Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Ukrainan kanssa kesäkuussa 1995 kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen. Sopimus on muiden Suomen Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tekemien maantieliikennesopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saada valtioiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Sopimuksen keskeisenä periaatteena on kuljetuslupajärjestelmän käyttöönottaminen maiden välisissä linja-auto- ja kuorma-autokuljetuksissa. Lisäksi sopimuksessa on määräyksiä eräistä vastavuoroisista maksu- ja verovapautuksista.

Sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, kun sopimuksen voimaansaattamiselle välttämättömät lainsäädännölliset toimenpiteet on kummassakin valtiossa saatettu loppuun.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

---

Neuvostoliiton hajottua ja Ukrainan itsenäistyttyä on osoittautunut tarpeelliseksi tehdä maantieliikennesopimus Suomen ja Ukrainan välillä. Sopimuksen puuttuminen on haitannut Suomen ja Ukrainan välisten maantiekuljetusten järjestelyjä. Molempien maiden liikenneministeriöt ovat vaihtaneet maahanpääsyyn oikeuttavia kuljetuslupia keskenään. Kuljetuslupien puute ja rajalla perittävät maksut sekä erilaiset rajatarkastukset ovat aiheuttaneet vaikeuksia kuljetusten kehittymiselle.

Sopimuksella on tarkoitus järjestää suomalaisten liikenteenharjoittajien maantiekuljetukset samoilla periaatteilla tapahtuvaksi kuin muidenkin Euroopan unionin ulkopuolisten Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden kanssa. Suomella on samankaltaiset sopimukset muiden muassa Puolan (SopS 18/1970), Romanian(SopS 55/1968) ja Unkarin (SopS 26/1968) kanssa. Venäjän kanssa vastaavanlainen sopimus allekirjoitettiin 27 päivänä lokakuuta 1995 ja Kazakstanin kanssa 5 ― 7 päivänä helmikuuta 1996. Sopimusluonnokset on neuvoteltu myös Uzbekistanin, Valko-Venäjän, Tsekin, Slovakian, Kroatian ja Slovenian kanssa. Baltian valtioiden kanssa on toistaiseksi solmittu hallinnollinen sopimus asianomaisten liikenneministeriöiden välillä. Neuvottelut kansainvälistä maantieliikennettä koskevasta sopimuksesta Suomen ja Ukrainan välillä käytiin Helsingissä 23 ― 24 päivänä toukokuuta 1995. Neuvotteluvaltuuskunta koostui molempien valtioiden liikenneministeriöiden ja kuorma-autoelinkeinon edustajista. Sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1995.

Sopimuksen määräykset tarjoavat molempien valtioiden kuljetusyrittäjille vastavuoroisen vapauden kuljetuselinkeinon harjoittamiseen valtioiden välisissä ja niistä kolmanteen valtioon tapahtuvissa maantiekuljetuksissa. Sopimuksella luodaan myös järjestyneet menettelytavat maantiekuljetuksia haittaavien esteiden käsittelemiselle valtioiden viranomaisten välillä. Lisäksi sopimuksessa sovitaan valtioiden omien säädösten ja kansainvälisten sopimusten noudattamisesta.

Euroopan unionin piirissä ei ole vireillä vastaavia tieliikennesopimusjärjestelyjä Ukrainan kanssa.

Sopimuksella ei ole valtion talousarvioon ulottuvia vaikutuksia.

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenneministeriössä virkatyönä yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa. Valtionvarainministeriötä on kuultu valmistelun yhteydessä.

1 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksen liikenteellinen soveltamisala. Sopimus koskee lähinnä maksua vastaan tapahtuvaa linja- ja kuorma-autoliikennettä joko valtioiden välillä tai niiden kautta kolmanteen valtioon.

2 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksessa käytettävien termien tarkka sisältö vastaamaan muita kansainvälisiä sopimuksia ja ECE:n sisämaan liikennekomitean määritelmiä.

3 artikla. Säännölliseen linja-autoliikenteeseen tarvitaan artiklan mukaan lupa. Säännöllistä linjaliikennettä on lähinnä luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991), myöhemmin henkilöliikennelaki, 2 §:ssä tarkoitettu linjaliikenne. Lupa tarvitaan myös sellaiseen epäsäännölliseen liikenteeseen eli lähinnä henkilöliikennelain 2 §:ssä tarkoitettuun tilausliikenteeseen, jota ei ole 4 artiklassa erikseen vapautettu. Artiklassa on lueteltu ne tiedot, jotka on lähetettävä toisen osapuolen asianomaiselle viranomaiselle luvan saamiseksi.

4 artikla. Artiklan mukaan lupaa ei tarvita siinä lueteltuihin tavallisimpiin turistien tilauskuljetuksiin. Artiklassa asetetaan linja-auton kuljettajalle velvollisuus pitää mukanaan artiklan mukaisissa kuljetuksissa matkustajaluettelo. Vastaavaa velvollisuutta ei ole muualla lainsäädännössä. Henkilöliikennelain 28 §:n (662/1994) mukaan poliisimies voi keskeyttää kuljetuksen muun muassa ''jos kysymyksessä on luvanvaraisen henkilöliikenteen harjoittaminen ilman kansainvälisen sopimuksen edellyttämää... asiakirjaa''.

5 artikla. Artiklan mukaan myös tavarankuljetuksiin tarvitaan pääsääntöisesti lupa, joiden määrästä asianomaiset viranomaiset vuosittain sopivat.

6 artikla. Artiklassa luetellut, eräät kansainvälisen käytännön mukaiset tavarakuljetukset vapautetaan luvista. Asianomaiset viranomaiset, sopimuksen 17 artiklan mukaan liikenneministeriöt, valtuutetaan artiklassa sopimaan tavara- ja henkilöliikenteen osalta muistakin poikkeuksista. Luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain (342/1991) 5 §:n ja henkilöliikennelain 7 §:n mukaan liikenneministeriö voi saatuaan tasavallan presidentin hallitusmuodon 33 §:n nojalla myöntämän valtuuden sopia poikkeuksista lupamenettelystä kansainvälisten maantiekuljetusten osalta.

7 artikla. Artiklan mukaan toisen osapuolen alueen lainsäädännön edellyttämät mittojen ja massojen ylittämistä koskevat erikoiskuljetusluvat on hankittava asianomaiselta viranomaiselta. Suomessa asianomainen viranomainen on tielaitos.

8 artikla. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa noudatetaan Suomessa vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä kuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) määräyksiä ja Ukrainassa puolestaan Ukrainan omaa lainsäädäntöä, koska se ei ole liittynyt edellä mainittuun sopimukseen.

9 artikla. Artiklassa viitataan siihen, että kummankin osapuolen alueella on noudatettava asianomaisen valtion lainsäädäntöä ja sen nojalla annettuja määräyksiä.

10 artikla. Valtion sisäiset kuljetukset toisessa valtiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla ovat kiellettyjä ilman erityislupaa.

11 artikla. Artiklassa on sovittu vastavuoroisista vapautuksista tie- ja kuljetusmaksuista sekä tie- ja kuljetusveroista. Veroista ja maksuista vapauttamista koskevat määräykset kuuluvat hallitusmuodon 61 §:n mukaan lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan hyväksymistä. Vastavuoroisuuteen perustuvasta vapautuksesta Suomessa on määrätty eräiden ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvojen vapauttamisesta moottoriajoneuvoverosta tai veron alentamisesta annetussa valtiovarainministeriön päätöksessä (82/1996). Päätös perustuu moottoriajoneuvoverosta annetun lain 34 §:n 2 momenttiin (486/1981) ja moottoriajoneuvoverosta annetun asetuksen (1758/1995) 16 §:ään. Artiklan määräykset eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa.

12 artikla. Artiklan mukaan raja-, tulli- ja terveystarkastuksissa noudatetaan joko molempien valtioiden allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia tai asianomaisten valtioiden omaa lainsäädäntöä.

13 artikla. Artiklassa on sovittu eräistä kuljetusajoneuvoon liittyvistä tullimaksuista ja luvista vapauttamisesta. Tulleja ja tullittomuuksia koskevat määräykset ovat nykyisin Euroopan yhteisön tullilainsäädännön alaisia. Tullittomuuksista säädetään muun muassa yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 918/83. Tullittomuusasetus ei estä jäsenvaltioita myöntämästä tullittomuutta, joka kuuluu kansainvälisen sopimuksen nojalla tavanomaisesti kuuluviin etuoikeuksiin. Artiklan tullittomuusmääräykset eivät ole ristiriidassa yhteisön voimassa olevan lainsäädännön kanssa.

14 artikla. Artiklan mukaan mukaan molempien maiden liikenneministeriöt ovat velvollisia antamaan tietoja toisen sopimuspuolen viranomaisille sopimusrikkomuksista ja niistä seuranneista toimenpiteistä.

15 artikla. Sopimusta hallinnoimaan valtioiden liikenneministeriöt nimeävät yhteiskomitean, joka kokoontuu tarvittaessa.

16 artikla. Tämä maantieliikennesopimus ei artiklan mukaan vaikuta muiden kansainvälisten sopimusten johdosta syntyneisiin sopimuspuolten velvollisuuksiin ja oikeuksiin.

17 artikla. Artiklassa täsmennetään molempien osapuolten asianomaisiksi viranomaisiksi liikenneministeriöt.

18 artikla. Artiklassa määrätään sopimus tulemaan voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen, että sopimuksen voimaansaattamiselle välttämättömät lainsäädännölliset toimenpiteet on kummassakin maassa saatettu loppuun.

19 artikla. Artiklan mukaan sopimus allekirjoitetaan suomen, ukrainan ja englannin kielellä. Erimielisyyksien syntyessä etusija annetaan englanninkieliselle sopimusversiolle.

Sopimuksen lakkauttamisesta on ilmoitettava toiselle osapuolelle vähintään 3 kuukautta ennen vuosittaisen sopimuskauden päättymistä.

Koska henkilötietojen suojasta on hallitusmuodon 8 § 1 momentin vuoksi säädettävä tarkemmin lailla, eduskunnan suostumus on tarpeellinen 4 artiklassa tarkoitetun matkustajaluettelon ja 14 artiklassa tarkoitetun tietojen antamisvelvollisuuden vuoksi. Lisäksi eduskunnan suostumus on tarpeellinen 11 ja 13 artiklassa tarkoitettujen maksu- ja verovapautusten vuoksi, koska veroista on hallitusmuodon 61 §:n mukaan säädettävä lailla.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1995 Suomen Tasavallan ja Ukrainan välillä kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn Suomen Tasavallan ja Ukrainan välillä kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen määräykset ovat, siltä osin kuin ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2§

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

---

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Liikenneministeri
Matti Aura

SOPIMUS

Suomen Tasavallan hallituksen ja Ukrainan hallituksen välillä kansainvälisestä maantieliikenteestä

Suomen Tasavallan hallitus ja Ukrainan hallitus, myöhemmin sopimuspuoliksi kutsutut,

ottaen huomioon maiden kahdenkeskisissä taloussuhteissa tapahtuneen myönteisen kehityksen

ja pyrkien tulevaisuudessa edelleen kehittämään molempien maiden välistä maantieliikennettä sekä niiden alueilla tapahtuvaa kauttakulkuliikennettä,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Tämän sopimuksen mukaisesti liikenteenharjoittajille annetaan oikeus harjoittaa kansainvälistä tavara- tai matkustajaliikennettä molempien maiden välillä, sekä transitona niiden alueiden kautta.

2 artikla

Molempien maiden allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten ja YK:n alaisen Euroopan talouskomission Sisämaan liikennekomitean määritelmiä sovelletaan tähän sopimukseen.

3 artikla

Säännölliseen ja epäsäännölliseen linja-autoliikenteeseen molempien maiden välillä tai niiden alueiden kautta, lukuunottamatta tämän sopimuksen artiklassa 4 tarkoitettua liikennettä, tarvitaan sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten myöntämä lupa.

Lupahakemuksen tulee sisältää seuraavat tiedot: liikenteenharjoittajan nimi, ajoreitti, aikataulu ja liikennöimiskausi.

4 artikla

Satunnaiseen linja-autoliikenteeseen ei tarvita lupaa.

Sellaisesta liikenteestä on kyse, kun samalla linja-autolla kuljetetaan koko matkan ajan samaa henkilöryhmää matkalla, joka alkaa ja päättyy sen maan alueella, jossa linja-auto on rekisteröity (matkat ''suljetuin ovin''); tai

samalla linja-autolla kuljetetaan koko matkan ajan yhteen suuntaan samaa henkilöryhmää matkalla, joka alkaa sen maan alueella, jossa linja-auto on rekisteröity, ja päättyy toisen maan alueella, sillä edellytyksellä, että linja-auto palaa rekisteröintimaahansa tyhjänä; tai

kun liikenteenharjoittajan matkustajien kuljettamiseen tarkoitettu ajoneuvo, joka on rekisteröity toisen sopimuspuolen alueella, saapuu toisen sopimuspuolen alueelle tyhjänä ottaakseen matkustajia.

Tämän artiklan mukaisia kuljetuksia suoritettaessa tulee linja-auton kuljettajalla olla matkustajaluettelo.

5 artikla

Tavarankuljetukset molempien maiden välillä tai niiden alueiden kautta kolmansiin maihin, lukuunottamatta tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisia kuljetuksia, ovat luvanvaraisia.

Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset sopivat vuosittain vastavuoroisuuden perusteella lupien määrästä.

6 artikla

Lupia ei kuitenkaan vaadita:

- muuttotavaroiden kuljetuksiin;

- hautajaiskuljetuksiin;

- messu- ja näyttelytavaroiden ja -varusteiden kuljetuksiin;

- urheilutilaisuuksiin tarkoitettujen eläinten, ajoneuvojen tai muiden tavaroiden kuljtuksiin;

- teatterilavasteiden ja -tarvikkeiden sekä soitinten kuljettamiseen ja radio-ja televisio-ohjelmien tai elokuvien tekemiseen tarvittavien laitteiden ja välineiden kuljetuksiin;

- rikkoutuneiden ajoneuvojen kuljetuksiin;

- lääkintäkaluston ja luonnonkatastrofien yhteydessä tarvittavan ensiapumateriaalin kuljetuksiin.

Lupapakosta voidaan myös muiden kuljetuspalvelujen osalta luopua molempien maiden asianomaisten viranomaisten niin sopiessa.

7 artikla

Kuljettaessaan päämitoiltaan tai painoltaan suuria kuormia, jotka poikkeavat toisen sopimuspuolen alueella sallituista, vaaditaan erityien lupa toisen sopimuspuolen asianomaisilta viranomaisilta.

8 artikla

Vaarallisten aineiden kuljetuksissa noudatetaan vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä kuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) määräyksiä.

Vaarallisten aineiden kuljetuksissa Ukrainan alueella vaaditaan erityislupa.

9 artikla

Kuljetuksissa on noudatettava sen sopimuspuolen, jonka alueella niitä suoritetaan, lakeja ja määräyksiä.

10 artikla

Sopimuspuolen liikenteenharjoittajilla ei ole oikeutta harjoittaa matkustaja- tai tavaraliikennettä toisen maan alueella sijaitsevien kahden paikkakunnan välillä, eikä toisen sopimuspuolen alueiden ja kolmannen maan välillä elleivät toisen sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset ole tähän antaneet suostumustaan.

11 artikla

Tämän sopimuksen nojalla toisen sopimuspuolen alueella harjoitettava matkustaja- ja tavaraliikenne sekä moottoriajoneuvot, jotka suorittavat tämän sopimuksen mukaisia kuljetuksia, ovat vastavuoroisuuden perusteella vapautetut veroista ja maksuista, jotka koskevat lupien ja teiden käyttöä.

12 artikla

Raja-, tulli-, ja terveydenhoidollinen tarkastus suoritetaan niiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joihin molemmat osapuolet ovat liittyneet, ja kysymyksiin, joita nämä sopimukset ja päätökset eivät koske, sovelletaan kunkin maan sisäistä lainsäädäntöä.

13 artikla

Suoritettaessa tämän sopimuksen nojalla kuljetuksia ei tullimaksuja peritä eikä lupia vaadita toisen maan alueelle tuotavista:

- polttoaineista,jotka sisältyvät ajoneuvon moottorin polttoainejärjestelmään toiminnallisesti ja rakenteellisesti kuuluviin polttoainesäiliöihin, sellaisena kuin ne on kyseiseen ajoneuvomalliin suunniteltu;

- voiteluaineista;

- varaosista.

Käyttämättömät varaosat on vietävä pois maasta ja vaihdetut osat palautettava, tuhottava tai luovutettava kyseessä olevan sopimuspuolen alueella voimassaolevien sääntöjen mukaisesti.

14 artikla

Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten tulee ilmoittaa toisilleen, tätä sopimusta vastaan tehdyistä rikkomuksista sekä niistä rangaistustoimenpiteistä, joihin on ryhdytty toisen sopimuspuolen liikenteenharjoittajaa vastaan.

15 artikla

Tämän sopimuksen soveltamisen helpottamiseksi sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset perustavat yhteiskomitean, joka kokoontuu vuorotellen molemmissa valtioissa jomman kumman sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten pyynnöstä.

16 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta niihin sopimuspuolten oikeuksiin ja velvoituksiin, jotka johtuvat muista niiden tekemistä kansainvälisistä sopimuksista ja päätöksistä ja joihin ne ovat liittyneet.

17 artikla

Asianomainen viranomainen on Suomessa liikenneministeriö ja Ukrainassa liikenneministeriö.

18 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen, että sopimuksen voimaan saattamiselle välttämättömät lainsäädännölliset toimenpiteet on kummassakin maassa saatettu loppuun.

19 artikla

Tämä sopimus on solmittu yhdeksi vuodeksi ja se uusitaan automaattisesti joka kerta vuodeksi kerrallaan, ellei jompikumpi sopimuspuolista vähintään 3 kuukautta ennen silloisen kauden päättymistä ilmoita toiselle sopimuspuolelle halustaan lakkauttaa sopimus.

Tehty Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1995 kahtena suomen-, ukrainan- ja englanninkielisenä kappaleena, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Jos tämän sopimuksen määräyksistä syntyy eri tulkintoja, etusija annetaan englannin kielelle.

Suomen Tasavallan Hallituksen puolesta

Tuula Linnainmaa

Ukrainan hallituksen puolesta

S. Osyka