Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa on annettu 8 päivänä maaliskuuta 1991. Kirkolliskokouksen 10 päivänä toukokuuta 1991 tekemän päätöksen mukaisesti kirkkolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka nojalla mainittu laki tulisi koskemaan myös kirkkolaissa tarkoitettuja kirkon omia asioita.

Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti kun laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa eli 1 päivänä tammikuuta 1992.

---

Saamen kieleltä on puuttunut virallisen kielen asema myös kirkon lainsäädännössä. Vähemmistökielen asema voidaan turvata parhaiten lailla.

Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain (516/91) 16 §:n mukaan sanotun lain valtion viranomaisten tai laitosten kieltä koskevia säännöksiä sovelletaan myös asianosaisten käytettävään kieleen ja toimituskirjakieleen evankelis-luterilaisen kirkon Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ja niissä kirkkoherranvirastoissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu, jollei asia ole sellainen, että sen kirkkolain (635/64) mukaan on katsottava olevan kirkon omia asioita. Jotta saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annettua lakia voitaisiin soveltaa myös näihin kirkon omiin asioihin, tarvitaan kirkkolakiin tätä koskeva viittaussäännös.

Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 23 §:n mukaan valtion virkamiehellä tai toimihenkilöllä on eräin edellytyksin oikeus saada palkallista virkavapautta saamen kielen taidon hankkimista varten. Kirkolliskokous on katsonut, että samanlainen mahdollisuus tulisi olla myös seurakuntien virkamiehillä ja toimihenkilöillä.

Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että kirkkolakiin lisättäisiin 538 e §, joka mahdollistaisi saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain soveltamisen saamelaisalueen seurakunnissa ja Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa myös kirkon omissa asioissa. Samaan säännökseen ehdotetaan otettavaksi 2 momentti, jolla saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 23 § palkallisen virkavapauden saamisesta saamen kielen taidon hankkimista varten ulotettaisiin koskemaan Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin ja saamelaisalueen seurakuntien viranhaltijoita ja työntekijöitä kirkkohallituksen tarkemmin määräämällä tavalla.

Kääntämisestä ja tulkitsemisesta aiheutuu jossakin määrin kustannuksia myös kirkolle ja sen eräille seurakunnille. Niiden määrää ei ole mahdollista etukäteen arvioida. Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain mukaan näihin kustannuksiin voitaisiin saada ylimääräistä valtionavustusta.

Uudistuksella ei ole vaikutuksia kirkon organisaatioon.

Kirkkolain kokonaisuudistus on parhaillaan kirkolliskokouksen käsiteltävänä. Uudistuksen voimaansaattaminen vie aikaa vielä arviolta kaksi vuotta, minkä vuoksi lisäys on tehtävä voimassa olevaan kirkkolakiin. Tarkemmat määräykset saamen kielen taidon hankkimista varten annettavasta palkallisesta virkavapaudesta antaa kirkkohallitus.

Kirkolliskokouksen samanaikaisesti tämän esityksen kanssa ehdottamaa 538 d §:ää, ei ole mahdollista esittää samanaikaisesti tämän esityksen kanssa, koska eduskunta ei ole vielä hyväksynyt ehdotettuun 538 d §:ään liittyvää pohjoismaista sopimusta.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan samanaikaisesti saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain kanssa eli 1 päivänä tammikuuta 1992.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 23 päivänä joulukuuta 1964 annettuun kirkkolakiin (635/64) uusi 538 e § seuraavasti:

538 e §

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ja niissä Oulun hiippakunnan seurakunnissa, jotka kuuluvat kokonaan tai osittain saamelaisten kotiseutualueeseen, noudatetaan lakia saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa (516/91).

Sanotun lain 23 §:n säännöksiä valtion virkamiesten ja toimihenkilöiden oikeudesta saada palkallista virkavapautta saamen kielen taidon hankkimista varten sovelletaan Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin ja 1 momentissa tarkoitettujen seurakuntien viranhaltijoihin ja työntekijöihin siten kuin kirkkohallitus lähemmin määrää.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Tytti Isohookana-Asunmaa