Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia siten, että veronlisäyksen ja viivekoron nykyistä määrää alennetaan kahdella prosenttiyksiköllä.

Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1998 alusta. Lakia sovellettaisiin 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien. Lain voimaantuloa edeltävältä ajalta veronlisäys ja viivekorko lasketaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan.

---

Vuoden 1996 alussa voimaan tulleessa veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädetään veronmaksun laiminlyönnille laskettavasta veronlisäyksestä ja viivekorosta. Lakia sovelletaan, jollei veronmaksun laiminlyönnin tai viivästymisen seuraamuksista muussa laissa toisin säädetä. Lailla kumottiin veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annettu laki (145/1976). Viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain mukaisia viivästysseuraamuksia peritään kuitenkin edelleen ajalta ennen lain voimaantuloa eli ajalta ennen tammikuun 1 päivää 1996.

Veronlisäyksen ja viivekoron perimisen tarkoituksena on turvata veron oikea-aikainen suorittaminen, kattaa viivästyneestä suorituksesta aiheutuneet korkomenetykset ja korvata veron perimisestä aiheutuneet kustannukset.

Veronlisäys lasketaan verolle oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä. Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle verolle lasketaan viivekorko.

Sekä veronlisäys että viivekorko ovat määrältään Suomen Pankin vuosittain vahvistama viivästyskoron viitekorko lisättynä yhdeksällä prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 20 markkaa. Viivästyskoron viitekorko oli 6 prosenttia vuonna 1996 ja kuluvana vuonna 4 prosenttia. Veronlisäyksen ja viivekoron korkotaso on siten nykyisin 13 prosenttia. Veronlisäys ja viivekorko eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia.

Korkolain (633/1982) 4 §:n nojalla on viivästyskorko neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin velalle sovittu korko. Velallinen ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan viivästyskorkoa enempää kuin Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä kymmenellä prosenttiyksiköllä eli nykyisin 14 prosenttia. Jos velalle on sovittu maksettavaksi korkoa korkokantaa kuitenkaan määräämättä, velallisen on maksun viivästyessä maksettava viivästyskorkoa, joka ylittää neljällä prosenttiyksiköllä Suomen Pankin vahvistaman viitekoron eli nykyisin 8 prosenttia. Jos korosta ei ole sovittu, on viivästyskoron määrä Suomen Pankin viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä eli 11 prosenttia.

Pankkien yleisölle antamien markkamääräisten luottojen keskikorko on laskenut vuoden 1992 runsaasta 12 prosentista nykyiseen alle 6 prosenttiin.

Koska nykyinen veronlisäyksen ja viivekoron korkotaso on osoittautunut korkeaksi ottaen myös koron vähennyskelvottomuus huomioon, ehdotetaan, että veronlisäyksen ja viivekoron laskentaperustetta alennetaan 2 prosenttiyksikköä. Veronlisäys ja viivekorko olisi täten Suomen Pankin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä eli tämän hetkisen korkotason mukaan laskettuna 11 prosenttia, mikä olisi sama kuin korkolain mukainen viivästyskorko tilanteessa, jossa korosta ei ole sovittu.

Vuonna 1996 viivästyskorkojen kertymä oli noin 650 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus oli noin 390 miljoonaa markkaa ja muiden veronsaajien noin 260 miljoonaa markkaa. Tälle vuodelle on kertymäksi arvioitu noin 560 miljoonaa markkaa.

Ehdotetun muutoksen jälkeen arvioidaan nykyisellä viitekorolla viivästyskorkojen kertymäksi ensi vuodelle runsaat 450 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus olisi vajaat 300 miljoonaa ja muiden veronsaajien osuus yli 150 miljoonaa markkaa.

Ehdotetun muutoksen johdosta veronlisäyksistä ja viivekorosta veronsaajille kertyvän tuoton arvioidaan vähenevän noin 100 miljoonalla markalla vuonna 1998.

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Esitys perustuu Verotuksen oikeusturvatyöryhmän välimuistioon (VM 1997:17), jossa esitettiin veronlisäyksen ja viivekoron alentamista neljällä prosenttiyksiköllä. Välimuistiosta on pyydetty lausunto keskeisiltä viranomaisilta, keskusvirastoilta, keskusjärjestöiltä ja työmarkkinajärjestöiltä.

Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Lakia sovellettaisiin 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien. Lain voimaantuloa edeltävältä ajalta veronlisäys ja viivekorko lasketaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan veronlisäyksestä ja viivekorosta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1556/1995) 2 §:n 1 momentti ja 4 § seuraavasti:

2 §
Veronlisäys

Oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä lasketaan verolle veronlisäys. Se on määrältään Suomen Pankin vuosittain vahvistama viivästyskoron viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 20 markkaa. Veronlisäys lasketaan verolle täysin markoin siten, että täydet markat ylittävää osuutta ei oteta huomioon.

---

4 §
Viivekorko

Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle verolle lasketaan viivekorko, joka on määrältään Suomen Pankin vuosittain vahvistama viivästyskoron viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 20 markkaa. Viivekorko lasketaan täysin markoin siten, että täydet markat ylittävää osuutta ei oteta huomioon.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien. Lain voimaantuloa edeltävältä ajalta veronlisäys ja viivekorko lasketaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan.

---

Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Arja Alho