Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Moldovan kanssa elokuussa 1995 allekirjoitetun sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa taloudellista yhteistyötä Moldovan kanssa. Sopimuksen avulla halutaan luoda suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Samalla pyritään lisäämään taloudellista aloitteellisuutta.

Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännöissään sopimuksen voimaantulolle asetetut vaatimukset. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

---

Neuvostoliiton hajottua Suomen ja Moldovan välille syntyi sopimusoikeudellisesti avoin tilanne, koska Neuvostoliiton seuraajavaltio on ainoastaan Venäjän federaatio. Moldovan osalta Neuvostoliiton aikainen sopimuskanta on näin ollen rauennut.

Varsinainen tavaravaihto Moldovan kanssa on ollut vaatimatonta, 3,5 miljoonaa markkaa vuonna 1994, mutta sopimusta on pidetty perusteltuna myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön jäsenyyden kannalta.

Suomen ja Moldovan välillä ei ole voimassa eikä vireillä muita valtiosopimusjärjestelyjä.

Suomella on ennestään voimassa sijoitusten suojelua koskevat sopimukset Egyptin (SopS 3/82), Bulgarian (SopS 40/85), Kiinan (SopS 4/86), Sri Lankan (SopS 54/87), Malesian (SopS 79/87), Unkarin (SopS 20/89), Puolan (SopS 24/91), Venäjän (tehty Neuvostoliiton kanssa SopS 58/91), Tshekin (tehty Tshekin ja Slovakian liittotasavallan kanssa SopS 73/91), Viron (SopS 104/92), Liettuan (SopS 119/92), Romanian (SopS 121/92), Latvian (SopS 5/93), Uzbekistanin (SopS 74/93), Ukrainan (SopS 6/94), Valko-Venäjän (SopS 89/94), Turkin (SopS 29/95), Argentiinan (SopS 21/96), Chilen (SopS 23/96), Korean tasavallan (SopS 25/96), Vietnamin (SopS 27/96), Perun (SopS 33 /96), Thaimaan (SopS 35/96) ja Slovakian (tehty Tshekin ja Slovakian liittotasavallan kanssa SopS 73/91) kanssa.

Neuvottelut Suomen ja Moldovan välisestä sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käynnistettiin Moldovan aloitteesta vuonna 1993. Sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 25.8.1995.

Sopimusteksti on suurimmalta osin samansisältöinen kuin Suomen viime vuosina tekemät vastaavat sopimukset. Sopimuksia on kehitetty yhteistyössä Suomen asianomaisten sektoriviranomaisten ja talouselämän etujärjestöjen kanssa. Työn pohjana on käytetty alan uusinta kansainvälistä vertailumateriaalia kuten Euroopan Energiaperuskirjaa erityisesti suorien sijoitusten osalta sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä käynnissä olevan sijoituksia koskevan yleissopimuksen valmisteluaineistoa.

Käsillä olevasta sopimustekstistä on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Pankki, Valtiontakuukeskus, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Ulkomaankauppaliitto ry, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, Metalliteollisuuden keskusliitto MET ja Keskuskauppakamari.

Sopimuksen mukaan kumpikin sopimuspuoli turvaa omien lakiensa ja säännöstensä puitteissa omalla alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. Tällaisiin sijoituksiin ei saa soveltaa epäedullisempaa kohtelua, kuin on myönnetty omien sijoittajien tai kolmansien maiden sijoittajien tekemille sijoituksille.

Sopimuksen tarkoittamia sijoituksia voi pakkolunastaa tai muuten ottaa haltuun ainoastaan, mikäli toimenpiteeseen ryhdytään yleisen edun vuoksi, todellista korvausta vastaan ja asianmukaisin laillisin menettelyin, joihin ei saa sisältyä syrjintää. Jos sijoitukset kärsivät menetyksiä sodasta, aseellisesta selkkauksesta, hätätilasta tai vastaavasta, on vahinko hyvitettävä tai korvattava yhtä suosiollisella kohtelulla kuin omien maiden tai kolmansien maiden sijoittajien osaksi tulee. Jos viranomaiset pakko-ottavat tai tuhoavat sijoituksia, korvataan vahinko välittömästi.

Mikäli sijoittajan ja toisen sopimuspuolen välillä tai sopimuspuolten välillä syntyy riitaisuuksia, on sopimuksessa määräykset välimiesmenettelystä.

Sopimuksella ei ole valtion talouteen ulottuvia vaikutuksia.

1 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksessa käytetyt käsitteet kuten sijoitus, sijoittaja, tuotto, kansalainen, yhtiö ja sopimuspuolten alueet. Kolmansissa maissa sijaitsevia tytäryhtiöitä ei ole rajattu sopimuksen ulkopuolelle, joten niistä käsin tehdyt epäsuorat sijoitukset kuuluvat sopimuksen soveltamisalaan.

2 artikla. Artikla sisältää yleisen periaatteen sijoitusten edistämisestä sopimuspuolten alueella sekä sitoumuksen suojella ja olla häiritsemättä sijoittajien toimintaa.

3 artikla. Artikla takaa sijoituksille yhtä oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kuin myönnetään omien maiden tai kolmansien maiden sijoittajien sijoituksille.

4 artikla. Artiklan 1 kappaleessa on määräykset siltä varalta, että ulkomaisille sijoituksille aiheutuu menetyksiä sodan tai muun kansallisen hätätilan johdosta. Näistä menetyksistä sopimuspuolet sitoutuvat maksamaan korvauksia tai muuten hyvittämään sijoittajaa yhtä suosiollisesti kuin oman maan tai kolmannen maan sijoittajaa. Jos menetyksiä aiheutuu viranomaisten suorittamasta pakko-otosta tai tuhoamisesta, on artiklan 2 kappaleen mukaan ennalleen palauttaminen tai korvaus suoritettava välittömästi.

5 artikla. Omaisuuden pakkolunastamiselle tai siihen verrattaville toimille asetetaan tiukempia edellytyksiä, kuin kansallisessa lainsäädännössä on tapana. Pakkolunastuksesta on suoritettava välitön, riittävä ja tosiasiallinen korvaus markkina-arvon mukaan. Korvauksen viipyessä on sille maksettava kaupallista korkoa (Libor).

6 artikla. Artiklan mukaan sallitaan sijoitusten pääomien ja tuottojen siirtäminen pois maasta markkinakurssiin, viipymättä ja vapaasti vaihdettavana valuuttana.

7 artikl a Artiklan mukaan tulliliitot, vapaakauppa-alueet ja verosopimukset tai -järjestelyt voidaan tarvittaessa erottaa sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Artiklan 2 kappaleessa on otettu huomioon Euroopan unionin Maastrichtissa 7.2.1992 allekirjoitetun perustamissopimuksen määräykset, joiden mukaan vakavien vaikeuksien uhatessa talousyhteisöllä on mahdollisuus toteuttaa suojatoimenpiteitä suhteissa kolmansiin maihin (73 f artikla). Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön valmisteilla olevaan sijoituksia koskevaan yleissopimukseen saattaa sisältyä määräyksiä, jotka vaikuttavat jäsenmaiden ja kolmansien maiden välisiin suhteisiin.

8 artikla. Sijoittajan ja sopimuspuolen väliset riidat tulee ensisijaisesti selvittää neuvotteluilla. Jos sopua ei synny, voi sijoittaja jättää riidan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCITRAL) sääntöjen mukaisesti muodostetun välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Mikäli Suomi ja Moldova ovat valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta 18.3.1965 allekirjoitettavaksi avatun yleissopimuksen sopimuspuolia, voi sijoittaja jättää riidan mainitulla yleissopimuksella perustetun ratkaisukeskuksen (ICSID) ratkaistavaksi.

9 artikla. Sopimuspuolten eli hallitusten väliset riidat sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä selvittämään neuvotteluilla. Jos ratkaisua ei synny, riita voidaan jättää ratkaistavaksi välimiesmenettelyllä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Välimiesten päätös on lopullinen ja sopimuspuolia sitova.

10 artikla. Jos sopimuspuoli tai sen valtuuttama laitos on joutunut korvaamaan ei-kaupallisia vahinkoja, siirtyvät sijoittajan mahdolliset oikeudet maksajalle, eli tämä tunnustetaan sijaantulijaksi.

11 artikla. Artiklan mukaan uutta sopimusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa tehtyihin sijoituksiin, mutta ei riitoihin, jotka ovat syntyneet tai ratkaistu ennen tätä ajankohtaa.

12 artikla. Artikla sisältää tavanomaiset loppumääräykset sopimuksen voimaantulosta ja sen irtisanomisesta. Sopimus tulee voi- maan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sen hyväksymisestä. Se on voimassa viisitoista vuotta, minkä jälkeen se voidaan irtisanoa kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan jälkeinen niin sanottu suoja-aika on myös viisitoista vuotta.

Sopimuksen 5 artiklan mukaan sopimuspuoli saa pakkolunastaa toisen sopimuspuolen sijoittajien tekemiä sijoituksia ainoastaan artiklassa tarkemmin määrätyillä ehdoilla. Artiklassa on lisäksi määräyksiä tällaisen toimenpiteen johdosta maksettavista korvauksista ja niihin liittyvistä koroista.

Hallitusmuodon 12 §:n 2 momentin mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta on säädettävä lailla. Artiklan edellä mainitut määräykset korvausten maksamisesta ovat osittain ristiriidassa pakkolunastuslainsäädännön kanssa. Sopimuksen 5 artiklan määräykset vaativat näistä syistä eduskunnan hyväksymistä.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995 tehdyn Suomen tasavallan hallituksen ja Moldovan tasavallan hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995 tehdyn Suomen tasavallan hallituksen ja Moldovan tasavallan hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin niistä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

---

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Ole Norrback