Siirry esitykseen
HE 213/2021
Hallituksen esitys eduskunnalle verontilityslain 12 ja 12 f §:n, tuloverolain 124 ja 124 b §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 32 c §:n muuttamisesta
VaVM 31/2021 vp HE 213/2021 vp
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja tuloverolain säännöksiä, jotka koskevat veronsaajaryhmien yhteisöveron jako-osuuksia ja väliaikaisesti sovellettavaa jako-osuutta verovuosille 2022–2027. Samalla kumottaisiin verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta annettujen lakien vuoden 2023 alusta voimaan tulevat säännökset, jotka koskevat verovuosien 2023–2027 yhteisöveron jako-osuuksia.
Jako-osuuksien muutoksilla kompensoitaisiin kunnille yhteisöverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista aiheutuvat verotuottomuutokset.
Lisäksi verotusmenettelystä annettuun lakiin lisättäisiin osakesäästötilin veronkorotuksen määräämättä jättämistä ja kohtuullistamista koskevat säännökset. Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Verontilityslain ja tuloverolain verovuotta 2022 koskevien säännösten sekä verotusmenettelystä annetun lain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Muilta osin lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Verotusmenettelystä annetun lain muuttamista koskevaa lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti vuoden 2021 budjettiriihen yhteydessä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968), jäljempänä elinkeinoverolaki, korkojen vähentämistä koskevan sääntelyn, verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995), jäljempänä verotusmenettelylaki, niin sanottua siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä koskevan sääntelyn muuttamisesta ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen korottamisesta. Osakesäästötilin veronkorotusta koskevan sääntelyn muuttamisesta hallitus päätti budjettiriihen jälkeen.
Hallitusohjelman mukaisesti kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti. Yhteisöveroperusteita koskevat kompensaatiot toteutetaan yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Tähän esitykseen sisältyy edellä mainittuihin veroperustemuutoksiin liittyvät kuntien yhteisöveron jako-osuuden muutoksia koskevat ehdotukset. Muita toimenpiteitä koskevista ehdotuksista annetaan erilliset esitykset.
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esitys on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 28.10.2021.
Veronsaajaryhmien pysyvistä jako-osuuksista säädetään verontilityslain (532/1998) 12 §:ssä. Väliaikaisesti sovellettavista verovuosien 2020–2027 yhteisöveron jako-osuuksista säädetään verontilityslain 12 f §:ssä, joten nyt voimassa olevaa verontilityslain 12 §:ää sovelletaan seuraavan kerran verovuodelta 2028 tehtävissä tilityksissä.
Tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 3 momentissa säädetään osittain verovapaan yhteisön, tiekunnan ja yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentista. Edellisestä poiketen veron määräytymisestä verovuosina 2020–2027 säädetään lain 124 b §:ssä.
Yksittäisen kunnan yhteisövero-osuus määräytyy verontilityslain 13 §:n mukaan. Kunnan jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Kunnan jako-osuus on yritystoimintaerän ja metsäerän summan suhteellinen osuus kaikkien kuntien vastaavien lukujen summasta.
Tuloverolain 53 b §:n 6 momentin mukaan verovelvollisella saa olla vain yksi osakesäästötili. Jos verovelvollisella on useampi kuin yksi osakesäästötili, määrätään verovelvolliselle osakesäästötilin veronkorotus siten kuin verotusmenettelylain 32 c §:ssä säädetään.
Verotusmenettelylain 32 c §:n mukaan, jos verovelvollisella on samanaikaisesti voimassa kaksi tai useampia osakesäästötilisopimuksia, Verohallinto määrää verovelvolliselle kymmenen euron suuruisen veronkorotuksen. Veronkorotus määrätään kaikilta niiltä päiviltä, joiden aikana verovelvollisella on ollut voimassa enemmän kuin yksi osakesäästötilisopimus. Veronkorotuksen määrä on osakesäästötilisopimuskohtainen ja se määrätään kaikkien samaan aikaan voimassa olevien osakesäästötilisopimusten perusteella. Veronkorotus määrätään asianomaisen vuoden verotuspäätöksellä.
Osakesäästötili sijoitusinstrumenttina otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa ja varojen tallettaminen osakesäästötilille oli mahdollista 1.1.2020 alkaen. Osakesäästötiliä koskevaa verolainsäädäntöä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2020 verotuksessa. Vuoden 2020 verotuksen toimittamisen yhteydessä kävi ilmi, että noin 200 verovelvollisella on ollut samaan aikaan avoinna useampi kuin yksi osakesäästötili, ja heille on määrätty verotuksen toimittamisen yhteydessä verotusmenettelylain 32 c §:n mukainen veronkorotus. Kyseisen lainkohdan perusteella Verohallinnolla ei ole harkintavaltaa veronkorotuksen määräämisessä, vaan veronkorotus on määrättävä aina, jos useampia tilejä on ollut avoinna samaan aikaan. Tämä on johtanut esimerkiksi tilanteisiin, joissa verovelvollisella on ollut samaan aikaan kaksi osakesäästötiliä, mutta verovelvollinen ei ole tallettanut varoja kuin yhdelle osakesäästötilille ja verovelvolliselle on määrätty enimmillään 7 300 euron suuruinen veronkorotus. Verotusmenettelylain 32 c §:n mukainen päiväkohtainen veronkorotus saattaa siten joissain tilanteissa johtaa selvästi kohtuuttoman suureen veronkorotuksen kokonaismäärään.
Esityksen tavoitteena on kompensoida elinkeinoverotuksen veroperustemuutoksista aiheutuvat yhteisöveron verotuottomuutokset kunnille pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Lisäksi esityksen tavoitteena on mahdollistaa osakesäästötilin veronkorotuksen alentaminen tai määräämättä jättäminen verotuksen toimittamisen yhteydessä tietyissä tilanteissa.
4.1.1 Elinkeinoverotuksen veroperustemuutoksien verotuottovaikutusten kompensointi kunnille
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 budjettiriihessä tekemät yhteisöveroperusteita koskevat päätökset sisältävät verotuottoa sekä lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Muutokset elinkeinoverolain korkojen vähentämistä koskevaan sääntelyyn lisäävät yhteisöveron tuottoa 11 miljoonaa euroa. Muutokset verotusmenettelylain niin sanottua siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä koskevaan sääntelyyn lisäävät yhteisöverotuottoa vuositasolla 75 miljoonaa euroa vuoden 2022 alusta alkaen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen korottaminen pienentää yhteisöverotuottoa 11 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025 ja 19 miljoonaa euroa vuosina 2026 ja 2027.
Veroperustemuutoksista aiheutuvat muutokset yhteisöveron tuottoon ehdotetaan kompensoitavaksi yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla.
Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustointa koskevan uudistuksen, jäljempänä sote-uudistus, mukainen rahoituksen siirto tulee voimaan vuoden 2023 alusta. Kuntien yhteisövero-osuuksia on sote-uudistuksen yhteydessä päätetty alentaa yhdellä kolmasosalla ja valtion osuuksia korottaa vastaavasti vuoden 2023 alusta. Sote-uudistuksen yhteydessä hyväksytyt veroperusteet tullaan vielä vuoden 2022 aikana päivittämään vastaamaan vuonna 2022 tehtäviä veroperustemuutoksia.
Verovuodelta 2022 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien vuoden 2022 osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan alennettavaksi 0,43 prosenttiyksiköllä 34,19 prosentista 33,76 prosenttiin ja valtion pysyvää jako-osuutta korotettavaksi 65,81 prosentista 66,24 prosenttiin. Verovuosien 2023–2027 jako-osuuksien muutosten vertailun tekeminen ei ole mielekästä sote-uudistuksen aiheuttamien muutosten vuoksi.
Verovuosien 2022–2027 yhteisöveron jako-osuuksista säädetään verontilityslain 12 f §:n 3–8 kohdassa.
Tuloverolain 124 §:n 3 momenttiin sekä 124 b §:ään ehdotetaan tehtäväksi verontilityslain muutoksia vastaavat muutokset.
Seuraavassa taulukossa esitetään voimassa olevat valtion ja kuntien jako-osuudet, uusien veroperustemuutoksien vaikutukset jako-osuuksiin sekä tässä esityksessä ehdotetut uudet jako-osuudet verovuonna 2022.
Taulukko 1. Yhteisöveron valtion ja kuntien jako-osuudet verovuonna 2022
| Valtion jako-osuus, % | Kuntien jako-osuus, % | |
| Voimassa olevat jako-osuudet | 65,81 | 34,19 |
| Muutokset (%-yks.) yhteensä, josta | 0,43 | -0,43 |
| - korkovähennysrajoitus | 0,06 | -0,06 |
| - siirtohinnoitteluoikaisusäännös | 0,43 | -0,43 |
| - T&K-toiminnan lisävähennys | -0,06 | 0,06 |
| Ehdotetut jako-osuudet | 66,24 | 33,76 |
Kunkin veroperustemuutoksen jako-osuusvaikutus on laskettu erikseen perustuen siihen yhteisöveron tuottoarvioon, jossa veroperustemuutoksen vaikutusta ei ole otettu huomioon. Seuraavassa taulukossa esitetään vuosien 2022–2027 yhteisöveron maksuunpanon mukaiset tuottoarviot ennen veroperustemuutosten huomioimista. Tuottoarviot ovat ennusteita ja perustuvat tämän esityksen antamisajankohdan mukaiseen valtiovarainministeriön arvioon yleisestä ja yritysten talouskehityksestä ja ne muuttuvat myöhempien talouskehitystä koskevien ennusteiden ja toteutumatietojen muuttuessa. Tuottoarvioissa on huomioitu myös yleisradiovero.
Taulukko 2. Vuosien 2022–2027 yhteisöveron maksuunpanon mukaiset tuottoarviot ennen veroperustemuutosten huomioimista
| Verovuosi | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 |
| Yhteisöveron tuottoarvio ennen veroperustemuutosten huomioimista (tuhatta euroa) | 5 837 | 6 127 | 6 747 | 6 953 | 6 958 | 6 932 |
4.1.2 Osakesäästötilin veronkorotus
Osakesäästötilin veronkorotusta koskevaan verotusmenettelylain 32 c §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin, että osakesäästötilin veronkorotus jätetään määräämättä, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä, mutta verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä. Osakesäästötilin veronkorotuksen tarkoituksena on sanktioida osakesäästötilillä olevan 50 000 euron talletuskaton kiertäminen avaamalla useampia osakesäästötilejä. On selvää, että mikäli verovelvollinen ei ole siirtänyt millekään osakesäästötilille varoja, tai hän on siirtänyt niitä vain yhdelle osakesäästötilille, hän ei ole voinut saada useamman osakesäästötilin avaamisesta mitään verotuksellista etua. Tällaisessa tilanteessa olisi kohtuutonta määrätä mitään veronkorotusta verovelvolliselle, joka ei erehdyksensä johdosta ole ymmärtänyt toimineensa väärin, eikä ole tavoitellut toiminnallaan verotuksellista etua.
Lisäksi säädettäisiin, että veronkorotus jätetään määräämättä myös tai määrätään alennettuna, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä ja 1 momentin mukaan laskettu veronkorotus olisi kohtuuttoman suuri osakesäästötileillä verovuonna olleiden rahasuoritusten vähäiseen määrään nähden, taikka jos 1 momentin mukaisen veronkorotuksen määräämättä jättämiselle tai alentamiselle olisi pätevä syy tai muu erityinen syy. Säännöksen tarkoituksena olisi mahdollistaa veronkorotuksen määräämättä jättäminen tai alentaminen, jos 1 momentin mukainen veronkorotus olisi kohtuuttoman ankara seuraamus. Määräämättä jättäminen tai alentaminen olisi mahdollista tilanteissa, joissa verovelvollinen ei ole mieltänyt toimineensa väärin avatessaan useampia osakesäästötilejä, ja olisi siirtänyt tileille vain vähän varoja. Lisäksi määräämättä jättäminen tai alentaminen olisi mahdollista, jos verovelvollinen olisi muutoin kuin erehdyksestä avannut tai pitänyt useampia osakesäästötilejä ja 1 momentin mukaisen veronkorotuksen määräämättä jättämiselle tai alentamiselle olisi pätevä syy tai muu erityinen syy. Tällaisina syinä voitaisiin pitää esimerkiksi verovelvollisen sairastumista, jonka johdosta hänen osakesäästötileihinsä liittyvät asiat ovat jääneet hoitamatta, ja tietoliikennehäiriötä, jonka johdosta verovelvollinen ei ole yrityksistään huolimatta voinut lopettaa osakesäästötiliään.
4.2.1 Elinkeinoverotuksen veroperustemuutoksien verotuottovaikutusten kompensointi kunnille
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 budjettiriihessä tekemät yhteisöveroperusteita koskevat päätökset lisäävät yhteisöverotuottoa yhteensä noin 75 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025, noin 67 miljoonaa euroa vuosina 2026 ja 2027 ja noin 86 miljoonaa euroa vuodesta 2028 alkaen. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta päätökset lisäävät yhteensä noin 26 miljoonaa euroa vuosina 2022 ja 2023, noin 25 miljoonaa euroa vuosina 2024 ja 2025, noin 22 miljoonaa euroa vuosina 2026 ja 2027 ja noin 29 miljoonaa euroa vuodesta 2028 alkaen. Tässä esityksessä ehdotetut jako-osuuksien muutokset pienentävät kuntien yhteisöverotuottoja vastaavilla määrillä niin, että yhteisöveroperusteiden verotuottovaikutukset ovat kunnille neutraalit. Muutokset kasvattavat valtion verotuottoja vastaavasti.
Kaikki verotuottoarviot on laskettu lakiesitysten antamishetken näkemyksen mukaisina yhteisöveron tuoton kehityksestä. Toteutunut vaikutus ilmenee lopullisen yhteisöveron maksuunpanon perusteella verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuun lopussa.
4.2.2 Osakesäästötilin veronkorotuksen muutokset
Verovelvollisen kannalta mahdollisuus alentaa veronkorotus verotuksen toimittamisen yhteydessä tai jättää se kokonaan määräämättä on merkittävä parannus voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna. Nykyisin Verohallinnon on määrättävä verovelvolliselle veronkorotus aina, jos verovelvollisella on ollut avoinna kaksi osakesäästötiliä samaan aikaan. Verovelvollinen voi kuitenkin hakea verosta vapauttamista veronkantolain 47 §:n nojalla, mutta tämä on mahdollista vasta verotuksen päättymisen jälkeen. Siten verovelvollisen on lähtökohtaisesti maksettava veronkorotus jäännösveron eräpäivänä, mikäli vapautushakemusta ei ole ehditty käsitellä ennen eräpäivää. Vapautuksen hakemista varten ei ole mahdollista saada täytäntöönpanokieltoa, vaan veronkorotus voidaan ulosmitata hakemuksesta huolimatta.
Mahdollisuus alentaa veronkorotus tai jättää se määräämättä helpottaa myös Verohallinnon toimintaa, kun se voi arvioida jo verotuksen toimittamisen yhteydessä osakesäästötilin veronkorotuksen kohtuullisuutta. Vastaavasti verosta vapauttamista koskevia hakemuksia osakesäästötilin veronkorotuksen johdosta arvioidaan jatkossa olevan olennaisesti vähemmän kuin verovuodelta 2020.
Ehdotetulla muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta verotuottoihin.
Asian kiireellisyydestä johtuen esitysluonnoksesta ei ole järjestetty lausuntokierrosta.
Ehdotetaan, että verontilityslain 12 f §:n 3 kohta, tuloverolain 124 b §:n 3 kohta ja verotusmenettelylakia koskeva muutos tulevat voimaan 1.1.2022. Lisäksi ehdotetaan, että verontilityslain 12 §, saman lain 12 f §:n 4–8 kohta, tuloverolain 124 § ja saman lain 124 b §:n 4–8 kohta tulevat voimaan 1.1.2023.
Verontilityslain 12 §:n muutosta sovellettaisiin verovuodesta 2028 alkaen ja verontilityslain 12 f §:n 3–8 kohdan muutosta verovuosien 2022–2027 yhteisöveron tilityksiin. Verotusmenettelylain 32 c §:n muutosta sovellettaisiin jo verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Esitys liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025 annetun lain sekä varainsiirtoverolain 56 c §:n muuttamisesta, hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisesta sekä hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Tällä lailla kumotaan verontilityslain muuttamisesta annetun lain (621/2021) 12 § ja 12 f §:n 4–8 kohta.
2 §Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan v erontilityslain (532/1998) 12 § ja 12 f §:n 3–8 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1073/2020, seuraavasti:
12 §Veronsaajaryhmien jako-osuudet
Valtion jako-osuus on 78,12 prosenttia ja kuntien jako-osuus 21,88 prosenttia yhteisöverosta.
12 f §Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuosina 2020–2027
Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään:
3) valtion jako-osuus verovuonna 2022 on 66,24 prosenttia ja kuntien jako-osuus 33,76 prosenttia yhteisöverosta;
4) valtion jako-osuus verovuonna 2023 on 77,55 prosenttia ja kuntien jako-osuus 22,45 prosenttia yhteisöverosta;
5) valtion jako-osuus verovuonna 2024 on 78,53 prosenttia ja kuntien jako-osuus 21,47 prosenttia yhteisöverosta;
6) valtion jako-osuus verovuonna 2025 on 78,39 prosenttia ja kuntien jako-osuus 21,61 prosenttia yhteisöverosta;
7) valtion jako-osuus verovuonna 2026 on 78,30 prosenttia ja kuntien jako-osuus 21,70 prosenttia yhteisöverosta;
8) valtion jako-osuus verovuonna 2027 on 78,23 prosenttia ja kuntien jako-osuus 21,77 prosenttia yhteisöverosta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain 12 f §:n 3 kohta tulee kuitenkin voimaan jo päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 12 §:ää sovelletaan verovuodesta 2028 alkaen ja 12 f §:n 3–8 kohtaa verovuosilta 2022–2027 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä.
3.
Laki tuloverolain muuttamisesta annetun lain 124 §:n 3 momentin ja 124 b §:n 4–8 kohdan kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Tällä lailla kumotan tuloverolain muuttamisesta annetun lain (619/2021) 124 §:n 3 momentti ja 124 b §:n 4–8 kohta.
2 §Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 3 momentti ja 124 b §:n 3–8 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1074/2020, seuraavasti:
124 §Veron määräytyminen
Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,38.
124 b §
Veron määräytyminen verovuosina 2020–2027
Poiketen siitä, mitä 124 §:n 3 momentissa säädetään:
3) vuonna 2022 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,75;
4) vuonna 2023 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,49;
5) vuonna 2024 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,29;
6) vuonna 2025 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,32;
7) vuonna 2026 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,34;
8) vuonna 2027 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,35.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain 124 b §:n 3 kohta tulee kuitenkin voimaan jo päivänä kuuta 20 .
5.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 32 c §:ään, sellaisena kuin se on laissa 733/2019, uusi 3 momentti seuraavasti:
32 c §Osakesäästötilin veronkorotus
Veronkorotus jätetään määräämättä, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä, mutta verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä. Veronkorotus jätetään määräämättä myös tai määrätään alennettuna, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä ja 1 momentin mukaan laskettu veronkorotus olisi kohtuuttoman suuri osakesäästötileillä verovuonna olleiden rahasuoritusten vähäiseen määrään nähden, taikka jos 1 momentin mukaisen veronkorotuksen määräämättä jättämiselle tai alentamiselle on pätevä syy tai muu erityinen syy.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Helsingissä 4.11.2021
Pääministeri
Sanna Marin
Valtiovarainministeri
Annika Saarikko