Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 132/2006
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13 ja 17 §:n sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16 §:n muuttamisesta

TyVM 11/2006

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakia ja maatalousyrittäjien eläkelakia. Esitys liittyy maatalousyrittäjien lakisääteisen tapaturmavakuutusmaksualennuksen täytäntöönpanoon ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon tehokkaaseen toteuttamiseen.

Työterveyshuoltoon liittynyt maatalousyrittäjä saa 20 prosentin suuruisen vakuutusmaksualennuksen lakisääteisestä työtapaturmavakuutusmaksusta edellyttäen, että tilalla tehdään työterveyshuollon työpaikkakäynti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti vähintään neljän vuoden välein. Esityksessä ehdotetaan, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos voisi niissä tilanteissa, joissa työterveyshuollon työpaikkakäynti on jäänyt toteuttamatta, olla yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan ja huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana työpaikkakäyntinä. Tämä menettely edellyttäisi, että työterveyshuollon palvelujen tuottaja antaisi asiasta toimeksiannon.

Työpaikkakäynnistä aiheutuvat kustannukset korvattaisiin samojen periaatteiden mukaan kuin työterveyshuollon palvelujen tuottajan toteuttamat työpaikkakäynnit muutoinkin. Säännökset työpaikkakäyntien toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamina työpaikkakäynteinä ehdotetaan otettaviksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle lakiehdotuksesta aiheutuvat kustannukset ehdotetaan rahoitettaviksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmästä.

Maatalousyrittäjien eläkelakiin ehdotetaan otettavaksi viittaus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa säädetystä työterveyshuoltoon liittyvästä tehtävästä.

Ehdotus liittyy vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.


PERUSTELUT

1. Nykytila

Maatilatalous on yritysmuotonsa johdosta riskialtis tapaturmille ja ammattitaudeille. Maatalousyrittäjille sattuu vuosittain noin 6 000 uutta työtapaturmaa ja noin 450 maatalousyrittäjää sairastuu ammattitautiin. Tapaturmat ja ammattitaudit, joista aiheutuvat haitat korvataan maatalouden tapaturmavakuutuksen kautta, ovat merkittävä terveysvaara ja huomattava työkyvyttömyyden syy maataloudessa. Maatalouden työtapaturmat ovat usein vakavampia kuin muilla aloilla. Työterveyshuolto ja työpaikkaselvitykset ovat erityisen keskeisessä asemassa maatalousyrittäjän työkyvyn säilymisen sekä työtapaturmien ja ammattitautien torjunnassa. Tapaturmien ja ammattitautien sattumiseen voidaan vaikuttaa tiedottamalla oikeista työtavoista ja -oloista sekä työterveyshuollon muilla toimintatavoilla. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu maatalousyrittäjillä tilakäynnin suorittaminen vähintään neljän vuoden välein.

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluminen on maatalousyrittäjille vapaaehtoista. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleella maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) muuttamisesta annetulla lailla (1043/1998) pyrittiin edistämään paitsi maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittymistä niin myös työpaikkakäyntien toteutumista. Tavoitteena oli vähentää tapaturmia ja ammattitauteja kartoittamalla tilakäyntien avulla maatalousyrittäjien työolosuhteita ja niissä olevia terveysvaaroja. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 17 §:n 4 momenttiin sisällytettiin säännös 20 prosentin suuruisen tapaturmavakuutusmaksualennuksen myöntämisestä maatalousyrittäjälle, jos hän on vakuutusmaksun kohdentumisvuotta edeltävän lokakuun 1 päivänä kuulunut työterveyshuoltoon. Alennuksen saamisen ehtona on ollut lisäksi, että vakuutetun yritykseen tehdään työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitettu työpaikkakäynti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti eli vähintään neljän vuoden välein. Vakuutettu ei kuitenkaan menetä alennusta, jos työpaikkakäyntiä ei tehdä hänestä riippumattomasta syystä. Maatalousyrittäjien eläkelaitos on huolehtinut vakuutusmaksualennusjärjestelmän toimeenpanosta ja saanut sitä varten tarvittavat tiedot työterveyshuollon palvelujen tuottajilta.

Vuoden 2005 alusta voimaan tulleella maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) muuttamisesta annetulla lailla (1028/2004) maatalousyrittäjien työterveyshuoltotoiminnan tehostamiseksi perustettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteri. Rekisterin avulla edistetään työterveyshuollon tilakäyntien toteuttamista työterveyshuoltoyksiköiden tekemien työterveyshuoltosuunnitelmien mukaisesti. Tilakäyntirekisterin avulla seurataan ja edistetään tilakäyntien toteuttamista muun muassa lähettämällä työterveyshuoltoyksiköille ja maatalousyrittäjille muistutus työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisista tilakäynneistä aktiivisen yhteydenpidon edistämiseksi. Työterveyshuoltoyksiköt ilmoittavat tilakäyntirekisteriin tiedon toteutuneesta tilakäynnistä ja seuraavasta suunnitteilla olevasta tilakäynnistä. Lisäksi tilakäyntirekisterin avulla turvataan maatalousyrittäjien työterveyshuollon moniammatillisuuden toteutumista edistämällä maatalouden asiantuntijoiden osallistumista työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisille tilakäynneille. Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtii tilakäyntirekisterin ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Lisäksi sen tehtävänä on maatalousyrittäjien eläkelain 16 a §:n mukaan maatalousyrittäjien työterveyshuoltotoiminnan tehokkaan toiminnan edistäminen. Työterveyshuoltosuunnitelman mukaisen tilakäynnin toteuttamisesta vastaa kuitenkin aina se työterveyshuoltoyksikkö, jonka kanssa maatalousyrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen.

Vuoden 2005 lopussa maatalousyrittäjistä 41 % oli liittynyt maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon. Heistä suurin osa on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämän terveyskeskuksen kanssa. Tilakäyntejä on vuonna 2005 toteutettu noin 3 500 maatilalla. Työterveyshuoltoon ennen vuotta 2001 liittyneille vakuutetuille olisi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiseen vakuutusmaksualennukseen liittyvien ehtojen mukaisesti pitänyt tehdä ainakin yksi tilakäynti vuoden 2004 loppuun mennessä. Tilakäyntirekisterin mukaan noin 7 000 maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti vakuutetun tilalle ei tällaista tilakäyntiä oltu tehty. Tämä tarkoittaa yhteensä arviolta noin 5 000 maatilaa.

Vakuutusmaksualennusta ei anneta, jos tilakäynnin toteutumatta jääminen johtuu maatalousyrittäjästä. Useimmiten tilakäynti jää toteutumatta muista syistä. Vakuutusmaksualennuksen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen olisi saatava tieto siitä, miksi tilakäyntiä ei ole järjestetty ja toisaalta myös siitä, onko sellainen suunnitteilla.

Työpaikkakäynnistä aiheutuvat kustannukset maatalousyrittäjien työterveyshuollossa korvataan sairausvakuutuslain (1224/2004) ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain säännösten mukaisesti (859/1984). Maatalousyrittäjällä, joka on järjestänyt itselleen työterveyshuoltolain mukaista työterveyshuoltoa on oikeus saada korvausta työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Sairausvakuutuslain 13 luvun 8 §:n nojalla terveyskeskusta ylläpitävällä kunnalla on oikeus saada maatalousyrittäjälle antamiensa työterveyshuoltopalvelujen kustannuksista korvaukseksi se osa, jonka Kansaneläkelaitos olisi velvollinen suorittamaan korvauksena yrittäjälle. Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 §:n perusteella maatalousyrittäjälle ja muulle omaa työtä tekevälle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista korvataan työpaikkakäyntien osalta 60 prosenttia. Yrittäjälle maksettava korvaus määräytyy enintään vuotuisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan. Edellä sanotun perusteella korvataan myös työterveyshuollon ammattihenkilöiden palvelut ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvitsemat asiantuntijapalvelut.

Työpaikkakäynti ja sen perusteella mahdollisesti tehtävä erillisselvitys ovat maatalousyrittäjälle maksuttomia, jos tilakäynnin toteuttajana on kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskus. Kunnalla tai kuntayhtymällä on oikeus saada valtion varoista korvaus maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvan tilakäynnin aiheuttamista kohtuullisista kustannuksista myös siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain perusteella. Tämä perustuu maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 §:ään. Myös edellä mainittuun lakiin perustuvan korvauksen kunnalle tai kuntayhtymälle maksaa Kansaneläkelaitos.

2. Ehdotetut muutokset

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuihin liittyvän vakuutusmaksualennusjärjestelmän tarkoitus ei ole toteutunut odotetulla tavalla johtuen siitä, että maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntejä ei ole tehty neljän vuoden välein, kuten vakuutusmaksualennusta koskevassa säännöksessä edellytetään. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävänä on huolehtia vakuutusmaksualennuksen toimeenpanosta ja sen tehtäväksi on toisaalta säädetty maatalousyrittäjien työterveyshuoltotoiminnan tehokkuuden yleinen edistäminen. Työterveyshuollon ja vakuutusmaksualennusjärjestelmän tavoitteet huomioon ottaen olisi tarkoituksenmukaista edistää hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen tilakäyntivälin toteuttamista entistä tehokkaammin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa ylläpidettävän tilakäyntirekisterin avulla olisi mahdollista entistä aktiivisimmin toimenpitein edistää tilakäyntien toteuttamista ja toisaalta samalla huolehtia vakuutusmaksualennusjärjestelmän ehtojen toteutumisesta.

Edellä mainituin perustein esityksessä ehdotetaan, että maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin otettaisiin säännökset siitä, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos olisi tilakäyntirekisteristä saatujen tietojen perusteella yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan niissä tilanteissa, joissa vakuutusmaksualennuksen edellytyksenä oleva tilakäynti ei ole toteutunut vakuutusmaksualennuksen ehdoksi säädetyn neljän vuoden kuluessa. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella tulee olla mahdollisuus tarkistaa vakuutusmaksualennuksen edellytysten täyttyminen, ja näin ollen sen tulisikin selvittää maatalousyrittäjältä tilakäyntirekisterin tietojen paikkansapitävyys ja se että tilakäynnin toteuttamiselle ei ole yrittäjästä johtuvaa estettä ennen kuin se ottaa yhteyttä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan. Jos kävisi ilmi, että työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa olisi suunnitteilla toteuttaa työterveyshuollon tilakäynti noin vuoden ajanjakson sisällä tilanteen toteamisesta, yhteydenotto ei johtaisi toimenpiteisiin. Jos yhteydenoton perusteella kävisi ilmi, ettei työterveyshuollon palvelujen tuottajalla ole mahdollisuutta toteuttaa tilakäyntiä riittävän nopeasti ja kohtuullisen ajanjakson sisällä, olisi perusteltua mahdollistaa tilakäynnin toteuttaminen maatalouden asiantuntijan tekemänä tilakäyntinä, jos työterveyshuollon palvelujen tuottaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Työterveyshuollon palvelujen tuottaja voisi tällöin antaa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle toimeksiannon huolehtia tilakäynnin käytännön toteutuksesta. Toimeksiannolla tarkoitettaisiin työterveyshuoltoyksikön Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle tekemää pyyntöä huolehtia tilakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana tilakäyntinä. Toimeksianto voitaisiin antaa esimerkiksi saman teknisen käyttöyhteyden avulla, jolla työterveyshuoltoyksiköt nykyisin toimittavat Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle tilakäyntirekisteriin talletettavat tiedot.

Työterveyshuoltolain 5 §:n mukaan työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista, kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen. Myös niissä tilanteissa, joissa Maatalousyrittäjien eläkelaitos olisi vakuutusmaksualennusasian johdosta yhteydessä työterveyshuoltoyksikköön, viime kädessä kyseinen työterveyshuoltoyksikkö päättäisi siitä, onko työterveyshuollon toimintasuunnitelman kannalta tarkoituksenmukaista toteuttaa työterveyshuollon tilakäynti yksin maatalouden asiantuntijan huolehtimana tilakäyntinä. Maatalouden asiantuntijan tehtävät tilakäynnillä olisivat työterveyshuoltolain mukaiseen maatalouden asiantuntijuuteen liittyvät tehtävä. Työpaikkakäynnin toteuttamisesta huolehtivan maatalouden asiantuntijan tulisi olla työterveyshuoltolain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettu asiantuntija, joka on saanut maatalouden asiantuntijalle tarkoitetun työterveyshuoltokoulutuksen. Maatalousyrittäjien eläkelaitos järjestää palvelun tuottajien kanssa tekemiensä sopimusten perusteella tilakäynnille tarvittavat, kelpoisuusehdot täyttävät maatalouden asiantuntijat.

Työpaikkakäynnistä laadittaisiin työterveyshuollon työolosuhdeselvityslomake, joka toimitettaisiin sille työterveyshuoltoyksikölle, jonka kanssa maatalousyrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen. Tämän jälkeen työterveyshuollon terveydenhuollon ammattihenkilö voisi puolestaan tehdä oman arvionsa työterveyshuollon jatkotoimenpiteistä. Käynnistä tulisi antaa palaute myös yrittäjälle samoin kuin normaalista työterveyshuollon tekemästä työpaikkakäynnistä. Työpaikkakäynnistä ilmoitettaisiin työterveyshuoltoyksikön toimesta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ylläpitämään työterveyshuollon tilakäyntirekisteriin soveltuvin osin samat tiedot kuin muistakin työterveyshuollon työpaikkakäynneistä. Koska työterveyshuollon asiantuntija ei näissä tilanteissa ole osallistunut työpaikkakäyntiin, tämä tulee huomioida palautteessa ja tietojen ilmoittamisessa.

Kun tilakäynti toteutettaisiin työterveyshuoltoyksikön antaman toimeksiannon perusteella siten, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtisi työpaikkakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana tilakäyntinä, edellä tarkoitettu työpaikkakäynti olisi osa työterveyshuollon normaalia toimintaa. Tällöin työpaikkakäynnistä aiheutuvat kustannukset korvattaisiin kyseiselle yrittäjälle taikka työterveyshuoltoyksikölle sairausvakuutuslain työterveyshuoltokustannusten ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain säännösten mukaisesti.

Työterveyshuollon työpaikkakäynnin toteuttaminen edellyttäisi aina edelleen maatalousyrittäjän suostumusta. Vakuutusmaksualennussäännöksen tavoitteena on kuitenkin osaltaan edistää työterveyshuollon tehokasta toteuttamista säännöllisillä työpaikkakäynneillä, joilla pystytään työterveyshuoltolain tarkoituksen mukaisesti ennaltaehkäisemään tapaturmariskejä ja ammattitauteja. Tämän vuoksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksualennuksen ehtona tulisi olla niin maatalouden asiantuntijan toteuttamissa kuin muissakin työterveyshuollon toteuttamissa työpaikkakäynneissä, että niiden toteuttamisen mahdollinen estyminen ei johdu maatalousyrittäjästä itsestään.

3. Esityksen vaikutukset

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon toteuttamisen ensisijaisena tavoitteena tulee edelleen olla se, että tilakäynnin tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt muiden työterveyshuollon asiantuntijoiden avustamina. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa tätä perusperiaatetta hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesta työpaikkakäynnistä. Maatalouden asiantuntijan tekemän tilakäynnin mahdollistamista tulee ensisijaisesti pitää välineenä täydentää väliaikaisesti puutteellisia palvelujen tarjontamahdollisuuksia.

Esityksen tarkoituksena on tehostaa maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvien tilakäyntien toteuttamista ja vakuutusmaksualennusjärjestelmän toimeenpanoa. Jos työterveyshuollon tilakäynnit toteutuisivat hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti, tarkoittaisi tämä vuodessa arviolta noin 5500 - 5800 tilakäyntiä vuodessa. Aikaisemmin tilakäyntejä on toteutettu vuosittain noin 3 500. Tilakäyntien tehostuminen ehdotetun lainmuutoksen perusteella lisäisi sairausvakuutuksen ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain mukaisia korvausmenoja vuosina 2007 - 2009 arviolta noin miljoona euroa vuodessa. Maatalouden asiantuntijoiden suorittamien tilakäyntien osuus edellä mainituista korvausmenoista olisi vuosittain arviolta 0,7 miljoonaa euroa. Valtion osuus tilakäynneistä olisi noin 0,3 miljoonaa euroa ja loput rahoitettaisiin työnantajien sekä palkansaajien ja yrittäjien vakuutusmaksuilla. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle aiheutuvat 50 000 euron vuotuiset hoitokulut korvattaisiin osana maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannuksia.

Vuodesta 2010 lähtien yksinomaan maatalouden asiantuntijan tekemiin tilakäynteihin liittyvien vuosittaisten korvausmenojen arvioidaan vähentyvän, kun työterveyshuoltoyksiköt vähitellen pääsisivät maatalousyrittäjien hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen tilakäyntisykliin. Vuodesta 2010 lukien näitä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia tilakäyntejä tehtäisiin arviolta 5500 vuodessa.

Työterveyshuollon toiminnan tehostuminen vaikuttaisi pitkällä aikavälillä todennäköisesti myönteisesti työssä jaksamiseen ja työkyvyn säilyttämiseen, mikä vähentäisi eläkemenoja ja toimisi vuoden 2005 alusta voimaan tulleen työeläkeuudistuksen taustalla olevien tavoitteiden mukaisesti. Koska lakiehdotuksella pyritään tilakäyntien toteuttamiseen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti, ei tilakäyntien toteutumisen tehostamisella suositusten mukaiseksi voida katsoa olevan merkittäviä uusia kustannusvaikutuksia.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä, Maatalousyrittäjien eläkelaitosta, Työterveyslaitosta, Kuntaliittoa ja Kansaneläkelaitosta.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

6. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2007 alusta. Lakeja sovellettaisiin työpaikkakäynteihin, jotka toteutetaan 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13 ja 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 13 §:n 3 momentti ja 17 §:n 4 momentti,

sellaisina kuin ne ovat 13 §:n 3 momentti laissa 1029/2004 ja 17 §:n 4 momentti laissa 1043/1998, sekä

lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 902/1996 ja mainitussa laissa 1043/1998, uusi 5–7 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 8 momentiksi, seuraavasti:


13 §

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin kohtuullisiin hoitokuluihin luetaan myös maatalousyrittäjien eläkelain 16 a §:ssä ja tämän lain 17 §:n 5 momentissa säädettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.



17 §

Edellä 2 ja 3 momentin mukaisesti laskettua vakuutusmaksua alennetaan 20 prosentilla, jos maatalousyrittäjä on vakuutusmaksun kohdistumisvuotta edeltävän lokakuun 1 päivänä kuulunut työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitetun työterveyshuollon piiriin. Alennuksen saaminen edellyttää lisäksi, että mainitun lain 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta työpaikkakäynnistä on edellä mainittuun ajankohtaan mennessä kulunut enintään neljä vuotta. Viimeksi mainitusta edellytyksestä voidaan poiketa, jos työterveyshuoltoon liittymisestä on kulunut enintään neljä vuotta edellyttäen kuitenkin, että työpaikkakäynnin suorittamisesta on sovittu, ja myöhemminkin, jos osoitetaan, että työpaikkakäyntiä ei ole maatalousyrittäjästä riippumattomasta syystä voitu suorittaa sanotussa ajassa. Elllei vakuutuksen päättymisestä muuta johdu, alennus myönnetään täysin kalenterivuosin sen vuoden loppuun asti, jonka kuluessa edellytykset alennuksen saamiselle päättyvät.


Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi 4 momentissa säädettyjen edellytysten selvittämiseksi käyttää maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteriin rekisteröityjä maatalousyrittäjien eläkelain 19 d §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja. Jos 4 momentissa tarkoitettua työpaikkakäyntiä ei ole toteutettu neljän vuoden kuluttua edellisestä työpaikkakäynnistä, maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tulee olla asian selvittämiseksi yhteydessä kyseisen työpaikkakäynnin toteuttamisesta vastaavaan työterveyshuoltolain 7 §:ssä tarkoitettuun työterveyshuollon palvelujen tuottajaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana työpaikkakäyntinä, jos kyseinen työterveyshuollon palvelujen tuottaja antaa asiassa toimeksiannon. Tässä momentissa tarkoitettuun työpaikkakäyntiin sovelletaan myös, mitä 4 momentissa säädetään vakuutusmaksualennuksesta.


Työpaikkakäynnin toteuttamisesta huolehtivan 5 momentissa tarkoitetun maatalouden asiantuntijan tulee olla työterveyshuoltolain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu asiantuntija. Työpaikkakäynnistä laadittu työolosuhdeselvitys on toimitettava sille mainitun lain 7 §:ssä tarkoitetulle työterveyshuollon palvelujen tuottajalle, jonka kanssa maatalousyrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen. Työpaikkakäyntiin sovelletaan myös, mitä maatalousyrittäjien eläkelain 19 d §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilankäyntirekisteriin.


Edellä 5 momentissa tarkoitetusta työpaikkakäynnistä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sovelletaan, mitä sairausvakuutuslaissa (1224/2004) ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetussa laissa (859/1984) säädetään.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki maatalousyrittäjien eläkelain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 16 §:n 1 momentin 9 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1028/2004, seuraavasti:


16 §

Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtii:


9) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitettuun maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvistä tehtävistä siten kuin tässä laissa ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa säädetään.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.



Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.