Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaisetuuksista annettua lakia. Leskeneläkkeenä maksettava perhe-eläke oikeuttaisi jatkossa vammaistuen sijasta eläkettä saavan hoitotukeen sen jälkeen, kun henkilö täyttää 65 vuotta. Ehdotetulla muutoksella pyrittäisiin yhdenmukaistamaan erilaisten eläkkeiden vaikutus vammaisetuuksiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että veteraanilisän määrään tehtäisiin 50 euron tasokorotus ja ruokavaliokorvauksen määrä korotettaisiin 23,60 euroon kuukaudessa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013, kuitenkin niin, että muut kuin veteraanilisää ja ruokavaliokorvausta koskevat muutokset tulisivat voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2014.

---

Vammaisetuuksista annetun lain (570/2007; vammaisetuuslaki) mukaisia etuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki sekä hoitotuen osana maksettava veteraanilisä. Vammaisetuutena pidetään myös ruokavaliokorvausta, joka on määrältään 21 euroa kuukaudessa. Vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu henkilön tuen tarpeen perusteella kolmeen tasoon: perustukeen, korotettuun tukeen ja ylimpään tukeen. Vuonna 2012 vammaistuen määrät ovat perustuessa 89,18 euroa, korotetussa tuessa 208,09 euroa ja ylimmässä tuessa 403,50 euroa kuukaudessa. Eläkettä saavan hoitotuen vastaavat määrät ovat 59,73 euroa, 148,69 euroa ja 314,41 euroa kuukaudessa.

Eläkettä saavan hoitotuen tavoitteena on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan. Vammaistuen tarkoituksena on tukea muiden kuin eläkkeellä olevien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssäkäynnissä ja opiskelussa. Vammaistukea ei ole tarkoitettu maksettavaksi vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville eläkkeensaajille, jotka voivat hakea eläkettä saavan hoitotukea.

Vammaisetuuslain tullessa voimaan vuoden 2008 alussa poistettiin eläkkeensaajien hoitotuen edellytyksenä laissa ollut 65 vuoden ikäraja. Ikärajan poistamisella pyrittiin tukemaan 65 vuotta täyttänyttä ja edelleen työssä käyvää henkilöä maksamalla tälle eläkettä saavan hoitotuen määrää korkeampaa vammaistukea.

Pelkkää perhe-eläkettä saava henkilö on vammaisetuuslain mukaan oikeutettu 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen. Tämä on johtanut käytännössä tilanteisiin, joissa pelkkää perhe-eläkettä saava yli 65-vuotias henkilö on oikeutettu saamaan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea eikä eläkettä saavan hoitotukea. Tällainen tilanne voi esimerkiksi olla silloin, kun työikäisenä lähinnä palkatonta kotityötä tehneelle henkilölle maksetaan pelkkää työeläkelakien mukaista leskeneläkettä ja tämä eläke on niin suuri, ettei hän ole oikeutettu sellaiseen eläkkeeseen, joka oikeuttaisi eläkettä saavan hoitotukeen. Tällaisen henkilön vammaistuki ei muutu missään vaiheessa eläkettä saavan hoitotueksi. Olemassa oleva tilanne ei toteuta 16 vuotta täyttäneen vammaistuen tarkoitusta.

Kaikkein pienituloisimpien ja toisen henkilön apua eniten tarvitsevien rintamaveteraanien kotona selviytymisen edistämiseksi heille alettiin syyskuussa 2010 maksaa veteraanilisää. Veteraanilisään ovat oikeutettuja ne veteraanit, jotka saavat ylimääräistä rintamalisää ja samanaikaisesti heille maksetaan korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Veteraanilisän määrä on vuoden 2012 indeksitasossa 52,09 euroa.

Ylimääräistä rintamalisää maksetaan Suomessa asuvalle Suomen tai ulkomaan kansalaiselle, jolle maksetaan kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä on täysimääräisenä 45 prosenttia kansaneläkkeen siitä osasta, joka vastaa entistä kansaneläkkeen lisäosaa. Ylimääräisen rintamalisän saajia on vuonna 2012 noin 19 400 henkilöä. Vuonna 2012 ylimääräisen rintamalisän määrä on perhesuhteista riippuen enimmillään 198,69—229,64 euroa kuukaudessa.

Rintamaveteraaneilla, joiden toimintakyky on heikentynyt, on avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen tai sairaudesta ja vammasta johtuvien erityiskustannusten perusteella oikeus eläkettä saavan hoitotukeen. Yhteensä 6 917 ylimääräistä rintamalisää saavalle maksettiin vuoden 2012 toukokuun lopussa korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Korotetun ja ylimmän hoitotuen avulla tuetaan sellaisten sairaiden tai vammautuneiden veteraanien kotona asumista, jotka vaativat jokapäiväistä tai ympärivuorokautista toisen henkilön apua tai valvontaa taikka joilla on suuria erityiskustannuksia. Veteraanilisällä parannetaan rintamaveteraanien mahdollisuuksia jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään. Veteraanilisää maksetaan myös laitoshoidossa oleville edellä mainitut edellytykset täyttävälle veteraanille.

Ruokavaliokorvaukseen on oikeus 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jonka on asianmukaisesti määritellyn sairauden takia ehdottoman välttämätöntä käyttää gluteenittomia tuotteita. Ruokavaliokorvauksen määrä on 21 euroa kuukaudessa ja sen tarkoituksena on kattaa osa lisäkustannuksista, joita henkilölle aiheutuu gluteenittomasta ruokavaliosta. Ruokavaliokorvausta voidaan maksaa samanaikaisesti vammaistuen tai eläkettä saavan hoitotuen kanssa. Alle 16-vuotiaalla on asianmukaisesti määritellyn keliakian tai ihokeliakian perusteella oikeus 89,18 euron suuruiseen (vuoden 2012 indeksitasossa) alle 16-vuotiaan perusvammaistukeen kuukaudessa.

Ruokavaliokorvauksesta säädettäessä sen määrää verrattiin sairausvakuutuksesta korvattaviin kliinisten ravintovalmisteiden kustannuksiin, joista sairausvakuutuksen saaja joutuu maksamaan osan itse. Myös normaalia ruokavaliota noudattavan henkilön on korvattava itse omat ravintovalmisteensa. Tämän vuoksi päädyttiin siihen, että myös gluteenitonta ruokavaliota noudattavan henkilön tulee kustantaa osa hänelle aiheutuvista lisäkustannuksista itse.

Ruokavaliokorvausta säädettäessä hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että Kuluttajaviraston vuonna 1998 tekemän selvityksen perusteella gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat lisäkustannukset olivat 47—58 euroa kuukaudessa. Sittemmin Kuluttajaviraston ja lääninhallituksen vuonna 2004 tekemän gluteenittomien elintarvikkeiden hintavertailun mukaan gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutui lisäkustannuksia 34,40—43,10 euroa kuukaudessa. Keliakialiitto ry teki vuoden 2008 maaliskuussa vertailun elintarvikkeiden kustannuksista, jonka mukaan gluteenittoman ruokavalion lisäkustannukset ovat tuolloin olleet keskimäärin 48,50 euroa kuukaudessa. Elokuussa 2011 Kuluttajavirasto, aluehallintovirastot ja Ahvenanmaan valtionvirasto tekivät hintavertailun gluteenittomien elintarvikkeiden hinnoista vertaamalla vuoden 2008 maalis-huhtikuun hintoja vuoden 2011 elokuun hintoihin. Tehdyn selvityksen mukaan gluteenittomien tuotteiden hinnat ovat nousseet keskimäärin 3 % kolmessa vuodessa.

Vammaisetuuksista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan leskeneläke katsottaisiin eläkettä saavan hoitotukeen oikeuttavaksi etuudeksi. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että leskeneläkkeen saaja on täyttänyt 65 vuotta. Samalla ehdotetaan, että 16 vuotta täyttäneen vammaistuki lakkaisi sen kuukauden lopussa, kun leskeneläkettä saava henkilö täyttää 65 vuotta.

Ehdotettu 65 vuoden ikä perustuisi kansaneläkelakiin (568/2007) kirjattuun vanhuuseläkkeen ikärajaan. Vanhuuseläke voidaan kansaneläkelain mukaan myöntää Suomessa asuvalle 65 täyttäneelle henkilölle. Ehdotuksen mukaan työeläkelakien mukaista pelkkää leskeneläkettä saavaa henkilöä tuettaisiin työssäkäymisen ja opiskelun tukemiseen tarkoitetulla 16 vuotta täyttäneen vammaistuella 65 vuoden ikään saakka ja sen jälkeen eläkkeellä olevien tukemiseen tarkoitetulla eläkettä saavan hoitotuella.

Vammaistuen lakatessa eläkettä saavan hoitotukea haettaisiin Kansaneläkelaitokselta. Vammaistuen lakkautuksen yhteydessä Kansaneläkelaitos kertoo ja ohjaa asiakasta hakemaan eläkettä saavan hoitotukea. Tältä osin menettely vastaisi nykyistä käytäntöä.

Esitykseen sisältyisi nykyisin pelkkää leskeneläkettä ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea saavia henkilöitä koskeva siirtymäsäännös. Jos 65 vuotta täyttänyt henkilö on tämän lain voimaan tullessa saanut leskeneläkettä ja henkilöllä on ollut maksussa 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, tuen maksamista jatkettaisiin lain voimaan tullessa voimassa ollein perustein seuraavaan tarkistukseen tai vammaistuen lakkaamiseen saakka. Siirtymäsäännös koskisi sekä toistaiseksi että määräajaksi myönnettyjä vammaistukia.

Veteraanilisään ehdotetaan tehtäväksi 50 euron tasokorotus ja se toteutettaisiin vuoden 2013 indeksitarkistuksen yhteydessä. Veteraanilisä olisi tällöin vuoden 2013 alusta lukien noin 103 euroa kuukaudessa.

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on varmistaa sotainvalidien ja -veteraanien vanhuudenhuollon palvelut sekä riittävät kotipalvelut. Keski-iältään jo noin 90-vuotiaille sotainvalideille ja -veteraaneille kohdennettuja etuuksia kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta. Veteraanilisän korottaminen parantaisi rintamaveteraanien mahdollisuuksia jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Ruokavaliokorvauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi, koska pitkän aikavälin hintavertailuselvitysten perusteella voidaan todeta, että gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat keskimääräiset kustannukset ovat nousseet jonkin verran siitä tasosta, joka oli perusteena säädettäessä ruokavaliokorvauksen määrää.

Veteraanilisää arvioidaan maksettavan vuoden 2013 aikana noin 5 550 veteraanille. Ehdotetusta veteraanilisän korotuksesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan vuonna 2013 noin 3,3 miljoonan euron kustannus. Ruokavaliokorvausta arvioidaan maksettavan vuoden 2013 noin 32 550 henkilölle. Ehdotetusta ruokavaliokorvauksen korottamisesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan 1 miljoonan euron kustannus vuonna 2013.

Leskeneläkettä saavan henkilön vammaistuen muuttuminen eläkettä saavan hoitotueksi vähentäisi vammaisetuuksista valtiolle aiheutuvia menoja. Perhe-eläkkeenä maksettavaa leskeneläkettä ja samanaikaisesti maksettavaa vammaistukea saavien määräksi on arvioitu vuositasolla noin 400 henkilöä, joista noin 200 henkilöä olisi täyttänyt 65 vuotta. Siirryttäessä vammaistuelta eläkettä saavan hoitotuelle oletetaan, että maksettavan tuen taso säilyisi samana. Vuonna 2014 valtion menojen säästö olisi 20 000 euroa ja viiden vuoden aikana vuosivaikutus olisi noin 25 000 euroa. Jos eläkettä saavan hoitotuen taso nousisi, syntyvä säästö olisi pienempi.

Ehdotetut muutokset selkeyttäisivät ja yhdenmukaistaisivat eri eläkkeitä saavien keskinäisiä suhteita heidän saadessaan samanaikaisesti myös vammaisetuutta. Muutoksen arvioidaan koskevan vuositasolla noin 100 henkilöä, joille samanaikaisesti maksetaan työeläkelakien mukaista leskeneläkettä ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Eläkettä saavan hoitotuki sekä 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ovat molemmat kolmiportaisia etuuksia. Eläkettä saavan hoitotuessa ja vammaistuessa eritasoisten etuuksien määräytymisperusteet sekä tukien määrät eroavat toisistaan. Ehdotetun muutoksen vaikutus henkilön tilanteeseen olisi riippuvainen siitä, minkä tasoista 16 vuotta täyttäneen vammaistukea henkilö on saanut 65 ikävuoteen asti. Eläkettä saavan hoitotukioikeutta arvioitaessa Kansaneläkelaitos noudattaisi samaa menettelyä ja samoja tuen myöntämisperusteita, joita sovelletaan kaikkiin eläkettä saavan hoitotukea hakeviin henkilöihin.

Eläkettä saavan hoitotuen taso ei ole suoraan verrannollinen lakkautettavaksi ehdotettavan vammaistuen tason kanssa. Voidaan kuitenkin arvioida, että korotettua ja ylintä vammaistukea saaneilla henkilöillä olisi oikeus ainakin perus- tai korotettuun eläkettä saavan hoitotukeen. Lain voimaan tullessa muutoksen piirissä olevien, pelkkää leskeneläkettä saavien 65-vuotiaiden henkilöiden vammaistuet suojattaisiin siirtymäsäännöksellä siihen saakka, kunnes vammaistukea muutettaisiin tai tarkistettaisiin seuraavan kerran.

Veteraanilisän korottamisella pyritään edistämään pienituloisten veteraanien mahdollisuuksia jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään siitä huolimatta, että heidän toimintakykynsä on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt. Eläkettä saavan hoitotukea ja veteraanilisää voidaan maksaa myös niille veteraaneille, jotka ovat laitoshoidossa. Veteraanilisän korottaminen tukisi siten myös niitä pienituloisia veteraaneja, jotka eivät toimintakykynsä heikkenemisen vuoksi pysty enää asumaan kotona.

Ruokavaliokorvauksen määrän korottamisella parannettaisiin keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastavien mahdollisuuksia ostaa gluteenittomia tuotteita.

Uudistusten taloudelliset vaikutukset kohdistuvat sekä miehiin että naisiin. Leskeneläkettä ja vammaistukea saavista on vain yksi mies. Veteraanilisän saajista naisia on 49,4 ja miehiä 50,6 prosenttia. Ruokavaliokorvauksen saajista naisia on 66 prosenttia ja miehiä 34 prosenttia.

Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

9 §. Eläkettä saavan hoitotuki. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 b kohta, jonka mukaan pelkkää leskeneläkettä saava 65 vuotta täyttänyt henkilö olisi oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen.

9 a §. Veteraanilisä. Veteraanilisän määrään ehdotetaan tehtäväksi 50 euron tasokorotus. Vuoden 2013 indeksitasossa veteraanilisän määrä olisi 103,39 euroa kuukaudessa. Laissa veteraanilisän suuruus on vuoden 2001 indeksitasossa kuten laissa olevat muut euromäärät.

14 §. Ruokavaliokorvaus. Ruokavaliokorvauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi 23,60 euroon kuukaudessa vuoden 2013 alusta lukien.

33 §. Vammaisetuuden lakkaaminen. Pykälässä säädetään vammaisetuuden lakkaamisen perusteista. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että 9 §:n 1 momentin 4 b kohdassa tarkoitettujen lakien mukaista leskeneläkettä saavan henkilön vammaistuki lakkaisi sen kuukauden lopussa, kun hän täyttää 65 vuotta.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013, kuitenkin niin, että lain 9 §:n 1 momentin 4 b kohta ja 33 §:n 3 momentti tulisivat voimaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Voimaantulosäännöksen 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että lain voimaantullessa maksussa olevaa vammaistukea maksettaisiin leskeneläkettä saavalle 65 vuotta täyttäneelle henkilölle vammaisetuuksista annetun lain mukaiseen tarkistukseen tai lakkaamiseen saakka.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Lakiehdotukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 9 §:n 1 momentin 4 a kohta, 9 a §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 33 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 1 momentin 4 a kohta laissa 1228/2009 ja 9 a §:n 1 momentti laissa 1050/2009, sekä

lisätään 9 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1228/2009, 706/2010 ja 154/2011, uusi 4 b kohta seuraavasti:

9 §
Eläkettä saavan hoitotuki

Oikeus hoitotukeen on 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka saa:

---

4 a) tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa taikka liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai ansiomenetyskorvausta, viimeksi mainittua kuitenkin vasta vuoden kuluttua vahingon sattumisesta;

4 b) pelkkää leskeneläkettä 2, 4 tai 4 a kohdassa mainittujen lakien perusteella ja on täyttänyt 65 vuotta; tai

---

9 a §
Veteraanilisä

Henkilölle, jolle maksetaan 9 §:n mukaista korotettua tai ylintä hoitotukea ja rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaista ylimääräistä rintamalisää, hoitotuki maksetaan veteraanilisällä korotettuna. Veteraanilisän suuruus on 83,92 euroa kuukaudessa.

---

14 §
Ruokavaliokorvaus

Oikeus ruokavaliokorvaukseen on 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jonka on asianmukaisesti määritellyn sairauden takia ehdottoman välttämätöntä käyttää gluteenittomia tuotteita. Ruokavaliokorvaus on 23,60 euroa kuukaudessa.

---

33 §
Vammaisetuuden lakkaaminen

---

Vammaistuki, joka on myönnetty 16 vuotta täyttäneelle, lakkaa sen kuukauden alusta, kun sen saajalle myönnetään 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläke tai etuus tai lakkaa sen kuukauden lopusta, kun 9 §:n 1 momentin 4 b kohdassa tarkoitettua leskeneläkettä saava henkilö täyttää 65 vuotta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Tämän lain 9 §:n 1 momentin 4 b kohta ja 33 §:n 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.

Jos 9 §:n 1 momentin 4 b kohdan mukaista leskeneläkettä saavalle 65 vuotta täyttäneelle henkilölle maksetaan tämän lain voimaan tullessa 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, tuen maksamista jatketaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollein perustein lain 32 §:n mukaiseen tarkistukseen tai 33 §:n mukaiseen lakkaamiseen saakka.

Tämän lain 9 a §:ssä oleva rahamäärä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2012

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
JUTTA URPILAINEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko