Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 174/2003
Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

UaVM 3/2004

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Valenciassa 22 päivänä huhtikuuta 2002 allekirjoitetun Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraatti-sen kansantasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen. Sopimus on jaetun toimivallan sopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain yhteisön toimivaltaan.

Sopimuksen perustana on vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella käynnistetty Euro-Välimeri -kumppanuus Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto). Kumppanuuden päämääränä on edistää alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä kehittää keskinäistä kauppaa ja taloussuhteita. Sopimuksella käynnistetään säännöllinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuoropuhelu sopimuspuolten välillä. Johtavana kauppapoliittisena tavoitteena on Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattavan vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen. Myös maataloustuotteiden ja palvelujen kauppaa on tarkoitus vapauttaa. Sopimuspuolet sitoutuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön, jonka piiriin kuuluvat muun muassa tulliasiat, energia, tiede, koulutus, tietoyhteiskunta, liikenne, ympäristö, kuluttajansuoja sekä rahanpesun, huumerikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sopimus käynnistää myös siirtolaisuuden hallintaan liittyvän vuoropuhelun ja sisältää takaisinottovelvoitteen.

Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen omien hyväksymismenettelyjensä loppuunsaattamisesta. Voimaan tullessaan sopimus korvaa Alger'ssa 26 päivänä huhtikuuta 1976 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Algerian yhteistyösopimuksen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioiden ja Algerian välisen sopimuksen. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Euroopan yhteisön (jäljempänä ’yhteisö’) Välimeri-politiikka sai nykyisen muotonsa vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella. Sen seurauksena käynnistettiin monenvälinen Euro-Välimeri -kumppanuus Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken. Yhteistyö rakentuu kolmen pilarin varaan, jotka ovat politiikka ja turvallisuus, talous ja rahoitus sekä kumppanuus sosiaalisten, sivistyksellisten ja inhimillisten kysymysten alalla. Euro-Välimeri -kumppanuuden odotetaan omalta osaltaan tukevan Lähi-idän rauhanprosessia.

Yhteistyön toteuttamiseksi Euroopan yhteisö suuntaa mittavaa ulkosuhderahoitusta MEDA-ohjelman välityksellä. Rahoituskaudelle 2000—2006 on varattu 5,35 miljardia euroa lahja-apua, minkä lisäksi Euroopan investointipankki on varannut 7,4 miljardia euroa lainapääomaa Välimeren alueen valtioita varten.

Kahdenvälisillä assosiaatiosopimuksilla korvataan Euroopan talousyhteisön 1970-luvulta peräisin olevat kahdenväliset yhteistyösopimukset seuraavien maiden kanssa: Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Syyria, Tunisia. Palestiinalaishallinnon puolesta toimivan Palestiinan vapautusjärjestön kanssa on toistaiseksi voimassa väliaikainen sopimus. Euroopan yhteisön suhteita Barcelonan prosessiin niin ikään osallistuvien jäsenyysehdokasmaiden Kyproksen, Maltan ja Turkin kanssa säätelevät 1960—70 -luvuilla tehdyt ensimmäisen sukupolven yhteistyösopimukset.

2. Nykytila

2.1. Sopimuksen merkitys

Välimeren alueen merkitys Suomelle on kasvanut Euroopan yhteisöön liittymisen seurauksena. Euroopan yhteisön tavoitteena Välimeren alueella on varmistaa rauhanomainen kehitys sekä edistää vakautta ja myönteistä taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Yhteisön Välimeri-strategia pyrkii luomaan uuden ulottuvuuden suhteisiin Euroopan ulkopuolisten Välimeren maiden kanssa ja tukemaan poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä näissä maissa. Yhteisön ja Algerian välisen kaupan asteittainen vapauttaminen vahvistaa yhteisön jäsenvaltioiden kilpailuasemaa suhteessa kolmansiin maihin.

2.2. Euro-Välimeri -assosiaatiosopimusten tila

Tämän esityksen kohteena oleva Algerian assosiaatiosopimus on yhteisön seitsemäs Euroopan ulkopuolisen Välimeren maan tai viranomaisen kanssa allekirjoitettu sopimus. Assosiaatiosopimukset Tunisian, Marokon, Israelin ja Jordanian kanssa ovat jo tulleet voimaan, minkä lisäksi palestiinalaishallinnon puolesta toimivan Palestiinan vapautusjärjestön kanssa on tehty väliaikainen assosiaatiosopimus. Tasavallan presidentti hyväksyi Egyptin assosiaatiosopimuksen 21 päivänä helmikuuta 2003. Sopimus Libanonin kanssa allekirjoitettiin vuonna 2002. Väliaikaiset kaupallisia artikloja koskevat sopimukset tulivat voimaan Libanonin osalta 1 päivänä maaliskuuta 2003 ja Egyptin osalta 1 päivänä tammikuuta 2004. Sopimusneuvottelut Syyrian kanssa saatettiin päätökseen joulukuussa 2003.

2.3. Algerian talous

Algerian talous pohjautuu fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, erityisesti maakaasuvarat ovat valtavat. Sektori kattaa yli 95 % vientituloista, 30 % bruttokansantuotteesta (BKT) ja 65 % valtion budjetista. Kansantalouden riippuvuus fossiilisista polttoaineista aiheuttaa sen, että talouden tasapaino on hyvin riippuvainen maailmanmarkkinahintojen vaihteluista. Maataloussektori kattaa puolestaan vain noin 10 % BKT:sta ja poikkeuksena alueen muista valtioista Algeria on elintarvikkeiden nettotuoja. Muuhun kuin hiilivetyyn perustuva teollisuus on mittavista toimista huolimatta vähäistä.

Algerian taloudellinen tilanne kärsii yhä edelleen 60- ja 70-luvuilla harjoitetusta valtiososialismista. Hallituksen tämän hetken polttavimpia tehtäviä onkin monipuolistaa talouden rakennetta ja avata markkinoita yksityisille investoinneille. Algeria hyötyi 70-luvun öljyhintojen rajusta kasvusta, mutta talouden tehottomuus ja laaja korruptio estivät hyödyn jakautumista laajemmalle yhteiskuntaan. Öljyn hinnan romahtaessa 80-luvun puolessavälissä kasvoivat paineet talouden vapauttamista kohtaan. Vaikka öljyn ja maakaasun hinnat ovat tällä hetkellä suhteellisen korkealla tasolla, kasvava talous ei ole edesauttanut köyhyyden vähentämisessä, työttömyyden alentamisessa eikä elinolosuhteiden paranemisessa.

Vuonna 2000 käynnistettiin talousohjelma, jonka päätavoitteena on kiihdyttää talouskasvua työttömyyden vähentämiseksi, ja julkistettiin köyhyyden vastainen kansallinen strategia sekä viisivuotinen toimintasuunnitelma, jolla pyrittiin muun muassa lisäämään ja monipuolistamaan maataloustuotantoa, parantamaan työttömien nuorten koulutusta, rakentamaan uusia asuntoja ja takaamaan mikrolainoja köyhille. Koska mainitut ohjelmat eivät tuottaneet toivottuja tuloksia, julkistettiin vuonna 2001 vuoteen 2004 ulottuva talouden elvyttämisohjelma.

Viimeisen kolmen vuoden aikana vaihtotase on pysynyt ylijäämäisenä, valuuttavaranto on kasvanut ja ulkomainen velka on hiljalleen laskenut. Suorat ulkomaiset sijoitukset ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti

Talouden rakenteellinen uudistaminen on edennyt muun muassa posti- ja telekommunikaatiosektorilla sekä kaivossektorilla. Myös energiasektorin uudistukset ovat edistyneet suhteellisen hyvin. Koti- ja ulkomaisten investointien lisäämisen eteen on tehty paljon työtä mm. uudistamalla investointilakeja ja perustamalla uusi keskitetty virasto ulkomaisten investointien hoitamiseen. Suurimmat esteet talouden elpymiselle ovat viivästykset koulu-, oikeusjärjestelmä- ja maareformien toimeenpanossa. Jotta hallitus voisi saavuttaa tavoitteensa taloudellisen kasvun suhteen, tulisi sen edistää yhteiskunnan rakenteellisia uudistuksia, sillä viime vuosina saavutettu talouskasvu on lähes kokonaan ollut tulosta öljyn maailmanmarkkinahinnan noususta.

2.4. Euroopan yhteisön ja Algerian kauppasuhteet

Yhteisön osuus Algerian ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Vuonna 2002 yhteisön tuonnin arvo oli 14,3 miljardia euroa ja viennin arvo 8,1 miljardia euroa. Kauppatase Algerian eduksi oli 6,2 miljardia euroa. Vuoden 2003 ensimmäinen puolisko ennakoi edellisvuoden suuruista kauppavaihtoa koko vuodelle. Algeria on yhteisön suurin yksittäinen maakaasun toimittaja, ja 70 %:ia yhteisön tuonnista on energiaa. Yhteisön viennin tärkeimmät tuoteryhmät ovat koneet ja laitteet, kuljetusvälineet, maataloustuotteet ja kemian teollisuuden tuotteet. Yhteisömaista tärkeimmät kauppakumppanit ovat Italia, Ranska, Espanja ja Belgia.

2.5. Suomen ja Algerian kauppasuhteet

Kaupallemme Algerian kanssa on luonteenomaista suuri vientiylijäämä. Vuonna 2002 kokonaisvientimme Algeriaan oli 77 miljoonaa euroa, eli runsaat 20 %:ia Pohjois-Afrikan kokonaisviennistämme, kun taas tuontia ei käytännöllisesti katsoen ollut ollenkaan (25 000 euroa). Algeria on harvalle suomalaisyritykselle ensisijainen vientikohde, mutta kaupan arvo osoittaa, että maa on kuitenkin suhteellisen tärkeä markkina-alue. Vientimme alueelle on noussut tasaisesti 90-luvun alusta lähtien (vuosina 1995-2000 32 miljoonasta eurosta 75 miljoonaan euroon) pysyen viime vuosien aikana 75 miljoonan euron paikkeilla.

Vienti Algeriaan koostuu 90-prosenttisesti metsäteollisuuden tuotteista, pääasiassa sahatavarasta, mutta myös pienistä paperi- ja pahvieristä. Muita vientituotteita ovat mittauslaitteet, puhelimet ja tietotekniikka sekä matkustajalaivateknologia. Tuonti koostuu lähes kokonaan öljy- ja kaasualan tuotteista sekä vähäisemmässä määrin hedelmistä ja vihanneksista.

Siitä huolimatta, että Algeria ei ole helpoimpia markkina-alueita, kannattaisi suomalaisyritysten lisätä panostustaan maahan. Algeriassa on suhteellisen ostovoimainen väestö, öljytulot ovat tällä hetkellä suuret ja maassa on toimeenpantu markkinataloutta vahvistavia uudistuksia. Markkinauudistuksista ja yksityistämispolitiikastaan huolimatta Algerialla on kuitenkin vielä pitkä matka toimivaan markkinatalouteen. Julkinen säätely ja byrokratia haittaavat tuntuvasti ulkomaisten yritysten toimintaa maassa. Oman ongelmansa muodostaa terrorismi. Lisäksi ranskan kielen taito on lähes välttämättömyys Algeriassa toimimiselle.

Algerian kasvavat öljytulot ovat lisänneet useiden maiden yritysten kiinnostusta maahan. Toistaiseksi suomalaisyritykset ovat epäröineet tarttua tarjoutuviin tilaisuuksiin. Algerian viranomaiset ovat viime vuosina ilmoittaneet kiinnostuksesta tuoda Suomesta lääke-, kemianteollisuus-, kuljetus-, puolustusmateriaali-, valvontalaite- ja ympäristöteknologiaa. Suomalaisten yritysten kannalta mielenkiintoisia kohteita ovat esimerkiksi asuntojen ja moottoriteiden rakentaminen ja vesihydrauliikkasektori. Suomalaiset yritykset ovat osoittaneet kiinnostustaan energia-, tuotanto-, terveys- ja paperisektoreille.

2.6. Kahdenvälinen sopimustilanne

Suomen ja Algerian välillä solmittiin jo 60-luvulla viisumivapaussopimus (SopS 31/1964), jonka soveltaminen tosin keskeytettiin väliaikaisesti (SopS 15/1991). Lisäksi on voimassa taloudellista, teollista, tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskeva sopimus (SopS 13/1984).

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Sopimuksen perustana on vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella käynnistetty monenvälinen Euro-Välimeri -kumppanuus yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken, jotka ovat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto. Kumppanuuden tarkoituksena on edistää alueen rauhaa ja turvallisuutta ja kehittää keskinäistä kauppaa ja taloussuhteita.

Sopimuspuolten välillä aloitetaan säännöllinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuoropuhelu, jonka toimeenpanoa valvoo ministeritasolla kokoontuva assosiaationeuvosto ja virkamiestasolla kokoontuva assosiaatiokomitea. Sopimus luo edellytykset poliittisen vuoropuhelun aloittamiseksi Euroopan parlamentin ja Algerian parlamentin välillä. Poliittisen vuoropuhelun keskeisiä osa-alueita ovat rauha, turvallisuus, ihmisoikeudet, demokratia ja alueellinen kehitys.

Sopimus vahvistaa tavaroiden, palvelujen ja pääomien kaupan asteittaisen vapauttamisen edellytykset. Tavoitteena on vapaakauppa-alueen perustaminen enintään 12 vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. Algeriasta peräisin olevilta tuotteilta ei peritä lainkaan tulleja ja vaikutukseltaan vastaavia maksuja. Euroopan yhteisöstä peräisin olevien teollisuustuotteiden tullien aleneminen tapahtuu sopimukseen kirjatussa aikataulussa ja maataloustuotteiden sekä palvelujen kauppaa pyritään asteittain vapauttamaan.Yritysten toimintaedellytyksiä puolestaan parantavat sijoittautumisoikeutta, kilpailun esteiden poistamista sekä vapaampia pääomanliikkeitä koskevat määräykset.

Sopimuksessa vahvistetun taloudellisen yhteistyön piiriin kuuluvat seuraavat yhteistyöalat: yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, yhteistyö tieteen ja tekniikan alalla, ympäristö, yhteistyö teollisuuden alalla, investoinnit ja investointien edistäminen, standardointi ja vaatimustenmukaisuuden arviointi, lakien lähentäminen, rahoituspalvelut, maatalous ja kalastus, liikenne, tietoyhteiskunta ja televiestintä, energia, matkailu, tulli ja tilastoalan yhteistyö. Sisäasioiden osalta yhteistyön piiriin kuuluu rahanpesun, huumausaineiden ja terrorismin torjunta. Yhteiskunnallisten ja oikeudellisten asioiden alalla käynnistettävän vuoropuhelun tarkoituksena on parantaa sopimuspuolten alueella laillisesti oleskelevien työntekijöiden olosuhteita samalla kun laitonta maahanmuuttoa pyritään ehkäisemään, myös takaisinottoon sitoutuen. Yhteistyötä tehdään myös kulttuurin ja audiovisuaalisten viestinten alalla sekä tiedonvälityksessä. Sopimuksen tavoitteiden toteutumista edistetään edellä mainitulla MEDA-rahoitusyhteistyöllä.

4. Esityksen vaikutukset

4.1. Taloudelliset vaikutukset

Algeria on Pohjois-Afrikassa yksi Suomen merkittävistä kauppakumppaneista. Kauppavaihdon vähäisyydestä huolimatta sopimuksen vaikutus Suomen ja Algerian väliseen kauppaan on Suomen tavoitteiden mukainen. Sopimuksessa määritelty tullien poistaminen antaa kilpailuedun suomalaisille vientiyrityksille suhteessa yhteisön ulkopuolisten maiden yrityksiin.

4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esityksellä ei ole organisaatioon tai henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Sopimuksen hallinnointiin liittyvät assosiaationeuvoston ja -komitean kokoukset voidaan hoitaa nykyisellä henkilöstöllä.

4.3. Ympäristövaikutukset

Ympäristönsuojelulla on sopimuspuolten välisessä yhteistyössä tärkeä osuus. Algerian ympäristöongelmat ovat vakavia.

Sopimuksessa ympäristöyhteistyön tavoitteiksi on asetettu ympäristön tilan heikkenemisen ehkäisy, sen saastumisen hallinta ja luonnonvarojen järkevän käytön varmistaminen kestävän kehityksen takaamiseksi. Sopimuksessa mainittuja yhteistyökohteita ovat Välimeren saastumisen ehkäisy, vesivarojen hallinta, energiahuolto, jätehuolto, maaperän suolapitoisuuden lisääntyminen, arkojen rannikkoalueiden ympäristöasiat, teollisuuden ympäristövaikutukset ja teollisuuslaitosten turvallisuus sekä maatalouden vaikutus maaperän ja veden laatuun. Myös energiayhteistyöllä pyritään myönteisiin ympäristövaikutuksiin uusiutuvia energiamuotoja, energian säästämistä ja energiatehokkuutta edistämällä.

Suomi tukee YK:n aavikoitumissopimuksen täytäntöönpanoa ja toimenpideohjelman yhtenä kohdemaana on myös Algeria.

4.4. Yritysvaikutukset

Monilla sopimuksessa kirjatuilla yhteistyöaloilla saavutettava kehitys voi vaikuttaa suotuisasti yritysten toimintamahdollisuuksiin Algeriassa, joskaan sopimuksen voimaantulo tuskin tuo mukanaan välittömiä muutoksia. Tullimaksujen poistaminen siirtymäaikojen päättyessä parantaa yhteisön yritysten vientimahdollisuuksia Algeriaan. Tulli- ja standardiyhteistyön voidaan odottaa keventävän muodollisuuksia ja yhtenäistävän käytäntöjä. Sopimuksen tarkoituksena on parantaa maan investointi-ilmastoa ja helpottaa pääomasijoituksia yrityksiin samoin kuin voittojen kotiuttamista. Kilpailusääntöjen kehittäminen ja valtiontukikäytäntöjen avoimuuden turvaaminen parantavat liiketoimintaympäristöä samoin kuin valtion kaupallisten monopolien erikoisaseman poistaminen. Kaupan esteitä pyritään purkamaan myös kuluttajalainsäädäntöä lähentämällä.

4.5. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Sopimus sisältää määräyksiä koulutusyhteistyöstä, jossa erityistä huomiota kiinnitetään naisten pääsyyn korkea-asteen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen. Sopimuksessa korostetaan sopimuspuolten alueella laillisesti oleskelevien työntekijöiden tasapuolista kohtelua. Sopimuspuolet voivat tehdä aloitteen työntekijöiden olosuhteita ja sosiaaliturvaa koskevien vastavuoroisten kahdenvälisten sopimusten tekemisestä. Yhteiskunnallista vuoropuhelua käydään erityisesti siirtolaisyhteiskunnissa vallitsevista olosuhteista, siirtolaisuudesta, laittomasta maahanmuutosta ja sopimuspuolten kansalaisten tasavertaista kohtelua edistävistä toimista. Hankkeissa etusijalle asetetaan naisten aseman tukeminen, perhesuunnittelu ja lastensuojelu, elinolosuhteiden parantaminen köyhillä alueilla ja nuorten kulttuurivaihto.

Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan takaisin toisen sopimuspuolen alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa. Sopimuksen voimaantulon jälkeen sopimuspuolet voivat neuvotella ja tehdä toistensa kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, joilla säännellään sopimuspuolten kansalaisten takaisinottovelvollisuuksia. Näillä sopimuksilla voidaan säännellä myös kolmannen maan kansalaisten takaisinottojärjestelyjä, jos jokin sopimuspuoli katsoo sen tarpeelliseksi.

5. Asian valmistelu

Euroopan yhteisön ja Algerian välillä on toistaiseksi voimassa Alger'ssa 26 päivänä huhtikuuta 1976 Euroopan talousyhteisön ja Algerian välillä allekirjoitettu yhteistyösopimus sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioiden ja Algerian välinen sopimus. Euroopan unionin neuvosto antoi neuvotteluohjeensa kesäkuussa 1996 ja Euroopan komissio aloitti neuvottelut virallisesti vielä samana vuonna. Sopimus parafoitiin 19 päivänä joulukuuta 2001 ja allekirjoitettiin 22 päivänä huhtikuuta 2002.

Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä virkatyönä. Sopimuksesta on pyydetty lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, tullihallitukselta, työministeriöltä, valtiovarainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Sopimuksen sisältö

Sopimuksen johdannossa viitataan sopimuspuolten välisiin perinteisiin siteisiin ja toivomukseen vahvistaa näitä sekä luoda kestävät kumppanuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvat suhteet. Lisäksi muistutetaan sopimuspuolten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteille antamasta painoarvosta, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen eroista Algerian ja yhteisön välillä sekä tarpeesta vahvistaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitysprosessia Algeriassa. Assosiaatiosopimus ottaa huomioon yhteisön ja Algerian sitoutumisen vapaakauppaan ja tullitariffien noudattamiseen sekä ne oikeudet ja velvoitteet, jotka seuraavat Maailman kauppajärjestön (WTO) määräyksistä.

1 ja 2 artikla. Sopimuksella perustetaan yhteisön ja sen jäsenmaiden sekä Algerian välille assosiaatioksi kutsuttu yhteistyöjärjestely. Sen tarkoituksena on luoda puitteet poliittiselle vuoropuhelulle, asteittain vapauttaa tavaroiden, palvelujen ja pääomien kauppaa, edistää Algerian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, kannustaa alueelliseen yhteistyöhön sekä suosia sopimuspuolten tasapainoisia suhteita. Sopimuksen perustana on kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

I osasto: Poliittinen vuoropuhelu

3 artikla. Sopimuksella aloitetaan sopimuspuolten välinen säännöllinen poliittinen vuoropuhelu. Vuoropuhelun tavoitteena on vahvistaa sopimuspuolten välisiä suhteita, lisätä molemminpuolista ymmärtämystä ja solidaarisuutta sekä vahvistaa alueellista turvallisuutta ja vakautta. Yhteistyön päämääränä on lisäksi lähentää näkökohtia osapuolten kannalta merkittävissä kansainvälisissä kysymyksissä ja edistää yhteisiä aloitteita.

4 artikla. Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kaikki sopimuspuolten etua koskevat aiheet ja erityisesti rauhan ja turvallisuuden varmistaminen sekä alueellisen kehityksen edistäminen.

5 artikla. Vuoropuhelua käydään assosiaationeuvostossa ministeritasolla ja assosiaatiokomiteassa korkealla virkamiestasolla. Vuoropuhelua toteutetaan myös käyttämällä täysimääräisesti diplomaattisia yhteyksiä ja muita vuoropuhelun kehittämisen kannalta hyödyllisiä keinoja.

II osasto: Tavaroiden vapaa liikkuvuus

6 artikla. Yhteisö ja Algeria perustavat asteittain vapaakauppa-alueen enintään kaksitoista vuotta kestävän siirtymäkauden aikana.

1 luku: Teollisuustuotteet

7—8 artiklat. Artiklassa 7 määriteltyjä Algeriasta peräisin olevia teollisuustuotteita voidaan artiklan 8 mukaisesti tuoda yhteisöön ilman tulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja.

9 artikla. Algeria poistaa sopimuksen voimaantulon jälkeen asteittain yhteisöstä peräisin olevilta tuotteilta tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut sopimuksessa sovitun aikataulun mukaisesti. Sopimus antaa Algerialle mahdollisuuden pyytää siirtymäaikataulun uudelleentarkastelua assosiaatiokomiteassa, mikäli tietyn tuotteen kohdalla ilmenee vakavia vaikeuksia. Artiklassa selostetaan uudelleentarkastelun käytännön soveltamista.

10 artikla. Tuontitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös fiskaalisiin tulleihin.

11 artikla. Artikla selostaa sellaisten ajallisesti ja määrällisesti rajattujen poikkeustoimenpiteiden soveltamista, joita Algerialle on sallittua toteuttaa korottaakseen tai ottaakseen uudelleen käyttöön tulleja. Tällaisia toimenpiteitä saa soveltaa ainoastaan alkuasteella olevaan teollisuuteen tai aloihin, joilla on meneillään rakennemuutos tai joilla on vakavia vaikeuksia, etenkin jos vaikeudet voivat aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.

2 luku: Maataloustuotteet, kalataloustuotteet ja jalostetut maataloustuotteet

12 ja 13 artikla. Määritellään maa- ja kalatalouden tuoteryhmät, joihin sopimusta sovelletaan. Maa- ja kalataloustuotteiden kauppa vapautetaan asteittain sopimuspuolten etujen mukaisesti. Yhteisöstä peräisin olevien kalataloustuotteiden kauppaan sovellettavat määräykset ovat pöytäkirjassa 4, jalostettujen maataloustuotteiden kaupan määräykset taas pöytäkirjassa 5.

14—16 artiklat. Maataloustuotteiden kauppaa koskevat määräykset on lueteltu pöytäkirjoissa 1—3. Viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta sopimuspuolet tarkastelevat tilannetta vahvistaakseen mitä vapauttamistoimenpiteitä sovelletaan sopimuksen voimaantuloa seuraavan kuudennen vuoden jälkeen. Assosiaationeuvosto tutkii lisäksi mahdollisuuksia tehdä uusia molemminpuolisia myönnytyksiä. Jos toisen sopimuspuolen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon tai sen voimassa olevien määräysten muuttaminen johtaa sopimuksesta aiheutuvien järjestelyjen muuttamiseen kyseisten tuotteiden kohdalla on asiasta neuvoteltava assosiaationeuvostossa.

3 luku: Yhteiset määräykset

17 artikla. Uusia tuonnin ja viennin määrällisiä tai vaikutukseltaan vastaavia rajoituksia ei oteta käyttöön keskinäisessä kaupassa ja olemassa olevat rajoitukset poistetaan sopimuksen tullessa voimaan. Algeria poistaa liitteessä 4 luetelluilta tuotteilta väliaikaisen lisätullin viimeistään 1 tammikuuta 2006.

18 artikla. Artiklassa määrätään sopimuspuolten väliseen tuontiin sovellettavista tulleista. Perustulli, josta alennukset tehdään on 1 tammikuuta 2002 voimassa ollut tulli. Mikäli Algeria liittyy WTO:hon perustullina pidetään WTO:n sidottua tullia tai liittymishetkellä voimassa ollutta alempaa sovellettua tullia.

19 artikla. Algeriasta peräisin oleviin tuotteisiin ei niitä yhteisöön tuotaessa sovelleta edullisempaa kohtelua kuin se, jota jäsenvaltiot soveltavat keskenään.

20 ja 21 artikla. Sisäisen verotuksen luonteiset toimenpiteet tai käytännöt, jotka asettaisivat toisen sopimuspuolten tuotteet keskenään eriarvoiseen asemaan ovat sopimuksen nojalla kiellettyjä. Sopimus ei ole este tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajakauppajärjestelyiden ylläpitämiselle tai perustamiselle, sikäli kuin ne eivät muuta sopimuksessa määrättyjä kauppajärjestelyjä. Niitä koskevista asioista samoin kuin kolmansien maiden kohdalla sovellettavasta kauppapolitiikasta neuvotellaan assosiaatiokomiteassa.

22 artikla. Polkumyyntitapauksissa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen ja sisäisen lainsäädännön mukaisesti.

23 artikla. Sopimuspuolten välillä sovelletaan WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta. Artiklassa selostetaan menettelyä tukien torjumiseksi sopimuksen sääntöjen ja sisäisen lainsäädännön mukaisesti.

24 artikla. Artiklassa käsitellään suojatoimenpiteitä. Sopimuspuolten välillä sovelletaan GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja WTO:n suojalausekkeita koskevan sopimuksen määräyksiä. Mahdollisia suojatoimenpiteitä käsitellään ensin assosiaatiokomiteassa. Suojatoimenpiteestä on tarjottava hyvitys vapauttamalla toisen sopimuspuolen tuontia.

25 ja 26 artikla. Artikla käsittelee tapauksia, joissa tuotteen vienti saattaa johtaa jälleenvientiin kolmanteen maahan, jonka osalta viejä soveltaa määrällisiä vientirajoituksia tai tulleja tai tilanteeseen, jossa viejänä olevalle sopimuspuolelle aiheutuu tärkeän tuotteen vakava puute. Tällöin voidaan toteuttaa tilannetta korjaavia toimenpiteitä, jotka eivät saa olla syrjiviä ja jotka on poistettava olosuhteiden muuttuessa.

27 artikla. Sopimus ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja mm. julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden tai elämän suojelemiseksi, tiettyjen kansallisten kulttuuristen arvojen sekä henkisen omaisuuden suojelemiseksi tai kultaa ja hopeaa koskevien sääntöjen perusteella. Kieltoja ei saa kuitenkaan soveltaa mielivaltaisesti.

28 ja 29 artikla. Artikloissa määritellään tavaroiden luokitteluperusteet ja sopimuksessa käytetty alkuperäkäsite.

III osasto: Palvelujen kauppa

30 artikla. Sopimus vahvistaa sopimuspuolten palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) mukaiset sitoumukset ja erityisesti sitoumuksen myöntää toisilleen suosituimmuuskohtelu palvelukaupan alalla GATS-sopimuksessa mainituin poikkeuksin.

31 ja 32 artikla. Algeria myöntää yhteisön palveluntarjoajille suosituimmuuskohtelun kolmannen maan yhtiöihin nähden riippumatta siitä, ovatko nämä fyysisesti edustettuina maassa vai eivätkö. Maassa sijoittuneena olevien yhteisön yhtiöiden kohtelu on vähintään yhtä edullista kuin Algerian omien yhtiöiden. Suosituimmuuskohtelu koskee sekä maassa olevia että sopimuksen voimaantulon jälkeen maahan sijoittuvia yhtiöitä.

33 artikla. Algerian alueelle sijoittautunut yhteisön yhtiö tai yhteisön alueelle sijoittautunut Algerian yhtiö saa ottaa väliaikaisesti palvelukseensa avaintehtäviin Algerian tai yhteisön kansalaisia. Artiklassa määritellään, ketkä kuuluvat näihin yrityksen avainhenkilöihin.

34 artikla. Sopimuksen 30-33 artiklan määräykset eivät koske lento-, sisävesi- ja maaliikennettä. Kansainvälisen meriliikenteen osalta täysi sijoittautumisoikeus ja suosituimmuuskohtelu on voimassa. Sopimuspuolet sitoutuvat vapaaseen kilpailuun ja poistavat kaikki esteet kansainvälisten merikuljetuspalvelujen vapaalta tarjonnalta. Sopimuksen tultua voimaan osapuolet voivat harkita sopimuksia vastavuoroisesta vapaasta markkinoillepääsystä lento-, maantie-, rautatie ja sisävesiliikenteessä.

35 artikla. Sopimuspuolet voivat estää kolmansien maiden markkinoillepääsyä koskevien säännösten kiertämisen tämän sopimuksen avulla.

36 artikla. Artiklassa määritellään käsitteet 'palveluntarjoaja', 'yhteisön yhtiö', 'algerialainen yhtiö', 'tytäryhtiö', 'sivuliike', 'sijoittautuminen', 'liiketoiminta', 'taloudellinen toiminta' ja 'jäsenvaltion tai Algerian kansalainen'.

37 artikla. Sopimuspuolet pidättäytyvät toimista, joilla sijoittautumista toisen osapuolen alueelle rajoitettaisiin laajemmin kuin se oli sopimuksen allekirjoittamista edeltävänä päivänä. Sopimuksessa sitoudutaan harkitsemaan III osaston kehittämistä kohti GATS-sopimuksen V artiklan tarkoittamaa taloudellisen yhdentymisen sopimusta. Asiaa tarkastellaan ensimmäisen kerran assosiaationeuvostossa viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta.

IV osasto: Maksut, pääoma, kilpailu ja muut taloudelliset määräykset

1 luku: Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

38—40 artiklat. Sopimuspuolet antavat luvan kaikkiin vaihdettavina valuuttoina suoritettaviin maksuihin. Samoin taataan pääoman vapaa liikkuvuus yrityksiin Algeriaan tehtäviä suoria sijoituksia varten sekä kyseisten sijoitusten realisoiminen tai kotiuttaminen ja niistä saatavien voittojen kotiuttaminen. Tavoitteena on pääomaliikkeiden vapauttaminen yhteisön ja Algerian välillä kokonaan heti kun se on mahdollista. Mikäli jollakin sopimuspuolella on vakavia maksutasevaikeuksia tai tällaiset vaikeudet uhkaavat sitä, yhteisö tai Algeria voi GATT-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten ja Kansainvälisen valuuttarahaston sääntöjen mukaisesti ottaa käyttöön juoksevia maksuja koskevia rajoituksia. Asiasta on viipymättä ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle ja toimitettava aikataulu rajoitusten poistamiseksi.

2 luku: Kilpailu ja muut taloudelliset asiat

41 artikla. Sopimuksen mukaan ovat yritysten kilpailunrajoitussopimukset, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja kilpailua vääristävät julkiset tukitoimet yhteensopimattomia sopimuksen moitteettoman toiminnan kanssa sikäli kuin ne voivat vaikuttaa yhteisön ja Algerian väliseen kauppaan. Mikäli jommankumman sopimuspuolen käytäntöä pidetään sopimusmääräysten vastaisena voidaan aiheellisiin toimenpiteisiin ryhtyä assosiaatiokomitean käsiteltyä asiaa.

42 artikla. Jäsenvaltiot ja Algeria mukauttavat asteittain valtion kaupalliset monopolit viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta siten, ettei tavaroiden hankinnan ja kaupan pitämisen edellytyksissä enää esiinny syrjintää sopimuspuolten kansalaisten välillä.

43 artikla. Assosiaationeuvosto varmistaa, että sopimuksen viidenteen voimassaolovuoteen mennessä kaikki kauppaa häiritsevät toimenpiteet on poistettu julkisten yritysten ja erityis- tai yksinoikeuksia omaavien yritysten osalta. Määräys ei koske näiden yritysten lakisääteisten tai tosiasiallisten erityistehtävien suorittamista.

44 artikla. Artiklan ja sopimusliitteen 6 nojalla taataan teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suoja voimassa olevien kansainvälisten standardien mukaisesti. Täytäntöönpanoa tarkastellaan säännöllisesti ja vaikeissa tapauksissa pyritään pikaisesti löytämään neuvotteluratkaisu.

45 artikla. Henkilötietojen suoja varmistetaan, jotta näiden tietojen vaihto olisi mahdollista sopimuspuolten välillä.

46 artikla. Sopimuspuolten tavoitteena on julkisten hankintojen asteittainen vapauttaminen.

V osasto: Yhteistyö talouden alalla

47—49 artiklat. Sopimuksen tarkoituksena on tiivistää taloudellista yhteistyötä sopimuspuolten välillä ja tukea Algerian omia pyrkimyksiä kestävään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Yhteistyö kohdistuu erityisesti aloille, jotka kärsivät vaikeuksista tai joihin Algerian talouden sekä yhteisön ja Algerian kaupan vapauttamiskehitys vaikuttaa. Keskeisiä ovat myös alat, joilla yhteisön ja Algerian talouksia voidaan lähentää, luoda kasvua ja parantaa työllisyyttä. Taloudellisella yhteistyöllä kannustetaan myös Maghreb-maiden välistä yhteistyötä ja otetaan huomioon ympäristönsuojelu ja ekologisen tasapainon säilyttäminen. Yhteistyömuotoina ovat mm. säännöllinen taloudellinen vuoropuhelu, tietojenvaihto, neuvonta ja asiantuntija-apu, tekninen apu sekä yksityisten toimijoiden kumppanuuden tukeminen.

50 artikla. Sopimuspuolet suosivat kaikkia alueellisesti vaikuttavia toimia erityisesti taloudellisen yhdentymisen, taloudellisten infrastruktuurien kehittämisen, ympäristön, tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, tullin ja alueellisten instituutioiden aloilla.

51 artikla. Artikla käsittelee yhteistyötä tieteen ja tekniikan alalla. Tavoitteena on pysyvien yhteyksien luominen ja teknologian ja taitotiedon siirron tehostaminen. Algerialle tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisön tutkimus- ja kehitysohjelmiin ja sen tutkimustoiminnan valmiuksia pyritään parantamaan.

52 artikla. Ympäristöyhteistyön tavoitteina ovat ympäristön heikkenemisen ehkäiseminen, saastumisen hallinta ja luonnonvarojen järkevä käyttö kestävän kehityksen takaamiseksi. Artiklassa on lueteltu ympäristöyhteistyön osa-alueet.

53 artikla. Teollisuusyhteistyön tavoitteena on edistää suoria sijoituksia Algeriaan ja yhteisyrityksiä. Tavoitteena on edelleen taata Algerialle pääsy erilaisiin yritysyhteistyötä edistäviin verkostoihin ja edistää sen teollisuuden nykyaikaistamista, inhimillisten voimavarojen ja yksityisyritteliäisyyden kehittymistä sekä algerialaisten teollisuustuotteiden viennin kehittämistä.

54 artikla. Investointiyhteistyön tarkoituksena on luoda suotuisa ilmapiiri sijoituksille. Tähän pyritään yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla menettelyjä ja luomalla mekanismi yhteissijoituksia varten, parantamalla tiedonsaantia ja kehittämällä oikeudellista ympäristöä mm. jäsenvaltioiden ja Algerian välisiä investointisuojaa ja kaksinkertaisen verotuksen estäviä sopimuksia tekemällä.

55 artikla. Artiklassa käsitellään yhteistyötä standardoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla. Eroja käytännöissä pyritään vähentämään ja Algerian laboratorioita ajanmukaistamaan. Tulevaisuuden tavoitteena on keskinäisten vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien sopimusten tekeminen. Yhteistyötä tehdään myös laadunhallinnan alalla.

56 artikla. Sopimuspuolet pyrkivät lähentämään lainsäädäntöjään helpottaakseen sopimuksen soveltamista.

57 artikla. Sopimuspuolet vaihtavat tietoja rahoitusalan käytännöistä ja säännöistä sekä tukevat Algerian pankki- ja rahoitusjärjestelmien uudistamista ja osakemarkkinoiden kehittämistä.

58 artikla. Maataloutta ja kalastusta koskevalla yhteistyöllä pyritään alojen nykyaikaistamiseen ja tuotannon monipuolistamiseen samalla ottaen huomioon ympäristön kunnioittaminen. Tiiviimpiä yhteyksiä alan yritysten, ammattiryhmien ja -järjestöjen välillä kannustetaan ja yhteistyötä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualalla edistetään. Maatalouden yksityistämistä tuetaan.

59 artikla. Artiklassa selostetaan liikenneyhteistyötä. Sen tavoitteena on muun muassa Euroopanlaajuisiin liikennereitteihin yhteydessä olevan kuljetusinfrastruktuurin nykyaikaistaminen ja parantaminen sekä standardien lähentäminen.

60 artikla. Yhteistyö tietoyhteiskunnan ja televiestinnän alalla käsittää alaa koskevan vuoropuhelun sekä tietojen vaihtoa ja teknistä apua. Yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita voidaan toteuttaa, ja algerialaisille järjestöille tulee varata mahdollisuus osallistua eurooppalaisiin ohjelmiin. Päämääränä on yhteisön ja Algerian verkkojen yhteenliittäminen.

61 artikla. Energia- ja kaivosyhteistyössä keskeisiä aloja ovat energia- ja kaivosalan instituutioiden, lainsäädännön ja sääntelyn mukauttaminen markkinatalouteen, alojen teknisen tason nostaminen yritysten valmistelemiseksi markkinatalouden vaatimuksiin ja alojen julkisten yritysten uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Algerian energiaverkkoja nykyaikaistetaan ja tuetaan niiden liittämistä yhteisön verkkoihin.

62 artikla. Matkailualaa ja käsiteollisuutta pyritään kehittämään koulutusta, osaamista ja tiedonkulkua edistämällä. Alojen yksityistämistä tuetaan.

63 artikla. Tulliyhteistyön tarkoituksena on vapaakauppajärjestelmän toiminnan takaaminen. Päämääränä on menettelyjen yksinkertaistaminen ja yhteisön ja Algerian passitusjärjestelyjen yhtenäistäminen. Hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa säätelee sopimuksen pöytäkirja 7.

64 artikla. Tilastoyhteistyöllä pyritään luomaan luotettava perusta sopimuksen soveltamisalaan liittyvälle tilastoinnille.

65 artikla. Kuluttajansuojan alalla pyritään saattamaan yhteisön ja Algerian kuluttajansuojaohjelmat yhteensopiviksi lähentämällä lainsäädäntöä ja kehittämällä vaarallisten tuotteiden pikavaroitusjärjestelmiä.

66 artikla. V osastossa sovittujen yhteistyömuotojen toteuttamiskeinoja ja niitä koskevia sääntöjä tarkastellaan assosiaationeuvoston asettamassa työryhmässä.

VI osasto: Yhteistyö sosiaali- ja kulttuurialalla

1 luku: Työntekijöihin liittyvät määräykset

67 artikla. Jäsenvaltiot ja Algeria myöntävät alueellaan työskenteleville toisen sopimuspuolen kansalaisille sellaiset työoloja, palkkaa ja irtisanomista koskevat järjestelyt, jotka eivät syrji näitä työntekijöitä maan omiin kansalaisiin nähden. Artikla koskee niin pysyviä kuin tilapäisiä työntekijöitä.

68 artikla. Sopimuspuolet myöntävät alueellaan työskenteleville toisen sopimuspuolen kansalaisille myös sosiaaliturvan alalla järjestelyn, joka ei aseta heitä eriarvoiseen asemaan maan omiin kansalaisiin nähden. Algerialaisen työntekijän eri jäsenmaissa kertyneet vakuutus-, työskentely- ja oleskelukaudet lasketaan yhteen erilaisten etuuksien myöntämistä varten. Tätä sääntöä ei sovelleta jäsenmaiden kansalaisiin, jotka työskentelevät Algeriassa.

69 artikla. Luvun 1 määräykset koskevat vain vastaanottajamaan alueella laillisesti työskenteleviä ja oleskelevia toisen sopimuspuolen kansalaisia.

70 ja 71 artikla. Artiklan 68 periaatteiden toteutumisen varmistamiseksi assosiaationeuvosto antaa sopimuksen ensimmäisenä voimassaolovuonna tarvittavat määräykset. Näitä ei kuitenkaan sovelleta mikäli Algerian ja jäsenvaltioiden välillä on kahdenvälisiä sopimuksia, joissa Algerian tai jäsenvaltioiden kansalaisille määrätään edullisemmasta järjestelystä.

2 luku: Vuoropuhelu sosiaalialalla

72 ja 73 artikla. Yhteiseen etuun kuuluvista yhteiskunnallisista asioista aloitetaan säännöllinen vuoropuhelu. Tarkoituksena on saavuttaa edistystä työntekijöiden liikkuvuuden, tasavertaisen kohtelun ja yhteiskunnallisen sopeutumisen osalta. Sopimuksessa pidetään tärkeänä, että toisen sopimuspuolen alueella laillisesti oleskelevat ja työskentelevät työntekijät saavat tasapuolisen kohtelun. Vuoropuheluun sisältyvät erityisesti työntekijöiden elin- ja työskentelyolosuhteet, siirtolaisuus, laiton maahanmuutto, Algerian ja yhteisön kansalaisten tasavertaista kohtelua edistävät toimet, molemminpuolinen kulttuuria ja sivistystä koskeva tietämys, suvaitsevaisuus ja syrjinnän poistaminen. Vuoropuhelua käydään sekä ministeri- että virkamiestasolla.

3 luku: Yhteistyötoimet sosiaalialalla

74—76 artiklat. Hankkeita ja ohjelmia kaavaillaan toteutettavan jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen voimin seuraavilla aloilla: siirtolaisuuspaineiden vähentäminen parantamalla elinolosuhteita, tulonhankintamahdollisuuksia ja koulutusta, naisten aseman tukeminen, Algerian perhesuunnittelua ja äitien ja lasten suojelua koskevien ohjelmien tukeminen, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmän kohentaminen, elinolosuhteiden parantaminen köyhillä alueilla sekä nuorisovaihto. Assosiaationeuvoston vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta perustama työryhmä arvioi lukujen 1-3 määräysten toimeenpanoa.

4 luku: Yhteistyö kulttuurin ja koulutuksen aloilla

77 artikla. Artiklassa selostetaan sivistyksellistä yhteistyötä, jonka puitteissa sopimuspuolet aloittavat säännöllisen kulttuurivuoropuhelun. Sen tarkoituksena on mm. edistää historiallisen ja kulttuuriperinnön säilyttämistä ja entistämistä, monipuolista henkilö- ja tapahtumavaihtoa sekä kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden kouluttamista. Audiovisuaalisten viestinten alalla pyritään yhteistuotantoon ja yhteiseen koulutukseen. Lisäksi pyritään edistämään kaupallista kulttuuriyhteistyötä. Toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. nuorisoon, kulttuuriperinnön säilyttämiseen, kulttuurin levittämiseen ja kommunikaatiotaitoihin.

78 artikla. Artiklassa käsitellään yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tilanteen parantamiseksi. Pääkohteena ovat julkishallinnon ja yksityisyritysten edustajat. Naisten korkea-asteen koulutukseen pääsyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Päämääränä on myös yhteyksien ja tietovaihdon luominen yhteisön ja Algerian asianomaisten elinten välille.

VII osasto: Rahoitusyhteistyö

79—81 artiklat. Algerialle tarjotaan rahoitusyhteistyötä sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoitusyhteistyötä suunnataan Algerian talouden nykyaikaistamiseen, sen infrastruktuurin parantamiseen, yksityisten investointien edistämiseen ja teollisuuden sopeuttamiseen vapaakauppa-alueen perustamisvaiheessa. Yhteisö tukee Välimeren alueen rahoitusohjelman puitteissa ja yhteistyössä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa Algerian viranomaisten rakennemuutokseen tähtääviä toimia. Sopimuspuolten välisessä vuoropuhelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaupan ja rahoituksen kehityssuuntausten valvomiseen.

VIII osasto: Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

82 artikla. Korostetaan oikeusvaltioperiaatetta ja toisen sopimuspuolen alueella olevien kansalaisten oikeuksien kunnioittamista ja syrjimättömyyttä.

83 artikla. Sopimuspuolet pyrkivät helpottamaan henkilöiden liikkumista ja hoitamaan viisumimuodollisuudet joutuisasti. Ne tarkastelevat niinikään sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien henkilöiden viisumien myöntämismenettelyiden yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Artiklan täytäntöönpanoa tarkastellaan assosiaatiokomiteassa.

84 artikla. Sopimuksen tarkoitus on estää ja valvoa laitonta maahanmuuttoa. Tähän liittyen jäsenvaltiot ja Algeria suostuvat ottamaan takaisin toisen sopimuspuolen alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa. Sopimuspuolet myöntävät kansalaisilleen näihin tarkoituksiin asianmukaiset henkilöllisyystodistukset. Sopimuspuolet voivat neuvotella kahdenvälisistä sopimuksista, joilla säädellään kansalaisten takaisinottovelvollisuuksia tai, niin haluttaessa, myös kolmannen maan kansalaisten takaisinottojärjestelyjä. Assosiaationeuvosto tutkii muita yhteisiä toimia laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi.

85 artikla. Sopimuspuolet myöntävät, että oikeudellinen yhteistyö on olennaisen tärkeä ja tarpeellinen lisä muulle tässä sopimuksessa määrätylle yhteistyölle. Siviilioikeudellinen yhteistyö koskee erityisesti keskinäisen avunannon vahvistamista siviili-, kauppa- tai perheoikeuteen liittyvien oikeustapausten käsittelyssä. Rikosoikeudellinen yhteistyö koskee erityisesti luovuttamista koskevien järjestelyjen vahvistamista sekä vaihtojen kehittämistä, erityisesti yksilön oikeuksien ja vapauksien suojelemisen, järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen ja rikoslainkäytön tehostamisen alalla. Yhteistyöhön sisältyy myös koulutusjaksojen luominen.

86 artikla. Järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehdään yhteistyötä erityisesti ihmiskaupan, seksuaalisen hyväksikäytön, laittomien tuotteiden kaupan ja vaarallisia aineita koskevien laittomien liiketoimien, korruption, varastettujen autojen kaupan, tuliaseiden ja räjähteiden laittoman kaupan, tietokonerikollisuuden ja kulttuuriesineiden laittoman kaupan alalla. Yhteistyö voi käsittää koulutusta, viranomaisten toimintakyvyn lisäämistä sekä toimenpiteitä rikosten ehkäisemiseksi.

87 artikla. Rahanpesun estämistä koskevan yhteistyön kohteena on rikollisesta toiminnasta yleensä ja huumausaineiden kaupasta erityisesti saatu tuotto. Tarkoituksena on luoda tehokkaat standardit rahanpesun vastaista toimintaa varten.

88 artikla. Sopimuspuolet estävät kaikenlaisen rotuun, etniseen alkuperään tai uskontoon perustuvat syrjinnän muodot kehittämällä tiedotus ja valistustoimia. Syrjinnän kohteeksi joutuneet voivat turvautua oikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin.

89 artikla. Huumausaineiden torjunnassa pyritään tehostamaan aineiden tarjonnan ja laittoman kaupan vastaisia toimia ja vähentämään aineiden väärinkäyttöä ja kysyntää. Sopimuspuolet määrittelevät strategiat ja yhteistyömenetelmät yhdessä omien lainsäädäntöjensä mukaisesti. Toiminta-alueita ovat lainsäädännön kehittäminen, laitosten ja tiedotuskeskusten perustaminen, koulutus ja tutkimus, erilaisten hankkeiden toteutus sekä laittomassa valmistuksessa käytettävien aineiden leviämisen ehkäiseminen.

90 artikla. Yhteistyö terrorismin torjunnan alalla käsittää tietojen ja kokemusten vaihdon ja yhteisen tutkimus- ja selvitystyön.

91 artikla. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä torjuakseen korruptiota kansainvälisissä liiketoimissa. Ne antavat toisilleen apua korruptiota koskevissa rikostutkimuksissa.

IX osasto: Institutionaaliset, yleiset ja loppumääräykset

92—94 artiklat. Artikloissa selostetaan sopimuksella perustettavan assosiaationeuvoston toimintaperiaatteita. Assosiaationeuvosto kokoontuu ministeritasolla tarvittaessa puheenjohtajansa aloitteesta. Se tarkastelee kaikkia sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä ja voi ottaa tarkasteluun myös muita yhteisen edun mukaisia asioita. Assosiaationeuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenistä ja Euroopan komission jäsenistä sekä Algerian hallituksen jäsenistä. Neuvosto voi tehdä sitovia päätöksiä ja antaa suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

95—97 artiklat. Artikloissa selostetaan sopimuksella perustettavan assosiaatiokomitean toimintaperiaatteita. Assosiaatiokomitea kokoontuu virkamiestasolla ja vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta. Assosiaationeuvosto voi siirtää toimivaltansa assosiaatiokomitealle kokonaan tai osittain. Assosiaatiokomitea tekee sitovia päätöksiä sopimuksen hallinnoinnista sopimuspuolten keskinäisessä yhteisymmärryksessä.

98 ja 99 artikla. Assosiaationeuvosto voi päättää sopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavan työryhmän tai toimielimen perustamisesta ja toimenkuvasta. Se edistää yhteistyötä ja yhteyksiä Euroopan parlamentin ja Algerian parlamentin välillä sekä yhteisön talous- ja sosiaalikomitean ja vastaavan Algerian elimen välillä.

100 artikla. Riitojen ratkaisu tapahtuu assosiaationeuvostossa, tarvittaessa välimiesten avustuksella.

101 artikla. Artiklassa luetellaan sopimuspuolten turvallisuusetujen, sotatarviketuotannon ja yleisen järjestyksen ylläpitämisen edellyttämiä toimia, joita sopimuspuolilla on tietyin edellytyksin oikeus toteuttaa.

102—110 artiklat. Artiklat sisältävät syrjimättömyysmääräyksiä ja välittömään verotukseen liittyviä rajauksia sekä määräyksiä sopimuksen soveltamisesta ja menettelystä sopimusrikkomusten ilmetessä. Pöytäkirjat 1-7 ja liitteet 1-6 ovat sopimuksen erottamaton osa. Sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sopimuksen kaikki kaksitoista kieliversiota ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sisäisten hyväksymismenettelyjensä päätökseen saattamisesta.

Sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat

Sopimuksessa on kaikkiaan kuusi liitettä ja seitsemän pöytäkirjaa, jotka 105 artiklan mukaisesti ovat erottamaton osa sopimusta.

Liitteet ovat:

Liite 1 Luettelo 7 ja 14 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän (HS) 25—97 ryhmään kuuluvista tuotteista

Liite 2 Luettelo 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista

Liite 3 Luettelo 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tuotteista

Liite 4 Luettelo 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista tuotteista

Liite 5 Sopimuksen 41 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Liite 6 Henkinen omaisuus sekä teollinen ja kaupallinen omaisuus

ja pöytäkirjat ovat:

Pöytäkirja nro 1 Algeriasta peräisin olevien maataloustuotteiden tuontiin yhteisössä sovellettavista järjestelyistä

Pöytäkirja nro 2 Yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontiin Algeriassa sovellettavista järjestelyistä

Pöytäkirja nro 3 Algeriasta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontiin yhteisössä sovellettavista järjestelyistä

Pöytäkirja nro 4 Yhteisöstä peräisin olevien kalastustuotteiden tuontiin Algeriassa sovellettavista järjestelyistä

Pöytäkirja nro 5 Algerian ja yhteisön välisestä jalostettujen maataloustuotteiden kaupasta Pöytäkirja nro 6 Käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

Pöytäkirja nro 7 Hallintoviranomaisten keskinäinen avunanto tulliasioissa.

Sopimuspuolet ovat lisäksi antaneet yhteiset julistukset sopimuksen 44 artiklasta, henkilövaihdosta, 104 artiklasta ja 110 artiklasta. Yhteisö on antanut julistukset Turkista, Algerian liittymisestä Maailman kauppajärjestöön, käsitteestä "kansalaiset", niin kuin se määritellään yhteisön tarkoituksia varten (84 artikla) sekä sopimuksen 88 artiklasta (rasismi ja muukalaisviha). Algeria on antanut julistukset sopimuksen 9 artiklasta, Euroopan yhteisön ja Turkin tulliliitosta, sopimuksen 41 artiklasta sekä 84 artiklasta (takaisinotto).

2. Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettisäännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Nämä määräykset on selostettu eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Lain 2 §:n mukaan lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

3. Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen valtionsisäisten hyväksymismenettelyjensä päätökseen saattamisesta. Sopimuksen tullessa voimaan se korvaa Alger'ssa 26 päivänä huhtikuuta 1976 allekirjoitetut Euroopan talousyhteisön ja Algerian yhteistyösopimuksen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Algerian välisen sopimuksen.

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta erinäisissä taloudellista toimintaa koskevissa asioissa, jotka EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvat yhteisön toimivaltaan. Esitykseen liittyvän lakiehdotuksen osalta pyydetään Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus Ahvenanmaan itsehallintolain 59 §:n 2 momentin mukaisesti. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.

4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Algerian Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain yhteisön toimivaltaan. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen toimivallan raja ei ole selväpiirteinen. Sopimuksessa itsessään ei ole määräyksiä, jotka osoittaisivat, miten tämä toimivalta tarkkaan ottaen jakautuu. Lopullisen arvion tekeminen toimivallanjaosta on tässä vaiheessa mahdotonta myös siitä syystä, että toimivallanjako sekasopimuksissa riippuu periaatteessa paitsi yhteisön toimivallan laajuudesta myös siitä, päättääkö yhteisö käyttää muuta kuin yksinomaista toimivaltaansa sopimusta hyväksyttäessä. Tämän vuoksi on mahdollista esittää vain yleisluontoinen arvio toimivallan jakautumisesta yhteisön ja jäsenvaltioiden välillä.

Yhteisöllä voidaan katsoa olevan yksinomainen toimivalta ainakin sopimuksen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevien määräysten osalta. Sama koskee myös sopimuksen vaihdettavina valuuttoina tileille suoritettavia maksuja sekä maksutasevaikeuksiin liittyviä rajoituksia koskevia määräyksiä. Yhteisöllä on yksinomainen toimivalta niinikään sopimuspuolten hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevien määräysten osalta.

Yhteisöllä ei ole toimivaltaa toteuttaa niin sanottua poliittista vuoropuhelua kolmansien valtioiden kanssa, joten sopimuksen asiaa koskevat määräykset kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Myöskään oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa ei kuulu yhteisön toimivaltaan. Näin ollen on katsottava, että toimivalta terrorismin torjumista, korruption torjumista ja muuta oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevat määräykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Muilta kuin edellä mainituilta osin sopimuksen määräykset kuulunevat osittain yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltioilla on merkittävässä määrin toimivaltaa palvelujen tarjoamista ja sijoittautumista sekä pääomanliikkeitä koskevien määräysten osalta. Sama koskee myös eräitä taloudellisen ja muun alakohtaisen yhteistyön muotoja sekä yhteiskunnallisten asioiden (muun muassa työntekijät, kulttuuri, koulutus) alalla tehtävää yhteistyötä. Myös rahoitusyhteistyö kuuluu ainakin osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Siltä osin kuin yhteisöllä on toimivaltaa oikeus- ja sisäasioiden suhteen, ei tämä toimivalta lähtökohtaisesti sulje pois jäsenvaltioiden rinnakkaista toimivaltaa.

Seuraavassa käsitellään sopimuksen artikloja siltä osin kuin ne hallituksen käsityksen mukaan kuuluvat jäsenvaltion toimivaltaan ja Suomessa lainsäädännön alaan.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksessä tarkoitetusta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksessä tarkoitetusta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp ja 45/2000 vp).

Sopimuksen 20 artikla koskee välillistä verotusta. Perustuslain 81 §:n mukaan valtion verosta säädetään lailla, minkä vuoksi määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan. Sopimuksen 63 artikla koskee yhteistyötä tulliasioissa. Artiklassa ei ole velvoittavaa sisältöä, mutta siinä viitataan sopimukseen liitettyyn hallinnollista yhteistyötä tullialalla koskevaan pöytäkirja nro 7:ään. Kyseinen pöytäkirja sisältää tullihallinnolla olevien tietojen, muun muassa henkilötietojen, luovuttamista koskevia määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Niinikään sopimuksen henkilötietojen suojaa koskevan 45 artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan. Maksujen ja pääomien liikkuvuutta koskevat 38—40 artiklat kuuluvat lainsäädännön alaan.

Sopimuksen sijoittautumisoikeutta ja palveluiden tarjontaa koskevan III osaston määräykset näyttäisivät sisältävän Suomessa lainsäädännön alaan sekä kansalliseen toimivaltaan kuuluvia asioita. Sopimuksen 33 artiklassa mainitut Maailman kauppajärjestön palvelukaupan yleissopimuksen mukaiset sitoumukset koskevat muun muassa tilapäisen työluvan myöntämistä yritysten sisäisinä siirtoina toiseen maahan palvelujen tarjonnan puitteissa siirtyville yritysten avainhenkilöille. Sopimuksen 67 ja 68 artiklan määräykset työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta kuuluvat Suomessa lainsäädännön alaan. Samoin 85 ja 88 artiklassa olevat määräykset rikollisten luovuttamista koskevien sopimusten tekemisestä ja rasismin sekä muukalaisvihan torjumisesta kuuluvat lainsäädännön alaan. Kansalaisuudesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu kuuluu muiden kuin ETA-valtioiden kansalaisten osalta kansalliseen toimivaltaan. Myös jäsenvaltioiden ja Algerian välisen, asiaa koskevan kahdenvälisen sopimuksen mahdollinen neuvotteleminen kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Suomen työlainsäädännössä, muun muassa työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §:ssä kielletään työnantajaa asettamasta työntekijää eri asemaan muun muassa kansallisen ja etnisen alkuperän tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Sopimuksen 89 artiklassa mainitut huumausaineiden kysynnän vähentämistoimenpiteet kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja lainsäädännön alaan. Huumausaineiden, mukaan lukien huumaavat lääkkeet ja psykotrooppiset aineet, torjunta kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Huumaavien lääkkeiden ja psykotrooppisten aineiden valvonnasta säädetään huumausainelaissa (1289/1993), joka perustuu pääosin kansainvälisiin, huumausaineiden valvontaa koskeviin sopimuksiin. Sopimuksen 91 artiklassa tarkoitettujen tehokkaiden korruption vastaisten toimien toteuttaminen edellyttää lainsäädäntötoimia ja kuuluu siis lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 92—100 artiklaan sisältyvät määräykset assosiaationeuvoston ja assosiaatiokomitean perustamisesta ja toiminnasta. Assosiaationeuvosto on sopimuksen hallinnointia varten perustettava toimielin, jonka tehtävänä on valvoa sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Assosiaationeuvosto koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission sekä Algerian hallituksen jäsenistä. Jäsenvaltio on siis assosiaationeuvostossa edustettuna vain Euroopan unionin neuvoston kautta, joka kuitenkin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa käyttää puheenvaltaa asianomaisen jäsenvaltion puolesta ja nimissä. Assosiaationeuvosto voi paitsi antaa suosituksia myös tehdä sopimuspuolia sitovia päätöksiä. Päätökset tehdään ja suositukset annetaan sopimuspuolten yhteisellä sopimuksella. Kumpikin sopimuspuoli voi saattaa assosiaationeuvoston käsiteltäväksi kaikki sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet. Assosiaationeuvosto voi ratkaista riidan sitovalla päätöksellään. Assosiaationeuvosto voi siirtää osan toimivallastaan assosiaatiokomitealle.

Ottaen huomioon sopimuksen sisältö voidaan arvioida, että sopimus sisältää verrattain vähäisenä pidettävän mahdollisuuden siihen, että assosiaationeuvoston päätökset koskettavat kysymyksiä, jotka kuuluvat jäsenvaltion toimivaltaan ja Suomen perustuslain kannalta valtiosäännön alaan. Kun tällaisessa jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvassa asiassa kanta assosiaationeuvostossa muodostetaan sopimuspuolten yhteisellä sopimuksella, tällainen menettely juuri noudatettavan yksimielisyysvaatimuksen vuoksi vaikuttaa kokonaisarvion perusteella Suomen täysivaltaisuuteen vain vähäisessä määrin eikä ole näin ollen ongelmallinen perustuslain kannalta (PeVL 31/2001 vp). Koska assosiaationeuvosto kuitenkin saa sopimuspuolia sitovaa päätösvaltaa, sopimuksen määräykset assosiaationeuvoston perustamisesta ja toiminnasta kuuluvat lainsäädännön alaan.

Edellä olevan perusteella sopimuksen hyväksymisestä voidaan hallituksen käsityksen mukaan päättää äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Valenciassa 22 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Algerian kanssa tehdyn Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Valenciassa 22 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.


2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella


3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.




Helsingissä 30 päivänä tammikuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Vt. ulkoasiainministeri Pääministeri
Matti Vanhanen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.