Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan lokakuussa 2000 tehdyn sopimuksen. Sopimuksen mukaan vuonna 1991 perustettu Pohjoiskalotin koulutussäätiö järjestää edelleen työvoimapoliittista aikuiskoulutusta pääasiassa Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoiskalottialueita varten. Säätiön toiminta rahoitettaisiin edelleen pääsääntöisesti koulutuksen ja muun toiminnan myyntituloilla. Sopimusvaltioiden työvoimaviranomaiset voisivat hankkia työvoimapoliittista aikuiskoulutusta säätiöltä. Hankittavan koulutuksen työvoimapoliittinen vastuu ja rahoitusvastuu kuuluisivat sopimusvaltioiden työvoimaviranomaisille. Maat sitoutuisivat hankkimaan tietyn määrän koulutuspaikkoja vuosina 2000, 2001 ja 2002. Koulutukseen valituille suomalaisille maksettaisiin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaiset opintososiaaliset etuudet. Sopimus on koulutuspaikkojen lukumäärää ja koulutuspaikkojen arvonlisäverollisuuden korvaamista lukuun ottamatta sisällöltään samankaltainen aiempia vuosia koskevan sopimuksen kanssa.

---

Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä tehtiin vuonna 1971 kolmevuotinen sopimus Pohjoiskalotin ammattikurssikeskuksesta ja vuonna 1974 sopimus kurssikeskuksen toiminnan jatkamisesta (SopS 10/1976). Vuonna 1990 perustettiin koulutussäätiö jatkamaan entisen kurssikeskuksen toimintaa (SopS 112/1991). Suomi, Norja ja Ruotsi solmivat uuden sopimuksen 17 kesäkuuta 1998. Suomi sitoutui ostamaan säätiöltä vuosittain 50 koulutuspaikkaa, Norja 100 ja Ruotsi 140 koulutuspaikkaa.

Pohjoiskalotin koulutussäätiö järjestää tutkintoihin johtavaa koulutusta muun muassa metalli-, sähkö- ja ravintola-alalla. Koulutussäätiö antaa myös kieli-, ATK- ja matkailualan koulutusta. Koulutuksessa painotetaan myös Pohjoiskalotin alueen luonnon, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityispiirteitä. Koulutussäätiön asiakkaita ovat työvoimatoimistot, koulut ja yritykset.

Koulutussäätiöön liittyvistä taloudellisista sitoumuksista on sovittu vuoteen 1999 asti. Kiinnostus koulutussäätiön tarjoamaan työvoimakoulutukseen on kasvanut Suomessa. Siksi uudessa sopimuksessa ehdotetaan Suomen hankkimien koulutuspaikkojen määrää lisättäväksi vuonna 2001 ja vuonna 2002 kymmenellä koulutuspaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäpaikkojen hankintaa puoltaa myös Pohjois-Suomen edelleen vaikea työllisyystilanne sekä oppilashankinnan ulottaminen koskemaan myös ruotsinkielisiä rannikkoalueita, missä pitkäaikaistyöttömyys on keskimäärin suurempaa kuin koko maassa. Vastaavasti Norjan hyvä työllisyystilanne heijastuu myös vähenevänä työvoimankoulutustarpeena. Tästä johtuen Norja laskisi hankkimiensa koulutuspaikkojen määrän 70 koulutuspaikkaan vuosina 2001 ja 2002. Ruotsin valtion vuotuinen tuki säätiölle olisi vuosien 2000―2002 aikana kolme miljoonaa kruunua. Sen lisäksi Ruotsi maksaisi säätiölle avustuksen, jolla kompensoidaan ne kulut, jotka aiheutuvat Suomelle ja Norjalle koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön koulutuspalvelut tulivat Ruotsissa arvonlisäverollisiksi 1.11.1998 lähtien. Tämä johtuu Ruotsin lainsäädännössä tehdyistä muutoksista. Koska Ruotsin valtiovarainministeriön tulkinnan mukaan Norjan ja Suomen valtion viranomaisia ei voida vapauttaa koulutuspalvelujen arvonlisäveron maksamisesta eikä maksettua arvonlisäveroa voida kompensoida Norjan ja Suomen valtion viranomaisille samoin kuin Ruotsin, maksaa Ruotsi Norjan ja Suomen maksamaa arvonlisäveroa vastaavan summan koulutussäätiölle. Näin pystytään pitämään koulutuspaikkojen hinta kilpailukykyisenä Norjassa ja Suomessa ja keskimääräinen koulutuspäivän hinta pysyy sovittujen kustannusten puitteissa.

Suomi sitoutuisi sopimuksen perusteella vuonna 2000 ostamaan 50 koulutuspaikkaa, vuonna 2001 60 paikkaa ja vuonna 2002 70 paikkaa. Sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan 5,6 miljoonan markan kustannukset vuonna 2000. Vastaavat kustannukset olisivat 6,6 miljoonaa markkaa vuonna 2001 ja 7,6 miljoonaa markkaa vuonna 2002. Varat sisältyvät vuoden 2000 osalta talousarvion momenttiin 34.06.51 (Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut).

Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevaa sopimusta on arvioitu maiden välisessä riippumattomassa työryhmässä, joka teki ehdotuksia sopimukseen tehtäviksi tarkennuksiksi ja muutoksiksi. Tämän pohjalta sopimusta on valmisteltu virkatyönä työministeriössä. Sopimus on allekirjoitettu 24 päivänä lokakuuta 2000. Hallituksen esitys on laadittu työministeriön ja ulkoasiainministeriön yhteistyönä.

1 artikla. Artiklan mukaan koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja kehittää koulutusta etupäässä Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien työmarkkinoiden tarpeisiin. Säätiön on työskenneltävä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi ja sen koulutuksen tulisi pyrkiä antamaan opiskelijoille sellainen ammattipätevyys, joka edistää liikkuvuutta Pohjoismaiden työmarkkinoiden välillä.

2 artikla. Säätiö on itsenäinen ja tulosvastuullinen. Se ei pyri voiton tavoitteluun ja mahdollinen ylijäämä on käytettävä sen oman toiminnan kehittämiseen.

3 artikla. Artiklassa määritellään Ruotsin valtion maksaman ylimääräisen avun suuruus. Vuosina 2000 - 2002 Ruotsin valtio maksaa kunakin vuotena säätiölle kolme miljoonaa kruunua. Lisäksi Ruotsin valtio sitoutuu avustamaan säätiön toimintaa summalla, jolla kompensoidaan Norjalle ja Suomelle koulutuspalvelujen lisäarvonverollisuudesta aiheutuvat lisäkustannukset.

4 artikla. Artiklassa määritellään säätiön hallituksen kokoonpano ja toimikausi. Kustakin maasta hallitukseen kuuluu kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Toimikausi on kaksi vuotta.

5 artikla. Säätiöllä on johtaja, joka vastaa käytännön toiminnasta. Johtajan valitsee säätiön hallitus nelivuotiskaudeksi.

6 artikla. Sopimusvaltioiden tulee edelleen maksaa kurssitoiminnasta aiheutuvat todelliset kustannukset. Maiden tulee neljännesvuosittain etukäteen suorittaa maksu tilaamistaan paikoista. Suomi sitoutuu hankkimaan säätiöltä 50 koulutuspaikkaa vuonna 2000, 60 paikkaa vuonna 2001 ja 70 paikkaa vuonna 2002. Norja sitoutuu ostamaan 100 koulutuspaikkaa vuonna 2000 sekä 70 paikkaa vuosina 2001 ja 2002. Ruotsi sitoutuu ostamaan 140 vuotuista koulutuspaikkaa.

7 artikla. Säätiön tulee asettaa toiminnan tavoitteet ja varmistaa, että ne toteutuvat tyydyttävällä tavalla.

8 artikla. Sopimusvaltiot sitoutuvat maksamaan majoituksesta aiheutuvat todelliset kustannukset, ja kunkin vuoden alussa ilmoittamaan vähimmäistarpeensa. Tämäkin kustannus maksetaan etukäteen neljännesvuosittain.

9 artikla. Säätiön järjestämään työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvat opiskelijat saavat asianomaisen maan työvoimaviranomaisten määräämät etuudet, jotka maksaa kotimainen viranomainen.

10 artikla. Mikäli palveluiden ja tuotteiden myyminen muille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille on huomattavaa, tämä toiminta voidaan sijoittaa säätiön omistuksessa olevaan osakeyhtiöön.

11 artikla. Sopimusvaltioiden työmarkkinakysymyksistä vastaavat ministeriöt arvioivat säätiön toimintaa joka kolmas vuosi ja tekevät aloitteen sopimuksen mahdollisesta muuttamisesta.

Sopimus on Norjan ja Ruotsin osalta tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Koska sopimuksen voimaantulo vaatii eduskunnan suostumuksen, se tulee Suomen osalta voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä. Koska kuluvan vuoden talousarviossa on osoitettu tarvittavat varat, on Suomi kuitenkin osallistunut säätiön toimintaan vuoden alusta. Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Ruotsin ulkoministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Työmarkkinakysymyksistä vastaavien ministeriöiden on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan jatkamista koskevista neuvotteluista.

Sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Sopimuksen 6 artiklan perusteella maat sitoutuvat tilaamaan koulutusta laitokselta vähintään vuosiksi 2000, 2001 ja 2002. Sopimus sisältää täten valtion talousarvioon liittyviä sitoumuksia useaksi vuodeksi, joten eduskunnan hyväksyminen on tältä osin tarpeellinen.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Tukholmassa 24 päivänä lokakuuta 2000 Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä tehdyn sopimuksen.

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Kimmo Sasi