Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 128/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

SiVM 7/2010

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vapaasta sivistystyöstä annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä. Esityksessä ehdotetaan, että kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankkeiden hankekohtaisista valtionavustuksista luovutaan ja perustamishankkeiden rahoitus otetaan poistojen kautta huomioon käyttökustannusten valtionosuusperusteissa vuoden 2012 alusta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi eräitä kansanopistojen valtionosuuden perusteena käytettäviä porrastustekijöitä. Samoin ehdotetaan, että vapaan sivistystyön oppilaitosten rehtorin ja opettajien erivapaudet siirretään Opetushallituksen päätettäviksi. Samoin eräitä valtionavustuksia koskeva valtionapuviranomaisuus siirrettäisiin Opetushallitukselle. Lain säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi lisäksi sen johdosta, että opetusministeriön nimi on nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriö.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistamisen ajankohtia siirrettäisiin vuodella eteenpäin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta, mutta kansanopistojen valtionosuusperusteen muutosta sovellettaisiin vasta vuoden 2012 rahoitukseen. Samoin perustamishankejärjestelmään ehdotettu uudistus tulisi voimaan vuoden 2012 alusta.

Esitys liittyy perustamishankkeiden osalta valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

1.1 Yleistä

Vapaasta sivistystyöstä annettu laki (632/1998) sisältää kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen, opintokeskusten ja liikunnan koulutuskeskusten toiminta- ja rahoitussäännökset. Lisäksi Snellman-korkeakoulun rahoitukseen sovelletaan eräin poikkeuksin kansanopistojen rahoitusperusteita. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitus muodostuu laskennallisesta, suoriteperusteisesta valtionosuusrahoituksesta sekä lain 14 §:n nojalla myönnettävistä laatu- ja kehittämisavustuksista, rakenteellisen kehittämisen tukemiseen myönnettävistä avustuksista, opintoseteliavustuksista ja ylimääräisistä avustuksista. Valtionavustusta voidaan myöntää myös perustamishankkeisiin.

Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne on kaikissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa samantyyppinen. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta koulutuksen rahoitukseen. Yksikköhinnat lasketaan kuten muussa opetustoimessa oppilaitosryhmittäin toteutuneiden kustannusten pohjalta joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna niiden toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset saman kalenterivuoden toteutuneiden suoritteiden määrällä. Lain 13 §:ssä on lueteltu käänteisesti, mitä kustannuksia ei pidetä käyttökustannuksina yksikköhintoja laskettaessa. Yksikköhintoja korotetaan kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutoksilla lain 12 §:ssä säädetyin tavoin. Muina kuin kustannusten tarkistusvuosina yksikköhinnaksi määrätään edelliselle vuodelle määrätty yksikköhinta tarkistettuna kuluvan ja seuraavan vuoden arvioidulla kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutoksella. Pykälän 4 momentin mukaan kustannusten tarkistamisvuonna pohjana käytettävistä kustannuksista vähennetään lain 14 §:n nojalla oppilaitoksille myönnetyt valtionavustukset päällekkäisen rahoituksen estämiseksi. Käyttökustannusten valtionosuuden peruste on kunkin oppilaitosmuodon käyttökustannusten pohjalta suoritetta kohti laskettava yksikköhinta sekä yksikköhinnan ja suoritteen tulo. Valtionosuus on kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa ja valtaosassa kansanopistoja 57 prosenttia ja liikunnan koulutuskeskuksissa sekä opintokeskuksissa 65 prosenttia. Lain 10 §:n 2 momentin mukaan suoritteiden määrän laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Vuoden 2010 alusta voimaan tulleella vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksella (1765/2009) tarkennettiin muun muassa oppilaitosryhmien tehtäviä ja ylläpitämisluvan sisältöä vapaan sivistystyön vuosille 2009—2012 ajoittuvan kehittämisohjelman ehdotusten mukaisesti. Vapaan sivistystyön oppilaitoksen tulee johtaa ylläpitämislupaan sisältyvät koulutustehtävänsä kyseisen oppilaitosmuodon yhteisistä tehtävistä ja kunkin oppilaitosryhmän omasta tehtävästä. Ylläpitämislupien merkitys toimintaa ohjaavana asiakirjana korostuu ja toiminnan ja ylläpitämisluvan tulee vastata toisiaan. Kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvat uusitaan. Ylläpitämislupien uusimisaikataulu porrastettiin edellä mainitun lain muutoksen yhteydessä siten, että kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten nykyiset ylläpitämisluvat ovat voimassa vuoden 2010 ja kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten luvat vuoden 2011 loppuun.

Vuoden 2010 alussa kansanopistoja on 87. Kansanopistojen ylläpitäjinä on pääosin yksityisiä yhteisöjä ja säätiöitä (80). Kunta on kahden kansanopiston ylläpitäjänä ja kuntayhtymä viiden opiston ylläpitäjä. Kansanopistot ovat samoin kuin liikunnan koulutuskeskukset sisäoppilaitoksia. Valtaosa kansanopistoista toimii ylläpitäjän omistamissa tiloissa, joihin kuuluvat opetustilojen lisäksi ruokailu- ja majoitustilat. Vuoden 2010 alussa kansalaisopistoja oli 207, kesäyliopistoja 21 ja opintokeskuksia 11. Kansalaisopistot ovat pääosin kuntien ylläpitämiä ja toimivat kuntien omistamien muiden oppilaitosten tiloissa muutamia ns. kaupunkiopistoja lukuun ottamatta. Kansalaisopistoista 21 on yksityisten yhteisöjen ylläpitämiä. Näillä on pääsääntöisesti ylläpitäjän omistuksessa olevat toimitilat. Kesäyliopistot toimivat vuokratiloissa. Samoin valtaosa opintokeskuksista toimii vuokratiloissa. Valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia on 11.

1.2 Kansanopistojen valtionosuusperusteet

Kansanopistojen valtionosuuden perusteen muodostavat laskennallisen opiskelijaviikkojen ja opiskelijaviikkoa kohti lasketun yksikköhinnan tulo, josta valtionosuus on 57 prosenttia ja kahdessa erityiskansanopistossa 70 prosenttia. Kansanopistojen yksikköhintaa korotetaan lain 11 §:n 2 mukaan vaikeasti vammaisten koulutuksen perusteella sekä opistoissa, joiden koulutustehtävänä on enintään 10 päivää kestävien kurssien järjestäminen (ns. lyhytkurssiopistot). Vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen (805/1998) 3 §:n mukaan opistoissa, joiden pääasiallisena koulutustehtävänä on vaikeasti vammaisten koulutus, mainitun koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta korotus on 75 prosenttia ja muissa vaikeasti vammaisten koulutusta antavissa opistoissa 25 prosenttia. Asetuksen 3 §:n 3 momentin mukaan opiskelijaviikon yksikköhinta on opistoissa, jonka erityisen koulutustehtävän muodostaa enintään kymmenen päivän pituisten kurssien järjestäminen, 20 prosenttia korkeampi kuin muu yksikköhinta. Kansanopiston ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikon yksikköhinta on puolestaan 20 prosenttia alempi kuin muiden opiskelijaviikkojen. Yksikköhinnan korotukset ja vähennykset tasataan kansanopistojen tasaushintaan, sillä lain 11 §:n 10 momentin mukaan yksikköhinnat on määrättävä siten, että yksikköhinnat kerrottuna toteutuneiden suoritteiden määrällä yhteenlaskettuna vastaavat oppilaitosmuotokohtaisia kokonaiskustannuksia. Jos kansanopisto toimii toiminnan laajuus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa, lain 11 §:n 9 momentin mukaan yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa euromäärällä, joka lasketaan jakamalla ministeriön valtionosuuden laskemisperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen suoritteiden määrällä.

Lain 10 §:n mukaan suoritteiden laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Kansanopistojen samoin kuin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosryhmien valtionosuusmenoja säädellään vuosittain valtion talousarviossa suoritekiintiöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain kullekin oppilaitoksen ylläpitäjälle ennalta seuraavaa varainhoitovuotta varten valtionosuuden perusteena käytettävien suoritteiden määrän. Kansanopistojen opiskelijaviikkokiintiö on vuodelle 2010 yhteensä 295 052, josta 4 700 opiskelijaviikkoa on tarkoitettu Snellman korkeakoululle. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää opiskelijaviikon yksikköhinnat sekä vahvistaa kansanopistojen opiskelijaviikkojen määrän seuraavaa vuotta varten.

Valtion vuoden 2010 talousarviossa kansanopistojen valtionosuuksiin ja -avustuksiin on varattu yhteensä 52, 9 miljoonaa euroa.

1.3 Vapaan sivistystyön oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavustusjärjestelmä

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 15 §:n mukaan oppilaitokselle voidaan myöntää valtionavustusta perustamishankkeeseen. Perustamishankkeista ja niihin myönnettävistä valtionavustuksista on säännöksen mukaan voimassa mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009), jäljempänä rahoituslaki, säädetään perustamishankkeiden valtionavustuksista. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan perustamishankkeena pidetään hanketta, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset. Vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 5 a §:n mukaan perustamishankkeena pidettävän toimenpiteen kokonaiskustannusten rajana kansalaisopistossa on vähintään 320 000 euroa. Kansanopistossa, opintokeskuksessa ja kesäyliopistossa hankerajana on vähintään 80 000 euroa ja liikunnan koulutuskeskuksessa vähintään 32 000 euroa.

Vuoden 2007 alusta vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansalaisopistojen, kansanopistojen ja opintokeskusten ja kesäyliopistojen perustamishankkeiden myöntämistä, maksamista ja avustuksen palauttamista koskeva päätösvalta siirrettiin lääninhallituksille. Liikunnan koulutuskeskukset jäivät siirron ulkopuolelle. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen aluehallinnon uudistuksen yhteydessä tehtävät siirrettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (Ely). Elyt valmistelevat rahoitussuunnitelmat opetus- ja kulttuuriministeriön antamien kehysten pohjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa rahoituslaissa tarkoitetun perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman, joka on pohjana valtionavustuksia myönnettäessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa rahoitussuunnitelman ja Elyjen kokoamien tietojen perusteella määrärahat ja valtuudet Elyille, tekee niihin tarvittavat tarkistukset sekä kokoaa tiedot valtuusseurantaan.

Kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankkeiden rahoitukseen on valtion vuoden 2010 talousarvion momentilla 29.30.52 varattu miljoona euroa. Vuodesta 1999 lukien perustamishankkeisiin myönnettävien valtionavustusten taso on vaihdellut 111 130 euron ja 2 000 000 euron välillä. Keskimääräinen perustamiskustannusten valtion rahoitus on vuosina 1999-2009 ollut 1 109 000 euroa. Momentin 29.30.52 rahoituksesta noin 80 prosenttia on kohdistunut kansanopistojen peruskorjaus- tai laajennushankkeisiin. Liikunnan koulutuskeskusten valtionavustukset myönnetään veikkausvoittovaroista momentilta 29.90.50.03.4 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen; Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustukset).

2 Nykytilan arviointi

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain rahoitussäännöksiin tehtiin useita muutoksia vuoden 2006 alusta. Lakiin tehtiin kaikkia oppilaitosryhmiä koskien yksikköhinnan laskemista ja kustannusten tarkistamista joka neljäs vuosi koskevat muutokset. Yksikköhintoja on tarkistettu uudistuksen jälkeen vuosittain kunnallisten peruspalveluiden kustannuskehitystä kuvaavalla hintaindeksillä täysimääräisesti. Vuoden 2006 alusta muutettiin myös eräitä kansanopistojen rahoitusperusteita valtiontalouden tarkastusviraston kansanopistojärjestelmää koskevan tarkastuskertomuksen (81/2004) ja sen perusteella asetetun työryhmän ehdotusten pohjalta. Vuoden 2006 alusta toteutettuja uudistuksia olivat kansanopiston ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävä 20 prosentin vähennys ns. eksternaattivähennys, vaikeasti vammaisten koulutukseen erikoistuneiden kahden erityiskansanopiston valtionosuusprosentin nostaminen 70 prosenttiin ja erityiskansanopistojen yksikköhinnan 75 prosentin korotuksen kohdistaminen vain vaikeasti vammaisten koulutuksesta kertyviin opiskelijaviikkoihin. Myöhemmin vuoden 2009 alusta vapaasta sivistystyöstä annettuun asetukseen lisättiin kansanopiston etä- ja monimuoto-opetuksesta kertyvien suoritteiden laskentaperusteet.

Kansanopistojen rahoitukseen sisältyy edelleen eräitä porrastustekijöitä, joiden säilyttäminen nykyisellään ei enää vastaa opistojen toiminnan kehitystä. Tällainen on lyhytkurssien eli alle 10 päivää kestävien kurssien järjestämisen perusteella tehtävä korotus Kaikkien kansanopistojen suoritteista yli kolmannes kertyy nykyisin alle 10 päivää kestävistä kursseista.

Perustamiskustannusten määrärahataso on vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä (yli 300) huomioon ottaen ollut alhainen ja vain pieni osa hakemuksista on voitu sisällyttää rahoitussuunnitelmaan. Vapaan sivistystyön perustamishankkeisiin myönnetään valtionavustusta valtion talousarviossa olevien valtuuksien ja määrärahojen rajoissa. Valtionavustusta perustamishankkeisiin on voitu käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa myöntää vain pieneen osaan tarpeellisista hankkeista ja tällöinkin avustustaso (yleensä 40 prosenttia) on ollut käyttökustannusten avustustasoa alhaisempi (yleensä 57 prosenttia). Valtion talousarvion momentin 29.30.52 rahoituksesta noin 80 prosenttia on kohdistunut kansanopistojen peruskorjaus- tai laajennushankkeisiin.

Vaihtoehtona nykyiselle perustamishankkeiden hankekohtaiselle valtionavustukselle on, että perustamishankkeiden valtionrahoitus otettaisiin huomioon poistojen kautta käyttökustannusten valtionosuusperusteissa osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Muutoksen lähtökohtana on myös pidettävä sitä, että toimitilojen erilaisella valtionrahoituksella ei ohjattaisi tilojen hankintatapaa. Vastaava uudistus toteutettiin ammatillisen koulutuksen perustamiskustannusten rahoitusjärjestelmässä vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen yhteydessä.

Vapaan sivistystyön perustamishankkeisiin on viime aikoina voitu myöntää valtionavustuksia vuosittain 1 000 000 euroa. Tästä kansanopistojen osuus on 798 000 euroa, kansalaisopistojen osuus 176 000 euroa, kesäyliopistojen osuus 12 000 euroa ja opintokeskusten osuus 14 000 euroa, kun yhteismäärä on jaettu siinä suhteessa kuin valtionavustuksia on myönnetty vuosina 1999—2009 ja valtionavustuksia on perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa 2010—2013 suunniteltu myönnettäväksi. Valtionosuusjärjestelmään liittyvän kustannustietojen keruun yhteydessä on kerätty tiedot myös rakennusten ja hankintojen poistoista.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on, että kansanopistojen rahoituksen määräytymisperusteet vastaisivat kaikilta osin opistojen nykyisen toiminnan vaatimuksia. Perustamishankejärjestelmän uudistamisella tavoitellaan pitkällä aikavälillä vapaan sivistystyön oppilaitoksille nykyistä tasapuolisemmin mahdollisuuksia toimitilojen korjauksiin ja perustamishankkeiden toteuttamiseen. Tavoitteena on myös, että erilaisella valtionrahoituksella ei ohjattaisi toimitilojen hankintatapaa.

Esityksessä ehdotetaan, että kansanopistojen yksikköhinnan alle kymmenen päivää kestävien kurssien järjestämiseen liittyvästä korotusperusteesta luovuttaisiin ja että peruste korvattaisiin oppilaitoksen ylläpitämisluvassa määrättävällä työelämän aktiivisen kansalaisuuden ja työolojen kehittämiseen liittyvällä erityistehtävällä ja tästä koulutuksesta kertyviin opiskelijaviikkoihin tehtävällä korotusperusteella Muu kuin mainitun erityistehtävän mukainen koulutus jäisi porrastuksen ulkopuolelle. Yksikköhintaa voitaisiin porrastaa lisäksi oppilaitokselle ylläpitämisluvassa määrätyn erityisen koulutustehtävän, perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Ylläpitämislupien uudistamisen ajankohta ehdotetaan siirrettäväksi vuodella eli tehtäväksi vuosien 2011 ja 2012 aikana.

Esityksessä ehdotetaan, että kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten vapaan sivistystyön perustamishankkeiden hankekohtaisesta rahoituksesta luovuttaisiin vuoden 2012 alussa, jolloin yksikköhinnat vuodelle 2012 lasketaan vuoden 2009 toteutuneiden tietojen perusteella. Koska liikunnan koulutuskeskusten osalta perustamishankkeiden rahoitusta selvitetään erillisessä työryhmässä, liikunnan koulutuskeskukset jäisivät uudistuksen ulkopuolelle.

Perustamishankkeiden tuen siirtäminen laskennalliseen järjestelmään edellyttää, että mainittujen oppilaitosten rahoituksen perusteena oleviin kustannuksiin sisällytettäisiin oppilaitosten ylläpitäjien vapaan sivistystyön opintotoimintaan liittyvät kirjanpitoon perustuvat poistot tiloista ja kalustosta sekä muusta omaisuuden rakentamisesta ja hankkimisesta. Samassa yhteydessä luovuttaisiin niin sanotuista pienistä hankkeista eli myös perustamishankkeen kustannusrajan alittavista hankkeista aiheutuneet kustannukset luettaisiin käyttökustannuksiin poistojen kautta. Pienten hankkeiden määrä vaihtelee vuosittain. Siten on hyvin sattumanvaraista, millä osuudella pieniä hankkeita sisältyy yksikköhintaan. Investointien yksikköhintarahoituksen perustuminen poistoihin toisi vakautta investointeihin perustuvaan yksikköhintarahoituksen osuuteen, sillä poistojen vuotuiset vaihtelut ovat oleellisesti vähäisempiä niiden perustuessa useampien vuosien investointeihin. Vaikka yksikköhintaan siirtyvällä investointirahoituksella merkittävien hankkeiden rahoittaminen vie vuosia, on hankekohtaisen valtionavustuksen saaminen ollut hyvin sattumanvaraista ja mahdollista rahoitusta on yleensä saanut odottaa vuosia tarpeeseen nähden hyvin alhaisista perustamishankkeiden valtionavustusmäärärahoista johtuen. Valtionavustusta perustamishankkeisiin on voitu käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa myöntää vain pieneen osaan tarpeellisista hankkeista ja tällöinkin avustustaso (yleensä 40 prosenttia) on ollut käyttökustannusten avustustasoa alhaisempi (yleensä 57 prosenttia).

Perustamishankejärjestelmän uudistaminen ehdotetaan toteutettavaksi valtion kannalta kustannusneutraalisti. Pyrittäessä valtion kannalta kustannusneutraaliin ratkaisuun tulisi valtionosuusprosenttia muuttaa tai vähentää valtionosuuden perusteena käytettävien suoritteiden määrää, jotta poistuvien ja uusien tekijöiden aiheuttama muutos valtionrahoitukseen voitaisiin kompensoida. Koska vapaan sivistystyön valtionosuusmenoja säädellään valtion talousarviossa oppilaitosryhmittäin suoritekiintiöllä, ehdotetaan muutos kompensoitavaksi muuttamalla valtionosuuden perusteena olevien suoritteiden määrää. Lisäksi ehdotetaan, että vuonna 2011 ja sitä ennen vapaan sivistystyön oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnetyt ja rahoitusvuonna maksettavat valtionavustukset vähennetään asianomaisen oppilaitosryhmän yksikköhintaa tai keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa.

Sisällytettäessä poistot osaksi rahoituksen perusteena olevaa kustannuspohjaa, poistojen yksikköhintaa korottava vaikutus kohdistuu myös niiden vuokratiloissa koulutusta järjestävien kansanopistojen rahoitukseen, joille lain 10 §:n nojalla on myönnetty yksikköhinnan korotus erillisiin vuokriin. Poistoista aiheutuva yksikköhinnan nousu korottaisi perusteettomasti vuokrien perusteella korotusta saavien kansanopistojen rahoitusta. Nykyisin vuokratiloissa toimiminen on osoittautunut edullisemmaksi kuin omissa tiloissa toimiminen, jos pääomavuokrien osuus on hyväksytty yksikköhinnan korotuksiksi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että erillisten vuokrien perusteella yksikköhinnan korotusta saavien kansanopistojen rahoitusperusteita muutettaisiin asteittain perustamishankerahoituksen tullessa osaksi yksikköhintaa. Vuonna 2010 yhdeksälle kansanopistolle niiden yksikköhinnan korotuksen perusteena olevien erillisten vuokrien määrä oli yhteensä 1 320 670 euroa. Koska kansanopistojen ylläpitäjät ovat yksityisiä yhteisöjä, muutos tulisi kuitenkin toteuttaa asteittain. Vaihtoehtoina on ollut erillisten vuokrien suhteellinen vähentäminen prosentteina tai euromääränä vuosittain. Kansanopistojen vuokrakustannuksista johtuvaa yksikköhinnan korotusmenettelyä esitetään muutettavaksi siten, että korotuksen lähtökohtana on kansanopiston vuoden 2011 yksikköhinnan korotus, jota euromäärää esitetään pienennettäväksi 20 eurolla vuodelle 2012 yksikköhintaa vahvistettaessa. Tätä vähennystä jatkettaisiin vuosittain, kunnes vuokrien yksikköhintaa korottava vaikutus opiston osalta on poistunut. Kansanopistojen vuosivuokran vahvistamisesta luovuttaisiin.

Esityksessä ehdotetaan myös, että vapaan sivistystyön oppilaitosten rehtorin ja opettajien erivapaudet siirretään Opetushallituksen päätettäväksi. Samoin laatu- ja kehittämisavustuksia koskeva valtionapuviranomaisuus siirrettäisiin Opetushallitukselle

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetusministeriön nimi opetus- ja kulttuuriministeriöksi toukokuun alusta tapahtuneen nimen muutoksen vuoksi.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Kansanopistojen yksikköhinnan porrastusperustemuutos ei aiheuta valtion menojen lisäystä, koska yksikköhinnan muutokset tasataan kansanopistojen ns. tasaushintaan. Muutoksen vaikutus olisi viiden korotuksen piirissä olevan opiston tietojen perusteella vuoden 2010 suoritteiden tasolla arvioituna vähäinen (Aktiivi-instituutti, Raseborg-opisto, Kiljavan opisto, Metallityöväen Murikka opisto ja Valamon kansanopisto). Mahdollinen yksikköhinnan laskeminen heijastuu puolestaan muiden kansanopistojen yksikköhinnan nousuna.

Perustamishankejärjestelmän uudistamisen oppilaitosryhmäkohtaiset vaikutukset ovat yksityiskohtaisesti arvioitavissa vasta vuoden 2012 yksikköhintoja laskettaessa ja oppilaitosryhmien yksikköhinta- ja suoritepäätöksiä määrättäessä. Järjestelmämuutoksen vaikutusta on arvioitu vuoden 2008 kustannus- ja suoritetietojen pohjalta.

Poistojen ja pienten hankkeiden määrä on ollut seuraava:

                
Kansanopistot Kansalaisopistot Kesäyliopistot
Poistot 3 846 751 968 118 106 553
Pienet hankkeet 904 951 1 064 561 26 896

Opintokeskusten poistojen määrä on vuodelta 2008 ollut yhteensä noin 28 000 euroa ja vuodelta 2009 noin 62 000 euroa. Pienten hankkeiden määrää ei opintokeskuksilta ole vuodelta 2008 erikseen kysytty, joten se ei sisälly vertailuun.

Arvioituna vuoden 2008 kustannusten tasolla poistojen määrän huomioon ottaminen valtionosuusrahoituksessa täysimääräisesti merkitsisi seuraavaa muutosta:

                
Yksikköhinnan muutokset Kansanopistot Kansalaisopistot Kesäyliopistot
Poistot 13,46 0,43 1,06
Pienet hankkeet - 3,17 - 0,48 - 0,27
Netto 10,29 - 0,04 0,79
Valtionosuusrahoituksen muutos 931 860 - 226 111 12 478

Pienten hankkeiden määrät ovat vuosittain vaihdelleet huomattavasti. Kansalaisopistojen rahoituksen muutoksen negatiivisen rahoitusmuutoksen suuruuteen vaikuttaa se, että pienten hankkeiden määrä vuonna 2008 on ollut poikkeuksellisen korkea.

Valtionrahoituksen muutoksessa on otettu huomioon myös perustamishankkeiden valtionavustusten poistuminen, mutta ei vähennettäviksi tulevien perustamishankeavustusten osuutta. Kansanopistojen erillisten vuokrien määrä oli vuonna 2010 yhteensä 1 320 670 euroa. Esityksessä ehdotetaan, että kunkin erillisen vuokrakorotuksen piirissä olevan kansanopiston vuokraa alennettaisiin vuosittain 20 eurolla suoritetta kohden. Edellä olevassa laskelmassa mainittu kansanopistojen poistojen lisäämisestä aiheutuva yksikköhinnan korotus on 10,29 euroa. Yksikköhinnan muutos vuoden 2008 tasolla arvioituna olisi niillä kansanopistoilla, joiden yksikköhintaa ei ole korotettu erillisillä vuokrilla 12,15 euroa (10,29+1,86).

Yksikköhinnan muutos puolestaan vuokrakorotusten piirissä olevilla kansanopistoilla on suoritetta kohti sama eli - 7,85 euroa (12,15—20,00) riippumatta erilaisista vuokrakorotusten määristä. Yksikköhintoja ja yksityisten arvonlisäverokorotusta laskettaessa yksityisten poistoista arvonlisäverojen osuudeksi lasketaan sama osuus kuin yksityisten investoinneista on arvonlisäverojen osuus sinä vuonna, jonka tietojen perusteella yksikköhinnat määrätään.

Vaikeimmissa tapauksissa eräille oppilaitoksen ylläpitäjille aiheutuvaa valtionavustuksen menetystä on tarvittaessa mahdollista kompensoida ylimääräisellä avustuksella.

4.2 Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Muutoksen voidaan arvioida vähentävän vähäisessä määrin valtionapuviranomaisten tehtäviä. Oppilaitosten ylläpitäjien tehtäviin uudistuksella ei ole mainittavaa vaikutusta.

5 Asian valmistelu

Esityksen taustalla on vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009—2012 (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12) ehdotusten pohjalta asetetun vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12) ehdotukset. Jo kehittämisohjelman valmistelutyöryhmä katsoi muun muassa, että kansanopistojen rahoitusjärjestelmään sisältyy useita yksikköhintaa tai suoritteita korottavia tai laskevia tekijöitä, joiden muuttamista tai laajentamista mahdollisiin uusiin perusteisiin on selvitettävä kokonaisuutena. Samoin valmisteluryhmän mukaan oli selvitettävä mahdollisuus siirtyä poistojen kautta tapahtuvaan perustamishankejärjestelmään. Liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeiden valtionavustusten osalta kehittämisohjelman valmisteluryhmä esitti loppuraportissaan, että liikunnan koulutuskeskusten erillinen perustamishankkeiden valtionavustusjärjestelmä säilytetään nykyisellään ainakin tässä vaiheessa ja että avustusjärjestelmää kehittämään asetetaan työryhmä, jonka tulisi arvioida kehittämistarpeita ja niiden toteuttamismahdollisuuksia.

Vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmä teki vapaan sivistystyön kaikkia oppilaitosryhmiä koskevia yhteisiä ehdotuksia sekä oppilaitosmuotojen yksikköhintajärjestelmää koskevia ehdotuksia. Rahoitustyöryhmä selvitti muun muassa kansanopistojen yksikköhintajärjestelmään liittyvät porrastusperusteet ja niiden kustannusvastaavuudet ja teki tarvittavat muutosehdotukset. Kansalaisopistoja, kansanopistoja, kesäyliopistoja ja opintokeskuksia yhteisesti koskeva keskeinen ehdotus oli perustamishankkeiden valtionavustusjärjestelmän muuttaminen siirtymällä laskennalliseen järjestelmään, jossa yksikköhintaa korotetaan poistojen kautta. Työryhmä esitti myös, että kansanopistojen yksikköhinnan porrastuksen perustetta tulisi nykyisten ns. lyhytkurssiopistojen osalta muuttaa siten, että yksikköhinnan 20 prosentin korotus kohdistuu kansanopistojen ylläpitämisluvassa määrättävään työelämän aktiivisen kansalaisuuden ja työolojen kehittämisen erityistehtävän mukaisesta koulutuksesta kertyviin opiskelijaviikkoihin. Muu kuin mainitun erityistehtävän mukainen koulutus jäisi porrastuksen ulkopuolelle.

Rahoitustyöryhmän ehdotuksista on järjestetty laaja lausuntokierros. Suomen Kansanopistoyhdistys ry on lausunnossaan pitänyt lähtökohtana, että esitysten rahoittaminen tapahtuu lisäämällä kansanopistojen käyttömäärärahaa. Yhdistyksen mukaan investointien rahoitusjärjestelmän uudistuksen sekä uusittavissa ylläpitämisluvissa määrättävien erityisten koulutustehtävien pitäisi tulla voimaan vasta vuoden 2012 alussa. Lausunnoissa on yleisesti pidetty investointeihin käytettävissä ollutta rahoitusta riittämättömänä. Uudistuksen on katsottu edellyttävän lisärahoitusta eikä kustannusneutraalia toteuttamista. Lausunnonantajien mukaan lähtökohta uudistukselle tulee olla läpinäkyvyyden lisääminen ja uudistuksen yhteydessä tulee voida huolehtia investoinneista suunnitelmallisesti eikä niin, etteivät esimerkiksi kansalaisopistot joudu tilanteeseen, jossa rahoitusta ei käytännössä ole. Valtiovarainministeriö on lausunnossaan pitänyt uudistusta mahdollisena siten, että se toteutetaan kustannusneutraalisti.

Esityksestä on järjestetty kuulemistilaisuus 26 päivänä elokuuta 2010. Ehdotettuja muutoksia kannatettiin yleisesti.

Esitys on käsitelty 1 päivänä syyskuuta 2010 kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunnassa.

6 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy perustamishankkeiden osalta vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

4 §. Oppilaitoksen ylläpitäminen. Pykälän 1, 3 ja 5 momentti ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.

5 §. Henkilöstö. Erivapauden myöntäminen ehdotetaan siirrettäväksi Opetushallitukselle. Siirtäminen perustuu yksittäisten hakemusten käsittelyn vähentämiseen ministeriössä. Käytännössä erivapauksia haetaan vähäisessä määrin.

7 §. Arviointi. Pykälän 3 momentti ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.

9 § Valtionosuuden määrä. Pykälän 4 momentti ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta

10 §. Valtionosuuden laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta. Pykälän 2 momentti säilyisi nykyisellään.

11 §. Yksikköhinta. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaan.

Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta. Muutoin momentti vastaa voimassa olevaa 1 momenttia.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yksikköhinnan laskemisesta ja yksikköhinnan porrastamisesta kansanopistoissa. Yksikköhinta laskettaisiin muutoin kuten voimassa olevassa 2 momentissa, mutta yksikköhinnan laskemisen pohjana käytettäviin käyttökustannuksiin luettaisiin nykyisestä poiketen kansanopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön koulutukseen liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Myöskään kustannuksiltaan alle 80 000 euron suuruisia pieniä hankkeita eli erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään mainitun euromäärän suuruiset, ei enää saisi merkitä yksikköhinnan laskemisessa käytettäviin kustannuksiin, ellei kysymys ole kirjanpidon mukaisista vuosikuluista. Maksetut vuokrat luettaisiin edelleenkin kustannuspohjaan, mutta kansanopistojen erillisistä vuokria varten myönnettävistä korotuksista luovuttaisiin asteittain. Edelleen momentissa säädettäisiin yksikköhintaan tehtävistä porrastuksista. Vaikeasti vammaisten koulutuksen porrastus säilyisi nykyisellään. Samoin opiston ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä säädettäisiin nykyiseen tapaan valtioneuvoston asetuksella. Tarkoitus on, että tehtävät korotukset ja vähennykset säilytettäisiin nykyisen suuruisina. Sen sijaan voimassa olevasta enintään 10 päivää kestävien kurssien järjestämiseen perustuvasta yksikköhinnan korotuksesta ehdotetaan luovuttavaksi. Korotukseen oikeuttava koulutustehtävä on nykyisin viidellä kansanopiston ylläpitäjällä. Koska noin neljännes kaikkien kansanopistojen suoritteista kertyy nykyisin lyhytkursseista, ei korotusperusteen säilyttämistä nykymuodossaan voida enää pitää perusteltuna. Neljän korotuksen piirissä olevan opiston erityinen koulutustehtävä on lyhytkurssienkin muodossa liittynyt työolojen kehittämiseen tai työelämän aktiivisen kansalaisuuden kehittämiseen (työturvallisuuteen, työehtosopimuskoulutukseen tms.). Yksikköhinnan korotus ehdotetaan kohdistettavaksi lyhytkurssien sijasta tästä koulutuksesta kertyviin opiskelijaviikkoihin. Muu vapaan sivistystyön koulutus myös mainituissa opistoissa, erilaiset kesäkurssit mukaan lukien, jäisi korotuksen ulkopuolelle. Erityistehtävä määrättäisiin opiston ylläpitämisluvassa. Säännöksen mukaan voitaisiin erityisestä syystä myös muun ylläpitämisluvassa määrättävän erityistehtävän perusteella korottaa yksikköhintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Tarkoitus on, että nykyisin ns. lyhytkurssikorotuksen piirissä olevalle Valamon kansanopistolle määrättäisiin ylläpitämisluvassa korotukseen oikeuttava erityistehtävä.

Pykälän 3 momentti vastaisi sisällöltään voimassaolevaa 3 momenttia.

Pykälän 4 momentti säilytettäisiin muutoin nykyisellään, mutta kansalaisopistojen yksikköhinnan laskemisen pohjana käytettäviin käyttökustannuksiin lisättäisiin nykyisestä poiketen kansalaisopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Myöskään kustannuksiltaan alle 320 000 euron suuruisia ns. pieniä hankkeita ei enää saisi merkitä yksikköhinnan laskemisessa käytettäviin kustannuksiin, ellei kysymys ole kirjanpidon mukaisista vuosikuluista. Maksetut vuokrat luettaisiin edelleenkin kansalaisopistojen kustannuspohjaan.

Pykälän 5 momentti. Momentti säilytettäisiin muutoin nykyisellään, mutta kesäyliopistojen yksikköhinnan laskemisen pohjana käytettäviin käyttökustannuksiin lisättäisiin nykyisestä poiketen kesäyliopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Myöskään kustannuksiltaan alle 80 000 euron suuruisia ns. pieniä hankkeita ei enää saisi merkitä yksikköhinnan laskemisessa käytettäviin kustannuksiin, ellei kysymys ole kirjanpidon mukaisista vuosikuluista. Maksetut vuokrat luettaisiin edelleenkin kesäyliopistojen kustannuspohjaan.

Pykälän 6 momentti säilytettäisiin muutoin nykyisellään, mutta opintokeskusten muu opintotoiminnan yksikköhinnan laskemisen pohjana käytettäviin käyttökustannuksiin lisättäisiin nykyisestä poiketen opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Samanaikaisesti luovuttaisiin erillisten perustamishankkeiden valtionavustusten myöntämisestä. Myöskään kustannuksiltaan alle 80 000 euron suuruisia ns. pieniä hankkeita ei enää saisi merkitä yksikköhinnan laskemisessa käytettäviin kustannuksiin, ellei kysymys ole kirjanpidon mukaisista vuosikuluista. Maksetut vuokrat luettaisiin edelleenkin opintokeskusten kustannuspohjaan.

Pykälän 7 ja 8 momentti säilyisivät nykyisellään.

Pykälän 9 momentista poistettaisiin yksikköhinnan korotusmahdollisuus vuokratiloissa toimimisen perusteella kansanopistoilta ehdotettavan perustamishankejärjestelmän muutoksen takia. Liikunnan koulutuskeskuksia koskevan vuokrakorotuksen osalta momentti säilyisi nykyisellään. Samalla momenttia muutetaan ministeriön nimen osalta.

Pykälän 10 momentti säilyisi nykyisellään.

Pykälän 11 momentti. Snellman -korkeakoulun yksikköhinnan määräytymisperusteisiin sovelletaan kansanopistoja koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin, muun muassa yksikköhinnan korottamismahdollisuutta vuokran perusteella. Perustamishankejärjestelmän muutoksen seurauksena vuokrien korotuksesta luovuttaisiin asteittain ja sama säännös tulisi kohdistumaan Snellman -korkeakouluun. Vuokrakorotuksesta tehtävästä vähennyksestä säädettäisiin jäljempänä ehdotettavassa voimaantulosäännöksessä. Momenttia muutettaisiin myös ministeriön nimen osalta.

13 §. Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset. Voimassa olevan lain 1 momentin 2 kohdan mukaan laskennallisia poistoja ei oteta huomioon laskettaessa käyttökustannusten perusteena käytettäviä eri oppilaitosryhmien vapaan sivistystyön yksikköhintoja. Koska kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankkeista aiheutuvat kustannukset otettaisiin huomioon poistojen kautta yksikköhintoihin perustuvassa rahoituksessa siten kuin lain 11 §:n 2 ja 4—6 momentissa säädetään pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti, joka mahdollistaa tämän menettelyn.

15 §. Valtionavustus perustamishankkeeseen. Pykälän 1 momentin säännös valtionavustuksen myöntämisestä perustamishankkeeseen rajoitettaisiin koskemaan vain liikunnan koulutuskeskuksia, koska muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten perustamishankejärjestelmässä siirryttäisiin laskennalliseen, poistojen kautta tapahtuvaan rahoitusjärjestelmään.

Pykälän 2 momentin muutos aiheutuu ministeriön nimen muutoksesta.

Pykälän 3 momentti rajoitettaisiin koskevaan vain liikunnan koulutuskeskuksille myönnettäviä avustuksia.

16 §. Valtionapuviranomainen. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaan. Pykälän 1 momentti säilyisi nykyisellään lukuun ottamatta ministeriön nimen muuttamista. Voimassa olevaa pykälän 2 momenttia, jossa säädetään valtionapuviranomaisuudesta kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankkeita koskevissa asioissa, ei ehdotettavan perustamishankejärjestelmän muutoksen vuoksi enää tarvita. Ehdotettavassa 2 momentissa säädettäisiin valtionapuviranomaisuudesta 14 §:ssä tarkoitetuissa valtionavustuksissa. Laatu- ja kehittämisavustukset ehdotetaan siirrettäväksi opetushallitukselle, joka jo nykyisin on valtionapuviranomainen opintoseteliavustuksissa sekä ylimääräisissä avustuksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut laatu- ja kehittämisavustuksia oppilaitosryhmiä koskevat yhteiset tavoitteet sekä oppilaitosryhmiä koskevat erityiset tavoitteet oppilaitosryhmiä edustavien järjestöjen kanssa ja myöntänyt avustukset vuodelle 2010. Tarkoitus on, että vuodelle 2010 sovitut tavoitteet ovat pohjana myös 2011 ja 2012 avustuksille. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi kuten nykyisin rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseksi myönnettävät valtionavustukset sekä liikunnan koulutuskeskusten valtionavustukset.

21 §. Tietojen toimittaminen ja tarkastus. Pykälän 1 ja 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.

22 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi ministeriön nimen osalta.

1.2 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

Voimaantulosäännös. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain (1765/2009) voimaantulosäännöksen 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että mainitussa säännöksessä tarkoitettujen ylläpitämislupien uudistamisaikaa ehdotetaan siirrettäväksi vuodella eteenpäin. Ehdotuksen mukaan lupaan ylläpitää kansanopistoa ja liikunnan koulutuskeskusta sovelletaan vuoden 2011 loppuun saakka lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmä on ehdottanut keväällä 2010 muutoksia kansanopistojen yksikköhintajärjestelmään ja vapaan sivistystyön oppilaitosten perustamishankejärjestelmään. Rahoitusryhmässä samoin kuin sen ehdotuksista annetuissa lausunnoissa on esitetty, että uudistukset tulisivat voimaan vasta vuoden 2012 alussa, jotta oppilaitosten ylläpitäjille jäisi riittävä aika varautua uudistukseen. Koska kansanopistojen uudistettavaksi tulevissa ylläpitämisluvassa määrätään muun ohessa ne erityistehtävät, jotka oikeuttavat yksikköhinnan porrastukseen, tarvitaan valmisteluaikaa oppilaitosten ylläpitäjien ylläpitämislupien hakemiselle ja mahdollisiin muutoksiin varautumiselle. Asiaa ei ollut mahdollista ennakoida riittävässä määrin viime syksynä lain muutosta valmisteltaessa. Käytännössä liikunnan koulutuskeskusten ylläpitämislupien uudistamiseen liittyy uudistuneen lain sisältöjen lisäksi muitakin ajankohtaisia asioita, joiden perusteella nykyisin voimassa olevien ylläpitämislupien tulisi olla voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Liikunnan koulutuskeskukset ovat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käyneet läpi kehittämislinjausprosessin ja laatineet yhteisen liikunnan koulutuskeskuksia koskevan strategian. Strategiassa tullaan määrittelemään muun ohessa liikunnan koulutuskeskusten koulutuskeskusverkoston yhteiset tehtävät ja kunkin liikunnan koulutuskeskuksen omat profiilit ja roolit. Strategian ja siihen sisältyvän toimenpidesuunnitelma toteuttaminen on kesken. Ylläpitämislupien uudistamisessa on vapaan sivistystyön lain sisältöjen lisäksi tavoiteltava sitä, että uudet ylläpitämisluvat tukevat liikunnan koulutuskeskusten verkostoyhteistyön toteuttamista ja profiloitumista.

Huippu-urheilun kehittämissuuntia pohtinut työryhmä jätti muistion opetusministeriölle huhtikuussa 2010. Ylläpitämislupien uudistamisessa on vapaan sivistystyön lain sisältöjen lisäksi tavoiteltava sitä, että uudet ylläpitämisluvat tukevat huippu-urheilun muutosprojektin toteutumista siltä osin, kun se koskee liikunnan koulutuskeskuksia ja valtakunnallisten valmennuskeskusten aseman määrittelyä.

Vastaavasti kansalaisopistojen ylläpitämisluvat ehdotetaan siirrettäväksi vuoden 2012 loppuun. Näin aikataulu olisi sama kuin vuonna 2012 päättyvällä PARAS- hankkeella.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää ehdotetun 11 §:n 2 ja 4—6 momentin nojalla poistojen lukemisesta kustannuksiin. Samoin 11 §:n 2 momentin nojalla on tarkoitus säätää, että työelämän aktiivisen kansalaisuuden ja työolojen kehittämisen erityistehtävän mukaisen koulutuksen osalta ja ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävän muun erityisen koulutustehtävän yksikköhinta on mainitun koulutuksen osalta 20 prosenttia korkeampi kuin muu yksikköhinta. Vammaisten koulutukseen tehtävästä yksikköhinnan korotuksesta säädettäisiin nykyiseen tapaan siten, että erityiskansanopistossa yksikköhinta on 75 prosenttia korkeampi kuin muiden hinta vaikeasti vammaisten koulutuksessa ja opistossa, jolla osana koulutustehtävää on vaikeasti vammaisten koulutus, yksikköhinta on tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 25 prosenttia korkeampi kuin muiden hinta. Samoin asetuksella on tarkoitus säätää, että opiston ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikoista tehtävä vähennys on edelleen 20 prosenttia.

3 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Kansanopistojen 11 §:n 3 momentissa tarkoitettua porrastuksen muutosta ja perustamishankejärjestelmän muutosta koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2012.

Muutettavaksi ehdotettuja lain voimaan tullessa voimassa olleita kansanopistojen yksikköhinnan porrastusperusteita ja perustamishankkeiden valtionavustuksia koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2011 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.

Vuonna 2011 ja sitä ennen vapaan sivistystyön oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnetyt ja rahoitusvuonna maksettavat valtionavustukset vähennetään asianomaisen oppilaitosryhmän yksikköhintaa tai keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa.

Sisällytettäessä poistot osaksi rahoituksen perusteena olevaa kustannuspohjaa, poistojen yksikköhintaa korottava vaikutus kohdistuu myös niiden vuokratiloissa koulutusta järjestävien kansanopistojen rahoitukseen, joille lain 10 §:n nojalla on myönnetty yksikköhinnan korotus erillisiin vuokriin. Koska erillisten vuokrien perusteella yksikköhinnan korotusta saavien kansanopistojen rahoitusperusteita on tarkoitus muuttaa päällekkäisen rahoituksen estämiseksi perustamishankerahoituksen tullessa osaksi yksikköhintaa, esitetään kansanopistojen vuokrakustannuksista johtuvaa yksikköhinnan korotusmenettelyä muutettavaksi siten, esitetään että lain voimaan tullessa voimassa olleen 11 §:n 9 ja 11 momentin säännöstä yksikköhinnan korottamisesta vuokrien perusteella kansanopistossa ja Snellman-korkeakoulussa sovelletaan vielä vuoden 2011 rahoitukseen. Yksikköhinnan korotus säilytetään vuoden 2011 tasossa ja sitä alennetaan vuosittain vuoden 2012 alusta 20 eurolla opiskelijaviikkoa kohti yksikköhintaa vahvistettaessa. Tätä vähennystä suurennettaisiin vuosittain kunnes vuokrien yksikköhintaa korottava vaikutus opiston osalta on poistunut. Kansanopistojen vuosivuokran vahvistamisesta luovuttaisiin jo vuonna 2010.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 4 §:n 1, 3 ja 5 momentti, 5 §:n 3 momentti, 7 §:n 3 momentti, 9 §:n 4 momentti, 10, 11, 15 ja 16 §, 21 §:n 1 ja 2 momentti sekä 22 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1, 3 ja 5 momentti, 16 § sekä 21 §:n 1 momentti laissa 1765/2009, 7 §:n 3 momentti ja 21 §:n 2 momentti laissa 974/2009, 9 §:n 4 momentti ja 10 § laissa 1200/2005, 11 § osaksi laeissa 1200/2005 ja 1765/2009, 15 § osaksi laissa 1390/2001, sekä

lisätään 13 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1390/2001, 1200/2005 ja 1765/2009, uusi 5 momentti seuraavasti:


4 §
Oppilaitoksen ylläpitäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.



Luvassa määrätään ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä, opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksista ylläpitämislupaan päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.



Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos sivistystarpeen pysyvät muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät tai koulutus järjestetään vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.



5 §
Henkilöstö

Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.


7 §
Arviointi

Ulkopuolista arviointia varten opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto. Koulutuksen ulkopuolisista arvioinneista opetus- ja kulttuuriministeriö laatii arviointisuunnitelman. Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä, kokoonpanosta, toiminnan järjestämisestä ja neuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta sekä arviointisuunnitelman sisällöstä.



9 §
Valtionosuuden määrä

Opintokeskukselle myönnetään valtioneuvoston asetuksella säädetyt ehdot täyttäviä opintokerhoja varten valtionosuutena euromäärä, joka saadaan kertomalla opintokeskukselle vahvistettujen opintokerhotuntien määrällä opetus- ja kulttuuriministeriön kullekin vuodelle määräämä opintokerhotunnin hinta.


10 §
Valtionosuuden laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävän opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien, opetustuntien sekä opintokerhotuntien määrän. Yhdistetyn oppilaitoksen osalta suoritteiden määrät vahvistetaan erikseen kullekin oppilaitosmuodolle.


Suoritteiden määrien laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.


11 §
Yksikköhinta

Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien ja opetustuntien yksikköhinnat sekä opintokerhotuntien hinnan seuraavaa vuotta varten. Yksikköhinnat määrätään varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaisiksi.


Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan kansanopistoille joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen saman vuoden opiskelijaviikkojen määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansanopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään yksikköhinnan korottamisesta opistoissa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvassa määrättynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai osana koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus taikka osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös opiston ulkopuolella asuvien opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä.


Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokauden yksikköhinta lasketaan joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna liikunnan koulutuskeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset koulutuskeskusten saman vuoden opiskelijavuorokausien määrällä. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivän yksikköhinta määrätään vuosittain valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa.


Opetustunnin yksikköhinta kansalaisopistoille lasketaan joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansalaisopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kansalaisopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansalaisopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella Kansalaisopistojen yksikköhintoja porrastetaan tiheästi asutuissa kunnissa kansalaisopiston sijaintikunnan asukastiheyden perusteella. Porrastusten suuruudesta ja yksikköhintojen tarkemmasta laskemisesta sekä siitä, mitä kuntia pidetään tiheästi asuttuina, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen keskimääräisen yksikköhinnan laskemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:ssä säädetään.


Opetustunnin yksikköhinta kesäyliopistoille lasketaan joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kesäyliopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kesäyliopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kesäyliopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.


Opetustunnin yksikköhinta opintokeskuksille lasketaan joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna opintokeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opintokeskusten saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.


Yhdistetyssä oppilaitoksessa yksikköhinnat lasketaan erikseen oppilaitosmuodoittain.


Muina kuin 2—6 momentissa tarkoitettuina vuosina yksikköhinnaksi määrätään edelliselle vuodelle määrätty yksikköhinta.


Jos liikunnan koulutuskeskus toimii toiminnan laajuus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa euromäärällä, joka lasketaan jakamalla opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen 10 §:ssä tarkoitettujen opiskelijavuorokausien määrällä.


Edellä 2 ja 4 momentissa tarkoitetut yksikköhinnat on määrättävä siten, että yksikköhinnat kerrottuina toteutuneiden opiskelijaviikkojen ja opetustuntien määrillä yhteenlaskettuina vastaavat edellä mainittuja oppilaitosmuotokohtaisia kokonaiskustannuksia.


Edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen porrastamaton yksikköhinta. Yksikköhinnasta vähennetään sisäoppilaitoksen osuutta vastaava määrä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Yksikköhintaa voidaan korottaa koulutustehtävässä määrätyn erityistehtävän perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Arvonlisäveron osalta noudatetaan 13 a §:n säännöksiä.


13 §
Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvistä kirjanpidon mukaisista poistoista on voimassa, mitä 11 §:n 2 ja 4—6 momentissa säädetään.


15 §
Valtionavustus perustamishankkeeseen

Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan myöntää valtionavustusta perustamishankkeeseen. Perustamishankkeista ja niihin myönnettävistä valtionavustuksista on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään perustamishankkeiden valtionavustuksista.


Perustamishankkeena pidetään hanketta, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset.


Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan aikaisemmasta rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen myöntää valtionavustusta valtion talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa.


16 §
Valtionapuviranomainen

Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitettuja käyttökustannuksia ja liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeita koskevissa asioissa on opetus- ja kulttuuriministeriö.


Valtionapuviranomainen 14 §:ssä tarkoitetuissa laatu- ja kehittämisavustuksissa, opintoseteliavustuksissa sekä ylimääräisissä avustuksissa on Opetushallitus. Rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseksi myönnettävät valtionavustukset sekä liikunnan koulutuskeskusten valtionavustukset myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö.


21 §
Tietojen toimittaminen ja tarkastus

Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tietojen toimittamisesta säädetään tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.


Valtionapuviranomainen päättää 1 momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa tarkastuksen opetushallituksen tehtäväksi. Valtionapuviranomainen voi antaa tarkastuksen myös ulkopuolisen tilintarkastajan tehtäväksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tai tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajalla tulee olla riittävä perehtyneisyys opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuullinen tilintarkastaja.



22 §
Muutoksenhaku

Opetus- ja kulttuuriministeriön tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään valtionosuutta koskevaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Mitä 11 §:n 2 momentissa säädetään kansanopistojen yksikköhinnan porrastamisesta työelämän aktiivisen kansalaisuuden ja työolojen kehittämisen erityistehtävän perusteella tai erityisestä syystä muun ylläpitämisluvassa määrättävän erityisen koulutustehtävän perusteella, sovelletaan ensimmäisen kerran laskettaessa ja määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2012.

Mitä 11 §:n 2 ja 4—6 momentissa säädetään kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankejärjestelmän muuttamisesta siten, että oppilaitosten ylläpitäjien kirjanpidon mukaisten vapaan sivistystyön toiminnan poistot luetaan käyttökustannuksiin, sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2012.

Vuonna 2011 ja sitä ennen vapaan sivistystyön oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnetyt ja rahoitusvuonna maksettavat valtionavustukset vähennetään asianomaisen oppilaitosryhmän yksikköhintaa tai keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 11 §:n 9 ja 11 momentin säännöstä yksikköhinnan korottamisesta vuokrien perusteella kansanopistossa ja Snellman-korkeakoulussa sovelletaan vuoden 2011 rahoitukseen. Yksikköhinnan korotus säilytetään vuoden 2011 tasossa ja sitä alennetaan vuosittain vuoden 2012 alusta 20 eurolla opiskelijaviikkoa kohti yksikköhintoja vahvistettaessa.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita kansanopistojen rahoitusta ja kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten ja perustamishankkeiden valtionavustuksia koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2011 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain (1756/2009) voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:


Lupaan ylläpitää kansanopistoa tai liikunnan koulutuskeskusta sovelletaan vuoden 2011 loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja lupaan ylläpitää kansalaisopistoa, kesäyliopistoa tai opintokeskusta sovelletaan vuoden 2012 loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Paula Risikko

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.