Siirry esitykseen
HE 129/1996
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia. Koulutustukea koskevat säännökset yhteensovitettaisiin vuoden 1997 alusta voimaan tulevan työttömyysturvauudistuksen kanssa.
Koulutustukeen olisi edelleen oikeus henkilöllä, joka on täyttänyt työttömyysturvalaissa säädetyn työssäoloehdon työttömäksi jäädessään tai koulutuksen aloittaessaan ja joka ei ole saanut työttömyyspäivärahaa sen enimmäisaikaa. Työttömyysturvalain muutoksella työssäoloehtoa on pidennetty 26 viikosta 43 viikkoon. Samassa yhteydessä työttömyysturvalain enimmäisaikaa koskevasta pykälästä on kumottu säännös tilanteista, joissa enimmäisaika ei täyty sen vuoksi, että henkilö jättämällä hakematta päivärahaa tai muutoin omalla menettelyllään aiheuttaa sen täyttymättä jäämisen. Säännös ehdotetaan nykyisen viittauksen sijasta soveltuvin osin siirrettäväksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin. Säännökseen ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia.
Koulutustukea maksettaessa opiskelijan koulutusaikana saama palkka, muu työtulo ja lakisääteinen sosiaalietuus otetaan huomioon siten kuin sovitellusta työttömyyspäivärahasta säädetään. Soviteltua päivärahaa koskevia säännöksiä on työttömyysturvauudistuksen yhteydessä muutettu poistamalla suojaosa ja toisaalta lieventämällä työttömyysaikaisten palkka- ja työtulojen yhteensovitusprosenttia. Koulutustuen osalta ehdotetaan osittain poistettavaksi viittaus työttömyysturvalain sovitellun päivärahan suuruutta koskevaan säännökseen. Koulutustukea maksettaessa täydestä koulutustuesta vähennettäisiin 750 markan suojaosan ylittävästä kuukausitulosta 80 prosenttia. Säännökseen ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, vaan vähennetty koulutustuki määräytyisi nykyisin sovellettavien periaatteiden mukaisesti.
Työssäoloehdon pidentämisestä aiheutuu menojen vähennystä yhteensä noin 42,5 miljoonaa markkaa vuonna 1997, josta valtion menojen säästö on 30 miljoonaa markkaa.
Esitys liittyy valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1997 alusta.
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on työttömien aikuisten pääasiallinen ammatillisen koulutuksen muoto. Koulutusaikaiset toimeentuloetuudet koostuvat koulutustuesta, jota maksetaan perustukena tai ansiotukena, ja ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi maksettavasta verottomasta ylläpitokorvauksesta sekä majoituskorvauksesta. Koulutustuki määräytyy pitkälti työttömyysturvajärjestelmän mukaan. Ylläpitokorvauksen ja majoituskorvauksen määrä on 30 markkaa päivässä. Niille opiskelijoille, jotka eivät täytä työttömyysturvalaissa (602/84) määriteltyä työssäoloehtoa tai joilla työttömyyspäivärahan saamisen enimmäisaika on täyttynyt, ei makseta koulutustukea. Heidän oikeutensa koulutusaikaisiin etuuksiin määräytyy työmarkkinatuesta annetun lain (1542/93) mukaisesti.
Vuonna 1995 oli koulutustuen saajia kaikkiaan 71 496, joista ansiotuella 58 391 (81,6 %) ja perustuella 13 105. Työmarkkinatuen turvin opiskeli lisäksi 12 839 henkilöä. Koulutustuen maksamiseen käytettiin valtion varoja vuonna 1995 yhteensä 1 056 miljoonaa markkaa ja työmarkkinatukea koulutusajalta maksettiin 166,3 miljoonaa markkaa.
Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 §:n mukaan koulutustukeen on oikeus 17 vuotta täyttäneellä opiskelijalla, joka työttömäksi jäädessään tai koulutuksen aloittaessaan on täyttänyt työttömyysturvalaissa säädetyn työssäoloehdon ja joka ei ole saanut työttömyyspäivärahaa sen enimmäismaksuaikaa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työssäoloehto täyttyy ainoastaan palkkatyössä tai yritystoiminnassa, ei esimerkiksi koulutuksessa. Vastaavasti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettuja koulutustukipäiviä ei lueta työttömyysturvan enimmäismaksuaikaan.
Pääsääntöisesti koulutusaikaiset työtulot ja sosiaalietuudet vaikuttavat koulutustuen määrään. Sairausvakuutuslain (364/63) mukaisen päivärahan ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 19 §:n 2 kohdassa lueteltujen kuntoutusrahojen tai kuntoutukseen liittyvien ansionmenetyskorvausten saajalla ei ole oikeutta koulutustukeen.
Opiskelijan koulutusaikana saama lakisääteinen etuus, lukuun ottamatta niitä työttömyysturvalain 27 §:ssä lueteltuja sosiaalietuuksia, joita ei vähennetä työttömyyspäivärahasta, palkka ja muu työtulo vähentävät koulutustukea. Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n 2 momentin mukaan palkkaan rinnastetaan irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus, työnantajan muun sopimuksen tai järjestelyn perusteella maksama taloudellinen etuus (niin sanottu kultainen kädenpuristus) sekä yritysomaisuuden myyntivoitto. Koulutustuki maksetaan vähennettynä, jos mainitut tulot yhteensä kuukaudessa ylittävät 750 markkaa. Suojaosan ylittävästä osasta 80 prosenttia vähentää koulutustukea. Jos opiskelijan koulutustukea on vähennetty, ei hänelle työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (912/90) nojalla makseta ylläpito- ja majoituskorvausta.
Työttömyysturvan kokonaisuudistukseen liittyen työttömyysturvakia on muutettu lailla ( / ). Muutos tulee voimaan vuoden 1997 alusta. Muutos koskee niitä työttömyysturvan saamisedellytyksiä, joilla on yhtymäkohtia koulutustuen saamisen keskeisimpiin edellytyksiin.
Muutoksella työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa pidennettiin ja täsmennettiin palkansaajan osalta. Työssäoloehdon täyttäminen edellyttää aiemman 26 viikon sijasta 43 viikon työskentelyä sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia. Työssäoloehdon täyttymisessä voidaan henkilön pyynnöstä ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen viikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakautuneena kullekin viikolle. Työssäoloehdon tarkastelujaksona käytetään kahden vuoden ajanjaksoa myös niin sanotun paluuehdon osalta kahdeksan kuukauden tarkastelujakson sijasta.
Työssäoloehtoon voidaan vuoden 1997 alusta lukea myös sellaisesta ajanjaksosta, jolta henkilö on saanut työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista koulutustukea, enintään 16 viikkoa. Koulutuksen hyväksilukemista koskevat säännökset ovat voimassa väliaikaisesti vuoden 1998 loppuun.
Työttömyyspäivärahakauden kestoa koskevia säännöksiä muutettiin siten, että neljän peräkkäisen kalenterivuoden aika, jonka ajalta 500 päivän enimmäismaksuaika kertyi, poistettiin ja lisäpäiväoikeuden ikärajaa korotettiin 55 vuodesta 57 vuoteen. Neljän vuoden tarkastelujakson poistamiseen liittyen työttömyysturvalain 26 §:n 3 momentti, joka koskee muun muassa päivärahan hakematta jättämistä tai muuta menettelyä, jolla henkilö itse saa aikaan enimmäismaksuajan täyttymättä jäämisen, kumottiin.
Työttömyysturvalain mukaista päivärahan sovittelua muutettiin siten, että 750 markan suojaosa poistettiin ja sovitteluprosentti alennettiin 80 prosentista 50 prosenttiin.
Lakia muutettiin myös siten, että päivärahaoikeutta ei ole siltä ajalta, jolle työsuhteen päättyessä tai myöhemmin saatu lomakorvaus voidaan jaksottaa vakiintuneena pidettävän palkan perusteella.
Koulutustuen saamisedellytykset ja määräytymisperusteet vastaavat pitkälti työttömyysturvajärjestelmää. Kuitenkin voimassa olevassakin lainsäädännössä koulutustuen ja työttömyyspäivärahan edellytykset ja ehdot poikkeavat eräin osin toisistaan. Perusteena eroavuuksille on toisaalta pyrkimys suosia työttömän työnhakijan aktiivisuutta, toisin sanoen tehdä koulutukseen hakeutuminen myös taloudellisesti houkuttelevammaksi kuin työttömyys, ja toisaalta opiskelijan erilainen elämäntilanne verrattuna työttömyyteen sekä hänelle koulutusaikana aiheutuvat taloudelliset rasitteet, kuten esimerkiksi matka- ja ylläpitokustannukset. Keskeisimmin koulutustuki eroaa työttömyyspäivärahasta enimmäismaksuajan, sosiaalietuuksien vähentämisen ja koulutustuen lisäksi maksettavien, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa asetuksessa määriteltyjen kustannuskorvausten osalta.
Työttömyysturvassa toteutettujen muutosten keskeisinä tavoitteina ovat vakuutusperiaatteen korostaminen vahvistamalla työn ja siitä saadun ansion yhteyttä sosiaaliturvaan, työmarkkinoilla tapahtuneiden muutosten huomioon ottaminen, työn aktiiviseen etsimiseen kannustaminen, harmaan työn markkinoiden ilmitulo entistä enemmän ja pyrkimys aktiivitoimenpiteiden, ennen muuta koulutuksen lisäämiseen jatkossa.
Työttömyysturvassa noudatetut tavoitteet ja niiden pohjalta toteutetut muutokset ovat pääosin hyväksyttäviä ja tarkoituksenmukaisia myöskin koulutustuen maksamiseen liittyvien työvoima- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden kannalta. Sovitettaessa työttömyysturvajärjestelmän muutoksia yhteen koulutustuen saamisedellytysten kanssa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota edellä sanottuihin työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen liittyviin ominaispiirteisiin ja etuuksien kannustinvaikutuksiin.
Työssäoloehto ja työttömyyspäivärahakauden kesto koulutustuen saamisedellytyksinä
Esityksen mukaan koulutustuen saaminen olisi edelleen riippuvainen siitä, että opiskelija on täyttänyt työttömyysturvalaissa tarkoitetun työssäoloehdon. Samoin edellytettäisiin, ettei työttömyyspäivähan enimmäismaksuaika ole täyttynyt tai jäänyt täyttymättä henkilön oman menettelyn johdosta.
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on ensisijaisesti aikuisväestölle työvoimapoliittisin perustein järjestettävää koulutusta. Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentämisen keskeinen tarkoitus on ollut vahvistaa vakuutusperiaatetta, toisin sanoen työstä saadun toimeentulon ja sosiaaliturvan yhteyttä. Toisaalta työmarkkinatukea koskevaan lainsäädäntöön tehtyjen muutosten tarkoituksena on, että työkokemusta vailla olevat nuoret mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkivat ammatillisen peruskoulutuksen nimenomaan omaehtoisessa koulutuksessa. Siten erityisesti ansioon suhteutetun etuuden sitominen nykyistä vankempaan työhistoriaan on myös työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kannalta perusteltua. Työttömyysturvan paluuehdon tarkastelujakson pidentäminen ja siirtymävaiheessa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lukeminen eräin rajoituksin mukaan työssäoloehtoon ovat tarkoituksenmukaisia myös koulutustuen saamisedellytyksinä, koska ne helpottavat löyhästi työmarkkinoilla satunnaisissa työsuhteissa olevien mahdollisuuksia säilyä koulutustukijärjestelmän piirissä. Useissa tapauksissa uudelleenkoulutuksella olisi mahdollista parantaa juuri tällaisten henkilöiden työmarkkinavalmiuksia.
Tukijärjestelmien tulee paitsi yleisesti kannustaa työtöntä hakeutumaan työmarkkinavalmiuksiaan parantaviin toimenpiteisiin, kannustaa hakeutumaan niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työttömyyttä. Tämän johdosta työttömyysturvan enimmäismaksuajan täyttymiseen liittyvät rajoitukset on aiheellista säilyttää koulutustuen saamisen edellytyksenä. Samasta syystä ja etuuksilla keinottelun ehkäisemiseksi säilytettäisiin koulutustuen osalta säännökset niistä tilanteista, joissa työttömyysturvan enimmäismaksuaika ei henkilön oman menettelyn johdosta ole täyttynyt ennen koulutuksen alkua. Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM 13/1996 vp) hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 72/1996 vp) todennut, on paluuehtoa koskevan muutoksen jälkeen mainitulla säännöksellä merkitystä vain työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työllisyyslain (275/87) toimenpiteiden edellytysten osalta, ja sen siirtäminen näihin erityislakeihin olisi tarkoituksenmukaista.
Vähennetty koulutustuki
Esityksen mukaan vähennetyn koulutustuen määräytymisperusteet sekä koulutustukea vähentävät tulot ja etuudet säilytettäisiin työttömyysturvajärjestelmän muutoksista poiketen entisellään.
Työttömyyspäivärahan sovittelua koskevien muutosten tavoitteena on purkaa tuloloukkuja kannustamalla työtöntä henkilöä hankkimaan palkkatuloja osa-aikaisesta tai satunnaisesta myös 750 markan suojaosan ylittävän määrän ja edistää harmaan työn markkinoiden ilmituloa. Soviteltuun päivärahaan liittyvä kannustinvaikutus korostuu suhteellisen suurten palkkatulojen kohdalla. Suojaosan poistaminen johtaa siihen, että tulojen yhteensovitus pienentää työttömyyspäivärahaa voimassa olevaa käytäntöä enemmän, jos sovittelussa huomioon otettavat tulot ovat pienemmät kuin 2 000 markkaa kuukaudessa.
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on useimmiten kokopäiväistä opiskelua. Siten opiskelijalla on mahdollisuus hankkia palkkatuloja yleensä ainoastaan ilta- tai viikonlopputöillä. Vuonna 1995 työvoimapoliittisesssa aikuiskoulutuksessa oli yhteensä 5 410 opiskelijaa (7,5 prosenttia koulutustuen saajista), joilla tuloja oli yli 750 markkaa kuukaudessa, ja koulutustuki maksettiin vähennettynä. Koulutustukea vähentävät tulot olivat bruttomääräisesti keskimäärin alle 1 000 markkaa kuukaudessa. Jos koulutustuenkin osalta siirryttäisiin samanlaiseen yhteensovitukseen kuin työttömyysturvassa, keskimääräiset tulot pienentäisivät koulutustukea merkittävästi nykyistä enemmän. Suojaosan poistaminen johtaisi lisäksi siihen, että pienikin koulutustukea vähentävä tulo johtaisi ylläpito- ja majoituskorvauksen eväämiseen. Toisaalta laskentatapa johtaisi erityisesti suhteellisen korkeaa muuta sosiaalietuutta saavien kohdalla etuuksien epätarkoituksenmukaiseen kumulaatioon ja ylikompensaatioon.
Työttömyysturvalain muutos, jonka mukaan päivärahaa ei makseta ajalta, jolle työnantajan maksama lomakorvaus jaksotetaan, on luonteeltaan säästötoimenpide. Sinänsä muutos on sopusoinnussa työttömyys-turvajärjestelmän perusperiaatteiden kanssa. Koulutustuen osalta lomakorvauksen ottamisella huomioon ei ole taloudellista merkitystä, koska koulutus harvoin alkaa välittömästi työsuhteen päätyttyä. Yksittäistapauksissa koulutustuen säilyttäminen tältä osin työttömyyspäivärahaa parempana etuutena kuitenkin kannustaisi työttömäksi joutuvaa hakeutumaan pikaisesti koulutukseen.
Perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen perusosa ja ansio-osan valtionosuus, ylläpitokorvaukset ja majoituskorvaus rahoitetaan valtion varoista. Työttömyyskassojen keskuskassan osuus on 47 prosenttia ja työttömyyskassan jäsenten osuus 5,5 prosenttia ansiotuen ansio-osasta. Työmarkkinatuki rahoitetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuoden 1996 ensimmäisen puoliskon tukimaksatuspäivistä 30 prosenttia oli sellaisia, joilta opiskelijalle maksettiin työmarkkinatukea. Vuonna 1997 vastaavan osuuden arvioidaan työssäoloehtoa koskevien muutosten jälkeen olevan 34 prosenttia. Opiskelijoita, joille muutoksen johdosta maksetaan perus- tai ansiotuen sijasta työmarkkinatukea, arvioidaan vuonna 1997 olevan noin 3 200. Nykyisillä rahoitusosuuksilla valtion menojen säästö olisi tällöin 30 miljoonaa markkaa. Vastaavasti työttömyyskassojen keskuskassan menot olisivat 11 miljoonaa markkaa ja työttömyyskassojen menot 1,5 miljoonaa markkaa nykyistä pienemmät.
Esitys on valmisteltu virkatyönä työministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Esitys on käsitelty työvoimapolitiikan neuvottelukunnassa.
15 §. Oikeus koulutustukeen. Pykälän 1 momenttiin sisältyvän viittaussäännöksen mukaan koulutustuen saaminen edellyttää muun muassa, ettei henkilö ole saanut työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain 26 §:ssä säädettyä enimmäisaikaa. Työttömyysturvalain 26 §:n 3 momentti, jonka mukaan työttömyyspäivärahan enimmäismäärää koskevaa rajoitusta sovelletaan myös henkilöön, joka jättämällä hakematta päivärahaa tai muutoin on saanut aikaan sen, ettei 500 päivän enimmäismaksuaika ole täyttynyt, on kumottu. Koska säännöksellä on koulutustukea maksettaessa edelleen merkitystä, se ehdotetaan soveltuvilta osiltaan siirrettäväksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin pykälän uudeksi 2 momentiksi. Ehdotuksella ei muutettaisi pykälän sisältöä eikä soveltamiskäytäntöä.
18 §. Vähennetty koulutustuki. Pykälän 1 momenttiin sisältyvä viittaus työttömyysturvalain 18 §:n 1 momenttiin ehdotetaan poistettavaksi. Ehdotuksen mukaan koulutustukea maksettaessa huomioon otettavat tulot säilytettäisiin ennallaan. Vähennetyn koulutustuen suojaosaa, yhteensovitusprosenttia ja sovittelujaksoa koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäviksi 1 momenttiin. Suojaosa olisi nykyistä vastaavasti kuukauden sovittelujaksolla 750 markkaa ja neljän viikon jaksolla vastaava osuus siitä eli 698 markkaa. Samoin yhteensovitusprosentti säilytettäisiin nykyisellään. Siten 80 prosenttia pykälässä tarkoitetuista yhteenlasketuista tuloista, jotka ylittävät suojaosan, vähennettäisiin koulutustuesta, joka opiskelijalle muuten olisi voitu maksaa. Mitä työttömyysturvalain 18 §:n 2―5 momentissa säädetään sovitellun työttömyyspäivärahan katosta, sovittelujaksosta eräissä tapauksissa, laskennallisesta työtulosta sekä työtulon käsitteestä, sovellettaisiin edelleen myös otettaessa muuta tuloa huomioon koulutustukea maksettaessa.
21 §. Etuuden hakeminen. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi ehdotetuista muutoksista aiheutuva tekninen muutos.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 samanaikaisesti työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain kanssa. Työssäoloehto määräytyy työttömyysturvalain voimaantulosäännöksen mukaan, jolloin työssäoloehdon pidennys ei koskisi niitä henkilöitä, jotka saavat työttömyyspäivärahaa tai ovat aloittaneet koulutuksen ennen lain voimaantuloa.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 3 päivänä elokuuta 1990 annetun lain (763/90) 18 §:n 1 momentti ja 21 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 18 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1540/93) ja 21 §:n 3 momentti 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1319/94), sekä
lisätään 15 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla (1543/93) ja mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2―4 momentti siirtyvät 3―5 momentiksi, seuraavasti:
15 §Oikeus koulutustukeen
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijalla, joka jättämällä hakematta työttömyyspäivärahaa tai muutoin on saanut aikaan sen, ettei työttömyysturvalain 26 §:ssä tarkoitettu enimmäisaika ole täyttynyt ennen koulutuksen aloittamista, ei ole oikeutta koulutustukeen.
18 §
Vähennetty koulutustuki
Vähennettyyn koulutustukeen on tässä laissa säädetyin edellytyksin oikeus opiskelijalla, joka saa lakisääteistä etuutta, palkkaa tai muuta työtuloa. Vähennettyä koulutustukea maksetaan siten, että koulutustuki ja 80 prosenttia saadun tulon siitä osasta, joka ylittää 750 markkaa (suojaosa), voivat kuukaudessa yhteensä nousta määrään, joka koulutustukena olisi muutoin voitu maksaa. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon niitä sosiaalietuuksia, joita työttömyysturvalain 27 §:n mukaan ei vähennetä työttömyyspäivärahasta. Kuukauden sijasta sovittelujaksona voidaan käyttää myös neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa, jolloin suojaosa on vastaava osuus täyden suojaosan määrästä. Kun tulo otetaan huomioon, koulutustukea maksettaessa noudatetaan lisäksi, mitä työttömyysturvalain 18 §:n 2―5 momentissa säädetään sovitellusta työttömyyspäivärahasta.
21 §
Etuuden hakeminen
Jos hakemus koskee ansiotuen myöntämistä 15 §:n 4 momentin 3 kohdassa tai 5 momentissa tarkoitetulla edellytyksellä, hakemukseen on lisäksi liitettävä työvoimaviranomaisen ilmoitus tämän edellytyksen täyttymisestä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Työministeri
Liisa Jaakonsaari