Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 127/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta

VaVM 39/2002

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan arpajaisverolakia muutettavaksi siten, että yksinoikeudella toimivien rahapeliyhteisöjen arpajaisveron laskentaperustetta ja verokantaa yhtenäistettäisiin.

Arpajaisvero muista yksinoikeudella toimeenpannuista rahapeleistä kuin totopelistä ehdotetaan laskettavaksi pelipanosten määrän sijasta pelipanosten yhteismäärän ja jaettujen voittojen erotuksesta. Laskentaperuste vastaa raha-automaattien pitämiseen ja kasinopeleihin nykyisin sovellettavaa laskentaperustetta. Verokannaksi ehdotetaan 9,5 prosenttia, mikä vastaa Oy Veikkaus Ab:n nykyistä arpajaisverotuksen tasoa. Raha-automaattien ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä suoritettavan arpajaisveron verokanta nousisi ehdotuksen mukaan siten nykyisestä 7 prosentista 9,5 prosenttiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioehdotukseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2003 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1. Nykytila

Arpajaisverolain (552/1992) mukaan arpajaisveroa suoritetaan valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisista.

Lain 4 §:n 1 momentin mukaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista on suoritettava arpajaisveroa 5 tai 7 prosenttia tuotosta, jolla lain 2 §:n 2 momentin mukaisesti tarkoitetaan pelimuodosta riippuen joko rahapanosten yhteismäärää tai rahapanosten ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta.

Raha-automaattien käytettävänä pitämisestä ja kasinopeleistä suoritetaan veroa 7 prosenttia rahapanosten ja pelaajille jaettujen voittojen erotuksesta. Raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaa harjoittavat yksinoikeudella Raha-automaattiyhdistys, jäljempänä RAY, sekä Ahvenanmaan maakunnassa Ålands Penningautomatförening, jäljempänä PAF. Muista yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista eli Oy Veikkaus Ab:n, jäljempänä Veikkaus, ja Fintoto Oy:n, jäljempänä Fintoto, rahapeleistä sekä PAF:n vastaavista peleistä arpajaisvero on 5 prosenttia rahapanosten määrästä.

Pelimuotojen erilainen veron laskentaperuste johtuu automaattipelien ja totopelien teknisistä rajoitteista nykyisen arpajaisverolain voimaan tullessa vuonna 1992. Peliautomaatteihin, jotka tuolloin olivat toimintaperiaatteiltaan pitkälti mekaanisia, voitiin soveltaa vain automaatteihin jääneeseen rahamäärään eli rahapanosten ja pelaajien saamien voittojen erotukseen perustuvaa verotusta. Raviradoilla toimeenpantuun vedonlyöntiin nettoperiaate ei kuitenkaan soveltunut, vaan veron laskentaperusteeksi valittiin rahapanosten yhteismäärä. Saman perusteen katsottiin tarkoituksenmukaisimmin soveltuvan myös Veikkauksen rahapeleihin.

Erilainen veron laskentaperuste johtaa erilaiseen verotulojen määrään riippuen siitä, mikä osa pelipanoksista palautuu voittoina pelaajille.

Vuonna 2001 rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnan liikevaihto eli peleistä kertyneiden rahapanosten yhteismäärät, rahapanokset vähennettynä jaetuilla voitoilla, arpajaisveron määrät sekä voittona valtiolle tai Ahvenanmaan maakunnalle suoritetut määrät olivat seuraavat (määrät miljoonia euroja):

              
Rahapanokset Rahapanokset Arpajaisvero Voittovarat
- voitot
Veikkaus 1 066 560,7 53,3 377,0
RAY 552,0 29,0 377,3
Fintoto 131,8 35,3 6,6 5,7
PAF 29,7 1,7 5,1

Rahapeliyhteisöjen osuus vuoden 2001 arpajaisverokertymästä 91 miljoonasta eurosta oli 99 prosenttia.

RAY:n ja PAF:n raha-automaatteihin ja kasinopeleihin sovellettua arpajaisverokantaa on lain voimaantulon jälkeen korotettu kahdesti. Vuoden 2001 alusta muualla kuin pelikasinossa pidettävien automaattien ja pelien veroaste korotettiin kolmesta viiteen prosenttiin. Samaa verokantaa oli jo arpajaisverolain voimaantulosta vuonna 1992 lähtien sovellettu pelikasinossa pidettäviin peleihin ja laitteisiin.

Verokantoja korotettiin edelleen kuluvan vuoden alusta seitsemään prosenttiin. Hallituksen esityksessä laiksi arpajaisverolain 4 §:n muuttamisesta (HE 183/2001 vp) verokannaksi ehdotettiin kymmenen prosenttia, joka lain eduskuntakäsittelyssä alennettiin valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti seitsemään prosenttiin. Valiokunta totesi kuitenkin mietinnössään (VaVM 36/2001 vp) pitävänsä peliyhteisöjen verokantojen yhdenmukaistamista tavoiteltavana. Valiokunta viittasi arpajaisveron erilaiseen laskentaperusteeseen eri peliyhteisöillä ja katsoi, että sama prosentuaalinen veroaste ei riittävästi takaa yhdenmukaisuutta. Hyväksyessään lakiehdotuksen muutettuna eduskunta liitti valiokunnan mietinnön mukaisesti vastaukseensa lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan arpajaisverolain jatkovalmistelusta siten, että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia yksinoikeudella toimivia arpajaisten järjestäjiä.

Rahapelitoiminnan verotuksesta muissa Euroopan maissa

Rahapelitoimintaa verotetaan eri Euroopan maissa pääsääntöisesti niin kuin normaalia elinkeinotoimintaa. Toiminnan harjoittaja maksaa tuloveroa toiminnan tuottaman voiton perusteella, eräissä tapauksissa lisäksi arvonlisäveroa sekä yleisesti erityistä peli- tai arpajaisveroa. Rahapeleistä perittäville erityisveroille on tyypillistä hajanaisuus. Samassakin maassa eri peleihin sovelletaan yleisesti erilaisia laskentaperusteita ja verokantoja.

Peliautomaattien verotus perustuu pääsääntöisesti erilaisiin pelilaitekohtaisiin maksuihin. Alankomaissa peliautomaatit kuuluvat arvonlisäverotuksen piiriin. Suomea vastaava verotustapa on käytössä Tanskassa, jossa vero on 40—75 prosenttia rahapanosten ja jaettujen voittojen erotuksesta.

Urheilukilpailujen vedonlyöntien verotus on niinikään kirjavaa. Jopa eri urheilumuodoille on käytössä eri verokantoja ja –perusteita. Hevoskilpailujen tuloksiin perustuvasta vedonlyönnistä vero lasketaan Suomen tapaan pääsääntöisesti rahapanosten kokonaismäärästä. Verokannat vaihtelevat, esimerkiksi Belgiassa vero on 5,5—20 prosenttia, Saksassa 16,66 prosenttia, Britanniassa 6,75 prosenttia, Irlannissa 5 prosenttia ja Espanjassa 35 prosenttia. Raviradoilla tapahtuvaan vedonlyöntiin saatetaan soveltaa erilaisia menettelyjä, lisäksi vedonvälittäjiltä saatetaan periä erityisiä lisenssimaksuja. Raha-arpajaisten osalta on myös käytössä erilaisia laskentaperusteita ja verokantoja.

Erilaisten rahapelien verotuksessa ei ole eri maissa pyritty yhtenäisyyteen. Tätä voidaan pitää jossain määrin yllättävänä, koska neutraalisuusnäkökohtien merkitys korostuu, kun rahapelitoiminta ei perustu yksinoikeuteen.

Rahapelitoiminnan verotuksen yhtenäistämisen tarve ja keinot

Suomessa rahapelien toimeenpano perustuu yksinoikeuteen, ja kullakin rahapeliyhteisöllä on yksinoikeus harjoittaa rahapelilupansa mukaista toimintaa. Rahapeliyhteisöjen yhtenäistä verokohtelua ei näissä oloissa ole pidettävä yhtä keskeisenä tavoitteena kuin siinä tapauksessa, että yritykset kilpailisivat keskenään samanlaisilla tuotteilla. Taloudelliselta luonteeltaan samantapaisten toimintojen neutraali verokohtelu on kuitenkin verojärjestelmän yleisten neutraalisuustavoitteiden mukaista.

Veron laskentaperusteen yhtenäistäminen saattaisi eri rahapeliyhteisöt samaan asemaan pelien tuotekehittelyn suhteen. Pelimarkkinoiden kansainvälinen avautuminen aiheuttaa paineita kehitellä uusia houkuttelevampia pelejä, missä keskeistä on pelaajille voittoina jaettavan määrän kasvattaminen. Jos vero lasketaan rahapanosten yhteismäärästä ottamatta huomioon pelaajille palautuvaa määrää, voitonjakosuhteen noustessa arpajaisveron osuus pelin tuotosta kasvaa.

Yhtenäisyys on perusteltua myös rahapeliyhteisöjen voiton käyttöä koskevan päätöksenteon kannalta.

Verotuksen tasapuolisuutta arvioitaessa arpajaisveron määrää on perusteltua verrata pelitoiminnan tuottojen ja pelaajille jaettujen voittojen erotukseen tai liiketaloudelliseen voittoon.

Vuonna 2002 arpajaisveron osuus rahapanosten yhteismäärästä, mistä on vähennetty pelaajille maksetut voitot, on Veikkauksella noin 9,5 prosenttia, RAY:llä 7 prosenttia ja Fintotolla noin 19 prosenttia. PAF:n, joka automaatti- ja kasinopelien ohella toimeenpanee yksinoikeudella jossain määrin myös muita rahapelejä Ahvenanmaan maakunnassa, veron osuus on lähellä 8 prosenttia. Määrät on laskettu vuoden 2001 tilinpäätöstietojen ja vuonna 2002 sovellettavien arpajaisveroprosenttien perusteella.

Arpajaisveron osuus vastaavalla tavalla lasketusta liikevoitosta ennen arpajaisveron vähentämistä on Veikkauksella 13,2 prosenttia, RAY:llä 10,2 prosenttia ja PAF:lla noin 40 prosenttia.

Fintoton vuoden 2001 tilinpäätöksen mukainen liikevoitto oli runsaat 300 000 euroa. Tähän on kuitenkin päädytty vähentämällä tuloslaskelmalla myös rahapanoksista maa- ja metsätalousministeriölle luovutettava osuus, joka on luonteeltaan oikeastaan voitonjakoa, samoin kuin raviradoille suoritettu määrä. Raviradoille suoritettavaan osuuteen sisältyy sekä hevoskilpailujen palkintomenoja, jotka ovat luonteeltaan hevoskilpailuihin kohdistuvaa tukea, että kilpailutoimintaan liittyviä kustannuksia. Muihin rahapeliyhteisöihin vertailukelpoisen liikevoiton laskemiseksi Fintoton tuloslaskelman mukaista liikevoittoa olisi oikaistava kyseisillä osuuksilla. Fintoton laatiman laskelman mukaan arpajaisveron osuus mainitulla tavalla oikaistusta liikevoitosta oli vuonna 2001 19,7 prosenttia.

Nykyisin käytössä olevista arpajaisveron laskentaperusteista tasapuolisuusvaatimuksen toteuttaisi parhaiten raha-automaatteihin ja kasinopeleihin sovellettu peruste, rahapanosten ja pelaajille maksettujen voittojen erotus.

Vaihtoehtona voisi käytännössä tulla kysymykseen lähinnä rahapeliyhteisön voittoon perustuva vero. Tämä voitaisiin toteuttaa luopumalla rahapeliyhteisöjen arpajaisverotuksesta samoin kuin niiden verovapaudesta tuloverotuksessa, jolloin rahapelitoiminta siirtyisi normaalin tuloverotuksen piiriin. Kun arpajaisverotuksessa veronsaajana on valtio, on ajateltavissa, että rahapeliyhteisöt suorittaisivat tuloveroa yleistä 29 prosentin yhteisöverokantaa alemman verokannan mukaan.

Nykymuotoinen arpajaisverotus on kuitenkin sinänsä toiminut hyvin, ja verotuksen toimittamisen kustannukset ovat verrattain vähäiset. Arpajaistoimintaan kohdistuu myös muissa maissa pääsääntöisesti arpajaisverotusta vastaava erityisverotus. Lisäksi on huomattava, että siirtyminen normaaliin yritysverotukseen, vaikkakin ehkä alennetulla verokannalla, saattaisi vaarantaa rahapeliyhteisöjen yksinoikeuden hyväksyttävyyden EY:n sisämarkkinoilla.

Edellä esitetyistä syistä nykymuotoisesta arpajaisverotuksesta ei ehdoteta siirryttäväksi arpajaistoiminnan tuloverotukseen.

1.1. Ehdotukset

Muut rahapelit kuin totopelit

Rahapeliyhteisöjen arpajaisverotusta ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi siten, että muista yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista kuin totopeleistä arpajaisvero laskettaisiin rahapanosten ja pelaajille maksettujen voittojen erotuksesta. Muutokset sisältyisivät veron laskentaperustetta koskevaan 2 §:n 2 momenttiin.

Rahapanosten yhteismäärä tai arpojen myynnistä saatu kokonaistulo säilyisi arpajaisveron laskentaperusteena muista sellaisista arpajaisista, joista arpajaisvero nykyisin lasketaan tuosta määrästä. Näitä ovat totopelit sekä tavara-arpajaiset, arvauskilpailut sekä tavaravoittoautomaattien pitäminen.

Verokantaa ehdotetaan niin ikään yhtenäistettäväksi. Lähtökohtana on yhtäältä se, että Veikkauksen nykyinen verotuksen taso, joka on säilynyt samalla tasolla arpajaisveron voimaantulosta lähtien, säilyisi laskentaperusteen muuttuessakin ennallaan, toisaalta se, että raha-automaatti- ja kasinopelitoiminnan verotuksen tasoa tarkistettaisiin.

Verokannaksi ehdotetaan 9,5 prosenttia edellä esitetystä veron laskentaperusteesta, mikä merkitsee Veikkauksen arpajaisverotuksen tason säilymistä nykyisellään, edellyttäen, että yhtiön pelien voitonjakosuhde säilyy ennallaan. Raha-automaatti- ja kasinopelitoiminnan osalta verokanta nousisi 2,5 prosenttiyksiköllä. Muutokset sisältyisivät 4 §:n 1 momenttiin.

Valtiovarainvaliokunta perusteli mietinnössään (VaVM 36/2001 vp) raha-automaatti- ja kasinopelien verokannan alentamista 7 prosenttiin edellä mainitun hallituksen esityksen (HE 183/2001 vp) mukaisesta 10 prosentista sillä, että korotusta 7 prosenttiin oli tuossa vaiheessa pidettävä riittävänä. Hallitus katsoo, että verokantojen yhtenäistäminen on perusteltua toteuttaa samanaikaisesti nyt esitettävän veron laskentaperusteen yhtenäistämisen kanssa. Raha-automaattitoiminnan kannattavuus on edelleen kehittynyt suotuisasti, eikä korotettu arpajaisvero vaikeuta yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden rahoituksen jatkuvuutta.

Ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin vastaavasti myös PAF:n vastaaviin peleihin.

Totopelit

Totopelit poikkeavat nyt puheena olevan tarkastelun kannalta RAY:n ja Veikkauksen peleistä tuoton käytön suhteen merkittävällä tavalla.

RAY:n ja Veikkauksen rahapelitoiminnan puhdas tuotto, joka pitkälti vastaa niiden liiketaloudellista voittoa, luovutetaan valtiolle jaettavaksi edelleen valtion talousarvioon otetusta määrärahasta, kun taas totopelitoiminnan tuoton jaon kohteena ei ole pelitoiminnan voitto, vaan pelipanosten kokonaismäärä, josta ei ole vähennetty toiminnan kuluja.

Fintotolle myönnetyssä rahapeliluvassa määrätään totopeleistä kertyvien pelipanosten kokonaismäärän jaosta voitonsaajien, valtion ja yhtiön kesken.

Vuonna 2001 Fintoton 131,7 miljoonan euron määräisistä totopelituotoista maksettiin pelaajille voittoina 96,5 miljoonaa euroa.

Voittojen maksun jälkeen jäävästä 35,2 miljoonasta eurosta yhtiö maksoi arpajaisveroa 6,6 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriölle yhtiö luovutti 5,7 miljoonaa euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Jäljelle jäävästä 22,9 miljoonasta eurosta yhtiö suoritti palkintotukea 4,1 miljoonaa euroa sekä raviradoille 16,6 miljoonaa euroa, mistä raviradat maksoivat palkintoja 14,7 miljoonaa euroa. Palkintotuki ei ole luonteeltaan liiketoiminnan kulua vaan hevoskilpailuihin kohdistuvaa tukea. Totopelituotoista käytettiin siten hevostaloudelle ja hevoskilpailuihin kohdistuvaan tukeen yhteensä noin 24,5 miljoonaa euroa.

Fintoto maksoi arpajaisveroa 6,6 miljoonaa euroa, mikä on vajaat 19 prosenttia pelituottojen ja pelaajille jaettujen voittojen erotuksesta. Määrä on 3,3 miljoonaa euroa muihin rahapeleihin sovellettavaksi ehdotetun laskentatavan mukaista arpajaisveron määrää enemmän.

Fintoton pelituottojen käyttö poikkeaa kuitenkin ratkaisevasti RAY:n ja Veikkauksen voittovarojen käytöstä siinä suhteessa, että Fintoton pelituotoista 24 miljoonaa euroa palautui käytettäväksi kohteisiin, jotka eri tavoin edistävät yhtiön omaa rahapeliliiketoimintaa. RAY:n ja Veikkauksen voittoa ei vastaavalla tavalla käytetä näiden yhteisöjen liiketoimintaa edistäviin tarkoituksiin.

Hallitus katsoo, että muista rahapeliyhteisöistä poikkeavasta tuotonkäytöstä Fintotolle tulevan hyödyn huomioon ottaen totopelien ja muiden rahapelien arpajaisverotuksen yhdenmukaistamiseen tässä yhteydessä ei ole tasavertaisuusnäkökulmasta riittäviä perusteita.

Totopeleistä olisi nykyiseen tapaan suoritettava veroa 5 prosenttia pelipanosten määrästä.

2. Esityksen vaikutukset

Ehdotus lisäisi arpajaisveron kertymää arviolta 15 miljoonalla eurolla vuonna 2003. Ehdotus lisäisi RAY:n suoritettavan arpajaisveron määrää vuonna 2003 noin 14 miljoonalla eurolla ja PAF:n arpajaisveron määrää noin miljoonalla eurolla ja vähentäisi vastaavalla määrällä niiden ylijäämää.

Muutos vaikuttaisi RAY:n tuoton käyttöön vuoden 2004 talousarviossa. Ehdotus ei kuitenkaan vaikuttaisi avustuksia saavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden asemaan, koska kasvava osa raha-automaattitoiminnan tuotoista on viime vuosina jäänyt myöhempinä vuosina jaettavaksi siitä huolimatta, että raha-automaattivaroista mainituille edunsaajille jaettu määrä on useiden vuosien ajan selvästi kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2001 yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille jaettiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 21 miljoonaa euroa ja kuluvana vuonna 25 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän.

Ehdotuksen vaikutukset raha-automaattivarojen käyttöön Ahvenanmaan maakunnassa riippuisivat maakunnassa tehtävistä ratkaisuista. Ahvenanmaan maakunnasta kertyvät arpajaisverot on eduskunnan edellyttämällä tavalla vuosittain palautettu Ahvenanmaan maakunnalle valtion talousarvioon otetusta määrärahasta. Näiden varojen käyttö kuuluu maakunnan itsehallinnon piiriin.

Ehdotus ei merkitsisi muutosta Veikkauksen maksaman arpajaisveron määrään, jos yhtiön rahapelien keskimääräinen voitonjakosuhde säilyy nykyisellään. Jos yhtiön peleistä tulevina vuosina nykyistä suurempi osa palautuu voittoina pelaajille, arpajaisveron suhteellinen osuus yhtiön voitosta alenee. Myös arpajaisveron kokonaismäärä saattaa alentua, jollei yhtiön rahapelitoiminnan liikevaihdon kasvu riitä kompensoimaan voitonjakosuhteen nousun vaikutusta veron määrään.

Ehdotus johtaa RAY:n ja Veikkauksen verotuksen tason olennaiseen yhdenmukaistumiseen. Veron saman laskentaperusteen ja saman nimellisen verokannan lisäksi myös veron suhde yhtiöiden liiketaloudelliseen voittoon olisi muutoksen jälkeen lähes sama. Vuoden 2001 tietojen perusteella laskettu veron osuus liikevoitosta ennen veron vähentämistä olisi Veikkauksella 13,2 prosenttia ja RAY:llä 14,4 prosenttia.

PAF:n arvion mukaan veron osuus sen liikevoitosta nousisi yli 60 prosentin.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunnot maa- ja metsätalousministeriöltä, opetusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, Fintoto Oy:ltä, Raha-automaattiyhdistykseltä, Oy Veikkaus Ab:ltä ja Ålands Penningautomatföreningiltä.

4. Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioehdotukseen.

5. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetun arpajaisverolain (552/1992) 2 §:n 2 momentti ja 4 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 2 momentti laissa 1048/2001 ja 4 §:n 1 momentti laissa 1367/2001, seuraavasti:


2 §
Määritelmät

Arpajaisten tuotolla tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Totopelien, tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen tuotolla tarkoitetaan kuitenkin niihin osallistumiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää ja arpojen myynnistä kertynyttä kokonaistuloa sekä tavaravoittoautomaattien tuotolla automaattien käyttämiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää.



4 §
Veron peruste ja verokanta

Yksinoikeudella toimeenpantavista arpajaisista arpajaisvero on 9,5 prosenttia tuotosta. Totopeleistä arpajaisvero on kuitenkin 5 prosenttia tuotosta.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.



Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Sauli Niinistö

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.