määräytyvää kokonaispinta-alaperustetta.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Valtion yrityspolitiikassa on vireillä useita myönteisiä kehityshankkeita, joilla yritetään helpottaa yritysten perustamista, markkinoille pääsyä ja toimintaedellytyksiä. Näitä ovat esimerkiksi laaja-alainen yrittäjyyshanke sekä alueellisen elinkeinopolitiikan strategiatyö. Valiokunta pitää hankkeita ja niissä asetettuja tavoitteita ja painopistealueita tärkeinä yritysten osaamisen edistämiseksi ja tarpeellisten yhteistyökanavien avaamiseksi. Myönteistä on myös se, että toiminnan vaikuttavuutta pyritään arvioimaan mahdollisimman pian, kuten yrittäjähankkeessa on jo tehty. Tällä tavoin suunnittelua ja sen pohjalta tehtäviä toimenpide-ehdotuksia voidaan kohdistaa yrittäjien kannalta keskeisiin avainasioihin.

Valiokunta on kuitenkin huolissaan perinteisten yritystukien riittävyydestä. Asiantuntijakuulemisessa on käynyt ilmi useaan otteeseen, että TE-keskukset joutuvat hylkäämään jatkuvasti rahoituksen myöntämisedellytykset täyttäviä, toteuttamiskelpoisia hankkeita. Tuen tarve on eräiden arvioiden mukaan kaksinkertainen olemassa oleviin määrärahoihin nähden. Valiokunta pitää tätä ongelmallisena sekä vallitsevan suhdannetilanteen kannalta että pitemmällä tähtäimellä uusien innovaatioiden esiintulon kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös EU:n tavoitealueiden ulkopuolisilla alueilla ja siirtymäkauden alueilla toimivien yritysten asemaan ja pitää tärkeänä, että yritystukivaltuutta käytetään niiden aseman parantamiseksi.

Toinen valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetty ongelma koskee tuen lyhytjänteisyyttä, kun myöntövaltuudet ovat vain fiskaalisen vuoden mittaisia. Vuosittainen myöntövaltuus on käytetty useissa TE-keskuksissa jo syksyn puolivälissä. Tuettavia hankkeita on jouduttu sen vuoksi myöhentämään tai siirtämään kokonaan seuraavan vuoden puolelle.

Valiokunta pitää yrityspolitiikan toimenpiteitä merkittävinä ja tärkeinä edellä esitettyjen syiden lisäksi myös alueiden kehityksen kannalta ja kansallisen pk-yritystoiminnan ylläpitämiseksi. Edessä oleva laajamittainen sukupolvenvaihdos perheyrityksissä vaatii sekin tukitoimenpiteitä. Vireällä yritystukipolitiikalla voidaan tasata myös laskusuhdanteen työllisyysvaikutuksia. Tukea pitäisi voida valiokunnan mielestä kohdistaa erityisesti yrityksiin, jotka investoivat tulevaisuuteen, tähtäävät kansainvälisille markkinoille ja kasvattavat vientiä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan.

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan myönnettäväksi 1 415 000 euroa eli 102 000 euroa edellisvuotta enemmän.

Kuluttajavalituslautakunta esitti omassa talousarvioesityksessään lisäystä 184 000 euroa, mikä kattoi mm. uuden asianhallintajärjestelmän hankinnan. Lautakunnan nykyisen diaarirekisterin tuki ja ylläpito loppuvat valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuodenvaihteessa 2002—2003, eikä sen korvaamiseen ole osoitettu määrärahoja. Uuden järjestelmän hankinta maksaisi kuluttajavalituslautakunnan omien laskemien mukaan 60 000—80 000 euroa. Lisäksi lautakunnan vanhentunut tekninen ympäristö pitäisi uudistaa, mihin kuluisi arviolta 20 000 euroa.

Kuluttajavalituslautakunnan asiaruuhkiin on kiinnitetty huomiota useissa eri yhteyksissä. Asiantilaa on pidetty epätyydyttävänä asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Valiokunta katsoo, että lautakunnan teknisten työskentelyedellytysten tulee olla ajanmukaiset. Valiokunta esittää sen vuoksi momentille lisäystä 100 000 euroa uuden asianhallintajärjestelmän hankintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 515 000 euroa.

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille esitetään 5 160 000 euroa eli 1 549 000 euroa edellisvuotta enemmän. Määrärahaa saa käyttää mm. talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottajille. Määrärahalla tuetaan myös määräaikaista ohjelmaa, jolla edistetään vapaaehtoisten velkasovintojen aikaansaamista. Tämän ohjelman piiriin arvellaan tulevan kaikkiaan 60 000—70 000 asiakasta. Määräraha kattaa noin 130:n eli vajaan 50 uuden päätoimisen talous- ja velkaneuvojan palkkaamisesta aiheutuvat menot.

Vuoden 2001 alusta voimaan tulleen talous- ja velkaneuvontalain säätämisen yhteydessä oli lähtökohtana se, että toiminnan vaatimien voimavarojen mitoitus tarkistetaan vuoden 2003 talousarvioehdotuksen yhteydessä. Valiokunnan kuulemat velkaneuvojat ovat katsoneet, että esitetty määrärahojen lisäys kuluu kokonaan valtion ja pankkien välillä tehdyn vapaaehtoisen velkasovinto-ohjelman edellyttämän lisähenkilöstön palkkausmenoihin. Siitä ei ohjaudu siten varoja varsinaiseen perusneuvontaan, jossa asiakasjonot ovat edelleen pitkät ja työntekijöiden työpaine suuri. Vapaaehtoinen sovinto-ohjelma ei kevennä asiantuntijoiden arvion mukaan painetta myöskään varsinaisen velkaneuvonnan puolella, koska vaikeat ja aikaa vievät tapaukset eivät ole vähenemässä.

Valiokunta pitää velkaneuvonnan tilannetta huolestuttavana: kansalaisten velkaantuminen on nousussa, ja myös jonot velkaneuvontaan ovat kasvaneet. Velkaneuvojien on vastattava myös uudesta talousneuvonnan tehtäväkentästä varsinaisen perustyön lisäksi. Eduskunnan esittämä tavoitetila 1 velkaneuvoja ja 1 toimistoapulainen 40 000 asukasta kohden on suurelta osin vielä saavuttamatta, ja erot kuntien kesken ovat erittäin suuria. Yli 60 000 asukkaan neuvojakohtaisia piirejä on paljon, ja odotusajat niissä vastaanotoille usean kuukauden tai jopa puolen vuoden mittaisia. Useat velkaneuvojat toimivat voimiensa rajoilla, eivätkä ehdi kouluttaa uusia velkaneuvojia tehtäviinsä. Merkkejä on myös ylivelkaantumisen aiheuttamasta velkaantumisen ketjuuntumisesta monin eri tavoin.

Velkaneuvojat ovat esittäneet määrärahan korottamista 9,5 miljoonaan euroon. Määrärahan tuntuvan lisäyksen katsotaan tuovan kuitenkin mukanaan kustannusten säästöjä toisaalla valtion menoissa, esimerkiksi oikeuslaitoksen, maksuttomien oikeudenkäyntikustannusten sekä sosiaali- ja terveysmenojen alentumisen myötä.

Valiokunta katsoo, että valtion ensi vuoden talousarviossa tulee ohjata määrärahoja myös velkaneuvonnan perustehtäviin. Valiokunta esittää sen vuoksi, että momentille lisätään 700 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 860 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

50. Kansainvälistysmispolitiikka

40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen (arviomääräraha)

Momentille on esitetty myönnettäväksi 18 273 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysryhmien yhdessä toteuttamiin vientiä, suomalaista kulttuuria ja kansainvälistymistä edistäviin sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä kehittäviin yhteishankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös PuuEurooppa-hankkeen yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaista markkinointia tukeviin toimiin, joihin osallistuu yrityksiä.

PuuEurooppa-hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten puutuotteiden vientimahdollisuuksia kehittämällä puutuotteiden käyttöä Euroopassa. Toimenpiteet kohdistuvat lähinnä EU:n jäsenmaihin sekä Baltian ja Pietarin alueisiin. Kampanjaan kuuluvat puutuotteiden käytön kehittäminen ja tukeminen erityisesti rakentamisessa ja sisustamisessa, vientiä edistävät toimenpiteet sekä kehityshankkeet, joiden tavoitteena on luoda edellytyksiä viennin kasvulle. Baltian ja Pietarin alueella tehtävä työ kohdistuu sekä alueen kehittämiseen suomalaisten tuotteiden markkinana että näiden maiden puun käytön tukemiseen ja vahvistamiseen.

Valiokunta pitää hanketta tärkeänä toimialakohtaisena ja monialaisena kansainvälistymishankkeena ja katsoo, että sen täysimittainen toteutus tulee turvata yhteisesti hyväksytyn toimintasuunnitelman pohjalta.

60. Energiapolitiikka

Talousarvioesityksen energiapoliittisissa linjauksissa on otettu huomioon eduskunnan keväällä 2002 ydinvoimaratkaisun yhteydessä ilmaisema tahto. Ministeriö on ryhtynyt välittömiin toimenpiteisiin kaikkien eduskunnan esittämien lausumien johdosta. Se on asettanut kaksi työryhmää ja yhden toimikunnan, joiden tehtävänä on uudistaa energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskevat ohjelmat ja valmistella lausumien edellyttämiä konkreettisia ehdotuksia seuraavasti:

Ensimmäisen, kivihiilen käytön rajoittamista koskevan lausuman johdosta asetettu toimikunta selvittää kivihiilen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Sen tulee tehdä myös ehdotuksia tarvittavista toimista kivihiilen käytön hallituksi rajoittamiseksi sähkön ja lämmön tuotannossa. Toimikunnan määräaika päättyy 31.12.2003.

Toisen, energiansäästöä koskevan lausuman johdosta asetettu työryhmä valmistelee energiansäästöohjelman päivitystä sekä tekee ehdotuksen energiansäästön yleislaiksi siihen liittyvine muine lakeineen. Työryhmän määräaika päättyi yleispäivityksen osalta 30.11.2002 ja lainsäädäntöhankkeiden osalta määräaika päättyy 31.5.2003.

Kolmannen, uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönoton tukemista koskeneen lausuman johdosta asetettu työryhmä valmistelee uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman uusimista. Työryhmän tehtävänä on tarkastella ulkopuolisen arvioinnin pohjalta olemassa olevan ohjelman toteutusta ja tehostamistarvetta sekä tehdä ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi. Työryhmän määräaika päättyi 30.11.2002.

Eduskunta edellytti neljännessä lausumassaan, että se saa selvityksen lausumien toteutuksesta seuraavan vaalikauden aikana. Lausumien toteutusta on tarkoitus selvittää ensimmäisen kerran jo tällä vaalikaudella siinä yhteydessä, kun hallitus raportoi eduskunnalle kansallisen ilmastostrategian etenemisestä ja jatkotoimista vuoden 2003 alussa.

Vuoden 2003 talousarviolakeihin sisältyy lisäksi noin 18 miljoonan euron verotukipaketti, jolla edistetään uusiutuvan energian käyttöä.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Energiatukea saa myöntää vuonna 2003 enintään 31 228 000 euroa. Myöntämisvaltuus on kasvanut yli 50 prosenttia vuodesta 2000, jolloin se oli 19,5 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää kehitystä myönteisenä, mutta myös välttämättömänä kansallisen ilmastostrategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt esitetty valtuus on lähellä ilmastostrategian tarvearviota, jonka mukaan energiatuen vuosittaisen perusrahoituksen tulisi olla noin 35 miljoonaa euroa vuosina 2002—2010. Lisäksi tarvittaisiin noin 25 miljoonan euron tuki demonstraatiohankkeille joka kolmas vuosi.

Energiatuen käyttökohteet kattavat energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet: turvata kilpailukykyisen ja luotettavan energian saanti ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet. Näiden tavoitteiden edistäminen on tärkeää niin kansallisen kilpailukyvyn kuin ympäristövaatimusten vuoksi. Valiokunta pitää sen vuoksi myöntövaltuuden korotusta perusteltuna ja johdonmukaisena eduskunnan ydinvoimapäätökseen liittyvä tahdonilmaisu huomioon ottaen.

Energiatukea käytetään valiokunnan saaman selvityksen mukaan lähes täysin uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöä edistävien hankkeiden tukemiseen. Esimerkiksi vuonna 2001 myönnetystä tuesta kohdistui puun energiakäyttöön noin 62 prosenttia, energian säästöön 20 prosenttia, tuulivoimaan 9 prosenttia ja muihin uusiutuviin energiamuotoihin 9 prosenttia.

Valiokunta katsoo, että investointituilla on erittäin suuri merkitys uusiutuvien energialähteiden käytön ja energian säästön lisäämisessä lähitulevaisuudessa. Kysymys tukien kohdentamisesta on sen vuoksi tuen määrän lisäksi toinen merkittävä kysymys. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty selvityksiä, joiden mukaan investointituki on tarpeellinen keino aivan uuden teknologian markkinoille saamiseen, mutta tehoton keino jo markkinoilla olevan teknologian käytön laajentamiseen. Investointituilla voi olla jopa joissakin tapauksissa negatiivisiakin vaikutuksia teknologian käyttöönottoon.

Eri energiamuotojen keskinäisen kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa myös, mitä kustannuksia energian hinnan laskentaan sisällytetään. Valiokunta pitää sen vuoksi tärkeänä myös selvittää, missä määrin on perusteltua sisällyttää ns. ulkoiskustannukset eri energiamuotojen hintoihin. Esimerkiksi uusiutuvan energian taloudellinen kilpailukyky paranee ratkaisevasti, jos tällainen tarkastelu otetaan laskennassa huomioon. Tällainen tarkastelu antaa valiokunnan mielestä myös oikean pohjan tukien suuntaamista koskevalle päätöksenteolle.

Demonstraatiotuki

Valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen ei sisälly määrärahaa, joka olisi tarkoitettu uusien teknologioiden demonstrointiin sillä tavoin kuin uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa vuodelta 1999 ja kansallisessa ilmasto-ohjelmassa vuodelta 2001 on esitetty. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on käynyt kuitenkin ilmi, että kauppa- ja teollisuusministeriö on varautunut hakemaan rahoitusta esimerkiksi lisätalousarviomenettelyssä heti, kun sopiva hakemus tai useampi sellainen jätetään. Valiokunnalle on korostettu sitä, että sitoutuminen demonstraatiohankkeen rahoitukseen on tehtyjen periaatepäätösten mukainen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vireillä on useita laajamittaisia uuden teknologian hankkeita. Niistä osa liittyy bioenergian ja tuulivoiman käyttöön, osa energian säästöön. Useat hankkeet, joissa uutta teknologiaa on kokeiltu pienessä mittakaavassa, ovat valmiit etenemään toteutusvaiheeseen. Sen vuoksi on tärkeää, että eri osapuolilla on selvä tieto valtion valmiudesta osallistua hankkeiden demonstraatiorahoitukseen. Valiokunta esittää tätä koskevaa lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 17

Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu myöntämään kansallisessa ilmastostrategiassa tarkoitetun rahoitustuen demonstraatiohankkeelle heti, kun toteuttamiskelpoinen, tukea koskeva hankehakemus jätetään kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoihin esitetään yli 340 miljoonan euron korotusta vuoteen 2002 verrattuna. Merkittäviä määrärahojen lisäyksiä aiheutuu mm. terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisestä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärän korottamisesta. Suhteessa eniten korotetaan kuntien valtionosuuksia. Valtionosuusprosentin korottaminen lisää sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta yhteensä noin 175 miljoonalla eurolla. Korotus on tarkoitettu kohdennettavaksi mm. hyvinvointipalveluiden parantamiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimasta 104 miljoonan euron lisäyksestä käytetään valtionosuusprosentin korotukseen 97,7 miljoonaa euroa ja loppuosa käytetään mm. päivähoitojärjestelmän uudistukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin esitetään tehtäväksi vain puolet kustannustason edellyttämästä indeksitarkistuksesta. Täysimääräinen korotus lisäisi kuntien valtionosuuksia noin 40 miljoonalla eurolla.

Hyvinvointipalveluiden turvaamisen kannalta on erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on selvästi lisätty. Määrärahojen kasvusta huolimatta useilla kunnilla on kuitenkin vaikeuksia palvelujen järjestämisessä. Kunnille on viime vuosina osoitettu useita uusia tehtäviä ilman, että niiden aiheuttamia kustannuksia olisi korvattu täysimääräisesti. Lisäksi kasvukeskusten ja pienten kuntien ongelmat ovat hyvin erilaisia, ja ne edellyttävät myös erilaisia ratkaisumalleja.

Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa entisestään. Samalla henkilöstön riittävyyteen liittyvät kysymykset asettavat huomattavia haasteita palvelujen järjestämiselle. Tilanne on erityisen vaikea, jos henkilöstö eläköityy ennenaikaisesti ja jos uutta henkilökuntaa ei enää saada näihin tehtäviin. Viime aikoina on jo ollut merkkejä siitä, että työntekijöitä siirtyy pois raskaista, henkilöstöltään alimitoitetuista palveluammateista.

Kuntataloutta on käsitelty yksityiskohtaisemmin edellä luvun 26.97 perusteluissa. Valiokunta viittaa myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 41/2002 vp sekä valtiovarainvaliokunnan mietintöön VaVM 36/2002 vp , joissa on käsitelty mm. valtion ja kuntien välisiä rahoitussuhteita ja kuntien mahdollisuuksia suoriutua tehtävistään.

Valiokunta katsoo, että kuntien taloudelliset mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen on turvattava nykyistä paremmin ja rahoitus on kaiken kaikkiaan saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Lähtökohtana tulee jatkossa olla myös se, että kustannustason nousu korvataan kunnille täysimääräisesti.

Kansallinen terveydenhuoltoprojekti

Terveydenhuoltoprojektin tavoitteena on muun muassa väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta. Myös järjestöjen ja yksityisen sektorin toiminta otetaan huomioon. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan hankkeen rahoituksesta muun muassa, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuodesta 2003 alkaen hallituksen kehysneuvotteluissa sopimien päätösten mukaisesti 104 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ensi vuoden talousarviossa terveydenhuoltoprojektiin ehdotetaan kaikkiaan n. 68 miljoonaa euroa. Valtionosuusmäärärahaa lisätään 57 miljoonalla eurolla ja lisäksi hankerahoitukseen, elektronisen sairauskertomuksen kehittämiseen ja eräisiin projekteihin osoitetaan noin 11 miljoonaa euroa.

Terveydenhuoltoprojektin toteuttaminen edellyttää lähivuosina selkeää voimavarojen lisäämistä julkiseen terveydenhuoltoon ja huomattavia lisäpanostuksia niin valtiolta kuin kunnilta. Hoitoon pääsyn enimmäisaikoja koskevat säännökset edellyttävät lisärahoitusta sekä perusterveydenhuoltoon että myös erikoissairaanhoitoon. Myös henkilöstön täydennyskoulutuksen lisääminen aiheuttaa kustannuksia työnantajalle. Valiokunta korostaa sitä, että hankkeen toteuttamiseen tulee jatkossa osoittaa riittävä rahoitus, jotta hanke voi edistyä tehokkaasti suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Terveydenhuoltoprojektin eräänä haasteena on kehittää terveydenhuollon työolosuhteita ja terveydenhuollon rakenteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että koko terveydenhuollon toimintamalleja ja yhteistyötapoja parannetaan ja että työtehtävien jakamista lääkäreiden ja hoitajien kesken kehitetään.

Terveydenhuollon palveluita tuottavien ja työvoimaa vuokraavien yritysten määrä ja toiminta ovat lisääntyneet viime aikoina. Lääkäripalveluita ostavat sekä pääkaupunkiseudun kunnat että pohjoisen pienet kunnat.

Valiokunta katsoo, että lääkäripalveluiden ostamiseen liittyy useita epäkohtia. Toiminta on kunnan kannalta erittäin kallista, se on ongelmallista mm. hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden kannalta. Kunnan järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottaminen merkittävässä määrin ostopalveluina ei myöskään ota riittävästi huomioon mm. onnettomuus- ja hätätilanteissa tarvittavaa osaamista.

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on jo päätetty lisätä 550:stä 600:aan, mutta valiokunta on edelleen huolissaan terveydenhuoltohenkilökunnan riittävyydestä. On myös erittäin tärkeää, että lääkäreiden halukkuus sitoutua terveyskeskuksissa tehtävään työhön lisääntyy nykyisestään. Valiokunta korostaa sitä, että terveydenhuoltoprojektin yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota työvoiman tarvetta koskeviin kysymyksiin. Myös työolosuhteiden ja rakenteiden kehittämisellä tulee pyrkiä puuttumaan niihin tekijöihin ja epäkohtiin, jotka vaikuttavat terveyskeskusten halukkuuteen ja tarpeeseen käyttää ostopalveluita.

Valiokunta korostaa vielä sosiaalitoimen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Lokakuussa 2002 käynnistettiin sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma. Hanke on tärkeä ja sen toteutuksessa on myös otettava huomioon yhteistoiminta terveydenhuoltosektorin kanssa.

Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Suomen tekemän aloitteen pohjalta käynnistänyt talousarvion sukupuolivaikutusten arviointia koskevan hankkeen. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut kokeilunomaisesti ministeriön omien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinnin. Tarkoitus on, että ensimmäisenä selvitetään yksityisen sektorin eläkelainsäädännön uudistusta koskevan hallituksen esityksen sukupuolivaikutukset.

On erittäin myönteistä, että lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi saadaan käyntiin. Suomessa valtaosa talousarvion menoista on lakisääteisiä, joten arviointi sopisi hyvin esim. merkittävien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluvaiheeseen. Myös valtiontalouden tarkastusta voitaisiin kehittää siten, että sukupuolivaikutukset otettaisiin huomioon arvioitaessa talousarvion toteutumista. Arvioinnin liittäminen osaksi päätöksentekoa edellyttää jatkossa monien tahojen yhteistyötä sekä myös riittäviä voimavaroja.

13. Työsuojelun piirihallinto

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vuosille 2001—2002 tehdyssä tulopoliittisessa sopimuksessa sovitun mukaisesti työsuojelupiirien resursseja ja kehittämistä selvitettiin kolmikantaisessa työryhmässä, joka sai yksimielisen esityksensä valmiiksi marraskuussa 2001. Työryhmä teki vuosille 2003—2006 kymmenen toimenpide-ehdotusta, joiden toteuttaminen edellyttää vuosittain noin 458 000 euron määrärahalisäystä talousarvioon. Talousarvioehdotuksessa työsuojelupiirien toiminnan kehittämiseen ehdotetaan vain osa työryhmän ehdottamasta määrärahasta. Saadun selvityksen mukaan määrärahan lisäys on erityisesti tarpeen, jotta henkilöstön eläköitymiseen voitaisiin varautua palkkaamalla uusia työntekijöitä ja siirtämällä osaamista uusille tarkastajille.

Momentille lisätään 200 000 euroa. Lisämäärärahan tarve on otettava huomioon ensi vuoden lisätalousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 506 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

15. Perhekustannusten tasaus

51. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha)

Kansainväliseen adoptioon on voitu myöntää valtion tukea 1.12.2002 lukien, jolloin laki äitiysavustuslain muuttamisesta tuli voimaan. Tuen myöntäminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa kansainvälisen adoption myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville vanhemmille.

Suomessa on kaikkiaan runsaat 2 000 ulkomailta adoptoitua lasta. Adoptioperheet ovat tuen tarpeessa paitsi ennen adoptiota myös usein sen jälkeen. Viime aikoina on aloitettu adoptiokuraattoritoiminta, johon sisältyy mm. tukipuhelinpalvelu sekä eri ammattiryhmien koulutusta. Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, joka toimii valtakunnallisesti ja myös kaksikielisesti, on ollut aktiivinen adoptiokuraattoritoiminnan kehittämisessä.

Kansainväliseen adoptioon liittyvää osaamista on koko maan laajuisesti varsin vähän. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansainväliseen adoptioon liittyvää neuvontaa tehostetaan ja että toiminnan tarvitsema rahoitus turvataan.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus

Kansaneläkelaitos järjestää 5—25-vuotiaille lapsille ja nuorille heidän tarvitsemiaan terapioita sekä niihin liittyviä vanhempien ohjaus- ja tukikäyntejä. Lisäksi järjestetään mm. perhekuntoutusta ja siihen liittyviä hankkeita. Kelan järjestämään lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen (ns. LN-hanke) on varattu vuosille 2000—2002 yhteensä 10,43 miljoonaa euroa.

Saadun selvityksen mukaan lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen tarve on arvioitua huomattavasti suurempi ja toiminta on laajentunut huomattavasti. Käyttöennuste tälle vuodelle oli jo kuluvan vuoden keväällä 10 miljoonaa euroa, mistä johtuen toimintaan osoitettiin lisäystä harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista. Ensi vuoden talousarviossa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on esitetty yhteensä 95 miljoonaa euroa, josta on suunniteltu käytettävän 11 miljoonaa euroa lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen. Jotta alkaneet hankkeet voivat jatkua ja jotta niihin voidaan ottaa uusia lapsia ja nuoria, tarvittaisiin toimintaan saadun selvityksen mukaan kaikkiaan 14 miljoonaa euroa.

Valiokunta toteaa, että Kelan harkinnanvaraisella kuntoutuksella on voitu erittäin tehokkaasti parantaa lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja. Kelan kuntoutus on myös tärkeä tukipalvelu ylikuormitetuille avohoidon palveluille. Valiokunnan mielestä määrärahan mitoituksesssa on välttämätöntä, että hankkeita voidaan jatkaa ja niihin voidaan ottaa uusia lapsia ja nuoria perheineen. Varhain aloitettu kuntoutus on lapsen ja koko perheen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kuntoutuksen puutteet saattavat myöhemmin merkitä moninkertaisia laitoshoidon kustannuksia.

Valiokunta ehdottaa, että Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin ehdotettua määrärahaa korotetaan 3 miljoonalla eurolla ja että tämä määräraha osoitetaan erityisesti lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen. Valiokunta ei tässä yhteydessä ehdota muutoksia momentin loppusummaan, vaan mahdollinen lisämäärärahan tarve on otettava huomioon lisätalousarviossa.

Yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksesta annetun lain 3 §:n mukaan kansaneläkelaitos ei järjestä lääkinnällistä kuntoutusta yli 65-vuotiaille vaikeavammaisille, vaan vastuu kuntoutuksesta siirtyy kunnan terveystoimelle 65 ikävuoden jälkeen. Useimpien vaikeavammaisten kohdalla se merkitsee joko kuntoutuksen loppumista kokonaan tai kuntoutuksen määrän laskua.

Eduskunta edellytti kuntoutusselonteon käsittelyn yhteydessä keväällä 2002, että hallitus selvittää mahdollisuudet saattaa 65 vuotta täyttäneet vaikeavammaiset kansaneläkelaitoksen järjestämän lakisääteisen lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan tällaisen kuntoutuksen järjestämiseen liittyviä ongelmia ja vaihtoehtoisia tapoja kuntoutuksen järjestämiseksi. Mikäli oikeus lääkinnälliseen kuntoutukseen laajennettaisiin koskemaan myös 65 vuotta täyttäneitä, aiheutuisi tästä arvioiden mukaan noin 84 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

Kuntoutuspalvelujen turvaaminen on merkittävä lähivuosien tehtävä ja haaste. Valiokunta pitää tärkeänä, että parhaillaan meneillään olevassa selvitystyössä löydetään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja kuntoutuksen tehostamiseen. Tämä olisi tärkeää mm. laitoshoitotarpeen vähentämiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että järjestelmää uudistettaessa otetaan huomioon yksilöllisen kuntoutuksen ja sen jatkuvuuden tarve myös siirtymävaiheen aikana.

Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden ja rahoituksen turvaaminen

Saadun selvityksen mukaan kansaneläke- ja sairausvakuutusrahaston vähimmäimääräsäännökset eivät riitä turvaamaan järjestelmän maksuvalmiutta. Erityisesti sairausvakuutuksen rahoitus on pahoin epätasapainossa. Sairausvakuutusrahastoon tarvitaan valtion takuusuoritusta vuonna 2003 noin 629 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriö maksaa takuusuorituksen ennakkoa jo tammikuussa kuten kuluvana vuonnakin. Maksuvalmiusrahaa tarvitaan saadun selvityksen mukaan vasta vuoden 2003 joulukuussa, mikäli takuusuorituksesta maksetaan tammikuussa noin 200 milj. euroa.

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa ja toteaa, että Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaaminen ja erityisesti sairausvakuutuksen epätasapainon poistaminen edellyttävät nykyistä vakaampia ja kestävämpiä ratkaisuja. Valtiovarainvaliokunta on viimeksi mietinnössään VaVM 13/2002 vp todennut, että rahoitus tulee saattaa vuotuisia erillislakeja vakaammalle pohjalle. Rahoitusmalleja on käsitelty mm. sosiaalimenojen kehitystä ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä selvittäneen toimikunnan raportissa, johon liittyvä jatkotyö on vielä kesken.

Valiokunta korostaa sitä, että Kansaneläkelaitoksen rahoituksen ja maksuvalmiuden parantamiseen liittyvät ratkaisut valmistellaan sellaisella aikataululla, että ne voidaan ottaa huomioon laadittaessa vuoden 2004 talousarviota.

Eduskunnan tekemien budjettilakimuutosten kustannusvaikutukset

Eduskunta muutti hallituksen esitystä sairausvakuutuslain ja kuntoutusrahalain muuttamisesta (HE 148/2002 vp) siten, että lääkkeiden vuotuista omavastuurajaa ei koroteta nykyisestä. Hallituksen esityksessä mainittu 16,9 miljoonan euron säästö pienenee 12,9 miljoonaan euroon. Tästä johtuen momentille lisätään 4 000 000 euroa.

Eduskunta muutti myös hallituksen esitystä lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 165/2002 vp) siten, että lain voimaantuloa siirrettiin kolmella kuukaudella. Suunniteltu 15 miljoonan euron säästövaikutus pienenee 11 miljoonaan euroon, joten momentille lisätään 4 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 699 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain (364/1963), Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) ja kuntoutusrahalain (611/1991) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin saa käyttää sairausvakuutusrahaston varoista enintään 98 000 000 euroa.

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että hallitus antaa esityksen sotilasvammalain mukaisen korvauksen myöntämisestä myös tapauksissa, joissa sairauden syntyminen liittyy vuosina 1939—1945 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Tällaista esitystä ei ole annettu. Valiokunta kiirehtii asian hoitamista ja toteaa, että kyse on periaatteessa tärkeästä asiasta, jonka kustanusvaikutus on vähäinen.

Valiokunnan lausumaehdotus 18

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle vielä vuoden 2002 valtiopäivillä esityksen sotilasvammalain mukaisen korvauksen myöntämisestä myös tapauksissa, joissa sairauden syntyminen liittyy vuosina 1939—1945 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Tarvittavat määrärahat tulee sisällyttää keväällä 2003 annettavaan lisätalousarvioon.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Eduskunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota omaishoitoon liittyviin epäkohtiin ja kehittämistarpeisiin. Eräs keskeinen epäkohta on omaishoitajien erilainen kohtelu eri paikkakunnilla. Koska tuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, kunnilla on mahdollisuus päättää tuesta ja sen laajuudesta. Omaishoidolla on tärkeä merkitys julkisia palveluja ja erityisesti laitoshoitoa korvaavana sekä täydentävänä toimintana. Omaishoito säästää yhteiskunnan kustannuksia, ja se on myös laitoshoitoa inhimillisempi hoitomuoto. Tulevaisuus ei tuo helpotusta vanhusten ja vammaisten hoitotilanteeseen, vaan omaishoidon asema korostuu edelleen väestön ikääntyessä ja yhteiskunnan kustannusten kasvaessa.

Valiokunnan lausumaehdotus 19

Eduskunta edellyttää, että omaishoidon tuelle luodaan yhtenäiset kriteerit ja että omaishoidon asemaa vahvistetaan osana hoito- ja hoivajärjestelmää.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hammashuolto.

Hammashuollon ikärajoitukset poistuivat ja yhteiskunnan tukema huolto laajeni koko väestöä koskevaksi 1.12.2002 alkaen. Koko väestön siirtyminen yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin on erittäin merkittävä terveys- ja sosiaalipoliittinen uudistus. Potilaiden yhdenvertaisuus paranee, ja jokainen voi saada ainakin jonkin verran yhteiskunnan tukemaa hammashoitoa. Palvelujen tarjonta on kuitenkin hyvin erilaista eri paikkakunnilla, eikä kunnallisen hoidon saatavuus vastaa tarvetta kaikissa kunnissa. Eräänä syynä tähän on se, että suun terveydenhuollossa ei ole riittävästi henkilökuntaa. Kunnallisen hammashoidon toimintakäytännöissä on myös edelleen kehittämismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa hoidon saatavuutta.

Uudistuksen mukaisesti päävastuu hammashuoltopalvelujen järjestämisessä on kunnilla, mutta palvelujen järjestäminen koko väestölle edellyttää myös yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttämistä. Aikuisten suun terveydenhuollon palveluista on annettu yli puolet yksityissektorilla. Yksityisistä palveluista maksetaan sairausvakuutuslain mukainen korvaus, jota on tarkistettu viimeksi vuonna 1989. Nyt toteutuneen uudistuksen vaikutusta asiakasvirtojen ohjautumiseen ei voida tarkkaan ennakoida, sillä asiakas voi aidosti valita kunnallisen tai yksityisen hoidon välillä, mikäli kunta pystyy tarjoamaan palveluja kysyntää vastaavasti.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnallisen hammashoidon toiminta- ja työnjakokäytäntöjä kehitetään edelleen. Valiokunta katsoo myös, että uudistuksen vaikutusta väestön palvelujen käyttöön, palvelujen tarjontaan ja hoidon kustannuksiin on jatkossa syytä seurata kummallakin palvelusektorilla.

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Eduskunta on kolmena perättäisenä vuotena osoittanut erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin. Määräraha oli 70 miljoonaa markkaa vuonna 2000, 45 miljoonaa markkaa vuonna 2001 ja 3 160 000 euroa vuonna 2002. Ensi vuodelle lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin ei ole ehdotettu erillistä määrärahaa, vaan määrärahatarve on otettu huomioon valtionosuuksien korotuksena. Lisäksi syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin ehdotetaan myönnettäväksi valtionavustuksena 15 miljoonaa euroa.

Lasten ja nuorten psykiatriaan osoitetulla erillismäärärahalla on pystytty parantamaan selvästi palveluita. Määrärahan avulla on mm. perustettu määräaikaisia ja pysyviä virkoja, aloitettu useita mielenterveyspalveluiden kehittämisprojekteja sekä toteutettu koulutusohjelmia.

Saadun selvityksen mukaan erillismäärärahan loppuminen saattaa vaarantaa hankkeiden jatkumisen ja hidastaa alkanutta positiivista kehitystä. Hoitotakuujärjestelmä ei toimi vielä moitteettomasti, sillä tehtyjen selvitysten mukaan hoitoonpääsy kolmessa viikossa voidaan turvata vain noin puolessa sairaanhoitopiireistä. Suurin syy hoidon viivästymiseen on resurssipula, mutta palvelurakenne ei myöskään ole vielä kaikilta osin toimiva. Lasten ja nuorten keskuudessa arvioidaan myös olevan paljon piilevää hoidon tarvetta. Nuorten tahdosta riippumattomaan hoitoon joutuminen on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Tämän arvioidaan johtuvan nuorten häiriöiden vaikeutumisesta sekä myös avopalvelujen puutteellisuudesta.

Valiokunta katsoo, että lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin on perusteltua osoittaa erillinen määräraha vielä ensi vuonna. Valiokunnan mielestä erityisesti perusterveydenhuollon lasten- ja nuortenpsykiatrisia valmiuksia tulee lisätä. Myös hoitoketjujen ja hoitoverkostojen toimivuutta tulee vahvistaa. Valiokunta viittaa vielä aiempiin kannanotoihinsa ja korostaa edelleen kouluterveydenhuollon ja sen toimintaedellytysten vahvistamisen merkitystä osana lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämistä.

Talousarvioaloitteiden TAA 449/2002 vp ja TAA 521/2002 vp perusteella valiokunta ehdottaa, että talousarviosta poistettu momentti 33.32.37 palautetaan, sen nimike muutetaan ja että momentille osoitetaan 4 700 000 euroa lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

37. 37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalvelujen turvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. (Uusi)

39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta vakinaistui vuoden 2002 alusta. Osaamiskeskusten tehtävänä on yhdessä muiden sosiaalialan toimijoiden kanssa turvata sosiaalialan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen.

Ensi vuodeksi osaamiskeskusten toimintaan ehdotetaan 3 miljoonan euron valtionavustusta. Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on, että toiminnan volyymi kasvaa mm. erilaisten hankerahoitusten kautta ja erillisen sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan suunnatun erityisvaltionosuuden kautta. Perusrahoituksen tarve arvioitiin kuitenkin alunperin jonkin verran nyt esitettyä suuremmaksi.

Resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta on valiokunnan mielestä tärkeää, että osaamiskeskusten välillä tapahtuu tiettyä erikoistumista, jolloin voidaan välttää toiminnan päällekkäisyydet. Samalla on myös huolehdittava työnja tehtävien koordinoinnista muiden alan toimijoiden kanssa.

33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot

31. 33.32.36 Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Kuluvan vuoden talousarvioon sisältyy saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen tarkoitettu määräraha, joka lisättiin talousarvioon eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Valtionavustuksen määrä oli kuluvana vuonna 200 000 euroa, samoin kuin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu määräraha ei ole riittävä saamenkielisten palvelujen järjestämiseen. Kiireellisin saamenkielisten palvelujen tarve on lasten päivähoidossa ja vanhusten huollossa.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 100 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 300 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

32. Valtionavustus kunnille syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarviota täydentävässä hallituksen esityksessä HE 249/2002 vp syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin osoitettavaan valtionapuun ehdotetaan 10 miljoonan euron korotusta alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna. Kaikkiaan valtionapuihin olisi näin ollen käytettävissä 15 miljoonaa euroa.

Valiokunta on tyytyväinen ehdotettuun lisäykseen ja toteaa, että määräraha vastaa nyt lasten ja nuorten hyvinvointia koskeneessa selonteossa tehtyjä linjauksia. Valtionavustuksen käyttöä suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon avustuksen käyttömahdollisuudet myös sellaiseen toimintaan, jota kunnat voivat toteuttaa yhdessä järjestöjen kanssa. Lapsille ja nuorille suunnattavien palveluiden volyymia ja vaikuttavuutta voidaan selvästi tehostaa, mikäli toimintaan on käytettävissä myös järjestöjen tuomat voimavarat.

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa ehdotetaan ensi vuonna käytettäväksi 390,585 miljoonaa euroa, josta jaettaisiin avustuksina 292,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Valtiokonttorin käyttöön osoitetaan 97,785 miljoonaa euroa mm. sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen. Vuoden 2002 tuottoa jäisi myöhemmin käytettäväksi 64,6 miljoonaa euroa.

Sosiaali-ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen sopimien tulostavoitteiden mukaisesti avustustoiminnalla on kaksi päälinjaa. Toinen päälinja painottuu avustusten suuntaamiseen ongelmia ehkäisevään toimintaan ja toinen heikoimmassa asemassa olevien tuen ja palveluiden turvaamiseen ja omaehtoisen aktiivisuuden lisäämiseen. Avustustoiminnassa painottuvat erityisesti mm. terveellisten elintapojen edistäminen, vajaakuntoisten ja vanhusten toimintakyvyn parantaminen sekä kansansairauksien ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy.

Hakemusten määrä on kasvanut tuntuvasti viime vuosina. Vuonna 1990 avustusta haettiin n. 2 000 kohteeseen kun nykyisin kohteita on jo yli 4 500 kappaletta. Samana aikana avustusta saavien kohteiden määrä on noussut 1 200 kohteesta 2 200 kohteeseen.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että Raha-automaattiyhdistyksen avustusjärjestelmällä voidaan vastata tehokkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon kentän tarpeisiin. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien hankkeiden turvaaminen on tärkeää. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tuotosta jäävä jakamaton osuus on pysynyt varsin suurena.

Valiokunta ehdottaa, että avustuksina myönnettävää määrärahaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena ei ole muuttaa Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa koskevaa arviota, vaan tulouttaa siitä talousarvioon 10 miljoonaa euroa ehdotettua enemmän.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 302 800 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Vuoden 2003 talouden ja työllisyyden kehitysarvioita leimaavat lukuisat kansainvälisen talouden kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät. Talouden elpymisen ennustetaan olevan hidasta ja sen arvioidaan vaikuttavan työllisyyskehitykseen viiveellä. Talousarvioesityksen arvioiden mukaan työttömyystilanne heikkenee jonkin verran vuoden 2003 aikana.

Tulopoliittiseen sopimukseen liittyvillä hallituksen toimenpiteillä työministeriön hallinnonalan työllisyysperusteista investointiavustusvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 4 miljoonalla eurolla, mistä aiheutuu 1,2 miljoonan euron korotustarve investointimomenteille. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahoja lisätään 2 miljoonalla eurolla aiemmin esitetystä. Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä on sovittu, että määrärahan korotukset suunnataan erityisesti vaikeimmille työttömyysalueille.

Määrärahan lisäys on perusteltu, sillä TE-keskuksissa on useita sellaisia hankkeita, joita ei ole voitu puuttuvan rahoituksen vuoksi käynnistää. Käytännössä lisämäärärahan tarve on vielä nyt ehdotettua suurempi. Valiokunta pitää tärkeänä, että talouden ja työllisyyden sekä työvoimapoliittisten toimien määrän riittävyyttä seurataan ja työllisyystilanteen mahdolliseen heikkenemiseen puututaan ripeästi.

Talousarvioesityksen mukaan työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan vuonna 2003 työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Valiokunta pitää linjausta perusteltuna. Muutamien vuosien kuluttua saattaa esiintyä nykyistä enemmän työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia. Siksi koulutukselliset ja muut osaamista parantavat toimenpiteet sekä myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellista kohtaamista parantavat toimet ovat tärkeitä. Muuttuvan ikärakenteen ja kiristyvien työmarkkinoiden vuoksi rakennetyöttömyyden torjuntaan on muutoinkin tarpeen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Valiokunta katsoo, että alueellisen toimivallan lisääminen parantaa myös mahdollisuuksia vastata rakennetyöttömyyden asettamiin haasteisiin.

Työttömyystilanne vaatii paitsi työvoimapoliittisia keinoja myös uudistuksia työn tarjonnan ja kysynnän kohtaannon parantamiseksi erityisesti alemman tuottavuuden aloilla. Työttömyyden vähentämiseksi on myös tärkeää vahvistaa yrittäjyyttä ja sen kilpailukykyä.

Työllisyysmäärärahojen käyttö.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota työllisyysmäärärahojen käytön tehostamiseen käsitellessään hallituksen kertomusta valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 2001 sekä kuluvan vuoden toista lisätalousarviota (VaVM 26/2002 vp ja VaVM 30/2002 vp ). Valiokunta viittaa näihin kannanottoihin. Mahdollisuus momenttien ristiinkäyttöön myönnetyn kokonaismäärärahan puitteissa antaa valiokunnan mielestä alue- ja paikallistasolle nykyistä paremmat edellytykset reagoida käytännön tarpeisiin. Työllisyystilanne ja sen muutokset ovat alueellisesti sekä myös alueiden sisällä hyvin erilaisia ja vaihtelut voivat olla nopeita ja vaikeasti ennakoitavia. Liian kankealla päätöksenteolla ei voida vastata riittävän nopeasti yksilöiden ja alueiden käyttötarpeisiin. Valiokunta korostaa edelleen määrärahojen käytön seurannan tärkeyttä sekä sitä, että seuranta ja määrärahojen uudelleen kohdentaminen tapahtuvat riittävän ajoissa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös eri ministeriöiden ja hallinnonalojen välisen yhteistyön tärkeyteen työttömyyden ja siihen liittyvien ongelmien hoitamisessa.

Valiokunnan lausumaehdotus 20

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työllistämistukimäärärahojen käytön tehostamiseksi ja alueellisen päätäntävallan lisäämiseksi, jotta myönnetyt määrärahat tulevat käytetyiksi nykyistä tehokkaammin.

Talousarvioesityksen mukaan alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa ja tämän rajan ylittymisen estämiseksi määrärahojen käyttö voidaan aloittaa työttömyyden ylittäessä 60 prosentin tason. Saadun selvityksen mukaan eräissä Lapin kunnissa työttömyys on pitkään ollut edellä mainittua korkeampaa. Valiokunta katsoo, että alueelliset tarpeet ja mahdollisuudet on otettava entistä paremmin huomioon päätettäessä määrärahojen jakoperusteista.

Eläke-edellytysten selvittäminen.

Talousarvioehdotuksen mukaan ensi vuonna on tavoitteena järjestää 2 500 työkunnon tutkimusta pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi. Tästä ns. Taipaleen mallista on saatu paljon hyviä tuloksia, mutta arvioiden mukaan työttöminä työnhakijoina on edelleen varsin paljon eläke-edellytykset täyttäviä henkilöitä. Inhimilliseltä kannalta sekä myös työvoimahallinnon resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta on tärkeää, että eläkkeeseen oikeutetut henkilöt eivät joudu olemaan työttöminä työnhakijoina. Valiokunta pitää tärkeänä, että pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämistä jatketaan mahdollisimman tehokkaasti.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti tarkastuskertomuksessaan 20/2002 huomiota mm. ympäristönsuojelun edistämisavustusten myöntämiseen, maksamiseen ja käytön valvontaan liittyviin puutteellisuuksiin ja epäselvyyksiin. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa avustuksiin ei ole osoitettu määrärahaa, vaan määräraha on tarkoitus käyttää hallinnonalan toimintamenoihin. Saadun selvityksen mukaan avustusten myöntämiseen on hallinnonalan muiden määrärahatarpeiden vuoksi suunniteltu keskeytystä vuosiksi 2003—2006.

Edistämisavustuksia on myönnetty useiden vuosien ajan, ja avustuksen saajina ovat olleet pääasiassa yritykset ja kunnat. Avustus on ollut ympäristönsuojelun ohjauksessa keskeinen kannustuskeino, jolla ympäristönsuojeluun kohdistuvia kehitystoimia on voitu edistää. Vuotuinen määräraha on ollut noin 3,5 miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan määrärahaa on käytetty moniin ympäristönsuojelun keskeisiin ongelmiin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Taloudellinen tuki on ollut merkityksellinen ohjauskeino erityisesti jätehuollon kehittämisessä. Avustukset ovat myös olleet valtiolle tehokas tapa edistää ympäristönsuojelua monipuolisesti.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että edistämisavustukset palautetaan talousarvioon mahdollisimman pian. Järjestelmään liittyvät puutteet ja epäkohdat on ensin korjattava ja myös edistämisavustusten hallinnointia on syytä kehittää yksinkertaisemmaksi.

Valiokunnan lausumaehdotus 21

Eduskunta edellyttää, että ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin tarvittava määräraha otetaan huomioon momentin 35.10.63 määrärahan mitoituksessa valmisteltaessa vuoden 2004 talousarviota.

67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen Itämeren suojeluohjelmasta. Ohjelmaan sisältyy kuusi toiminta-aluetta, joista keskeisimpiä ovat rehevöitymisen torjunta sekä vaarallisten aineiden aiheuttamien riskien vähentäminen.

Rehevöitymisen torjuntaan on osoitettu määrärahoja sekä ulkoasiainministeriön että maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan lähialuemäärärahoista voidaan vuosina 2003—2004 osoittaa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen 6,7 miljoonaa euroa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa maatalouden ympäristötukimomentin määrärahaa käytetään Itämeren suojelun parantamiseen ja siihen esitetään noin 10 prosentin tasokorotusta vuosina 2003—2006.

Öljy- ja kemikaalikuljetusten turvallisuuden lisäämiseksi ympäristöministeriön pääluokkaan ehdotetaan uutta momenttia 35.10.70, jolle osoitetaan 6,3 miljoonaa euroa väylänhoitoalus Seilin öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen.

Ehdotetut määrärahalisäykset ovat erittäin perusteltuja ja tärkeitä Itämeren tulevaisuuden kannalta. Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo on merkittävin yksittäinen Suomenlahden ja Itämeren tilaan vaikuttava hanke, ja rahoitussuunnitelmien toteutumisesta on huolehdittava jatkossakin. Valiokunta korostaa myös muiden lähialueilla tehtävien ympäristöhankkeiden merkitystä ja niiden rahoituksen turvaamista.

Suomenlahden vuotuiset öljynkuljetukset ovat vuosina 1995—2000 kaksinkertaistuneet. Jo valmistuneen Koiviston öljysataman lisäksi Venäjä suunnittelee myös Uuraan sataman rakentamista, ja onkin arvioitu, että öljykuljetukset kaksinkertaistuvat vielä vuoteen 2005 mennessä. Myös muu meriliikenne Itämerellä on kasvanut voimakkaasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Seilin kunnostuksen lisäksi öljyntorjuntavalmiutta parannetaan edelleen etenkin itäisellä Suomenlahdella. Erityisen tärkeää on talvi- ja avomeriolosuhteisiin soveltuvan torjuntakaluston hankkiminen.

Itämeri on pieni, matala ja suolapitoisuudeltaan alhainen sisämeri. Mikäli Espanjan luoteisrannikolla tapahtunut öljyonnettomuus olisi tapahtunut Itämerellä, olisivat seuraukset olleet vielä tuhoisammat. Itämerellä purjehtivista tankkereista on yksirunkoisia vielä noin kolmannes, mutta kansainvälisten sopimusten mukaan niiden käyttökielto astuu voimaan vasta vuonna 2015. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomi on aktiivinen EU:ssa, HELCOM:ssa ja kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja vaatii toimenpiteitä, jotka vähentävät nopeasti öljykuljetusten onnettomuusriskiä Itämerellä. Raskaan polttoöljyn kuljettaminen yksirunkoisilla aluksilla tulee kieltää mahdollisimman pian. Valiokunnan mielestä Itämeri tulisi pyrkiä nimeämään erityistä suojelua vaativaksi merialueeksi, jolloin ympäristöriskejä voitaisiin ennaltaehkäistä nykyistä tehokkaammin.

Valiokunnan lausumaehdotus 22

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aktiivisesti sen puolesta, että yksirunkoisten öljytankkereiden liikennöintiä Itämerellä ryhdytään rajoittamaan välittömästi ja että niiden liikennöinti kielletään kokonaan selvästi aikaisemmin kuin vuonna 2015.

70. Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen peruskorjaus (siirtomääräraha 3 v)

Kuten edellä on todettu, väylänhoitoalus Seilin öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen ehdotetaan 6,3 miljoonan euron määrärahaa. Saadun selvityksen mukaan aluksen muutostöistä aiheutuvat kokonaismenot ovat kuitenkin noin 1,7 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua suuremmat.

Valiokunta ehdottaa, että Suomen ympäristökeskukselle myönnetään sopimusvaltuus, joka oikeuttaa enintään 8 miljoonan euron kokonaismenoihin. Puuttuva määräraha on tarvittaessa otettava huomioon lisätalousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. ja 2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Itämeren ja erityisesti itäisen Suomenlahden öljyntorjuntavalmiuksien parantamiseksi Suomen ympäristökeskus oikeutetaan tekemään sopimus väylänhoitoalus Seilin korjaamisesta ja varustamisesta öljyntorjuntavarustein niin, että sopimuksesta aiheutuu enintään 8 000 000 euron kokonaismenot. (Uusi)

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota ympäristötöihin osoitetun määrärahan niukkuuteen. Talousarvioehdotuksessa momentille ehdotetaan 9 miljoonan euron määrärahaa. Alueellisten ympäristökeskusten esitykset vuodelle 2003 ovat yhteensä yli 23 miljoonaa euroa.

Ympäristötyömäärärahojen lisäystarve johtuu toisaalta vesiensuojelun ja vesistöjen kunnostuksen sekä saastuneiden maa-alueiden kunnostustarpeiden merkittävästä kasvusta. Toisaalta myös työministeriön osuus ympäristöhallinnon työohjelmassa on laskenut voimakkaasti. Sen väheneminen ja jopa kokonaan loppuminen ilman vastaavaa määrärahalisäystä on heikentänyt huomattavasti ympäristökeskusten toimintakykyä varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Pilaantuneita maa-alueita on tehtyjen kartoitusten mukaan noin 18 600, joista lähes 10 000 sijaitsee lähellä asutusta, pohjavesialuetta, vesistöä tai vedenottamoa.

Valiokunta katsoo, että ympäristötöillä on selkeä työllistävä vaikutus ja siksi myös työllisyysmäärärahoja tulee suunnata nykyistä enemmän ympäristötöihin. Momentille lisätään 900 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 900 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

Luonnonsuojelualueiden hoito

Luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojeluun varattujen alueiden määrä on kasvanut vuosittain selvästi ja uudet kansallispuistot tuovat lisää kiinteitä kuluja. Myös resurssitarve sekä luonnonhoitoon ja ennallistamiseen että yleisöpalveluihin on lisääntynyt. Valtioneuvoston 23.10.2002 tekemällä periaatepäätöksellä hyväksyttiin toimintaohjelma, jonka toteutus tehostaa metsien monimuotoisuuden suojelua Etelä-Suomessa sekä Oulun läänin länsiosassa ja Lapin läänin lounaisosassa. Ohjelman rahoitus vaatii vuosina 2003—2007 yhteensä 61,7 miljoonaa euroa, josta ympäristöministeriön osuus on 29,3 miljoonaa euroa.

Momentin 35.20.22 määrärahaan esitetään kaikkiaan noin 2,5 miljoonan euron tasokorotusta, josta 1,5 miljoonaa euroa on tarkoitettu valtioneuvoston metsiensuojelusta tekemän päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin. Määräraha on edelleen varsin niukka kattamaan täysimääräisesti metsiensuojelun edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet, uusien kansallispuistojen perustamisen aiheuttamat lisärahoitustarpeet ja Pohjois-Suomen vanhojen metsien kompensaatiot. Perustettujen suojelualueiden hoitotoimet tulevat tulevaisuudessa vaatimaan yhä enemmän määrärahoja. Valiokunta katsoo, että luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon rahoitustarpeisiin tulee kiinnittää jatkossa riittävästi huomiota.

Valiokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviossa erityisesti huomiota Repoveden ja Nuuksion kansallispuistojen kehittämiseen. Repoveden kansallispuistoa koskeva laki on hyväksytty, ja se tulee voimaan 1.1.2003. Samalla vastuu alueen hoidosta ja siellä jo olevien palvelurakenteiden ylläpidosta siirtyy Metsähallitukselle. Kansallispuiston opastus- ym. varustuksen parantamiseen on tarkoitus käyttää ensi vuonna vähintään 50 000 euroa.

Repoveden kansallispuistohanke on sikäli erikoinen, että kansallispuistoon liittyy välittömästi yksityinen luonnonsuojelualue. Kansallispuistolla ja luonnonsuojelualueella on yhteneväiset hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tällaisesta toimintamallista saatavia kokemuksia on syytä myöhemmin arvioida ja soveltaa niitä mahdollisesti muissakin kohteissa.

Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen

Vuonna 1996 hyväksytyn luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman tavoitteena on, että pääosa luonnonsuojeluohjelmista olisi toteutettu vuoden 2007 loppuun mennessä. Suojelualueiden hankintaan ja eräisiin luonnonsuojelukorvauksiin ehdotettuihin määrärahoihin ehdotetaan tuntuvia supistuksia. Momenttien 35.20.63 ja 35.20.87 määrärahat vähenevät yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Syynä määrärahojen supistumiseen on saadun selvityksen mukaan se, että määrärahoja siirtyi melko runsaasti vuodelta 2001 vuodelle 2002. Hallituksen talousarvioneuvotteluja koskevaan pöytäkirjaan sisältyy lausuma, jonka mukaan lisätalousarviossa osoitetaan lisävaroja luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseen, mikäli rahoitusohjelman perusteella tehdyt sitoumukset sitä edellyttävät.

Vuoden 2003 talousarvioehdotuksessa sitoudutaan rahoitusohjelman tavoitteisiin ja lähtökohtana on, että suojeluohjelmien toteutusta ei määrärahojen vähenemisestä huolimatta hidasteta.

Valiokunta korostaa, että ensi vuoden todellinen määrärahatarve tulee ottaa huomioon lisätalousarviossa. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota koko rahoitusohjelman toteuttamiseen. Rahoitusohjelma ulottuu vuoden 2007 loppuun ja saadun selvityksen mukaan sen toteuttamisessa ollaan budjettivarojen osalta jonkin verran suunnitellusta jäljessä. Rahoitusohjelman alkuvuosina Natura 2000 -verkoston valmistelu vei ympäristöhallinnon voimavaroja ja rahoitusohjelman etupainotteisuutta muutettiin siten, että vastaava osuus rahoista siirtyi ohjelman loppua kohden. Toimintaa on näin ollen pystyttävä tehostamaan rahoituskauden loppuvuosina ja tähän tarkoitukseen on varattava riittävä rahoitus.

30. Asumisen edistäminen

Asunnottomuus.

Suomessa on edelleen noin 10 000 asunnotonta, joista valtaosa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat tekivät osana hallituksen asuntopoliittista ohjelmaa erillisen pääkaupunkiseudun toimenpideohjelman, joka valmistui helmikuussa 2002. Sen tavoitteena on tuottaa pääkaupunkiseudun asunnottomille vuosittain 1 000 asuntoa vuosina 2002—2005.

Talousarvioehdotuksen mukaan tukea asunnottomuuden vähentämiseksi suunnataan erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asunnottomuuden vähentämiseen. Asunnottomille ja pakolaisille tarkoitettuihin avustuksiin ehdotetaan 8,4 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta on tarkoitus suunnata avustuksina palvelu- ja tuettuun asumiseen yhteensä 74,3 miljoonaa euroa, mikä on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Eduskunta on myös hyväksynyt lain, jonka mukaan vuokratalojen hankkimiseksi voidaan myöntää aravalainaa, jos vähintään 30 prosenttia talon asunnoista osoitetaan asunnottomille.

Asunnottomuuden torjunta ja erityisryhmien asumisen järjestäminen edellyttävät riittävän asuntotuotannon rinnalle asumisen tukitoiminnan kehittämistä. Hallinnonrajat ylittävä asuntotuotannon ja asumisen tukitoiminnan yhteen nivominen ovat edellytys kestävälle syrjäytymisen ehkäisytyölle. Erityisesti nuorten kohdalla panostaminen asumiseen ja elämänhallinnan edistämiseen ovat perusteltuja myös taloudellisesti.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Arava- ja korkotukituotanto. Eduskunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota yhtenäislainaehtojen epäkohtiin ja edellyttänyt, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Hallitus ei ole tehnyt eduskunnan edellyttämiä muutoksia. Lainojen korot ylittävät edelleen vastaaviin tarkoituksiin myönnettävien markkinaehtoisten lainojen korot, lainat eivät lyhene alkuvuosina lainkaan, vaan vuosimaksuun mahtuu lyhennystä vasta keskimäärin kymmenentenä lainavuotena. Vuosimaksun nousu on myös nopeampaa kuin asukkaiden ansiotason kehitys. Lisäksi lainojen konvertoinnin eli lainojen ennenaikaisen takaisinmaksun ja markkinaehtoisiksi lainoiksi muuttamisen seurauksena Asuntorahasto menettää korkotuloja. Samalla myös lainanottajien riskit korkotason nousun suhteen lisääntyvät.

Tulopoliittiseen sopimukseen liittyviin hallituksen toimenpiteisiin sisältyy ehdotus aravalainojen korkokatosta sekä valtuuksien korottamisesta. Aravalainakannan korkeimpia korkoja on tarkoitus alentaa rajoittamalla enimmäislainakorko kuuteen prosenttiin. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuuteen ehdotetaan 70 miljoonan euron korotusta.

Valiokunta toteaa, että koronalennus on sinänsä myönteistä, mutta järjestelmän keskeisiin epäkohtiin sillä ei ole vaikutusta. Muutos koskee vain noin kahdeksaa prosenttia aravalainoista. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden korottaminen ja asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainoituksen käyttöönotto ja sen suuntaaminen perusparantamiseen lisännee ainakin jossakin määrin asuntojen perusparantamista.

Valiokunta viittaa eduskunnan aiempiin kannanottoihin. Eduskunta on viimeksi kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä 22.11.2002 kiinnittänyt huomiota järjestelmän epäkohtiin. Eduskunta edellytti tuolloin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aravalainajärjestelmän korjaamiseksi siten, että korko-, vuokra- ja käyttövastiketasoa voidaan alentaa ja edellytyksiä asetettujen tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi parannetaan.

Valiokunta katsoo, että hallituksen esittämät toimenpiteet eivät ole riittäviä epäkohtien korjaamiseksi. Vain lainaehtojen selkeällä parannuksella voidaan luoda realistiset edellytykset sosiaalisen asuntotuotannon jatkumiselle ja asetettujen tuotantotavoitteiden saavuttamiselle.

Talousarvioaloitteiden TAA 678/2002 vp ja TAA 912/2002 vp perusteella valiokunta ehdottaa, että momentin perusteluihin lisätään uusi kolmas kappale, jossa määritellään nykyistä tarkemmin aravalainojen lainaehtojen sisältö.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallituksen asuntopoliittisen strategian mukaisesti Suomen asuntorahoitusjärjestelmien ja asumisen tukijärjestelmien kansainvälisen arvioinnin. Sen tavoitteena on selvittää, kuinka nykyiset asuntorahoitus- ja tukijärjestelmät toimivat asuntopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Arviointi on tarkoitus julkaista vielä kuluvan vuoden joulukuussa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että evaluoinnin tuloksia hyödynnetään selvitettäessä koko aravajärjestelmän ja sen rahoituksen kehitystarpeita. Tämä selvitystyö on käynnistettävä välittömästi evaluoinnin valmistuttua. Samalla on myös arvioitava yleishyödyllisyyslainsäädännön toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Korjaus- ja energia-avustukset.

Varsinaisessa talousarvioehdotuksessa korjaus- ja energia-avustuksiin esitetään 50 miljoonan euron avustusvaltuutta, josta osoitetaan 15 miljoonaa euroa energia-avustuksiin ja 35 miljoonaa euroa korjausavustuksiin. Tulopoliittiseen sopimukseen liittyen valtuutta nostetaan vielä 25 miljoonalla eurolla. Valtuuden korotus on tarkoitus osoittaa korjausavustuksiin, joihin on näin ollen käytettävissä 60 miljoonaa euroa. Valtuuteen sisältyy vuodelta 2002 käyttämättä jäävää valtuutta vastaava määrä.

Valiokunta katsoo, että hallituksen alkuperäinen ehdotus ensi vuoden korjausavustusvaltuudeksi oli riittämätön ja se olisi merkinnyt huomattavaa vähennystä korjausrakentamiseen kuluvaan vuoteen verrattuna. Valtuuden korotus on siten erittäin tärkeää. Korjausavustuksilla on huomattava merkitys mm. hissien rakentamisessa vanhoihin kerrostaloihin, ja niillä voidaan siten edistää vanhusten asumista kotona. Korjausavustuksilla on myös merkittävä työllisyysvaikutus.

Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että energia-avustuksiin osoitetaan erillinen avustusvaltuus. Energia-avustuksilla tuetaan mm. kansallisessa ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Valiokunta katsoo, että energia-avustuksiin tulee suunnata jatkossa riittävät resurssit ja avustusten myöntämistä tulee laajentaa siten, että niitä voidaan suunnata koko rakennuskantaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. ja 2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Aravalainojen ehtoja tarkistetaan siten, että korko seuraa mahdollisimman tarkasti markkinakoron tasoa, vuosimaksun lähtötasoa alennetaan ja vuosimaksun nousu on selvästi nykyistä hitaampaa. (Uusi)

(4.—7. kappale kuten 3.—6. kappale HE 132/2002 vp)

(8. ja 9. kappale kuten 7. ja 8. kappale HE 253/2002 vp)

(10.—14. kappale kuten 9.—13 kappale HE 132/2002 vp)

(15. kappale kuten 14. kappale HE 253/2002 vp)

16.—18. kappale kuten 15.—17. kappale HE 132/2002 vp)

70. Valtion asuntorahasto

Pienimuotoisten asuntoalueiden kehittäminen

Tiiviin, matalan ja ihmisläheisen pientalovaltaisen asumisen suosio on lisääntynyt. Myös yleishyödylliset rakennuttajat ovat alkaneet ohjata omaa kehitystoimintaansa tähän suuntaan. Oleellinen osa tiivis-matala hankkeesta on ollut puurakentamista ja sen keskeisenä toteuttamismallina on ollut Moderni puukaupunki -hanke.

Valiokunta pitää tärkeänä, että puurakentamisen roolia edelleen vahvistetaan. Edellytyksenä on tällöin, että puurakentaminen on myös teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyistä. Puurakentamisen ja suomalaisen puutuoteteollisuuden kehittämiseksi olisi perusteltua selvittää mahdollisuudet erityisen puurakentamisen kehitysohjelman käynnistämiseen.

Modernien puukaupunkien ja matala-tiivis-rakentamisen kannalta olisi myös tärkeää edistää malleja, joissa alueen kehittäjä ottaa nykyistä suuremman vastuun mm. alueen kaavoituksesta, suunnittelusta, markkinoinnista ja toteutuksesta asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaa ei ole useisiin vuosiin korotettu, vaikka sen käyttöön on jatkuvasti huomattavia paineita. Avustusta saavat järjestöt ja yhdistykset tekevät merkittävää työtä sekä ympäristön ja luonnonsuojelun että myös asumisen ja rakentamisen alalla. Valiokunta katsoo, että avustuksia jaettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota sellaisten järjestöjen avustuksiin, joilta pyydetään runsaasti virallisia lausuntoja ja kannanottoja ja joiden edustusta tarvitaan työryhmissä ja toimikunnissa. Määrärahan mitoitukseen tulee kiinnittää huomiota valmisteltaessa vuoden 2004 talousarviota.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

10. Muut verot

06. Arpajaisvero

Arpajaisveron tuotto on arvioitu olettaen, että raha-automaatti- ja kasinopelien verokanta nousee vuoden 2003 alusta hallituksen esityksen HE 127/2002 vp mukaisesti 9,5 prosenttiin. Eduskunta on kuitenkin vahvistanut verokannaksi 8,25 prosenttia tuotosta. Muutos alentaa verotuottoarviota 7,5 miljoonalla eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille arvioidaan kertyvän 112 500 000 euroa.

Osasto 12

SEKALAISET TULOT

33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto

Momentin 33.92.50 kohdalla lausuttuun viitaten momentille ehdotetaan lisättäväksi 10 miljoonaa euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille arvioidaan kertyvän 400 585 000 euroa.

Osasto 15

LAINAT

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

Momentille ehdotetaan lisättäväksi 62 689 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on yhteensä 670 000 000 euroa. Lisäys aiheutuu menomomenteille ehdotetuista muutoksista sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuottona tuloutettavan määrän korotuksesta ja arvioidun arpajaisverotuoton pienenemisestä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille merkitään nettotuloa 436 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan menoarvio päätyy 35 755 254 000 euroon ja tuloarvio 35 755 649 000 euroon.

Menojen loppusumma on täten 65 452 000 euroa hallituksen esitystä suurempi ja tulojen loppusumma on 65 189 000 euroa hallituksen esitystä suurempi.

Tuloarvioiden eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

	Esitys €	Valiokunta €
Yhteensä	35 690 460 000	35 755 649 000
Os. 11	30 123 314 000	30 115 814 000
Os. 12	4 155 691 000	4 165 691 000
Os. 13	892 144 000	892 144 000
Os. 15	519 311 000	582 000 000

Määrärahojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

	Esitys €	Valiokunta €
Yhteensä	35 689 802 000	35 755 254 000
Pl. 21	7 423 000	7 423 000
Pl. 22	117 527 000	117 527 000
Pl. 23	40 656 000	40 656 000
Pl. 24	724 772 000	724 832 000
Pl. 25	631 523 000	631 573 000
Pl. 26	1 384 299 000	1 385 199 000
Pl. 27	1 952 186 000	1 952 186 000
Pl. 28	5 048 146 000	5 048 146 000
Pl. 29	5 858 134 000	5 878 447 000
Pl. 30	2 589 454 000	2 589 454 000
Pl. 31	1 627 715 000	1 647 144 000
Pl. 32	982 142 000	982 942 000
Pl. 33	8 493 714 000	8 516 714 000
Pl. 34	2 162 865 000	2 162 865 000
Pl. 35	642 246 000	643 146 000
Pl. 36	3 427 000 000	3 427 000 000

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2003 hyväksytään edellä mainituin muutoksin,

että edellä ehdotetut lausumat 1—22 hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 294, 449, 483, 490, 521, 536, 572, 591, 678, 712, 716, 732, 739, 912, 934, 1010, 1051, 1054, 1057, 1113, 1115, 1125, 1133, 1222, 1351, 1396, 1447 ja 1521/2002 vp hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 1—293, 295—448, 450—482, 484—489, 491—520, 522—535, 537—571, 573—590, 592—677, 679—711, 713—715, 717—731, 733—738, 740—911, 913—933, 935—1009, 1011—1050, 1052—1053, 1055—1056, 1058—1112, 1114, 1116—1124, 1126—1132, 1134—1221, 1223—1350, 1352—1395, 1397—1446, 1448—1520 ja 1522—1523/2002 vp hylätään,

että talousarviota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Maria Kaisa Aula /kesk
vpj. Kari Rajamäki /sd
jäs. Olavi Ala-Nissilä /kesk
Pirjo-Riitta Antvuori /kok
Matti Huutola /vas
Timo Ihamäki /kok
Seppo Kääriäinen /kesk
Reijo Laitinen /sd
Markku Laukkanen /kesk
Hanna Markkula-Kivisilta /kok
Tuija Nurmi /kok
Mauri Pekkarinen /kesk
Virpa Puisto /sd
Ola Rosendahl /r
Matti Saarinen /sd
Anni Sinnemäki /vihr
Sakari Smeds /kd
Irja Tulonen /kok
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
Kari Uotila /vas
Jukka Vihriälä /kesk
vjäs. Ulla Anttila /vihr
Jukka Gustafsson /sd
Liisa Hyssälä /kesk
Ulla Juurola /sd
Bjarne Kallis /kd
Kari Kantalainen /kok
Juha Karpio /kok
Riitta Korhonen /kok
Mikko Kuoppa /vas
Pekka Kuosmanen /kok
Hannes Manninen /kesk
Pertti Mäki-Hakola /kok
Pirkko Peltomo /sd
Iivo Polvi /vas
Jussi Ranta /sd
Kari Urpilainen /sd
Anu Vehviläinen /kesk
Ulla-Maj Wideroos /r

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

1. Sosiaalisesti eriarvoistuva Suomi

Lipposen II hallitus asetti hallitusohjelmassaan tavoitteen sosiaalisesti eheästä Suomesta. Nyt vaalikauden lopulla on nähtävissä, että monelta osin tavoite jäi toteutumatta. Budjettikirjan omankin ennusteen mukaan työttömyys jatkaa nousuaan kohoten vuoden 2001 9,1 prosentin tasosta 9,4 prosenttiin. Myöskään tavoite vähintään 70 prosentin työllisyydestä ei toteutunut. Ennuste ensi vuodelle on 67,5 prosenttia, mikä merkitsee työllisyysasteen kääntymistä laskuun.

Monien kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt ja hyvinvointipalvelujen järjestäminen vaikeutunut. Vuodelle 2002 peräti 108 kuntaa nosti kunnallista tuloveroprosenttiaan, ja vuodelle 2003 niin tekee noin 93 kuntaa. Verotus on näin suhteellisesti kohdistumassa kovimmin juuri pienituloisiin.

Perhetuet hallitus on jättänyt leikatulle tasolleen, vastoin niitä toiveita, joita pääministerinkin taholta vielä syksyllä 2002 heräteltiin. Kotihoidontukeen ja lapsilisiin hallitus ei koko vaalikauden aikana tehnyt ensimmäistäkään indeksitarkistusta. Stakesin raportin mukaan köyhien lapsiperheiden määrä on yli kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna.

Monet kansalaisryhmät, kuten työttömät, ovat jääneet paitsi vaalikauden aikana tehdyistä tuloverojen kevennyksistä. Mikäli osa verojen kevennysvarasta olisi osoitettu elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen alentamiseen, olisivat talouden kasvun hedelmät jakaantuneet oikeudenmukaisemmin. Tähän hallitus ei ole ollut valmis.

Hallituskoalition aloittaessa työtään vuonna 1995 bruttokansantuote oli 94,9 mrd. euroa, kun ensi vuodelle ennustetaan 146,2 mrd. euron tasoa. Taloudessamme olisi siis ollut voimavaroja noudattaa eri kansalaisryhmien tarpeet paremmin huomioivaa toimintalinjaa. Kuitenkin kotitalouksien väliset tuloerot ovat tuoreimpienkin tilastojen mukaan jatkaneet kasvuaan. Pienituloisten kansalaisryhmien osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista on vuodesta 1995 lähtien vähentynyt ja suurituloisten kasvanut!

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt vaihtoehdon hallituksen budjettiesitykselle. Vaihtoehtomme on tasapuolisempi ja oikeudenmukaisempi.

2. Kristillisdemokraattinen vaihtoehto

a. "Mistä rahat"

Hallituspuolueiden taholta on peräänkuulutettu opposition vaihtoehdon rahoitusta. Kristillisdemokraatit pitävät vaatimusta oikeutettuna. Vaihtoehtomme ei hallituksen esitykseen verrattuna lisää valtion velanoton tarvetta. Emme toisaalta esitä vaihtoehtoamme myöskään rahoitettavaksi ns. dynaamisilla vaikutuksilla.

Kristillisdemokraatit ovat esittäneet satunnaisten luovutusvoittojen verotusta lisättäväksi nykyisestä 29 prosentista esimerkiksi 50 prosenttiin, silloin kun luovutusvoitto perustuu alle 6 kuukauden omistamiseen. Mielestämme verojärjestelmän pitäisi suosia pitkäjänteistä säästämistä, mitä tarkoitusta esittämämme muutos myös palvelisi.

Olemme myös esittäneet palaamista maltilliseen pörssikaupan leimaveroon. Muutos lisäisi valtion verotuloja merkittävästi myös talouden taantuman olosuhteissa. Talouden nousukauden aikana veromuutos hillitsisi arvopaperikaupan ylikuumenemista. Pörssin kansainvälisen kilpailutilanteen kannalta pörssikaupan 0,15 prosentin vero ei olisi kohtuuton.

Pidämme pyrkimystä ansiotulojen verotuksen keventämiseen erityisesti matalammissa tuloluokissa kannatettavana tavoitteena. Syksyn budjettiesityksessään hallitus esitti ansiotulojen verotusta kevennettäväksi 315 milj. eurolla ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen hallitus esitti vielä noin 120 milj. euron lisäkevennystä. Ryhmämme mielestä kaikki ansiotulojen verotukseen tehtävät kevennykset olisi nyt tullut sopia tupo-ratkaisun jälkeen sitä tukien. Tässä tilanteessa ansiotuloverojen kevennykset olisivat mielestämme voineet olla nähtyä maltillisemmat, koska hallituksen esittämiä kevennyksiä joudutaan rahoittamaan lisävelanotolla. Linjamme parantaisi myös kuntien rahoitusasemaa, koska ne joutuvat merkittävältä osin hallituksen linjan maksajiksi.

Olemme myös valmiit saattamaan väkivaltaa ja muuta epäeettistä aineistoa sisältävät kuvatallenteet erillisen haittaveron piiriin ja nostamaan eräitä haittaveroja.

b. Kristillisdemokraattien verolinja

esitämme ruoan arvonlisäverotusta alennettavaksi 3 prosenttiyksiköllä (LA 91/2001 vp), jolloin talouden kasvusta pääsevät hyötymään myös työttömät ja kaikkein pienimpiäkin eläketuloja saavat kansalaisryhmät sekä mm. lapsiperheet
esitämme polttonesteiden verotuksen lisäkiristyksistä luopumista, mikä olisi mm. alueellisesta näkökulmasta käsin tarkasteltuna perusteltua
esitämme uutta haittaveroa epäeettisille kuvatallenteille
esitämme paluuta maltilliseen pörssikaupan leimaveroon (LA 58/2001 vp)
esitämme keinotteluvoittojen verotuksen tiukentamista (LA 59/2001 vp)
olisimme valmiita nähtyä pienempiin ansiotulojen verotuksen kevennyksiin, koska hallitus rahoittaa osan kevennyksistä velkaannuttamalla valtiontaloutta.

c. Kristillisdemokraattien keskeiset talousarviomuutokset

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi esitämme pienimpien äitiyspäivärahojen korottamista työttömien peruspäivärahaa vastaavalla tasolle sekä minimieläkkeiden korottamista.
Pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen tulee helpottaa. Kotihoidontuki ei nykytasollaan ole riittävä. Etenkin alle kolmivuotiaiden lasten hoito kotona on järkevää paitsi inhimillisistä myös taloudellisista syistä. Ryhmä esittää tässä vaiheessa alle kaksivuotiaiden kotihoidon tuen korottamista ja lapsilisiin indeksitarkistusta, koska perhe-etuudet ovat jo vuosia jääneet jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Ryhmä pitää sairaskulujen muutoinkin korkean omavastuuosuuden korottamista kohtuuttomana.
Pitkään jatkunut työttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ongelmien aiheuttaja. Suomesta ei saisi löytyä yhtään perhettä, jossa kummatkin vanhemmista ovat työttöminä. Ryhmä esittää tehostettuja työllistämistoimenpiteitä näiden perheiden kohdalla. Lasten sosiaalisen kehityksen kannalta on välttämätöntä katkaista työttömyyden ja syrjäytymisen kierre. Esitämme palkkaperusteisia työllistämistukia lisättäväksi.
Kuntien eriarvoistumiskehitys on nyt jatkunut jo vuosien ajan ja niiden kyky ylläpitää kansalaisille tärkeitä peruspalveluja on monin paikoin heikentynyt. Arvioiden mukaan kuntien vuosikatteet tulevat ensi vuonna edelleen pienenemään. Kuntien taloutta kiristävistä tuloveroalennuksista tai yhteisöveron heikennyksestä olisi osin tullut luopua. Kevennyksistä hyväksymme tupo-sopimuksen yhteydessä sovitun osan. Näin syntyvän taloudellisen toimintavaran haluamme kuntien suuntaavan kansallisen terveysprojektin toimenpiteiden rahoittamiseen ja omaishoidon kehittämiseen.

d. Yhteenveto

Esittämistämme muutoksista pörssivero, satunnaisten luovutusvoittojen tiukempi verotus, uusi väkivaltaviihteen haittavero ja maltillisempi ansiotulojen verotuksen linja merkitsisivät valtiontalouden rahoituspohjan vahvistumista noin 745 milj. eurolla.

Polttoaineverotuksen kiristyksistä luopuminen ja ruoan alv:n kevennykset puolestaan vähentäisivät valtion verotuloja noin 371 milj. eurolla.

Keskeisimmät talousarviomuutoksemme merkitsisivät seuraavaa:

minimieläkkeiden korotukseen +25 milj. euroa
minimiäitiyspäivärahojen korotukseen +35 milj. euroa
lapsilisien indeksikorotukseen ja kotihoidontuen korotukseen +40 milj. euroa
pienten lasten vanhemmille osa-aikatyön tukemiseen +40 milj. euroa
sairauskulukorvauksen omavastuun korotuksesta luopumiseen +15,5 milj. euroa
opiskelijoiden asumislisän säätämiseen ympärivuotiseksi +24 milj. euroa
työllistämistoimenpiteiden lisärahoitukseen +20 milj. euroa
kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen +6 milj. euroa
nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään huumetyöhön +3 milj. euroa.

Yhteensä noin 207,5 miljoonaa euroa.

Lisätulojemme (745 milj. euroa), esittämiemme lisämenojen (207,5 milj. euroa) ja verokevennysten (371 milj. euroa) erotuksen noin 166,5 milj. euroa käyttäisimme budjetin alijäämän pienentämiseen.

Hallituksen budjettilinjalle on olemassa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Se on eri kansalaisryhmien kannalta tasapuolisempi ja oikeudenmukaisempi kuin hallituksen esitys. Kristillisdemokraattien vaihtoehdossa pörssissä kauppaa käyvät pääosin ulkomaiset sijoittajat ja satunnaisia luovutusvoittoja saaneet joutuisivat maksamaan nykyistä enemmän. Voittajia olisivat mm. useimmat lapsiperheet, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja tarvitsevat, opiskelijat ja vähimmäisvanhempainrahaa saavat.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että työttömyys ei ole alentunut tavoitteiden mukaisesti. Kymmenet kunnat ovat taloudellisesti erittäin tiukoilla, mikä on johtanut kunnallisten tuloveroprosenttien kohoamiseen ennätyksellisen korkealle. Perhetuet on monin osin jätetty alhaiselle, leikatulle tasolleen. Monia kansalaisia uhkaa vakava syrjäytyminen. Talouden kasvu olisi antanut mahdollisuuksia nyt nähtyä oikeudenmukaisempaan ja tasapuolisempaan kehitykseen. Eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus jää ensi vuoden budjettiesityksessä 0,348 prosenttiin bruttokansantulosta. Hallitus ei ole halunnut toteuttaa omaa tavoitettaan kehitysyhteistyörahojen nostosta, vaikka pääministerin ja muiden kärkiministerien puheet ovat olleet myötämielisiä. Lämpimillä puheilla ei ole kuitenkaan ollut riittävää vaikutusta hallituksen budjettiesitykseen.

Kristillisdemokraatit pitävät kehitysavun nostamista 0,4 prosentin BKT-tasoon realistisena ja vastuullisena välitavoitteena kohti YK:n suosittamaa 0,7 prosentin tasoa. Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan myös 74 prosenttia suomalaisista haluaa nostaa kehitysyhteistyövaroja ja puolet heistä jopa YK:n suosittamalle tasolle. Kansan enemmistö on siis valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa juuri köyhimpien maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien — lasten ja naisten — tilannetta. Maailmanlaajuisen hädän lievittämiseksi tulee kehitysyhteistyön voimavaroja tavoitteellisesti nostaa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on muutama vuosi sitten esittänyt omaksi tavoitteekseen nostaa kehitysyhteistyövaroja vuosittain vähintään 33,6 miljoonalla eurolla (200 milj. markalla), jotta asteittain voitaisiin saavuttaa edes 0,4 prosentin BKT-taso. Hallituksen esitys jää ensi vuonnakin alle tämän tason.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1282/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 6 000 000 euroa maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää poliisin toimintamenoihin nettomääräisesti 516 487 000 euroa, mikä merkitsee alle 3 prosentin kasvua kuluvan vuoden määrärahatasoon verrattuna. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mielestä jo nykyisenkin palvelutason säilyttäminen edellyttäisi tuntuvampaa määrärahojen korotusta.

Poliisin tehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja rikosten selvittäminen on tullut kalliimmaksi mm. DNA-tutkimusten lisäännyttyä. Poliisien määrä asukaslukuun nähden on jo tänä päivänä alhaisempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Rikosten selvittämisprosentti on laskemassa, ja ensi vuonna valmistuville poliiseille ei kaikille ole tarjolla työpaikkaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opiskelijoiden pääasiallinen toimeentulo on opintoraha ja asumislisä. Molempien etuuksien reaalitaso on pudonnut, eivätkä ne riitä kattamaan opiskelijoiden välttämättömiä menoja.

Asumislisä on 80 prosenttia opiskelijan maksamasta kuukausivuokrasta, käyttövastikkeesta tai niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista. Asumislisä on siten Suomessa suoritettavissa opinnoissa maksimissaan 171,55 euroa kuukaudessa.

Asumislisän opiskelukytkentä aiheuttaa opiskelijoille etenkin kesäaikana vakavia toimeentulo-ongelmia, koska asumislisää ei voi saada, ellei opiskele päätoimisesti. Asuminen on kuitenkin kaikkien perusoikeus ja tasapuolinen kohtelu asumisen tukemisessa tulee taata erilaisille kansalaisryhmille.

Opintotuen asumislisän laajentaminen ympärivuotiseksi on tärkeää mm. siksi, että moni opiskelija joutuu kesäkaudeksi luopumaan asunnostaan ja päätymään erilaisiin tilapäisratkaisuihin sekä mahdollisesti toimeentulotukiasiakkaaksi. Asumislisän ympärivuotistamisella ja opiskelukytkennästä irrottamisella varmistetaan opiskelijalle ympärivuotinen oikeus asumiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 509/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 24 000 000 euroa opiskelijoiden asumislisän budjettiperusteiseen maksamiseen kokovuotisena.

99. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja ennaltaehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

a. Nuorten huumeidenkäyttö, huumausaineiden saatavuus ja huumeiden aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet Suomessa reilusti viime vuosikymmenen aikana. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet yhä nuorempien keskuudessa.

Ennaltaehkäisyyn ja valistukseen tulee panostaa kouluissa ja lisätä yhteistyötä koulujen ja kotien välillä, koska perheiden vastuu tässä asiassa on aivan keskeinen. Verkostojen luominen ja yhteistyön tiivistäminen nuorten lähiyhteisöjen välillä on välttämätöntä. Päihdekasvatukseen kuuluu vanhemmuuden ja lapsuuden sekä perheenjäsenten vuorovaikutuksen tukeminen. Jo yhden euron panostuksen ennaltaehkäisyyn tai hoitoon on arvioitu tuottavan 5—7 euron säästön vähentyneinä haittakustannuksina.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 788/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.99.51 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa nuorten ennalta ehkäisevään huumetyöhön.

b. Nuorten työpajatoiminnalla on saatu erittäin hyviä tuloksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Suomessa on tällä hetkellä noin 220 nuorten työpajaa, jotka elävät muutosten ja odotusten edessä. Nykyisillä resursseilla nuorten työpajatoiminnan jatkuminen on vaikeasti toteutettavissa.

Työpajojen johto- ja ohjaushenkilöstöstä 75 prosenttia työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa, joista suurin osa perustuu korkeintaan kahden vuoden työnsuunnittelijasopimukseen. Sen edellytyksenä on työttömyysjakso. Toistuvat henkilökunnan vaihtumiset kuluttavat työpajatoiminnan voimavaroja ja vaikeuttavat etenkin päihderiippuvaisten kanssa tehtävää pitkäjänteistä työtä. Ammattitaitoa parantava koulutus tai harjoittelu voisi tapahtua pääasiassa kuntien omistamissa nuorten työpajoissa. Pajatoiminnan jatkon turvaamiseksi tarvitaan riittävät kehittämismäärärahat, sekä samalla tulee huolehtia pajaohjaajien toimien vakinaistamisesta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 789/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.99.51 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Vuoden 1995 lapsilisien leikkausten jälkeen lapsilisien määrä on pysynyt tuolloin määritellyllä alennetulla tasolla yleisestä kustannuskehityksestä huolimatta. Ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on 90 euroa kuukaudessa, ennen euromuunnosta, vuosina 1995—2001, 570 markkaa kuukaudessa. Lapsilisien ostovoima onkin merkittävästi alentunut eikä yleistä kustannustason nousua ole lainkaan huomioitu.

Lapsilisien asema merkittävänä perhekustannusten tasaajana on ylläpidettävä. Aloitteessa esitetään rahoitusta lapsilisien 1,5 prosentin korotukseen vuodelle 2003. Jatkossa lapsilisät olisi sidottava yleiseen indeksiin, joka vuosittain automaattisesti korottaisi niitä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1179/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.15.52 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 euroa lapsilisien budjettiperusteiseen korottamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

a. Vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen tulee laajentaa. Osa-aikatyön edistämisellä parannetaan vanhempien mahdollisuuksia huolehtia itse lapsistaan siten, että he samalla voisivat säilyttää yhteytensä työelämään. Jos vanhempi saisi taloudellisen mahdollisuuden jakaa aikaansa työlle ja lapsilleen, parannettaisiin sekä lapsen että vanhemman hyvinvointia, ja myös työnantaja hyötyisi lisääntyneestä työtehosta. Lisäksi lapsen syntymästä saakka kotona olleen vanhemman paluu täysipäiväiseen työelämään tulisi helpommaksi. Osa-aikatyöskentely vapauttaa myös vanhempien aikaa pienten koululaisten iltapäivähoitoon sekä vahvempaan kasvatusvastuuseen isommista koululaisista.

Ryhmämme talousarvioaloitteessa TAA 1233/2002 vp esitetään määrärahan osoittamista osa-aikatyön tukemiseksi. Osittaisen hoitovapaan ajalta maksettavaa osittaista hoitorahaa tulisi maksaa nykyisen kolmen vuoden ikärajan sijaan alle 12-vuotiaan vanhemmalle ja hoitoraha porrastaa riippuvaiseksi vanhemman tulotasosta siten, että ansionmenetyksestä korvataan puolet, mutta korkeintaan 250 euroa kuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.18.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen vanhempien osa-aikatyön edistämisestä laajentamalla mahdollisuutta osittaiseen hoitovapaaseen ja ulottamalla osittainen hoitoraha 12-vuotiaiden vanhemmille asti.

b. Lainsäädännöllä on turvattu syntyvän lapsen ja hänen vanhempiensa toimeentulon turvaamiseksi oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan. Vanhempainpäivärahoilla korvataan työntekijän palkkatuloja, jotka jäävät vapaan ajalta saamatta, ja tulottomille turvataan vapaan ajalta perusturva. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrä lasketaan päivärahan alkamista edeltävänä vuonna vahvistetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos henkilö ei saa työtulojen perusteella äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, etuus maksetaan vähimmäismääräisenä. Vanhempainpäiväraha on tällöin 10,09 euroa päivässä. Päivärahaa maksetaan arkipäiviltä eli kuudelta päivältä viikossa, mutta ei arkipyhiltä, itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä.

Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa sai vuonna 2000 Kelan tilastollisen vuosikirjan mukaan 13 407 vanhempaa eli yli neljäsosa kaikista vanhempainpäivärahaa saavista vanhemmista. Lähes kolmasosalla on työttömän peruspäivärahan 22,75 euroa alittava vanhempainpäiväraha. Vuoden 1995 leikkausten jälkeen vähimmäispäivärahaa saavien prosentuaalinen osuus on jäänyt pysyvästi huolestuttavan korkealle. Työttömyysturva on pyritty määrittelemään sellaiseksi, että se takaa työttömälle henkilölle riittävän perusturvan. Äitiys- tai vanhempainlomalla lastaan hoitava vanhempi tarvitsee samantasoisen turvan. Vähimmäismääräisen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan tulee olla sen suuruinen, että se täyttää perheen toimeentulon minimivaatimukset. Äskettäin julkistetussa toimeentuloturvan perustuslain mukaisuutta selvittäneessä väitöskirjassa todetaan, että vanhempainpäivärahan alin taso on niin alhainen, että sen oikeudellisuus on kyseenalaistunut.

Köyhyysrajan alapuolella elävien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä kaksinkertaistui 1990-luvulla. Rajan alittaneissa lapsiperheissä on alle 3-vuotiaita kaksi kertaa useammin kuin muissa lapsiperheissä eli juuri vanhempainpäivärahaa nauttivia perheitä sekä runsaasti lastaan kotona hoitavia perheitä. Tulonsiirtojen osuus tuloista näissä perheissä on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna.

Vanhempien taloudelliset ongelmat vaikuttavat halukkuuteen hankkia lapsia. Aloitteen mukaisella vähimmäispäivärahan korotuksella olisikin myönteisiä vaikutuksia syntyvyyteen. Esimerkiksi opiskelijavanhemmat voisivat saada lapsen vähäisemmillä toimeentuloriskeillä. Opiskelijan on käytännössä mahdoton pitää nykyisentasoisella päivärahalla taukoa opinnoistaan ja keskittyä uuteen rooliin äitinä tai isänä. Korkeasti koulutettujen naisten kohdalla perhepolitiikalla osoitettu vanhemmuuden vähäinen arvostus johtaa siihen, että lasten aika tulee opintojen loppuun saattamisen ja uran luomisen jälkeen. Seurauksena on muun muassa hedelmättömyyden lisääntyminen lasten hankkimisen siirtyessä myöhemmille ikävuosille. Hedelmällisyys alkaa vähentyä jo noin kolmenkymmenen vuoden iässä, kun ensimmäisen lapsen synnyttävien keski-ikä on nyt 28 vuotta.

Hallitus on esittänyt työttömän peruspäivärahaa korotettavaksi 23,14 euroon. Tätä päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jotta vanhempainpäiväraha mahdollistaisi saman kuukausittaisen perusturvan, vanhempainpäivärahan alaraja tulee nostaa 19,90 euroon. Kuukaudessa päiväraha olisi tällöin noin 497 euroa. Ehdotuksemme taloudelliset vaikutukset ensi vuodelle ovat noin 35 miljoonaa euroa. Vähimmäisvanhempainpäiväraha ei turvaa toimeentuloa, ja siksi perheet joutuvat käyttämään yhteiskunnan muita tukimuotoja. Päivärahan nostaminen säästäisikin asumistuki- ja toimeentulotukijärjestelmän menoja.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1232/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 35 000 000 euroa vanhempainrahan vähimmäismäärän budjettiperusteiseen korottamiseen.

c. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä kestää monessa suhteessa kansainvälisen vertailun. Lääkärien ja hoitohenkilöstön koulutus on tasokasta ja hoitokäytännöt noudattavat hyvin uusinta tieteellistä tutkimusta. Suomalaisen terveyspolitiikan suuri ongelma on palvelujen korkea hinta niiden käyttäjälle. Kotitalouksien omavastuuosuus terveydenhuollon kustannuksista on OECD-maitten huippuluokkaa. Sairaus köyhdyttää erityisen raskaasti suomalaista potilasta. Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että hallitus esittää ensi vuoden talousarvioehdotuksessaan jälleen korotuksia terveydenhoidon maksuihin, nyt lääkekorvausten omavastuuosuuden nostamisen muodossa. Kaavaillut korotukset huonontaisivat ennen kaikkea pitkäaikaissairaiden asemaa. Budjettiesityksen mukaan peruskorvattavien lääkkeiden omavastuuraja nousisi 8,41 eurosta 10 euroon ostokertaa kohti. Erityiskorvattavien omavastuu nousisi 4,20 eurosta 5 euroon. Lisäksi vuotuinen lääkekorvauskatto nostettaisiin 594,02 eurosta 630 euroon. Näillä toimenpiteillä saavutettu säästö olisi ensi vuonna arviolta 16,9 miljoonaa euroa.

Lääkekustannuksille omavastuiden vuosittaisen maksukaton (594,02 euroa), jonka jälkeen potilaan ei ole tarvinnut maksaa lääkkeistään, ylitti viime vuonna 123 000 henkilöä. Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten ja kroonisesti sairaiden hoitoon hakeutumista. Sairauden toteamisen ja hoidon viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa muuttua lisämenoiksi. Esimerkiksi hoitamaton verenpainetauti lisää vaaraa sairastua sekä sepelvaltimotautiin että erityisesti aivohalvaukseen, joiden kokonaiskustannukset tulevat yhteiskunnalle entistä kalliimmaksi.

Erityisesti lääkkeet tulevat tarvitsijalleen kalliiksi. Suomalainen potilas maksaa jo ennen omavastuuosuuksien korotuksia itse lääkkeistään keskimäärin 52 %, kun Ruotsissa osuus on vain 29 % ja Norjassa 21 %. Uusien lääkkeiden saaminen korvattaviksi on ollut luvattoman hidasta. Esimerkiksi avohuollon mielenterveyspotilaat joutuvat usein käyttämään vanhoja, runsaasti sivuvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä, kun uutta ja turvallista lääkettä ei saada korvauksen piiriin. Tämä johtaa siihen, että monet sairaalasta kotiutetut psykiatriset potilaat lopettavat lääkkeensä ohjeiden vastaisesti runsaiden sivuvaikutusten vuoksi. Lisäksi taloudelliset vaikeudet saavat avohuollon potilaan laiminlyömään lääkityksensä, joka sairaalahoidossa ei maksaisi hänelle mitään. Merkittävin syy mielenterveyspotilaan joutumiseksi yhteiskunnalle kalliiksi tulevaan sairaalahoitoon on juuri avohoidon lääkityksen laiminlyönti.

Suomalaisen yhteiskunnan heikko tuki sen sairastuneille jäsenille ei selity yleisellä mielipiteellä tai asenteilla. Terveys on kyselytutkimusten mukaan ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja. Kansalaiset ilmoittavat olevansa valmiit jopa veronmaksun lisäämiseen terveyspalvelujen turvaamiseksi. Terveydelle tulisikin antaa sen ansaitsema painoarvo myös poliittisessa päätöksenteossa. Jo ennestään korkeita lääkekustannusten omavastuuosuuksia ei tulisi enää korottaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta muutti hallituksen esitystä niin, että lääkkeiden vuotuisen omavastuurajan nostosta luovuttiin. Kuitenkin lääkkeiden kertaostojen omavastuiden korotukset jäivät ennalleen. Valiokunnan muutos lieventää hallituksen esityksen kustannusvaikutusta 1,4 miljoonalla eurolla, joten lääkekustannusten omavastuukorotusten vaikutukseksi jää 15,5 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1231/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 15 500 000 euroa lääkekorvausten omavastuuosuuden korotuksista luopumiseen budjettiperusteisesti.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkkeen on tarkoitus turvata perustoimeentulo henkilölle, joka ei saa ansioeläkettä tai jolle on kertynyt vain pieni ansioeläke. Yksinäisen henkilön täysi kansaneläke on I kuntaryhmässä 487,60 euroa ja II kuntaryhmässä 467,32 euroa kuukaudessa. Puolisoilla vastaavat määrät ovat 429,02 ja 411,75 euroa.

Merkittävällä osalla iän vuoksi eläkkeelle jääneistä talous on kansaneläkkeen varassa. Odotettavissa on, että pitkäaikaisen työttömyyden yleisyyden vuoksi kansaneläke merkitsee tulevaisuudessa yhä useammalle ainoaa toimeentuloa. Kansaneläkkeen nykyinen taso ei riitä takaamaan toimeentuloa huolimatta tehdystä tasokorotuksesta ja toteutuneesta indeksikorotuksesta. Verotus huomioon ottaen Suomen minimieläke on Pohjoismaiden pienin. Kansaneläkkeen alhainen taso aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia toisaalla. Vähävaraiset eläkeläiset tinkivät esimerkiksi lääkkeiden hankinnassa, minkä seurauksena joudutaan hoitamaan vaikeutuneita sairauksia aikaisempaa kalliimmalla. Säästöt ruokaostoksissa johtavat ravitsemustason laskuun ja näin myös terveydellisiin ongelmiin. Eläkeläisten tuloerojen kasvu on johtamassa kasvavaan eriarvoisuuteen ja vanhusten syrjäytymiseen. Noin kolmannes köyhyysrajan alapuolella elävistä on eläkeläisiä. Suomessa arvioidaan olevan pelkkää kansaneläkettä saavia henkilöitä noin 115 000. He ovat minimieläkkeensaajia, joiden on vaikea selvitä eläkkeellään. Näiden eläkkeensaajien kansaneläkkeen tasokorotus on tarpeen, jotta he voisivat selvitä välttämättömistä elinkustannus- ja sairausmenoistaan. Pelkkää kansaneläkettä saavien minimieläkettä tulee nostaa 17 eurolla kuukaudessa 1.1.2003 alkaen. Jos eläkeläisen yhteenlaskettu kansaneläke ja sitä vähentävät eläkkeet jäävät alle uuden korotetun minimieläkkeen, kansaneläkkeeseen tehdään tasaava korotus.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 613/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.19.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 21 000 000 euroa kansaneläkkeen vähimmäismäärän budjettiperusteiseen korottamiseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja tervedenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Väestöliiton perhebarometrin mukaan yli 40 prosenttia päiväkotilasten vanhemmista haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Lasten kotihoidontuen tarkoituksena on ollut antaa perheille mahdollisuus jäädä hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta kotiin. Lapsiperheet ovat erilaisista perhepoliittisista etuuksista kuitenkin tyytymättömimpiä kotihoidontuen heikkoon tasoon. Perheille tulee taata todellinen mahdollisuus valita omaan elämäntilanteeseensa sopiva tapa hoitaa alle kouluikäistä lastaan. Nykyisentasoiset perhepoliittiset etuudet eivät tue vanhemmuutta ja kotien hoivatyötä. Alle 2-vuotiaille kotihoito on vielä tärkeämpää kuin tätä vanhemmille, ja siksi korotus tätä ryhmää koskevaan kotihoidontukeen on kiireellisin.

Useat lapsen kehitystä koskevat tutkimukset todistivat, että persoonallisuuden kasvulle olisi parasta, että lapsi saisi elää kolme ensimmäistä vuotta kotona vanhempien hoidossa. Lasten mielenterveyden häiriöillä on todettu yhteys liian varhain aloitettuun ja toisaalta etenkin henkilöstövajeesta kärsivään päiväkotihoitoon. Lastenlääkärit ovat toistuvasti muistuttaneet kotihoidon vähentävän pienten lasten infektiotautiriskiä. Kotihoito on nykyistä tehokkaamman tukemisen arvoinen hoitomuoto lapsen kasvun ja kehityksen kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti julkisen talouden ja työn jakamisen kannalta.

Kotihoidontuen järjestelmän heikentäminen 1990-luvulla on vähentänyt vaihtoehtoja lasten päivähoidon järjestämisessä ja lisännyt kunnallisten päivähoitopaikkojen tarvetta. Lakisääteisen kotihoidontuen supistamisen jälkeen monet kunnat ovat ottaneet käyttöön kuntalisän, jotta kotihoidontuki olisi todellinen vaihtoehto päivähoidolle. Kuntalisät ovat aiheuttaneet sen, että eri kunnissa asuvat perheet ovat eriarvoisessa asemassa peruspalvelujen suhteen. Nostamalla kotihoidontuen tasoa riittävästi lasten päivähoitovaihtoehdot asetettaisiin samanarvoiseen asemaan.

Voimassa oleva järjestelmä asettaa kunnallisen päivähoidon muiden hoitojärjestelyjen edelle. Korotus pienimpien lasten hoidon tukeen kannustaa vanhempia valitsemaan lapsilleen tällaisen hoitomuodon kunnallisen päivähoidon sijaan. Alle 2-vuotiaiden kotihoidon lisätuella saadaan aikaan säästöjä myös kuntien kireään taloustilanteeseen. Korotuksen kautta kunnilta vapautuu päivähoidon järjestämisestä varoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi päiväkotien ryhmäkokojen pienentämiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1183/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 euroa lasten kotihoidon tuen budjettiperusteiseen korottamiseen.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Vuosikymmenen takaisen talouslaman synnyttämä joukkotyöttömyys rasittaa yhteiskuntaamme edelleen. Pitkään jatkunut korkeasuhdanne kaunisti työttömyyslukuja, mutta nyt talouskehitys on kääntynyt jälleen huonompaan suuntaan, eikä työttömyyden laskusta enää näy merkkejä. Lukuisat tutkimukset osoittavat, miten yhteiskunnan monien kielteisten ilmiöiden juuret löytyvät juuri työttömyydestä. Työttömyyttä vastaan tulee taistella yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Suuri huolenaihe on kasautuva työttömyys, jossa pitkäaikaistyöttömyydestä sen kaikkine seurannaisvaikutuksineen on tullut joidenkin ryhmien kohtalo ja jopa oma alakulttuurinsa. On nähtävissä, että alueilla, joissa työttömyys on jatkunut pitkään korkeana, myös nuorisotyöttömyys on suurta. Tutkimukset osoittavat, että Suomeen on kasvamassa sukupolvi, joka ei eläessään ole nähnyt aikaa, jolloin vanhemmilla olisi ollut työpaikka. Tähän liittyen voidaan perustellusti puhua huono-osaisuuden periytymisestä seuraavalle sukupolvelle.

Pitkäaikaistyöttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttaja. Kuitenkaan viranomaistaholla ei perheiden työttömyyttä tarkastella kokonaisvaltaisesti ja hallinnolliset esteet koetaan suurina ongelmina. Ministeriöiden välisen yhteistyön ja poikkihallinnollisen tarkastelun puute on synnyttänyt tilanteen, jossa itse asiassa mikään taho ei edes seuraa työttömyyden kasautumista perheisiin. Työttömien perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen ja ongelmanratkaisu on akuutti tarve, johon niin valtakunnan tasolla kuin paikallistasollakin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Kaikkein pahin tilanne on perheessä, jossa molemmat huoltajat ja mahdollisesti vielä joku aikuisista lapsistakin on yhtäaikaisesti työttöminä. Silloin huoli siitä, että työttömyys periytyy seuraavalle sukupolvelle, on todella aiheellinen. Hyvinvointiyhteiskunnastamme ei pitäisi löytyä yhtäkään perhettä, jossa molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa työttöminä. Työttömän perheen kannalta tämä ei ole kohtuuton vaatimus, eikä sen täyttäminen edellytä yhteiskunnalta kohtuutonta panosta.

Edellä olevan perusteella ja toimenpidealoitteeseen TPA 152/2002 vp perustuen ehdotamme,

että pääluokan 34 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla mm. aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpitein jokaisessa perheessä ainakin toiselle huoltajalle taataan työpaikka.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha)

Suomessa on avoin työttömyys pysynyt EU-maiden keskitason yläpuolella vahvan talouskasvunkin vuosina. Hallitus leikkasi vuodesta 1996 alkaen kaikkia työllisyyden hoitoon tarkoitettuja määrärahoja. Nyt työttömyys on kääntynyt kasvuun. On välttämätöntä, että työllisyysmäärärahoja korotetaan vuoden 2003 talousarviossa. Hallitus on esittänyt palkkaperusteisen työllistämistuen korotusta vain palkkakustannusten nousua vastaavasti. Kun vuoden 2000 tilinpäätöksessä valtionhallinnon palkkaperusteisen työllistämistuen määrä vielä oli 58 995 288 euroa, ehdotetaan ensi vuodelle vain 34 100 000 euroa.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa on osoitettu 20 000 000 euroa työllistämistoimenpiteiden lisärahoitukseen. Tästä summasta puolet tulee osoittaa valtionhallinnon palkkaperusteiseen työllistämistukeen. Toinen puoli tulee lisätä investointimomentille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1289/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 34.06.02 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtionhallinnolle

30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha)

Vuoden 2002 talousarvioesityksessä palkkaperusteista työllistämistukea kunnille ja kuntayhtymille myönnettiin kaikkiaan 88,5 milj. euroa. Syksyn lisäbudjetissa momentin varoja siirrettiin noin 3,9 milj. euroa valtionhallinnon palkkaperusteiseen tukeen, koska määrärahat olivat jäämässä vaille käyttöä. Tämänkaltainen aktiivisten työvoimapoliittisten toimien määrärahojen ristiinkäyttö on sinänsä tarpeellista, koska näin voidaan joustavammin reagoida maan eri osissa vallitseviin erilaisiin tarpeisiin.

Monin paikoin kunnat ovat kuitenkin merkittävä työllistäjä, eikä esimerkiksi syrjäseuduilla välttämättä löydy kunnan lisäksi monia muita työvoimapoliittisten lisäresurssien käyttäjiä. Jo ennestään taloudellisten ongelmien keskellä kamppailevilla kunnilla ei välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia lisätyöllistämiseen. Siksi olisi keskeistä selvittää ja poistaa ne mahdolliset työllisyysvarojen jakoperusteiden kohdat, jotka heikentävät kuntien mahdollisuuksia määrärahojen käyttämiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että momentin 34.06.30 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteisten määrärahojen jakoperusteiden tarkistamiseen niin, että työvoimapoliittiset toimet riittävällä tavalla ulottuvat myös pahimmille työttömyysalueille.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräaha)

Vastalauseemme kohdassa 34.06.02 mainituilla perusteilla ja talousarvioaloitteeseen TAA 661/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 34.06.64 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa työllisyysperusteisiin siirtomenoihin investointeihin.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Keinotteluvoittojen veroilla vahvistettava hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa

Kansantuotteen kasvusta on työllisyyden vahvistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi kohdennettava oma osuutensa kaikille kansalaisryhmille. Kristillisdemokraatit alentaisivat kaikille kansalaisille keskeistä elintarvikkeiden arvonlisäveroa 3 prosenttiyksiköllä (LA 91/2001 vp). Emme kannata polttonesteiden veron korottamista.

Olemme valmiit myös eräiden haittaverojen, kuten tupakkaveron (LA 92/2001 vp) korotukseen.

Vaihtoehdossamme palauttaisimme pörssiveron ja korottaisimme satunnaisten luovutusvoittojen verotusta rahoittaaksemme hyvinvointipalvelujen lisäämisestä aiheutuvia menoja ja työvoimakustannusten kevennyksiä. Satunnaisten luovutusvoittojen korkeammalla verolla voidaan hankkia valtiolle noin 230 milj. euroa lisätuloja. Luovutusvoittoja omaisuudesta, jotka perustuvat lyhytaikaiseen, alle kuuden kuukauden omistukseen, voidaan mielestämme verottaa nykyistä enemmän. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt asiasta lakialoitteen LA 58/2001 vp.

Pienelläkin pörssikaupan omistusoikeuden luovutukseen perustuvalla verolla voitaisiin toisaalta hillitä keinottelua ja arvopaperikaupan ylikuumenemista sekä toisaalta lisätä valtion verotuloja. Esimerkiksi 0,15 prosentin suuruisella pörssiverolla veron tuotto olisi nykyisen liikevaihdon mukaan noin 320 milj. euroa (LA 59/2001 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että osaston 11 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää maaliskuuhun 2003 mennessä mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan vahvistamiseksi palauttamalla ns. pörssiveron ja lisäämällä lyhytaikaiseen omistamiseen perustuvaa myyntivoiton verotusta.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuden laajentaa "saastuttaja maksakoon" -periaatetta sovellettavaksi myös mielen saastuttamiseen niin, että väkivaltaista tai muutoin epäeettistä kuvausta sisältäville kuvatallenteille säädetään erillinen haittavero.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että tulevissa veroratkaisuissa varmistetaan se, että kaikki kansalaisryhmät pääsevät kasvusta osallisiksi mm. alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2002

Sakari Smeds /kd
Bjarne Kallis /kd

VASTALAUSE 2

Yleisperustelut

Talouden näkymät ja finanssipolitiikan viitekehys

Keskustan mielestä finanssipolitiikan lähiaikojen tärkein tehtävä on tasapainoisen kasvun tukeminen, työllisyysasteen nostaminen ja työttömyysasteen vähentäminen.

Maailmantalouden taantuma ja näkymien epävarmuus myös vuodelle 2003 ovat johtamassa työttömyyden kasvuun, vaikka jo lähtötaso on kestämättömän korkea. Tilanne vaatii nopeita ratkaisuja.

Finanssipoliittiset toimet on mitoitettava sellaisiksi, etteivät ne vaaranna julkistalouden kehitystä siinä tapauksessa, että pidemmän ajan kehitys osoittautuisi ennakoituakin huonommaksi. Aivan erityisesti finanssipoliittisten toimenpiteiden tulee kohdistua työllisyyden vahvistumiseen.

Budjettikorjausten linja

Keskustan eduskuntaryhmän esittämät korjaukset ja lisäykset ensi vuoden talousarvioesitykseen ja ensi vuoden varsinaiseen talousarvioon on rakennettu niin, että:

ne parantavat työllisyyttä erityisesti pk- yrittäjyyden työllistämiskynnystä madaltaen,
ne antavat työtä erityisesti vaikeimman työllisyyden alueille (keinoina mm. aluekehityksen tehostaminen ja oikaiseminen sekä kotimaisen ruoantuotannon edellytysten parantaminen),
niillä käynnistetään sellaisia välttämättömiä investointeja, jotka parantavat alueen työllisyyttä, infrastruktuuria ja palveluja,
ne uusin täsmäkoulutuksen keinoin auttavat työhön jokaista työkuntoista,
niillä kohennetaan erityisesti kuntien palvelutarjonnan edellytyksiä ja kuntien työpaikkoja ja
ne parantavat lapsiperheiden asemaa.

Työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistettava

Todellinen laaja työttömyys on yhä edelleen lähes puoli miljoonaa ihmistä, alueelliset työttömyyserot ovat suuret, pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt hyvin korkealla ja nuorisotyöttömyys on erittäin paha yhteiskunnallinen ongelma. Lipposen hallitukset ovat epäonnistuneet vaalilupauksissaan puolittaa työttömyys sekä työllisyysasteen nostamisessa 70 prosenttiin.

Viime vuosina työttömyys on myös vaikeutunut eli työttömät ovat työttöminä aiempaa pidempiä jaksoja. Työttömyysjaksojen pitkittymisestä kertoo se, että työttömien enemmistön eli noin 156 000 henkilön toimeentulon turvana oli viime elokuussa työmarkkinatuki. Runsaat 118 000 työtöntä on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla. Peruspäivärahan saajia oli noin 18 600.

Työttömyyden alueelliset erot eivät ole hallituksen toiminnan aikana kaventuneet vaan pikemminkin kasvaneet. Syyskuussa matalin työttömyysaste oli Uudenmaan TE-keskuksen alueella 9 prosenttia ja korkein se oli Kainuussa 18 prosenttia.

Työttömyys aiheuttaa inhimillistä hätää, kärjistää köyhyysongelmia ja nielee julkisia voimavaroja.

Erittäin nopeista talouden kasvun vuosista huolimatta työttömyys on Suomessa liian korkealla tasolla. Noin 10 prosentin avoin työttömyys aiheuttaa inhimillistä hätää ja lisää syrjäytymisriskiä. Eriarvoistuminen ja köyhyysongelmat ovat Suomessa viime vuosina kärjistyneet, ja siihen pääsyy on työttömyys. Työttömyys heikentää julkisen talouden tasapainoa. Passiivinen työttömyyden hoito nielee valtion ja kuntien menoja. Verotulot jäävät alhaisemmiksi kuin paremman työllisyyden oloissa. Kansantalouden voimavarat ovat vajaakäytössä.

Työttömyyden aiheuttamia menoja ja tulomenetyksiä valtion taloudessa voi karkeasti arvioida seuraavan laskusäännön avulla: työttömyyden aleneminen yhdellä prosenttiyksiköllä vähentää valtion menoja 175 miljoonaa euroa ja lisää valtion tuloja 175 miljoonaa euroa eli parantaa valtion talouden tasapainoa 350 miljoonalla eurolla.

Työttömyyden aiheuttamaa voimavarojen hukkaa kuvaa parhaiten ns. laaja työttömyys, johon luetaan työttömien ohella myös erilaisten työvoimapoliittisten toimien piirissä olevat sekä työttömyyseläkettä saavat. Laaja työttömyys oli tämän vuoden lokakuussa työministeriön mukaan lähes 475 000 henkilöä. Työvoimapoliittisten toimien piirissä oli tästä noin 90 000 henkilöä. Työttömyyseläkeläisiä oli 54 000.

Keskustan mielestä tarvitaan sekä välittömiä toimia työllisyyden parantamiseksi että myös pikaisia rakenteellisia uudistuksia työn tarjonnan ja kysynnän kohtaannon parantamiseksi sekä työvoimapolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi.

Rakenteellinen työttömyys ei korjaannu pelkästään talouden kasvua vauhdittamalla. Rakenteellisen työttömyyden perusongelma on tunnetusti se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja siitä seuraa työttömyyden pitkittymistä. Huomattava osa työttömistä on pelkästään peruskoulutuksen tai vähäisen ammattikoulutuksen varassa. Rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan sekä tehokkaampaa työttömien täsmäkoulutusta työnantajien tarpeisiin että verotusta, työnantajamaksuja ja sosiaaliturvaa uudistavia toimia.

Tuloverokevennysten kohdentaminen tasaisesti eri tuloluokkiin on ollut työttömyyden alentamisen kannalta tehotonta. Niiden olisi pitänyt painottua alimpiin tuloluokkiin. Tuloverotuksen alentamista tehokkaampi keino on kuitenkin työnantajamaksujen huomattava alentaminen matalan tuottavuuden työn kysynnän lisäämiseksi ja palvelualojen yritystoiminnan synnyttämiseksi.

Pelkästään kouluttamalla ei ole mahdollista kaikkien pitkäaikaistyöttömien pätevyyttä parantaa niin paljon, että he voisivat työllistyä korkean osaamisen aloille. Siksi tarvitaan lisää työpaikkoja myös vähemmän koulutetulle työvoimalle erityisesti palvelusektorille. Yksityisten palveluiden ala työllistää Suomessa huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Toteuttamiskelpoisen mallin työnantajamaksujen alentamisen kohdentamiseksi pienipalkkaisille, alhaisen tuottavuuden aloille ovat esittäneet Pasi Holm ja Vesa Vihriälä (Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpaperi no 57/2002). Valtio palauttaisi työnantajalle osan matalapalkkaisen työvoiman aiheuttamista työnantajakustannuksista (työnantajan sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuista).

Keskusta esittää, että uusien työpaikkojen luomiseksi etenkin palvelualoille alennetaan työnantajamaksuja palkkatason mukaan porrastetusti ns. palautusjärjestelmän avulla. Alennuksen tulee olla huomattava, jotta se kannustaa työllistämiseen. Matalan tuottavuuden aloilla työnantajamaksut osana verokiilaa ovat huomattava este uusien työpaikkojen luomiselle.

Ekonomistit Holm ja Vihriälä ovat valmistelleet tätä koskevan esityksen niin pitkälle, että se on realistisesti toimeenpantavissa 1.12.2003 alkaen. Keskustan ehdottama poliittinen sitoutuminen työnantajamaksujen palautusjärjestelmän käyttöönottoon merkitsisi sitä, että se vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen työllisyyttä lisäävästi jo ensi vuonna. Mallin toteuttaminen on osa seuraavan vaalikauden veronkevennysvaran käyttöä. Uudistuksen kustannusvaikutus vuodelle 2003 olisi arviomme mukaan noin 25 miljoonaa euroa.

Äskettäin raporttinsa julkistanut Leppäsen verotyöryhmä totesi, että työnantajamaksujen kohdennetuilla alennuksilla matalapalkkaisille on "suurimmat myönteiset työllisyysvaikutukset menetettyjä verotuloja kohti". Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreessa kirjassa "Kriisistä nousuun" korostetaan, että "alhaisten ansiotulojen verotusta tai alhaisiin palkkoihin kohdistuvia välillisiä työvoimakustannuksia tulisi alentaa.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme yleisperusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että uusien työpaikkojen luomiseksi etenkin palvelualoille alennetaan merkittävästi pienipalkkaisen työn työnantajamaksuja, jotta laajaa rakenteellista työttömyyttä voitaisiin alentaa ja samalla vähentää alueellisia työttömyyseroja.

Kuntasopimuksella ennustettavuutta ja vakautta peruspalvelujen rahoittamiseen

Hallituksen kuntapolitiikan suurimpana heikkoutena on ollut tempoileva ja ennustamaton toiminta. Leikkaukset ovat olleet kohtuuttoman suuria ja ne on toteutettu kunkin vuoden lopulla. Kunnat eivät ole voineet suunnitella talouttansa edes vuoden tähtäyksellä.

Tosiasia on myös se, että kuntataloudella on liian vähän voimavaroja käytettävänä nykyisiin velvoitteisiin verrattuna. Kuntien on tietysti rationalisoitava edelleen toimintaansa ja lisättävä yhteistyötä palvelutuotannossa. Näiden lisäksi kunnat tarvitsevat lisää taloudellisia voimavaroja. Jos valtio ei niitä osoita, kunnallisverotus tulee nousemaan selkeästi. Se taas merkitsee verotuksen painopisteen siirtämistä pienituloisille.

Keskusta ei hyväksy pienituloisten verorasituksen lisäämistä, minkä vuoksi katsomme, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen lisärahoitus on kannettava valtionverolla. Samanaikaisesti on kannettava huolta siitä, että palvelut tarjotaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkialla maassa.

Mittavia haasteita ovat myös väestön ikääntyminen, työntekijöiden saatavuus ja sen asettamat velvoitteet kuntien henkilöstöpolitiikalle. Nämä tekijät on otettava huomioon kuntarahoitusta mitoitettaessa.

Keskustan mielestä on erittäin tärkeää vakauttaa kuntapolitiikka laatimalla neljän vuoden mittainen kuntasopimus. Siinä sovitaan julkisen talouden hoidon yleisperiaatteista, kuntien tehtävistä ja niiden vaatimasta rahoituksesta sekä suosituksista vero-, maksu- ja henkilöstöpolitiikaksi sekä sukupuolten välisiksi tasa-arvotavoitteiksi.

Valtion on turvattava kaikille kunnille voimavarat perustuslain tarkoittamiin kansalaisten sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamiseen.

Kuntasopimuksen keskeiset linjaukset ovat seuraavat:

1. Kuntasopimuksella uudistetaan kuntien ja valtion välinen neuvottelujärjestelmä todelliseksi neuvottelu- ja vuorovaikutusareenaksi.

2. Kuntasopimukseen kuuluu peruspalvelubudjetti, jossa sovitaan kuntien velvoitteista ja tuloista sekä valtion, kuntien ja asiakkaiden maksuosuuksista. Budjetti saatetaan tiedonantona eduskuntaan.

3. Kuntasopimuksella turvataan kaikille riittävät ja asianmukaiset peruspalvelut.

4. Valtionosuusuudistus toteutetaan viimeistään vuoden 2005 alusta. Siinä on nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin huomioitava kuntien palvelukustannusten todelliset erot. Nykyiset sairastavuus- ja päivähoitokertoimet eivät myöskään vastaa käytännön todellisuutta.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme yleisperusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että kuntien ja valtion välillä solmitaan kuntatalouden vakautta ja ennustettavuutta parantava koko vaalikauden käsittävä kuntasopimus, jolla tasapainotetaan kuntien velvoitteet ja rahoitusmahdollisuudet sekä pysäytetään kuntien eriarvoistumiskehitys, jotta kansalaisten peruspalvelut voidaan turvata nykyistä paremmin koko maassa.

Lapsiperheiden tilannetta kohennettava

Lapsiperheiden asema on nostettava vuoden 2003 budjetin ja tulevan vaalikauden painopistealueeksi. Perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi on vahvistettava perhepolitiikan kokonaisuutta. Tällöin on varmistettava hyvät palvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, riittävät perhetuet, todellisia vaihtoehtoja sisältävä päivähoitojärjestelmä sekä lasten ja nuorten turvaverkkojen parantaminen.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme yleisperusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että lapsiperheiden toimeentulo on vaikeutunut ja perheiden sosiaaliset ja henkiset ongelmat ovat lisääntyneet. Tuoreiden tutkimusten mukaan erityisesti pienten lasten perheissä köyhyys on pahentunut. Hallitus on epäonnistunut perhepolitiikassa ja lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kohentamisessa. Eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Keskustan ehdotusten rahoituksesta

Keskusta esittää vuoden 2003 talousarvioon täsmätoimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja yrittäjyyden vahvistamiseksi. Lisäksi painotamme varsinkin lapsiperheiden aseman parantamista sekä peruspalvelujen turvaamista etenkin terveydenhuollossa ja opetuksessa.

Keskustan ehdottamien vero- ja työnantajamaksukevennysten kustannusvaikutus on noin 155 miljoonaa euroa verrattuna hallituksen esitykseen. Tähän sisältyy luopuminen liikennepolttonesteiden verotuksen kiristämisestä. Menojen lisäyksiä ensi vuodelle Keskustan budjettilinjaan sisältyy noin 250 miljoonan euron edestä.

Työllisyysvaikutukset

Työpaikkoja lisäävillä toimenpiteillämme arvioimme, että työllisyys lisääntyisi noin 12 000 henkilötyövuodella, mikä vahvistaisi valtion taloutta 200 miljoonalla eurolla. Työttömyysaste alenisi arviolta 0,5 prosenttiyksikköä. Laskelma perustuu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvioon, jonka mukaan yhden työttömän työllistyminen vaikuttaa julkiseen talouteen positiivisesti noin 16 700 euroa.

Lisäksi Keskustan budjettilinjaukseen sisältyviä ehdotuksia rahoitettaisiin osaltaan lyhytaikaiseen omistukseen perustuvien myyntivoittojen verotuksen kiristämisellä ja harmaan talouden tehokkaammalla torjunnalla.

Lyhytaikaiseen omistukseen perustuvien myyntivoittojen verotuksen kiristäminen

Veronalaisten luovutusvoittojen määrä vuodesta 1993 on vuositasolla ollut keskimäärin 1 600 milj. euroa. Lyhytaikaiseen omistukseen perustuvia luovutuksia arvioimme olevan tästä 20 prosenttia.

Ehdotamme, että alle vuoden omistukseen perustuvan omaisuuden myyntivoittoveroastetta korotetaan 29:stä 45:een prosenttiin. Tällöin veroa menisi alle vuoden omistetun omaisuuden luovutushinnasta enimmillään 36 prosenttia. Työtulojen verotukseen verrattuna tätä ei voi pitää kohtuuttomana. Korotus ei koske oman asunnon myynnistä saatavan voiton verotusta.

Esittämämme korotus lisäisi valtion verotuloja vuositasolla keskimäärin arviolta noin 50 milj. eurolla.

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden aiheuttamien menetysten suuruudeksi on arvioitu vuositasolla 4—5 miljardia euroa. Edellä esittämillämme toimenpiteillä tästä olisi mahdollista saada noin 0,5 prosenttia laillisen toiminnan piiriin.

Tämä tarkoittaisi noin 30 miljoonan euron tulovaikutusta budjettiin.

Edellä esitettyyn pohjautuen Keskustan ehdotukset lisäisivät valtion menoja nettomääräisesti noin 130 miljoonaa euroa vuonna 2003.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansalaisten turvallisuudesta on huolehdittava

Lipposen II hallituksen ohjelmassa luvattiin poliisin voimavarojen lisäystä ja toimintaedellytysten vahvistamista. Lupaukset eivät ole toteutuneet. Poliisin toimintamäärärahat pysyvät lähivuosina vuoden 2000 tasolla. Tästä seuraa, että varsinaista poliisityötä tekevien määrä uhkaa pudota sadalla jo vuonna 2003. Tilanteen nurinkurisuutta kuvaa se, että samaan aikaan kymmeniä koulutettuja poliiseja uhkaa jäädä työttömiksi. Poliisin resurssitilanteeseen kiinnitti huomiota myös Valtiontalouden tarkastusvirasto äskettäin.

Sisäisen turvallisuuden haasteiden, tavoitteiden ja voimavarojen määrittelyyn on pikaisesti luotava oma selontekomenettelynsä. Selonteon valmistelu ja toimeenpano on toteutettava laajalla viranomaisyhteistyöllä ja sille on hankittava parlamentaarinen kate. Selonteon yhteydessä on huomioitava uudet turvallisuusuhat. Samalla erityisesti poliisin toiminnan tavoitteet, niiden mittarit ja resurssit on sovittava pitkäjänteisesti.

Poliisin toimintamenojen jälkeenjääneisyyttä on alettava kuroa umpeen jo vuonna 2003. Vuoden 2003 talousarvioehdotuksessa ennakoidaan poliisimiesten määrän putoavan 210:llä. Minimivaatimus on, että poliisimiesten määrä ei laske nykyisestä sen vuoksi, että valmistuneiden poliisien palkkaamiseen ei löydy rahaa. Määrärahojen mitoituksessa on myös asianmukaisesti huomioitava kustannustason nousu sekä väistämättä lisääntyvät tehtävät ja hankinnat.

Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että poliisin toimintamenoja lisätään vähintään seitsemän miljoonaa euroa. Tällöin poliisin toimintamenot olisivat sisäasiainministeriön oman budjettiehdotuksen tasolla. Kuten edellä on kuvattu, tarve on tätäkin suurempi, ja sen umpeen kurominen edellyttää pitkäjänteistä ohjelmaa.

Vuoden 2003 talousarvioesitykseen liittyvä suunnitelma pudottaa poliisipäälliköiden määrää 90:stä 30:een tulee hylätä. Sille ei ole esitetty riittäviä hallinnollisia perusteita eikä takeita siitä, että se lisäisi poliisien määrää kentällä edes lyhyellä aikavälillä. Päinvastoin, palvelutaso heikkenee ja ihmisten eriarvoisuus lisääntyy. Säästövaikutus on jäämässä pitkälläkin tähtäyksellä olemattomaksi, koska poliisipiirissä tarvitaan joka tapauksessa toimintaa johtava, päällystötasoinen poliisimies. Suunnitelma on myös ristiriidassa juuri toteutetun kihlakuntauudistuksen ja sen periaatteiden kanssa.

Paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadintaan tarvitaan 0,1 milj. euron määräraha. Näin Rikoksentorjuntaneuvosto pystyisi paremmin konsultoimaan ja koordinoimaan paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadintaa, jossa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta. Turvallisuussuunnitelmien laadinta asetettiin tavoitteeksi jo vuonna 1999 hyväksytyssä kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa, mutta niitä ei ole vielä tehty läheskään kaikissa kunnissa.

Harmaan talouden torjuntaan puhtia

Harmaan talouden määräksi on arvioitu peräti 4—5 miljardia euroa. Harmaaseen talouteen sisältyy verojen ja muiden lakisääteisten maksujen laiminlyöntiä sekä pimeää työvoimaa ja pimeän tavaran myyntiä, joiden kautta pystytään tuottamaan ja tarjoamaan tavaroita ja palveluksia entistä alemmalla hintatasolla. Tällainen laiton toiminta näkyy muun muassa valtion tulojen menetyksinä ja vääristyneenä kilpailuna yritysten välillä sekä rehellisten työntekijöiden ja yritysten työmahdollisuuksien vähenemisenä. Kysymys on siten vakavasta kansantaloudellisesta taakasta sekä työ- ja yrittäjämoraalia rappeuttavasta ilmiöstä.

Tehokasta ennalta ehkäisevää harmaan talouden torjuntaa on erityisesti vero-, työnantajamaksu- ja työttömyysturvajärjestelmien kannustavuudesta ja selkeydestä huolehtiminen. Tämän päivän tilanne vaatii viranomaisilta myös nykyistä enemmän täsmätoimia, kuten viime vuosina tuntuvasti vähentyneiden verotarkastusten lisäämistä.

Harmaan talouden torjunnassa on huolehdittava poliisin, verottajan ja syyttäjätoimen riittävistä resursseista ja asiantuntemuksesta. Tärkeätä olisi myös tehostaa harmaan talouden vastaisen viranomaistoiminnan koordinointia.

Keskusta esittää, että harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi osoitetaan yhden miljoonan euron määräraha, jolla torjuntatehtäviin voitaisiin palkata 16 henkilöä lisää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

90. Rajavartiolaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rajavartiolaitoksen tehtävät ovat lisääntyneet mm. Schengenin sopimuksen takia. Samaan aikaan on säästösyistä jo toteutettu merkittävää toiminnan tehostamista. Jotta toimintamenoihin kohdistuvat paineet myös Venäjän kanssa yhteisellä rajalla voidaan paremmin ottaa huomioon, esitämme miljoonan euron lisäystä Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.90.21 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Kuntien resurssit palveluiden toteuttamiseen on turvattava

Hallituksen esitys vuoden 2003 talousarvioksi on valtio-kunta suhteen rahavirtalaskelmien perusteella neutraali. Tämä "kamreerilaskelma" ei ota kuitenkaan huomioon kuntien menojen kasvua, joka on ensi vuonnakin lähes miljardi euroa. Kun verotulojen kasvu samanaikaisesti pysähtyy ja kääntyy laskuun, merkitsee se noin 800 miljoonan euron aukkoa kuntataloudessa. Kokonaisuudessaan kuntatalous kiristyy, velka kasvaa, verotuloprosentit nousevat ja palvelut kärsivät.

Erityisen ongelmallisia ensi vuonna ovat valtionosuuksien indeksitarkistuksen puolittaminen sekä perusteettomat yhteisöveroleikkaukset: 0,5 prosenttiyksikön alennus ja liian alhainen laskentapohja alv-palautusten kuittausmenettelyssä. Indeksin puolittamisen kustannusvaikutus on kunnille 78 miljoonaa euroa sekä laskentapohjan 154 miljoonaa euroa kuntien tappioksi.

Kunnallisverovähennysten korottamisesta aiheutuu ensi vuonna 98 miljoonan euron veromenetykset. Hallitusohjelmassa nämä menetykset on luvattu korvata, mutta budjettiesityksen mukaan hallitus aikoo rikkoa omaa hallitusohjelmaansa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin tulee eduskuntaryhmien sopima 104 miljoonaa euroa sekä kansalliseen terveyshankkeeseen reilut 50 miljoonaa euroa. Kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia esitetään leikattavaksi 7 miljoonalla eurolla.

Koko sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusrakenne on kuitenkin sellainen, että se ei pysty turvaamaan palveluiden tarjontaa, koska valtionosuus kattaa muodollisestikin vain neljänneksen ja kunnat sekä asiakkaat kolme neljäsosaa. Vaikka valtio kustantaakin oman osuutensa, kunnat eivät pysty verorahoituksellaan ja nykyisillä palvelumaksuilla vastaamaan omastaan. Tällöin joudutaan "syömään kuormasta" ja se johtaa vähitellen umpikujaan.

Todellisuudessa valtionosuus sosiaali- ja terveydenhuollossa on noin 20 prosenttia kokonaismenoista ja opetustoimessa selvästi alle puolet, vaikka sen pitäisi olla 57 prosenttia. Se, miksi kunnat eivät pysty tarjoamaan riittäviä palveluja, ilmenee parhaiten tarkastelemalla peruspalveluiden rahoituksen kunta-valtio suhdetta Lipposen hallitusten toimikausina.

Kuntien peruspalveluiden osalta kehitys on ollut seuraava: Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot vuonna 1995 olivat 56 mrd. markkaa, josta valtio maksoi 19 mrd. markkaa. Viime vuonna menot olivat 71 mrd. markkaa, josta valtion osuus oli 15 mrd. markkaa. Näin ollen kustannusten noustessa 15 mrd. markkaa on valtio vähentänyt omaa osuuttaan neljällä miljardilla markalla. Vastaavasti opetus- ja sivistystoimen menot vuonna 1995 olivat 32 mrd. markkaa ja viime vuonna 37 mrd. markkaa, valtionosuus vuonna 1995 ja viime vuonna oli kutakuinkin samalla tasolla.

Edellä olevat luvut osoittavat selvästi, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen ongelmat ja vaikeudet johtuvat. Paineet ovat kasautuneet, ja tilanne on johtamassa umpikujaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta voimavaroja on leikattu varsinkin mielenterveys- ja kodinhoitopalveluista. Talouden ja henkilöstövoimavarojen niukkuudesta johtuen ongelmia on myös sekä päivähoidossa että viime aikoina erityisesti terveydenhuollossa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1046/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 2 000 000 euroa kuntien yleisten valtionosuuksien indeksitarkistusten toteuttamiseen.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Hallitus esittää kuntien harkinnanvaraiseen valtionavustukseen 47 092 000 euron määrärahaa, mikä on vajaat 12 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2001. Tällainen vähennys ei ole perusteltavissa. Valtakunnan sisäinen muuttoliike on jatkumassa aiheuttaen menojen rahoitusvaikeuksia niin väkeä luovuttavissa kuin sitä vastaanottavissakin kunnissa.

Edellä olevan ja luvun 26.97 perusteluissa olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Yliopisto-opetus ja tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Muuntokoulutuksen tarkoituksenmukaisuutta vielä harkittava

Opetusministeriössä suunnitellaan parhaillaan muuntokoulutusta sairaanhoitajien kouluttamiseksi lääkäreiksi. Opetusministeriön selvityksen mukaan koulutukseen on tarkoitus käyttää EU-rahaa. Yliopistot ovat tehtyjen korvaavuusselvitysten perusteella todenneet, että muuntokoulutettavat joutuisivat suorittamaan lähes kokonaisuudessaan lääketieteen koulutusohjelman opinnot. Tällöin koulutuksen kesto olisi lähes sama kuin muilla lääketieteen peruskoulutuksessa olevilla opiskelijoilla. Yliopistojen arviointien mukaan sairaanhoitajakoulutuksesta hyvitetään vain 10 opintoviikkoa 180 opintoviikosta, jonka lääkärikoulutus kestää.

Sairaanhoitajatutkinnon hinta on noin 25 000 euroa. Tämän lisäksi opiskelijaa kohti tulee muuntokoulutuksen hinta, joka on yliopistojen selvitysten mukaan 100 000—133 000 euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että lääketieteen lisensiaatin tutkinnon keskimääräinen hinta vuonna 2002 on noin 78 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

momentin 29.10.21 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että ennen sairaanhoitajien lääkäreiksi kouluttamisen aloittamista selvitetään koulutuksen todelliset kustannukset ja rahoitus sekä harkitaan selvityksen perusteella vielä koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta.

Aikuiskoulutuksen uusissa rahoitusjärjestelyissä ensi vuodelle ei ole tarpeellisella tavalla turvattu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia antaa aikuisten täydennyskoulutusta.

Valiokunnan tekemien momentin perustelumuutosten lisäksi ehdotamme,

että momentille 29.10.21 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa aikuiskoulutuksen turvaamiseksi yliopistojen täydennyskoulutukseen.

20. Ammattikorkeakouluopetus

22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentin 29.10.21 perusteluissa esitetyn pohjalta ehdotamme,

että momentille 29.20.22 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa aikuiskoulutuksen turvaamiseksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutukseen.

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Perusopetuksen osalta luokkakoko on kasvanut, erityis- ja tukiopetus on viety minimiin ja koulujen kerhotyö on lähes hävinnyt. Opettajien täydennyskoulutuksesta on tingitty ja monina vuosina opettajia jouduttiin lomauttamaan kymmenissä kunnissa. Viime vuosikymmenellä maamme noin 4 200:sta peruskoulun ala- ja yläasteesta lakkautettiin 800. Syynä ovat muuttoliikkeestä aiheutuva oppilasmäärien vähentyminen ja monilta osin myös säästösyyt.

Opetustoimeen on saatava rahoitusta perusopetuksen tason parantamiseksi. Peruskouluissa on tarpeen pienentää luokkakokoja, turvata pätevien opettajien saanti ja heidän työskentelyolosuhteensa asianmukaisina sekä huolehtia muutoinkin perusopetuksen edellytyksistä.

Yleisperusteluissa esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1056/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 35 000 000 euroa valtionosuudeksi ja -avustukseksi yleissivistävän koulutuksen indeksitarkistusten toteuttamiseen.

60. Ammatillinen koulutus

31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Työvoimakoulutuksen osuutta työvoimapolitiikassa on lisätty. Toimenpiteiden vaikuttavuudessa on kuitenkin ollut puutteita. Aikuiskoulutuksen voimavarat eivät ole kohdentuneet pääasiassa työttömiin vaan jo työssä oleviin. Koulutetut ovat kouluttautuneet yhä paremmin.

Työttömien motivoinnissa etenkään tutkintotavoitteiseen koulutukseen ei ole onnistuttu. Motivaatiota parantaisi koulutuksen kytkeminen mahdollisimman tiivisti näkymään uudesta työpaikasta sekä parempi henkilökohtainen räätälöinti kunkin työttömän tarpeisiin. Oppisopimuskoulutus onkin ollut työvoimapoliittisista toimenpiteistä parhaiten vaikuttavia, mutta aikuisten oppisopimuskoulutuksen paikkojen kiintiöinti on hidastanut koulutusmäärien kasvua.

Tehokkainta työllistymisen kannalta sekä samalla työtöntä parhaiten motivoivaa on koulutus silloin kun se toteutetaan suoraan tarjolla olevan työpaikan tarpeisiin. Siksi työttömien koulutus on räätälöitävä mahdollisimman usein työnantajien tarpeisiin. Lisäksi aikuisten oppisopimuskoulutus tulisi priorisoida työvoimapolitiikan keinona, ja siksi paikkakiintiöt tulisi poistaa. Ensi vuodelle aikuisten oppisopimuksen lisäkoulutuksen hakemuksia on 5 000 paikkaa yli esitetyn kiintiön. Aikuisten koulutustasoa kohottava parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdottama nosto-ohjelma tulisikin aloittaa oppisopimuspainotteisesti.

Työttömät tarvitsevat mahdollisuuksia myös nostaa osaamistasoa ja pätevyyttään pitkäaikaisessa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Yleissivistäviä opintoja tulee voida linkittää myös oppisopimuskoulutukseen. Tämä on välttämätöntä, koska työelämästä poistuu lähivuosina useampia eläkkeelle kuin mitä sinne tulee uusia työntekijöitä. Pula osaavasta työvoimasta on monella alalla ja alueella jo todellisuutta. Työttömyyden aikainen omaehtoinen iltaopiskelu on tehtävä mahdollisimman sujuvaksi.

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää lisätä myös työssä olevien, mutta heikosti koulutettujen aikuisten koulutusmahdollisuuksia. Ne on turvattava lisäämällä opetusministeriön aikuiskoulutuksen määrärahoja nosto-ohjelman viitoittamalla tavalla.

Työvoimapolitiikan toimenpiteitä ei tule ajaa alas, vaan niitä on painotettava määrästä laatuun ja täsmäkoulutukseen. Tarvitaan yksilöllisesti räätälöityä työttömän pätevyyttä parantavaa ja työnantajan tarpeisiin suunniteltua koulutusta sekä enemmän aikuisten lisäkoulutusta oppisopimuksilla. Aikuisten oppisopimusten käyttöä rajoittavat kiintiöt tulisikin poistaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 29.60.31 perusteluja muutettavaksi siten, että ammatillisen lisäkoulutuksen määrällinen sääntely poistetaan oppisopimusopiskelijoiden osalta.

Lisäksi ehdotamme,

että momentille 29.60.31 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa aikuisten oppisopimuskoulutuksen määrällisen sääntelyn poistamiseksi, mikä tarkoittaa nosto-ohjelman käynnistämistä oppisopimuspainotteisesti.

99. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja ennaltaehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Alle 25-vuotiaiden avointa työttömyyttä ei tule hyväksyä. Oppilaitosten, työvoimatoimistojen, erityisnuorisotyön, kuntoutuksen ja nuorten työpajojen mahdollisuuksia monipuolisesti käyttämällä on jokaiselle alle 25-vuotiaalle räätälöitävä oma väylä kohti työelämää. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus (yksilövalmennus ja työhön valmennus) on vakiinnutettava kuntien ja valtion yhteistyönä sekä lisäksi on varmistettava ohjaajien ammattitaito.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.99.51 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa nuorten työpajojen vakiinnuttamiseksi.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Perusmaataloudella on tärkeä tehtävä puhtaan kotimaisen ruoan tuottamisessa suomalaisille EU-jäsenyyden oloissa. Kuluttajat haluavat puhdasta kotimaista ruokaa ja hyvin hoidetun maaseudun.

Viljelijöiden edellytykset vastata näihin odotuksiin on turvattava. Maatalouden menestys ja viljelijöiden kohtuullinen toimeentulo on samalla osa maaseudun elinvoiman turvaamista ja tasapainoista alueellista kehittämistä.

Näissä odotuksissa onnistuminen on ollut vaikeaa maatalouteen ja maaseutuun kohdistettujen leikkausten vuoksi. Perheviljelmäpohjaisen maatalouden pitkäjänteisen harjoittamisen edellytykset on turvattava ja uskoa tulevaisuuteen on parannettava teoin etenkin nyt, kun EU laajenee.

Välittömänä toimenpiteenä Keskusta esittää, että maatalouden kansallista tukea lisätään tasokorotuksena 25 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi maatalouden kansallista tukea tulee lisätä tupo-ratkaisun edellyttämällä tavalla eli 20 miljoonalla eurolla.

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki

41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Kotimaisen, puhtaan elintarviketuotannon jatkuvuus on turvattava, jotta kuluttajille voidaan taata terveelliset elintarvikkeet. Kustannukset ovat kohonneet maataloudessa yli kahdeksan prosenttia vuodessa, eli huomattavasti yleistä kustannustason nousua enemmän. Eniten ovat nousseet polttoaineiden hinnat. Lisääntyneiden kustannusten korvaaminen viljelijöille on välttämätöntä, jotta suomalainen elintarviketuotanto varmistaa kilpailuasemansa unionin yhteismarkkinoilla.

Samaan aikaan, kun yhteiskunnassa muuten vallitsee turvattu ansiokehitys, viljelijöiden palkka pienenee. Niinpä palkansaajien tulopoliittisen ratkaisun synnyttyä on hallituksen nyt ryhdyttävä toimiin, jotta myös viljelijäväestön toimeentuloon saadaan parannus. Maatalouden kansalliseen tukeen kohdistuneita leikkauksia on palautettava.

Edellä olevan ja yleisperusteluissa esitetyn perusteella ehdotamme,

että momentille 30.12.41 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen.

13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen

Kuluttajien mahdollisuuksia saada halutessaan tarkempaa tietoa ruokansa alkuperästä on entisestään parannettava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

luvun 30.13 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että kuluttajan mahdollisuutta valita ruoka alkuperämaan mukaan kaupoissa ja ravintoloissa parannetaan säädöksin EU-normien sallimissa puitteissa.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Tasapainoisemman aluekehityksen aikaansaaminen edellyttää alan määrärahojen vähäistä lisäämistä ja esitettyjen määrärahojen alueellisesti tasapuolisempaa kohdentamista.

Suurimpien keskusten alueongelmat liittyvät useimmiten keskeisten kuntapalvelujen riittämättömyyteen ja asuntojen puutteeseen. Alueperusteinen julkinen rahoitus tulisi näillä alueilla kohdentaa ns. pullonkaulojen poistamiseen eli alueella asuvien ihmisten elinolosuhteiden kohentamiseen.

Menettävillä alueilla ongelmat ovat moninaiset. Siellä vaaditaan monilta politiikkalohkoilta samansuuntaisia, aluepoliittisesti oikein suuntautuvia toimia. Keskeisimmässä asemassa ovat tällöin perusinfrastruktuurin kehittäminen, alueperusteiset elinkeino- ja teknologiatuet sekä julkisen palveluvarustuksen kohentaminen.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka on välttämätön ehto tasapainoisemmalle kehitykselle. Se on kuitenkin täysin riittämätön tilanteessa, jossa hallitus on ajanut kansallisen aluepolitiikan alas.

Keskusta edellyttää, että maakuntien, erityisesti heikompien alueiden, perusrakenteen kohentamiseksi toimia tehostetaan merkittävästi.

Keskusta esittää, että perustienpidon määrärahoja lisätään 5 miljoonalla eurolla ja että lisäksi budjetin liikennepääluokan sisäisenä siirtona kohdennetaan 9 miljoonaa euroa perustienpitoon. Keskusta esittää lisäksi yksityisteiden valtionosuuksien korotusta 5 miljoonalla eurolla.

Keskusta edellyttää, että tienpidon kehittämishankkeiden alueellinen kohdentaminen tukee tasapainoista aluekehitystä. Myös raide- ja ilmaliikenteen ratkaisujen tulee tukea aluepoliittisia tarpeita, tasapainoista aluekehitystä.

Uuden ajan tietoverkot ovat erittäin keskeinen osa tasapainoisen aluekehityksen toimintapolitiikkaa.

Keskusta edellyttää, että valtiovalta ottaa vastuun uuden ajan tietoverkkojen toteuttamisesta yhteistyössä alan markkinatoimijoiden kanssa koko maahan. Palvelut on voitava saada kutakuinkin tasahintaisesti koko maassa.

Tieverkoston rappeutuminen ja investointien jälkeenjääneisyys on huolestuttavaa. Liikennepolitiikkaa ja tieverkoston kehittämistä tulisi toteuttaa nykyistä johdonmukaisemmin ja suunnitelmallisemmin niin, että liikennehankkeita aloitettaessa niiden rahoitus varmistetaan. Tällöin hankkeita voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Budjettimietintöön sisältyvien, pienillä määrärahoilla käynnistettävien tiehankkeiden ongelmana on jatkorahoituksen epävarmuus. Jatkorahoitus tulee varmistaa ensi tilassa. Lisäksi on huomattava, että jo nykyisellään rahoitusvajetta on keskeneräisissä hankkeissa vt 6 Kouvola—Koskenkylä ja vt 21 Kemi—Tornio.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Pääluokan perusteluissa esitetyn perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 14 000 000 euroa.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Pääluokan perusteluissa esitetyn perusteella ehdotamme,

että momentille 31.25.50 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot

78. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha)

Talousarvioehdotukseen sisältyy Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen varattu 9 miljoonan euron määräraha.

Esitämme tämän suunnittelumäärärahan poistamista etenkin aluerakenteellisten ja ympäristöpoliittisten syiden, kansallisen satamapolitiikan sekä hankkeen rahoitukseen liittyvien näkökohtien perusteella.

Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomen muut satamat pystyvät hyvin palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita, satamissa on edelleen runsaasti kehityspotentiaalia ja paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia.

Valtionosuus Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvän infrastruktuurin rahoittamiseen on niin suuri, että se vääristää kilpailua satamien kesken. Vuosaaren satamasta on tulossa maamme kaikkien aikojen kallein satamahanke, jonka infrastruktuurikustannukset on sovittu jaettavaksi puoliksi valtion ja Helsingin kaupungin kesken. Kustannusten ylärajaa ei kuitenkaan ole tiedossa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta poistaa momentin 31.99.78 valtion vuoden 2003 talousarviosta.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomi on harvaan asuttu ja pitkien etäisyyksien maa. Jos missä Euroopassa, niin juuri Suomessa alueperusteisilla yritys- ja teknologiatuilla voi olla suuri merkitys. Siksi Suomen on nostettava asteittain elinkeinotukien, kuten investointi-, kehittämisrahoitus- sekä toimintaympäristötuen määrä Euroopan huonoimpiin kuuluvista lukemista hyvälle eurooppalaiselle tasolle.

Keskusta esittää, että alueperusteisten elinkeinotukien myöntämisvaltuutta lisätään reilulla 40 miljoonalla eurolla.

Samalla kun Suomi on ajanut kansalliset alueperusteiset yritystuet alas, olemme paria viime vuotta lukuun ottamatta nostaneet tuntuvasti teknologia-, tutkimus- ja kehittämisrahoitusta.

Resurssien alueellinen suuntaaminen ei ole ollut kuitenkaan tasapainossa. Siksi t&k-rahoitus tulee nostaa uudelleen kasvuun ja kohdentaa osa rahoituksesta vahvistamaan suurten keskusten ulkopuolisten kehitysalueiden teknologia- ja osaamisperustaa.

Keskusta esittää, että t&k-rahoitusta lisätään ensi vuoden talousarviossa 5 miljoonalla eurolla ja että se kaikki kohdennetaan menestyvien keskusten ulkopuolisille alueille.

20. Teknologiapolitiikka

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Kansallisella teknologiapolitiikalla rakennetaan perusteet pitkäjänteiselle elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan kehittämiselle Suomessa. Julkinen teknologiarahoitus ei ole vuoden 2000 jälkeen kasvanut, mikä on johtanut tutkimustoiminnan rahoituksen painopisteen siirtymiseen entistä vahvemmin teollisuuden suuntaan. Tämä on muuttamassa tutkimustoimintaa epävarmaksi ja lyhytnäköiseksi. Tämän kehityksen seurauksena Suomi on menettänyt asemansa maailman johtavana innovatiivisena teknologiamaana.

Erityisesti tietointensiiviset yritykset ovat riippuvaisia jatkuvasta ja nopeasta teknologian kehittämisestä. Innovaatioympäristömme vetovoimasta ja tehokkuudesta on pidettävä jatkuvasti huolta. Siksi teknologiarahoituksen viimeaikaista jälkeenjääneisyyttä on kurottava umpeen.

Edellä ja pääluokan perusteluissa olevan perusteella ehdotamme,

momentin 32.20.40 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että momentin määrärahasta suunnataan 30 000 000 euroa alueiden teknologian ja osaamisen perustan vahvistamiseen.

Lisäksi ehdotamme,

että momentille 32.20.40 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

30. Yrityspolitiikka

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Kansainvälistymisen pitää näkyä myös alueilla. Yhteiskunnan tulisikin tukea yritysten verkostoitumista. Valtion rooli olisi erityisesti antaa yrityksille impulssi yhteistyöhön. Verkostojen aikaansaamiseksi tarvitaan erityisesti teknologiapolitiikan ja -rahoituksen pitkäjänteistä kehittämistä.

Alueellisin perustein kohdennetut yritystuet ovat Suomessa muihin Euroopan maihin verrattuna vähäisiä etenkin, kun otetaan huomioon etäisyydet ja harva asutus. Vuoden 1995 jälkeen tukia on leikattu nopeasti ja painopiste on siirtynyt tutkimus- ja kehitystukiin, jotka kohdentuvat pääasiassa kasvukeskuksien yrityksille. Vuonna 1995 tämän budjetin momentille "yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen" oli myöntämisvaltuutta varattu yhdessä alueellisen kuljetustuen kanssa 675 miljoonaa markkaa. Ensi vuodeksi vastaavaksi summaksi ehdotetaan noin 100 miljoonaa markkaa. Tapahtunut kehitys ei vastaa EU:n ns. lisäysperiaatetta. Kotimaista rakenne- ja aluetukea ei pidä korvata EU:sta tulevalla rahoituksella.

Kaikissa maamme TE-keskuksissa on myöntämisperusteet täyttäviä hankkeita, joita voitaisiin rahoittaa yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden momentilta. Suhdannepoliittisesti olisi järkevää lisätä tuntuvasti momentin myöntämisvaltuutta.

Edellä olevan ja pääluokan perusteluissa olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 32.30.45 perusteluja muutetaan siten, että investointitukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten toimintaympäristötukea sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaista kansainvälistymistukea saa vuonna 2003 myöntää 16 819 000 euron sijasta 58 000 000 euroa.

Edelleen ehdotamme,

että momentille 32.30.45 otetaan lisäyksenä 18 000 000 euroa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Keskusta nostaa lapsiperheiden aseman vuoden 2003 budjetin ja tulevan vaalikauden painopistealueeksi. Suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi keskusta painottaa valtiovallan sitoutumista perhepolitiikan vakauteen ja ennakoitavuuteen.

Monien tutkimusten mukaan lapsiperheet ovat jääneet jälkeen muusta väestöstä toimeentulokehityksessä. Uusimman perhebarometrin mukaan perheen taloudellinen epävarmuus ja lisääntyneet pätkätyöt vaikuttavat lasten hankinnan siirtämiseen myöhempään ajankohtaan ja päätökseen tehdä useampia lapsia. Nykyinen suomalainen perhepolitiikka ei riittävästi kannusta lasten hankkimiseen. Se ei myöskään mahdollista perheiden omien toiveiden toteutumista. Tämä näkyy myös alentuneissa syntyvyysluvuissa.

Perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi keskusta korostaa perhepolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat hyvät palvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, riittävät perhetuet, todellisia vaihtoehtoja sisältävä päivähoitojärjestelmä sekä lasten ja nuorten turvaverkkojen parantaminen.

Keskusta esittää perhetukien parantamiseen 1.7.2003 alkaen:

15 miljoonaa euroa pienimmän äitiys- ja vanhempainrahan nostamiseksi työttömän peruspäivärahan tasolle
25 miljoonaa euroa kotihoidon tuen tason korottamiseksi 330 euroon/kk
10 miljoonaa euroa lapsilisien indeksikorotusten tekemiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

pääluokan 33 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että pikaisesti laaditaan kokonaisselvitys lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta ottaen huomioon eri tukien, maksujen, verotuksen ja perhevapaiden yhteisvaikutus.

Arpajaisveron korottaminen raha-automaattien ja kasinopelien osalta tarkoitti kolmatta perättäistä arpajaisveron korotusta lyhyen ajan sisällä. Arpajaisverokannan korottaminen heijastuisi välittömästi vuosittain jaettavaan RAY:n tuottoon sekä heikentäisi kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. RAY:n toiminnan perusteella jaetaan tukea yli 1 000 järjestölle, joiden piirissä on 24 000 päätoimista ja 150 000 vapaaehtoista työntekijää. Laman jälkeen kolmannen sektorin palveluista ja työpaikoista on muodostunut oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen tarjoamia palveluja. Arpajaisverokannan noston seurauksena edellytykset toiminnan jatkamiselle heikkenevät oleellisesti. Verokannan korottaminen aiheuttaa kannattavuusongelmia erityisesti pienille paikkakunnille ja niiden luomille työpaikoille.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

pääluokan 33 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin arpajaisverolain kiristymisestä aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi niin, että arvokasta työtä tekevien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä muiden Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajien asema voidaan turvata.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisien merkitys on erittäin suuri erityisesti pienituloisissa ja monilapsisissa perheissä. Lapsilisiä leikattiin 700 miljoonalla markalla vuonna 1995. Tehdyn leikkauksen jälkeen lapsilisiin ei ole tehty edes kustannusten nousua korvaavaa indeksitarkistusta, saati että lapsilisiä olisi kohotettu tuottavuuden nousua vastaavalla tavalla. Lapsilisien reaaliarvo on pudonnut yli 10 prosenttia vuodesta 1994. Lapsilisien heikennykset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että lasten köyhyys on lisääntynyt.

Vuoden 2003 talousarviosta uhkaa muodostua jo kahdeksas peräkkäinen, jossa lapsilisiin ei tehdä edes kustannusten nousua korvaavaa indeksitarkistusta saati että lapsilisiä olisi kohotettu tuottavuuden nousua vastaavalla tavalla. Samanlaisen nollalinjan kohteeksi eivät ole joutuneet muut merkittävät tulot tai tulonsiirrot lasten kotihoidon tukea lukuun ottamatta. Silmiinpistävää on, että juuri lapsiperheiden tuen ostovoimaa on leikattu vuodesta toiseen, kun samalla tarve lapsiperheiden ja niiden kasvatusvastuun tukemiseen on laajasti tiedetty. Sanojen ja tekojen ristiriita on selittämätön.

Talousarvioaloitteessa esitetään 10 milj. euron lisämäärärahaa lapsilisien indeksikorotusten toteuttamiseen 1.7.2003 alusta. Kun lasten lukumäärä vähenee, tämä merkitsisi sitä, että lapsilisiin varattu määräraha säilytettäisiin vuoden 2002 tasossa.

Edellä ja pääluokan perusteluissa olevaan sekä talousarvioaloitteeseen TAA 1063/2002 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.15.52 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 euroa lapsilisien indeksikorotusten toteuttamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Keskustan eduskuntaryhmä esittää pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korottamista työttömän peruspäivärahan tasolle.

Perhepolitiikan pahin epäkohta on vähimmäismääräisen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taso. Yli neljäsosa äideistä saa pienintä äitiyspäivärahaa, 10,09 euroa päivältä. Tämä ei yllä edes vähimmäistoimeentuloturvan tasolle. Valtion talousarvioehdotuksessa on esitetty pieni 1,36 euron korotus päivärahaan ja parannus työttömien äitiys- ja vanhempainrahaan. Esitys on kuitenkin kosmeettinen. Yli 20 000:n äitiyspäivärahalla olevan asema ei parane juurikaan. Vastavalmistuneiden, pätkätöitä tekevien, yrittäjien, viljelijöiden ja opiskelijoiden päiväraha jää edelleen erittäin pienelle 11,45 euron tasolle.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Vähimmäismääräisen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan tulee olla sen suuruinen, että se täyttää perheen toimeentulon minimivaatimukset. Perheiden tukeminen myös taloudellisesti on tulevaisuuden ongelmien ennaltaehkäisyä.

Sosiaaliturvan tulee olla sellainen, että se lieventää vanhemmuuden ja työelämän välisiä ristiriitoja. Nyt näin ei ole. Päinvastoin nykyjärjestelmä alhaisine minimiäitiyspäivärahoineen laittaa perheen kohtuuttomaan tilanteeseen perhesuunnittelussa. Ei voi olla oikein, että äiti joutuu menemään välillä työhön — minimiäitiyspäivärahalle putoamisen pelossa — halutessaan tehdä sisaruksia lapselle, jonka vuoksi juuri on ollut hoitovapaalla.

Ehdotamme 15 000 000 euron määrärahalisäystä vuoden 2003 talousarvioon pienimpien äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan korottamiseksi 1.7.2003 alusta työttömän päivärahan tasolle. Kaikkein pienituloisimpien nuorten lapsiperheiden elämisen edellytysten parantaminen ja mahdollisuuksien avaaminen on oikeansuuntaista perhe- ja sosiaalipolitiikkaa.

Edellä olevaan ja pääluokan perusteluihin sekä talousarvioaloitteeseen TAA 1064/2002 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 15 000 000 miljoonaa euroa pienimpien äitiys-, isyyspäivä- ja vanhempainrahojen korottamiseen.

Lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä yhtäältä rahoituksen kestävyyden vuoksi ja toisaalta kansalaisten kohtuuttomien lääkekustannusten madaltamiseksi varsinkin pitkäaikaissairaiden osalta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.18.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lääkekorvauksiin tehtyjen muutosten vaikutuksia ja ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin aiheutuneiden ongelmien ja epäkohtien korjaamiseksi.

19. Eläkevakuutus

60. Valtionosuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Keskusta esittää, että alinta eläketurvaa jatkossa parannetaan. Yksi tärkeimmistä eläkepoliittisista tavoitteistamme on saada 150 000—200 000 eläkeläistä pois köyhyysrajan alapuolelta. Noin 115 000 heistä on sellaisia, jotka saavat vain kansaneläkettä.

Kansaneläkkeen merkitys on suuri pienipalkkaisille, usein naisille, palkatonta kotityötä tekeville, pienyrittäjille ja niille, joilla on epäyhtenäinen ja katkonainen työhistoria, kuten pitkäaikaistyöttömillä, kotiäideillä, omaishoitajilla ja pätkätyön tekijöillä. Tällaisia epätyypillisiä työsuhteita on yhä enemmän, ja näin kansaneläke tulee olemaan edelleen merkittävä pienituloisten eläketurvan takaajana. Kysymys on ennen muuta oikeudenmukaisuudesta ja eri elämänvaiheiden kattavan vähimmäisturvan huolehtimisesta. Kansaneläkejärjestelmän toimivuudesta ja uskottavuudesta on huolehdittava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.19.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että pienimpiä kansaneläkkeitä korotetaan pikaisesti.

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Kaikille veteraaneille maksettavaan verottomaan rintamalisään ei ole tehty tasokorotusta, vain vuosittaiset indeksitarkistukset. Rintamalisän taso vuonna 2002 on 40,50 euroa kuukaudessa. Sen saajia arvioidaan olevan vuoden 2002 lopussa 124 000 henkilöä. Rintamalisän korotuksen viidellä eurolla kuukaudessa (ulotettuna myös ulkomaalaisille vapaaehtoisille maksettavaan rintama-avustukseen) kustannusvaikutus olisi noin 7,2 miljoonaa euroa. Suomen itsenäisyyden 85-vuotisjuhlavuoteen ajoitettuna päätöksenä rintamalisän tasokorotus kohdistuisi kaikille veteraaneille ja olisi samalla tunnustus heidän panoksestaan Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi.

Keskusta esittää, että veteraanien rintamalisää korotetaan viidellä eurolla kuukaudessa. Kustannusvaikutus olisi tällöin 7 miljoonaa euroa.

Edellä olevaan ja talousarvioaloitteeseen TAA 1065/2002 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.22.59 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 7 000 000 euroa veteraanien rintamalisän korottamiseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntien taloutta on viime vuosina vaivannut kasvava eriarvoisuus, vaikka keskimäärin talous olikin tasapainossa. Nyt tilanne on muuttunut. Kuntien vuosikate laskee ennusteiden mukaan ensi vuonna lähes puoleen, ja se tulee edelleen laskemaan vuosina 2004—2006. Taloudelliset ongelmat tulevat koskemaan kaikentyyppisiä kuntia, koska verotulot laskevat ja toiminnalliset menot kasvavat. Tilanteeseen vaikuttaa taloudellisen taantuman ohella kuntien arvonlisäveron takaisinperinnän kuittaaminen yhteisöverosta.

Kuntien valtionosuuksien indeksitarkistuksia puolitetaan jo kolmantena vuotena peräkkäin. Kaikkiaan näistä on kertynyt 204 miljoonan euron menetykset.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä merkitsee 40 miljoonan euron leikkausta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot nousevat lähelle 14 miljardia euroa vuonna 2002. Tähän vaikuttavat kustannuskehitys, uusien lakisääteisten tehtävien aiheuttamat menot sekä erityiset sosiaali- ja terveydenhuollon menopaineet.

Eduskunta on edellyttänyt käsitellessään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muutosta, että hallitus valmistelisi esityksen kuntien valtionosuuslain 6 §:n 3 momentin kumoamiseksi, jotta valtion yksipuoliset ratkaisut puolittaa osuutensa kustannustason noususta eivät olisi enää mahdollisia. Hallitus ei ole antanut tällaista esitystä.

Kansallisen terveysprojektin onnistuminen edellyttää, että valtio panostaa terveysprojektissa esitetyt määrärahat projektin toteuttamiseen. Nyt jo terveysprojektin ensimmäisenä toteuttamisvuotena projektin rahoitus jää lähes kolmasosaan siitä, mitä sosiaali- ja terveysministeriö esitti, vaikka terveydenhuollon akuutti ongelmatilanne edellyttäisi etupainotusta.

Kansallinen terveysprojekti edellytti, että valtio satsaa terveysprojektiin viiden vuoden aikana 700 miljoonaa euroa, mikä tekee vuositasolla 140 miljoonaa euroa. Nyt hallitus esittää ensi vuodelle vain 57 miljoonan euron rahoitusta.

Siksi esitämme 60 miljoonan euron lisäystä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin valtionosuuksien indeksitarkistusten toteuttamiseksi täysimääräisenä ja kansallisen terveysprojektin rahoittamiseen.

Edellä olevaan sekä talousarvioaloitteisiin TAA 1067/2002 vp ja TAA 1066/2002 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 60 000 000 euroa valtionosuudeksi kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin indeksitarkistusten maksamiseen täysimääräisenä sekä kansallisen terveysprojektin rahoituksen turvaamiseksi.

Yksi tärkeimmistä korjausta vaativista epäkohdista on kotihoidon tuen tason nostaminen. Vuonna 1996 tehdyn leikkauksen takia kotihoidon tuki on menettänyt kilpailukykyään lasten päivähoidon vaihtoehtona. Monet perheet haluaisivat hoitaa pientä lastaan kotona vielä vanhempainrahakauden jälkeenkin. Tämä vaihtoehto on kuitenkin monelta perheeltä poissuljettu, koska perheen tulot romahtavat yhden kuukausipalkan jäädessä pois menojen ollessa kuitenkin suurimmillaan asumisen ja muiden kulujen takia.

Kotihoidon tuen järjestelmän heikentäminen on vähentänyt vaihtoehtoja lasten päivähoidon järjestämisessä ja lisännyt kunnallisten päivähoitopaikkojen tarvetta. Lakisääteisen kotihoidon tuen supistamisen jälkeen monet kunnat ovat jälleen ottaneet käyttöön kotihoidon tuen kuntalisiä. Näin on haluttu lisätä perheiden mahdollisuuksia valita joko kotona tapahtuva hoito tai yksityinen tai kunnallinen päivähoito.

Kotihoidon tuen tasoa on nostettava leikkausta edeltäneelle tasolle, siksi esitämme kotihoidon tuen määrärahaa korotettavaksi ja tuen tason korottamista ensi vuonna 330 euroon 1.7.2003 alkaen. Määrärahatarve ensi vuoden talousarvioon on noin 25 miljoonaa euroa

Edellä olevaan sekä talousarvioaloitteeseen TAA 1066/2002 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 25 000 000 euroa pienten lasten kotihoidon tuen korottamiseen.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Erittäin nopeista talouden kasvun vuosista huolimatta työttömyys on Suomessa korkealla tasolla. Passiivinen työttömyyden hoito nielee valtion ja kuntien varoja. Viime vuosina työttömyys on myös vaikeutunut eli työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Yksilöille ja perheille työttömyys aiheuttaa inhimillistä hätää ja lisää syrjäytymisriskiä. Eriarvoistuminen ja köyhyysongelmat ovat Suomessa viime vuosina kärjistyneet, ja siihen pääsyynä on työttömyys.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Työvoimapolitiikan päätavoite on tukea työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kuitenkin viime vuosina tehdyt arviot työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuudesta työllistymisen osalta ovat olleet kriittisiä. Vaikuttavuutta työllistämisessä voidaan lisätä panostamalla enemmän toimenpiteiden laatuun sen sijaan, että tavoitellaan vain toimenpiteiden kautta kulkevien henkilöiden mahdollisimman korkeaa määrää. Nykyinen toimintatapa on omiaan kierrättämään työttömiä eri toimenpiteissä ilman, että ne luovat polkuja pysyvään työllistymiseen.

Työllistymisen edistämiseksi tarvitaan työnantajan ja työttömän tarpeisiin räätälöityä yksilöllisempää ja laadukkaampaa koulutusta, parempaa koulutus- ja uraneuvontaa sekä työnvälitystä. Työttömien motivoinnissa etenkään tutkintotavoitteiseen koulutukseen ei ole onnistuttu. Motivaatiota parantaisi koulutuksen kytkeminen mahdollisimman tiiviisti näkymään uudesta työpaikasta sekä parempi henkilökohtainen räätälöinti kunkin työttömän tarpeisiin. Työvoimatoimistojen onkin nykyistä tehokkaammin toimittava työnantajien tarpeiden sekä työttömien mahdollisuuksien aktiivisena linkittäjänä.

Työvoimatoimistoissa tarvitaan myös uudenlaista tietotaitoa ja henkilöstöä luomaan pitkäjänteisiä luottamuksellisia työnantajapalveluita niin, että työnantajat näkevät nykyistä paremmin myös työttömät työvoimaresurssina. Nyt työttömät jäävät usein unohduksiin ja työnantajat kilpailevat työmarkkinoilla jo olevasta työvoimasta.

Henkilökohtaisen palvelun laadun parantamiseksi on työvoimatoimistojen henkilöstövoimavaroja lisättävä ja rekrytoitava sinne erityisesti työnantajapalveluiden sekä koulutus- ja ammatinvalinnanneuvonnan korkeaa osaamista. Ostopalveluita on käytettävä ennakkoluulottomasti täydentämään työvoimatoimistojen osaamista. Ongelmana tällä hetkellä on myös työvoimatoimistojen henkilöstön palkkatason alhaisuus, mikä osaltaan vaikeuttaa osaavan henkilöstön rekrytointia ja pysyvyyttä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että momentille 34.06.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa koulutusneuvonnan ja työnantajayhteyksien parantamiseksi työvoimatoimistoissa.

25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha)

Vammaisuus ei merkitse läheskään aina työkyvyttömyyttä. Viime vuosina onkin vammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille edistetty erilaisilla RAY:n ja ESR-rahoituksen kokeiluilla sekä sosiaaliturvalainsäädännön muutoksilla. Vammaisten mahdollisuus jättää eläke lepäämään sekä kuntoutus- ja koulutussuunnitelmien laatiminen nuorille vammaisille ovat olleet hyviä uudistuksia. Samoin työkeskuslainsäädäntö on uudistunut. Työkeskusten tulisi kehittyä avoimille työmarkkinoille valmentaviksi palveluyksiköiksi.

Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistäminen avoimille työmarkkinoille on tukitoimetkin huomioon ottaen julkisen talouden kannalta erittäin kannattavaa. Vammaisten ja vajaakuntoisten avoimille työmarkkinoille työllistämisessä käytetyt ns. tuetun työllistämisen toimintamallit on vakiinnutettava. Työvalmentajien määrää on lisättävä. Työvoimatoimistojen tulee voida ostaa työvalmentajapalveluita säätiöiltä, järjestöiltä ym. palveluiden tarjoajilta.

Vammaiset ja vajaakuntoiset on huomioitava nykyistä paremmin työvoimatoimiston asiakkaina. Riittävät määrärahat tarvitaan vaajakuntoisten ja vammaisten työhön sijoittumisen tukemiseen työolosuhteita sopeuttamalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.25 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa helpottamaan vammaisten ja vajaakuntoisten pääsyä avoimille työmarkkinoille.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2002

Maria Kaisa Aula /kesk
Olavi Ala-Nissilä /kesk
Seppo Kääriäinen /kesk
Markku Laukkanen /kesk
Mauri Pekkarinen /kesk
Jukka Vihriälä /kesk
Liisa Hyssälä /kesk
Anu Vehviläinen /kesk

VASTALAUSE 3

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Senaatti-kiinteistöt

Puolustusvaliokunta totesi valtion vuoden 2003 talousarviosta valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa (PuVL 3/2002 vp), että se "ei pidä kiinteistöuudistuksen toteuttamista esitetyssä muodossa tässä vaiheessa selkeänä eikä tarkoituksenmukaisena".

Myöskään valtiovarainvaliokunnassa ei talousarvioesitykseen sisältyvälle ehdotukselle puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteuttamisesta ole mielestämme esitetty riittäviä taloudellisia, toiminnallisia tai maanpuolustukseen liittyviä perusteluja.

Kuten puolustusvaliokunnan lausunnossa — johon mietinnössäkin viitataan — todetaan, kiinteistöuudistuksen toteuttamiseen osoitettu rahoitus on alimitoitettu. Ongelmallista tulevaisuuden kannalta on myös se, että Senaatti-kiinteistöjen perimät vuokrat eivät toisin kuin yleiset markkinavuokrat jousta lainkaan alaspäin, vaan vuokrien tuottoarvo on kiinteä.

Periaatteellisesti suurin kysymys on kuitenkin se, hyväksytäänkö puolustusvoimien kasarmi- ja muiden rakennusten hallinnan siirtäminen kokonaan puolustushallinnon ulkopuolelle. Nyt esitetyt perustelut ja suoritettu valmistelu näin suuren periaatteellisen muutoksen tekemiselle eivät ole riittäviä.

Myöskään ei ole esitetty riittäviä takeita siitä, että puolustushallinnon nykyisen henkilöstön asema turvattaisiin palvelutuotannon supistuessa kiinteistöuudistuksen seurauksena. Uudistuksen henkilöstövaikutusten arviointi on ylipäätään vielä kesken.

Valiokunnassa saamamme selvityksen perusteella puolustushallinnon rakennusten kunto ei ole tyydyttävä eivätkä kiinteistöt ole kaikilta osin tarkoituksenmukaisia.

Vaikka ehdotuksemme kiinteistöuudistuksen pysäyttämisestä hyväksyttäisiin, on välttämätöntä, että tarvittavat peruskorjaukset puolustuskiinteistöjen terveyshaitta- ja kunto-ongelmien ratkaisemiseksi tehdään ja hallitus tuo pikaisesti niitä koskevat esitykset eduskunnalle.

Kiinteistöuudistuksen pysäyttämisestä seuraa useita teknisiä muutoksia vuoden 2003 talousarvioon: korkotulot valtion lainoista liikelaitoksille vähenisivät, puolustusministeriön pääluokkaan olisi palautettava uudisrakennuksia ja perusparannuksia koskeva momentti sekä osoitettava siihen rahoitus ja pääomavuokriin nyt käytettävät summat olisi poistettava toimintamäärärahoista.

Kiinteistöinvestointien rahoituksen osalta on kysymys suurelta osin budjettiin otettavien menojen jaksottamisesta, ei suoranaisista lisämenoista.Siirto Senaatti-kiinteistöille merkitsisi investointien maksamista pidemmällä ajalla pääomavuokrina. Vastalauseessa ehdotettu siirron hylkäävä vaihtoehto edellyttäisi luonnollisesti lisärahoitusta vuoden 2003 budjettiin, mikäli puolustuskiinteistöjen rakennusinvestoinnit haluttaisiin pitää mietinnössä ehdotetun vaihtoehdon tasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 28.60 päätösosan kohdan 1 toinen kappale "Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2003 siten, että puolustusministeriön hallinnassa ollutta valtion kiinteistövarallisuutta siirretään noin 1 009 milj. euron arvosta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Siirrettävä omaisuus merkitään lainaehdoin annetuksi vieraaksi pääomaksi. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta" poistetaan.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2002

Olavi Ala-Nissilä /kesk
Seppo Kääriäinen /kesk
Markku Laukkanen /kesk
Mauri Pekkarinen /kesk
Sakari Smeds /kd
Jukka Vihriälä /kesk
Liisa Hyssälä /kesk
Anu Vehviläinen /kesk

VASTALAUSE 4

Yleisperustelut

Parannusta lapsiperheiden ja ympäristön hyvinvointiin sekä työllisyyteen

Maailmantalouden tilanne näyttää edelleen epävarmalta. Tässä tilanteessa on olennaista, että valtiontalouden menopaineet saadaan pidettyä aisoissa. Talouspolitiikan tulevaisuuden suurimpina haasteina Suomessa on väestön ikääntyminen ja korkeana jatkuva rakennetyöttömyys. Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä työvoima vähenee ja työikäisten huoltotaakka kääntyy jyrkkään nousuun. Väestön ikääntyminen kasvattaa eläkekustannuksia ja terveyskuluja. Työssä olevien ihmisten eläkkeelle siirtymistä on tästä syystä järkevää pyrkiä pitkittämään mahdollisimman lähelle varsinaista eläkeikää.

Vastalause pohjautuu Vihreiden vaihtoehtobudjetin linjauksiin. Vihreiden vaihtoehtobudjetin lähtökohtana oli, että valtion velanottoa ei lisätä siitä, mikä oli tilanne valtion vuoden 2003 talousarvioesityksen antamisen hetkellä. Maailmantalouden kehityksen ja lamaoletusten kannalta lievästi elvyttävä linjaus on nyt perusteltu.

Peruspalvelut ja perhe-etuudet kuntoon

Kansalaisten mielestä toimivien ja laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen on tärkeämpää kuin verojen alentaminen. Valtion tehtävänä on taata kansalaisille perustuslain suoma oikeus tasavertaisiin peruspalveluihin. Peruspalvelut tuotetaan pääosin kunnissa. Niiden turvaaminen edellyttää siten, että valtio omalta osaltaan turvaa kuntien rahoituspohjan pysymisen terveellä tasolla. Kunnilla on hyvin epätasaisesti jakautuvia velvoitteita, jotka olisi otettava huomioon valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteissa. Tällaisia epätasaisesti jakautuvia velvoitteita ovat esimerkiksi muuttoliike, toimeentulotukiasiakkaiden määrä, joukkoliikennepalvelujen tarve, vammaisten osuus kuntalaisista, maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen järjestäminen ja huumeongelmat. Näyttääkin yhä ilmeisemmältä, että kuntalaisten tasavertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää valtionosuusjärjestelmän ja verotulojen tasausjärjestelmän rakenteellista muuttamista.

Vihreiden vastalause sisältää ehdotuksia lisäresurssien suuntaamisesta lapsiperheiden, nuorten ja vammaisten tarpeisiin tavalla, joka ei vähennä resursseja muilta väestöryhmiltä. Muun muassa Stakesin tuoreen selvityksen mukaan elinolot ovat koventuneet juuri pienten lasten perheissä. Vihreiden esitykset ovat sellaisia, jotka purevat lapsiperheiden köyhyyteen. Ehdotukset koskettavat muun muassa seuraavia sektoreita.

* Alinta äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa esitetään korotettavaksi nykyisestä 10,09 eurosta 23,14 euroon peruspäivärahan tasolle. Hallituksen esitys alimman äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan korottamisesta 1,36 eurolla ei ole riittävä näiden kaikkein köyhimpien äitien ja isien perheiden tilanteen helpottamiseen.

* Kotihoidon tukea esitetään korotettavaksi 33 eurolla kuukaudessa. Hallituskin on moneen kertaan todennut, että perheillä on oltava mahdollisuus valita lasten kotona hoitamisen tai kodin ulkopuolella järjestettävän päivähoidon välillä. Tästä huolimatta sen talousarvioesityksestä ei löydy ehdotusta kotihoidon tuen korottamiseen.

* Vammaisten henkilökohtaisen avustajan järjestelmää esitetään muutettavaksi laajemmaksi subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille henkilöille ja avustajapalvelujen rahoituksen siirtämistä Kelalle. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vammaistyöryhmä 96:n ehdotusten toteutuksen aloittamisesta. Tästä huolimatta vammaisten sosiaaliseen asemaan ei tällä hallituskaudella juurikaan ole saatu parannusta.

Veropohjaa laajennettava

Suomea uhkaa lähitulevaisuudessa veropohjan kapeneminen. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen kuitenkin edellyttää riittävää verotuottoa. Energia- ja ympäristöverotuksen tiukentaminen on kestävää kehitystä tukeva tapa turvata verotuotot. Hallitus esittää talousarvioehdotuksessaan verotuksen painopisteen lievää muuttamista työn verotuksesta energia- ja ympäristöverojen suuntaan. Suomen Kioto-tavoitteiden kannalta riittävistä korotuksista energia- ja ympäristöverotukseen se ei kuitenkaan ole pystynyt sopimaan.

Vihreässä vaihtoehtobudjetissa energia- ja ympäristöverojen korotusten tavoitteena oli sekä laajentaa veropohjaa että päästä Kioton ilmastosopimuksessa Suomelle asetettuihin tavoitteisiin ilmastopäästöjen vähentämisestä. Vihreiden mielestä työn verotusta ei ole perusteltua alentaa enempää kuin mitä energia- ja ympäristöveroja nostetaan.

Kyseenalaista on myös se, että hallituksen esityksessä matalapalkkaisen työn veroalennus katetaan kuntien rahoista. Tämä on ongelmallista erityisesti nyt, kun kuntien talousnäkymät ovat erittäin ankarat. Käytännössä hallituksen toimet ovat viime kädessä johtaneet siihen, että ensi vuonna lähes sata kuntaa joutuu nostamaan veroprosenttiaan — niiden joukossa pienten kuntien lisäksi isoja kasvukeskuksia. Hallituksen harjoittama veronkevennyslinja on toisin sanoen muuttamassa verotuksen kokonaisprogressiota kohti tasaveroa.

Kunnon ote rakennetyöttömyyteen — matalapalkka-aloille kannusteita

Hallituksen veropoliittisissa linjauksissa ei ole riittävässä määrin otettu huomioon rakennetyöttömyyden ongelmaa. Rakennetyöttömyys ei vastakkaisista odotuksista huolimatta ole "sulanut" talouskasvun myötä. Päinvastoin vaikuttaa siltä, että rakennetyöttömien osuus työvoimasta on Suomessa asettunut pysyvästi 7—8 prosentin tasolle. Kun työttömyysaste on tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia, muodostaa tämä vaikeasti työllistettävien osuus jo valtaosan työttömistä. Rakenteellinen työttömyys rasittaa kansantaloutta vielä vuosia, ellei sen purkamiseksi löydetä nykyistä parempia keinoja.

Paitsi että ensi vuotta koskevien tuloverolinjausten olisi pitänyt kannustaa radikaalimmin siihen, että matalapalkka-alojen työllisyys paranee, olisi niiden rinnalla pitänyt toteuttaa muita työllisyyttä parantavia toimenpiteitä, jotta veroalennuksen vaikutus olisi ollut työllisyyden kannalta oikeansuuntainen. Yleinen veroalennus tulee kalliiksi suhteessa siihen, kuinka paljon sen arvioidaan lisäävän työpaikkoja tai kuinka paljon se on tuonut helpotusta rakennetyöttömyyteen. Näistä syistä työn verotuksen alentamista ei voida perustella työllisyysargumentein, kuten hallitus nyt on tehnyt.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että hallitus ei esittämiensä veronkevennysten epätarkoituksenmukaisen kohdentumisen vuoksi onnistu rakenteellisen työttömyyden hoidossa ja että hallitus ei liian pieneksi jääneen energia- ja ympäristöverojen korotuksen ja niiden osittain epätarkoituksenmukaisen kohdentamisen takia pääse Suomen Kioto-sopimuksen tavoitteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin BKTL-osuustavoitteeseen. Kehysriihessä määrärahojen korottamistahdiksi sovittu aikataulu on tätä silmällä pitäen liian hidas ja taso vaatimaton. Selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista olisi valmis nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason BKTL:stä.

Kehitysyhteistyömäärärahojen tason korottaminen on perusteltua myös siksi, että nykyisellä tasolla Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat hädin tuskin EU-maiden keskiarvossa. Suomen on vauraana maana satsattava köyhimmissä maissa asuvien ihmisten auttamiseen ja näiden maiden kehityksen tukemiseen. Määrärahojen osuus on näin ollen jo vuoden 2003 talousarviossa korotettava vastaamaan 0,36 prosentin BKTL-osuustasoa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 446/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 17 500 000 euroa.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Kuntien todellinen taloustilanne ei vastaa valtiovarainministeriön ennusteita. Monissa kunnissa verokertymä on jäänyt arvioitua pienemmäksi ja kuntien taloustilanne on heikko. Eri kunnissa tilanne näkyy eri tavoin. Ongelmat ovat nyt kärjistymässä myös pääkaupunkiseudulla, kun yhteisöverotuotto on jäämässä huomattavasti ennakoitua pienemmäksi.

Kuntien tilannetta on edelleen pahentanut se, että valtio tasapainottaa omaa talouttaan käyttämällä kuntataloutta resurssinaan. Työn verotukseen kohdistuneet veronkevennykset on tehty kuntatalouden kustannuksella, muun muassa siirtämällä entistä suurempi osa yhteisöverojen tuotosta valtiolle.

Samaan aikaan on kunnille annettu uusia velvoitteita. Monen kunnan taloudellinen liikkumavara on tällä hetkellä jo niin pieni, että kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta voidaan tuskin enää puhua. Valtion toiminta tuottaa kunnille selviä kannustinongelmia ja vaikeuttaa kuntatalouden suunnittelua.

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ja verotulojen tasausjärjestelmä eivät pysty vastaamaan kunnallisista erityispiirteistä nouseviin ongelmiin sen paremmin muuttotappioalueilla kuin ns. urbaaneilla alueilla, eli kasvukeskuksissa ja niiden ympärille syntyvillä alueilla. Ylipäätään kunnilla on epätasaisesti jakautuvia velvoitteita, jotka tulisi ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteissa. Tällaisia velvoitteita aiheuttavat mm. kasautuvat sosiaaliset ongelmat, joukkoliikennepalvelujen tarve, vammaisten osuus kuntalaisista, maahanmuuttajien äidinkielen opetus, vankien kotiuttaminen siviilielämään, toimeentulotukiasiakkaiden määrä ja huumeongelmat.

Hallituksen tehtävänä on osaltaan turvata kuntien talouden vakaus ja rahoituksen riittävyys siten, että terveyspalvelut ja muut palvelut voidaan turvata. Samalla on määriteltävä se terveydenhoidon taso, johon kaikki Suomessa asuvat ovat oikeutettuja asuinkunnasta riippumatta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1294/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 50 000 000 euroa valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteiden rakenteen muuttamisesta aiheutuvien menojen kattamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme lisäksi

momentin 26.97.31 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen, joka turvaa kuntien talouden vakauden ja rahoituksen riittävyyden kaikkialla maassa niin, että terveyspalvelut ja muut kunnalliset palvelut voidaan turvata sekä selkeyttää niin sanotun sopimusohjauksen periaatteita tarvittaessa lainsäädäntöä tarkistamalla.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Suomen itsenäinen puolustus voidaan turvata jonkin verran hallituksen esitystä pienemmällä satsauksella uusiin puolustusmateriaalihankintoihin. Suomen asukaslukuun suhteutetut puolustusmäärärahat ovat yli kaksinkertaiset Natoon kuulumattomien Euroopan valtioiden keskiarvoon verrattuna. Toisaalta asejärjestelmämme on jo nykyisellään Nato-yhteensopiva. Valtionhallinnon tiukan menokurin on ulotuttava tasapuolisesti kaikille hallinnonaloille, ja viime vuosina puolustuksen pääluokka on kasvanut voimakkaasti suhteessa valtion muihin menoihin. Tämän johdosta ehdotamme, että puolustusmateriaalihankintoja leikataan viisi prosenttia hallituksen esittämästä siten, että leikkaus painottuu ulkomailta tehtäviin asehankintoihin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1274/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 26 000 000 euroa.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kunnilla on ollut lakisääteinen velvollisuus järjestää kuusivuotiaille maksutonta esiopetusta 1.8.2001 alkaen. Esiopetusuudistuksen lähtökohtana oli saattaa kaikki kuusivuotiaat tasa-arvoiseen asemaan. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista esiopetuksessa heikentää kuitenkin se, että esiopetuksen lainsäädännön mukaan esiopetukseen osallistuvilla lapsilla ei ole samanlaista oikeutta maksuttomiin kuljetuksiin kuin peruskoululaisilla. Kuljetusten puuttuminen on joissakin kunnissa, erityisesti haja-asutusalueilla, käytännössä estänyt lasten esiopetukseen osallistumisen. Jotta kaikilla kuusivuotiailla asuinpaikasta riippumatta olisi mahdollisuus osallistua esiopetukseen ja jotta koulutuksen tasa-arvo voisi toteutua, on kunnilla oltava mahdollisuus saada valtiolta avustusta kuljetusten järjestämiseen esiopetukseen oikeutetuille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 458/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 4 200 000 euroa esiopetuksen kuljetusten järjestämiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 29.40.30 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2003 aikana esityksen perusopetuslain muuttamiseksi niin, että myös esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on samanlainen oikeus maksuttomiin kuljetuksiin kuin peruskoululaisilla.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Tällä hetkellä noin puolella opintotuen asumislisän saajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton. Vuokrakatto ei vastaa todellista vuokratasoa. Lähtökohtana tulisi olla opiskelijoiden ja muun väestön asumisen tuen tason yhtenäisyys. Tämä on myös opetusministeriön opintotuen kannustavuutta selvittäneen työryhmän vuonna 2001 valmistuneessa mietinnössä esitetty kanta. Vuonna 2000 toteutettiin opintotuen ja asumislisän yhteensovitus. Yhteensovituksen jälkeen asumislisän piirissä olevien vuokrataso on kuitenkin noussut aravarahoitteisissa vuokrataloissa 3,5 prosenttia. Vuokrakaton korottaminen on siten erityisen perusteltua, koska myös asumistuen osa-asunnon normia on korotettu vuoden 2002 alusta lukien. Korottaminen kohdistuu erityiseen tarpeeseen eli asumiskustannusten korvaamiseen niille itsenäisesti asuville, joiden vuokrataso ylittää nykyisen vuokrakaton.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1050/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa opiskelijoiden opintotuessa huomioon otettavan vuokrakaton korottamiseen siten, että se vastaa ainakin osittain yleisen asumistuen tuettavan vuokran rajoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 29.70.55 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2003 aikana opintotukilain muutoksen, jonka mukaan opintotuen asumislisän vuokrakattoa korotetaan vastaamaan yleisen asumistuen perusteella tuettavan vuokran rajoja.

90. Taide ja kulttuuri

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjasto edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta kirjastopalvelujen käytössä. Kirjastosta voivat lainata esim. kasettikirjoja muullakin tavalla vammaiset henkilöt kuin näkövammaiset, jos lainaustarve on perusteltu. Näkövammaisten kirjaston palvelutarjonta ja sen sekä kirjastojärjestelmien kehittäminen on turvattava riittävällä rahoituksella, jotta vammaisten henkilöiden mahdollisimman yhdenvertaiset oikeudet kirjastopalveluihin voisivat toteutua. Valiokunnan ehdottama lisämääräraha näkövammaisten kirjastolle on hyvä asia, mutta kirjaston rahoitusta pitää tästäkin kasvattaa, jotta se voisi laajentaa ja kehittää toimintaansa ottamaan huomioon nykyistä useampien vammaisryhmien erityistarpeet. Tällöin Näkövammaisten kirjastosta voisi tulla vammaisten henkilöiden erityiskirjastopalvelujen keskuskirjasto Suomessa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 447/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.90.25 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa.

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valtiontalouden säästötoimenpiteinä on kirjastojen lakisääteisiä valtionosuuksia siirretty veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavaksi vuodesta 1994 lähtien niin, että vuoden 2001 talousarviossa alle 10 prosenttia valtionosuuksista katettiin yleisillä budjettivaroilla. Valtiontalouden tilanteen parantuessa eduskunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että lakisääteiset menot tulisi kattaa yleisillä budjettivaroilla. Eduskunta hyväksyi vuoden 2000 valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin hallitukselta suunnitelmaa, jonka mukaisesti tällä hetkellä Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista rahoitettavat lakisääteiset valtionosuudet siirretään vähitellen yleisistä budjettivaroista katettaviksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 735/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.90.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Kun veikkausvoittovaroista maksettavaksi siirrettyjä yleisten kirjastojen lakisääteisiä valtionosuuksia siirretään 5 000 000 euroa katettavaksi yleisistä budjettivaroista, voidaan vastaava summa veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja siirtää käytettäväksi elokuva-, näyttämö- ja tanssitaiteen sekä terveysliikunnan edistämiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 454/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentilta 29.90.52 siirretään terveysliikunnan edistämiseen 1 000 000 euroa momentille 29.98.50.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 736/2002 vp perusteella ehdotamme lisäksi

momentin 29.90.52 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin kirjastoille varataan 71,4 miljoonaa euroa ja elokuva-, näyttämö- ja tanssitaiteen edistämiseen osoitetaan vastaavasti käytettäväksi 4 000 000 euroa.

98. Liikuntatoimi

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Kohtuullisen, säännöllisen liikunnan merkityksestä ihmisen terveydelle on yhä vahvempaa tutkimusnäyttöä. Kuitenkin suomalaisista aikuisista harvempi kuin joka toinen liikkuu terveytensä kannalta riittävästi eli lähes päivittäin.

Valtakunnallinen Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) -ohjelma on opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä rahoittama liikuntahanke. KKI:n puitteissa on vuodesta 1995 lähtien aktivoitu yli 40-vuotiaita liikuntaharrastuksen alkuun ja säännöllisiksi liikunnan harrastajiksi. KKI-ohjelma liikuttaa aloittelijoita jo yli 600 paikallishankkeen voimin. Ohjelman tavoitteena on myös luoda eri puolille Suomea paikallistasolle pysyviä liikuntapalveluja, joita aikuisten on helppo käyttää ja joista he saavat tukea harrastukselleen. Ohjelmassa on nyt meneillään toinen vuoteen 2004 jatkuva viisivuotiskausi.

Liikunnan terveysohjelman tavoitteet ovat sekä kansanterveyden että -talouden kannalta merkittäviä. Ikääntyvien kansalaisten säännöllisen liikunnan harrastamisen edistämiseen kannattaa satsata lisää voimavaroja, jotta työntekijät jaksaisivat pysyä yhä pidempään työelämässä ja jotta vanhusväestö pysyisi entistä pidempään hyväkuntoisena.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 454/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.98.50. lisätään 1 000 000 euroa käytettäväksi liikunnan terveysohjelmaan.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Maa- ja metsätalousministeriö

49. Turkistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää, että valtion talousarvion kautta tuettaisiin turkistarhausta elinkeinolle saastuneesta rehusta aiheutuneiden kettu- ja minkkikuolemien takia syntyneiden taloudellisten vahinkojen osittaiseksi kompensoimiseksi. Rehulain mukaan rehun valmistaja on velvoitettu korvaamaan virheellisestä rehusta käyttäjälle aiheutuneet vahingot. Turkistarhaajat ovat itse kyseisen rehutehtaan pääomistajat, ja eläinten kuolemat kuuluvat näin ollen normaalin yritysriskin piiriin. Jos yhtä elinkeinoa halutaan erityisistä syistä tukea, olisi siihen löydyttävä rahat ministeriön sisältä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentti 30.01.49 ja sille ehdotettu määräraha poistetaan.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Liikenne- ja viestintäministeriö

22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta ehdottaa momentilta vähennettäväksi 500 000 euroa ilman perusteluja. Liikenteen tutkimus- ja kehittämismäärärahojen leikkaamiselle ei ole olemassa perusteita. Liikenne- ja viestintäsektorien kehittäminen, niiden laadun ja turvallisuuden parantaminen edellyttää riittävää panostusta tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.01.22 lisätään 500 000 euroa.

24. Tiehallinto

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Valiokunta esittää viiden eri tiehankkeen käynnistämistä ensi vuoden talousarvion puitteissa. Pidämme erittäin kyseenalaisena valtion varojen ripottelemista pieninä summina useisiin eri tiehankkeisiin sen sijaan, että sama raha olisi keskitetty muutamaan ongelmallisimpaan hankkeeseen. On myös kyseenalaista, että samaan aikaan, kun tiehankkeita edistetään, jätetään raiteet lisämäärärahojen myöntämisessä huomattavasti vähemmälle. Raideliikenneratkaisuja pitäisi päinvastoin priorisoida, jotta liikennejärjestelmän kehittämisessä noudatettaisiin kestävän kehityksen periaatetta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 31.24.78 vähennetään 5 000 000 euroa.

Lisäksi ehdotamme

momentin 31.24.78 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että tiehankkeet toteutetaan hyöty-kustannus analyysiin perustuvassa järjestyksessä, että jokainen hanke toteutetaan kustannustehokkaalla tavalla ja että tiehankkeessa valtatie Joroinen—Varkaus noudatetaan vanhaa tielinjausta.

30. Merenkulkulaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta esittää momentille lisämäärärahaa väylien kunnostukseen ja sisävesikanavien kunnostamiseen ja kanavaperinteen vahvistamiseen. Emme pidä aiheellisena näin suuren lisämäärärahan myöntämistä kyseisiin tarkoituksiin ja ehdotamme lisäyksen puolittamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 31.30.21 vähennetään 1 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Kestävän kehityksen mukaisen liikennepolitiikan noudattaminen edellyttää raideliikenteen asettamista liikennejärjestelmän kehittämisen painopisteeksi. Perusradanpito tarvitsisi lisää rahaa jo meneillään olevien hankkeiden toteuttamiseen aikataulussa. Rataverkon kunnostaminen ja ylläpito sekä junaturvallisuuden parantaminen ovat edenneet hyvin, mutta kustannusarviot ovat tarkentuessaan tuoneet mukanaan kustannusten nousua.

On myös muistettava, että rataverkko päästettiin Suomessa 1990-luvulla huonoon kuntoon ja peruskorjausta vailla on edelleen 40 prosenttia Suomen radoista. Tämä seikka on otettava huomioon perusradanpidon määrärahatasoa määriteltäessä nyt ja tulevaisuudessa. Radanpidon määrärahavaje edellyttää jo nyt huomattavasti valiokunnan ehdottamaa suuremman lisämäärärahan myöntämistä momentille.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että momentille 31.40.21 lisätään 5 500 000 euroa.

99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot

78. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha)

Vuosaaren satamahanke uhkaa monia sataman alle jääviä sekä sen läheisyydessä sijaitsevia biotooppeja ja lajeja. Juuri alueen luontoarvojen vuoksi hankkeen ympäristövaikutuksista on ollut välttämätöntä laatia perusteellisia selvityksiä. Selvitykset osoittavat, että satamahanke heikentäisi merkittävästi kyseessä olevan Natura-alueen suojeluarvoja. Samalla se on EU:n luonto- ja lintudirektiivien tavoitteiden vastainen. Asiasta tehty valitus onkin parhaillaan Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan käsiteltävänä.

Pääkaupunkiseutu tarvitsee satamakapasiteettia, koska alueella on teollisuutta, maan suurin väestökeskittymä ja palveluita. Pääkaupunkiseudun satamakapasiteetin sijoittaminen Vuosaareen tai Helsingin rajojen sisälle ei silti ole välttämättömyys. Jo aiemmissa vaiheissa olisi pitänyt tutkia tarkemmin Vuosaaren lisäksi myös muita sataman sijoitusvaihtoehtoja pääkaupunkiseudulla ja miettiä, miten Suomen muiden satamien toimintaa voitaisiin tehostaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1275/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentti 31.99.78 ja sille ehdotettu määräraha poistetaan.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Uusiutuvien energialähteiden käytön tukeminen

Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen edellyttää hallitukselta pitkäjänteisiä toimia ja ennakoitavissa olevaa tukitasoa. Uusiutuvien energialähteiden kilpailukyvyn parantamisessa avainasemassa on teknologian kehittäminen. Valiokunnan mukaan kansallisen ilmastostrategian tarvearvio edellyttää uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen 35 miljoonan euron perusrahoitusta vuositasolla.

Toteutunut energiatuki on vuosittain jäänyt noin 10 000 000 euroa alle ilmasto-ohjelman tavoitteen. Hallituksen esitys vuoden 2003 talousarvioksi ja talousarvioesityksen toinen täydentäminen eivät nekään korjaa tilannetta. Niissä energiatukeen esitetään myöntämisvaltuutta yhteensä 31 228 000 euroa. Tilanne on erikoinen, sillä viimeksi eduskunta edellytti hallitusta toteuttamaan kansallisen ilmasto-ohjelman päätökset liittäessään ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen reunaehdoksi uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä ja energian säästöä koskevat ponnet.

Pidemmällä aikavälillä Suomessa on otettava käyttöön markkinapohjainen uusiutuvan energian edistämisjärjestelmä. Myös tätä koskeva esitys sisältyy pontena eduskunnan keväällä 2002 hyväksymään ydinvoiman lisärakentamista koskevaan periaatepäätökseen. Järjestelmässä valtio velvoittaa sähköä myyvät yhtiöt tuottamaan myymästään sähköstä vuonna 2010 vähintään 25 prosenttia niin sanotuilla uusilla uusiutuvilla energian lähteillä eli biomassalla sekä tuuli- ja aurinkoenergialla ja pienvesivoimalla. Jos sähköä myyvä yhtiö ei itse tuota sähköä, sen tulee ostaa markkinoilta vastaava määrä vihreän sähkön sertifikaatteja. Näin markkinoilla toimivat yhtiöt velvoitetaan edistämään uusiutuvan energian käyttöä, mutta niille annetaan vapaus etsiä tähän edullisimmat mahdolliset ratkaisut.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 442/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentin 32.60.40 perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2003 energiatukea saa myöntää 31 228 000 euron sijasta 35 228 000 euroa.

Edelleen ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa myönnettäväksi uusiutuvien energialähteiden edistämiseen kansallisen ilmasto-ohjelman linjausten mukaisesti.

Edellä olevan lisäksi ehdotamme,

momentin 32.60.40 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2003 aikana lainsäädännön uudistamisen, joka mahdollistaa asteittaisen siirtymisen markkinapohjaiseen uusiutuvien energialähteiden edistämisjärjestelmään.

Demonstraatiohankkeiden tukeminen

Valtioneuvoston maaliskuussa 2001 hyväksymässä kansallisessa ilmastostrategiassa linjataan neljä instrumenttia, joiden avulla uusiutuvan energian tuotantoa edistetään siten, että Suomi pystyy vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä Kioton sopimuksen edellyttämässä aikataulussa. Nämä instrumentit ovat investointituki, jonka vuositasoksi strategiassa määritellään noin 33,6 miljoonaa euroa, verotuki, uuden teknologian kehittäminen ja uuden rahoitusinstrumentin kehittäminen suurille demonstraatiohankkeille.

Jälkimmäistä instrumenttia ei tähän mennessä ole sisällytetty valtioneuvoston talousarvioon kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. KTM esitti deomonstraatiotuen sisällyttämistä vuoden 2003 talousarvioesitykseen energiatuen myöntämisvaltuus -momentille. Se joutui kuitenkin taipumaan ehdotuksesta hallituksen budjettineuvotteluissa, ja hallituksen talousarvioesityksestä vuodelle 2003 demonstraatiotuki on leikattu pois.

Ilmastostrategian ja keväällä 2002 tehdyn ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen lausumien valossa demonstraatiohanketuen sisällyttäminen energiatuen myöntämisvaltuuksiin on välttämätöntä. Vain sen avulla on mahdollista päästä uuden energiateknologian, kuten tuulivoiman laajamittaiseen ja nopeutuvaan käyttöönottoon tulevaisuudessa myös Suomessa. Demonstraatiohankkeiden edistämiseen olisi ilmastostrategian mukaan varattava 17—34 miljoonaa euroa noin joka kolmas vuosi. Energiatuen myöntämisvaltuutta on korotettava vuoden 2004 budjetissa 59 228 000 euroon.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1276/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentin 32.60.40 perusteluja muutetaan siten, että vuoden 2003 energiatukeen korotetusta myöntämisvaltuudesta 25 000 000 euroa käytetään yhdestä kolmeen (1—3) suuren demonstraatiohankkeen tukemiseen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 1998 viisivuotisen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektin, jonka tavoitteena on tehdä naisiin kohdistuva väkivalta näkyväksi, vahvistaa väkivallan vastaisia asenteita, vähentää väkivallan määrää sekä kehittää uhreille ja tekijöille kohdistettuja tukipalveluita. Hanke päättyy tänä vuonna.

Yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyhankkeen keskeisenä päämääränä on ollut laatia kansallinen toimintaohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Toimintaohjelmassa aiotaan muun muassa määritellä väkivallan ehkäisy- ja auttamistyön tavoitteet ja laatukriteerit sekä suositella joidenkin erityispalveluiden lisäämistä. On tärkeää, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektissa käynnistetty arvokas työ ei pääty hankkeen loppumiseen tänä vuonna. Kansallista toimintaohjelmaa on sen valmistuttua ryhdyttävä järjestelmällisesti toteuttamaan ja ohjelman toteutumista on tarkkaan seurattava. Tämä edellyttää riittävien resurssien turvaamista.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 461/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.01.63 otetaan lisäyksenä 632 000 euroa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimintaohjelman toimeenpanohankkeen toteuttamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottaminen

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistaso joutui leikkauksen kohteeksi vuoden 1995 hallitusneuvotteluissa yhtä lailla kuin monet muutkin sosiaaliset tulonsiirrot. Etuuksien tasoon ei näiden leikkausten jälkeen ole tullut korotusta, vaikka valtion taloudellisen tilanteen paraneminen on mahdollistanut leikkausten kompensoimisen monille muille kansalaisryhmille. Tulotilastojen ja viimeisimpien selvitysten mukaan lapsiperheistä suurimman tuen tarpeessa ovat päivähoitoikäisten lasten vanhemmat. Kasvukeskuksissa päivähoitoikäisten lasten perheiden taakkana ovat lisäksi kohonneet asumiskustannukset, jotka rasittavat tällaisia perheitä voimakkaammin kuin jo asumisolonsa vakiinnuttaneita perheitä. Suurin ongelma lapsiperheiden tulonsiirroissa koskee kuitenkin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistasoa. Sitä tulisi korottaa selvästi hallituksen ehdottamaa enemmän, jotta sillä olisi merkitystä tuen varassa elävien vanhempien taloudelliseen tilanteeseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 463/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 55 000 000 euroa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamiseen täysimääräisen työttömän peruspäivärahan tasolle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.18.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2003 aikana sairausvakuutuslain mukaisen lakiesityksen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamisesta täysimääräisen työttömän peruspäivärahan tasolle.

Lääkekustannusten korvaaminen

Lääkekorvausten omavastuuosuutta ei pidä nostaa. Suomessa potilaiden omavastuuosuus lääkekustannuksista on jo nyt huomattavan korkea muihin EU-maihin verrattuna. Lisäksi kansaneläkelaitoksen hintataulukot, joihin lääkekorvaukset perustuvat tällä hetkellä, ovat jäljessä lääkkeiden ja hoidon todellisista hinnoista. Omavastuuosuuksissa ei näin ollen ole korotusvaraa. Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen liittyen Kelalla laskelmat siitä, miten lääkkeiden omavastuuosuudet nousisivat 20 miljoonan euron lääkekorvaussäästöillä. Tuloksena oli, että lääkkeiden omavastuisiin tulisi 20 prosentin korotus nykyisestä. Hallituksen esittämä lääkekorvausten omavastuuosuuden korottaminen kohdistuu kipeimmin kaikkein pienituloisimpiin kansalaisiin, etenkin pienituloisiin, mutta paljon lääkkeitä käyttäviin pitkäaikaissairaisiin ja vanhuksiin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 455/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 20 000 000 euroa lääkekustannusten korvaamiseen.

Vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Vammaistyöryhmä 96:n mukaan vammaisten sosiaaliturvaa olisi ajanmukaistettava ja voimavarat kohdennettava niin, että ne kannustavat vammaisia aktiivisuuteen kuten opiskeluun, työssäkäyntiin ja kuntoutukseen. Vaikka Vammaistyöryhmä 96:n ehdotusten toteuttaminen sisältyi nykyisen hallituksen ohjelmaan, on päätöksenteko kompastunut hallituksen sisäisiin ristiriitoihin. Tämä on erittäin valitettavaa, sillä vaikeavammaisten henkilöiden asema vaatisi pikaista parantamista. Vaikeavammaisten henkilöiden omaehtoiset ponnistelut hyvinvointinsa edistämiseksi eivät voi toteutua ilman välttämättömiä avustaja- ja tulkkipalveluja. Vammaistyöryhmän ehdotusten toimeenpano tulisi aloittaa muuttamalla henkilökohtaisen avustajan järjestelmää laajemmaksi subjektiiviseksi oikeudeksi vammaisille henkilöille. Tämän lisäksi tulisi avustajapalvelujen rahoitus siirtää Kansaneläkelaitoksen alaisuuteen, jolloin avustajapalvelujen saatavuus ei olisi riippuvainen vain asuinkunnan vammaismyönteisyydestä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 448/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.18.60 perusteluissa lausuttavaksi,

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2003 aikana lakiesityksen henkilökohtaisen avustajan järjestelmän muuttamisesta laajemmaksi subjektiiviseksi oikeudeksi vammaiselle henkilölle ja että hallitus valmistelee avustajapalvelujen rahoituksen siirtämisen kokonaan Kansaneläkelaitoksen alaisuuteen.

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Neuvostoliittolaiset partisaaniosastot toimivat viime sotien aikana erityisesti jatkosodan aikana Suomen alueella. Osastot tekivät vuosina 1941—1944 itärajan sivukyliin useita hyökkäyksiä, joiden uhreista huomattava osa oli vanhuksia, naisia ja lapsia. Sotilasvammalain mukaan ei kuitenkaan tällä hetkellä myönnetä korvauksia pelkästään järkyttävien tapahtumien aiheuttamista psyykkisistä seurauksista. Eduskunta onkin esittänyt hallitukselle (EK 35/2001 vp), että hallitus antaa eduskunnalle esityksen sotilasvammalain mukaisen korvauksen myöntämisestä myös tapauksissa, jossa sairauden syntyminen liittyy partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Tähän tarvittavia määrärahoja ei kuitenkaan ole sisällytetty vuoden 2003 talousarvioesitykseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1295/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.22.50 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 100 000 euroa sotilasvammalain mukaisten korvausten maksamiseen vuosina 1939—1945 Neuvostoliiton aseellisten erikoisjoukkojen hyökkäysten kohteeksi joutuneille ja heidän omaisilleen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Koulupsykologipalvelujen parantaminen

Kouluterveys 2001 -tutkimuksessa 14 prosenttia koululaisista ilmoitti potevansa väsymystä lähes joka päivä, kun neljä vuotta sitten näin vastanneita oli puolet vähemmän. Myös tyypilliset stressioireet eli nukahtamisvaikeudet ja öiset heräilemiset ovat tutkimuksen mukaan lisääntyneet kouluikäisillä. Tilastot osoittavat myös alkoholi- ja huumeongelmien kasvavan nuorison keskuudessa.

Yhtenä osaratkaisuna nuorten lisääntyneisiin ongelmiin on koulupsykologipalvelujen saattaminen tarpeen edellyttämälle tasolle. Vaikka koulupsykologien määrää on lisätty, kaikki peruskoulut eivät vielä ole näiden palvelujen piirissä. Kynnyksen hakeutua ja saada psykologipalveluja on oltava matala, sillä usein psyykkiset ongelmat ovat sellaisia, että nuoret itse tai heidän lähipiirinsä eivät niitä välttämättä tunnista.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 916/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 2 000 000 euroa osoitettavaksi koulupsykologipalvelujen parantamiseen.

Kotihoidontuen tason korottaminen

Pienten lasten päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontukijärjestelmä. Jotta kotihoidon tuki olisi todellinen vaihtoehto päivähoidolle, on sen tasoa korotettava ja tukeen varattava lisää määrärahaa. Nykyisen suuruisella kotihoidon tuella ei käytännössä useinkaan ole mahdollista valita kotihoidon tuelle jäämistä perheen tulojen voimakkaan vähenemisen takia tilanteessa, jossa kulut ovat suurimmillaan asumisen ja pienten lasten tarpeiden takia. Valtion tehtävänä on huolehtia kotihoidon tuen riittävästä tasosta, jotta kaikki perheet olisivat tasa-arvoisessa asemassa peruspalvelujen suhteen. Kotihoidon tuen tasoa olisi korotettava 33 euroa kuukaudessa, jolloin kotihoidon tuen hoitoraha nousee perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 385,28 euroon ja kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta 117,09 euroon sekä kustakin muusta lapsesta 83,46 euroon kalenterikuukaudelta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 441/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 25 000 000 euroa kotihoidon tuen tason parantamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme lisäksi

momentin 33.32.30 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee vuoden 2003 aikana lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisen lakiesityksen kotihoidon tuen tason korottamisesta 33 eurolla kuukaudessa.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

99. Työministeriön hallinonalan muut menot

23. Siviilipalvelu (arviomääräraha)

Siviilipalvelusmiehet ovat siviilipalveluksen aikana oikeutettuja ilmaiseen majoitukseen, jonka kustantaminen on siviilipalveluslaissa säädetty palveluspaikan tehtäväksi. Käytännössä tämä laissa turvattu oikeus ei kuitenkaan toteudu. Työministeriön vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteetta. Tilanne on vakava, sillä siviilipalvelusmiehet, joiden asumiskustannuksia ei palveluspaikka korvaa, eivät yleensä saa tukea asumiskustannuksiin muualtakaan. Ongelma on jo niin laaja, ettei se ole ratkaistavissa yksinomaan viranomaisvalvontaa lisäämällä. Päinvastoin, valvonnan lisääminen johtaisi todennäköisesti jo nyt vähäisten siviilipalveluspaikkojen määrän vähenemiseen. Kuitenkin tälläkin hetkellä esimerkiksi monet kuntien organisaatiot tarvitsisivat ja ottaisivat mielellään vastaan siviilipalvelustyövoimaa, mutta niillä ei ole varoja asumiskustannusten korvaamiseen. Siviilipalvelusmiesten asumiskustannuksista vastaaminen olisi järkevintä siirtää valtion vastuulle.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1277/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 34.99.23 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 3 700 000 euroa siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 34.99.23 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2003 aikana esityksen siviilipalveluslain muuttamiseksi siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten siirtämisestä valtiolle.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3v)

Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon tarkoitettua määrärahaa käytetään lukuisiin kohteisiin luonnonsuojelualueiden hoidosta ja kunnossapidosta luontokeskusten ylläpitoon. Uusina tehtävinä momentin kautta hoidettavaksi on tullut perinnebiotooppien hoito sekä maakotkien reviirin seuranta. Luonnonsuojelualueiden määrän lisääntyminen tai uusien tehtävien sisällyttäminen momentin alle eivät ole näkyneet momentille suunnattujen määrärahojen lisääntymisenä. Kuitenkin esimerkiksi metsien ja soiden ennallistaminen tai retkeily- ja hiihtoreitistöjen rakentaminen ja ylläpitäminen on hyvin työvaltaista toimintaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 482/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 35.20.22 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon

Hallitus päätti viime vuonna hallitusohjelman mukaisesti kansallisesta rakennusperintöstrategiasta. Sen tavoitteena on muun muassa huolehtia siitä, että rakennusperinnön arvot välittyvät kansalaisille ja tuleville sukupolville, turvata rakennusperinnön monimuotoisuus ja hyvä hoito samoin kuin varmistaa siihen myös taloudelliset edellytykset. Suomessa vanhaa rakennuskantaa on vähän. Esimerkiksi koko rakennuskannasta ennen vuotta 1921 valmistuneita rakennuksia on noin 5 prosenttia. Rakennusperinnön hoitaminen on erittäin ajankohtaista, mutta valitettavasti se ei onnistu ilman riittävää resursointia. Rakennusperinnön hoito on ensi vuonna erityisen ajankohtainen aihe, koska EU on nimennyt vuoden rakennusperinnön teemavuodeksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 737/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 35.20.64 otetaan lisäyksenä 800 000 euroa.

87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus esittää luonnonsuojelualueiden hankkimiseen varattuja määrärahoja leikattavaksi tämän vuoden tasosta vastoin vastuuministeriön ehdotusta määrärahan lisäämisestä. Esitys on myös ristiriidassa Lipposen I hallituksen tekemän luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman kanssa. Sen tavoitteenahan on maksaa tähän mennessä sovitut suojeluohjelmat vuoden 2006 loppuun mennessä. Jo tällä hetkellä tilanne on se, että luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahat riittävät vuositasolla juuri ja juuri aiemmin tehtyjen luonnonsuojelupäätösten toteuttamiseen. Määrärahan leikkaaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että maanomistajille ei pystyttäisi maksamaan maiden lunastamisesta aiheutuvia korvauksia sovitusti. Leikkaus on myös isku vasten metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistä eteläisessä Suomessa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1112/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 35.20.87 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Asuntopolitiikan strategista valmistelua kiirehdittävä

Asuminen on Suomessa kallista, ja suomalaiset asuvat ahtaammin kuin esim. muut pohjoismaalaiset keskimäärin. Pääkaupunkiseudun asunnottomuusongelma kertoo siitä, että Suomea ei pitäisi kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi ylevin äänenpainoin. Syrjäytymässä olevien ihmisten kohdalla asunnottomuus on erityinen ongelma.

Hallituksen valtuuttamana ministeri Siimes on neuvotellut yhteistyöasiakirjan pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien maankäytön ja asuntopolitiikan kehittämiseksi, ja hänen alaisuudessaan Peter Fredriksson laati asuntopoliittisen ohjelman. Nyt hallituskauden lopussa odotetaan kansainvälisen arviointiryhmän työn tuloksia pohjaksi asuntopoliittisille uudistuksille. Merkittävien strategisten ratkaisujen valmistelu asuntopolitiikassa on näistä toimista huolimatta valitettavalla tavalla viivästynyt. Tämän eduskunnan on vielä voitava ottaa kantaa asuntopolitiikan linjauksiin. Siksi eduskunnan on saatava seikkaperäinen selvitys asuntopolitiikan ongelmista ja vaihtoehtoisista strategioista niiden ratkaisemiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin perusteilla 35.30.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle tammikuussa 2003 selvityksen asuntopolitiikan ongelmista ja vaihtoehtoisista malleista niiden ratkaisemiseksi.

Rakennusten energia-avustus

Rakennusteollisuuden, rakennustoiminnan ja rakennuskannan lämmön- ja sähkönkulutuksen osuus tuotetusta primäärienergiasta on noin 40 prosenttia. Rakentamisen energiansäästömahdollisuuksista on Suomessa otettu käyttöön vasta pieni osa. Pelkästään asuinrakentamisessa energiaa voitaisiin säästää seitsemän terawattituntia seuraavan 25 vuoden aikana, mikäli matalaenergiaratkaisut otettaisiin yleisesti käyttöön rakentamisessa. Matalaenergiaratkaisut eivät kuitenkaan asuntorakentamisessa lisäänny ilman tukia. Onkin hyvä, että myös hallitus on lisäämässä tämän momentin määrärahaa tupo-paketin kautta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 443/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 35.30.60 otetaan lisäyksenä 6 000 000 euroa energia-avustuksiin.

Nuorten mielenterveyskuntoutujien tuettu asuminen

Asumisen suhteen erityinen ongelmaryhmä ovat nuoret mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat erityistä tukea selviytyäkseen arjesta. Kynnys palata sairaalajakson jälkeen yhteiskuntaan alentuu, mikäli nuorella on mahdollisuus saada ympärivuorokautista tukea ja apua. Käytännössä tällaisen mahdollistaisi asuntola- tai palvelutalotyyppinen asuminen, jossa olisi ympärivuorokautinen päivystys.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 918/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 35.30.60 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa nuorten mielenterveyskuntoutujien tuettuun asumiseen.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Tältä momentilta maksettavien avustusten jakajien määrä on viime vuosina lisääntynyt, samalla kun esimerkiksi ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen tehtäväkenttä on laajentunut. Esimerkiksi ympäristöjärjestöille on tullut uusia tehtäviä kansalaisten osallisuutta edistämään pyrkivän ja ympäristöpolitiikkaa säätelevän kansainvälisen lainsäädännön kautta. Suomen luonnonsuojeluliitolla tehtäviä ovat lisäksi selvästi lisänneet erilaiset valtionhallinnosta tulevat lausuntopyynnöt ja niihin vastaaminen. Edellä mainittujen tuen piirissä olevien järjestöjen lisäksi maassamme toimii vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeviä valtakunnallisia järjestöjä. Ne tekevät merkittävää ehkäisevää ja korjaavaa eläinsuojelutyötä, huolehtivat valtiolle kuuluvasta eläinsuojeluvalvonnasta vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien avulla sekä tiedottavat eläinsuojelukysymyksistä. Tästä huolimatta nämä järjestöt eivät ole saaneet valtiolta avustusta vuoden 1992 jälkeen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1278/2002 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 35.99.65 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa avustusten maksamiseen valtakunnallisille ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelutyötä tekeville järjestöille. Tästä summasta osoitetaan 50 000 euroa Suomen Luonnonsuojeluliitolle.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2002

Anni Sinnemäki /vihr
Ulla Anttila /vihr

Sisällysluettelo

Siirry mietintöön

VaVM 40/2002 vp - HE 132/2002 vp , HE 249/2002 vp, HE 253/2002 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003

JOHDANTO

Vireilletulo

Talousarvioaloitteet

Lausunnot

Jaostokäsittely

YLEISPERUSTELUT

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta.

Osaamiskeskukset.

Aluekeskusohjelma.

Seutu-kokeilu.

Siirtymäkauden tuki.

Koulutuksen määrällinen suunnittelu.

Budjetin rakenne.

Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen.

Yliopistojen rehtorienneuvosto.

Sairaalaopetuksen rahoitus.

Romanilasten koulutus.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen.

Seurantalojen korjausavustukset.

Lastenkulttuurikeskusten rahoitus.

Teatteriryhmät ja tanssitaide.

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seuranta.

Kotimaisen elokuvan tuki.

Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat.

Kansallisteatterin lainanhoitokulut.

Momentin määrärahamuutokset.

Ammattikeittiöiden luomutoiminta.

MAKERA.

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma.

Kylätoiminnan kehittäminen.

Tuloutustavoite.

Vt 8 Raision kohta.

Vt 5 Joroinen—Varkaus.

Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala—Kalkku.

Vt 4 Lahti—Heinola.

Vt 4 Jyväskylä—Kirri.

Hankkeet vt 6 ja 21.

Muut kehittämishankkeet.

Itämeren merenkulun turvallisuus.

Jäänmurtopalvelut.

Luotsausmaksut.

Väylien ja sisävesikanavien kunnostus.

Työsuhdematkalipun verotusarvon alentaminen.

Lentoliikenteen tukeminen.

Demonstraatiotuki

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus

Kansallinen terveydenhuoltoprojekti

Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi

Lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus

Yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden ja ­rahoituksen turvaaminen

Eduskunnan tekemien budjettilakimuutosten kustannusvaikutukset

Hammashuolto.

Työllisyysmäärärahojen käyttö.

Eläke-edellytysten selvittäminen.

Luonnonsuojelualueiden hoito

Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen

Asunnottomuus.

Korjaus- ja energia-avustukset.

Pienimuotoisten asuntoalueiden kehittäminen

TULOARVIOT

YHTEENVETO

PÄÄTÖSEHDOTUS

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

1. Sosiaalisesti eriarvoistuva Suomi

2. Kristillisdemokraattinen vaihtoehto

a. "Mistä rahat"

b. Kristillisdemokraattien verolinja

c. Kristillisdemokraattien keskeiset talousarviomuutokset

d. Yhteenveto

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

TULOARVIOT

VaVM 40/2002 vp - HE 132/2002 vp , HE 249/2002 vp, HE 253/2002 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003

Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden ja rahoituksen turvaaminen