Siirry esitykseen
HE 217/1996
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain 5 ja 8 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että erikoisupseerin ja sotilaspapin virat lisättäisiin valtion eläkelakiin niin sanottua sotilaseläkeoikeutta kartuttaviksi viroiksi. Lisäksi esitetään eräitä pienehköjä muutoksia sotilaseläkejärjestelmään.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1997 alusta.
Eläke-etuuksia on viime vuosina yhtenäistetty erityisesti puolustusvoimissa. Uudistustyössä eräänä keskeisenä lähtökohtana on ollut se, että puolustusvoimissa olisi tulevaisuudessa vain kaksi eläkejärjestelmää eli niin sanottu sotilaseläkejärjestelmä, joka tuottaa sotilasviroissa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 30 palvelusvuoden jälkeen 55 vuoden iässä ja valtion yleinen eläkejärjestelmä, joka tuottaa muissa viroissa ja työsuhteisissa tehtävissä oikeuden vanhuuseläkkeeseen 65 vuoden iässä.
Tällä hetkellä puolustusvoimissa sotilasviroissa palvelevat voidaan jakaa neljään eri ryhmään eli upseerit, opistoupseerit, sotilasammattihenkilöt sekä erikoisupseerit ja sotilaspapit. Sotilaseläkesäännökset uudistettiin niin sanottujen uusien upseereiden ja opistoupseereiden osalta vuoden 1993 alusta lisäämällä sotilaseläkkeeseen vaadittavaa palvelusaikaa viidellä vuodella sekä säätämällä eläkeiäksi 55 vuotta. Sotilasammattihenkilöstön osalta eläkesäännösten yhdenmukaistaminen suoritettiin vuoden 1995 alusta lukien.
Erikoisupseereiden ja sotilaspappien eläkekysymys ei ollut kypsä ratkaistavaksi vielä vuonna 1994 valtion eläkelain muutosten yhteydessä, vaan tuolloin todettiin yhtenäistämisen edellyttävän perusteellista selvitystyötä, jossa otettaisiin huomioon valmiustekijät, kenttäkelpoisuus sekä tehtäväalojen merkitys sodanajan kokoonpanoissa.
Erikoisupseereita ja sotilaspappeja on tällä hetkellä yhteensä 1006. Ryhmä koostuu 21 eri virasta ja useista ammattialoista (sotilasinsinöörit, sotilasteknikot, sotilaslääkärit, sotilashammaslääkärit, sotilaseläinlääkärit, sotilaspapit, sotilaskapellimestarit sekä sotilastaloudenhoitajat). Näille ammattiryhmille on yhteistä se, että heidät rekrytoidaan tutkinnon suorittaneina puolustusvoimiin, jossa käytännön työn ja ammatillisen täydennyskoulutuksen kautta pätevöidytään sotilasammattiin. Voimassaolevan eläkelainsäädännön mukaan erikoisupseerit ja sotilaspapit kuuluvat valtion yleiseen eläkejärjestelmään pakollisen eroamisiän ollessa tällä hetkellä 60 vuotta.
Puolustusministeriön tarkoituksena on perustaa nykyisten puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin ja kenttäpiispan virkojen lisäksi erikoisupseerin ja sotilaspapin virat, joihin siirrettäisiin sodanajan suorituskyvyn kannalta keskeisimmät tehtävät, sotilasinsinöörit, sotilasteknikot, sotilaslääkärit, sotilaskapellimestarit ja sotilaspapit. Nämä virat olisivat sotilasvirkoja ja niitä olisi yhteensä 822. Kyseiset virat ehdotetaan siirrettäviksi niin sanottuun sotilaseläkejärjestelmään. Näiden osalta ei siirtymäsäännöksiä olisi, joten oikeus vanhuuseläkkeeseen syntyisi, mikäli asianomaisella virkamiehellä olisi palvelusta sotilasvirassa vaadittavat 30 vuotta ja ikää vähintään 55 vuotta.
Lääkäreiden osalta sotilaseläkejärjestelmän piiriin sisällytettävät sodanajan valmiuden kannalta keskeisimmät tehtävät tulisivat kohdentumaan selkeästi joukoissa toimiviin yleislääkärin tehtäviin, joskin halutaan säilyttää mahdollisuus myös hammaslääkärin koulutuksen saaneiden nimittämiseksi erikoisupseerin virkoihin, mikäli sodanajan tehtävät niin edellyttävät. Tällä mahdollisuudella ei kuitenkaan haluta kasvattaa lääkärikoulutuksen saaneiden lukumäärää sotilaseläkejärjestelmän piirissä suunnitellusta.Valtion yleisen eläkejärjestelmän piirissä olisi lääkäreistä 55 prosenttia eli nykyiset siviililääkärit ja sotilaseläinlääkärit kokonaisuudessaan sekä ne sotilashammaslääkärit ja sotilaslääkärit, joiden valmiudelliset tehtävät eivät ehdottomasti edellytä kuulumista sotilaseläkejärjestelmän piiriin. Sotilastaloudenhoitajat, yhteensä 84 virkaa, on tarkoitus kokonaisuudessaan siirtää valtion yleisen eläkejärjestelmän piiriin.
Siviiliviroiksi muutettavien osalta eroamisikää koskevat siirtymäsäännökset on tarkoitus säätää samansisältöisiksi kuin upseereilla, opistoupseereilla, sotilasammattihenkilöillä ja siviilihenkilöillä. Uudistuksen myötä tehtäväjako sotilaallista valmiutta edellyttäviin sotilasvirkoihin ja toisaalta siviilitehtäviin selkiytyisi entisestään ammattiryhmien sisällä. Puolustusministeriö tulee vuosittain seuraamaan sotilaseläkejärjestelmän kustannuksia, sen piiriin kuuluvien lukumäärää sekä kohdentumista eri ammattialoille.
Valtion eläkelaissa edellytetään, että upseerin tulee palvella nimenomaan upseerin virassa vaaditut 30 vuotta, jotta hän voisi jäädä eläkkeelle sotilaseläkejärjestelman 55 vuoden eläkeiässä. Opistoupseereille luetaan hyväksi myös värvättynä. sotilasammattihenkilönä, rajavartijana ja merivartijana palveltu aika.
Puolustusvoimissa on hakeuduttu viime vuosina jatkokoulutuksen kautta sotilasammattihenkilöstä opistoupseeriksi ja erityisesti opistoupseerista upseeriksi. Vuosittain Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelee 1―2 opistoupseerin virassa palvellutta. Kun eläkeoikeus lasketaan upseerin virassa vain viimeksi palvellusta sotilasvirasta aiempaa esimerkiksi opistoupseerin virassa palveltua aikaa huomioimatta, se johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen ja rajoittaa ammattikunnasta toiseen hakeutumista sotilasvirkakategorian sisällä. Lisäksi se rajoittaa henkilöstön monikäyttöisyyttä.
Edellä olevan perusteella ehdotetaan eläkeajan laskennan yhtenäistämistä siten, että kaikki sotilasviroissa sekä värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä palveltu aika luettaisiin sotilaseläkeajaksi.
Tällä hetkellä lentäjän tehtävissä palvelevien upseereiden ja opistoupseereiden oikeus lukea hyväksi palvelusaikansa puolitoistakertaisena on valtion eläkelain 5 §:n mukaan sidottu ilmavoimien palvelukseen. Säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksinomaan ilmavoimien palveluksen sijaan hyväksyttäisiin palvelus upseerina ja opistoupseerina puolustusvoimissa lentäjän koulutusta edellyttävissä tehtävissä. Muutos olisi perusteltu helikopteritoiminnan siirtyessä ilmavoimista maavoimiin.
Valtion eläkejärjestelmiä uudistettaessa järjestelmien kehittämisen ohella eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut säästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimissa tehdyt muutokset ovat merkinneet palvelusajan pidentymistä henkilöstöryhmästä riippuen viidestä seitsemään vuoteen. Pelkästään sotilaseläkejärjestelmään aiemmin tehdyillä muutoksilla aikaansaadaan tasapainotilanteessa noin vuonna 2020 noin 240 miljoonan markan säästöt vuositasolla. Erikoisupseerien ja sotilaspappien eläkejärjestelmän yhdenmukaistaminen oli alunperin tarkoitus toteuttaa yhdessä koko eläkejärjestelmän uudistamisen kanssa, mutta varsin pian todettiin, ettei muutoksen toteuttaminen ollut mahdollista ilman perusteellisia, aikaa vaativia selvityksiä. Nyt erillisenä toteutettaessa muutoksesta aiheutuu lisäkustannuksia. Puolustusministeriön hallinnonalan eläkemaksut nousevat noin 11 miljoonaa markkaa vuodessa.
Kertasuorituksina on maksettava niiden osuus, joille muutos merkitsee välitöntä eläkkeellesiirtymistä. Sellaisia henkilöitä, joilla on vuoden 1997 alkuun mennessä puolustusvoimien palvelusta sotilasvirassa yli 30 vuotta ja ikää vähintään 55 vuotta, on pääesikunnan ilmoituksen mukaan palveluksessa 35 ― 40 pääasiassa sotilasteknikoiden ryhmässä. Näistä aiheutuisi kertakustannuksena puolustusvoimille noin 7 ― 8 miljoonan markan meno. Muut ehdotetut muutokset lisäävät vähäisessä määrin valtion menoja, sillä ne koskevat hyvin pientä henkilömäärää.
Lisäkustannukset on suunniteltu katettavaksi puolustusvoimien toimintamenoista.
Erikoisupseerien eläkejärjestelmän muutos-ta valmisteltiin tekemällä puolustusvoimissa valmiudellisin perustein kattava tehtäväkartoitus. Tehdyn kartoituksen perusteella muodostettiin ammattiryhmäkokonaisuudet ja sitä kautta ehdotukset kunkin viran sijoittamisesta joko sotilasviraksi tai siviiliviraksi. Sotilasvirkoihin sijoitettavat ehdotettiin siirrettäviksi sotilaseläkejärjestelmään ja siviilivirkoihin sijoitettavat valtion yleiseen eläkejärjestelmään. Puolustusvoimat on neuvotellut tehtäväkartoituksesta ja siirroista henkilöstönsä kanssa.
Oheinen esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä puolustusministeriön ehdotuksen perusteella. Asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa valtion eläkeneuvottelukunnassa.
5 §. Pykälän 6 momentissa säädetään ilmavoimien lentäjien palvelusajan lukemisesta tietyin edellytyksin puolitoistakertaisena eläkeajaksi. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös muu puolustusvoimien lentäjänä palveltu aika luettaisiin eläkeajaksi puolitoistakertaisena.
8 §. Pykälän 4 momentin 1 kohdan b-alakohdassa ehdotetaan säädettäväksi, että upseereilla ja opistoupseereilla vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevassa palvelusaikavaatimuksessa otettaisiin huomioon kaikki eläkeajaksi luettavat palvelukset puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa, samoin kuin värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä palvellut ajat.
4 momentin 2 kohdassa ehdotetaan lisättäväksi erikoisupseerit sekä sotilaspapit niin sanotun sotilaseläkeoikeuden piiriin. Samalla laajennettaisiin sotilasammattihenkilöiden ja rajavartijoiden osalta vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevaan 30 vuoden palvelusaikavaatimukseen hyväksiluettavia palveluksia vastaavasti kuin upseereilla ja opistoupseereilla. Nykyisin sotilasammattihenkilöille luetaan hyväksi vain värvättynä ja sotilasammattihenkilönä palvellut ajat ja rajavartijoilla vain rajavartijana ja merivartijana palvellut ajat.
4 momentin 3 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi vanhan edunsaajan asemassa oleville upseereille ja opistoupseereille vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevaan palvelusaikavaatimukseen vastaavat laajennukset kuin edellä on kuvattu.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevaan palvelusaikavaatimukseen hyväksiluettavia palvelusaikoja laajennettaisiin voimaantulosäännöksen 2 momentissa myös niiden upseerien ja opistoupseerien osalta, joihin sovelletaan ennen tammikuun 1 päivää 1995 voimassa olleita säännöksiä.
Valtion yleiseen eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten johdosta sotilaseläkejärjestelmään siirrettävillä erikoisupseereilla ja sotilaspapeilla lasketaan eläkekarttuma 1,5 prosenttia vuodessa vuosien 1995 ja 1996 ajan eli siihen hetkeen saakka, jolloin edunsaaja siirrettiin sotilaseläkejärjestelmään. Voimaantulosäännöksen 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että sotilaseläkejärjestelmään siirrettävät saisivat hyväkseen sotilaseläkekarttuman myös vuosilta 1995 ja 1996. Näin vältettäisiin se, että näissä vi-roissa eläke karttuisi vähemmän kahden vuoden ajalta.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 5 §:n 6 momentti ja 8 §:n 4 momentin 1 kohdan b alakohta sekä 2 ja 3 kohta,
sellaisena kuin ne ovat, 5 §:n 6 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1600/92) ja 8 §:n 4 momentti 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetussa laissa (638/94), seuraavasti:
5 §Puolustusvoimien upseerin tai opistoupseerin viran haltijalla, joka vähintään viisi vuotta on palvellut virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjän tutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puolitoistakertaisena.
8 §
Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi:
1) jos, milloin kysymyksessä on 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu uusi edunsaaja:
b) edellä a alakohdassa tarkoitetulla virkamiehellä on sotilasarvo sekä a alakohdassa tarkoitetussa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta vähennettynä muun kuin lentäjän tutkintoa edellyttävässä virassa palvelevan virkamiehen osalta niillä täysillä kuukausilla, jotka hänellä oli jäljellä 55 vuoden ikään, kun hän erosi palveluksesta, ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta;
2) jos puolustusvoimien erikoisupseerin, sotilaspapin tai sotilasammattihenkilön taikka rajavartiolaitoksen rajavartijan virassa palveleva virkamies on palveluksen päättyessä täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on tällaisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta;
3) jos, milloin kysymyksessä on 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sellaisessa upseerin tai opistoupseerin virassa, johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin tutkinto, palvelevalla virkamiehellä on sotilasarvo ja tällaisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään seuraavan taulukon mukainen määrä ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta:
| Eläkeaikaa vuoden 1994 loppuun mennessa | Eläkkeeseen vaadittava eläkeaika |
| vähintään 16 vuotta | 25 vuotta |
| vähintään 13 vuotta | 26 vuotta |
| vähintään 10 vuotta | 27 vuotta |
| vähintään 7 vuotta | 28 vuotta |
| vähintään 3 vuotta | 29 vuotta |
| alle 3 vuotta | 30 vuotta |
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka perusteena oleva eläketapahtuma on sattunut lain tultua voimaan.
Tätä lakia ei sovelleta valtion eläkelain muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun lain (638/94) voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettuihin edunsaajiin. Heihin sovellettavassa ennen 1 päivää tammikuuta 1995 voimassa olleessa valtion eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetuksi eläkeajaksi luetaan kuitenkin myös muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä palveltu aika. Muita mainitun valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksiä sovelletaan tämän lain estämättä sellaisenaan.
Puolustusvoimista annetun asetuksen (667/92) 35 §:n 2 ja 3 kohdassa mainituissa viroissa palveleviin, joihin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1997 tämän lain 8 §:n 4 momentin 2 kohtaa, sovelletaan 1 päivästätammikuuta 1995 lukien palvellun ajan osalta valtion eläkelain 10 §:n 3 momentin säännöksiä eläkkeen määrästä, jos momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Ennen 1 päivää tammikuuta 1940 syntyneisiin virkamiehiin sovelletaan kuitekin ennen 1 päivää tammikuuta 1993 voimassaolleita säännöksiä eläkkeen määrästä sekä valtion eläkelain 10 §:n 4 momenttia.
Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Ministeri
Arja Alho