Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi museolakia. Laissa tarkistettaisiin museon valtionosuuden saamisen edellytyksiä sekä säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin museoiden tehtävistä. Lisäksi lakiin lisättäisiin valtuus antaa säännöksiä valtioneuvoston asetuksella eräistä museon valtionosuuden saamisen edellytyksistä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2006 alusta.

---

Lainsäädäntö

Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Museovirastosta annetun lain (282/2004) 1 §:n mukaan kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten on opetusministeriön alainen Museovirasto. Valtion taidemuseosta annetun lain (566/2000) 1 §:n mukaan maan taidemuseoalan kehittämistä varten on Valtion taidemuseo.

Museotoiminnasta säädetään museolaissa (729/1992). Museolain 1 §:n mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee harjoittaa ja edistää alan tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä tallentamalla, tutkimalla, säilyttämällä ja asettamalla näytteille esineitä ja muuta aineistoa ihmisestä ja hänen ympäristöstään.

Museolain 1 a §:n mukaan museotoimintaan myönnetään valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998), jäljempänä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki, ja museolaissa tarkemmin säädetään.

Museolain 2 §:n mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että:

1) museon omistaa kunta, kuntainliitto tai yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen,

2) yksityisellä museolla on museoviraston hyväksymät museon toimintaa ohjaavat säännöt,

3) museota ylläpitävän yhdistyksen tai säätiön säännöissä on turvattu museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina myös yhdistyksen tai säätiön lopettaessa toimintansa sekä

4) museota varten on perustettu vähintään yksi päätoiminen virka tai toimi, jonka haltijalta edellytetään ammatillista perehtyneisyyttä museon toimialaan.

Museolain 3 §:n 1 momentissa säädetään lisäksi, että opetusministeriö hyväksyy museon valtionosuuden piiriin valtion talousarvion rajoissa. Pykälän 2 momentin mukaan opetusministeriön nimeämälle maakuntamuseolle, aluetaidemuseolle ja valtakunnalliselle erikoismuseolle valtionosuus suoritetaan 10 prosenttiyksikköä korkeampana.

Museolain 4 §:n mukaan opetusministeriö päättää valtion talousarvion rajoissa museon valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävien henkilötyövuosien määrästä.

Museolaissa säädetään lisäksi perustamishankkeisiin myönnettävistä valtionavustuksista ja siitä, että valtakunnallisen erikoismuseon, maakuntamuseon ja aluetaidemuseon tehtävistä säädetään asetuksella.

Museoasetuksen (1312/1992) 1 §:n mukaan maakuntamuseon ja aluetaidemuseon tehtävänä on:

1) edistää ja ohjata museotoimintaa toiminta-alueellaan,

2) huolehtia alueensa museotoimintaan liittyvien keskusrekisterin ja -arkistojen ylläpidosta,

3) huolehtia niistä valtiolle kuuluvista museoalan tehtävistä, joista on museoviraston kanssa erikseen sovittu sekä

4) suorittaa opetusministeriön antamat muut erityistehtävät.

Asetuksen 2 §:n mukaan valtakunnallisen erikoismuseon tehtävänä on:

1) edistää ja ohjata museotoimintaa erikoisalallaan,

2) huolehtia samaa erikoisalaa edustavien museoiden keskinäisestä yhteistyöstä,

3) huolehtia erikoisalansa museokokoelmien valtakunnallisten rekisterien ylläpidosta,

4) huolehtia niistä valtiolle kuuluvista museoalan tehtävistä, joista on museoviraston kanssa erikseen sovittu sekä

5) suorittaa opetusministeriön antamat muut erityistehtävät.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 1 §:ssä säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta ja -avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään museolaissa. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden käyttökustannusten rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 15 §:ssä ja museoiden yksikköhinnan määräytymisestä lain 28 §:ssä.

Käytäntö

Suomessa oli ammatillisesti hoidettuja museoita vuonna 2003 yhteensä 163 ja ne vastasivat 323 museokohteen hoidosta. Näiden lisäksi on useita satoja muita museoita. Tehtäviensä perusteella museot voidaan jakaa kulttuurihistoriallisiin museoihin, taidemuseoihin, luonnontieteellisiin museoihin ja erikoismuseoihin. Valtakunnallisia museoita ovat Suomen kansallismuseo, Valtion taidemuseo ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo. Alueellisella tasolla toimii 20 maakuntamuseota ja 16 aluetaidemuseota. Valtakunnallisia erikoismuseoita on 14. Museoissa oli yhteensä 1 636 päätoimista työntekijää. Museokäyntejä vuonna 2003 oli noin 4,5 miljoonaa.

Valtionosuutta myönnetään museoiden käyttökustannuksiin. Opetusministeriö vahvistaa museoiden yksikköhinnan, joka on euromäärä henkilötyövuotta kohden ja jonka perusteena käytetään museoiden kokonaismenoja vähennettynä kiinteistömenoilla.

Opetusministeriö päättää vuosittain valtionosuuden piiriin hakevien uusien museoiden hyväksymisestä Museoviraston antaman lausunnon perusteella. Museo voidaan valtion talousarvion asettamissa rajoissa hyväksyä valtionosuuden piiriin, jos se täyttää museolaissa säädetyt edellytykset. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että opetusministeriö vahvistaa vuosittain valtion talousarvion rajoissa museoiden valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset henkilötyövuosimäärät.

Valtionosuuden piirissä on vuonna 2005 yhteensä 136 ammatillisesti hoidettua museota. Näistä 82 on kunnallisia ja 54 yhdistysten tai säätiöiden ylläpitämiä museoita.

Vuonna 2005 käytettävissä olevia henkilötyövuosia on yhteensä 1 128. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on 35 983 euroa, josta valtionosuus on 37 prosenttia. Korotettua valtionosuutta, joka on 47 prosenttia, saavat alueellisten ja valtakunnallisten tehtäviensä vuoksi maakuntamuseot, aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot.

Valtionosuuksien kokonaismäärä vuonna 2005 on noin 17,8 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien lisäksi opetusministeriö myöntää museoille harkinnanvaraista tukea muun muassa perustamis- ja peruskorjaushankkeisiin, erikoismuseoiden erityistehtäviin sekä museoiden digitointi- ja innovatiivisiin hankkeisiin. Valtionosuudet ja -avustukset kattavat museoiden kokonaismenoista noin 23 prosenttia. Kunnat ovat tärkein museoiden rahoittaja. Kunnallinen rahoitus kattaa kaikkien valtionosuuden piirissä olevien museoiden kokonaismenoista noin 55 prosenttia ja kunnallisten museoiden osalta noin 70 prosenttia.

Museoiden valtionosuusjärjestelmää on pidetty perusteiltaan hyvänä. Tämä on todettu muun muassa Museo 2000 -toimikunnan mietinnössä (komiteanmietintö 8:1999). Mietinnössä todetaan, että järjestelmän periaatteet ovat oikeudenmukaiset ja laskentaperusteena käytetty henkilötyövuosi tukee museotyön työvoimakeskeistä luonnetta. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että yksikköhinta ei ole seurannut todellista kustannuskehitystä. Toisena ongelmana on henkilötyövuosivaje. Vajeen vähentäminen aloitettiin vuonna 2004 myöntämällä 44 lisähenkilötyövuotta ja 56 vuonna 2005. Museoiden valtionosuuslaskentaa varten ilmoittama todellinen henkilötyövuosimäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2005 vaje on 395 henkilötyövuotta. Kaikkia museolain edellytykset täyttäviä museoita ei ole voitu hyväksyä valtionosuuden piiriin. Nykyisin näitä museoita on kahdeksan. Vuosittain hyväksytään muutama uusi museo lain piiriin.

Museoiden kasvava määrä edellyttää ohjaus- ja kehittämiskeinojen uudistamista. Museoviraston toimintaa on painotettu siten, että sen tehtävänä on edistää alan yleisiä toimintaedellytyksiä ja vastata museoalan kokonaisvaltaisesta koordinoinnista ja kehittämisestä yhteistyössä Valtion taidemuseon ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Museovirastolla on erityinen vastuu maan kulttuurihistoriallisesta museoalasta ja Valtion taidemuseolla taidemuseoalasta.

Museo 2000 -toimikunnan mietinnössä todettiin, että olemassa olevien ja syntyvien museoiden toimintaresurssien varmistaminen ja museoiden korkean laadun takaaminen edellyttävät, että perustettavan museon rahoitus- ja toimintaedellytykset on riittävästi selvitetty. Toimikunta esitti, että museoiden valtionosuuskelpoisuuden kriteerejä tarkistetaan siten, että niissä otetaan huomioon myös toiminnan jatkuvuus esimerkiksi edellyttämällä valtionosuuden piiriin hakevilta museoilta kestävää rahoitus- ja toimintasuunnitelmaa.

Myös kansainvälisesti ja Euroopan laajuisesti museoala pyrkii kehittämään toimintaansa ohjaavaa lainsäädäntöä, standardeja ja rekisteröintiä nimenomaan museotyön laadun turvaamiseksi ja rahoituksen oikeudenmukaiseksi ja tehokkaaksi kohdentamiseksi. Tämäntyyppinen uudistustyö on ollut tai on parhaillaan käynnissä muun muassa Alankomaissa, Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa.

Esityksen tarkoituksena on saattaa ajan tasalle museoiden tehtäviä koskevat säännökset sekä luoda museoiden kehittämistä ohjaavat suuntaviivat lainsäädännöllä. Valtionosuuden saamisen edellytyksiä on tarkoitus lisätä ja täsmentää. Tavoitteena on muuttaa valtionosuusjärjestelmää tasapainoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi siten, että niin valtionosuuden piirissä olevilla kuin sen piiriin hakevilla museoilla on tiedossa selkeästi ilmaistuna ammatilliselta museotoiminnalta edellytetty taso.

Lisäksi tarkoituksena on museotyön laadun kohottaminen muun muassa korostamalla henkilöstön museoammatillisen koulutuksen merkitystä ja museoiden riittäviä, kokoelmien säilytykseen ja hoitoon, työtiloihin ja näyttelytoimintaan liittyviä toimintaedellytyksiä. Lisäksi museolta edellytetään oman toimialan määrittelyä sekä toiminnan tavoitteellisuutta ja suunnittelua.

Kuntalain (365/1995) 76 §:n mukaisesti kunnat voivat sopia, että kunnan tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Kunnat voivat siten sopia yhteistyöstä myös museotoiminnan osalta. Tällöin valtionosuus voitaisiin maksaa sille kunnalle, joka vastaa kuntien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti tehtävien hoitamisesta.

Lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin mukaan museoiden tulisi edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolvelle sekä harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Tarkoituksena on korostaa vuorovaikutteisuutta museoiden ja yleisön välillä. Museotoiminnan määrittely saatettaisiin ajan tasalle kattamaan koko kulttuuriperintö mukaan lukien luonnonperintö ja visuaalinen perintö.

Lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä olisi, että museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset mutta ettei museota kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Museoiden tulee toiminnassaan pyrkiä kokonaistaloudellisesti kannattavaan toimintaan.

Momentin 3 kohdan mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että museolla tulee olla sen toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaisesti kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Säännöt vahvistaa momentin 1 kohdassa tarkoitettu museon ylläpitäjä.

Momentin 5 kohdan mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että museolla on riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Henkilöstön vähimmäismäärästä ja kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tavoitteena on, että museolla on sen toiminnan laajuuden edellyttämä määrä asiantuntevaa ja museotoimintaa perehtynyttä henkilöstöä.

Momentin 6 kohdan mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä olisi, että museolla on tarkoituksenmukaiset näyttely- ja työtilat sekä tilat yleisöä varten samoin kuin kokoelmien hoitoon ja säilytykseen.

Momentin 7 kohdan mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä olisi, että museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat avoinna yleisölle. Museon tulee olla yleisön ja tutkijoiden saavutettavissa ympäri vuoden. Jos museoon kuuluvien yksittäisten museokohteiden luonne estää niiden tai näyttelyiden ympärivuotisen avoinnapidon, tulee yleisölle suunnattua säännöllistä museotoimintaa järjestää muulla tavoin.

Momentin 8 kohdan mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä olisi, että museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Museon toiminnan tulee olla sekä hallinnollisesti että taloudellisesti järjestetty niin, että se mahdollistaa museotoiminnan edellytyksistä lähtevän päätöksenteon ja pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun. Museotoiminnasta aiheutuvat kustannukset on kyettävä esittämään eriteltynä ylläpitäjän muusta toiminnasta aiheutuvista kustannuksista.

Kuntien ylläpitämiltä museoilta ei edellytetä erillistä toiminta- ja taloussuunnitelmaa, jos kunnan muista suunnitelmista käy ilmi asetuksessa edellytetyt tiedot.

Pykäläehdotuksen 2 momentin mukaan museoalan koulutuksen saaneen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Varat museoiden valtionosuuksiin osoitetaan vuosittain sekä budjetti- että veikkausvoittovaroista momentilta 29.90.32 Valtionosuudet ja -avustukset museoille ja momentilta 29.90.52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen. Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia valtion talousarvioon eikä museoiden ylläpitäjille maksettavaan valtionosuuden määrään kokonaisuutena. Valtionosuuden kohdentumiseen museokohtaisesti esitys voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia.

Vuoden 2003 museotilaston mukaan valtionosuuden piirissä on 36 museota, joissa on vakinaisessa työsuhteessa vain yksi museoalan koulutuksen saanut päätoiminen työntekijä ja jotka eivät siten nykyisellään täytä ehdotettujen säännösten asettamia vaatimuksia. Näistä museoista kuitenkin 16:lla on vähintään kaksi vakinaista työntekijää. Vuonna 2005 valtionosuuden piirissä on vain kahdeksan museota, joille myönnetään valtionosuutta yhden henkilötyövuoden perusteella. Näiden museoiden on lain siirtymäsäännöksen mukaan täytettävä uudistetun lain mukaiset valtionosuuden saamisen edellytykset vuoden 2009 alusta.

Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että uusia säännöksiä henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sovelletaan henkilöstöön, joka otetaan museoiden palvelukseen lain tultua voimaan. Henkilö, joka asetuksen voimaan tullessa on valtionosuuden piirissä olevan museon palveluksessa, mutta ei täytä uusia kelpoisuusvaatimuksia, säilyttää kelpoisuutensa. Asiasta säädettäisiin museoasetuksella.

Esitys on valmisteltu opetusministeriössä. Esitysluonnoksesta ovat antaneet lausuntonsa Museovirasto, Valtion taidemuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen museoliitto ja Suomen Kuntaliitto. Esitysluonnos on lisäksi lähetetty tiedoksi ja mahdollisia kommentteja varten kaikille valtionosuuden piirissä oleville museoille. Lausunnonantajat ovat suhtautuneet esitykseen pääosin myönteisesti, mutta erityisesti riittävästä ammatillisen henkilöstön määrästä on ollut poikkeavia näkemyksiä. Esityksestä on lisäksi erikseen neuvoteltu Suomen Kuntaliiton kanssa. Lakiluonnosta on 19 päivänä huhtikuuta 2005 käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.

Ehdotetun lainmuutoksen johdosta museoasetuksessa annettaisiin tarkempia säännöksiä museoiden valtionosuuden edellytyksistä sekä museoalan koulutuksen saaneen henkilöstön vähimmäismäärästä ja kelpoisuusvaatimuksista.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Kun opetusministeriö hyväksyy uuden museon valtionosuuteen oikeutetuksi lain voimaantulon jälkeen, museon tulee täyttää kaikki 2 §:ssä tarkoitetut valtionosuuden saamisen edellytykset. Sen sijaan lain voimaan tullessa valtionosuuden piirissä olevan sekä valtionosuuskelpoiseksi todetun museon tulee siirtymäsäännöksen mukaan täyttää 2 §:n 1 momentin 3—8 kohdassa tarkoitetut valtionosuuden saamisen edellytykset vuoden 2009 alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 3 päivänä elokuuta 1992 annetun museolain (729/1992) 1 ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 § laissa 1166/1996 ja 2 § osaksi viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti:

1 §

Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään.

Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

2 §

Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että:

1) museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen;

2) museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset mutta että museota ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi;

3) museolla on sen toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään;

4) museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa;

5) museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä;

6) museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia;

7) museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa;

8) museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Museoalan koulutuksen saaneen henkilöstön vähimmäismäärästä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .

Tämän lain voimaan tullessa valtionosuutta saavan sekä opetusministeriön valtionosuuskelpoiseksi toteaman museon tulee täyttää 2 §:n 1 momentin 3—8 kohdassa tarkoitetut valtionosuuden saamisen edellytykset vuoden 2009 alusta.

---

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Liisa Hyssälä