Siirry esitykseen
HE 146/1992
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta annetun lain kumoamisesta
Esitys sisältää ehdotuksen maa- ja metsätalousministeriön alaisen maataloustutkimuksen hallinnon ja organisaation osittaisesta uudelleenjärjestelystä. Esityksen mukaan valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos (VAKOLA) yhdistetään maatalouden tutkimuskeskukseen. Maatalousteknologian tutkimuslaitoksen tehtävät säilyvät entisinä. Esitys sisältää ehdotukset laeiksi maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta annetun lain kumoamisesta.
Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen yhdistämisellä maatalouden tutkimuskeskukseen pyritään ensi sijassa maataloustutkimuksen resurssi- ja talousasioiden keskitettyyn hoitamiseen, mutta myös teknologisen ja biologisen tutkimuksen parempaan koordinoimiseen. Lakiehdotuksessa esitetty järjestely on osa laajemmasta suunnitelmasta, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön alaisen maataloustutkimuksen organisaation ja ohjauksen parantamiseksi.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Koska esitys liittyy vuoden 1993 talousarvioesitykseen, se tulisi käsitellä talousarvioesityksen yhteydessä.
Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos perustettiin vuonna 1985 muuttamalla ja laajentamalla silloisen, myös VAKOLAn nimellä kulkeneen valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen tehtäviä ja siirtämällä se hallinnollisesti maatilahallituksen alaisuudesta suoraan maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Maatalouden rakennustutkimuksen järjestämistä maassamme selvittänyt neuvottelukunta oli kiinnittänyt huomiota tällaisen tutkimuksen vähyyteen ja puutteisiin maassamme. Neuvottelukunta piti tarpeellisena tämän tutkimuksen huomattavaa lisäämistä ja yleensä sen järjestämistä ja koordinoimista.
Neuvottelukunnan esityksen mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan rakennustutkimus päätettiin sijoittaa valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitokseen ja samalla muuttaa laitoksen toiminnan luonnetta niin, että tutkimustoiminnan osuutta muutoinkin vahvistetaan. Tämän vuoksi laitos samalla päätettiin siirtää suoraan hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen; muut maataloudelliset tutkimuslaitokset, maatalouden tutkimuskeskus ja maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos kun olivat hallinnollisesti suoraan ministeriön alaisia. Laitoksen nimi muutettiin nimeksi valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos.
Laki valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta (1010/84) annettiin vuonna 1984. Laitoksen tehtävänä on maa-, metsä-, puutarha-, meijeri-, ja kotitaloudessa sekä kotiteollisuudessa käytettävien koneiden, laitteiden ja työvälineiden sekä näiden varaosien tutkimus, kehitys, koetus ja tarkastus sekä näihin tuotantovälineisiin liittyvän standardisoinnin ja työsuojelun edistäminen. Tehtävänä on myös maa-, metsä- ja puutarhataloudessa käytettävien asuin- ja tuotantorakennusten tutkimuksen suunnittelu ja koordinointi sekä näitä rakennuksia koskevan tutkimuksen suorittaminen ja tutkimusyhteistyön kehittäminen eri viranomaisten, laitosten ja järjestöjen välillä.
VAKOLA palvelee ensisijaisesti maatalouden teknologista kehittämistä. Koneiden ja laitteiden tutkimus-, kehitys-, tarkastus- ja koetustoiminnan on katsottu palvelevan myös koneteollisuutta. Maatalouden rakennustutkimusta ei laitoksessa ole olennaisesti pystytty lisäämään, kun laitoksen resursseja ei ole olennaisesti voitu lisätä.
VAKOLAn palveluksessa on valtion tulo- ja menoarviossa laitokselle suoraan osoitetuilla määrärahoilla palkattuna 51 henkilöä. Laitoksen tulot olivat vuonna 1991 noin 2,4 miljoonaa markkaa ja menot noin 10,6 miljoonaa markkaa. Laitoksen toimitilat ovat Vihdissä.
Maataloustutkimuksen hallinnon kehittämisestä tehtiin vuonna 1987 selvitys. Tämän selvityksen perusteella pääteltiin, että VAKOLA olisi tarkoituksenmukaista siirtää hallinnollisesti maatalouden tutkimuskeskuksen yhteyteen. Tällaisen organisaation katsottiin pystyvän tarkoituksenmukaisemmin suuntaamaan ja uudelleen järjestämään maatalouden kokonaisuuden kannalta tutkimuksen voimavaroja. Hallituksen esitys maatalouden tutkimuksen organisaation muuttamisesta (HE 173/88 vp.) annettiin eduskunnalle vuonna 1988. Ehdotus sisälsi VAKOLAn siirtämisen ohella maatalouden tutkimuskeskuksen osittaisen uudelleen järjestelyn.
Hyväksyessään esityksen muilta osin eduskunta kuitenkin piti tarkoituksenmukaisena, että VAKOLAn asema maatalous- ja metsäkoneiden kehittäjänä ja koestajana säilyy entisellään ministeriön alaisena. Maatalousteknologian kehittämiseksi eduskunta on näyttänyt panneen enemmän painoa koneteollisuuden kuin maatalouden intressille.
Laitoksen resursseista huomattava osa on edelleen sidottu tarkastukseen ja koetukseen. Koetuksen merkitys on nykyään jossain määrin vähentynyt. Laitoksen resurssit ovat varsin vaatimattomat koneiden kehittelyä edistävään tutkimukseen.
Laki maatalouden tutkimuskeskuksesta (1158/88) annettiin vuonna 1988. Tutkimuskeskuksen tehtävänä on harjoittaa tutkimus-, kehitys-, koetus- ja tarkastustoimintaa maatalouden ja siihen liittyvän elintarviketalouden sekä niihin liittyvien elinkeinojen kehittämiseksi, maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksen selvittämiseksi ja haittojen vähentämiseksi, meijeriteollisuudessa käytettävien koneiden ja laitteiden, niiden osien ja tarvikkeiden käytettävyyden parantamiseksi sekä hevostalouden edistämiseksi. Tutkimuskeskus harjoittaa pääasiassa soveltavaa biologista ja elintarviketutkimusta peltokasvi-, puutarhakasvi- ja kotieläintuotannon aloilla.
Tutkimuskeskuksen palveluksessa on valtion tulo- ja menoarviossa laitokselle suoraan osoitetuilla määrärahoilla palkattuna 773 henkilöä. Laitoksen tulot olivat vuonna 1991 noin 38 miljoonaa markkaa ja menot noin 169 miljoonaa markkaa. Tutkimuskeskuksen kuuden tutkimuslaitoksen toimitilat ovat Jokioisissa ja yhden Piikkiössä. Lisäksi tutkimuskeskuksella on eri puolilla maata aluellisia tutkimusasemia ja koepaikkoja sekä erikoistutkimusasemia.
Tutkimuskeskuksen yhteydessä on myös kaksi liikelaitoksen tapaan toimivaa tuotantoyksikköä.
VAKOLA ja maatalouden tutkimuskeskus ovat suoraan maa- ja metsätalousministeriön alaisia laitoksia. Päätäntävaltaa laitoksille kuuluvissa asioissa käyttää niitä koskevien asetusten mukaan johtokunta tai hallitus, johtaja taikka muu laitoksen virkamies, jolle sellainen päätösvalta on annettu. VAKOLAssa on johtokunta ja tutkimuskeskuksessa on hallitus. Johtokunnan tai hallituksen kokoonpanosta, joka vaihtelee laitoksen tarpeiden mukaan, on säädetty tutkimuslaitosten asetuksissa. Johtokunnan tai hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa laitoksen toimintaa ja muutoinkin käsitellä ne asiat, joilla on laitoksen toiminnan kannalta laajakantoinen ja periaatteellinen merkitys.
Maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt edelleen tarpeellisena arvioida tutkimuksen mahdollisuuksia ja merkitystä maatalouselinkeinon kehittämisen ja edellytysten parantamiseksi. Ministeriö kutsui kesällä 1991 vuorineuvos Pessin tekemään asiasta selvitystä. Pessin selvitys valmistui saman vuoden lopulla. Tämän selvityksen tärkeimpiä havaintoja on, että maataloustutkimuksen varojen jakautuminen biologisen, teknologisen ja taloudellisen tutkimuksen kesken on liiaksi painottunut biologiseen tutkimukseen.
Maatalouskoneiden tutkimussäätiön hallintoneuvosto on maa- ja metsätalousministeriölle osoittamassaan kirjeessä esittänyt maatalousteknologian tutkimuksen keskittämistä yhteen yksikköön. Tätä varten hallintoneuvoston mielestä VAKOLAan tulisi yhdistää Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitoksen maatalousteknologian osa, Työtehoseuran maatalousteknologian tutkimus ja lakkautettavan maatilahallituksen rakentamisen toimiala. VAKOLAsta tulisi kehittää teollisuuden kehityskeskus erityisesti pienen ja keskisuuren mutta myös muunkin teollisuuden tutkimuksen ja tuotantoteknologian tarpeita varten. VAKOLAa tulisi vahvistaa EY-tietoisuuden jakajana edellä mainitun teollisuuden käyttöön.
Hallitus katsoo kuitenkin, että kysymyksessä on strateginen päätös, joka on ratkaiseva siinä suhteessa, millä tavoin teknologinen tutkimus voi tukea maatalouden kehittämistä. Tutkimussäätiön hallintoneuvosto ei lähde ajattelussaan maatalouden vaan koneiden kehittämistarpeista. Sen esittämä teknologisen tutkimuksen organisointi ja kehittäminen tähtää edelleen tietyllä tavalla eriytyvään koneiden ja laitteiden teknologiseen tutkimukseen. Hallituksen esityksen tästä poikkeava lähtökohta on teknologisen ja biologisen tutkimuksen saattaminen hallinnollisesti yhteen ja siten elimelliseen yhteistyöhön, jolloin teknologis-biologisesti edullisten tuotantomenetelmien kehittäminen saa ansaitsemansa sijan tutkimuksessa.
Tutkimusorganisaatioiden yhteistyömahdollisuudet ovat tärkeitä. Se, että VAKOLA toimii maatalouden tutkimuskeskuksen yhteydessä, ei estä sen yhteistyötä muiden teknologisen tutkimuksen organisaatioiden kanssa. Laitosten yhdistäminen ei merkitse sitä, etteikö VAKOLA edelleenkin voisi palvella maatalouskoneteollisuutta. Teknologisen tutkimuksen kiinteä yhteys biologiseen tutkimukseen palvelee myös koneteollisuutta. VAKOLAn yhdistäminen hallinnollisesti maatalouden tutkimuskeskukseen johtaa jo sinänsä automaattisesti kiinteämpään tutkimusyhteistyöhön eri alojen kesken. Mitkään yhteistyöelimet eivät pysty korvaamaan mainitun hallinnollisen ratkaisun tuomaa hyötyä.
Maatalouskoneiden tutkimussäätiön hallintoneuvoston suuntautumishalusta puhtaasti tekniseen tutkimukseen kertoo myös ajatus tutkimuksen laajentamisesta maatalouden koneiden ja laitteiden ulkopuolellekin. Tällainen tutkimus ei kuulu kuitenkaan maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen piiriin.
Yhdistämällä VAKOLA maatalouden tutkimuskeskukseen käytettävissä olevat voimavarat voitaisiin käyttää parhaiten hyödyksi. Suuremman tutkimusalakokonaisuuden sisällä olisi paremmat mahdollisuudet tehdä tarvittavia tutkimustoiminnan kohdentamista koskevia muutoksia. Samalla voitaisiin turvata tutkimushankkeiden riittävä koko ja tutkimusaiheiden käsittelyn monipuolisuus. Laitosten yhdistäminen parantaisi myös ministeriön mahdollisuuksia kehittää ja koordinoida maataloustutkimusta nykyistä kokonaisvaltaisemmin.
VAKOLAsta annettu laki ehdotetaankin kumottavaksi ja laitoksen tehtävät siirrettäviksi maatalouden tutkimuskeskukselle. Tehtäväsiirtojen johdosta ehdotetaan maatalouden tutkimuskeskuksesta annettua lakia muutettavaksi. Lakiin lisättäisiin VAKOLAlle jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluvat tehtävät.
Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta annetussa laissa säädetään tuotantovälineiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuudesta ilmoittaa laitokselle markkinoille tulevat koneet ja laitteet sekä luovuttaa ne tarvittaessa koeteltaviksi ja tarkastettaviksi. Lain mukaan valtioneuvosto voi kieltää laissa säädetyin perustein tuotantovälineen myynnin tai maahantuonnin. Järjestely on ollut tarpeellinen aikaisemmin, mutta muu koneisiin liittyvä lainsäädäntö (esimerkiksi työturvallisuus-, standardisointi-, liikenne-, paloturvallisuus-, hygienia- ja tuotevastuulainsäädäntö) on kehittynyt niin paljon, että järjestely ehdotetaan purettavaksi. Järjestelystä ei säädettäisi enää uudessa laissa. Nykyisen menettelyn haittana on ollut erityisesti valvonnan tasapuolinen toteuttaminen, joka edellyttää laajaa kenttäorganisaatiota ja sitoo paljon laitoksen resursseja.
Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta annetussa laissa on säädetty myös, ettei laitos ole velvollinen korvaamaan tuotantovälineille eikä niiden varaosille koetuksesta, tarkastuksesta tai kuljetuksesta aiheutunutta vikaa, kulumista tai muuta vahinkoa. Kun korvausvelvollisuudesta voidaan sopia laitoksen koetus- ja tarkastusehtojen mukaisesti asiakkaan kanssa ennen koetuksen aloittamista, ei säännöstä ole tarpeen ottaa enää uuteen lakiin.
Tässä yhteydessä on syytä lisäksi todeta, että maataloushallinnon uudelleen järjestelyn yhteydessä, kun maatilahallitus lakkautetaan, on tarkoitus siirtää maatilahallituksen rakennuksen toimialalta muutama henkilö VAKOLAan rakennustutkimuksen alalle.
VAKOLA lakkautettaisiin itsenäisenä laitoksena ja laitoksen tehtävät siirrettäisiin maatalouden tutkimuskeskukselle. Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää, että maatalouden tutkimuskeskukseen perustetaan siirrettäviä tehtäviä vastaavat virat. Samalla VAKOLAn virat lakkautettaisiin. Järjestely on otettu huomioon erittelyvirkojen osalta vuoden 1993 talousarvioesityksessä. VAKOLAn siirrettäviksi ehdotettuja tehtäviä vastaava nykyinen henkilöstö voidaan siirtää tutkimuskeskukseen kokonaisuudessaan. Siirto koskee 51 henkilöä. Ehdotetut tehtäväsiirrot eivät aiheuta uusia resurssitarpeita. Maatalouden taloudellisen, teknologisen ja markkinatutkimuksen edistämiseksi olisi kuitenkin tutkimuskeskuksen nykyisiä biologisen tutkimuksen virkoja muutettava näiden tutkimusalojen viroiksi.
Esityksen mukaiset tehtäväsiirrot edellyttävät muutoksia myös tutkimuskeskuksen organisaatioon ja hallintoon. Tarkoituksena on, että tutkimuskeskuksessa olisi nykyisten seitsemän tutkimuslaitoksen lisäksi yksi uusi tutkimuslaitos, maatalousteknologian tutkimuslaitos, jolle VAKOLAn tehtävät siirtyisivät. Tutkimuslaitoksista, niiden tehtävistä ja jakautumisesta tutkimusaloihin määrättäisiin työjärjestyksessä. Ylintä päätäntävaltaa tutkimuskeskuksessa käyttäisi nykyisen hallituksen sijasta johtokunta, jonka jäseniä määrättäessä otettaisiin huomioon tutkimuskeskuksen laajentunut tehtäväalue. Esityksen mukaan johtokunnan jäsenet määräisi maa- ja metsätalousministeriö, kun voimassa olevan lain mukaan hallituksen jäsenet määrää valtioneuvosto. Johtokunnan kokoonpanosta säädettäisiin asetuksella.
Koska esityksessä ehdotetut tehtäväsiirrot voidaan toteuttaa ilman lisäresursseja ja koska molemmilla kyseessä olevilla laitoksilla on ajanmukaiset toimitilat eikä toimitilasiirtoja ole myöskään tarpeen tehdä, ei ehdotuksesta tältä osin aiheudu kustannuksia.
Molemmat kyseessä olevat laitokset voivat periä suoritteistaan maksuja, joiden perusteet on vahvistettu valtion maksuperustelain nojalla. Tehtäväsiirrot eivät vaikuta palvelutoimintaan.
Lakiehdotuksen eräänä tavoitteena on maataloustutkimuksen voimavarojen hyväksikäytön tehostaminen. Pidemmällä aikavälillä tullaan tästä saamaan hyötyä, jonka suuruutta ei tässä vaiheessa voida vielä arvioida.
Esitys perustuu maa- ja metsätalousministeriön kutsuman selvitysmiehen maataloustutkimuksen kokonaisuudesta tekemään selvitykseen (Työryhmämuistio MMM 1991:16) sekä maaseutuelinkeinohallinnon kehittämistyöryhmän muistioon (Työryhmämuistio MMM 1992:2). Ensiksi mainitussa muistiossa on katsottu, että maatalousteknologinen tutkimus tulee kehittää koneiden, laitteiden, rakenteiden ja rakennusten taloudellisia ratkaisuja aktiivisesti kehittäväksi toiminnaksi. Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen toiminta tulee rakentaa uudelta pohjalta muuhun maataloustutkimukseen niveltäen. Laitos on tarpeellista liittää maatalouden tutkimuskeskukseen sekä johto Jokioisiin hallinnollisesti maatalouden tutkimuskeskukseen kuuluvaksi. Jälkimmäisessä työryhmämuistiossa on katsottu, että osana maataloustutkimuksen uudelleen järjestelyä valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos tulisi liittää maatalouden tutkimuskeskukseen.
Edellä mainitusta maataloustutkimuksen kokonaisuutta koskevasta työryhmämuistiosta on hankittu lausunto valtiovarainministeriöltä, opetusministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä ja ympäristöministeriöltä, eräiltä keskusvirastoilta, yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta ja järjestöiltä, Suomen Akatemialta, elintarviketeollisuudelta ja maatalouskoneiden valmistajilta. Lausunnoista on laadittu yhteenveto.
Valtaosa lausunnonantajista on yhtä mieltä siitä, että kaikessa maataloustutkimuksessa tulee yhdistyä biologinen, teknologinen ja taloudellinen näkökulma. Niiden lausuntojen, joissa on käsitelty ehdotusta valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen liittämisestä maatalouden tutkimuskeskukseen, päälinja on ehdotusta puoltava. Puoltaessaan sanottujen laitosten yhdistämistä valtiovarainministeriö toteaa samalla, että jatkovalmistelussa tulee selvittää yksityiskohtaisesti työnjako maatalouden tutkimuskeskuksen, yliopistojen ja korkeakoulujen välillä. Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos pitää yhdistämistä mahdollisena, mutta korostaa, että laitoksen nykyisen asiakaskunnan edustus tulee olla maatalouden tutkimuskeskuksen hallituksessa. Sekä valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos että maatalouden tutkimuskeskus ehdottavat, että laitos liitetään tutkimuskeskukseen omana tulosyksikkönään, jolla on koordinaatiovastuu sekä yhteydenpitovastuu sidosryhmiin teknologian tulosalueen osalta. Maatalouskoneiden valmistajat eivät näe estettä sille, että koko maatalouden tutkimustoiminta yhdistettäisiin siten, että sen eri osat toimisivat tasavertaisina ja mahdollisimman itsenäisinä yksikköinä.
Lausuntokierroksen jälkeen asian valmistelu on tapahtunut virkatyönä.
1 §. Pykälän 1 momentin uuteen 2 a kohtaan sekä 3 kohtaan on lisätty valtion maatalousteknologian tutkimuslaitokselle jo voimassa olevan lain mukaan kuuluvat tehtävät.
Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitokselle on valtioneuvoston päätöksellä annettu muun muassa työsuojeluun liittyviä koneiden ja laitteiden tarkastustehtäviä. Tämän vuoksi on pykälän uuteen 2 momenttiin otettu säännös, joka tekee mahdolliseksi antaa asetuksella ja valtioneuvoston päätöksellä tutkimuskeskukselle myös muita laitokselle soveltuvia tehtäviä.
2 §. Tutkimuskeskuksessa olisi hallituksen sijasta johtokunta ja johtokunnan jäsenet määräisi valtioneuvoston sijasta maa- ja metsätalousministeriö. Voimassa olevassa laissa on säädetty, että myös jäsenten määräämisestä säädetään asetuksella. Säännös on jätetty lakiehdotuksesta pois tarpeettomana, koska jäsenten määräämistä koskeva säännös sisältyy jo lakiin.
3 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Uusi valtion maksuperustelaki (150/92) ja sen nojalla annettu valtion maksuperusteasetus (211/92) ovat tulleet voimaan kuluvana vuonna. Maatalouden tutkimuskeskuksen suoritteista valtiolle perittävistä maksuista ei ole tarpeellista säätää erikseen laitosta koskevassa laissa.
5 §. Osa valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen toiminnasta (esimerkiksi kuivuriuunien valvonta ja SFS-merkin anto-oikeus) edellyttää lain voimassa olevassa 5 §:ssä säädettyä laajempaa oikeutta sopimusten tekoon. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että maatalouden tutkimuskeskus voisi tehdä sopimuksia myös toimintaansa soveltuvien tehtävien suorittamisesta.
1 §. Koska valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen tehtävät ehdotetaan siirrettäviksi maatalouden tutkimuskeskukselle, ehdotetaan, että laitosta koskeva laki kumotaan.
2 §. Pykälä sisältää voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Siirtymäsäännöksen mukaan maatalouden tutkimuskeskuksen tulisi suorittaa myös muualla laissa tai sen nojalla valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen tehtäväksi säädetyt tai määrätyt tehtävät. Tällaisia tehtäviä on maidon tarkastuksesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (300/75) sekä työturvallisuuslain soveltamisesta traktoreihin ja niiden tarkastukseen annetussa valtioneuvoston päätöksessä (128/67).
Esitys edellyttää maatalouden tutkimuskeskusta koskevan asetuksen muuttamista. Tarkoituksena on, että tutkimuskeskuksessa olisi nykyisten seitsemän tutkimuslaitoksen lisäksi kahdeksas laitos, maatalousteknologian tutkimuslaitos. Laitoksista, niiden tehtävistä ja jakautumisesta tutkimusaloihin määrättäisiin työjärjestyksessä.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan maatalouden tutkimuskeskuksesta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1158/88) 3 §,
muutetaan 1 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 2 ja 5 §, sekä
lisätään 1 §:n 1 momenttiin uusi 2 a kohta ja pykälään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
1 §Maatalouden tutkimuskeskus on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion laitos, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimus-, kehitys-, koetus- ja tarkastustoimintaa:
2 a) maa- ja puutarhatalouden rakennusten kehittämiseksi;
3) maa-, metsä- ja puutarhataloudessa sekä meijeriteollisuudessa käytettävien koneiden ja laitteiden, niiden osien ja tarvikkeiden käytettävyyden parantamiseksi; sekä
Asetuksella ja valtioneuvoston päätöksellä voidaan tutkimuskeskukselle antaa myös muita laitokselle soveltuvia tehtäviä.
2 §
Maatalouden tutkimuskeskuksessa on johtokunta, johon kuuluu ylijohtaja puheenjohtajana ja enintään yhdeksän muuta jäsentä, jotka maa- ja metsätalousministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.
5 §Maatalouden tutkimuskeskus voi tehdä sopimuksia toimintaansa soveltuvien tehtävien ja toimialaansa koskevien tutkimusten suorittamisesta sekä yhteisten tutkimusohjelmien toteuttamisesta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Täten kumotaan valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta 28 päivänä joulukuuta 1984 annettu laki (1010/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
2 §Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Maatalouden tutkimuskeskuksen tulee suorittaa ne tehtävät, jotka ennen tämän lain voimaantuloa on muualla laissa tai sen nojalla säädetty tai määrätty valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen tehtäviksi.
Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1992
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Maa- ja metsätalousministeri
Martti Pura