Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lautakunnan jäsenten määrää vähennettäisiin nykyisestä. Samalla jäsenten määrää koskeva sääntely muutettaisiin vähimmäismäärää koskevaksi. Lautakunnassa olisi esityksen mukaan vähintään neljä varapuheenjohtajaa nykyisen kuuden varapuheenjohtajan sijasta. Muita sivutoimisia jäseniä olisi vähintään 22 nykyisen 32 jäsenen sijasta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta.

---

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työeläketurvaa koskevissa asioissa. Muutoksenhakulautakunnan tehtävistä, jäsenistä ja asioiden käsittelystä muutoksenhakulautakunnassa säädetään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetulla lailla (677/2005).

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 §:n mukaan muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja ja kuusi sivutoimista varapuheenjohtajaa. Muutoksenhakulautakunnan muut 32 jäsentä ovat sivutoimisia. Muina jäseninä on seitsemän lääkärijäsentä, seitsemän työeläkeasioihin perehtynyttä sekä tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittanutta tai muuta työeläkevakuutukseen erityisesti perehtynyttä jäsentä, neljätoista työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä sekä neljä työelämän olosuhteita tuntevaa jäsentä.

Työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevista jäsenistä seitsemän on määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että neljä on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään, kaksi kuntien eläkejärjestelmään ja yksi valtion eläkejärjestelmään. Loput seitsemän jäsentä on määrättävä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että neljä on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään, kaksi kuntien eläkejärjestelmään ja yksi valtion eläkejärjestelmään. Työelämän olosuhteita tuntevista jäsenistä kahden tulee olla perehtyneitä yrittäjätoimintaan ja kahden maatalousyrittäjätoimintaan. Yrittäjätoimintaan perehtyneet jäsenet määrätään edustavimpien yrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta ja maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneet jäsenet maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen ehdotuksesta.

Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä päätoimisen puheenjohtajan toistaiseksi sekä määrää sivutoimiset varapuheenjohtajat ja muut jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Muutoksenhakulautakunta on viimeksi asetettu valtioneuvoston tekemällä päätöksellä 28 päivänä joulukuuta 2006 viiden vuoden toimikaudeksi 1 päivästä tammikuuta 2007 31 päivään joulukuuta 2011 saakka.

Käytännössä muutoksenhakulautakunta toimii jakautuneena jaostoihin, joita on nykyisin seitsemän. Näistä seitsemästä jaostosta neljä ratkaisee pääasiassa yksityisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita ja kolme julkisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita. Jaostoon kuuluu puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, työeläkeasioihin perehtynyt ja tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittanut tai muu työeläkevakuutukseen erityisesti perehtynyt jäsen, lääkärijäsen sekä kaksi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä. Yksityisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita ratkaiseviin jaostoihin kuuluu jokaiseen lisäksi joko maatalousyrittäjätoimintaan tai yrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen.

Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen lainmuutoksen (1318/2010) johdosta jaostoissa voidaan käsitellä entistä monipuolisemmin eri eläkelakeihin liittyviä asioita. Jaoston päätösvaltaisuuden edellytykset ovat samanlaiset sekä yksityisen että julkisen alan eläkeasiaa ratkaistaessa, joten esimerkiksi julkisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita ratkaiseva jaosto voi nykyisin ratkaista myös yksityisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita. Näin työ jaostojen välillä voidaan jakaa entistä tasaisemmin.

Vuonna 2010 muutoksenhakulautakunta ratkaisi 5 890 valitusasiaa, joista pääosa, noin 63,6 prosenttia, koski työntekijän eläkelain (395/2006) mukaisia asioita. Ratkaisuista 17,6 prosenttia koski kunnallista eläkelakia (549/2003) ja 4,3 prosenttia valtion eläkelakia (1295/2006). Maatalousyrittäjien eläkelakia koskevia ratkaisuja oli 4,5 prosenttia kaikista ratkaistuista asioista ja yrittäjän eläkelakia (1272/2006) koskevia asioita 8,1 prosenttia.

Julkisten alojen työeläketurvaa ja erityisesti kunnallista eläkelakia koskevien valitusten määrä on viime vuosina vähentynyt. Kun vuonna 2007 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ratkaisi 1 510 kunnallista eläkelakia koskevaa asiaa, mikä oli noin 28 prosenttia kaikista ratkaistuista asioista, vuonna 2010 kunnallista eläkelakia koskevia asioita ratkaistiin enää 1 043 asiaa eli 17,6 prosenttia kaikista ratkaisuista. Ratkaistavien asioiden määrän vähentymisen johdosta työmäärä muutoksenhakulautakunnassa on vähentynyt. Työmäärän vähentyminen on kohdistunut erityisesti jaostoihin, jotka käsittelevät pääasiassa julkisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita.

Ottaen huomioon valitusten määrissä tapahtuneen kehityksen, muutoksenhakulautakunnan nykyisen työmäärän sekä mahdollisuuden jakaa eri eläkelajeja koskevia asioita eri jaostoihin, muutoksenhakulautakunta pystyisi nykyistä pienemmällä kokoonpanolla toimimaan yhtä tehokkaasti kuin nykyisin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia muutettaisiin siten, että jäsenten määrää vähennettäisiin nykyisestä. Muutoksenhakulautakunnassa tulisi olla jäseniä ja varapuheenjohtajia vähintään viittä jaostoa varten. Yrittäjätoimintaa ja maatalousyrittäjätoimintaa koskevien asioiden vähäisestä osuudesta johtuen nämä asiat voitaisiin käsitellä kahdessa jaostossa siten, että sekä yrittäjätoimintaan että maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneiden jäsenten määrä vähenisi kahdesta yhteen.

Lain sanamuoto mahdollistaisi sen, että tarvittaessa valtioneuvosto voisi sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä määrätä muutoksenhakulautakuntaan myös enemmän jäseniä. Jaostojen määrää onkin tarkoitus vähentää porrastetusti siten, että vuoden 2012 alusta alkavalle toimikaudelle määrättäisiin jäseniä vielä kuutta jaostoa varten.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa muutoksenhakulautakunnassa olisi päätoimisen puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä sivutoimista puheenjohtajaa, kun nykyisin varapuheenjohtajia on kuusi. Tästä säädettäisiin nykyiseen tapaan 1 momentissa. Pykälän 2 momentin mukaan muita sivutoimisia jäseniä tulisi olla vähintään 22 jäsentä nykyisen 32 jäsenen sijaan. Muutoksenhakulautakunnassa tulisi olla ainakin viisi lääkärijäsentä, viisi työeläkeasioihin perehtynyttä jäsentä, joilla on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tai muuta työeläkevakuutukseen erityisesti perehtynyttä jäsentä, kymmenen työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä, yksi yrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen sekä yksi maatalousyrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen. Pykälän 3—5 momenttiin siirrettäisiin kirjoitusasultaan tarkistettuina säännökset jäsenten kelpoisuusvaatimuksista, henkilökohtaisista varajäsenistä ja tuomarin vastuusta.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 3 §:n 2 momenttiin siirrettäisiin muutettuna nykyisin 2 momentissa oleva säännös työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevien jäsenten määräämisestä. Työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevista jäsenistä puolet määrättäisiin työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta ja puolet työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Kummankin tahon ehdotuksesta määrättäisiin vähintään kolme yksityisten alojen eläkejärjestelmään perehtynyttä jäsentä, yksi kuntien eläkejärjestelmään perehtynyt jäsen ja yksi valtion eläkejärjestelmään perehtynyt jäsen.

Voimassa olevan 3 §:n 2 momentissa säädetään varapuheenjohtajien nimittämisestä. Pykälän 2 momentin mukaan ministeriö, jonka toimialaan kuntien eläkejärjestelmä kuuluu, tekee sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen kahdesta varapuheenjohtajasta ja kahdesta työeläkeasioihin perehtyneestä ja oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneesta tai muusta työeläkevakuutukseen erityisesti perehtyneestä jäsenestä. Samoin ministeriö, jonka toimialaan valtion eläkejärjestelmä kuuluu, tekee sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen kahdesta varapuheenjohtajasta ja kahdesta työeläkeasioihin perehtyneestä ja oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneesta tai muusta työeläkevakuutukseen erityisesti perehtyneestä jäsenestä.

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys Eduskunnalle kunnallisen eläkelain, valtion eläkelain, valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muuttamisesta (HE 30/2011 vp). Kyseisessä esityksessä ehdotetaan, että kuntien ja valtion eläkejärjestelmää koskeva lainvalmistelu siirtyisi valtiovarainministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön vuoden 2012 alusta lähtien. Jos lainvalmisteluvastuu julkisten alojen eläkejärjestelmistä siirtyy sosiaali- ja terveysministeriölle, ei nykyistä 2 momentin säännöstä enää tarvita. Tämän vuoksi nykyisessä 2 momentissa oleva säännös varapuheenjohtajien nimittämisestä ehdotetaan poistettavaksi. Samoilla perusteilla työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 14 §:stä ehdotetaan poistettavaksi maininta eri ministeriöiden ehdotusten mukaan nimitetyistä varapuheenjohtajista ja ehdotetaan, että kaikki muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajat toimisivat hallintojaoston jäseninä.

Ehdotetuilla muutoksilla suhteutettaisiin muutoksenhakulautakunnan toiminta vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Muutoksenhakulautakunnan jäsenmäärä ja kokoonpano olisivat jatkossa oikeassa suhteessa lautakunnan kokonaistyömäärään nähden, kun otetaan huomioon myös asioiden jakautuminen eri eläkelajien mukaan. Jos muutoksenhakulautakunnan työmäärä lisääntyisi jatkossa, voitaisiin muutoksenhakulautakuntaan joustavasti nimittää lisää jäseniä lainsäädännön sitä estämättä.

Jaostojen määrän vähentämisellä olisi muutoksenhakulautakunnan toimintakustannuksia alentava vaikutus. Yhden jaoston vähentäminen alentaisi muutoksenhakulautakunnan palkkiokustannuksia pakollisine henkilösivukuluineen noin 18 000 eurolla vuodessa ja lisäksi vuoden aikana pidettävien istuntojen määrä vähenisi luultavasti muutamalla istunnolla. Yhden istunnon järjestämiskulut ovat noin 600 euroa pitäen sisällään jäsenten istuntopalkkiot sivukuluineen, kopioinnit ja tarjoilut. Muutoksenhakulautakunnan toimintakustannukset alenisivat siten yhteensä noin 20 000 euroa vuodessa. Muutoksenhakulautakunnan toiminta rahoitetaan työeläkelaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla.

Esityksellä ei ole vaikutuksia muutoksenhakulautakunnan henkilöstöön, sillä muutoksenhakulautakunnassa on jo varauduttu käsiteltävien asioiden määrän vähentymiseen.

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa, Elinkeinoelämän keskusliittoa, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:tä, Akava ry:tä, valtiovarainministeriötä, Kunnallista työmarkkinalaitosta, Suomen Yrittäjiä sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä. Esityksestä ei ole pyydetty kirjallisia lausuntoja, koska esityksen valmisteluun ovat osallistuneet tai sen valmistelun yhteydessä on kuultu asian kannalta keskeisiä tahoja.

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (677/2005) 2, 3 ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 § laissa 1298/2006 sekä 3 ja 14 § laeissa 1298/2006 ja 1318/2010, seuraavasti:

2 §
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet

Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja ja vähintään neljä sivutoimista varapuheenjohtajaa. Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla. Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla tulee olla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja heidän tulee olla perehtyneitä muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin.

Muutoksenhakulautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi vähintään 22 muuta sivutoimista jäsentä. Sivutoimisina jäseninä on oltava vähintään:

1) viisi lääkärijäsentä;

2) viisi jäsentä, jotka ovat työeläkeasioihin perehtyneitä ja joilla on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tai jotka ovat muuten työeläkevakuutukseen erityisesti perehtyneitä;

3) kymmenen työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä;

4) yksi yrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen;

5) yksi maatalousyrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen.

Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri. Työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevien jäsenten tulee olla perehtyneitä yksityisten alojen, kuntien tai valtion työeläkeasioihin.

Sivutoimisilla jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään muutoksenhakulautakunnan jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.

Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

3 §
Puheenjohtajien ja jäsenten nimittäminen

Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä päätoimisen puheenjohtajan toistaiseksi sekä määrää sivutoimiset varapuheenjohtajat ja muut jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan.

Työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevista jäsenistä puolet on määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että vähintään kolme on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään, yksi kuntien eläkejärjestelmään ja yksi valtion eläkejärjestelmään. Lisäksi puolet työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevista jäsenistä on määrättävä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että vähintään kolme on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään, yksi kuntien eläkejärjestelmään ja yksi valtion eläkejärjestelmään.

Yrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen on määrättävä edustavimpien yrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta ja maatalousyrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen maatalousyrittäjien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

14 §
Hallintoasiat

Hallintojaostossa käsitellään työjärjestyksessä mainitut muutoksenhakulautakunnan hallintoasiat. Hallintoasian koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Muina jäseninä hallintojaostossa ovat muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajat. Lisäksi hallintojaostoon kuuluu kolme jäsentä, joista yhden nimeävät muutoksenhakulautakunnan työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet, yhden työntekijä- ja toimihenkilökeskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet sekä yhden yrittäjien ja maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet keskuudestaan.

Hallintojaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on kokouksessa läsnä. Hallintojaoston jäsenillä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia lukuun ottamatta on henkilökohtaiset varajäsenet.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

---

Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko