• PDF

Joukkovelkakirjanhaltijoiden edustajan asema Suomen oikeuden mukaan

Liikejuridiikka 1/2015 s. 28–82
5.11.2015
Asiantuntija-artikkeli

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskuista toteutetaan Suomessakin entistä suurempi osa siten, että sijoittajille nimitetään yhteinen edustaja valvomaan sijoittajien etua. Joukkovelkakirjalainan ehdoissa edustajalle perustetaan yksinomainen ja yksittäiset joukkovelkakirjanhaltijat poissulkeva oikeus toimia edustamansa velkojakollektiivin puolesta tietyissä tilanteissa. Tässä artikkelissa on selvitetty Suomen oikeuden mukaisesti nimitetyn joukkovelkakirjanhaltijoiden edustajan asemaan ja toimintaoikeuksiin liittyviä juridisia kysymyksiä. Artikkelissa kirjoittajat katsovat, että edustajan ja vakuusagentin edustusoikeus on jäsennettävissä joko valtuutukseksi tai sitten monenvälisellä sopimusjärjestelyllä perustetuksi välihenkilöksi tai fidusiaariksi. Välihenkilöjärjestely tai fidusiaarinen oikeussuhde on valtuutusta käyttökelpoisempi jäsennystapa erityisesti siitä syystä, ettei se ole yksipuolisesti peruutettavissa yksittäisen joukkovelkakirjanhaltijan toimesta, mutta toisaalta se on valtuutusta huonommin tunnettu edustuksen muoto, josta ei ole olemassa vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Vakuudellisessa joukkovelkakirjalainassa vakuus voidaan pätevästi perustaa vakuusagenttina toimivalle edustajalle, joka hallinnoi lainan vakuuksia omissa nimissään sijoittajien yhteiseen lukuun. Tällöin joukkovelkakirjanhaltijoiden oikeuden vakuusrealisaatiosta saataviin tuloihin ja suojan vakuusagentin velkojia kohtaan tulisi olla riittävällä tavalla turvattu ja tiettyjä epävarmuustekijöitä liittyy lähinnä vakuusagentin konkurssitilanteeseen.

Edustajamallin kannalta keskeisiä elementtejä ovat myös edustajalle perustettava yksinomainen oikeus ajaa kannetta edustamiensa joukkovelkakirjanhaltijoiden puolesta liikkeeseenlaskijaa vastaan maksutuomion saamiseksi sekä yksittäisille joukkovelkakirjanhaltijoille asetettu kielto hakea liikkeeseenlaskijaa maksukyvyttömyysmenettelyyn. Suomessa edustajan asialegitimaatio vaikuttaa olevan pätevästi järjestettävissä, kun taas edustajan oikeuteen hakea liikkeeseenlaskijaa konkurssiin ja toimia konkurssimenettelyssä edustamansa velkojakollektiivin puolesta liittyy enemmän epävarmuustekijöitä. Artikkelissa kirjoittajat katsovat, että Suomessa nykyisin käytössä oleva sopimusehtoihin perustuva edustajamalli täyttää suurelta osin toimivalle edustajamallille asetettavat vaatimukset, mutta tietyt epävarmuustekijät voisi olla aiheellista poistaa lainsäädäntöteitse. (Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Joukkovelkakirjalaina - Sijoitustoiminta - Valtuutus