Esityksen tarkoitus on perustaa Jurvan ja Laihian kuntiin Levanevan luonnonsuojelualue, joka on luonnonsuojelulain (71/23) mukainen erityinen suojelualue. Luonnonsuojelualueen perustamisen tarkoitus on säilyttää edustava ja monipuolinen suoalue Etelä-Pohjanmaalla. Esityksellä pantaisiin tältä osin täytäntöön vuonna 1979 tehty valtioneuvoston periaatepäätös alueen suojelusta. Levanevan luonnonsuojelualueen omistaa valtio ja sen pinta-ala on noin 2 900 hehtaaria.

Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

---

Valtioneuvoston hyväksymään soidensuojeluohjelmaan kuuluville alueille on viime vuosina perustettu soidensuojelualueita. Alueet ovat pääosin olleet jo alunperin valtion omistuksessa. Soidensuojeluohjelmaa toteutettaessa on myös yksityisten omistamia alueita hankittu valtiolle. Levanevan alue on tärkeimpiä valtiolle hankittuja suoalueita ja siten sen lakisääteinen rauhoitus tulisi toteuttaa viivyttelemättä.

Aluetta luonnehtivat hyvin kehittyneet konsentriset kermikeitaat allikoineen ja kermeineen. Kasvillisuus on suhteellisen monipuolinen. Laajoja avosuoaloja hallitsevat karut rahkanevat ja lyhytkortiset nevat. Kuljut ja kitukasvuista mäntyä kasvavat kermit ovat luonteenomaisia kohosoiden keskustoille, joilla on myös useita hyvin kehittyneitä allikkoalueita. Keidasosien ja kivennäismaasaarekkeiden reunoilla on myös rehevämpiä sararämeitä ja paikoin erilaisia korpia. Lukemattomat metsäsaarekkeet rikastuttavat alueen luontoa ja maisemaa. Varsinkin rämeiden puusto on paikoin vanhaa ja koskematonta. Levanevan alue on laajana ja vetisenä suoalueena varsin arvokas lintusuo, jossa pesii muun muassa useita kahlaaja-, vesi- ja petolintulajeja.

Eliöstön suojelulle tärkeänä alueena Levanevan luonnonsuojelualue on tarpeen säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Tämä edellyttää luonnonsuojelulain mukaisen erityisen suojelualueen perustamista ja luontoa muuttavien toimintojen rajoittamista suhteellisen tiukoin rauhoitussäännöksin. Alueelle ei erityisesti ohjattaisi kävijöitä, mutta alueeseen tutustuminen ja siellä liikkuminen olisi kuitenkin sallittua, joskin sitä olisi tarpeen ohjata ja rajoittaa pesimäaikana tärkeimmillä lintujen pesimispaikoilla.

Esityksessä tarkoitettu luonnonsuojelualue täydentäisi maamme luonnonsuojelualueverkkoa ja sen perustamisella suojeltaisiin yhtä Etelä-Pohjanmaan arvokkainta suokokonaisuutta. Alue on suurelta osin luonnontilainen. Kivennäismailla on harjoitettu metsätaloutta ennen niiden hankkimista valtiolle. Suolla olevien metsäsaarekkeiden annetaan palautua vähitellen luonnontilaan. Tarvittaessa tätä kehitystä voidaan auttaa esimerkiksi polttamalla tai luonnonkuloa jäljittelemällä. Myös ojitettujen turvemaiden luonnontilan palauttamista voidaan nopeuttaa ojia patoamalla. Alueen länsiosaa sivuaa Kivi- ja Levalammen tekojärvi, jonka pinnankorkeuden suhteellisen vähäinen säännöstely on säilyttänyt rantasuot luonnonsuojelun kannalta arvokkaina.

Alue on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin, mistä on aiheutunut merkittävimmät valtiontaloudelliset vaikutukset. Kaikkiaan alueen ostoihin on käytetty useiden vuosien kuluessa noin 6 milj. markkaa.

Esityksessä tarkoitetun luonnonsuojelualueen kokonaispinta-ala on noin 2 900 hehtaaria, mistä metsämaata on vain noin 400 hehtaaria sekä kitu- ja joutomaata noin 2 300 hehtaaria. Valtion vesialueita on rauhoitettavalla alueella noin 200 hehtaaria. Levanevan luonnonsuojelualueeseen kuuluvilla kivennäismailla ja soilla metsätaloustoimet ovat kiellettyjä. Taloustoiminnan ulkopuolelle jäävien metsien laskennallinen vuotuinen keskimääräinen puuntuotto jää alle 2 000 m3, joten ehdotetun lain säätämisellä ei ole merkityksellisiä metsätaloudellisia vaikutuksia. Metsien käytön kieltäminen Levanevan kivennäismailla ei vähennä metsätyöpaikkoja Jurvan ja Laihian kunnissa.

Kivi- ja Levalammen tekojärveä säännöstellään Oy Metsä-Botnia Ab:n raakavedenlähteenä Länsi-Suomen vesioikeuden antamalla luvalla. Suojeltavaksi esitetyllä alueella on ko. tekojärven pohjoispää, joka on tullut valtiolle suojelualueen hankintojen yhteydessä. Säännöstelykorkeuden nostaminen on ollut kuitenkin vireillä Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä. Vesi- ja ympäristöhallituksen arvion mukaan Oy Metsä-Botnia Ab:n raakavedensaanti ei käytännössä ole uhattuna, vaikka tekojärven säännöstelykorkeutta ei nostettaisi. Levanevan luonnonsuojelualueesta annettavaan asetukseen otettavalla säännöksellä varmistetaan, että luonnonsuojelualueen perustaminen ei vaaranna tekojärven nykyistä säännöstelyä niin kuin vesioikeuden antamissa lupapäätöksissä on tarkemmin määrätty.

Levanevan luonnonsuojelualueen perustaminen ei estä alueen virkistys- ja retkeilykäyttöä eikä marjastusta. Metsähallitus laatii luonnonsuojelualueen käytön ja hoidon toimintatapojen ja toiminta-alueiden tarkempaa määrittelyä sekä toteutusta varten yksityiskohtaisen hoito- ja käyttösuunnitelman.

Levanevan luonnonsuojelualuetta hallitsisi ja hoitaisi, kuten nytkin, metsähallitus. Luonnonsuojelualueen perustamisella ei siis olisi välittömiä organisatorisia vaikutuksia.

Vaikka Levanevan luonnonsuojelualuetta ei olekaan tarkoitus erityisemmin kehittää palvelemaan matkailua ja retkeilyä, sen perustaminen lisää jossain määrin luonnonsuojelualueiden hoitoon ja käyttöön liittyviä tehtäviä ja töitä metsähallituksessa. Esimerkiksi keveitä rakenteita retkeilijöiden ohjaamiseksi tarvitaan ja alueen valvontaa täytyy tehostaa. Tehtävät pyritään hoitamaan nykyisellä henkilöstöllä. Luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön määrärahatarpeet otetaan huomioon vuosittain valtion talousarviota valmisteltaessa.

Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976 valmistuneessa mietinnössään (Komiteanmietintö 1976:88) Levanevan kansallispuiston perustamista. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen alueen soiden suojelemisesta vuonna 1979. Tämän jälkeen aluetta on vähitellen hankittu valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ja nyttemmin se on ostettu kokonaan valtiolle muutamia pieniä palstoja lukuun ottamatta.

Lakiesityksestä on pyydetty lausunnot maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, metsähallitukselta, maanmittaushallitukselta, vesi- ja ympäristöhallitukselta, Vaasan lääninhallitukselta, Geologian tutkimuskeskukselta, Vaasan läänin seutukaavaliitolta, Jurvan ja Laihian kunnanhallituksilta sekä Suomen luonnonsuojeluliitolta.

Suurin osa lausunnonantajista kannatti esitystä ja piti Levanevan luonnonsuojelualueen perustamista tarpeellisena. Valtion viranomaisilla ei ollut huomautettavaa alueen esitettyyn käyttöön eikä lakiehdotuksen sisältöön mutta esityksen perusteluihin ja asetusluonnokseen esitettiin eräitä tarkennuksia ja lisäyksiä.

Vesi- ja ympäristöhallitus katsoo, että Kivi- ja Levalammen tekoaltaan suunniteltu vedenpinnan nosto vähentäisi merkittävästi perustettavan luonnonsuojelualueen lajiston ja biotooppien monimuotoisuutta. Suuresta korotuksesta ei ole kyse, mutta se muuttaisi nykyistä aika vakiintunutta tilannetta järven reunalla, johon on syntynyt rikas luhtasoiden eloyhteisö. Uuden suunnitelman mukaan vesi olisi nykyistä pitempään selvästi korkeammalla ja tuo monimuotoinen vaiheuttumisvyöhyke kasveineen ja lintuineen häviäisi. Vedensaannin turvaamiseksi Närpiönjoen alueella vesi- ja ympäristöhallitus esittää, että selvitettäisiin mahdollisuuksia saada lisävarastointitilaa muulla tavalla kuin Kivi- ja Levalampea korottamalla. Oy Metsä-Botnia Ab katsoo, että nykyisellä Kivi- ja Levalammen säännöstelyllä ei kyetä kaikissa oloissa turvaamaan Kaskisten tehtaiden raakaveden saantia. Yhtiö vaatii asetukseen säännöstelyä koskevan säännöksen, joka sallisi myös uuden säännöstelykorkeuden.

Kunnat painottavat myös Levanevan alueen merkitystä virkistys- ja retkeilykäytölle. Virkistyskalastus tulee sallia ja kaavailtu vaellusreitti tulee rakentaa. Jurvan kunnanhallituksen mielestä Levanevan luonnonsuojelualueen perustaminen ei ole tarpeellista. Vaasan läänin seutukaavaliitto toteaa, että suojelualueen rajaus poikkeaa hieman kaavarajauksesta ja esittää, että raja tulisi muuttaa vastaamaan seutukaavan aluerajausta.

Pohjanmaan riistanhoitopiiri sekä Laihian, Jurvan ja Ilmajoen metsästysseurat painottavat Levanevan alueen merkitystä perinteisenä sorsien ja hanhien muutonaikaisena metsästysalueena. Järjestöt vaativat, että metsästys tulisi sallia entiseen tapaan.

Levanevan rauhoittamisen tarkoituksena on, että alue voisi kehittyä entistä paremmaksi vesilintujen ja hanhien muutonaikaiseksi levähdysalueeksi, joka tarjoaisi linnuille rauhallisen ruokailu- ja lepäilyalueen. Levaneva on ehdolla kansainväliseen Ramsarin kosteikkosopimukseen.

Esitykseen on tehty lausuntojen perusteella joitakin tarkennuksia ja lisäyksiä, jotka liittyvät Kivi- ja Levalammen tekojärven vesialueiden vedensäännöstelyyn sekä metsästykseen.

1 §. Luonnonsuojelualueen perustamistarkoitus. Pykälässä säädetään, että Levanevan alueen valtionmaille perustetaan luonnonsuojelualue, joka on luonnonsuojelulain (71/23) mukainen erityinen suojelualue. Samalla säädetään alueen perustamistarkoituksesta.

2 §. Luonnonsuojelualueen sijainti ja rajat. Luonnonsuojelualueen rajat on merkitty hallituksen esityksen liitteessä olevaan karttaan.

Pykälässä on myös luonnonsuojelualueen rajan käymistä ja merkitsemistä koskeva säännös, joka on samansisältöinen kuin vastaava säännös muiden äskettäin perustettujen luonnonsuojelualueiden vastaavissa säännöksissä.

3 §. Haltuunotto-oikeus. Pykälään on otettu säännös luonnonsuojelua valvovan viranomaisen haltuunotto-oikeudesta. Säännös on samansisältöinen kuin vastaava säännös muiden luonnonsuojelualueiden perustamista koskevissa laeissa.

4 §. Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen. Levanevan luonnonsuojelualueeseen on tarkoitus hankkia eräitä suojelukokonaisuuden kannalta tärkeitä lisäalueita. Suojelualuetta varten nimenomaisesti hankittu tai saantona tullut alue tulisikin voida lukea kuuluvaksi suoraan luonnonsuojelualueeseen. Menettely keventäisi huomattavasti asian hallinnollista käsittelyä. Lisäalue voitaisiin tämän jälkeen lohkomistoimituksessa tai maanmittausviranomaisen hallinnollisella päätöksellä todeta virallisesti kuuluvaksi suojelualuekiinteistöön ilman nimenomaisia muita päätöksiä. Myöskään erillistä rajanmääräämistoimitusta ei tarvita, jos suojelualueen rajat on aikaisemmin käyty lohkomis- tai muussa maanmittaustoimituksessa. Suojelualueen rauhoitusmääräykset tulevat liitetyllä alueella voimaan, kun liittäminen on merkitty kiinteistörekisteriin.

5 §. Tarkemmat säännökset. Levanevan luonnonsuojelualueen perustamisen tarkoitus on turvata alueen luonnonarvot. Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset annetaan luonnonsuojelulain 2 §:n 2 momentin nojalla asetuksella. Tämän lisäksi on tarpeen säätää eräistä muistakin alueen käytön ja muun hoidon järjestämistä koskevista seikoista.

Asetuksella, jonka luonnos on esityksen liitteenä, säädetään tarkemmin Levanevan luonnonsuojelualueen rauhoittamisesta. Luonnonsuojelualueella on tarkoitus kieltää sellaiset toimet, jotka saattavat muuttaa alueen luonnonoloja tai vaikuttaa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläimistön säilymiseen. Luonnonsuojelualueella ei saisi ojittaa metsää tai suota eikä hakata puustoa.

Luonnonsuojelualueella ei saisi myöskään vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä sieltä saisi ottaa maa-aineksia. Alueelle ei saisi rakentaa rakennuksia, rakennelmia eikä teitä eikä siellä saisi tappaa, pyydystää tai hätyyttää eläimiä taikka ottaa tai vahingoittaa kasveja tahi näiden osia. Näistä säännöksistä säädettäisiin kuitenkin lähinnä luonnonsuojelualueen asianmukaisen hoidon ja käytön edellyttämiä poikkeuksia. Myöskään jokamiehenoikeuteen perustuvaa liikkumista ei sanottavasti rajoitettaisi. Asetukseen on otettu myös momentti, joka sallii luonnonsuojelualueelle ulottuvan Kivi- ja Levalammen tekoaltaan säännöstelyn siten kuin vesioikeuden lupaehdoissa määrätään.

Aluetta koskevat määräykset otetaan luonnonsuojelualueen järjestyssääntöön, johon kuuluvat yhtäältä edellä tarkoitetussa asetuksessa annetut rauhoitusmääräykset ja toisaalta sellaiset määräykset, jotka valtio maanomistajana muutoinkin on oikeutettu ja velvollinen antamaan luonnonsuojelualueidensa käytöstä.

Tarkoitus on laatia hoito- ja käyttösuunnitelma Levanevan luonnonsuojelualueen hoitamista ja sen käytön ohjaamista varten.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Luonnonsuojelualueen perustamistarkoitus

Etelä-Pohjanmaan luonnontilaisena säilyneen suoluonnon suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta ja luonnonharrastuksen edistämistä varten perustetaan valtion omistamille alueille luonnonsuojelulain (71/23) mukaiseksi erityiseksi suojelualueeksi Levanevan luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Jurvan ja Laihian kunnissa.

2 §
Luonnonsuojelualueen sijainti ja rajat

Levanevan luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 2 900 hehtaaria ja sen rajat on merkitty punaisella katkoviivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.

Luonnonsuojelualueesta muodostetaan kiinteistö noudattaen mitä jakolaissa (604/51) säädetään.

Luonnonsuojelualue on merkittävä maastoon siten, että riittävä määrä aluetta osoittavia tunnuskilpiä ja muita merkkejä sijoitetaan luonnonsuojelualueelle.

3 §
Haltuunotto-oikeus

Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella ja luonnonsuojelualueen vartijalla on oikeus ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää vastoin luonnonsuojelualueella noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-oikeus koskee myös alueelta luvattomasti pyydettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kasveja sekä kaikkea muuta sellaista, mitä luonnonsuojelualueelta on kielletty ottamasta tai siellä käyttämästä.

4 §
Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen

Sellainen valtion omistukseen siirtynyt alue, jonka käytöstä luonnonsuojelualueen laajennusalueena on tehty päätös hankinnan tai saannon yhteydessä, luetaan kuuluvaksi luonnonsuojelualueeseen.

Luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi hankitulla alueella tulevat voimaan luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset ja -määräykset, kun liittäminen on merkitty maa- tai kiinteistörekisteriin. Liitettävää aluetta koskevasta kiinteistönmuodostuksesta on voimassa, mitä jakolaissa säädetään.

5 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

6 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ympäristöministeri
Sirpa Pietikäinen