• PDF

Yhdistysten rahastot

Liikejuridiikka 2/2015 s. 8–52
10.11.2015
Asiantuntija-artikkeli

Aatteellisilla yhdistyksillä niin kuin muillakin oikeussubjekteilla voi olla rahastoja. Ne voivat ensiksikin olla niiden itsensä perustamia, jolloin ne kuuluvat yhdistyksen omaan varallisuuspiiriin. Toinen yhdistyksen rahaston tyyppi on epäitsenäinen säätiö. Siinä jokin taho on luovuttanut toiselle omaisuutta käytettäväksi määräämäänsä tarkoitukseen ja hoidettavaksi erillään saajan muista varoista.

Kirjoituksessa paneudutaan rahastojen tyyppeihin ja hallinnointiin. Oikeuskysymysten ratkaisemiseen vaikuttaa paljon se, että yhdistysten rahastoista ei ole omaa lainsäädäntöä. Vuoden 2015 säätiölaissakaan ei ole otettu säänneltäväksi epäitsenäisiä säätiöitä, mitä voidaan pitää lainsäädäntöratkaisuna perusteltuna. Kun oikeuskäytäntöäkään ei ole, tarvitaan tälle lohkolle suunnattua oikeustutkimusta, jossa on aiheellista paneutua alan käytäntöihin ja yleisten oikeusperiaatteiden sovelluksiin. Tässä saadaan analogiatukea uudesta säätiölaista.

Tarkasteltaviin kysymyksiin kuuluu muun muassa se, voiko yhdistyksen jäsenillä olla osuutta yhdistyksen omien rahastojen varoihin ja miten rahastojen hallinnoista päätetään. Epäitsenäisten säätiöiden osalta on keskeisenä tutkimuskysymyksenä säätiön sääntöjen muuttaminen erityisesti tarkoituksen osalta. Tältä osin eritellään alan käytäntöä sekä haetaan tukea yleisestä permutaatio-opista ja säätiölain säännöksistä, jotka poikkeavat merkittävästi aikaisemmasta lainsäädännöstä. Muutoksista huolimatta voidaan pitkälti yhtyä Matti Ylöstalon kiveen hakattuihin sanoihin Suomen siviilioikeuden oppikirjassa: ”Milloin säätiön tarkoituksen toteuttaminen tahi omaisuuta koskevien muiden määräysten noudattaminen muuttuneissa oloissa osoittautuu mahdottomaksi tai ilmeisen hyödyttömäksi, on säätiöomaisuuden haltijalla kuitenkin valta käyttää omaisuutta tavalla, joka lähinnä vastaa säätäjän määräyksiä”.

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Säätiö - Yhdistys