Siirry esitykseen
HE 337/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annettua lakia muutettavaksi. Esityksen mukaan laissa tarkoitettuja valtiontakauksia voitaisiin antaa myös sellaiselle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle, joka tehdään talouden sopeutusohjelman pidennykseen sisältyvän rahoitustuen maksamista varten. Päätös sopeutusohjelman pidennyksestä olisi tehtävä ennen sopeutusohjelman päättymistä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa, kuitenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015.
Euroopan rahoitusvakausväline (englanniksi European Financial Stability Facility, EFSF), jäljempänä ERVV, on euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden 7 päivänä kesäkuuta 2010 perustama Luxemburgin lain mukainen osakeyhtiö, jonka tehtävänä on myöntää euroalueeseen kuuluvalle valtiolle rahoitustukea. Euroalueeseen kuuluvat valtiot takaavat ERVV:n varainhankinnan. ERVV:n perustettiin väliaikaiseksi rahoitusvakausvälineeksi. Sen kautta ei ole voitu kesäkuun 2013 jälkeen myöntää uutta rahoitustukea.
Euroalueeseen kuuluvat valtiot ja ERVV sopivat 7 päivänä kesäkuuta 2010 Euroopan rahoitusvakausvälineen toimintaa koskevasta puitesopimuksesta. Puitesopimuksessa sovittiin menettelyistä, joita noudatetaan, jos jokin euroalueeseen kuuluva valtio pyytää rahoitustukea, ERVV:n varainhankinnasta sekä menettelyistä, joita noudatetaan euroalueeseen kuuluvien valtioiden myöntäessä takauksia ERVV:n varainhankinnalle.
Eduskunta hyväksyi ERVV-puitesopimuksen 1 päivänä heinäkuuta 2010 ja valtioneuvosto 8 päivänä heinäkuuta 2010. Puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimansaattamisesta annettu laki (669/2010) tuli voimaan 16 päivänä elokuuta 2010. Eduskunta hyväksyi ERVV-puitesopimuksen muutoksen 28 päivänä syyskuuta 2011 ja valtioneuvosto 29 päivänä syyskuuta 2011. Puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (1059/2011) tuli voimaan 21 päivänä lokakuuta 2011.
ERVV:lle myönnettävistä valtiontakauksista säädetään Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetussa laissa (668/2010), jäljempänä ERVV-takauslaki. Lain 5 §:n 2 momentin mukaan valtiontakauksia voidaan myöntää ennen 8 päivää toukokuuta 2013 päätetyissä talouden sopeutusohjelmissa sovitun rahoitustuen maksamista varten. Säännöksen tarkoittamia sopeutusohjelmia ovat marraskuussa 2010 hyväksytty Irlannin sopeutusohjelma, toukokuussa 2011 hyväksytty Portugalin sopeutusohjelma ja helmikuussa 2012 hyväksytty Kreikan toinen sopeutusohjelma. Annettavat valtiontakaukset voivat perustua joko ennen säännöksessä mainittua ajankohtaa päätettyihin rahoitustuen ehtoihin tai sen jälkeen tehtäviin rahoitustukien ehtojen tarkistuksiin. Säännöksen nojalla ei ole mahdollista antaa valtiontakauksia, jotka koskisivat uutta rahoitustukea tai mainituissa sopeutusohjelmissa sovitun rahoitustuen lisäämistä.
Euroalueen jäsenvaltiot käsittelivät marras-joulukuussa 2014 Kreikan toisen sopeutusohjelman viidettä väliarviota ja sopeutusohjelman jatkoa. Euroryhmä totesi 8 päivänä joulukuuta 2014, että Kreikan toisen sopeutusohjelman viidettä väliarviota ei ole mahdollista teknisesti saattaa päätökseen siten, että väliarvioon sisältyvä noin 1,8 miljardin euron lainaerä voitaisiin maksaa vuoden 2014 loppuun mennessä, jolloin sopeutusohjelma päättyy. Euroryhmä sopi, että sopeutusohjelman voimassaoloaikaa pidennetään kahdella kuukaudella, jos Kreikka pidennystä pyytää. Näin voidaan varmistua siitä, että Kreikka toteuttaa sopeutusohjelman edellyttämät uudistukset ja muut toimet. Sopeutusohjelman pidennys mahdollistaa sen, että väliarvio voidaan hyväksyä ja viimeinen lainaerä maksaa Kreikalle vuonna 2015. Tällainen pidennys mahdollistaa uudistusohjelman ehdollisuuden seurannan jatkamisen. Se antaa myös aikaa luoda selkeä toimintastrategia sille, miten Kreikka palaa kestävällä tavalla velkakirjamarkkinoille seuraavien 6—24 kuukauden aikana.
Kreikan toisen sopeutusohjelman päättymisestä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selvitys 3 päivänä marraskuuta 2014 (E 137/2014 vp), jota täydennettiin 5 päivänä joulukuuta 2014 annetulla jatkoselvityksellä. Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi selvityksissä esitetyn valtioneuvoston toimintalinjan (suuren valiokunnan kannanotto SuVX 102/2014 vp ja pöytäkirja 52/2014 vp, 17 §).
Kreikan toisen sopeutusohjelman pidennys ei merkitse päätöstä uudesta talouden sopeutusohjelmasta, vaan kyse on edelleen helmikuussa 2012 päätetystä sopeutusohjelmasta, jonka voimassaoloaikaa vain pidennetään. Nykyisen lain 5 §:n 2 momentissa mahdollisuus antaa valtiontakauksia on rajattu koskemaan ERVV:n varainhankintaa, joka tehdään ennen 8 päivää toukokuuta 2013 päätetyissä talouden sopeutusohjelmissa sovitun rahoitustuen maksamista varten. Vaikka Kreikan sopeutusohjelman pidennyksessä on asiallisesti kyse säännöksen soveltamisalaan kuuluvasta tilanteesta, säännös on sen sanamuoto ja säännöstä koskeneen hallituksen esityksen (HE 46/2013 vp) perustelut huomioon ottaen tältä osin tulkinnanvarainen. Ottaen huomioon ERVV:n varainhankintaa koskevien valtiontakausten taloudellinen merkitys ei ole asianmukaista, että valtioneuvoston oikeus antaa valtiontakauksia ERVV:n varainhankinnalle perustuu tulkinnanvaraiselle säännökselle. Tämän tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi ERVV-takauslain 5§:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtiontakauksia voidaan antaa myös jo aikaisemmin päätetyn talouden sopeutusohjelman pidennyksen perusteella. Edellytyksenä on lisäksi, että pidennyksestä päätetään ennen sopeutusohjelman alkuperäistä päättymisajankohtaa.
Säännöksen nojalla ei edelleenkään ole mahdollista antaa valtiontakauksia, jotka koskisivat uutta rahoitustukea ERVV:stä tai sopeutusohjelmaan sisältyvän rahoitustuen lisäämistä. Säännös koskisi ainoastaan Kreikan toisen sopeutusohjelman loppuunsaattamista.
Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia tai vaikutuksia valtion talousarvioon.
Lainmuutos varmistaa sen, että voimassa olevan lain mukainen mahdollisuus antaa kesäkuun 2013 jälkeen ERVV:n varainhankinnan tulevista koron muutoksista tai Kreikalle, Portugalille ja Irlannille maksettujen rahoitustukien ehtoihin tehtävistä muutoksista johtuvat välttämättömät valtiontakaukset koskevat koko ERVV:n varainhankintaa. Mahdolliset uudet takaukset lisäisivät Suomen takausvastuita.
ERVV:stä on maksettu rahoitustukea Irlannille, Portugalille ja Kreikalle. Irlannin talouden sopeutusohjelma päättyi vuoden 2013 lopussa ja Portugalin sopeutusohjelma toukokuussa 2014.
ERVV:n helmikuussa 2012 hyväksytyn varainhankintaohjelman 241 miljardin euron määrästä oli syyskuun 2014 lopussa käytössä noin 195 miljardia euroa Kreikan, Irlannin ja Portugalin sopeutusohjelmien rahoitusta varten. Suomen laskennallinen takausosuus käytössä olevasta määrästä oli toteutuneen koron ja ylitakausosuuden mukaan noin 6,66 miljardia euroa. Suomen kokonaistakausvastuu 65 prosentin ylitakauksineen ERVV:n varainhankinnasta on noin 8,35 miljardia euroa, jos jäljellä olevan 46 miljardin euron varainhankinnan keskilaina-ajaksi oletetaan viisi vuotta ja koroksi kolme prosenttia.
Kreikan rahoitusvakausrahastoon (englanniksi Hellenic Financial Stability Fund, jäljempänä HFSF) on osana sopeutusohjelmaa maksettu ERVV:stä varoja kreikkalaispankkien pääomitusta varten. Varat on maksettu ERVV:n velkakirjoina. Euroopan keskuspankin syksyllä 2014 tekemät sen valvontaan marraskuussa 2014 siirtyneiden pankkien kattavat tasearviot ja stressitestit osoittivat, ettei kyseisiä varoja tarvitse käyttää näiden pankkien pääomittamiseen. Kreikan keskuspankki suoritti samanaikaisesti kansalliseen valvontaan jäävien pienempien pankkien tasearviot ja stressitestit. Kaikki pankit eivät läpäisseet tätä kansallista arviota. Tehtyjen tasearvioiden perusteella HFSF:ssä olevista varoista jää käyttämättä arviolta enintään noin 8—11 miljardia euroa. Varoja voi sopeutusohjelman nykyisten ehtojen mukaan käyttää vain pankkien tervehdyttämis- ja vakautustoimiin. Kreikan talouden sopeutusohjelmaan sisältyvän viimeisen väliarvion hyväksyminen ja siihen liittyvän lainaerän maksaminen mahdollistavat HFSF:n käyttämättä jäävien varojen määrään perustuvan luottolimiitin myöntämisen Euroopan vakausmekanismista. Tämä pienentäisi Suomen takausvastuuta laskennallisesti noin 293—399 miljoonalla eurolla. Toisaalta luottolimiitti lisäisi Suomen laskennallista vastuuta Euroopan vakausmekanismissa noin 143—195 miljoonaa euroa. Jos Kreikan toisen sopeutusohjelman voimassaoloaikaa ei pidennettäisi ja se päättyisi 31 päivänä joulukuuta 2014, HFSF:n käyttämättä jäävät varat palautettaisiin ERVV:lle. Lisäksi viimeistä lainaerää ei maksettaisi Kreikalle. Tämä pienentäisi Suomen takausvastuuta laskennallisesti noin 465 miljoonaa euroa. Varojen palautus ei kuitenkaan pienentäisi ERVV:n varainhankintaohjelman enimmäismäärää.
Esityksellä ei ole vaikutuksia Suomen Kreikka-vakuusjärjestelyyn.
Kreikka kärsi vuosina 2009—2013 syvästä lamasta, jonka aikana maan bruttokansantuote aleni noin 25 prosenttia ja työttömyys nousi lähes 30 prosenttiin. Kreikan talous on kuluneen vuoden aikana alkanut toipua lamasta. Talouden kasvuennusteen vuosille 2015—2016 ovat myönteisiä ja julkinen talous on tasapainottumassa. Sijoittajat eivät kuitenkaan vielä luota talousuudistuksien jatkumiseen maassa ilman sopeutusohjelmaan liittyvää ehdollisuutta. Sopeutusohjelman pidennys sen hallitun loppuunsaattamisen varmistamiseksi edesauttaisi luottamuksen rakentamista ja edistäisi Kreikan kestävää paluuta velkakirjamarkkinoille.
Sopeutusohjelman pidentäminen parantaa edellytyksiä sille, että Kansainvälinen valuuttarahasto jatkaa omaa rahoitustukiohjelmaansa vuoteen 2016 saakka. Valuuttarahaston ohjelmasta on maksamatta noin 16 miljardia euroa.
Kreikan valtion luottoluokitus ei vielä mahdollista sitä, että Kreikan valtion velkakirjoilla olisi vakuuskelpoisuus Euroopan keskuspankin rahapoliittisissa operaatioissa. Sopeutusohjelman tekninen pidennys takaa, että Kreikan valtion joukkovelkakirjojen sekä Kreikan valtion takaamien pankkien ja yritysten joukkovelkakirjojen vakuuskelpoisuus Euroopan keskuspankin rahapoliittisten operaatioiden yhteydessä säilyy. Myös näiden tekijöiden voidaan arvioida parantavan Kreikan valtion edellytyksiä palata velkakirjamarkkinoille kestävällä tavalla seuraavan 6—24 kuukauden aikana.
Kreikan sopeutusohjelman saattamisen päätökseen hallitusti voidaan arvioida vahvistavan euroalueen rahoitusvakautta, joka on hitaan talouskasvun vuoksi edelleen altis tartuntariskeille. Tästä näkökulmasta sopeutusohjelman pidennystä on Suomen kannalta pidettävä perusteltuna.
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan ensi tilassa, kuitenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015.
Perustuslain 82 §:n 2 momentin mukaan valtiontakaus voidaan antaa eduskunnan suostumuksen nojalla. Ilmaisu "eduskunnan suostumus" sisältää suostumuksen antamisen paitsi eduskunnan päätöksellä myös lakimuodossa. Perustuslakia koskeneen hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) perusteluiden mukaan lakimuotoa käytetään lähinnä annettaessa yleisvaltuuksia tietynlaisten takausten ja takuiden myöntämiseen. Eduskunnan erillistä suostumuspäätöstä tarvitaan sellaisiin takauspäätöksiin, joista ei ole säännöksiä erityislaeissa, jolloin eduskunnan suostumus koskee yksittäistä tilannetta eikä sisällä yleisvaltuuksia. Laista tai eduskunnan suostumuksesta tulee ilmetä takausten ja takuiden enimmäismäärä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on arvioinut ERVV-takauslain suhdetta perustuslakiin ja todennut, että siitä käy riittävällä tavalla ilmi takausten enimmäismäärä ja siihen liittyvät liitännäiserät (PeVL 3/2012 vp). Perustuslakivaliokunta on myös korostanut Euroopan rahoitusvakauteen liittyviä riskejä ja vastuita arvioitaessa eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaamista vastuiden lisäämistä koskevassa päätöksenteossa (PeVL 49/2010 vp, PeVL 5/2011 vp, PeVP 18/2012 vp, 4 § ).
Ehdotetulla muutoksella ei lisätä Suomen taloudellisia vastuita, eikä muuteta ERVV:n toimintaan liittyvää päätöksentekoa miltään osin.
Edellä olevan perusteella lakiehdotus voitaisiin hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Laki Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain (668/2010) 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 481/2013, seuraavasti:
5 §Tämän lain nojalla voidaan antaa valtiontakauksia sellaiselle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle, joka tehdään:
1) ennen 8 päivää toukokuuta 2013 päätetyissä talouden sopeutusohjelmissa sovitun rahoitustuen maksamista varten; tai
2) sellaiseen 1 kohdassa tarkoitetun talouden sopeutusohjelman pidennykseen sisältyvän rahoitustuen maksamista varten, josta on päätetty ennen ohjelman päättymistä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2014
Pääministeri
ALEXANDER STUBB
Ulkoasiainministeri
Erkki Tuomioja