Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia siten, että lain viranomaista koskevaan määritelmään lisättäisiin lain tai asetuksen taikka muun säännöksen tai määräyksen perusteella nimetyt yhteisöt, laitokset ja yksityiset henkilöt siltä osin kuin ne julkista tehtävää hoitaessaan käyttävät julkista valtaa. Lisäksi muutettaisiin säännöstä, jossa säädetään selvitysyksikön oikeudesta saada ilmiöselvityksiä varten tietoja. Selvitysyksiköllä olisi oikeus saada tieto Verohallinnon yksikön esitutkintaviranomaiselle tekemästä ilmoituksesta ja sen käsittelystä. Esityksellä täsmennettäisiin säännöstä, jonka perusteella selvitysyksikön henkilöstölle on säädetty oikeus käyttää Verohallinnon ja sen yksikön tietojärjestelmiä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien toteuttamiseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

---

Verohallinnossa on Harmaan talouden selvitysyksikkö. Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain (1207/2010) mukaan yksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Selvitysyksikön toiminnassa käytetään eri viranomaisilta saatuja tietoja.

Säädetyn tehtävänsä tueksi selvitysyksikkö laatii harmaata taloutta koskevia ilmiöselvityksiä. Ilmiöselvityksessä kuvataan harmaan talouden ilmiöitä ja harmaan talouden torjuntaa sekä näiden vaikutuksia yksilöimättä organisaatiota tai organisaatiohenkilöä. Selvitysyksiköllä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä viranomaiselta laissa luetellut ilmiöselvityksen laatimiseksi välttämättömät tiedot.

Selvitysyksikkö laatii lisäksi velvoitteidenhoitoselvityksiä laissa mainittujen viranomaisten pyynnöstä laissa säädettyihin käyttötarkoituksiin. Velvoitteidenhoitoselvitykseen tarvittavien tietojen osalta selvitysyksikön tiedonsaantioikeus on sama kuin selvitystä pyytäneellä viranomaisella.

Selvitysyksikön tiedonsaantioikeus rajoittuu vain laissa lueteltuihin viranomaisiin, minkä johdosta on ollut tarpeen määritellä se, mitä laissa tarkoitetaan viranomaisella. Määritelmä vastaa osin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädettyä viranomaisen käsitettä. Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 2 §:n 4 kohdan mukaan viranomaisella tarkoitetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 1—7 kohdassa mainittuja viranomaisia. Viranomaisella tarkoitetaan siten

1) valtion hallintoviranomaisia sekä muita valtion virastoja ja laitoksia;

2) tuomioistuimia ja muita lainkäyttöelimiä;

3) valtion liikelaitoksia;

4) kunnallisia viranomaisia;

5) Suomen Pankkia mukaan lukien Rahoitustarkastus, Kansaneläkelaitos sekä muut itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset; Eläketurvakeskukseen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen lakia sovelletaan kuitenkin vain silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa;

6) eduskunnan virastoja ja laitoksia;

7) Ahvenanmaan maakunnan viranomaisia niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille kuuluvista tehtävistä maakunnassa.

Viranomaisena ei pidetä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 8 kohdassa lueteltuja, tiettyä tehtävää itsenäisesti hoitamaan asetettuja lautakuntia, neuvottelukuntia, komiteoita, toimikuntia, työryhmiä, toimitusmiehiä tai kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastajia taikka muita niihin verrattavia toimielimiä. Viranomaiseksi ei ole myöskään määritelty viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yhteisöjä, laitoksia, säätiötä ja yksityisiä henkilöitä, jotka lain tai asetuksen taikka muun säännöksen tai määräyksen perusteella hoitavat julkista tehtävää ja siinä yhteydessä käyttävät julkista valtaa.

Selvitysyksiköllä ei ole tiedonsaantioikeutta muilta kuin laissa määritellyiltä viranomaisilta, joten selvitysyksikkö ei ole oikeutettu saamaan tietoja sellaisilta yhteisöiltä, laitoksilta tai yksityisiltä henkilöiltä, jotka lain tai asetuksen taikka muun säännöksen tai määräyksen perusteella hoitavat julkista tehtävää ja siinä yhteydessä käyttävät julkista valtaa. Tällaisia harmaan talouden torjunnan näkökulmasta merkittäviä toimijoita ovat esimerkiksi Eläketurvakeskus, Työttömyysvakuutusrahasto ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ry, kun ne hoitavat julkista tehtävää.

Harmaan talouden torjunnan näkökulmasta on keskeistä, että yhteisöt, laitokset ja yksityiset tahot rinnastetaan viranomaisiin, kun ne lain tai asetuksen taikka muun säännöksen tai määräyksen perusteella hoitavat julkista tehtävää ja siinä yhteydessä käyttävät julkista valtaa.

Esityksessä ehdotetaan, että viranomaisen määritelmää koskevaan 2 §:n 4 kohtaan lisättäisiin viittaus viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 2 momenttiin. Viittauksen nojalla Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain viranomaista koskeva sääntely koskisi lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Esityksen perusteella selvitysyksikön tiedonsaantioikeus ei laajentuisi merkittävästi nykyisestä, joten ehdotettu muutos ei olennaisesti vaikuttaisi yksityisyyden suojaan.

Lain 4 §:ssä säädetään tiedoista, jotka selvitysyksikkö voi saada ilmiöselvityksien laatimista varten. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan selvitysyksiköllä on oikeus saada pyynnöstä salassapitovelvollisuuden estämättä veroihin sekä lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin samoin kuin tullin perimiin maksuihin liittyviä velvoitteita sekä niiden hoitamista ja valvontaa kuvaavat tiedot. Pykälän 1 momentin 7 kohdan nojalla selvitysyksiköllä on oikeus saada laissa tarkemmin määriteltyjä rikostietoja esitutkintaviranomaisilta ja 8 kohdan nojalla oikeushallinnon rekistereistä. Pykälän 2 momentin mukaan selvitysyksiköllä on oikeus saada tiedot esitutkintaviranomaiselta vain esitutkintaviranomaisen suostumuksella ja rikostorjuntaa varten saadut tiedot rekisterinpitäjän suostumuksella.

Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 28 §:ssä säädetään menettelystä rikosasioissa. Lainkohdan mukaan Verohallinnolla on oikeus kaikkien veronsaajien puolesta Verohallinnon kannettavaksi säädettyjen verojen ja maksujen osalta ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta koskeva asia esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten. Samoin Verohallinnolla on oikeus ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten havaitsemansa kirjanpitorikosta koskeva asia. Ilmoituksissa ilmoitetut tiedot ovat ilmiöselvityksen laatimisen kannalta keskeisiä tietoja harmaan talouden torjumiseksi. Selvitysyksikön oikeudesta saada tietoja pyynnöstä salassapitosäännösten estämättä esitutkintaviranomaiselta ja oikeushallinnon rekisteristä säädetään 4 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohdassa. Säännöksessä ei ole täsmällisesti säädetty, että selvitysyksikkö voisi saada edellä mainituissa kohdissa tarkoitetut tiedot suoraan Verohallinnon yksiköltä.

Jotta ilmiöselvitystä varten pyydettäviä tietoja koskeva säännös täyttäisi arkaluonteisten tietojen käsittelyltä vaaditut täsmällisyysvaatimukset, 4 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi 9 kohta, jossa säädettäisiin Harmaan talouden selvitysyksikölle oikeus saada suoraan Verohallinnon toiselta yksiköltä Verohallinnosta annetun lain 28 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa ilmoitetut tiedot sekä Verohallinnon oman ilmoituksen perusteella Verohallinnon vastaanottamat tiedot. Tällaisilla tiedoilla tarkoitettaisiin muun muassa ilmoituksen käsittelyvaiheita tai toimenpidettä taikka ilmoituksen perusteella annettua tuomiota.

Selvitysyksikön tarkkarajainen ja todennettavissa oleva tietojen luovutusoikeus turvaa yksityisyyden suojaa. Ilmiöselvityksen laatimiseksi hankitut tiedot ovat selvitysyksikössä salassa pidettäviä tietoja, ja ainoastaan ilmiöselvitys on viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella julkinen. Selvitystä pyytäneelle viranomaiselle luovutetun velvoitteidenhoitoselvityksen julkisuus määräytyy selvitystä pyytäneen viranomaisen omien asiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten perusteella. Velvoitteidenhoitoselvitys on selvitysyksikössä selvitysyksikön asiakirjana salassa pidettävä, ja asiakirjan julkisuus toteutetaan selvitystä pyytäneessä viranomaisessa.

Velvoitteidenhoitoselvityksessä kuvataan organisaation tai organisaatiohenkilön sekä näihin välittömästi tai välillisesti kytkeytyvän organisaation ja organisaatiohenkilön toimintaa ja taloutta sekä veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka tullin perimiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista. Velvoitteidenhoitoselvitys laaditaan aina laissa säädettyyn käyttötarkoitukseen, ja selvitysyksiköllä on oikeus saada salassapitovelvollisuuden estämättä viranomaiselta ne velvoitteidenhoitoselvityksen laatimiseksi välttämättömät tiedot, jotka velvoitteidenhoitoselvitystä pyytävä viranomainen on oikeutettu saamaan selvityspyynnössä kuvattua käyttötarkoitusta varten. Näin velvoitteidenhoitoselvitystä pyytävän viranomaisen tiedonsaantioikeus ja velvoitteidenhoitoselvitysten käyttötarkoitus rajaavat sitä, millä tiedoilla velvoitteidenhoitoselvitys voidaan laatia. Velvoitteidenhoitoselvitystä pyytävällä viranomaisella on kaikissa tilanteissa oikeus vain laissa säädettyyn tietoon.

Verohallinto ylläpitää verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja ja niissä olevia tietoja eri verosovelluksissa tai muissa tietojärjestelmissä verotuksen toimittamista tai muuta laissa säädettyä tehtävää varten. Verosovelluksia ovat muun muassa luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen toimittamista varten ylläpidettävä VTL-verosovellus sekä yhteisöjen tuloverotuksen toimittamista varten ylläpidettävä Yhteensovellus. Verosovellukset ja niissä olevat tarpeelliset tiedot on määritelty verotuksen toimittamista varten, ja tietoja hyödynnetään eri verolajien kesken verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 10 §:n perusteella.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tarvitsee laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi käyttöoikeuden Verohallinnon tai sen muulla yksiköllä oleviin verosovelluksiin tai muihin tietojärjestelmiin, joissa on selvitysyksikölle kuuluvien tiedonsaantioikeuksien mukaisia tietoja. Tiedot voivat olla tarpeen sekä ilmiöselvityksien että velvoitteidenhoitoselvityksien laatimiseksi. Selvitysyksikön tulee voida tehdä tietopyyntö saman viranomaisen sisällä sähköisesti verosovelluksen tai muun tietojärjestelmän kautta, ja tietopyynnön perusteella verosovelluksen tai muun tietojärjestelmän tulee voida luovuttaa tarvittavat tiedot ilman erillistä päätöstä selvitysyksikölle sen laissa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi. Jokaisesta tietojen luovutuksesta tulee kerätä lokirekisteriin tieto siitä, kenelle tietoja on luovutettu, ketä henkilöä tai organisaatiota luovutetut tiedot koskevat ja luovutusajankohta.

Ilmiöselvitysten laatimista varten käyttöoikeuksia tarvitaan täydentävän ja selittävän tiedon hankkimiseen. Käyttöoikeus on tarpeen myös tiedon tarkistamiseksi yksittäisten tapausten kohdalla, sillä velvoitteidenhoitoselvityksissä käytettävä tieto on usein nopeasti muuttuvaa, kuten verojäämiä koskevat tiedot, ja velvoitteidenhoitoselvitys tulee laatia ajantasaisilla tiedoilla. Velvoitteidenhoitoselvityksessä tarvittavan tiedon poimiminen yksittäistapauksessa ei ole tarkoituksenmukaista poimintajärjestelmillä. Tiedon saamisen velvoitteidenhoitoselvityksissä tulee olla nopeaa.

Ehdotuksessa täsmennettäisiin tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla siten, että selvitysyksikkö voisi tehtäväänsä varten saada samalla tavalla kuin Verohallinnon muukin henkilöstö käyttöoikeudet Verohallinnon verosovelluksiin ja muihin tietojärjestelmiin, joista voidaan pyytää ja luovuttaa tietoja. Tällöin selvitysyksikkö ei tekisi erillistä tietopyyntöä Verohallinnolle tai sen toiselle yksikölle, koska kyse on saman viranomaisen sisällä tapahtuvasta tiedon luovuttamisesta, ja tietojärjestelmien kautta tapahtuva tiedonhaku ja -luovutus vastaisi tiedon pyytämistä ja luovuttamista. Selvitysyksiköllä olisi siten tekninen pääsy Verohallinnon ja sen muiden yksiköiden käyttöön tarkoitettuihin tietoihin laajemmin kuin mitä ilmiöselvityksen tai velvoitteidenhoitoselvityksen laatimiseksi on tarpeen, mutta selvitysyksikkö ei ole oikeutettu saamaan salassa pidettäviä tietoja laajemmin kuin mitä lain 4 ja 7 §:ssä säädetään. Tiedot Verohallintoon on voinut antaa muun muassa esitutkintaviranomainen, syyttäjä tai tuomioistuin taikka tiedot ovat voineet tulla oikeushallinnon rekistereistä.

Selvitysyksikkö arvioisi itse sen, mitkä Verohallinnon tai sen toisen yksikön käyttöön tarkoitetut tiedot ovat kulloisenkin selvityksen laatimiseksi välttämättömiä. Pyydettyjen ja luovutettujen tietojen sisältö ja luovutusajankohta tulee aina olla selvitettävissä lokirekisterin perusteella. Tietojen luovuttamistavasta on syntynyt tulkintaepäselvyys, minkä johdosta lain 8 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi täsmentävä 3 momentti, jonka mukaan selvitysyksiköllä olisi oikeus käyttää Verohallinnon ja sen yksikön tietojärjestelmiä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien toteuttamiseksi.

Esitys laajentaisi viranomaisen käsitettä siten, että lain säännökset koskisivat varsinaisien viranomaisien lisäksi viranomaistoimintaa harjoittavia tahoja.

Ilmiöselvitystä varten saatavia tietoja koskevan säännöksen täydentäminen rikosilmoitustiedoilla täsmentäisi Harmaan talouden selvitysyksikön oikeutta saada ja käyttää tietoja Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista ja niiden käsittelyvaiheista.

Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain (1207/2010) 2 §:n 4 kohta ja 4 §:n 1 momentin 8 kohta sekä

lisätään 4 §:n 1 momenttiin uusi 9 kohta ja 8 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

---

4) viranomaisella viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 4 §:n 1 momentin 1—7 kohdassa tarkoitettua viranomaista sekä 2 momentissa tarkoitettua yhteisöä, laitosta, säätiötä ja yksityistä henkilöä.

4 §
Selvitysyksikön oikeus saada tietoja ilmiöselvitystä varten

Selvitysyksiköllä on oikeus saada pyynnöstä salassapitovelvollisuuden estämättä viranomaiselta ilmiöselvityksen laatimiseksi välttämättömät tiedot henkilöstä ja organisaatiosta seuraavasti:

---

8) lukuun ottamatta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007) 9 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä oikeudenkäyntiasiakirjoja ja 10 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviksi määrättyjä tietoja, tiedot oikeushallinnon rekistereissä olevista syyteharkinnassa, syytteessä tai tuomioistuinkäsittelyssä olevista ja olleista asioista sekä rikosasioita koskevista tuomioista, kun syyteharkinta, syyte tai tuomioistuinkäsittely liittyy rikokseen, jonka epäillään tapahtuneen organisaation toiminnassa taikka organisaatiota hyväksi käyttäen;

9) Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 28 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa ilmoitetut tiedot sekä mainitun ilmoituksen perusteella Verohallinnon saamat rikokseen liittyvät muutkin kuin 1—6 kohdassa tarkoitetut tiedot, kun tieto liittyy rikokseen, jonka epäillään tapahtuneen organisaation toiminnassa taikka organisaatiota hyväksi käyttäen.

---

8 §
Tietojen maksuttomuus ja tekninen käyttöyhteys

---

Selvitysyksiköllä on oikeus käyttää Verohallinnon ja sen yksikön tietojärjestelmiä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien toteuttamiseksi. Tietojen saannin välttämättömyyden arvioi Harmaan talouden selvitysyksikkö.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen