Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 68/2006
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 53 §:n sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 16 §:n muuttamisesta

SiVM 6/2006

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä vapaasta sivistystyöstä annettua lakia siten, että peruskoulujen, lukioiden, taiteen perusopetuksen ja kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen perustamishankkeiden valtionavustusten myöntämistä, maksamista ja avustuksen palauttamista koskevat valtionapuviranomaistehtävät siirretään opetusministeriöstä lääninhallituksille. Siirto koskisi myös ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen hankkeisiin aikaisemmin myönnetyn valtionosuuden ja -avustuksen palautusta koskevia asioita.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.


PERUSTELUT

1. Nykytila

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Toiminnan järjestämisen edellyttämien tilojen hankintaan voidaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1988), jäljempänä rahoituslaki, mukaan myöntää erikseen valtionosuutta. Perustamishankkeen valtionosuuden määräytymisperusteista säädetään lain 31—41 §:ssä. Perustamishankkeena pidetään 31 §:n mukaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa hanketta, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Perustamishankkeena voidaan pitää tätä pienempääkin hanketta, jos hankkeen rahoitus muodostuisi kunnalle tai kuntayhtymälle sen asukasluvun ja taloudellisen aseman vuoksi erityisen rasittavaksi. Myös yksityisen toiminnan järjestäjän hanketta voidaan pitää perustamishankkeena.

Rahoituslain mukaan perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön koulutuksen, kirjasto- ja kulttuuritoimen ja liikuntatoimen perustamishankkeita koskevien asioiden käsittely ja päätöksenteko ovat pääosin opetusministeriön tehtävänä. Näitä tehtäviä ovat opetusministeriön vuosittain laatiman perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman vahvistaminen (40 §), perustamishankkeen laajuuden vahvistaminen (36 §), valtionosuuksien ja -avustusten myöntäminen (45 §:n 3 mom. ja 37 §:n 2 mom.) ja maksaminen sekä hankkeen valmistuttua tehtävän hankeselvityksen tarkastaminen (38 §).

Perustamishankkeet, joihin myönnetään valtionosuutta, valitaan hankkeen tarpeellisuuden ja kiireellisyyden perusteella. Opetusministeriö laatii rahoituslain 40 §:n mukaisesti vuosittain valtion talousarvion yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman. Suunnitelma sisältää toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kiireellisyysjärjestyksessä kalenterivuosittain sekä arvion hankkeiden valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista ja valtionosuuksista. Suunnitelma laaditaan lääninhallitusten alueellaan arvioimien kiireellisyysjärjestysten perusteella.

Perustamishankkeeseen myönnetään valtionosuutta 25—50 prosenttia hankkeelle vahvistetusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Valtionosuuden perusteena käytetään hankkeelle vahvistetun tilamäärän ja asianomaista tilaa varten vahvistetun yksikköhinnan tuloa (33 §). Valtionapuviranomaisena opetusministeriö vahvistaa rahoituslain 36 §:n mukaisesti hankkeelle valtionosuuden perusteena käytettävän laajuuden (tilamäärän) koulutuksen järjestäjän sille toimittaman hankesuunnitelman perusteella. Hankesuunnitelma sisältää selostuksen hankkeen tarpeellisuudesta ja toteuttamisajankohdasta sekä kustannusarvion. Opetusministeriö vahvistaa perustamishankkeiden valtionosuuden perusteena käytettävät yksikköhinnat vuosittain rahoituslain 34 §:n nojalla erilaisia ja erihintaisia tiloja varten. Perustamishankkeiden yksikköhinnat perustuvat toteutuneiden rakennushankkeiden keskimääräisiin kustannuksiin. Jos rakentamiskustannuksissa on oleellisia alueellisia eroja, opetusministeriö voi vahvistaa yksikköhinnat kustannustasoltaan erilaisia alueita varten. Toimitilojen peruskorjaushankkeissa ja muissa vastaavissa hankkeissa valtionosuuden perusteena käytetään edellä selostetusta poiketen opetusministeriön hankkeelle sen arvioitujen kustannusten perusteella vahvistamaa euromäärää (32 §).

Valtionapuviranomainen myöntää lain 45 §:n 3 momentin mukaan valtionosuuden perustamishankkeeseen hakemuksesta rahoituslain 1 §:ssä tarkoitetulle toiminnan järjestäjälle. Lain 47 §:n nojalla perustamishankkeen valtionosuus maksetaan suoraan hankkeen toteuttavalle koulutuksen järjestäjälle joko rakentamisaikaisena rahoituksena kuukausittain yhtä suurina erinä hankkeen arvioituna toteutusaikana tai jälkirahoituksena hankkeen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta seitsemän vuoden aikana yhtä suurina vuotuisina erinä.

Valtionapuviranomaista koskeva perussäännös sisältyy rahoituslain 53 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan valtionapuviranomaisena laissa tarkoitettuja käyttökustannuksia ja perustamishankkeita koskevissa asioissa on asianomainen ministeriö.

Laki vapaasta sivistystyöstä

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 15 §:n 1 momentin mukaan oppilaitokselle voidaan myöntää valtionavustusta perustamishankkeeseen. Perustamishankkeisiin ja niihin myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan rahoituslain säännöksiä perustamishankkeen valtionavustuksista. Pykälän 2 momentin mukaan perustamishankkeena pidetään hanketta, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetusministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset. Lain 16 §:n mukaan valtionapuviranomaisena laissa tarkoitettuja käyttökustannuksia ja perustamishankkeita koskevissa asioissa on asianomainen ministeriö.

1.2. Nykytilan arviointi

Perustamishankkeiden rahoitusta käsitellään jo nykyisin opetusministeriön lisäksi lääninhallituksissa. Lääninhallitukset laativat hankkeiden kiireellisyysjärjestykset rahoitussuunnitelmaa varten, käsittelevät valmistelevasti hankesuunnitelman ja antavat lausunnon valtionosuus- ja avustushakemuksista. Lääninhallitusten tehtävänä on myös hankkeiden ohjaus ja neuvonta opetusministeriön kanssa tehtävän tulossopimuksen mukaisesti. Lääninhallitukset hoitavat myös liikuntapaikkarakentamisen pieniä hankkeita koskevien asioiden valmistelun ja päätöksenteon delegointirajan ollessa 700 000 euroa. Liikunnan koulutuskeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisten hankkeiden käsittelyyn lääninhallitukset eivät ole osallistuneet, vaan nämä hankkeet on käsitelty suoraan opetusministeriössä.

Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen perustamishankkeiden rahoitusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2006 alusta voimaan tulleella rahoituslain muutoksella (1071/2005). Kummankin valtionosuusjärjestelmästä ovat poistuneet hankekohtaiset valtionosuudet, ja kirjanpidon mukaiset poistot otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa. Samalla luovuttiin ammatillisen aikuiskoulutuksen perustamishankkeiden hankekohtaisista valtionavustuksista. Samoin mainitulla lainmuutoksella perustamishankkeeseen saadun valtionosuuden palauttamiselle säädettyä määräaikaa lyhennettiin 30 vuodesta 15 vuoteen. Viimeksi mainitulla muutoksella ei kuitenkaan puututtu ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisen ja yksityistämisen yhteydessä valtion korvauksetta luovuttamien kiinteistöjen luovutussopimuksilla sovittuihin palautusehtoihin. Mainitun lain voimaantulosäännöksen 10 momentin mukaan sen estämättä, mitä rahoituslain 49 §:ssä säädetään perustamishankkeeseen myönnetyn valtionosuuden palauttamisajoista, valtion korvauksetta luovuttamien ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen valtionosuuksien palautusehdoista on voimassa, mitä asianomaisissa luovutussopimuksissa sovitaan.

Perustamishankkeiden yksikköhinnat vahvistetaan vuosittain opetusministeriön asetuksella. Tätä koskeva valmistelutyö on tehty opetusministeriössä. Samoin eräät vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen valtionosuusperusteisiin erillisinä huomioon otettavat vuosivuokrien vahvistaminen tehdään ministeriössä.

Nykyistä selkeämpi työnjako opetusministeriön ja läänihallitusten välillä poistaisi tällä hetkellä vallitsevan osittaisen päällekkäisyyden oppilaitosrakentamisen tehtävien hoitamisessa, kun yksityiskohtainen perehtyminen hankkeisiin keskitettäisiin pääosin yhdelle hallinnon tasolle. Valtionaputehtävien siirto opetusministeriöstä lääninhallituksille veisi päätöstason mahdollisimman lähelle hankkeita toteuttavia kuntia ja muita toiminnan järjestäjiä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääninhallitus on jo ollut valtionapuviranomainen perustamishankkeiden valtionosuusasioissa sekä on nykyisin valtionapuviranomainen kehittämishankkeissa, jotka tietyin edellytyksin voivat olla myös perustamishankkeita. Päätöstason saattaminen samaksi helpottaisi myös eri hallinnonalojen yhteishankkeiden yhteensovittamista. Liikuntatoimen osalta päätösvallan siirtäminen tulisi kuitenkin toteuttaa vasta myöhemmin. Lisäaika on tarpeen, jotta rahoitussuunnitelman asemaa hankkeiden käsittelyssä voidaan vahvistaa niin, että sen avulla voidaan riittävän luotettavasti arvioida suunnittelukauden läänikohtainen rahoitustarve. Samoin liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeet tulisi säilyttää opetusministeriössä. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten avustusjärjestelmää kehitetään ottamalla huomioon niiden valtakunnallinen rooli, ja tarkoitus on vakiinnuttaa vuoden 2005 alussa käyttöön otettu perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmamenettely. Myös kulttuuri- ja nuorisotoimen perustamishankeasiat säilytettäisiin toistaiseksi opetusministeriössä.

2. Ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotetaan, että rahoituslain 53 §:n 1 momenttia ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 16 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että rahoituslain mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisten perustamishankkeiden valtionavustusten, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskuksia, perustamishankkeita koskeva päätösvalta siirrettäisiin opetusministeriöltä lääninhallituksille vuoden 2007 alusta.

Siirto koskisi edellä tarkoitettujen perustamishankkeiden valtionosuuksien ja valtionavustusten myöntämistä ja maksamista koskevia tehtäviä. Samoin siirtyisivät toiminnan päättyessä tai muista syistä johtuvaa perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten takaisinperintää koskevien asioiden valtionapuviranomaistehtävät, nämä myös ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta. Lääninhallitukset valmistelisivat edelleen osaltaan rahoitussuunnitelmat opetusministeriön antamien kehysten pohjalta. Opetusministeriö vahvistaisi edelleen rahoituslain 40 §:ssä tarkoitetun perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman, joka on pohjana valtionapuja myönnettäessä. Opetusministeriö jakaisi rahoitussuunnitelman ja tarvittavilta osin muiden lääninhallitusten kokoamien tietojen perusteella määrärahat ja valtuudet lääninhallituksille, tekisi määrärahoihin mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi tarvittavat tarkistukset sekä kokoaisi tiedot valtuusseurantaan. Samoin opetusministeriön asetuksella vahvistettaisiin edelleen perustamishankkeiden yksikköhinnat.

Ehdotettu uudistus merkitsisi rahoituslain 53 §:n 1 momentin ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 16 §:n 1 momentin muuttamista siten, että lääninhallitus mainitaan valtionapuviranomaisena mainituissa laeissa tarkoitetuissa perustamishankkeita koskevissa asioissa ja viime mainitussa pykälässä lisäksi lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskuksia.

3. Esityksen vaikutukset

3.1. Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

3.2. Vaikutukset viranomaisten toimintaan ja henkilöstövaikutukset

Esityksellä selkeytettäisiin opetushallintoviranomaisten välistä päätöksentekoa ja poistettaisiin osittaista päällekkäisyyttä. Esityksen henkilöstövaikutukset ovat vähäiset. Päätösvallan siirto on mahdollista toteuttaa pääosin ilman henkilöstövaikutuksia, sillä lääninhallituksissa on jo valmisteltu hankkeita koskevat asiat ja annettu niistä opetusministeriölle lausunnot. Uusina asioina lääninhallituksille tulisivat valtionapujen myöntämiseen, maksamiseen ja valtionapujen takaisinperintään liittyvät tehtävät. Vuoden 2006 alusta rahoituslakia on muutettu siten, ettei valtionosuuksia enää myönnetä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen eikä valtionavustuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen hankkeisiin, joten käsiteltävien hankkeiden määrä on pienentynyt. Samoin rahoituslakia on muutettu siten, että perustamishankkeiden valtionapuja ei määrätä palautettaviksi valtiolle, jos avun myöntämisestä on kulunut 15 vuotta aikaisemman 30 vuoden sijasta. Kun takaisinperinnät ovat pääosin kohdistuneet lakkautettujen pienten 1—6-luokkien peruskoulujen yli 15 vuotta aikaisemmin myönnettyihin valtionosuuksiin, myös takaisinperintää koskevien asioiden määrän voidaan arvioida vähenevän.

Tehtävien siirrosta seuraa, että päätösvalta esimerkiksi takaisinperintää koskevissa asioissa olisi läänihallituksilla myös niiltä osin kuin ne nykyisin edellyttävät käsittelyä valtioneuvoston raha-asianvaliokunnassa. Käytännössä tällaisia asioita ei juuri ole ollut lukuun ottamatta eräitä valtion luovuttamia ammatillisen koulutuksen kiinteistöjä, jotka jäisivät esityksen mukaan myös jatkossa opetusministeriölle.

Tehtävien siirron seurauksena opetusministeriöstä siirrettäisiin insinöörin virka Etelä-Suomen lääninhallitukseen, jossa opetusministeriön arvion mukaan virkaa eniten tarvittaisiin ottaen huomioon oppilaitosrakentamista hoitavan henkilöstön nykyinen määrä. Viran sijoituspaikkana olisi Helsinki. Virkasiirto toteutettaisiin vuoden 2007 talousarviossa.

4. Valmistelu

Ehdotus on valmisteltu opetusministeriössä. Ehdotuksen taustalla on muun muassa valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta (8.11.2001) ja valtion keskushallinnon uudistamishankkeen suositukset ja linjaukset. Näiden johdosta opetusministeriön ja sen hallinnonalojen virastojen välistä työnjakoa ja opetusministeriössä hoidettavien hallinnon tukipalvelujen ja toimeenpanotehtävien siirto- ja alueellistamismahdollisuuksia ja ministeriön ydintoimintojen tehostamista on selvitetty muun muassa kahdessa opetusministeriön työryhmässä (Tehtävien delegointi- ja alueellistamismahdollisuudet sekä ydintoiminnan kehittäminen opetusministeriössä, opetusministeriön työryhmien muistioita 23:2003) ja opetusministeriön, opetushallituksen ja lääninhallitusten tehtäväjaon kehittämistä selvittäneessä työryhmässä (Opetusministeriön työryhmien julkaisuja 40:2004). Viimeksi mainittu työryhmä esitti muun ohessa, että oppilaitosten, kirjastojen ja liikuntatoimen perustamishankkeita sekä muita toimitiloja ja varustamista koskevat asiat siirretään opetusministeriöstä pääosin lääninhallituksiin. Päätösvallan delegointi sisältyy myös opetusministeriön ja lääninhallitusten välisiin tulossopimuksiin 2006—2007 sekä oppilaitosrakentamisen, kirjastojen ja liikuntatoimen kohdalla seuraavalla maininnalla: "Lääninhallitus valmistelee yhteistyössä opetusministeriön kanssa delegoinnin toimeenpanon vuoden 2007 alusta."

Ehdotuksesta on kuultu lääninhallituksia ja Suomen kuntaliittoa. Lääninhallitukset ovat pääasiallisesti kannattaneet ehdotusta. Suomen kuntaliitto on pitänyt muun muassa lain toimivuuden kannalta olennaisena määrärahojen riittävyyttä ja valtionrahoituksen tasoa ja katsonut, ettei esitetty uudistus tuo tähän parannusta. Asiasta on myös neuvoteltu sisäasiainministeriön kanssa.

5. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Lakeihin ehdotetaan otettaviksi siirtymäsäännökset perustamishankkeisiin ennen lain voimaantuloa myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten käsittelystä. Opetusministeriö hoitaisi valtionapuviranomaisen tehtävät hankkeissa, joihin se on myöntänyt valtionosuuden tai -avustuksen ennen lain voimaantuloa. Valtionapuviranomaisen tehtävät sisältäisivät lähinnä valtionapujen maksamisen ja hankeselvitysten käsittelyn. Lisäksi opetusministeriö toimisi valtionapuviranomaisena sellaisessa rahoituslain 49 §:ssä tarkoitetussa valtionosuuden tai -avustuksen palauttamista koskevassa asiassa, jossa mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettu toimenpide on tehty tai pykälän 2 momentissa tarkoitettu vahinko on tapahtunut ennen ehdotetun lain voimaan tuloa. Valtion ennen lain voimaantuloa korvauksetta luovuttamien ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen luovutussopimuksiin liittyvissä asioissa sovellettaisiin, mitä asianomaisissa luovutussopimuksissa on sovittu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 53 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 53 §:n 1 momentti seuraavasti:


53 §
Valtionapuviranomainen

Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitettuja käyttökustannuksia ja 1 §:n 1 momentin 8—12 kohdassa mainittujen lakien mukaisia perustamishankkeita koskevissa asioissa on opetusministeriö. Valtionapuviranomainen 1 §:n 1 momentin 1—7 kohdassa mainittujen lakien mukaisia perustamishankkeita koskevissa asioissa on lääninhallitus.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen estämättä, mitä tämän lain 53 §:n 1 momentissa säädetään valtionapuviranomaisesta:

1) opetusministeriö hoitaa valtionapuviranomaisen tehtävät hankkeissa, joihin se on myöntänyt valtionosuuden ennen lain voimaantuloa;

2) opetusministeriö hoitaa valtionapuviranomaisen tehtävät 49 §:ssä tarkoitetussa valtionosuuden palauttamista koskevassa asiassa, jos mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettu toimenpide on tehty tai pykälän 2 momentissa tarkoitettu vahinko on tapahtunut ennen lain voimaantuloa;

3) valtion ennen lain voimaantuloa korvauksetta luovuttamien ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen luovutussopimuksiin liittyvissä asioissa sovelletaan, mitä asianomaisissa luovutussopimuksissa on sovittu.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) 16 §:n 1 momentti seuraavasti:


16 §
Valtionapuviranomainen

Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitettuja käyttökustannuksia ja liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeita koskevissa asioissa on opetusministeriö. Valtionapuviranomainen kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen perustamishankkeita koskevissa asioissa on lääninhallitus.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen estämättä, mitä tämän lain 16 §:n 1 momentissa säädetään valtionapuviranomaisesta:

1) opetusministeriö hoitaa valtionapuviranomaisen tehtävät hankkeissa, joihin se on myöntänyt valtionavustuksen ennen lain voimaantuloa;

2) opetusministeriö hoitaa valtionapuviranomaisen tehtävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 49 §:ssä tarkoitetussa valtionavustuksen palauttamista koskevassa asiassa, jos mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettu toimenpide on tehty tai pykälän 2 momentissa tarkoitettu vahinko on tapahtunut ennen lain voimaantuloa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Opetusministeri
Antti Kalliomäki

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.